Legendaarisen Yö-yhtyeen vaiheista, ja varsinkin yhtyeen perustajista, Olli Lindholmista ja Jussi Hakulisesta kertova musikaali tulee maailmanensi-iltaan pe 27.1.2023! Esityspaikka on itseoikeutetusti Pori, tarkemmin Promenadisali. Vuoden mittaan esityksiä on ympäri Suomen.

    Olli Lindholm oli Yö-yhtyeen laulaja, ja säveltäjä-sanoittaja sen perustamisesta lähtien aina kuolemaansa asti. Jussi Hakulinen toimi Yössä kosketinsoittajana, laulajana, sekä erityisesti legendaarisena säveltäjänä ja sanoittajana. Bändin tarina alkoi, kun Olli ihastui Jussin omintakeiseen musiikkiin, ja heidän ystävyytensä synnytti Yö-yhtyeen Porissa vuonna 1981. Pian perustamisen jälkeen Yö voitti rockin SM-kisojen Porin karsinnat ja sijoittui kokonaiskilpailussa kolmanneksi. Yö kohosi Suomen suosituimpien yhtyeiden joukkoon vuonna 1983 Jussi Hakulisen säveltämillä kappaleilla Likaiset legendat ja Särkynyt enkeli. 

    Olli Lindholm arvosti erityisen paljon Hakulista muusikkona ja säveltäjänä. Hakulinen on luonut useita suomalaisia klassikkokappaleita kuten Joutsenlaulu, Rakkaus on lumivalkoinen, Kiitos ja kunnia, Hän tanssii kanssa enkeleiden ja monia muita. Musikaalin kappaleet ovatkin juuri pääosin Jussi Hakulisen tekemiä. 

    Yöllä on takanaan useita menestyslevyjä ja se on kiertänyt vuosikymmeniä kaikkialla Suomessa. Yön vaiheet sisältävät paljon onnea ja menestymisen hetkiä, mutta myös pettymyksiä ja surua. Yö kuuluu pitkäaikaisimpiin ja rakastetuimpiin rock-yhtyeisiin Suomessa.

    Talvella 2022 sovimme Jussi Hakulisen kanssa Joutsenlaulu-musikaalin tekemisestä. Hän oli todella innoissaan musikaalin syntymisestä ja oli sen hengessä mukana. Olemme äärimmäisen surullisia hänen äkillisestä menehtymisestään. Musikaali on kunnianosoitus hänen ja Olli Lindholmin mittavalle elämäntyölle, joka on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen suomalaisten sydämiin, kertoo musikaalin käsikirjoittaja Katariina Leino.

    Jussi Hakulinen oli tulossa syyskuun pressitilaisuuksiin ja ensi-iltaan Poriin 27.1. ja Tampereen ensi-iltaan 3.2. Valitettavasti hän ei koskaan ehtinyt nähdä Joutsenlaulu-musikaalia.

    Joutsenlaulun  on käsikirjoittanut kirjailija Katariina Leino. Olli Lindholmia esittää muusikko Matthau Mikojan alias Matti Mikkonen, manserockari jo toisessa sukupolvessa. Mikkonen on Popedan alkuperäiskitaristin, Arwo Mikkosen, poika, joten musiikki miehellä on ollut verissä aina. Hän on luonut kansainvälistäkin uraa mm. Bloodpit-yhtyeen keulakuvana sekä omalla soolobändillään Matthau Mikojan Band. Viime vuodet hän on keskittynyt soolokeikkojen ohella musiikkiteatteriin, jossa hän tälläkin hetkellä esittää Juice Leskistä musikaalissa Viidestoista Yö.

    Jussi Hakulista esittää upea laulaja, kultakurkku Erik Kraemer, joka myös on esiintynyt paljon musiikkiteatterissa, esittäen menestyksellä mm. Rauli Somerjokea ja Mikko Alataloa. 

    Muissa rooleissa nähdään mm. Elisa Lairikko, Simo Pirttimaa, Jussi Ojanen, Simo Stenman ja Petri Lairikko.

    Joutsenlaulun tuottaa Suomen Musiikkiteatteri, joka on Suomen suurin kiertävä musiikkiteatteri. Esityksiä on vuosittain yli 150 kappaletta eri Suomen konserttitaloissa. Joutsenlaulun esityksiä on keväällä 2023 yhteensä 30 kappaletta.. Kiertue ulottuu Poriin, Tampereelle, Turkuun, Ouluun, Lahteen, Kuopioon, Vantaalle, Espooseen, Keravalle, Lohjalle, Järvenpäähän, Porvooseen, Jyväskylään, Hämeenlinnaan, Rovaniemelle, Raaheen, Kajaaniin, Ylivieskaan ja Imatralle. Kesällä 2023 esityksiä nähdään Ruissalon kesäteatterissa Turussa. Konserttsalikiertue jatkuu tiiviinä eri kaupunkien konserttisaleissa myös syksyllä 2023.
Tarkempi esityskalenteri: www.musiikkiteatteri.fi.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Elisa Lairikko, elisa@musiikkiteatteri.fi / 040-5802170

Suomen Musiikkiteatteri
www.musiikkiteatteri.fi

Iloksemme voimme kertoa Max ja Moritz -musikaalin lisänäytösten toteutuvan la 1.10. Esityksiä on kaksi: klo 13 ja 16. Samana päivänä klo 15 julkaistaan Pauliina Lampisen kirjoittama Kesänäyttämön historiikki ”Kesätöissä proggiksessa”.

Harmillisesti Kesänäyttämön porukka joutui koronan kouriin kesällä 2022. Esityksiä ehdittiin esittää viisi ja ne saivat suuren suosion. Loput esitykset jouduttiin perumaan. Lahden Kesänäyttämö löi lisäesitysten osalta hynttyyt yhteen Jazztorin kanssa ja näin esitykset ovat osa festivaalin ohjelmistoa. Liput kaikkiin esityksiin voi lunastaa Tiketin kautta.

Kutsumme median edustajia osallistumaan ”Kesätöissä proggiksessa” -kirjan julkaisutilaisuuteen la 1.10. klo 15 Pikkuteatterille. Paikalla on kirjan kirjoittanut Pauliina Lampinen, ohjaaja Sanna Heiskanen sekä kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos. Ilmoittautumiset pe 30.9. klo 12 mennessä kulttuurituottaja Sari Tuomiselle sari.tuominen2@lahti.fi.

Max ja Moritz -musikaali

Max ja Moritz keksivät toinen toistaan hurjempia konnankoukkuja kyläläisille. Koulunkäyntiä enemmän heitä kiinnostaa aiheuttaa aikuisille päänvaivaa ja harmaita hiuksia. Vaan mahtaako elämässä pärjätä pelkällä keppostelulla ja hauskanpidolla? Onnistuvatko aikuiset pilaamaan kaiken ilon? Lahden Kesänäyttämön tulkinta Wilhelm Buschin (1832–1908) lastenkirjaklassikko Max ja Moritzista svengaa vastustamattomasti Jukka Linkolan sävelin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita sisältävän koko perheen iloittelun on kirjoittanut Pertsa Reponen, ohjannut Sanna Heiskanen ja musiikin tiimille sovittanut Erno Tiittanen.

Näytökset: klo 13 ja klo 16
Kesto: n. 1 t 30 min (sis. väliaika)
Liput: 9,50 € / 11,50 € / 30 € (perhelippu 4 hlö)
Lunastus: Tiketti
Suositusikä: 6-vuotiaasta ylöspäin
Paikka: Pikkuteatteri, Loviisankatu 8

Kuvitus: Sonja Karppelin
Graafinen suunnittelu: Sanni Lahti

Koko päivän aikataulu:

klo 13 Max ja Moritz -musikaalin ensimmäinen lisänäytös
klo 15 ”Kesätöissä proggiksessa” -kirjan julkaisutilaisuus
klo 16 Max ja Moritz -musikaalin toinen lisänäytös
klo 18 kutsuvierastilaisuus kaikille kesänäyttämöläisille kautta aikojen

Lisätiedot:
Lahden kaupunki
kulttuuriasiainpäällikkö
Matti Karhos
matti.karhos@lahti.fi
p. 050 387 8792

Lappeenrannan pääkirjastolla järjestetään keskiviikkona 12.10.2022 kello 18 kirjailijapaneeli, jonka aiheena on lukemisen tärkeys. Paneeliin osallistuvat kirjailijat Elisabet Aho, Marita Hauhia, Terhi Kangas ja Ansu Kivekäs. 

Kirjailijat keskustelevat lastenkirjallisuudesta ja lapsille lukemisen tärkeydestä. Kaikki kirjailijapanelistit kirjoittavat lapsille ja nuorille ja osa myös aikuisille. Kirjailijat pohtivat, kuinka luoda lukemiseen innostus, joka säilyy. Paneeli kestää noin 45 minuuttia. 

Kirjailijat vierailevat kolmen päivän aikana myös Etelä-Karjalan kouluissa kertomassa kirjailijan työstä ja kirjojen maailmasta.

Vappu ja Annika -kirjoissa alakouluikäiset tytöt ratkovat seikkailun lomassa vakavia arvoituksia, kuten kirjassa Kuka on Joonatan? Aikaisemmin ovat ilmestyneet Helmi, salaperäinen tyttö ja Peikkokallion salaisuus. Elisabet Aho tunnetaan myös kiitetyistä ja palkituista historiallisista romaaneistaan. 

Terhi Kangas on lahtelainen lastenkirjailija ja monipuolinen sanatyöläinen, joka suhtautuu intohimoisesti yhdessä tekemiseen ja lasten oman luovuuden ruokkimiseen. Yhdessä kuvittaja Anna Aallon kanssa on syntynyt neljä yhteisöllistä lastenkirjaa, joissa kaikissa on hyödynnetty joukkoluovuutta. Lukijoiden luovia ideoita on tallennettu tarinoiden yksityiskohdiksi. 

Ansu Kivekäs on kirjailija ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Palkittu lastendekkari Päin Porkkalaa, vauhdikkaat nuortenkirjat Täysillä metsään ja Tuli perheen alla sekä alakouluikäisille suunnattu Ykkösjätkät hulvattomista kaveruksista, ekaluokkalaisesta Antonista ja kolmasluokkalaisesta Kyöstistä ovat löytäneet monet lukijat. 

Ansu Kivekäs on saanut ensimmäisen palkinnon Kouvolan dekkaripäivillä nuorten jännityskirjakilpailussa sekä Kirjapöllöpalkinnon teoksesta Päin Porkkalaa. Tänä syksynä ilmestyi realistinen nuortenromaani nimeltä Raakaversio. 

Marita Hauhia on äidinkieleen ja englannin kieleen erikoistunut luokanopettaja, joka on työskennellyt myös yläasteen erityisopettajana. Kirjailija hänestä tuli, kun hän erityisopettajana joutui kohtaamaan kaikkea sitä, mikä koskettaa aikuistuvaa nuorta. Tärkein motiivi Marita kirjoissa on nuorten oma elämä. Se Eka, Kotkanpoika, Karkulainen ja Viilletty elämä ovat kiitettyjä nuortenkirjoja. Myöhemmin ovat ilmestyneet nuorimmille lukijoille suunnatut Emma ja Eetu -kirjat. Marita Hauhia on saanut Laivakello 1996 -palkinnon. 

Lisätietoja: 

Sanna Ahola 
Palvelupäällikkö ma. 
Lappeenrannan kaupunginkirjasto 
040 648 3074 

sanna.ahola@lappeenranta.fi 

Lappeenrannan kaupunginkirjaston verkkosivut 

Tulevana perjantaina 30.9. PikiTalkissa keskustellaan keskustelukulttuurin muutoksesta otsikolla Pahasti sanottu! Miksi hyvät ihmiset perseilevät somessa? Keskustelemassa ovat somepersoona Sanni Inget, Oulun teatterin näyttelijä Joose Mikkonen, poliitikko Lauri Nikula ja Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio.  

Viime vuosina keskustelutavat erityisesti sosiaalisessa mediassa ovat muuttuneet yhä kiivaammiksi ja kärkkäämmiksi. Usein keskustelukumppania ei kuunnella eikä toisen näkökulmia haluta ymmärtää, kun oman mielipiteen koetaan olevan ainoa oikea. 

”Meillä on perjantaina upea kattaus taatusti ajankohtaisesta teemasta. Ennen kaikkea mua kiinnostaa yleisön ja keskustelijoiden ajatukset siitä, miksi hyvät ihmiset vaikenevat somessa ja hullut huutavat kaikenlaista törkyä”, Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi toteaa. 

PikiTalkissa perjantaina 30. syyskuuta Oulun teatterin Pikisalissa keskustellaankin siitä, puhummeko somessa nykyään kuin 80-luvun kaivoskaupungissa. Samoin kuin Billy Elliotia yritettiin saada muuttumaan, teemme sitä samaa somessa. Illan aikana nähdään otteita Billy Elliot –musikaalista.  

”Billy Elliot on kasvutarina, jossa lapsen toiveet poljetaan aikuisten vihan ja näköalattomuuden alle. Muistammeko ajatella, millaisen kuvan annamme maailmasta lapsille ja nuorille omalla somekäyttäytymisellämme?”, Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen pohtii. 

PikiTalkeissa illan virittäjinä toimivat Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi ja Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen. Syyskuun PikiTalk on osa Ylen Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia, joka järjestetään Hämeenlinnassa 30.9.–1.10. ja jonka tarkoituksena on lisätä rohkeutta osallistua keskusteluihin, syventää ymmärrystä toisistamme ja vahvistaa kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitys. 

”Somekeskustelua leimaa kärjistäminen ja yksinkertaistaminen” 

PikiTalkissa keskustelemassa ovat somepersoona Sanni Inget, Oulun teatterin näyttelijä Joose Mikkonen, poliitikko Lauri Nikula ja Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio.  

Sanni Inget on muusikko, toimittaja ja somevaikuttaja. Ingetin intohimo on heittäytyä kaikenlaiseen esiintymiseen. Luovat alat vaativat ihmiseltä paljon itsetutkiskelua ja kommunikaatiotaitoja, jotka hän myös kokee tärkeiksi. 

Oulun teatterin näyttelijä Joose Mikkonen näkee sosiaalisen median mahdollisuutena olla pöljä ja taas toisaalta jakaa näkökulmia asioihin, joita usein somessa katsotaan vain yhdestä näkökulmasta. Tänä syksynä Mikkosen voi nähdä näyttämöllä Yksi askel eteenpäin -teoksessa ja marraskuussa ensi-iltaan tulevassa Peter Pan menee pieleen -komediassa. 

Lauri Nikula on Oulun kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja. Sosiaalisessa mediassa aktiivinen Nikula ei pelkää sanoa mielipidettään, vaikka se poikkeaisi oletetusta ajattelusta. Somesta Nikula ajattelee, että pahalle ei pidä antaa valtaa siellä. Päivätyönsä Nikula tekee vanhempana rikoskonstaapelina ja nettipoliisina.

Veli-Markus Tapio on taustaltaan muusikko (MuT), ryhtyi sittemmin juristiksi (OTM) ja toimii nykyään Suomen Kulttuurirahastossa kaikkien alojen erityisasiantuntijana. Tapion mukaan somekeskustelua leimaa kärjistäminen ja yksinkertaistaminen, jolloin harmaa muuttuu mustaksi tai valkoiseksi, kompleksinen latteaksi.  

”Koska meillä ihmisillä on taipumusta hakeutua samanmielisten joukkoon, vahvistaa some oman ajattelumme vinoutumia sekä uskoa omien tunteittemme legitimiteettiin. Valta on tulevaisuudessakin niillä, jotka pystyvät lukemaan kokonaisia kirjoja”, Veli-Markus Tapio toteaa. 

MITÄ: PikiTalk on yhteiskunnallista keskustelua after work -tyylillä 
MISSÄ: Oulun teatterin Pikisalissa ja striimi Mun Oulun verkkosivulla ja Facebook-sivulla 
MILLOIN: Perjantaina 30.9.: PikiTalk käynnistyy kello 16 dj Avaruusshampanjan musiikilla ja Pikisalin bistron after work -tarjouksilla. Noin tunnin kestävä dialogi alkaa kello 17. 
HUOM: Tilaisuus on maksuton eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. PikiTalk on anniskelun vuoksi K–18.  

PikiTalk järjestetään yhteistyössä Oulun kaupungin viestinnän kanssa. 

Aiemmin Tampere-talo Oy:n liiketoimintajohtajana työskennellyt Nevalainen liittyy osaksi juhlien uutta johtokolmikkoa 

Tampere-talo Oy:n liiketoimintajohtajana neljä vuotta työskennellyt Mika Nevalainen aloittaa Savonlinnan Oopperajuhlien kaupallisena johtajana vuoden 2023 alussa. Nevalainen liittyy osaksi uutta johtokolmikkoa, johon kuuluvat juhlista kokonaisvastuun kantava taiteellinen johtaja Ville Matvejeff ja talousjohtaja Tarja Halonen.

”Savonlinnan Oopperajuhlat on yksi Suomen arvostetuimmista kulttuuritapahtumista, joka tunnetaan myös kansainvälisesti ympäri Eurooppaa. Minulle on iso kunnia päästä mukaan ammattitaitoiseen tiimiin kehittämään ja kasvattamaan Oopperajuhlien asemaa yhtenä merkittävimpänä esittävän taiteen festivaalina, joka elää ajassa ja tuottaa elämyksiä monipuoliselle yleisölle Suomessa ja maailmalla”, Nevalainen sanoo. 

Nevalaisella on laaja kokemus liiketoimintojen, B2B- ja B2C-myynnin ja markkinoinnin sekä viestinnän johto- ja kehitystehtävistä. Hän on toiminut aiemmin niin viestintä- kuin markkinointitoimistojen sekä media- ja hyvinvointiyhtiön toimitusjohtajana. Oopperajuhlille hän tuo etenkin kaupallista osaamista.

“Haluamme olla vielä vahvemmin yksi Euroopan kiinnostavimmista oopperafestivaaleista, ja houkutella lisää yleisöä ulkomailta. Strategiamme toteuttaminen edellyttää korkealaatuisten esitysten lisäksi vahvaa kaupallista osaamista, jotta saamme kävijämäärän kasvuun ja löydämme keinoja, joilla varmistamme korkealaatuisen linnaelämyksen”, Savonlinnan Oopperajuhlien hallituksen puheenjohtaja Johanna Lamminen sanoo.

Uusi kaupallinen johtaja tulee tekemään tiivistä yhteistyötä Oopperajuhlista kokonaisvastuun kantavan taiteellisen johtajan Ville Matvejeffin kanssa. Vaikka tapahtumaa on järjestetty kymmeniä vuosia ja se on tunnettu niin Suomessa kuin maailmalla, sekä Nevalainen että Matvejeff uskovat, että kehitettävää ja kasvun mahdollisuuksia riittää vielä vuosiksi. 

“Aino Ackté järjesti ensimmäiset Oopperajuhlat Savonlinnan historiallisessa Olavinlinnassa vuonna 1912. Juuremme ovat vahvasti Savonlinnassa, mielemme ja toimintaympäristömme globaali ja kosmopoliitti, kuten Acktékin aikansa suurena oopperatähtenä. 110 vuodessa Oopperajuhlista on tullut suuri tapahtuma ja suomalainen menestystarina. Oopperajuhlien taloudellinen menestys tulevaisuudessa antaa puitteet myös juhlien taiteelliselle menestykselle - ja toisinpäin. Taloutemme perustuu vahvasti lipputuloihin ja eurooppalaisittain poikkeuksellisen matalaan vain reilun 10% julkiseen tukeen, jonka osuuden toivomme tulevaisuudessa kasvavan nykyisestä. On tärkeää etsiä vanhojen ystäviemme rinnalle uusia yleisöjä ja yhteistyökumppaneita niin läheltä kuin etäältä. Haluamme Oopperajuhlien vaikutuspiirin laajenevan niin taiteellisesti kuin toiminnallisesti, ja odotan todella paljon yhteistyötä uuden, kokeneen kaupallisen johtajamme Mikan kanssa”, Matvejeff sanoo.

”Olavinlinnassa järjestettävät juhlat tarjoavat jo nyt uniikin oopperaelämyksen, jossa on kuitenkin vielä paljon saavutettavaa. Lähden nöyrästi ja kunnianhimoisesti yhdessä kollegoiden kanssa rakentamaan tulevaisuutta”, Nevalainen sanoo. 

Lisätietoja antaa:

Ville Matvejeff, taiteellinen johtaja
ville.matvejeff@operafestival.fi, 040-721 1894
 
Mika Nevalainen, kaupallinen johtaja vuoden 2023 alusta alkaen
0400-88 2024
 
Johanna Lamminen, hallituksen puheenjohtaja
johanna.lamminen@elisanet.fi, 040-848 4448

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa lokakuussa avautuvassa näyttelyssä nähdään taidemaalari Nanna Suden tuoreita teoksia. Mediatilaisuudessa torstaina 6.10. klo 11-12 on mahdollisuus keskustella taiteilijan kanssa. 

Nanna Susi on tunnettu värikylläisistä, ekspressiivisistä maalauksistaan. Näyttelyn nimi, Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus, kuvaa taiteilijan suhdetta taiteen tekemiseen – taidetta tehdään herkkyydellä, intohimoisesti ja välillä suorastaan raivoisasti. 

Malvassa 7.10. avautuvassa näyttelyssä nähdään Suden vuosina 2020-2022 syntyneitä maalauksia. Kerroksellisten taideteosten aiheissa nähdään niin arkista työntekoa kuin kukka-aiheitakin. 

Asikkalasta lähtöisin oleva Nanna Susi (s. 1967) kuuluu aikamme merkittävimpiin kotimaisiin taidemaalareihin. Kuvataideakatemiasta 1997 valmistunut Susi nousi suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään Vuoden nuori taiteilija 2000 -nimityksen myötä. Nanna Susi on palkittu myös kultaisella Helsinki-mitalilla.

Nanna Susi: Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus -näyttely on esillä Malvassa 7.10.2022-2.4.2023.

Yhteyshenkilö

Maija Wilska
Viestinnän asiantuntija, Malva
puh. 044 018 7404
maija.wilska@lahti.fi

Nanna Suden yksityishaastattelupyynnöt

Kirsi Kiljunen
Assistentti, Nanna Susi
puh. 040 736 9090
kirsi@nannasusi.fi 

Monarin musiikkiharjoitustilojen hakua on jatkettu auki 9.10.2022 asti. Aiempi haku oli auki 31.8. asti, jolloin hakemuksia tuli aiemmassa haussa yhteensä 8, joista viisi otettiin sisään. Loput kolme eivät täyttäneet ehtoja, joita ovat: 

– Hakijoiden keski-ikä on alle 29-vuotta 

– Ryhmän jäsenistä vähintään 2/3 on alle 29-vuotioita 

Monarille mahtuu vielä 3–5 yhtyettä tai artistia. 

– Jotta harjoitustilat saadaan kuntalaisten tehokkaaseen käyttöön ja kaikilla olisi tasapuolinen mahdollisuus osallistua hakuun, avataan harjoitustilojen haku uudelleen vapaana olevien tilojen osalta, kertoo nuoriso-ohjaaja Miro Korhonen 

Nuorisoikäisten ryhmien lisäksi tiloja voivat hakea kaikki musiikkiharjoitustilaa tarvitsevat.  

– Hakijat, jonka jäsenistä vähintään 2/3 on alle 29-vuotiaita, ovat edelleen etusijalla. Mikäli heidän jälkeensä jää edelleen tiloja vapaaksi, täytetään vapaana olevat tilat ikärajoituksen ylittävien hakijoiden joukosta arpomalla, sanoo Korhonen.

Tilahakija voi olla ryhmä tai yksittäinen musiikin harrastaja. Käyttöoikeus musiikkiharjoitustilaan myönnetään kerralla vuodeksi, 31.8.2023 asti. Tilan käyttöaika alkaa heti kun sopivat hakijat löytyvät.

Monarilla on yhteensä kolme treenitilaa ja Rientolassa on yksi. Tilojen koot vaihtelevat. Monarilta löytyy tilat yhteensä 8 yhtyeelle ja Joutsenossa on yksi pienempi tila. Tiloihin pitää tuoda omat soittimet ja tarvikkeet eli ne eivät ole varusteltu.  

Harjoitustiloista peritään 120 euron suuruinen vuokra käyttäjältä tai käyttäjäryhmältä vuodessa. Yli 29-vuotiailta maksu on 50 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi peritään 30 euron suuruinen avainpantti, jonka saa takaisin avainta palauttaessa.    

Nuorisotoimi kannustaa kaikkia kiinnostuneita hakemaan musiikkiharjoitustiloja! Lisätiedot ja hakulomake löytyvät verkosta “Musiikkiharjoitustilojen käyttöanomus” osoitteesta Lappeenranta - Nuorisotoimitaan liittyviä lomakkeita - Lappeenrannan kaupunki 

Lisätiedot:   
Miro Korhonen   
040 162 6320  
miro.korhonen@lappeenranta.fi 

Kuva: Jani Kumpulainen.

Kahdeksanosaisessa C More -alkuperäissarjassa Kotka 10 seurataan kahden pelastustiimin ja ensihoitoyksikön toimintaa ja elämää Kotkan pelastusasemalla sekä erilaisissa työtehtävissä. Pelastusasemalla töitä pusketaan 24 tunnin vuoroissa, joten on selvää, että henkilöstö tuntee toisensa hyvin. Heidän välilleen syntyy ystävyys- ja rakkaussuhteita, ja myös kotiongelmat näkyvät käytöksessä. Sarjan keskiössä on neljä pelastajaa, joiden elämää seurataan myös aseman ulkopuolella. Sarjassa nähtävät pelastustehtävät perustuvat tositapauksiin.

Kotka 10 -sarjan päärooleissa näyttelevät Sara-Maria Heinonen (Vedetään hatusta), Juha Kukkonen (Invisible Heroes), Kai Vaine (Bullets, Syke), Jaakko Ohtonen (The Last Kingdom, Kaikki synnit), Jasir Osman (Luuserit), Heikki Ranta (Sininen enkeli, Napapiirin sankarit 4), Sara Paasikoski (Jälkeläiset), Inka Kallén (Odotus, Kaikki synnit) ja Matleena Kuusniemi (Maria Kallio, Koukussa). 

Sarjan tuottaa C Morelle Yellow Film & TV. Ohjauksesta vastaa Jyri Kähönen (Sorjonen, Trackers). Sarjan pääkäsikirjoittajana toimii Hanna Leivonniemi (Syke, Salatut elämät). Sarjan kuvaukset ovat nyt käynnissä, ja ne jatkuvat joulukuuhun saakka Kotkassa ja Helsingissä.  

”Kuulemme ambulanssien ja paloautojen hälytysääniä usein arjessa, mutta harvoin pääsemme  katsomaan miltä tapahtumat vaikuttavat ja tuntuvat sisältä päin. Kotka 10 -draamasarja avaa ovet tähän kiehtovaan pelastajien työtä ja ihmissuhteita käsittelevään maailmaan”, kertoo sarjan vastaava tuottaja Marko Talli Yellow Film & TV:ltä.

“Olen innoissani, että Kotka 10 sijoittuu aitoihin maisemiin Kotkassa. Haemme sarjoissamme vahvaa tunnistettavaa paikallista otetta, täydennettynä vahvoilla henkilöhahmoilla. Laveasti sanottuna voisi todeta, että Kotka 10 on palomiesten Roba”, kuvailee C Moren draamapäällikkö Jani Hartikainen MTV:ltä.

Kotka 10 julkaistaan C More -suoratoistopalvelussa vuonna 2023.

#Kotka10 #CMoreSuomi

LISÄTIEDOT:

C More, ohjelmaviestintä, Nanna Drummond, 040 825 1479, nanna.drummond@cmore.fi 
MTV, draama- ja kehityspäällikkö, Jani Hartikainen, 050 461 924, jani.hartikainen@mtv.fi 
Yellow Film & TV, vastaava tuottaja, Marko Talli, marko.talli@yellowfilm.fi

Mahdollisuus käsitellä universaaleja arvoja 

Merkittävimpiin venäläisiin näytelmäkirjailijoihin lukeutuvan Mikhail Durnenkovin teoksia on käännetty lukuisille kielille ja esitetty ympäri Eurooppaa. Venäjän ulkopuolella hän on työskennellyt muun muassa Royal Shakespeare Companyssa, Lontoon Royal Court Theaterissa ja The Lark -keskuksessa New Yorkissa. Suomessa Durnenkovin näytelmistä Sekundaa on esitetty Helsingin kaupunginteatterissa vuonna 2010. Klockriketeatern tilasi Durnenkovilta tulevaisuutta käsittelevän näytelmän vuonna 2019. Espoon Kaupunginteatteri tuli mukaan projektiin vuonna 2020 ja esityksen ensi-ilta sovittiin vuodelle 2023. 

Alun perin tarkoitus oli tehdä yhteistyötä myös venäläisten teattereiden kanssa, mutta suunnitelmat muuttuivat alkuvuodesta 2022. Venäjällä moninkertaisesti palkitut, sotaa vastustavat taiteilijat Durnenkov ja Peretrukhina joutuivat perheineen maanpakoon. 

– Taiteilijana olen menettänyt mahdollisuuden työskennellä äidinkielelläni yleisölle, jonka tunnen. Minulle se tarkoittaa nyanssien ja sävyjen menettämistä. Mutta toisaalta kansainvälinen yhteistyö antaa mahdollisuuden käsitellä universaaleja arvoja, mikä on tärkeää, kertoo näytelmän kirjoittanut Durnenkov.

Venäjä-hankkeen jatkaminen oli esityksen suomalaisille tuottajille itsestään selvää. 

– Teattereidemme linja on selvä: me teemme yhteistyötä yksittäisten venäläisten taiteilijoiden kanssa, joista tiedämme ja ymmärrämme minkälaisissa olosuhteissa he ovat työskennelleet Venäjällä. Sen vuoksi esityksen siirtäminen tai peruuttaminen ei ole tullut mieleenkään. Emme halua rangaista kollegoita toistamiseen. He ovat saaneet jo kärsiä Putinin hallinnosta,  kertovat teattereiden johtajat Dan Henriksson ja Erik Söderblom. 

Tulevaisuudesta takaisin tähän päivään 

​​Riemastuttava ja voimakkaan visuaalinen esitys luo yllättäviä yhteyksiä olentojen, ilmiöiden ja tapahtumien välille. Esityksessä tehdään matka ydintuhon jälkeisestä, tekoälyn hallitsemasta tyhjyydestä sienisivilisaation kautta takaisin tilanteeseen, jossa ihmisellä on vielä valinnan mahdollisuuksia tulevaisuutensa suhteen. Kaukaisesta tulevaisuudesta kohti nykyhetkeä etenevät tarinat kertovat ihmislajin voitoista ja häviöistä.

Kaiken ytimessä on ajatus siitä, että olemme vastuussa tulevaisuudesta, eikä toivoa ole vielä menetetty.

– Olen optimisti siitä huolimatta, mitä perheelleni, maalleni ja maailmalle on tapahtunut. Tämä projekti antaa mahdollisuuden suuntautua tulevaisuuteen, valmistautua siihen ja käsitellä sitä, minkälaisen tulevaisuuden haluamme välttää.
– Tämä tuotanto antaa mahdollisuuden katsoa horisontin yli, jatkaa Ksenia Peretrukhina.

Lyhyt episodi sienisivilisaation universaalissa historiassa kutsuukin yleisön kuvittelemaan, mitä kaikkea tulevaisuus voikaan olla. Se houkuttelee myös kysymään: mitä jos tulevaisuus onkin jo täällä? 

Esityksen ohjaa monipuolinen, tarkasta rytmistään ja elokuvallisesta lähestymistavastaan tunnettu uuden sukupolven ohjaaja ja dramaturgi Essi Rossi. Teoksen visuaalisen ilmeen on suunnitellut Ksenia Peretrukhina. Näyttämöllä nähdään Carl Alm, Antonia Atarah, Elmer Bäck, Milla Kangas ja Kauri Sorvari. 

Kantaesitys 31.1.2023 klo 19 Espoon Kaupunginteatterin Revontulihallissa (Revontulentie 8). Esitykset jatkuvat 18.2. asti.

Esityskieli suomi ja mahdollisesti muut kielet. Esitys tekstitetään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi mobiilisovelluksella. 

Liput: 35 / 32 / 20 € Lippu.fi:sta ja Espoon Kaupunginteatterin lipunmyynnistä.
Early bird -hinta 29 € 30.10. saakka.

Työryhmä:   

Mikhail Durnenkov, näytelmäkirjailija & dramaturgi  
Essi Rossi, ohjaaja 
Ksenia Peretrukhina, lavastaja 
Pauli Riikonen, äänisuunnittelija 
Liisa Pesonen, pukusuunnittelija
Ilmari Paananen, valo- ja videosuunnittelija 
Näyttämöllä: Carl Alm, Antonia Atarah, Elmer Bäck, Milla Kangas ja Kauri Sorvari  

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) johtaja Leena Nissilä ottaa vahvasti kantaa lukutaidon puolesta. Nissilän mukaan lukutaito on ihmisoikeus ja sivistyksen kulmakivi. ”Monipuolinen lukutaito lisää kielitietoisuutta ja tukee demokratiaa”, kirjoittaa Nissilä Kotus-blogissa.

Vaikka suomalaisten lukutaito on kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvä, huolestuttaviakin kehityssuuntia on nähtävissä. Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt lukutaidon eri osa-alueilla. Koulujen resursseilla on oma vaikutuksensa siihen, kuinka hyvä lukutaito koululaisilla on, arvioi Nissilä.

Nissilän mukaan nyt on panostettava vuonna 2021 julkaistun Kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimeenpanoon. Esimerkiksi Lukeva kunta -verkostojen rahoitus tulisi vakinaistaa. Verkostojen toiminnan tulisi tukea nykyistä vahvemmin lasten ja nuorten lukutaidon lisäksi aikuisten lukutaitoa. Nissilä muistuttaa myös, että lukutaidon laadukas opetus tarvitsee tuekseen monilukutaidon täydennyskoulutusta.

Nissilän mukaan monipuolisesti lukutaitoisessa yhteiskunnassa kansalaiset ovat kielitietoisia ja demokratia toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Kotimaisten kielten keskus pitää monipuolista lukutaitoa olennaisena esimerkiksi ymmärrettävän yleiskielen vaalimisen ja kansalliskielten laajan käyttöalan tukemisen näkökulmasta.

Nissilän blogikirjoitus on julkaistu Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla Kotus-blogissa. Nissilä kirjoittaa lukutaidosta myös juuri julkaistussa Kielikello-lehdessä yhdessä Finnoschool Oy:n toimitusjohtajan Pia Lumpeen kanssa.

• Leena Nissilä: Monipuolinen lukutaito lisää kielitietoisuutta ja tukee demokratiaa (Kotus-blogi, 27.9.2022)
• Leena Nissilä ja Pia Lumme: Lukutaito uuteen nousuun – kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle (Kielikello, 3/2022)

Konserttisarja käynnistyy lokakuussa Ritzissä

Vaasa Festival Nights -konserttisarja alkaa lauantaina 22.10. lukuisista voimaannuttavista kappaleistaan tunnetun Mikko Harjun konsertilla. Kaksi Emma-ehdokkuutta saaneen Mikko Harjun esikoisalbumi Sinä olet elämä on ylittänyt platinarajan, ja siltä löytyvät tuplaplatinaa striimanneiden hittien Mä olen tässä ja Taivas ei oo rajana lisäksi muun muassa platinarajan ylittänyt kappale Sinä riität. Mikko Harjun kappale Anna mennä lennä soi myös tiuhaan vuoden 2022 talviolympialaisten tv-lähetyksissä, kun mitaleja ripustettiin suomalaisurheilijoiden kauloihin. Sen myötä kappale alkoi trendata TikTokissa, ja nousi jopa Spotifyn Top 50 -listalle.

Marraskuussa lavan valloittavat Vain Elämää -tähdet

Lauantaina 19.11. Ritzin lavalla nähdään karismaattisesta äänestään ja lukuisista hiteistään tunnettu Tommi Läntinen. Kokenut laulaja-lauluntekijä on kirjoittanut, esittänyt ja levyttänyt musiikkiaan jo yli neljänkymmenen vuoden ajan. Vain Elämää -ohjelman 13. tuotantokaudella esiintyvä laulaja on ehtinyt herättää jo monenlaisia tunteita Mikko Alatalon Hengitä sisko- ja Erika Vikmanin Häpeä -kappaleiden rock-henkisillä tulkinnoillaan. Läntisen suurimpiin hitteihin lukeutuvat mm. Via Dolorosa sekä Kevät ja minä.

Viikkoa myöhemmin lauantaina 26.11. lavan valloittaa niin ikään kuluvalla Vain Elämää -kaudella ihastuttanut Yona. Yhteensä kahdeksan studioalbumia julkaissut ja lukuisten muiden artistien levyillä vieraillut kameleonttimainen artisti leikittelee taidokkaasti musiikin ja lyriikan eri genreillä luoden ajatonta poptaidetta. Yonan tuorein studioalbumi Uni johon herään palkittiin taannoin Emma Gaalassa arvostetulla Kriitikoiden valinta -pystillä ja Teosto-palkinnolla. Artistin tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluu mm. Olavi Uusivirran kanssa tehty lähes 1,5 miljoonaa striimiä kerännyt kappale Sä teit tän laulun.

Vaasa Festival Nights huipentuu joulukonserttiin

Konserttisarjan kruunaa laulaja-lauluntekijä Iltan tunnelmallinen joulukonsertti perjantaina 16.12. Tähdet, tähdet ja All Together Now -ohjelmista tutuksi tullut Ilta on suomalais-saksalainen artisti, joka lumoaa yleisön vahvalla äänellään. Esikoisalbumin jälkeen ilmestynyt Kelle mä soitan -kappale nosti Iltan kertaheitolla maan eturivin artistien joukkoon. Artisti sijoittui kappaleella vuoden 2021 UMK:ssa kolmanneksi, ja nyt kappale on striimannut jo platinaa. Valovoimaisen Iltan tunnetuimpiin joululaulutulkintoihin kuuluvat mm. Jouluksi kotiin, Oi jouluyö ja Taivas sylissäni.

Liput myynnissä nyt - konserttisalissa paikkoja rajoitetusti

Vaasa Festival Nights -sarjan konsertit ovat intiimejä ja ainutlaatuisia elämyksiä, ja rajallisen vain reilun 300 paikan salikapasiteetin vuoksi lippuja on myynnissä vain suhteellisen pieni määrä. Osa konserteista on aiempina vuosina myyty loppuun hetkessä, joten eturivin paikat oman suosikin keikalle kannattaa varmistaa hyvissä ajoin.

Showtime: Klo 20. Ovet avautuvat tuntia ennen konserttia.

Liput: 29,90€. Kaikki konsertit ovat ikärajattomia, erillisellä anniskelualueella.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Tommi Mäki, toimitusjohtaja, promoottori

Vaasa Festival Nights / Nordic Live Productions Oy

tommi@nordiclive.fi

puh. 050 4344888

www.vaasafestival.fi

#vaasafestivalnights

Turku City Theatre would like to welcome you to a press event for the musical Hiljaiset sillat (The Bridges of Madison County) on Tuesday October 4th at 2 pm.

The musical is performed in Finnish, but will be surtitled in English. The press event will be held in Finnish, but it is possible to interview the performers in English. The event will consist of a presentation of the show and its performers and designers and a small preview of the actual show.

The musical is directed by Finland's number one musical director, Samuel Harjanne, and will premiere on October 7.  

Sing up for the event:

https://www.lyyti.in/Press_event_The_Bridges_of_Madison_County_musical_0630

More info:
Emmi Kantonen
Commincations coordinator
Turku City Theatre
+ 358 50 4002766
emmi.kantonen@tkteatteri.fi

Lokakuun kahtena ensimmäisenä viikonloppuna Lappeenrannan Linnoituksessa on tarjolla ohjelmaa. Kirpputoritapahtuma Syyskirppu valtaa Vihreän Makasiinin 1. - 2.10. ja 8. - 9.10. minkä lisäksi Linnoituksen museoissa on vapaan pääsyn Museoperjantai 7.10.2022. Museoperjantaina taidemuseolla on myös Susanna Syrjäläisen Say it with flowers – sellon ja kasvin vuoropuhelu -esitys.

Syyskirppu 

Lauantaina 1.10.2022 Vihreän Makasiinin ( Kristiinankatu 6) valtaa Syyskirppu, museoiden ja Majurskan talon yhteinen myyntitapahtuma. Syyskirpussa on tarjolla puotien ja museokaupan tuotteiden ja materiaalien poistomyyntiä sekä kirppismyyntiä. Kirppispuolella on myynnissä myös huonekaluja.

Syyskirppu järjestetään Vihreässä Makasiinissa kahtena viikonloppuna, la-su 1.-2.10. ja pe-su 7.-9.10. ja se on avoinna klo 11-16. Tapahtumassa käy ainoastaan käteinen.

Museoperjantai 

Museoperjantaita vietetään 7.10.2022 , jolloin Lappeenrannan taidemuseolle (Kristiinankatu 8-10) ja Ratsuväkimuseolle (Kristiinankatu 4) pääsee maksutta klo 11-17. 

Museoperjantaina taidemuseolla on esillä vasta avattu Anne Tompurin näyttely. Taidemuseon näyttelyyn tutustuva voi kohdata myös ääntä, kun sellisti ja laulaja-lauluntekijä Susanna Syrjäläinen esittää Say it with flowers – sellon ja viherkasvin vuoropuhelu -teoksensa. Syrjäläinen esiintyy Museoperjantaina taidemuseolla kahdesti: klo 12 ja 16. 

Museoperjantaina klo 13-15 on tavattavissa myös vertaisihmettelijä, jonka kanssa voi jutella museonäyttelyistä.

Etelä-Karjalan museo on suljettu näyttelynvaihdon ajan 3. - 21.10.2022. 

Lisätietoja: Sinikka Myyrä, sinikka.myyra@lappeenranta.fi , p. 040 526 4120

Liitekuvat:

Kevätkirpputapahtuma Vihreässä Makasiinissa keväällä 2022. Kuva: Lappeenrannan museot.

Yleiskuva Anne Tompurin näyttelystä Lappeenrannan taidemuseolla. Kuva: Tommi Kähärä.

 Susanna Syrjäläisen Say it with flowers – sellon ja viherkasvin vuoropuhelu -esityksen julistekuva.

Sananvapaus tukahtuu Venäjällä ja menneisyyden kipukohdista vaietaan. Kovenevat sortokeinot tuovat muistumia lähihistoriasta. Uutuuskirjassaan Sorretut sanat palkitut kirjailijat Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen etsivät uusia näkökulmia Neuvostoliiton kirjalliseen elämään – ja kuolemaan.



Tekeekö Neuvostoliiton tapainen sensuuri paluuta? Miten Neuvostoliitossa sai tai ei saanut kirjoittaa eri aikoina? Onko konformistinen taide aina kehnoa ja vastarinnan taide aina hyvää? Uutuuskirja Sorretut sanat kertoo neuvostokirjallisuudesta ja kirjailijoiden kohtaloista lokakuun vallankumouksesta neuvostoimperiumin romahtamiseen.

Neuvostoliitossa kirjailijat olivat vallanpitäjien armoilla, sopeutumisen, vastahangan ja vainojen vyöhykkeillä. Eilen valtiolta huvilan palkkiokseen saanut kirjailija saattoi huomenna istua vankileirin piikkilangan takana. Kumpi oli kirjailijoilla voimakkaampaa, itseilmaisun tarve vai itsesuojeluvaisto, kysyvät Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen.

– Neuvostoliiton johtajat olivat sekä kiinnostuneita kirjallisuuden mahdollisuuksista että tietoisia sen vaaroista heti vallankumouksesta lähtien, ja sama jatkui imperiumin viimeisiin päiviin saakka. Vallanpitäjät ymmärsivät hyvin taiteiden arvon massojen manipuloinnissa. Kirjallisuudella oli kuitenkin myös kyky kritisoida valtiota ja kyseenalaistaa sen oikeutus, minkä vuoksi kulttuurin ohjailu oli tärkeää, Ropponen ja Sutinen sanovat.

Sorretut sanat -teosta kirjoittaessaan Ropponen ja Sutinen ehtivät vielä matkustaa Venäjällä melko vapaasti. Nyt kirjan ilmestyessä tilanne on toinen.

– Venäjän helmikuussa 2022 aloittama sota löi leimansa myös Venäjän yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Se muutti nopeasti kulttuuri-ilmapiiriä ja vaikutti siten suoraan kirjailijoihin. Jos tätä ennen olikin ollut epäselvää, mihin suuntaan sananvapaustilanne oli menossa, paljasti sota venäläisen yhteiskunnan alttiuden totalitarismiin.

**
Ville Ropponen on tietokirjailija ja esseisti. Hänen tuotantonsa keskittyy entisen Neuvostoliiton maihin, erityisesti Venäjään, kulttuurisiin ja muihin vähemmistöihin. Ville-Juhani Sutinen on kirjailija, kääntäjä ja valokuvaaja. Hän on julkaissut runokokoelmia, esseeteoksia, romaaneja ja tietokirjoja sekä suomentanut runoja, esseitä ja proosaa. Heidän edellinen yhteinen teoksensa Luiden tie huomioitiin Finlandia-ehdokkuudella vuonna 2019.

Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen
Sorretut sanat – Vainottujen neuvostokirjailijoiden jäljillä
ISBN 978-951-858-351-9
Sisällysluettelo
SKS Kirjat 2022

Tilaa arvostelukappale: media@skskirjat.fi Saatavilla myös pdf-versio.

Kirjailijoiden yhteystiedot:
Ville Ropponen, ville.ropponen@gmail.com
Ville-Juhani Sutinen, villejuhani@gmail.com

Lisätiedot:
Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@skskirjat.fi, p. 050 501 9510

Helena Steen nousi kotimaisen viihdekirjallisuuden kärkikaartiin heti ensimmäisellä romaanillaan Paikka hyvässä perheessä. Tuore teos Herrasväen kerroksissa jatkaa Annin tarinaa 1930-luvun englantilaisessa luokkayhteiskunnassa.

Devonissa aiemmin palvelijana työskennellyt Anni on saanut tuntea nahoissaan luokkayhteiskunnan tiukat säännöt. Avaako rouvassäätyyn siirtyminen ovet herrasväen joukkoon?
Parempaa väkeä -sarjan toinen osa vie Annin Lontoon villeihin huveihin ja Bond Streetin glamouriin. Samaan aikaan naisen asema yhteiskunnassa on vähitellen muuttumassa.

Helena Steen on Englannissa asuva suomalainen filosofian maisteri ja perheenäiti. Hän on alun perin kotoisin Lahdesta, mutta suvun juuret ulottuvat Kannaksen Karjalaan. Steen remontoi 1930-luvun taloa Devonissa perheensä kanssa, rakastaa kirjoja ja vanhoja esineitä ja nauttii aikamatkailusta menneisyyteen sekä retkistä Devonin upeaan luontoon.

Helena Steen: Herrasväen kerroksissa

Ilmestyy 3.10.2022
Myös e- ja äänikirjana

Eurooppalainen tutkimus musiikin suoratoistomarkkinoista analysoi ongelmia, joita musiikin tekijät ovat kohdanneet striimauksen kasvaessa valtavirraksi. Tutkimus pohtii, kuinka parantaa tekijöiden asemaa ja varmistaa oikeudenmukaisempi ja kestävämpi tulevaisuus musiikin suoratoistolle.

Tutkimuksen on tilannut eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC ja sen on toteuttanut tunnettu musiikkialan asiantuntija Emmanuel Legrand. Laaja analyysi perustuu olemassa oleviin taloudellisiin tutkimuksiin, markkinatutkimuksiin sekä musiikkialan ammattilaisten, musiikkipalveluiden, tekijänoikeusjärjestöjen ja musiikkiteknologiayritysten haastatteluihin.

Musiikin kulutuksen ja tekijöiden ansainnan välillä on epäsuhta

Musiikin suoratoistosta on kasvanut selvästi suosituin musiikin kuuntelemisen muoto kuluttajien keskuudessa. Palveluiden valtava musiikkivalikoima käytettävissä milloin ja missä tahansa, kaikilla mahdollisilla laitteilla. Koronapandemia on entisestään vauhdittanut musiikin siirtymistä digitaalisille alustoille, jossa tapahtuu tällä hetkellä 68 % kaikesta musiikin kulutuksesta. Suomessa jopa yhdeksän kymmenestä käyttää suoratoistopalveluja musiikin kuunteluun. Eri palveluilla oli vuonna 2021 globaalisti jo 524 miljoonaa tilaajaa ja tarjontaa yli 70 miljoonan musiikkikappaleen verran.

Tutkimuksessa käsitellään syitä siihen, miksi kasvava markkina ei ole pystynyt tuottamaan riittäviä tuloja musiikin tekijöille. Tutkimus kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että striimauspalvelujen hinnat eivät ole 15 vuoden aikana juuri nousseet ja erilaisten alennusten ja perhepakettien tarjonta on samalla kasvanut. Suomessakin valtaosa käyttää palveluiden ilmaisversioita. Tämän kehityksen seurauksena tekijöiden ansiot ovat jääneet jälkeen yleisestä hintakehityksestä, musiikin arvo on laskenut, ja tekijöiden on vaikea ansaita elantoaan musiikilla.

Tutkimuksen mukaan musiikin tekijöille ja säveltäjille tulisi luoda paremmat mahdollisuudet hyötyä kasvavasta musiikin kulutuksesta suoratoistoalustoilla.

"Emme voi enää hyväksyä kehitystä, jossa käyttäjämäärien ja sisältötarjonnan eksponentiaalinen kasvu ei palkitse musiikin tekijöitä asianmukaisesti. Meidän on pystyttävä kasvattamaan kokonaistuloja ja puututtava samalla suoratoistopalveluiden tulonjaon epätasapainoon, jotta myös musiikin tekijät ja säveltäjät voisivat hyötyä kasvusta”, sanoo GESACin hallituksen puheenjohtaja, Itävaltalaisen tekijänoikeusjärjestö AKM:n toimitusjohtaja Gernot Graninger.

Kestävämpi tulevaisuus musiikin suoratoistomarkkinoille

Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia tarpeita ja odotuksia musiikin tekijöillä ja heitä edustavilla järjestöillä on suoratoistomarkkinaa kohtaan. Keskeisimpiä niistä on tulojen parantaminen. Tutkimus esittää, että striimauspalveluiden maksupohjaa on pyrittävä kasvattamaan, mm. lisäarvopalveluilla ja uudenlaisella hinnoittelulla. Näin muodostuvat lisätulot on voitava jakaa entistä oikeudenmukaisemmin.

Samoin esitetään, että palveluiden sisältöjen monimuotoisuutta on parannettava ja niiden käyttämien algoritmien läpinäkyvyyttä kehitettävä.  

”Tarvitsemme tasapainoisemmat ja kestävämmät markkinat, jotka tuovat esiin myös musiikin tekijöitä – heitä, joiden työn ruokkii koko kukoistavaa suoratoistotaloutta”, painottaa GESACin johtaja Véronique Desbrosses. ”Tutkimus tarjoaa eurooppalaisille päättäjille kattavan käsityksen markkinan toiminnasta sekä rakentavan lähestymistavan kohti tekijäystävällisempää ja kulttuurisesti monipuolisempaa musiikin suoratoistoekosysteemiä."

Tutkimuksen suomenkielinen tiivistelmä on luettavissa Teoston verkkosivuilta ja tutkimus  kokonaisuudessaan ke 28.9. alkaen GESACin verkkosivuilta.

Tutkimuksen tuloksia esitellään keskiviikkona 28.9. klo 15:30 Music X Media -tapahtumassa Tampereella otsikolla ” The place and role of authors and composers in the European music streaming market”. Ks. ohjelma: https://musicmedia.fi/ohjelma/

Lisätietoja

• Teoston laki- ja kansainvälisten asioiden johtaja Antti Härmänmaa, puh. 040 353 2933, antti.harmanmaa@teosto.fi | Twitter: @anttiharmanmaa @TeostoOfficial
• GESACin johtaja Véronique Desbrosses, veronique.desbrosses@gesac.org , puh. +32 2 511 44 54 www.authorsocieties.eu | Twitter: @authorsocieties

Maanantaina 10.10. liputetaan Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Tuusulassa Aleksis Kiveä muistetaan perinteisesti seppeleenlaskutilaisuudella Tuusulan kirkkomaalla. Minä elän! -juhlavuoden teemoilla Kiveä juhlistetaan monin eri tavoin Aleksis Kiven kuolinmökillä, Tuusulan pääkirjastolla ja Taitelijakoti Erkkolassa.

Aleksis Kiven päivän lisäksi 10.10. vietetään Maanpuolustuskorkeakoulun perinnepäivää. Yhteiset juhlallisuudet alkavat klo 9 seppeleenlaskutilaisuudella Tuusulan kirkkomaalla. Ensin kokoonnutaan sankarihaudoille, jossa Maanpuolustuskoulun Maisteriosasto laskee tervehdyksensä sankaripatsaalle. Sieltä siirrytään Aleksis Kiven haudalle.

Tilaisuuteen osallistuvat Maisteriosaston lisäksi Tuusulan kunta, Tuusulan seurakunta, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Paikalle ovat tervetulleita myös koulut ja päiväkotiryhmät sekä kaikki, jotka haluavat muistaa kansalliskirjailijamme muistoa. Kukkatervehdysten jättämisen ohella saa myös laulaa, lausua runoja ja esittää muuta päivän teemaan sopivaa ohjelmaa – puheita Aleksis Kiven haudalla ei ole pidetty. Tuusulan mieslaulajat esittävät tilaisuudessa Aleksis Kiven teksteihin sävellettyjä lauluja.

Tule mukaan muistamaan Kiveä juhlapäivänä

Rantatiellä sijaitseva Aleksis Kiven kuolinmökki on avoinna yleisölle klo 10–17. Päivän ajan mökkiin on vapaa sisäänpääsy. Kuolinmökin pihapiiristä löytyy kaiken ikäisille sopiva maksuton Runosalko hyvinvoinnille -työpaja klo 10–12. Työpajassa pääsee kirjoittamaan iloa ja hyvinvointia tuovia sanoja kangassuikaleisiin ja ne ripustetaan hyvinvoinnin runosalkoon.

Aleksis Kiven päivänä alkaa kaksiosainen Minä elän! -luentosarja, jossa tutkija Tiina K. Kukkosen luennoi ja keskustelee yleisön kanssa toiveikkuudesta Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä. Luento klo 13 Tuusulan pääkirjaston kokoustila Einarissa. Luentosarja jatkuu tiistaina 22.11. Kellokosken kirjastolla samojen teemojen äärellä. Luennoille vapaa pääsy.

Aleksis Kiven päivä huipentuu Taiteilijakoti Erkkolassa järjestettävässä tunnelmallisella Minä elän! -klubilla klo 18, jossa kuullaan kantelemusiikkia ja suomalaista runoutta Kivestä Eino Leinon kautta Eeva-Liisa Manneriin ja Kirsi Kunnakseen. Mukana myös raikkaita ja rytmikkäitä tulkintoja muun muassa Leinon Hymyilevästä Apollosta ja Mannerin ja Kunnaksen eläinrunoista. Liput 15 € Tuusulan verkkokaupasta shop.tuusula.fi tai tuntia ennen ovelta.

Aleksis Kiven kuolemasta tulee tänä vuonna 150 vuotta

Kivi-kunnat Tuusula ja Nurmijärvi järjestävät yhdessä merkkivuoden mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden teemalla. Merkkivuoden mottona kulkevat Aleksis Kiven viimeisiksi sanoiksi mainittu lausahdus: "Minä elän." Aleksis Kiven kuolemasta tulee uudenvuodenaattona 31.12.2022 kuluneeksi 150 vuotta. 10.10. vietetään myös Maailman mielenterveyspäivää. Tänä vuonna päivän teemoina on herättää keskustelua mielenterveyden merkityksestä, ongelmien ehkäisemisestä ja avun saamisesta.

Aleksis Kivi syntyi Nurmijärvellä 1834 ja kuoli Tuusulassa 1872 vain 38-vuotiaana. Taiteilijan elämän loppuaikaa leimasivat toimeentulohuolet, mielenterveysongelmat ja julkisen arvostelun kohteeksi joutuminen. Kaikesta huolimatta Kivi kirjoitti kansallisromaanin aseman saavuttaneen Seitsemän veljestä ja sai aikaan lukuisia muita taiteellisia saavutuksia.

Aleksis Kiven päivä 10.10.2022

Seppeleen laskutilaisuus
klo 9 Tuusulan kirkkomaa, Kirkkotie 34, Tuusula

Mökin avoimet ovet
klo 10–17 Aleksis Kiven kuolinmökki, Rantatie, Tuusula

Toiveikkuus Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä -luento
klo 13 Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2, Tuusula

Minä elän! -klubi: Runoja Aleksis Kiven päivänä
klo 18 Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula

Lisätietoja
Tuusulan kulttuuripalvelut
kulttuuri@tuusula.fi
www.tuusula.fi

Naisia toimi 1400-luvulta 1700-luvulle hallitsijoina lähes kaikkialla Euroopassa. Tutkija ja palkittu tietokirjailija Pekka Valtonen kuljettaa uudessa kirjassaan Elisabet I:n, Katariina Suuren sekä monien muiden kuningattarien ja keisarinnojen elämään ja matkaan vallan huipulle. Hallitsijat erosivat yksilöinä toisistaan paljon, mutta joutuivat kohtaamaan miehiä enemmän epäilyjä kyvyistään. 

Naishallitsijoiden väylät valtaan olivat erilaisia: asemaan noustiin virallisen kruununperimyksen kautta, vallasta kamppailtiin kilpailevien kruununtavoittelijoiden kanssa tai joskus valta vain kaapattiin. Päättäväiset monarkit siivosivat naisten vallan rajoittamista tavoitelleet tieltään.

Naisia valtaistuimella lähtee aikamatkalle yhdentoista suvereenin naishallitsijan hoviin. Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon vuonna 2020 vastaanottanut Pekka Valtonen seuraa kirjassa hallinnon uudistamista, tieteiden ja taiteiden vaalimista, henkilökohtaisen elämän käänteitä ja joskus häikäilemätöntäkin valtapeliä.

Jotkut monarkeista rakensivat tietoisesti julkisuuskuvaansa, Valtonen kertoo teoksessa. Julkisuustaktiikoissa korostettiin toisaalta naishallitsijan ”miehisiä” taitoja ja ominaisuuksia, kuten johtajuutta, lujuutta ja sotataitoa, toisaalta ”naisellisia” avuja, kuten neitsyyttä, äitiyttä, siveyttä ja uskollisuutta niin maalle kuin mahdolliselle aviopuolisollekin.

Valtaan päästyään naishallitsijoiden oli kuitenkin usein kamppailtava sukupuoleensa liitettyjä ennakkoluuloja vastaan. Näyttää siltä, että epäpätevää miestä olisi pidetty poikkeuksena hyvien mieshallitsijoiden kaavasta, kun taas epäpätevä naishallitsija tuntui osoittavan todeksi sen kaavan, että naiset eivät osanneet hallita, Valtonen sanoo.

”Naishallitsijoiden odotettiin olevan miehiä helpommin manipuloitavissa ja enemmän ulkopuolisille vaikutuksille alttiita, olipa manipuloija tai vaikuttaja aviomies, ministeri, suosikki tai joku muu. Naishallitsijan myös oletettiin suosiolla jättävän hallitsemisen ’vaikeammat’ tehtävät, esimerkiksi ulkopolitiikan ja lainsäädännön, niitä paremmin taitaville (mies)asiantuntijoille ja keskittyvän pehmeämpiin kysymyksiin, kuten hovinpitoon ja kruununperillisiin.”

Suurin osa teoksesta käsitellyistä naishallitsijoista esimerkiksi kävi kuitenkin hallintovuosinaan useita sotia menestyksekkäästi. Aikalaiskritiikki siitä, että nainen hallitsijana heikensi kansakuntaa ja saattoi sen vihollisten armoille, oli siis perusteetonta.

Kirjan henkilökuvissa tavataan muun muassa Englannin ja Skotlannin ”Verinen” Maria I Tudor, Maria Stuart ja Elisabet I, Pohjolan kuningaskuntia yhdistäneen Kalmarin unionin luonut Tanskan Margareeta sekä Kolumbuksen tutkimusmatkoja rahoittanut Espanjan Isabella Katolilainen. Lisäksi selviää, kuinka vain hallitsijan puolisoksi matkannut saksalainen Sophie nousi Venäjän yksinvaltiaaksi, joka muistetaan Katariina Suurena.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet
outi.kitti@gaudeamus.fi 
p. 050 540 1299
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.

Kirjoittaja

Pekka Valtonen, FT, on historioitsija ja antropologi sekä tietokirjailija. Hän on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen ja historian dosentti Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Valtosen aikaisempia teoksia ovat mm. Hullun keisarin hovissa, Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä sekä Karibian historia.
Yhteydenotot: ptvaltonen@gmail.com

Pekka Valtonen
Naisia valtaistuimella. Kuningattaria ja keisarinnoja uuden ajan alun Euroopassa
ISBN 9789523451995
Gaudeamus 2022

Valokuvaaja Kimmo Taskisen nostalgia-autokuvat tarjoavat ihmeteltävää myös vähemmän autoista kiinnostuneille. Takavuosien veteraaniautot esitellään mielenkiintoisissa ja yllättävissäkin ympäristöissä, ja tarinat kuvausten takaa täydentävät näyttelykokemusta. Alasta kiinnostuneille on tarjolla myös faktoja autohistoriasta. Savonlinnan museon Ajettiinpa ennenkin -näyttelyssä Riihisaaressa lisämausteena nähdään oikea vuonna 1900 rekistelöity autovanhus Crestmobile sekä vanha kunnon Anglia.

Sulkavalta Etelä-Savosta kotoisin oleva valokuvaaja Kimmo Taskinen (s. 1967) on kuvannut lapsesta saakka. Luontokuvauksesta innostunut kuvaaja ajautui Helsingin Sanomien autokuvaajaksi puolivahingoissa. Hän mietti, miksei itse ollut juuri koskaan ennen lukenut lehtien autosivuja. Taskinen koki perinteiset parkkipaikalla kuvatut autokuvat tylsiksi.

- Ensimmäiset ottamani Helsingin Sanomien autokuvat olivat perinteistä tyyliä, mutta pian mukaan astui huumori. Huumoripitoisissa autokuvissa esiintyi vuosien saatossa mm. lehmäksi pukeutunut hahmo makkaran paistossa sekä palava lumiukko. Yleisöltä alkoi tulla välittömästi positiivista palautetta, nauraa Taskinen.

Myöhemmin vapaa-ajallaan Taskinen kiinnostui vanhoista autoista, jotka olivat nykyautoja kuvauksellisempia. Pelleily sai jäädä. Taustat vaihtuivat rosoisiin suljettuihin tehdashalleihin ja hulppeisiin kartanoihin sekä autoihin siltojen ja lentokoneiden suojissa eri vuodenaikoina. Syntyi useita valokuvakirjoja, kuten Timantteja autotallissa, Pyörän viemää, Tyyliä teille, Ratojen ja rallien valiot sekä Automuotoilun helmet.

Kimmo Taskisen pitkän autokuvausuran aikana kuvia kertyi loputon määrä. Hän haaveili valokuvanäyttelystä, jossa kuvat pääsisivät paremmin esille suurina pintoina. Ajettiinpa ennenkin -näyttelyn valokuvat ovat ennen julkaisemattomia arkiston helmiä. Näyttely suunniteltiin ehjäksi kokonaisuudeksi, jossa automalli tai kuvauspaikkakunta on toissijainen. Jokainen näyttelyyn valittu automalli on omalla tavallaan valloittava. Autokattaus koottiin yhteen ehjäksi kokonaisuudeksi valokuvauksellisin perustein. Näyttelyssä voi myös tunnelmoida auton käynnistysääniä sekä kuunnella autoaiheista musiikkia.

- Näyttelyssä esillä olevaan yhteen autokuvaan sisältyy valtavasti valmisteluja, aikatauluja ja epävarmuustekijöitä. Tunnen onneksi jo runsaasti vanhojen autojen harrastajia Suomessa sekä kokemuksen kautta parhaimmat paikat vanhojen autojen kuvaukseen ovat jo karttana omassa päässä. Mutta on myös huomioitava kaikkien osapuolten aikataulut: minun, autonomistajan ja vaikka jonkun tehdasalueen portinvartijan aikataulut. Säätilaakin pitäisi samalla pystyä tarkkailemaan. Kun on kyseessä valokuva, täytyy valon olla oikeanlainen. Säätila saattaa kuitenkin muuttaa viimehetkessä koko kuvauspaikan. Kaikki vaikuttaa lopputulokseen, ja joskus lopputulos yllättää, kertoo Taskinen.

Kimmo Taskinen on innoissaan, kun sai näyttelynsä kotiseutunsa parhaaseen näyttelypaikkaa Riihisaareen. Näilläkin kulmilla on kuvattu, mutta ei tähän näyttelyyn, vaan aiempiin kuvateoksiin. Taskinen kokee roolinsa vanhojen asioiden säilyttäjänä tärkeänä.

- Minulla on jo aikamoinen kokoelma vanhoista autoista. Olen itse liian tumpelo korjaamaan vanhoja autoja, joten dokumentoin niitä tuleville polville tällä tavalla, toteaa Taskinen.

AJETTIINPA ENNENKIN – Kimmo Taskisen autovalokuvia, 30.9.2022 – 15.1.2023, Riihisaari – Savonlinnan museo.

Lisätietoja:
- Kimmo Taskinen, valokuvaaja, puh. 040 718 6996, kimmo.taskinen@sanoma.com
- Anssi Taskinen, amanuenssi, Riihisaari – Savonlinnan museo, puh. 044 417 4469, anssi.taskinen@savonlinna.fi

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva on toteuttanut vaatemalliston yhdessä suomalaisen Voglian kanssa. Malliston on suunnitellut muotoilija Salla-Maaria Syvänen. Malva x Voglia -malliston tuotteet tulevat myyntiin Malvan museokauppaan, Voglian verkkokauppaan ja Voglian myyntipisteisiin lokakuun puolivälissä.

Malvan ja Voglian yhteismallisto on inspiroitunut työvaatteiden historiasta. Vaatteet on suunnitellut muotoilija Salla-Maaria Syvänen. Mallistoon kuuluvat sekä myytävä mallisto että Malvan asiakaspalveluhenkilökunnan työvaatteet. 

– Meille oli alusta asti tärkeää, että Malvan vaatteet ovat kestävästi tuotettuja. Halusimme myös ehdottomasti tehdä yhteistyötä paikallisen muotoilijan kanssa vaatteiden suunnittelussa. Näistä lähtökohdista yhteistyö Salla-Maaria Syväsen ja Voglian kanssa oli Malvalle hyvin luontevaa, kertoo museonjohtaja Tuulia Tuomi.

Voglia on vuonna 1983 perustettu suomalainen muotitalo, joka on nostanut vastuullisuuden yritystoimintansa ja designinsa lähtökohdaksi. Voglian tuotteet suunnitellaan ja kaavoitetaan Suomessa ja valmistetaan 80-prosenttisesti Voglian omilla tehtailla Virossa. 96 % Voglian tuotteista valmistetaan Euroopassa.

–  Yhteistyön solmiminen tuntui aivan mahtavalta, kun saimme tietää miten upea museokokonaisuus Lahteen oli tulossa. Paikallisen osaamisen hyödyntäminen on todella arvokasta ja Malva on ottanut todella aktiivisesti niin lahtelaiset kuin alueen toimijatkin mukaan uuden inspiroivan museokonseptinsa kehitykseen ja toimintaan, kommentoi Voglian toimitusjohtaja Katriina Virtanen.

Malvan sijaintipaikan menneisyys suunnittelun lähtökohtana

Muotoilija Salla-Maaria Syvänen kertoo Malvan kodin, entisen Mallasjuoman tehdaskorttelin, inspiroineen suunnittelua vahvasti.

– Denim on alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan työvaatekangas, joten sen valinta Malvan työvaatemateriaaliksi oli mielestäni hyvin ilmeistä. Yksityiskohtia itse vaatteisiin etsin vanhoista Mallasjuoman työntekijöistä otetuista valokuvista ja heidän työvaatteistaan, Syvänen kuvailee.

Malvan ja Voglian yhteinen mallisto on tehty vahvasti lahtelaisella osaamisella. Sittemmin helsinkiläistynyt Syvänen on Lahden Muotoiluinstituutin vaatesuunnittelun sekä Lahden Tekun tekstiili- ja vaatetustekniikan kasvatti. Syvänen asui Lahdessa koko opiskeluaikansa, lähes kymmenen vuotta.

– Lahti ja lahtelaisuus on iso osa elämääni, joten mielestäni on hienoa olla mukana toteuttamassa Malvaa. Vaatteen tekeminen on myös yhteistyötä: Vogliassa työskentelee paljon lahtelaisia osaajia, joita ilman tuotteiden tekeminen ja tuotanto ei olisi mahdollista.

Lisätiedot

Tuulia Tuomi
Museonjohtaja, Lahden museot
puh. 044 482 6658

Katriina Virtanen
Toimitusjohtaja, Voglia Oy
puh. 0400 411 395

Salla-Maaria Syvänen
Muotoilija
puh. 050 5603 450