Torstaina 29.9. klo 19 ravintolanäyttämö TTT-Klubilla saa ensi-iltansa musiikkikomedia Tää on ihan perheestä. Esitys on Tampereen Työväen Teatterin oma tuotanto, josta nähdään lähes 20 näytäntöä syyskauden aikana.

Kymmenkunta roolihahmoa urakoivat kahdestaan TTT:n pitkäaikaiset näyttelijät Petra Ahola ja Jari Ahola. Siviilissä he ovat aviopari ja seitsenhenkisen uusperheen onnelliset vanhemmat. Parivaljakon haaveena on jo pitkään ollut yhteinen näytelmä – helposti lähestyttävä komedia tarjoaisi rehevät naurut ja myötäeloa työn, perheen ja parisuhteen ikuisesta kolmiodraamasta. Nyt unelma toteutuu TTT-Klubilla!

Minna-Stiina Saaristo-Vellinki ohjaa puolitoistatuntisen esityksen, johon ammennettiin aiheita omista ja tuttavien kokemuksista sekä somepalstojen ehtymättömästä kaivosta. Syntyi fiktiivinen, musiikin höystämä tarina Orapeltojen taide- ja viihdealalla toimivasta uusperheestä. Tapahtumia värittävät livenä soivat laulut, jotka Jari Ahola on säveltänyt ja Aholat yhdessä sanoittaneet.

Esityksessä käydään mitään kaihtamatta läpi sitä, mitä tapahtuu kun kahdesta tulee kolme, sitten neljä. "Musiikkinäytelmämme kertoo nimensä mukaisesti toki perheestä, mutta myös siitä voimasta, joka panee alulle valtaosan perheistä: rakkaudesta ja rakastumisesta. Näiden lisäksi näytelmän teemoja ovat mielenterveys, yksinäisyys ja jaksaminen", työryhmä avaa ja osoittaa sanansa katsojalle: "Toivomme antavamme sinulle jotain, jonka voimalla sinä jaksaisit paremmin omassa arjessasi rakkauttasi, rakkaudettomuuttasi, perhettäsi, lapsiasi, vanhempiasi, isovanhempiasi tai vaikka vain seuraavan työpäiväsi."

Esityksessä musiikin tuotannosta vastaa Jimi Hautamäki, valo- ja äänisuunnittelusta Pasi Ristolainen. Esityksen kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia väliaikoineen.


Pressikuvat:
https://ttt-teatteri.fi/pressikuvat/taa-on-ihan-perheesta/

Näytelmä TTT:n sivuilla:
https://ttt-teatteri.fi/pressikuvat/taa-on-ihan-perheesta/

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja liput medialle:
tiedottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

Lappeenrannan kaupunki järjesti valtakunnallisen taidekilpailun, jonka tavoitteena oli löytää Pave Maijasen muistoteos toteutettavaksi Lappeenrannan sataman vieressä sijaitsevaan Rantapuistoon. Ennen kilpailun ratkaisemista palkintolautakunta pyytää yleisöltä mielipiteitä yhteensä kuudesta nähtäville asetetusta valioluokan ehdotuksesta.

Ehdotuksiin voi tutustua ja niistä on mahdollista antaa palautetta 28.9.-12.10 välisenä aikana tämän verkkolinkin kautta.

Avoimen taidekilpailun haku oli avoinna 15.3.- 5.8.2022 välisenä aikana ja kilpailuun saapui yhteensä 37 ehdotusta. Palkintolautakunnan jäsen Maarit Pimiä piti saapuneita ehdotuksia monipuolisena kattauksena.

- Taitelijat olivat lähestyneet aihetta eri näkökulmista ja erilaisia tekniikoita ja materiaaleja hyödyntäen. Ilmaisun moninaisuus näkyy hyvin myös nähtävillä olevissa teoksissa.

Verkkokyselyyn saapuneet vastaukset toimitetaan kyselyn päätyttyä palkintolautakunnalle päätöksentekoa varten. Kilpailun voittaneille taiteilijoille ilmoitetaan lokakuun lopussa ja kilpailun voittaja julkistetaan yleisölle marraskuussa järjestettävässä tilaisuudessa.

Tavoitteena on, että teos valmistuu vuoden 2023 aikana. Tarkemmasta aikataulusta sovitaan kilpailun voittaneen taitelijan kanssa.

Lisätietoja antavat palkintolautakunnan jäsenet

Kulttuurijohtaja Anu Talka, 040 350 8111, anu.talka@lappeenranta.fi

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä,  040 653 0745, maarit.pimia@lappeenranta.fi

Budapestissa järjestetään loka-marraskuussa Design Without Borders -näyttely, jossa on esillä yhteensä 214 taiteilijan teoksia 24 maasta. Joukossa on myös laaja valikoima Aalto-yliopiston muotoilu- ja arkkitehtialan opiskelijoiden töitä.

Tämänvuotisen näyttelyn painopiste on suomalaisessa muotoilussa. Teosten valikoima tarjoaa kattavan kuvan suomalaisen muotoilun kansainvälisestä asemasta sekä suomalaisen muotoiluopetuksen painotuksista erityisesti kestävän kehityksen, avoimuuden ja luovuuden saralla.

Monet näyttelyn taiteilijoista käsittelevät töissään ajankohtaisia sosiaalisia ja ekologisia aiheita, kuten kestävyyttä tai sosiaalista vastuuta. Sarjavalmisteisten töiden ohella esillä on myös yksittäisiä huonekaluja ja asusteita, prototyyppejä sekä kokeellisia töitä.

Design Without Borders -näyttely järjestetään nyt 18. kertaa. Vuosien saatossa tapahtuma on laajentunut yhdeksi alueen merkittävimmistä muotoilun ja taiteen tapahtumista. Tapahtuman nimi kuvastaa sen kansainvälisyyttä, alueellista vuoropuhelua, eurooppalaista yhtenäisyyttä ja eri taiteen muotojen vaikutusta toisiinsa.

Suomen Unkarin-instituutti (FinnAgora) tukee tämänvuotisen näyttelyn toteutusta. Näyttelyn kuraattorit ovat vaatesuunnittelija Szilvia Szigeti sekä sisustussuunnittelija Tamás Radnóti.

Lisätietoja:

Anna Tilly, kulttuurituottaja, FinnAgora, +36 20 250 1077, tilly@finnagora.hu
Szilvia Szigeti, Design Without Borders -näyttelyn kuraattori, +36 20 5672727, szilvisziget@gmail.com
design-without-borders.eu

Mediatiedote 28.9.2022

Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa saa perjantaina 30.9. ensi-iltansa 1900-luvun merkittävimpiin näytelmäkirjailijoihin kuuluvan Eugène Ionescon Tuolit. Näytelmän on suomentanut ja ohjannut Otso Kautto. Kahden näyttelijän mestarillisen komedian rooleissa nähdään Teija Auvinen ja Auvo Vihro.

Maailmankuulussa komediassa vanha pariskunta odottaa vaikutusvaltaisia vieraita, sillä mies haluaa jättää sanoman jälkimaailmalle. Hän ei kuitenkaan osaa esiintyä, joten avuksi tilataan ammattipuhuja. Näyttämö alkaa täyttyä tyhjistä tuoleista. Lopulta paikalle saapuu myös itse keisari.

Ionesco on maamme teatterissa harvinaista herkkua. Hänen näytelmiään on esitetty 2000-luvulla alle kymmenen kertaa. Kautto on ensi kerran ohjannut Ranskan vuosinaan suomentamansa Tuolit (Les chaises, 1952) Kansallisteatterissa vuonna 2002.

Romanialaissyntyinen Eugène Ionesco (1909-1994) on 1900-luvun merkittävimpiä kirjailijoita. Hänen tekstinsä myötävaikuttivat teatteri-ilmaisun uudistumiseen ja hän onkin niin sanotun absurdin teatterin tärkeimpiä nimiä. Ionesco tarkasteli näytelmissään inhimillistä vuorovaikutusta ja sitä, miten kieli sitä rajoittaa. Ionescon näytelmiä ovat Tuolien lisäksi myös muun muassa Kalju laulajatar (La Cantatrice chauve, 1949), Oppitunti (La Leçon, 1951) ja Sarvikuonot (Rhinocéros, 1959).

Tuolit ensi-ilta 30.9.2022 Kellariteatterissa. Kesto noin 1:25 (ei väliaikaa). Liput 34-17 €.

Käsikirjoitus Eugène Ionesco
Suomennos, ohjaus ja lavastus- ja pukukonsepti Otso Kautto
Valosuunnittelu Jaakko Sirainen
Äänisuunnittelu Jaakko Sirainen ja Otso Kautto
Lavastuksen toteutus Anssi Lankinen ja Jaakko Sirainen
Puvustuksen toteutus Taija-Leena Autio
Kampaukset ja maskit Sari Rautio
Rooleissa Teija Auvinen ja Auvo Vihro

Lisätietoja, haastattelupyynntö ja lehdistöliput
viestintäsuunnittelija Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi

Näytelmän kotisivut

Pressikuvat

Lappeenrannan kaupunginkirjasto sekä Lappeenrannan kaupunginteatteri tiivistävät yhteistyötään. Kirjasto ja teatteri käynnistävät lokakuun 2022 ajan kestävän Kirjasto ❤ Teatteri -kampanjan, jonka myötä kirjaston asiakkaat saavat Heili-kirjastokortilla alennusta teatterin tietyistä näytöksistä.

Asiakkaat saavat omalla, henkilökohtaisella kirjastokortilla alennusta −3 € / lippu lokakuun perjantaiden esityksiin, joita ovat:

• kansankomedia Viisas neitsyt pe 7.10.2022 klo 19
• kansankomedia Viisas neitsyt pe 14.10.2022 klo 19
• draamakomedia Valmentajat – Dreamteam ennakkonäytös pe 21.10. klo 19

Edun saa näyttämällä Heili-kirjastokorttia, ja etu on henkilökohtainen. Alennus koskee myös eläkeläisiä sekä työttömiä ja opiskelijoita. Kampanjahintaiset liput edellä mainittuihin esityksiin ovat lokakuun aikana lunastettavissa vain asiakaspalvelukeskus Winkistä tai teatterin ovelta ennen kyseistä esitystä. Teatterilippuja ei saa kirjastolta tai lippu.fi-palvelun kautta.

Kirjailijavierailuita teatterissa ja uutuusnäytelmää sivuavaa aineistoa kirjastossa

Yhteistyötä kirjasto ja teatteri tekevät myös siten, että kirjaston syksyn kirjailijavierailuita pidetään teatterin Pienellä näyttämöllä (Leena Lehtolainen 4.10. klo 17 ja Matti Rönkä 1.11. klo 18).

Lokakuussa pääkirjastolle esiin tulee myös teatterin uutuusnäytelmän Valmentajat – Dreamteam teemaan liittyvä aineistohylly, josta voi lainata aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja näin virittäytyä näytelmän tunnelmaan. Valmentajat – Dreamteam -näytelmän pääsee näkemään kampanjahintaan Heili-kirjastokortilla ennakkonäytöksessä perjantaina 21.10. klo 19.

Aikamme henkeä herkullisesti heijasteleva Valmentajat – Dreamteam on draamakomedia luovien konsulttien yrityksestä perustaa firma ja kuulua yhteisöön. Draamakomedian ainekset ovat kasassa, kun neljä luovaa ammattilaista kokoontuu yhteen aloittaakseen elämäntapavalmentamisen ja auttaakseen suorituskeskeisen elämän stressaamia ihmisiä. Näytelmä on Lappeenrannan kaupunginteatterin uuden ohjaajan Maia Häklin ensimmäinen työ Suurelle näyttämölle.

Kirjasto Kirjastiina ja teatteri ovat nyt naapureita kauppakeskuksen tiloissa

Sekä Lappeenrannan teatteri että pääkirjasto toimivat nykyään saman katon alla, kauppakeskus IsoKristiinassa. Teatteri sijaitsee kauppakeskuksen 3. kerroksessa ja pääkirjasto on elokuusta alkaen toiminut teatterin alapuolella 2. kerroksessa.

Pääkirjaston tiloja Valtakadulla peruskorjataan parhaillaan, ja kirjasto palvelee remontin ajan IsoKristiinassa väliaikaisissa tiloissa. Peruskorjaus kestää arviolta vuoden 2024 loppuun. Väliaikaisen pääkirjaston lempinimi on asiakkaiden ehdotuksista valittu Kirjastiina.

– Me kirjastolla kannatamme lämpimästi yhteistyötä teatterin kanssa. Haluamme kehittää kulttuuritoimijoiden yhteistyötä, ja siihen onkin erityisen otollinen ja luonteva sauma nyt kun olemme täällä saman katon alla, kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtanen toteaa.

Lappeenrannan kaupunginteatterin väki on myös hyvillään yhteistyöstä kirjaston kanssa.

– On hienoa, että pystymme samasta talosta tarjoamaan asiakkaille monenlaista kulttuuria. Kirjasto ❤ Teatteri -kampanja on yksi yhteistyön muoto teatterille ja kirjastolle, toiminnanjohtaja Maarit Welin Lappeenrannan kaupunginteatterilta kertoo.

Kirjasto ja teatteri toivottavat ihmiset tervetulleiksi kulttuurin pariin

Eräs kulttuuritoimijoiden yhteistyön muoto on kausikortit, joita kirjaston asiakkaat voivat tämän syksyn ajan lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Kausikortin voi lainata Lappeenrannan kaupunginteatterin näytökseen tai Lappeenrannan kaupunginorkesterin konserttiin.

– Toivottavasti kausikorteista sekä Kirjasto ❤ Teatteri -kampanjan etuhintaisista teatterilipuista on iloa monille, ja ihmiset lähtevät liikkeelle kulttuurin pariin nyt kun siihen on jälleen mahdollisuus, miettii Maarit Welin.

Vaikka ajat ovat edelleen poikkeukselliset, ei kulttuuria kannata unohtaa: kirjastossa ja teatterissa tapahtuu nyt syksylläkin paljon kaikkea mielenkiintoista, ja kirjaston sekä teatterin väki odottavat ihmisiä nauttimaan monipuolisista tapahtumista.

– Esimerkiksi kansankomedia Viisas neitsyt tuo iloa ja hauskuutta näihin aikoihin. Tänä syksynä olemme onni kyllä päässeet myös nauttimaan teatterielämyksistä ilman koronarajoituksia, kiittelee Welin.

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupunginkirjasto
Kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtanen
040 594 9856
marja.huuhtanen@lappeenranta.fi

Lappeenrannan kaupunginteatteri
Toiminnanjohtaja Maarit Welin
040 353 9535
maarit.welin@lappeenranta.fi

Lappeenrannan kaupunginkirjaston verkkosivut

Lappeenrannan kaupunginteatterin verkkosivut

Tervetuloa Kuopion kaupunginteatterin pressitilaisuuteen ke 5.10. klo 13. Esittelemme syksyn seuraavat uutuudet: ehdan savolaisen komedian Iso Iita ja vavisuttavan klassikkodraaman Equus.

Pressitilaisuudessa nähdään otteet molemmista näytelmistä klo 13 – 14, jonka jälkeen osallistujat pääsevät nauttimaan teatterin tarjoilusta ja haastattelemaan tekijöitä.

Iso Iita on 8.10. ensi-iltansa saava hulvaton savolaiskomedia – kirjaimellisesti! Teoksen tekstin takana ovat savolaiskaksikko Heikki Kujanpää ja Antti Heikkinen. Kujanpää on toiminut Kuopion kaupunginteatterin johtajana ja tehnyt mm. teatteri- ja elokuvaohjauksia. Heikkinen on nilsiäläinen monilahjakkuus, joka palkittiin vastikään Savolainen sanavalmius -palkinnolla.

Iso Iita -komedia kertoo seminologi Iida Railosta, tuttujen kesken Iso Iita, joka saapuu savolaiskylän apteekkiin etsimään vanhempiaan. No heitä ei meinaa löytyä, mutta aika paljon muuta sitten löytyykin. Juhannukseen sijoittuvan vinkeän hupailun suurelle näyttämölle ohjaa Taava Hakala. Lavalla nähdään mm. Lotta Vaattovaara ja Puntti Valtonen.

Equus on Peter Shafferin hätkähdyttävään klassikkoteokseen perustuva esitys. Trillerimäisessä näytelmässä psykiatri Martin Dysart saa hoitaakseen merkillisen tapauksen: pojan, joka on tehnyt käsittämättömän teon.

Teos on yllättävän ajankohtainen, sillä se ottaa kantaa nuorten pahoinvointiin. Milko Lehdon ohjaama Equus on ensi-illassa 12.10. Pääroolissa nähdään sonkajärveltä kotoisin oleva Santeri Niskanen.

__________

Haastattelupyynnöt:
Karri Lämpsä p. 044 718 2433 / karri.lampsa@kuopio.fi

Lisätietoja esityksistä teatterin kotisivuilta:
https://kuopionkaupunginteatteri.fi/

Kuva:
Sampo Jaakkola

Arktiset Markkinat järjestetään Arktikumissa Rovaniemellä 9.-11.12.2022.

Lämminhenkiset ja tunnelmalliset Arktiset Markkinat on paikallisten taide-, käsityö- ja ruokatuotteiden myyntitapahtuma. Myyjät valitaan käyttäen kriteereinä paikallisuutta, aitoutta sekä sopivuutta tapahtuman henkeen. Myyntipaikka on tapahtumassa ilmainen.

Tapahtuma mahdollistaa vierailijoille huikean tilaisuuden hankkia joululahjoja tai herkkuja joulupöytään. Samalla tukea paikallisia käsityöläisiä, lähiruoan tuottajia ja taiteilijoita. Arktikum huokuu tuolloin maagista ja kiireetöntä joulunajan tunnelmaa. Arktiset Markkinat on perinteeksi muodostunut kohtaamispaikka paikallisille kävijöille.

Myyjien hakuaika on alkanut ja viimeinen päivä hakea on maanantaina 31.10.2022. Myyntipaikoista kiinnostuneet voivat lähettää sähköpostia osoitteeseen arktisetmarkkinat@arktikum.fi, niin saat lisäohjeet hakuprosessista.

Kuvat: Arktisten Markkinoiden tunnelmaa vuodelta 2021. Santeri Happonen.

Lisätietoja:
Katri Kyllönen
040-6598015, arktisetmarkkinat@arktikum.fi

Tapahtuma Facebookissa

Pyhäinpäiväviikonloppuna 5.-6. marraskuuta järjestettävä tapahtumakaksikko - Kätevä&Tekevä -käsityömessut ja hyvinvointitapahtuma Hetki - saa tänä vuonna rinnalleen uuden tapahtuman. Perinteisten Nukkekoti- ja nukkemessujen sekä Kivi- ja korumessujen lisäksi Lahden Messukeskuksessa toteutetaan ensimmäistä kertaa Finlandia Kirjan suosittu hyväntekeväisyys- ja kierrätystapahtuma Ilmaisen Kirjan Päivä. Messuvieraat pääsevät usean tapahtuman kokonaisuuteen yhdellä sisäänpääsymaksulla. Tänä vuonna lisäksi alueen vähävaraisille lahjoitetaan lippuja messuille.

Ilmaisen Kirjan Päivässä Lahden Messukeskuksessa on jaossa hyväkuntoisia käytettyjä kirjoja Finlandia Kirja -verkkoantikvariaatin valikoimasta, sekä uusia kustantajien lahjoittamia kirjoja. Tapahtumassa myös vastaanotetaan kävijöiltä heidän omia ylimääräisiä kirjojaan. Yhteensä kirjoja on yli 50 000 ja niitä jaetaan rajoituksetta ilmaiseksi. Ilmaisen Kirjan Päivän tavoitteena on lukuharrastuneisuuden lisääminen, lukukulttuurin säilyttäminen, vastuullisen kirjojen kiertotalouden edistäminen sekä kirjallisuuden tuominen lähemmäs ihmistä. KOKO Lahti Oy/Lahden Messut lahjoittaa messuviikonlopulle 300 ilmaista messulippua jaettavaksi vähävaraisille Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden, Orimattilan ja Hollolan paikallisyhdistysten kautta.

Kätevä&Tekevä ja Hetki Lahden Messukeskuksessa 5.-6. marraskuuta 2022.  
Avoinna lauantaina klo 10-17, sunnuntaina klo 10-16.

Ennakkoliput: www.lippu.fi

Lisätiedot:

 Kätevä&Tekevä ja Hetki -messut
www.katevamessut.fi, www.hetkimessut.fi

KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Projektipäällikkö Niina Vesalainen
p. 040 654 1284
niina.vesalainen@kokolahti.fi

Ilmaisen Kirjan Päivä
www.finlandiakirja.fi/ilmaisen-kirjan-paiva

Finlandia Kirja
Toimitusjohtaja Matti Pietilä
p. 050 534 0568
posti@codexo.fi

Oulun teatteri ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun sekä Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat etsivät yhteiskunnallista teatteria yhteisellä kurssilla marraskuussa. Projekti huipentuu minifestivaaliin joulukuussa ympäri Oulua.

Oulun teatteri, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (Teak) ja Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) etsivät yhdessä yhteiskunnallista teatteria marras-joulukuussa projektissa, joka koostuu Teakin ohjauksen ja dramaturgian maisteriopiskelijoille sekä Oamkin journalistiopiskelijoille suunnatusta kurssista sekä kurssin yhteydessä yhdessä Oulun teatterin henkilökunnan kanssa tehdyistä esityksistä.

”Mikään, mitä me Oulun teatterissa teemme, ei ole irrallaan ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta, ja meidän näyttämöillämme myös luodaan todellisuutta. Laitoin tämän projektin liikkeelle, koska haluan että pysymme yhä avoimempana sille, mitä kaikkea teatteri voi olla, ja miten sen yhteiskunnallista tehtävää voisi toteuttaa. Toivon, että Yhteiskunnallisen teatterin minifestivaalin aikana Oulu näyttää esitysten myötä hiukan erilaiselta, ja että projektista jää toimintaamme pysyviä jälkiä. Yhtenä lähtökohtana meillä on ollut myös tutustua tulevaisuuden tekijöihin sekä madaltaa heidän kynnystään tehdä uutta luovia esitysehdotuksia vakiintuneille teattereille”, summaa taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio.

Teatterikorkeakoulun ohjaajantaiteen professori Saana Lavaste kertoo, että heillä on paljon hyviä ja innostavia kokemuksia siitä, kun ammattiteatterirakenteet toimivat oppimisympäristönä heidän opiskelijoilleen.

"Usein nämä yhteistyöideat kuitenkin lähtevät meiltä professoreilta ja silloin vaatii paljon työtä löytää kentältä sopiva ja samasta asiasta innostunut yhteistyökumppani. Siksi oli todella tervetullutta, että Alma toimi nyt pelinavaajana”, Lavaste iloitsee.

Yhteiskunnallisuus teatterissa kiinnostaa tällä hetkellä opiskelijoita kovasti.

”Yhteiskunnalliset ja poliittiset kysymykset tulevat erilaiseen valoon Helsingin ja Teatterikorkeakoulun sekä toisaalta Oulun ja sen kaupunginteatterin konteksteissa. Tämä kokemus on erittäin hyödyllinen maisteriopiskelijoillemme ja opettaa heitä soveltamaan omaa taiteellista ja yhteiskunnallista ajatteluaan todellisiin ammatillisiin tilanteisiin – vieläpä "oikean" yleisön edessä”, Lavaste kuvailee.

Yhteistyöprojekti on Teatterikorkeakoulun opiskelijoille kallisarvoinen ja opintojen sisällä harvinainen mahdollisuus työskennellä ammattinäyttelijöiden kanssa.

“Monelle opiskelijallemme tämä on ylipäätään ensimmäinen tutustuminen kaupunginteatterirakenteeseen ammatillisen työn näkökulmasta”, kertoo Lavaste.

Taiteen, aktivismin ja journalismin rajapintojen tutkiskelua

Yhteiskunnallista teatteria etsimässä -kurssilla perehdytään taiteen, aktivismin ja journalismin rajapintoihin sekä näiden alustojen ja todellisuuden väliseen suhteeseen. Laajaa aihetta ja kurssilaisille ajankohtaisia kiinnostuksenkohteita haarukoidaan esiin muun muassa yleisön ja yhteisön käsitteiden, poliittisen teatterin historian, dokumenttiteatterin sekä oululaisia koskettavien aiheiden kautta. Kurssin päävastuuopettajina toimivat ohjaaja, dramaturgi Piia Peltola ja Oulun ammattikorkeakoulun viestinnän yliopettaja Satu Koho.

Kurssilla valmistetaan pienryhmissä kaksi yhtä tärkeää versiota samasta pienoisesityksestä: teatteritilan ulkopuolelle ja Oulun teatterin suurelle näyttämölle. Teatterin näyttelijät toimivat kurssin osallistujina ja esiintyjinä, ja näyttämölle tuotettavat pienoisesitykset toteutetaan henkilökunnan avustuksella.

Luentoja pitävät ja ryhmien esitysdemojen valmistumista tukevat Peltolan ja Kohon lisäksi näyttelijä, artivisti Marleena Halonen, joka opettaa artivismia ja artivistin työkaluja sekä teatteriohjaaja, käsikirjoittaja Juha Jokela, joka opettaa yhteiskunnallista kulmaa perusteatterin kontekstissa.

Yhteiskunnallisen teatterin minifestivaali Oulussa 1.–3.12.2022. Maksuttomia esityksiä ympäri Oulua 1.–2.12. ja Yhteiskunnallista teatteria etsimässä -esityskokonaisuus suurella näyttämöllä 3.12. klo 18. Liput suuren näyttämön esitykseen nyt myynnissä. Lisätietoja ohjelmasta tulossa myöhemmin.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:  
Minna Koivunen  
Viestintäsuunnittelija  
044 703 7111  
minna.koivunen@oulunteatteri.fi   

Tiedotustilaisuus järjestetään keskiviikkona 5.10.2022 klo 9.00 Lemonsoft Stadionin (ent. Elisa Stadion) kolmannen kerroksen VIP-tilassa. Tiedotustilaisuudessa kuulet ensimmäisten joukossa, mikä maailmankuulu yhtye saapuu konsertoimaan Vaasan Lemonsoft Stadionille kesällä 2023.

Konsertin tuottaa vaasalainen tapahtumatuotantoyritys Nordic Live Productions, jonka promoottori ja toimitusjohtaja Tommi Mäki kertoo tilaisuudessa konserttijulkistuksesta ja vastaa median kysymyksiin. Lisäksi paikan päälle saapuu yksi julkaistavan yhtyeen avainjäsenistä, jota on mahdollista haastatella ja kuvata tiedotustilaisuudessa.

Vaasan Hietalahdessa sijaitsevan Lemonsoft Stadionin tarkempi osoite on Rantamaantie 6, 65100 Vaasa. Auton saa kätevästi pysäköityä stadionin eteläpäädyn tilavalle pysäköintialueelle. Tilaisuuden kokonaiskesto on n. 30-45 minuuttia ja paikan päällä on ilmainen kahvitarjoilu kaikille osallistujille.

Ilmoittautumiset:

Ilmoitathan osallistumisesta tiedotustilaisuuteen sähköpostilla osoitteeseen veronica@nordiclive.fi maanantaihin 3.10. klo 14.00 mennessä.

Lisätiedot:

Tommi Mäki, toimitusjohtaja, promoottori

Nordic Live Productions Oy

tommi@nordiclive.fi

puh. 050 4344888

------------------------

Rakkauden algoritmin etsintää

Rakkaussimulaatio EVE käsittelee sitä, mitä rakkaus on. Kysymystä lähestytään rakkaudellisten muistojen kautta. Virtuaalitodellisuudessa kokemuksen herättää eloon kymmenen henkilön näyttelijäkaarti. Heistä vuorovaikutteisia osioita yleisön kanssa ovat toteuttamassa Johanna Ruonala, Anja Bargum, Henry Pöyhiä ja Jussi Lankoski.

Rakkaussimulaatio EVE on mahdollistanut vuoropuhelun VR:n tekijöiden ja näyttämötaiteilijoiden välillä. Tavoitteena on kehittää uusia toimintapoja sekä yhdistää VR-teknologia ja esittävä taide, jonka ytimessä on ihmisen kehollisuus niin näyttämöllä kuin katsomossakin. 

- Virtuaalitodellisuuteen liittyvä vahva tilallinen maailmanrakennus ja kehollisen läsnäolon luominen operoivat samojen kysymysten kanssa, toteaaTeam EVE:n taiteellinen johtaja Eero Tiainen. Hän on aiemmin suunnitellut ja tuottanut useita VR-teoksia ja muita immersiiviä ja pelillisiä produktioita. Tiimissä on mukana myös muun muassa immersiivisiin pioneerituotantoihin erikoistunut luova tuottaja Inna Huttunen, rakkaustutkija ja käsikirjoittaja-dramaturgi Pärttyli Rinne, läheisyysohjaaja Juuso-Matias Maijanen sekä immersiiviseen ja interaktiiviseen äänikerrontaan erikoistunut äänisuunnittelija Matias Harju. 

Virtuaalimaailman toteuttamisesta vastaa laaja kansainvälinen tiimi VR-taiteilijoita, muun muassa Iikkamatti Hauru, Kalle Blomberg, Liya Pirkulieva, Maciej Tomaszewski ja Evelin Jalonen-Hirano. 

Löytöretkeilyä virtuaalimaailmaan

- Tällaisen projektin tekeminen on digitaalista löytöretkeilyä. Laivamme seilaa kohti ulappaa, kartoittamattomille vesille, kertoo Tiainen.

Myös Espoon Kaupunginteatterille yhteistyö on täysin uusi aluevaltaus, joka vaatii aivan uudenlaisen tuotantomallin kehittämisen. Kullekin katsojalle rakennetaan tilaa kokea elämys omassa rauhassaan Revontulihallin muunneltavassa tilassa. Samaan aloitusaikaan mahtuu kahdeksan henkilöä kerrallaan ja aloitusaikoja esityspäivinä on 15 minuutin välein. 

Yleisölle Rakkaussimulaatio EVE tarjoaa mahdollisuuden tutkia tekoälyn ja digitaalisen todellisuuden tuottamia kysymyksiä. Toisaalta elämyksessä katsoja sukeltaa omakohtaisesti ikiaikaisten kysymysten äärelle, kun kyse on rakkaudesta ja kaipuusta paratiisiin.

Tiaisen vetämä tiimi on kehittänyt Love Simulation Eve:ä vuodesta 2016 alkaen. Kuuden minuutin mittainen demo esityksestä, Rakkaussimulaatio EVE: Vedenhenget on koettavissa Espoon modernin taiteen museo EMMA:ssa osana Nykyaikaa etsimässä -näyttelyä viikonloppuisin helmikuuhun 2023 saakka. Muita hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Aalto-yliopisto, MAGICS-infrastruktuurihanke, Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä Helsinki XR Center.  

Puolentoista tunnin mittainen Rakkaussimulaatio EVE saa ensi-iltansa Espoon Kaupunginteatterin Revontulihallissa 1.3.2023. Näytökset 25.3. asti.

Esityskieli englanti (alun kuunnelma ja tekstit sekä suomeksi ja englanniksi). 
Saatavilla tekstitys suomeksi VR-osuudessa.
Kokemus sopii yli 16-vuotiaille. 

Liput Lippu.fi:sta ja Espoon Kaupunginteatterin lipunmyynnistä
(32 / 29 / 20 €, early bird -hinta 26 €, voimassa lokakuun loppuun asti)

Rakkaussimulaatio EVE

Team EVE:n verkkosivut

Työryhmä

Taiteellinen johtaja Eero Tiainen
Käsikirjoitus Eero Tiainen, Pärttyli Rinne
Konsepti Eero Tiainen, Sami Hakkarainen, Jaakko Sorja
Tuottaja Inna Huttunen
Apulaisohjaaja Juuso-Matias Maijanen
VR-suunnittelijat Iikkamatti Hauru, Liya Pirkulieva, Maciej Tomaszewski
Ohjelmoijat Mikko Honkanen, Michael Jelbart
AI-ohjelmoija Evelin Jalonen-Hirano
Avustava ohjelmoija Maciej Tomaszewski
Läheisyysohjaaja Juuso-Matias Maijanen
Esiintyjät Johanna Ruonala, Yuko Takeda, Henry Pöyhiä, Sami Juhani Rekola, Janne Mattila, Jussi Lankoski, Kate O’Malley, Laura Ala-Nuora, Anja Bargum, Anna Anderson
Valo- ja tilasuunnittelija Alina Pajula
Pukusuunnittelija Triin Kolmkant
Logosuunnittelija Reishabh Kailey
Mentorit Erik Söderblom, Marko Tandefelt, Mikko Sams

Noin 260 luterilaista ja ortodoksista kirkkoa piti ovensa auki kesällä 2022 eri puolilla Suomea aina Tammisaaresta Utsjoelle saakka. Matkareittien varsille sijoittuvat kirkot ovat madaltaneet ihmisten kynnystä tulla kirkkoihin, ja niiden rauhallinen tunnelma on tarjonnut levähdyspaikan kiireiselle ihmiselle. 

Lähes jokaisella paikkakunnalla kirkko on yksi tärkeimmistä merkkirakennuksista – on se sitten uusi tai vanha. Tiekirkot hyvin hoidettuine ympäristöineen tarjoavat historian havinaa, tunnelmaa, arkkitehtuuria ja erityisesti mahdollisuuden hiljentymiselle. 

Kesän 2022 kävijämääriltään suosituimpien kirkkojen listalla olivat muun muassa Turun tuomiokirkko (62 013), Oulun tuomiokirkko (11 900), Tammisaaren kirkko (11 710) sekä Finlaysonin kirkon Lasten katedraali Tampereella (9 166). 

Hattulan seurakuntaan kuuluvan Pyhän Ristin kirkon kävijämäärä (13 730) liki kolminkertaistui verrattuna aikaan ennen koronavuosia. Seurakunnasta arvellaankin, että kasvanut mielenkiinto kirkkoa kohtaan on ainakin osaksi seurausta Anneli Kannon Rottien pyhimys -kirjasta. 

Uusina kirkkoina mukaan tulivat Karstulan kappeliseurakunnan kirkko, Oulunsalon kirkko Oulussa ja Ivalon kirkko Inarissa. 

Ensimmäiset Tiekirkot avautuivat Suomeen 1990-luvun alussa, jolloin avoinna oli muutama kirkko Pohjois-Suomessa. Saksasta lähtenyt idea avointen ovien kirkoista on vuosien mittaan laajentunut koko Suomeen. Mukana on sekä evankelisluterilaisia että ortodoksisia kirkkoja. 

Tiekirkot vaihtelevat jonkin verran vuosittain. Uusia kirkkoja liittyy Tiekirkko-ketjuun ja osa kirkoista pitää välivuotta muun muassa korjaustöiden vuoksi. Osa kirkoista on auki ympäri vuoden. 

Tiekirkot avaavat ovensa jälleen ensi kesänä! 

www.tiekirkot.fi 

#tiekirkko 

Lisätietoja ja yhteydenotot:Sanja Fält, yhteyskoordinaattori, Tiekirkot, p. 040 351 8330, sanja.falt@kirkkopalvelut.fi 
Liisa Toivonen, viestintäpäällikkö, Kirkkopalvelut, p. 040 546 1507, liisa.toivonen@kirkkopalvelut.fi 

Kuinka yleisen saunan rakentaminen vaikuttaa alueen matkailuun, kaupunkikuvaan ja kaupunkiyhteisöihin? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Riihisaaressa, Savonlinnan museolla lokakuussa järjestettävässä Suuressa saunapäivässä. Saunapäivän puhujiksi ovat valikoituneet kotimaiset yleisten saunojen asiantuntijat Oulusta Helsinkiin.

Suuri saunapäivä herättelee keskustelemaan aiheen parissa sekä kutsuu kaikki yleisten saunojen ystävät visioimaan Savonlinnan yhteisöllisen saunan peruskiviä. Keskustelun herättelijöinä tilaisuudessa toimivat kotimaiset sauna-alan konkarit: Sauna from Finland -yhdistyksen toiminnanjohtaja Carita Harju, kulttuurialan monityöläinen ja kahden helsinkiläisen saunan isäntä Kimmo Helistö sekä oululaisten ensimmäisen yleisen saunan toteuttamisessa mukana ollut yhteisökehittäjä Niina Jortikka. Tilaisuudessa kuullaan lisäksi Riihisaaren alueen kehittämissuunnitelmista, josta kertomassa on Savonlinnan museonjohtaja Nikke Kaartinen.

Keskustelu Savonlinnaan toteutettavasta yleisestä saunasta on kuplinut savonlinnalaisten huulilla jo useamman vuoden ajan. Riihisaaren alueella saunalle on olemassa jo hyvä pohja – kaupungin kaavassa saareen on kaavoitettu paikka saunalle, saaressa on valmis infra saunan rakentamiselle, ja sen sijainti on keskeisellä matkailijoiden suosimalla paikalla. Saunan sijainti Riihisaaressa on myös perusteltua alueen historian osalta – saaressa ja lähistöllä on aiemmin sijainnut niin yksityisiä kuin yleisiäkin saunoja. Riihisaaressa on myös vuosien aikana totuttu näkemään erilaisia pop-up -saunoja eri tapahtumien yhteydessä.

- Yleisen saunan merkitystä yhteisöllisyyden tuottajana ei voi liikaa korostaa. Sauna on paikka mihin asemasta tai ihmisestä riippumatta voi kuka tahansa tulla juuri sellaisena kuin on. Yleinen sauna on myös vetovoimainen matkailutuote, joka on huomattu kaupungissa myös Riihisaaressa toteutettujen väliaikaisten saunojen palautteissa ja käyttöasteissa. Riihisaari tarjoaisi yleisen saunan toteuttamiselle upeat puitteet. Yleisen saunan toteuttaminen tukisi myös kaupungin ympärivuotisen matkailukaupungin strategisia tavoitteita.” kertoo Luonto-Saimaa -hankkeen koordinaattori Jarkko Kääriäinen.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Riihisaari – Savonlinnan museo sekä Savonlinnan Hankekehityksen Luonto-Saimaa -hanke.

Savonlinnan Saunariihi

Aika: ma 10.10.2022 klo 15.30–19.30
Paikka: Riihisaari - Savonlinnan museo (2. krs)
Vapaa pääsy

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 7.10. mennessä: https://link.webropol.com/ep/saunapaiva
Tilaisuus striimataan ja siihen on mahdollisuus osallistua myös etänä.

Lisätietoja:

-Jarkko Kääriäinen
koordinaattori
Luonto-Saimaa -hanke
jarkko.kaariainen@savonlinna.fi
puh. 050 476 2050

-Nikke Kaartinen
museonjohtaja
Riihisaari – Savonlinnan museo
nikke.kaartinen@savonlinna.fi
puh. 044 417 4460

SLS årsmöte utsåg den 7 april 2022 professor Nils Erik Villstrand och bergsrådet Ole Johansson till medlemmar av sällskapets nomineringskommitté. Därtill har SLS vetenskapliga råd respektive finansråd utsett akademilektor Ann-Catrin Östman och lagman Johan Aalto till medlemmar i nomineringskommittén.

SLS nomineringskommitté inrättades under årsmötet i våras. Kommitténs uppgift är att ge förslag till årsmötet vid val av medlemmar till de högsta förtroendeorganen vetenskapliga rådet och finansrådet, och vid val av revisor. Enligt nomineringskommitténs arbetsordning väljer årsmötet två medlemmar, vetenskapliga rådet en medlem och finansrådet en medlem till kommittén. Sällskapets ordförande och skattmästare medverkar i nomineringskommitténs arbete.

Vuonna 1967 valmistunut Turun kaupungin taidemuseo WAMin rakennus peruskorjataan. Samalla rakennetaan uudet lastaus-, huolto- ja toimistotilat sisältävä laajennus entisen asuinrakennuksen paikalle. Turun kaupunginhallitus käsittelee WAMin rakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelmaa kokouksessaan 3.10.2022. 

Arkkitehtitoimisto Irma ja Matti Aaltosen suunnittelema museorakennus on yksi Turun modernin arkkitehtuurin helmistä ja yksi merkittävistä 1960-luvulla toteutetuista museorakennuksista Suomessa. Museorakennuksen säilyttäminen ja peruskorjaus osana kaupunkikuvallisesti arvokasta Aurajoen kulttuurirantaa on erittäin tervetullut hanke, todetaan kaupunkiympäristölautakunnan lausunnossa.  

Peruskorjaus mahdollistaa uusia kokemuksia ja uudenlaisia kulttuuriharrastamisen tiloja   

Jokirannan paraatipaikalla olevat tilat tullaan palauttamaan yleisön käyttöön, kun tällä hetkellä varastokäytössä olevat tilat voidaan kokoelmakeskushankkeen myötä jälleen ottaa näyttelykäyttöön.  

– WAMin peruskorjaus vastaa museopalveluiden muuttuviin tarpeisiin. Samalla logistiikka ja teosturvallisuus paranevat, kun rakennetaan kuljetuksille toimiva reitti ja lastaustilat. WAM joudutaan sulkemaan yleisöltä peruskorjauksen ajaksi, mutta uudistetussa museorakennuksessa pystymme taas palvelemaan yleisöä entistä monipuolisemmin ja saavutettavammin, toteaa Turun museopalvelujohtaja Juhani Ruohonen.  

Peruskorjauksen lähtökohtina ovat olleet rakennuksen huono kunto, tekniikan vanhentuneisuus, esteelliset tilat sekä teosturvallisuuden puutteet.  

• Turun kaupungin Wäinö Aaltosen museon hankesuunnitelman hyväksyminen ja toteutusvaiheeseen siirtyminen (esitys, Kh, 3.10.2022, linkki avautuu uuteen ikkunaan)
• Wäinö Aaltosen museon peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelma (avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätiedot 

Juhani Ruohonen, museopalvelujohtaja 
Turun museokeskus, Turun kaupunki 
p. 040 350 2782, juhani.ruohonen@turku.fi 

Åbo stads konstmuseum WAMs byggnad från 1967 ska grundrenoveras. I samband med renoveringen byggs museet ut med nya utrymmen för lastning, fastighetsskötsel och kontor. Tillbyggnaden ska uppföras där den tidigare bostadsbyggnaden ligger. Åbo stadsstyrelse behandlar projektplanen för grundrenoveringen och tillbyggnaden av WAM i sitt möte den 3 oktober 2022. 

Museibyggnaden som planerades av arkitektbyrå Irma och Matti Aaltonen är en av den moderna arkitekturens pärlor i Åbo. WAM hör till de betydande museibyggnader som uppfördes i Finland under 1960-talet. I stadsmiljönämndens utlåtande konstateras det att bevarandet och grundrenoveringen av huset som en del av den stadsbildsmässigt värdefulla kulturstranden vid Aura å är ett ytterst välkommet projekt.  

Grundrenoveringen möjliggör nya upplevelser och alldeles nya platser att idka kultur  

Lokaler belägna på paradplats vid åstranden kan i samband med renoveringen återbördas i stadsbornas och besökares användning. Utrymmen som för närvarande används som samlingsmagasin frigörs för utställningsbruk efter att det nya centralmagasinet färdigställts. 

– Grundrenoveringen av WAM bemöter kraven som ställs av museitjänsternas föränderliga och levande behov. Samtidigt får vi ökad säkerhet för konstverk, när nya rutter och lastningsplatser byggs för transport och lastning. WAM kommer att stänga för publik under den tid som grundrenoveringen pågår, men i ett förnyat museihus kan vi åter bjuda publiken på allt mångsidigare och tillgängligare tjänster, säger direktör Juhani Ruohonen vid Åbo stads museitjänster.  

Orsakerna till grundrenoveringen är byggnadens dåliga skick, föråldrad teknik, icketillgängliga lokaler samt brister i säkerhet.  

• Projektplan för grundrenoveringen och utbyggnaden av Åbo stads konstmuseum WAM (på finska, pdf-filen öppnar i en ny flik)

Förfrågningar 

Juhani Ruohonen, museidirektör  
Åbo museicentral, Åbo stad 
tfn 040 350 2782, juhani.ruohonen@turku.fi 

Lappeenrannan kaupunginorkesterin Yöllisiä seikkailuja -konsertissa torstaina 13.10.2022 klo 19 Lappeenranta-salissa orkesteria johtaa kapellimestari Tomas Djupsjöbacka ja solistina esiintyy sellisti Jarkko Launonen.

Konsertin ohjelmassa kuullaan Aulis Sallisen (1935 –) Don Quijoten yölliset seikkailut sellolle ja jousille op. 58, Joseph Haydnin Rummunpäristyssinfonia nro 103 Es-duuri ja ensiesityksenä Outi Tarkiaisen orkesteriteos Ring of Fire and Love (Tulen ja rakkauden rengas, 2020, uudistettu versio)

Tuomas Djupsjöbacka on kysytty kapellimestari ja kamarimuusikko

Kapellimestari Tomas Djupsjöbacka tunnetaan monipuolisena muusikkona, joka esiintyy aktiivisesti myös sellistinä. Djupsjöbackan tausta on kamarimusiikissa. Hän on jousikvartetti Meta4:n perustajajäsen ja esiintyy säännöllisesti myös maineikkaan Chamber Orchestra of Europen riveissä.

Kapellimestarina Djupsjöbacka debytoi Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa vuonna 2013, ja on sen jälkeen johtanut lähes kaikkia suomalaisorkestereita. Djupsjöbacka aloitti Vaasan kaupunginorkesterin ylikapellimestarina tammikuussa 2021. Klassisen ohjelmiston lisäksi Djupsjöbacka on viime vuosina kantaesittänyt lukuisia sävellyksiä muun muassa Jukka Tiensuulta, Veli Kujalalta, Sampo Haapamäeltä sekä Mikko Heiniöltä, ja tehnyt konserteissaan yhteistyötä jonglöörien, tanssijoiden ja foley-artistin kanssa.

Djupsjöbacka aloitti kapellimestariopinnot vuonna 2012 New Yorkin Metropolitan-oopperan ylikapellimestarin Yannick Nézet-Séguinin opissa. Opintojaan hän jatkoi Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla, josta hän valmistui vuonna 2017.

Kamarimusiikki on sellistin sydäntä lähellä

Jarkko Launonen (1987) on hämäläistaustainen sellisti. Muusikon alkutaipaleen ohjasi Matti Vuoristo Sibelius-opistossa, josta Launonen jatkoi opintojaan Helsingin Konservatoriolla, Metropolia Ammattikorkeakoulussa sekä Viron Musiikkiakatemiassa, jossa hänen mentorinaan toimi Henry-David Varema. Virossa asuessaan Launonen soitti neljä vuotta Viron Kansallisoopperan orkesterissa, joka vieraili muun muassa Marinsky- sekä Bolshoi-teattereissa.

Helsinki Sinfoniettan riveissä Launonen toimi koko orkesterin 12-vuotisen elinkaaren, pääosin soolosellistin asemassa. Kamarimusiikki on aina ollut hänen sydäntään lähellä, ja hän on soittanut kymmenissä kokoonpanoissa ja esiintynyt ympäri Suomea ja Eurooppaa. Solistina Launonen on esiintynyt Helsinki Sinfoniettan ja Eesti Sinfoniettan edessä. Nykyisin Launonen asuu Lappeenrannassa, ja työskentelee Lappeenrannan kaupunginorkesterin sellojen äänenjohtajana.

“Säveltäjä, jonka väriaisti on hienostunut ja joka osaa käsitellä orkesteria lumoavasti”

Ring of Fire and Love

Tulirengas on vulkaaninen vyö, joka ympäröi Tyyntämerta ja jossa suurin osa maailman maanjäristyksistä tapahtuu. Se on myös termi, joka viittaa kirkkaaseen auringonvalon renkaaseen kuun ympärillä auringonpimennyksen korkeudella, kun kuu peittää vain auringon keskiosan. Samaa ilmaisua käytetään kuitenkin myös kuvaamaan sitä, mitä nainen tuntee, kun vauvan pää kulkee synnytyksen aikana lantion läpi. Se hetki on vaarallisin vauvan elämässä, sillä sen pieni kallo on valtavan paineen alaisena valmistaen sitä elämään eri tavalla kuin muut. The Ring of Fire and Love on orkesterille tehty teos tästä maata mullistavasta, luovasta, kataklysmisesta hetkestä, jonka he kulkevat yhdessä.

Outi Tarkiainen kuuluu sukupolvensa kansainväliseen kärkikaartiin. Tarkiaista on luonnehdittu säveltäjäksi, jonka "väriaisti on hienostunut ja joka osaa käsitellä orkesteria lumoavasti" ja jonka "musiikin voi kokea kuvien tai mielentilojen sarjaksi"

Teos on täynnä viehkeitä tanssillisia svengaavia teemoja

Aulis Sallisen Don Quijoten yölliset tanssit sellolle ja jousille on valmistunut vuonna 1986 ja sen on kantaesittänyt Arto Noras yhdessä Vladimir Ashkenazyn johtaman English Chamber Orchestran kanssa. Teos on täynnä viehkeitä tanssillisia svengaavia teemoja valsseista tangoon, joita varioidaan pikantin hienostuneesti. Toisaalta teos on kaihoisan pohdiskeleva ja surumielinen kuin aika peilautuisi menneeseen nostalgisin kaarroksin ja viihdejousipiirroin. Konserttimme solistina esiintyy orkesterimme sellon äänenjohtaja Jarkko Launonen.

Sinfoniassa Haydn hämmästyttää jälleen

Joseph Haydn oli 63-vuotias mestari säveltäessään sinfoniansa 103 Rummunpäristys. Sinfoniassa Haydn hämmästyttää jälleen käyttämällä uudenlaisia temaattisia ja soinnullisia ilmaisukeinoja. Sinfonia oli Haydnille itselleen hyvin tärkeä. Kun säveltäjä Luigi Cherubini vieraili Haydnin luona vuonna 1806, hän pyysi muistoksi Haydnilta jotain alkuperäispartituuria. Haydn antoi kyseisen Rummunpäristys-sinfonian ja tokaisi:

”Sallitteko, että kutsun Itseäni teidän musiikilliseksi isäksenne ja Teitä pojakseni!”

Cherubini liikuttui kyyneliin.

Yöllisiä seikkailuja

to 13.10. Lappeen Marian kirkko klo 19
Johtaa Tomas Djupsjöbacka
Solisti Jarkko Launonen, sello

Ohjelma:

Outi Tarkiainen: Ring of Fire and Love 

Aulis Sallinen: Don Quijoten yölliset seikkailut sellolle ja jousille op.58

Joseph Haydn: Sinfonia nro 103 Es-duuri ’Rummunpäristys’

Liput ennakkoon 20 €, ovelta 25 €. Ovella ei alennuksia.

Lisätiedot:

Milko Vesalainen
Intendentti – Lappeenrannan kaupunginorkesteri
puh. 040 547 8706
milko.vesalainen@lappeenranta.fi

Lappeenrannan kaupunginteatterin Teatteriklubit sekä avoimet harjoitukset palaavat.

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jossa keskustellaan teatterista ja sen toiminnasta vaihtuvin teemoin. Klubitapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Lappeenrannan kaupunginteatteri järjestää myös avoimia harjoituksia, joissa yleisöllä on mahdollisuus tulla seuraamaan näytelmän työstämistä ennen ensi-iltaa.

Teatteriklubien tapaan avoimet harjoitukset ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Lokakuun Teatteriklubi ja avoimet harjoitukset esittelevät Valmentajia

Lokakuun Teatteriklubi ja avoimet harjoitukset esittelevät näytelmää Valmentajat – Dreamteam.

Draamakomedia Valmentajat – Dreamteam saa ensi-iltansa Lappeenrannan kaupunginteatterissa lauantaina 22.10.2022. Valmentajat – Dreamteam on kuvaus luovien konsulttien yrityksestä perustaa firma ja kuulua yhteisöön. Draamakomedian ainekset ovat kasassa, kun neljä luovan alan työtöntä kokoontuu yhteen aloittaakseen elämäntapavalmentamisen ja auttaakseen suorituskeskeisen elämän stressaamia ihmisiä. Tarkkaa käsitystä liikeideasta ei kuitenkaan vielä ole, vaan porukka keskittyy lähinnä keskinäisen luottamuksen ja vuorovaikutuksen parantamiseen.

Valmentajat – Dreamteamin on käsikirjoittanut Minna Nurmelin ja näytelmän ohjaa Maia Häkli. Ohjaaja on tavattavissa lokakuun Teatteriklubilla.

Avoimet harjoitukset pidetään 6.10. ja Teatteriklubit 18.10. sekä 16.11.

Syksyn 2022 ensimmäiset avoimet harjoitukset pidetään torstaina 6.10. kello 18–19 Suurella näyttämöllä näytelmästä Valmentajat – Dreamteam.

Avoimissa harjoituksissa työryhmä keskittyy harjoittelemiseen ohjaajansa johdolla ja yleisö voi seurata harjoitusten kulkua.

Teatteriklubit järjestetään Suurella näyttämöllä tiistaina 18.10. kello 18–19 teemalla Valmentajat – Dreamteam sekä keskiviikkona 16.11. kello 18–19 (teema tarkentuu lähempänä ajankohtaa).

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupunginteatterin verkkosivut

J+J Teatteri ja Jämsän kaupunginkirjasto järjestävät lukudraamana maistiaisen teatterin syksyn tarjonnasta. Sirkku Peltolan käsikirjoittama Mummun saappaassa soi fox saa ensi-iltansa lauantaina 22.10. Esityksellä on vierailevana ohjaajana Kirsi Sulonen.

Lukudraama esitetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10. klo 17.30 pääkirjaston monitoimitilassa. Mukana on näytelmän yhdeksän ensimmäistä kohtausta ja neljä näyttelijää. Mörttisen perheen isää esittää Reijo Ahonen, äitiä Kaisa Vihijärvi, tytär Janitaa Aino Kuronen ja poika Tarmoa Jesse Sipovaara.

Esitykseen on vapaa pääsy. Katsojien kesken arvotaan kaksi vapaalippua.

Mitä esityksessä tapahtuu? Näyttelijät esittävät näytelmän lukien pöydän takana plarien kanssa. Tekstiin eläydytään kuten lavallakin. Näytelmätekstistä luetaan kokonaisuudessaan myös paranteesit, käsikirjoituksessa oleva toiminnan kuvaukset, joita ei ole tarkoitettu ääneen esitettäväksi.

Lukudraamalla on pitkät perinteet, mutta tietojemme mukaan sitä ei ole ennen esitetty Jämsässä.

- Kirjastoon ei saada kokonaista teatterinlavaa, mutta lukudraaman esittämiselle se on varmasti mitä sopivin paikka, toteaa teatterille yhteistyötä esittänyt kirjastonhoitaja Tommi Tapiainen. Näytelmän "kuunteleminen" tuo siihen uuden ulottuvuuden ja herättää varmasti erilaisia, uudenlaisia mielikuvia. Suosittelen muutoinkin tarttumaan näytelmäteksteihin. Ne avartavat kirjallisuusharrastusta, Tapiainen lisää.

Lisätietoa:
J+J Teatteri: puheenjohtaja Vesa Niinikangas, vesaniinikangas@me.com, 0400 433 307, http://www.jjteatteri.fi/
Jämsän kaupunginkirjasto: kirjastonhoitaja Tommi Tapiainen, tommi.tapiainen@jamsa.fi, 040 635 9960

Ammattitaiteilijoille suunnattu Nykytaidetta kansallispyhäkössä -näyttelykonsepti avaa Turun tuomiokirkon keskiaikaisen Pyhän Johanneksen kappelin ovet vuosittain taiteelle. Syksyn 2023 näyttelyn haku on avoinna lokakuun ajan.

Historiallisessa kirkkotilassa nähtävä nykytaide tarjoaa uudenlaisia elämyksiä kirkossa kävijöille. Samalla se toimii Turun tuomiokirkkoseurakunnan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tapana tukea taiteilijoita. Nykytaiteella on mahdollista koskettaa, herättää ajatuksia ja synnyttää uusia näkökulmia. Pyhä paikka voi myös käydä erityistä vuoropuhelua nykytaiteen kanssa.

Näyttelyn taiteilijan valitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kuvataiteen asiantuntijaryhmä yhdessä seurakuntayhtymän asiantuntijoiden ja tuomiorovastin kanssa joulukuun puoliväliin mennessä. Näyttelytila on taiteilijoille maksuton. Näyttelystä ei makseta korvausta eikä näyttelystä myydä taidetta. 

Hakuohjeet ja tarkemmat sopimusehdot löytyvät 1.10. alkaen verkkosivuilta turuntuomiokirkko.fi/taide.

Syksyn 2022 taiteilija on Paavo Halonen, jonka näyttely Paino, Iho, Taivas (edit Turku) on parhaillaan esillä Tuomiokirkon Pyhän Johanneksen kappelissa. Näyttelyn verkkosivu löytyy osoitteesta turuntuomiokirkko.fi/taide.

Tämän vuoden taiteilija valittiin 88 hakijan joukosta.

Nykytaidetta kansallispyhäkössä 2023 -näyttelyhaku lyhyesti

• Näyttelyhaku on avoinna 1.-31.10.2022, hakuohjeet (1.10. alkaen): https://www.turuntuomiokirkko.fi/taide/nayttelyhaku-syksylle-2023
• Näyttelyaika 18.9.−31.10.2023
• Avajaiset Turun päivänä 17.9.2023
• Näyttelytila on avoinna kirkon aukioloaikoina ma−su klo 9−18, paitsi tilaisuuksien aikana

LISÄTIETOJA

Elina Ovaska, intendentti, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, elina.ovaska@evl.fi puh. 040 341 7241

https://www.turuntuomiokirkko.fi/taide

Paavo Halosen näyttelystä: https://www.turuntuomiokirkko.fi/taide/paavo-halonen-paino-iho-taivas-edit-turku-18.9.-31.10.2022

KUVAT

Pyhän Johanneksen kappelin kattoholvit. Kuva Neea Koskela.
Näkymä Paavo Halosen näyttelystä. Kuva Timo Jakonen.