Suomalainen mekaniikan ja instrumentiikan koulutus alkoi syksyllä 1842, jolloin perustettu Senaatin hienomekaaninen verstas aloitti toimintansa. Nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun edeltäjät ryhtyivät aktiivisin toimin kokoamaan alan osaamista tilanteessa, jossa länsimainen osaaminen tuntui karkaavan kauas ulottumattomiin. Näyttelyssä on esillä myös alkuajan oppilastöitä, jotka ovat säilyneet vuosilta 1850 ja 1851 ja ovat myös Euroopan mittakaavassa erikoisuus.

1900-luvun alkuun tultaessa oli luotu perusta nykyisin tunnetulle suomalaisen huipputeknologian ja osaamisen traditiolle. Näyttelyssä esitellään mekaniikan ja instrumentiikan alan pioneerit ja heidän työnsä alusta ensimmäisiin menestyksen askeliin. 1900 Polyteknillinen Opisto Helsingissä voitti Pariisin maailmannäyttelyssä kultamitalin maailman parhaana teknillisen alan oppilaitoksena.

Toimittajat ovat tervetulleita näyttelyn avajaisiin 4.10.2022 klo 18:00.

Jonkun täytyy olla ensimmäinen – mekaniikan koulutuksen alku Suomessa 5.10.2022-8.1.2023

Suomen kello- ja korumuseo Kruunu

Ahertajantie 3 02100 Espoo

Haastattelupyynnöt

Ft, dos., historiantutkija. Teknillisten tieteiden akatemia Panu Nykänen, panu.nykanen@ttavt.fi, puh. 040 548 33 07

Metsi Group. Hallituksen puheenjohtaja, Toimitusjohtja Ville Volanen, ville.volanen@metsi.fi, puh. 040 0015 550

Amanuenssi Johanna Järviniemi-Raekallio, johanna.jarviniemi-raekallio@kellojakorumuseo.fi, 050 5359767.

Museonjohtaja Essi Pullinen, essi.pullinen@kellojakorumuseo.fi, puh. 050-5361977

Suomen kello- ja korumuseo Kruunu on Espoon Tapiolassa sijaitseva kelloihin ja koruihin erikoistunut museo, joka avasi ovensa yleisölle huhtikuussa 2022. Museo nostaa esille kellojen ja korujen kulttuuria sekä ajankohtaisia ilmiöitä.

Välkommen att besöka Observatoriet på Vårdberget virtuellt i Digimuseet

Stiftelsen för Åbo Akademi uppmärksammar den europeiska stiftelsedagen 1 oktober med att öppna en virtuell upplevelse av Observatoriet i webbportalen Digimuseet. I den digitala utställningen kan man uppleva Observatoriet i form av vyer i 360 grader samt läsa mera om arkitekturen och byggnadens historia.

– Stiftelsen för Åbo Akademi äger många kulturhistoriskt värdefulla fastigheter i Åbo. Att vårda byggnadsarvet och göra byggnaderna tillgängliga för allmänheten är en del av stiftelsens kulturbärande syfte. Lanseringen av Observatoriet i Digimuseet är ett sätt att förverkliga detta, då det blir möjligt för vem som helst, var som helst att när som helst göra ett virtuellt besök i den vackra observatoriebyggnaden, säger Lasse Svens, skattmästare på Stiftelsen för Åbo Akademi.

Stiftelsen för Åbo Akademi köpte Observatoriet av Åbo stad 2007, och sedan 2008 har stiftelsens kansli funnits i byggnaden.

I den digitala utställningen kan man bekanta sig med Observatoriet i form av vyer i 360 grader samt läsa mera om både byggnadens och stiftelsens historia. Lättöppnade inforutor ger mer information om arkitekturen, interiörerna och byggnadens historia. Observatoriet som är ritat av Carl Ludvig Engel stod klart 1819, men tiden som verksamt observatorium blev kort. Observatoriet klarade Åbo brand 1827 med endast obetydliga skador, men då Akademien efter branden flyttades till Helsingfors följde den astronomiska utrustningen med och installerades i det nya observatoriet som stod klart 1834. Åbo sjöfartsskola, sedermera Åbo navigationsskola, fungerade i byggnaden i 130 år. Efter detta fungerade Observatoriet länge som museum, först för Åbo Sjöfartsmuseum och efter det verkade Åbo konstmuseum tillfälligt i byggnaden.

Besökarna får under den virtuella rundvandringen veta mer om stiftelsens verksamhet och bekanta sig med några konstskatter ur stiftelsens konstsamling. I Digimuseet är det dessutom möjligt att klättra högst upp i tornet och njuta av den vidsträckta utsikten från Vårdberget.

Observatoriet är den andra byggnaden Stiftelsen för Åbo Akademi lanserar i Digimuseet. Först ut var museet Ett Hem som öppnades i Digimuseet i maj i samband med museets 90-årsdag.

Observatoriet kan besökas digitalt på webbplatsen digimuseo.fi/sv/utstallningar/observatoriet-pa-vardberget/.

Materialet finns tillgängligt på svenska, finska och engelska. Tjänsten kräver ingen särskild applikation utan besöks via webbläsaren på mobilen, pekplattan eller på datorn. Det är avgiftsfritt att på egen hand göra ett virtuellt besök i de digitala utställningarna.

Fysiska besök i Observatoriet är möjliga under stiftelsedagen lördagen den 1 oktober då saxofonensemblen Saxtronauts uppträder under två musikaliska rundvandringar kl. 12 och kl. 15. Begränsat antal platser. Mer information och platsbokning: https://link.webropolsurveys.com/S/18B3FB47DDB44D0B

– Ensemblen Saxtronauts bjuder på en unik konsertupplevelse i det vackra Observatoriet på Vårdberget och i det intilliggande Vattenlagret. Medan den astronomiinspirerade ensemblen uppträder kan besökare röra sig fritt i byggnaden. Saxtronauts spelar också i Sibeliusmuseum nästa dag, söndagen 2 oktober kl. 14–15.30, berättar kulturproducent Johannes Juva. 

Konserten i Sibeliusmuseum ingår i inträdesavgiften (7 € / 5 € / museikort). 

Tilläggsinformation / Digimuseet:
Kommunikatör Heidi Furu
Tfn 050 328 0014
heidi.furu@stiftelsenabo.fi
stiftelsenabo.fi

Tilläggsinformation / Saxtronauts:
Kulturproducent Johannes Juva
Tfn 050 409 6436
johannes.juva@stiftelsenabo.fi
sibeliusmuseum.fi

Det samhälleliga företaget Yhteinen Perintö Oy ansvarar för verksamheten vid Digimuseo.fi. Ägare till företaget är FMA Creations Oy, som administreras av Finlands museiförbund, samt John Nurminens stiftelse.

 Även flera andra museer i Åbo har utställningar i Digimuseet, såsom Apoteksmuseet och Qwenselska Gården, Forum Marinum, Wäinö Aaltonens museum och Klosterbacken.

Stiftelsen för Åbo Akademi grundades år 1917 och har som huvudsyfte att stödja Åbo Akademi. Utöver detta understöder stiftelsen vetenskaplig forskning, akademisk utbildning samt konst och kultur på svenska i Finland.

**

Tervetuloa virtuaalivierailulle Vartiovuoren tähtitorniin Digimuseossa

Åbo Akademin säätiö juhlii eurooppalaista Säätiöpäivää 1. lokakuuta avaamalla Digimuseo-verkkopalvelussa virtuaalisen kokemuksen Vartiovuoren tähtitornista. Virtuaalinäyttelyssä vierailija saa kokea tähtitornin 360 asteen näkymien muodossa. Lisäksi näyttely tarjoaa tietoa rakennuksen historiasta ja arkkitehtuurista.

– Åbo Akademin säätiö omistaa useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä Turussa. Rakennusperinnöstä huolehtiminen ja rakennusten saattaminen yleisölle saavutettaviksi on osa säätiön kulttuuria tukevaa toimintaa. Yksi toteutustavoista on tähtitornin avaaminen Digimuseossa, jotta kuka tahansa, missä tahansa, voi tehdä virtuaalisen vierailun kauniiseen tähtitornirakennukseen koska tahansa, sanoo Åbo Akademin säätiön toimitusjohtaja Lasse Svens.

Åbo Akademin säätiö osti tähtitornin Turun kaupungilta vuonna 2007. Vuodesta 2008 rakennuksessa on sijainnut säätiön toimisto.

Virtuaalinäyttelyssä vierailija voi tutustua tähtitorniin 360 asteen näkymien muodossa ja lukea lisää sekä rakennuksen että säätiön historiasta. Helposti avattavista tietolaatikoista saa lisätietoa rakennuksen arkkitehtuurista, sisätiloista ja historiasta. Carl Ludvig Engelin suunnittelema tähtitorni valmistui vuonna 1819, mutta varsinainen observatoriotoiminta oli lyhytaikaista. Tähtitorni selvisi Turun palosta vuonna 1827 vain pienin vaurion, mutta kun akatemia siirrettiin tulipalon jälkeen Helsinkiin, siirrettiin myös tähtitieteelliset laitteet ja ne asennettiin uuteen, vuonna 1834 valmistuneeseen observatorioon. Turun merenkulkukoulu, myöhemmin Turun navigaatiokoulu, toimi rakennuksessa 130 vuotta. Tämän jälkeen tähtitorni toimi pitkään museona – ensin Turun merimuseona, jonka jälkeen rakennuksessa toimi väliaikaisesti Turun taidemuseo.

Virtuaalikierroksen aikana vierailija voi tutustua säätiön toimintaan ja muutamaan taidekokoelman teokseen. Digimuseossa on myös mahdollista kiivetä tornin huipulle ja nauttia avarista näkymistä Vartiovuoren huipulta.

Tähtitorni on Åbo Akademin Säätiön toinen Digimuseossa avattu rakennus. Ensimmäinen oli Ett Hem -museo, joka avattiin Digimuseossa 90-vuotispäivänsä yhteydessä toukokuussa.

Vartiovuoren tähtitorniin voi tutustua virtuaalisesti osoitteessa digimuseo.fi/nayttelyt/vartiovuoren-tahtitorni/.

Materiaali on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palvelu ei vaadi erillistä sovellusta, vaan se avataan selaimen kautta matkapuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Omatoiminen virtuaalivierailu digitaalisiin näyttelyihin on maksutonta.

Fyysiset vierailut tähtitornissa ovat mahdollisia Säätiöpäivänä lauantaina 1. lokakuuta, jolloin saksofoniyhtye Saxtronauts esiintyy kahdesti, klo 12 ja klo 15. Rajoitettu määrä paikkoja. Lisätiedot ja paikkavaraukset: https://link.webropolsurveys.com/S/18B3FB47DDB44D0B

– Saxtronauts-yhtye tarjoaa meille ainutlaatuisen konserttielämyksen Vartiovuoren kauniissa tähtitornissa ja viereisessä vesisäiliössä. Tähtitieteestä inspiroituvan yhtyeen soittaessa vierailijat saavat liikkua vapaasti rakennuksessa. Lisäksi Saxtronauts esiintyy Sibelius-museossa seuraavana päivänä, sunnuntaina 2.10. kello 14–15.30, kertoo kulttuurituottaja Johannes Juva. 

Sibelius-museon konsertti sisältyy museon sisäänpääsymaksuun (7 € / 5 € / museokortti).

Lisätietoja / Digimuseo:
Viestintäsuunnittelija Heidi Furu
Puh. 050 328 0014
heidi.furu@stiftelsenabo.fi
stiftelsenabo.fi

Lisätietoja / Saxtronauts:
Kulttuurituottaja Johannes Juva
Puh. 050 409 6436
johannes.juva@stiftelsenabo.fi
sibeliusmuseum.fi

Digimuseo.fi-sivuston toiminnasta vastaa yhteiskunnallinen yritys Yhteinen Perintö Oy. Yrityksen omistavat Suomen Museoliiton hallinnoima FMA Creations Oy ja John Nurmisen Säätiö.

Digimuseossa on myös useita muita turkulaisia museoita, kuten Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Forum Marinum, Wäinö Aaltosen museo sekä Luostarinmäki.

Åbo Akademin säätiö perustettiin vuonna 1917. Säätiön päätarkoituksena on tukea Åbo Akademin toimintaa. Tämän lisäksi säätiö tukee tieteellistä tutkimusta, akateemista koulutusta sekä taidetta ja kulttuuria ruotsin kielellä Suomessa.

Tieteen ja taiteen kristillinen tukisäätiö purettiin tänä vuonna, ja säätiön jäljelle jääneistä varoista Kirkon keskusrahastolle palautettiin yhteensä 20 429,37 euroa. Palautetut varat käytetään kirkkohallituksen päätöksen ja säätiön toiveen mukaan kristillistä kulttuuria ja taidetta edistävinä apurahoina.

Päätöksellä tuetaan osaltaan koronapandemian hiljentämän kulttuuri- ja taidekentän elpymistä. Erityisenä painopisteenä ovat nuoret taiteen ja kulttuurin tekijät tai nuoria tavoittava kulttuuritoiminta.

Ryhmät, yhteisöt, seurakunnat ja yksittäiset henkilöt voivat hakea apurahaa 15.11.2022 mennessä. Apurahoja jaetaan enintään 13 kappaletta, ja ne ovat suuruudeltaan 1500 euroa.

Avustuksen kohteena voivat olla esimerkiksi konsertit, musiikkitapahtumat, näytelmät, taidenäyttelyt, tapahtumapäivät, teatteriworkshopit ja nuorten taidetoiminta tai pidempikestoisen toiminnan käynnistäminen. Apurahaa voi hakea myös yksittäisen teoksen toteuttamiseen.

Päätökset apurahojen jakamisesta tehdään kirkkohallituksen virastokollegiossa vuoden 2022 aikana.

Lisätiedot:
Juha Luodeslampi, p. 050 324 3173, juha.luodeslampi@evl.fi

Lisätietoa ja yksityiskohtia hakemuksen kokoamisesta

Den kristna stiftelsen för vetenskap och konst Tieteen ja taiteen kristillinen tukisäätiö kommer att upphöra i år och de medel som finns kvar i stiftelsen återlämnas till Kyrkans centralfond. De återlämnade medlen, sammanlagt 20 429,37 euro, kommer att användas som stipendier som främjar kristen kultur och konst utgående från stiftelsens önskemål.

Enligt Kyrkostyrelsens beslut används medlen delvis för att återuppliva kultur- och konstverksamhet som minskat under coronapandemin. Speciell tyngdpunkt är unga kultur- och konstutövare eller kulturverksamhet som riktar sig till unga.

Grupper, sammanslutningar, församlingar och enskilda personer kan ansöka om stipendier senast 15.11.2022. Högst 13 stipendier på en summa av 1 500 euro delas ut.

Det går att få stipendier för till exempel konserter, musikevenemang, teaterföreställningar, konstutställningar, teaterworkshoppar och konstverksamhet för unga eller för att starta upp en mera långsiktig verksamhet.

Kyrkostyrelsens ämbetskollegium besluter om stipendierna under 2022.

Mera information:
Juha Luodeslampi, tfn 050 324 3173, juha.luodeslampi@evl.fi
Mera information och detaljer om hur man gör ansökan (på finska) 

Nyt 200 vuotta myöhemmin kapioarkkuja on säilynyt yllättävän paljon. Museon
erikoisnäyttelyssä on esillä 15 kapioarkkua museoiden kokoelmista ja
yksityishenkilöiltä. Voit tutustua arkkuihin huonekaluina ja oppia lisää
alueen koristemaalaustyyleistä ja käsityöläisistä. Näyttelyssä pääset myös
tutustumaan arkkujen omistajiin, peräpohjalaisiin naisiin - wäkewiin
waimoihin. Heidän elämänsä oli surun ja ilon kirjomaa, ja täynnä
yllätyksiä. Kylät Kemi- ja Ounasjoen varressa olivat vilkkaassa yhteydessä
muuhun maailmaan. Naisten lukolliset kapioarkut kätkivät sisälleen
värikkäitä ylellisiäkin vaatteita, muita tekstiilejä ja tärkeitä esineitä.
Arkut kulkivat naisten mukana heidän muuttaessaan kotoaan piiaksi tai
emännäksi uuteen taloon. Kuoleman jälkeen vanhin tytär usein peri arkun ja
jatkoi sen vaalimista kapioidensa säilyttäjänä.

UUSI JULKAISU
Näyttelyyn liittyy myös runsaasti kapioarkkujen kuvia ja uutta
tutkimustietoa sisältävä julkaisu (104 s.), jota on myytävillä Arktikumin
museokaupassa kymmenen euron hintaan (+ mahd. postituskulut). Tilaukset:
info@arktikum.fi

OPASTUKSIA NÄYTTELYYN
Rovaniemen senioriviikolla (viikko 40) opastukset ke 5.10., to 6.10. ja pe 7.10. klo
13. Vapaa pääsy!

Opastettuja kierroksia tarjolla myös marraskuussa ja joulukuussa keskiviikkoisin 2.11.-21.2.2022 välisenä aikana klo 15. Opastetuille kierroksille vapaa pääsy! 

Opastetuilla kierroksilla kuulemme arkun omistaneiden naisten tarinoita, tutustumme vanhaan perukirjaan 1830-luvulta, näemme kiinnostavan karttakoosteen 1800-luvun pitäjäkartoista ja saamme kuulla museon teettämästä maalipigmenttianalyysistä, joka paljasti kiinnostavia seikkoja arkkujen historiasta. Näyttelyssä on esillä myös kiinnostava maaliohje 1800-luvun alusta. 

TIEDOTUSKUVIA: 
https://drive.google.com/drive/u/0/folders/1d0thlKRcifZhmLAB04RYL01R-Ouo18pM

Mukana on kuva arkusta ja yksityiskohtakuva samasta
arkusta (3 eri arkkua). Arkkujen kuvat: Karoliina Paatos, LMM.

Tiedotuskuvien tiedot:
Anna Kaisa Johanexen tytär Kuoxajärvi år 1829
Anna Kaisa Kuoksajärvi (1807-1864) oli torpparin tytär. Hän lähti
15-vuotiaana piian töihin ja teki niitä töitä parikymmentä vuotta. Hän
synnytti tyttären 29-vuotiaana, ja meni naimisiin 31-vuotiaana
huomattavasti itseään nuoremman miehen kanssa. Miehensä kanssa hän eli
torpparina ja heille syntyi avioliitossa ainakin kuusi lasta. 

Maria Hentrikin Tydär Körkö 1818
Maria Körkö (1789-1862) elätti itsensä piikana. Ennen kuin hän meni
naimisiin 34-vuotiaana renkimiehen kanssa, hän oli saanut jo kaksi lasta,
jotka kuitenkin molemmat kuolivat pieninä. Avioliitossa hänelle syntyi
vielä kolme lasta lisää, joista yksi kuoli nuorena. Mariasta ja hänen
miehestään on säilynyt kirkonkirjoissa merkintä, etteivät he osanneet lukea.

Catharina Matts Dotter Viticka den 5 Julius Ar 1820 tai 1826
Catharina Vitikka (1802-1866) jäi kotitaloonsa asumaan. Mennessään
naimisiin vuonna 1922 hänen miehensä Juho muutti taloon kotivävyksi. He
saivat kolme lasta, joista yksi kuoli pikkulapsena. Lisäksi heillä oli
kasvattitytär, joka hukkui teini-ikäisenä.

Lisätietoja:
Hanna Kyläniemi, museonjohtaja, Lapin maakuntamuseo
hanna.kylaniemi@rovaniemi.fi 016 322 2853 / 040 728 3362

SLS utlyser stipendier för två veckors vistelse 19.2–5.3.2023 på Drakamöllan – Nordiskt Forum för Kultur och Vetenskap. Drakamöllan erbjuder den idealiska inramningen för den som har behov av att fokusera på ett angeläget projekt, att tränga in i ett nytt område, slutföra en uppgift eller för skapande i vid bemärkelse.

Stipendiet kan sökas av:

• längre hunna forskare inom humaniora och samhällsvetenskaper verksamma i Finland
• opinionsbildare (författare, journalister, konstnärer, samhällspåverkare etc.) verksamma i Finland.

Ansökan är öppen 1–26.10.2022. Beslutet om vem som erhåller stipendierna delges i november. 

Mer information om ansökan

Till ansökan

Historiallisen, lähes 100-vuotiaan Tieteiden talon peruskorjaus on saatu päätökseen ja Helsingin Kruununhaassa (Kirkkokatu 6) sijaitseva rakennus on jälleen tieteen palveluksessa. Elsa Arokallion suunnitteleman klassisen rakennuksen uusi peruskorjaus toteutettiin talon henkeä ja arkkitehtonisia piirteitä kunnioittaen.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) hallinnoiman Tieteiden talon uusin peruskorjaushanke aloitettiin vuonna 2019. Korjaushankkeelle oli kaksi lähtökohtaa: Samalla, kun rakennuksen rakennusteknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia parannettiin, haluttiin Tieteiden taloon sijoittaa myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK), Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ja muutamien tieteellisten seurojen työtiloja.

Itse remontointi aloitettiin toukokuussa 2021. Päärakennuksen vesikatto ja ikkunat uusittiin sekä ulkoseinien rappaukset korjattiin ja maalattiin uudelleen. Ulkoseinien ja ikkunoiden väritystä muutettiin mukailemaan alkuperäisiä sävyjään. Myös sisätiloissa lähtökohtana oli säilyttää talon alkuperäisväritys. Pintojen käsittelyyn ja sävyjen hienosäätöön tarvittiin vaativaa konservaattorityötä.

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin pronssauspatinoitujen kipsireliefien konservointi jatkuu vielä varsinaisen remontin päättymisen jälkeen. Reliefejä on sijoitettu ympäri Tieteiden taloa yli 70 kappaletta, ja ne ovat syntyneet talon perustajan, opettaja Lisa Hagmanin ja kuvanveistäjä Cedercreutzin yhteistyön tuloksena.

Tieteiden talo on tieteen asiantuntijoiden ja tieteellisten seurojen talo

Peruskorjauksen oleellisin toiminnallinen muutos tehtiin päärakennuksen 3. ja 4. kerroksiin, jonne sijoitettiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan toimistot. Nyt Tieteiden talolla työskentelee noin 40 tieteen asiantuntijaa nykyaikaisissa toimistotiloissa. Lisäksi punatiilisessä takasiivessä sijaitsevat Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Suomen Historiallisen Seuran toimistot sekä Suomen Sukututkimusseuran käsikirjasto. Asiantuntijat pääsivät asettumaan uusiin tiloihin elokuun 2022 lopulla.

Lisäksi 1., 2. ja 5. kerroksessa sijaitsevia kokoussaleja kunnostettiin ja nykyaikaistettiin, eli jatkossakin niin tieteelliset seurat kuin muutkin talon asiakkaat voivat järjestää Tieteiden talolla kokouksia ja tapahtumia. Salien kokous- ja äänitekniikkaa uudistetaan vielä syksyn 2022 aikana. Koska talon käyttöaste tulee kasvamaan, rakennettiin taloon uusia WC-tiloja. Lisäksi talolla jo aiemminkin toiminut Tiedekahvila sai uudistetut tilat käyttöönsä.

Peruskorjauksen rakennuttajana toimi Senaatti-kiinteistöt, ja arkkitehtisuunnittelu tehtiin yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskän ja Arkkitehtuuri ja muotoilutoimisto Talli Oy:n kanssa. Peruskorjauksen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Minna Lukander. Tarkempia rakennuttamis- ja suunnittelutietoja löytyy Tieteessä tapahtuu -lehden 4/2022 artikkelista.

Talon historiaa

Opettaja Lisa Hagmanin (1882–1950) perustama Yksityisluokat-koulu siirtyi vuonna 1922 osoitteeseen Kirkkokatu 6, jossa koulu otti aluksi käyttöönsä vanhan puisen päärakennuksen ja piharakennusten tiloja. Samana vuonna tontille rakennettiin juhla- ja liikuntasalisiipi. Uuden koulutalon suunnittelijaksi Lisa Hagman valitsi arkkitehti Elsa Arokallion (1892–1982). Viisikerroksinen kadunvarsisiipi rakennettiin vuonna 1925. Yksityisluokat-koulu toimi rakennuksessa aina vuoteen 1933 asti.

Vuosina 1933–36 tiloissa toimi Helsingin V yhteiskoulu. Helsingin tyttölukio muutti taloon vuonna 1936, ja vuonna 1973 tilat siirtyivät Helsingin yliopistolle. Vuonna 1991 valtioneuvosto osoitti rakennuksen tieteellisten seurojen käyttöön.

Kirkkokadun 6:n ensimmäinen peruskorjaus ja restaurointi toteutettiin vuosina 1993–99. Talossa ovat kokoontuneet tieteelliset seurat ja siellä on pidetty monia Tieteellisten seurojen valtuuskunnan järjestämiä tilaisuuksia ja tapahtumia.

Lisätietoa peruskorjauksesta ja talon historiasta

Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen, puh. (09) 228 69 222, sähköposti lea.ryynanen-karjalainen (at) tsv.fi

Rakennuttajapäällikkö Selja Flink, puh. 040 669 5337, sähköposti selja.flink (at) senaatti.fi

1920-luvun klassistisen arkkitehtuurin helmi – Peruskorjattu Tieteiden talo avataan uudelleen / Tieteessä tapahtuu 4/2022

Tieteiden talo uudistetaan historiallista ilmettä kunnioittaen / Senaatti-kiinteistöjen tiedote 12.5.2021

Tieteiden talo peruskorjataan vanhaa kunnioittaen – 1920-luvulla valmistuneeseen rakennukseen kunnostetaan modernit toimistotilat / Tieteellisten seurain valtuuskunnan uutinen 21.4.2021

Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko. 

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa, Hiihtomuseossa sekä Radio- ja tv-museo Mastolassa on tarjolla yleisöopastuksia ikärikkaille pitkin Vanhustenviikkoa. Opastukset sisältyvät museon pääsymaksun hintaan. Luvassa on myös kaksi ilmaistapahtumaa, joista toinen on maastoretki Salpausselän lähiluontoon, ja toinen yhteisöllinen piirrostyöpaja Asikkalan kirjastossa. 
 
Luonto luovuuden lähteenä -maastoretki Hiihtomuseon lähiluonnossa ma 3.10. klo 13 
Hiihtomuseo ja Salpausselkä Geopark järjestävät yhteistyössä luontoretken Lahden Urheilukeskuksen maastoon. Retkellä tutkaillaan jääkauden muovaamaa maastoa ja maisemaa sekä ammennetaan luovuutta lähiluonnosta pienten tehtävien muodossa. Osallistuminen on maksutonta. 
Lisätiedot: Vanhustenviikko: Luonto luovuuden lähteenä -maastoretki   

Piirros ja katsoja -työpaja Asikkalan kirjastossa ti 4.10. klo 12.30 
Asikkalan kirjastossa on vanhusten viikon aikana Malvan kiertonäyttely Mestaripiirros -ihminen piirtäjän kohteena. Tiistaina 4.10. klo 12.30 järjestetään näyttelyn yhteydessä työpaja Piirros ja katsoja – kohtaaminen piirrosten äärellä piirtäen ja keskustellen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. 
Lisätiedot: Vanhustenviikko: Piirros ja katsoja -työpaja

Radio- ja tv-museo Mastola, ke 5.10. klo 13. Yleisöopastus 
Näkemiin ja kuulemiin! Yleisöopastuksella tutustutaan museon perusnäyttelyyn ja Radiomäen historiaan. 
Lisätiedot: Vanhustenviikko: yleisopastus Mastolassa - Radio- ja tv-museo Mastola

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva, pe 7.10. klo 13. Tutustuminen Erik Bruun, luonnollisesti -näyttelyyn. 
Tervetuloa Malvaan tutustumaan Erik Bruunin rakastettujen julisteiden maailmaan asiantuntevan oppaan kanssa!  
Lisätiedot: Vanhustenviikko: yleisöopastus ikärikkaille Erik Bruun, luonnollisesti -näyttelyyn  

Hiihtomuseo, su 9.10. klo 13. Yleisöopastus 
Sivakoi vauhdikkaan hiihtohistorian äärelle Hiihtomuseoon! Avoimella yleisöopastuksella tutustutaan museon Hiihdon henkeä -perusnäyttelyyn. 
Lisätiedot: Vanhustenviikko: yleisöopastus Hiihtomuseossa   

Lisätiedot Vanhustenviikon tapahtumista: 

Museoamanuenssi Riikka Huuskonen 
044 482 0859 
riikka.huuskonen@lahti.fi 

Museopedagogi Laura Mellanen 
044 416 4448 
laura.mellanen@lahti.fi 

Kuva: Sonja Grönqvist.

Lasten ja nuorten kirkkomusiikkifestivaali Kimuralli kokoaa soittavia ja laulavia lapsia ja nuoria yhteen musisoimaan Espoossa. Festivaalin päätapahtumassa, konsertissa Tapiolan kirkossa lauantaina 8.10. klo 18, esiintyy satapäinen kuoro yhdessä 30-henkisen orkesterin kanssa.  Konsertissa kantaesitetään Petros Paukkusen säveltämä tilausteos Euphonia Iuventutis -messu kuorolle, orkesterille, lyömäsoittimille ja uruille.

Petros Paukkunen on hiljattain Sibelius-Akatemiasta valmistunut nuori ja maineikas säveltäjä, joka asuu nykyään New Yorkissa. Konsertin johtaa kapellimestari Jonas Rannila. Teos on uutta klassista, sävelkieleltään rikasta kirkkomusiikkia, ja orkesterissa on jousien ja puhaltimien lisäksi mm. harppuja ja runsaasti lyömäsoittimia. Uuden musiikin vastaparina ovat ikiaikaisen latinankielisen messun tekstit lapsi- ja naiskuoron laulamana. Paukkusen messun lisäksi konsertissa kuullaan muutama lapsikuorojen esittämä kappale sekä Charpentierin Preludi teoksesta Te Deum ja Vivaldin pieni konsertto orkesterin esittämänä.

Tunnin kestävään konserttiin on vapaa pääsy. Kaikki musiikin ystävät ovat tervetulleita, lapsetkin.

Konsertteja edeltävä harjoitusperiodi on olennainen osa festivaalitapahtumaa, jossa nuoret muusikon alut pääsevät yhdessä työstämään esitettäviä teoksia mm. huippukapellimestarin ja tilausteoksen säveltäjän vuorovaikutuksellisessa ohjauksessa. 

Festivaaliin on kuulunut ennen lokakuun päätapahtumaa kaksi muutakin konserttia: Lapsikuorojen konsertti Laudate Dominum kuultiin äitienpäivänä sunnuntaina 8.5. Espoon tuomiokirkossa sekä alakoululaisille suunnattu Veli Kujalan säveltämä tarinallinen urkukonsertti Kun valas hotkaisi Joonan perjantaina 16.9. Tapiolan kirkossa. Espoon kuvataidekoulu tuotti ja toteutti visualisoinnin Tapiolan kirkon kirkkosaliin.

Festivaalin järjestää Tapiolan seurakunta yhteistyössä muiden seurakuntien ja musiikkiopistojen kanssa. Lapsia ja nuoria osallistuu mm. seuraavista oppilaitoksista ja kuoroista: Espoon, Länsi-Uudenmaan ja Pohjois-Helsingin musiikkiopistot, Tapiolan koulujen musiikkiluokat, Jousenkaaren koulun musiikkiluokkien kuorot, Espoon ja Helsingin seurakuntien lapsi- ja nuorisokuorot sekä Espoon kuvataidekoulu. Tapahtuman taiteellisena tuottajana toimii Tapiolan seurakunnan kasvatuksen kanttori Elina Jokivuori yhdessä Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan varhaisiän musiikkikasvattaja Heli Vapaakallion kanssa.

Festivaalin tavoitteena on edistää lasten ja nuorten osallisuutta sekä perinteiseen että aikamme klassiseen kirkkomusiikkiin yhdessä tekemällä ja kukin omaa lahjakkuuttaan käyttäen.

Lisätietoja:

Kanttori Elina Jokivuori, Tapiolan seurakunta, elina.jokivuori@evl.fi, 040 513 0845.

Kuva: Sonja Grönqvist.
Kuvateksti: Kanttori Elina Jokivuori harjoittelemassa yhdessä kuorolaisten kanssa Tapiolan kirkossa.

Elia Lombardini, ukrainalaista kansanmusiikkia ja puupuhallintrio 3Ilmaa Sibelius-museossa  

Tiistaina 4. lokakuuta Sibelius-museossa järjestetään monipuolinen ukrainalainen konsertti, jossa ukrainalainen perhe esittää teoksia kotimaastaan. Keskiviikkona kuullaan 3Ilmaa-trion esittämää kotimaista puupuhaltimille sävellettyä uutta musiikkia, ja perjantaina käynnistyy Sibelius-museon uusi konserttisarja Fredagar på Sibbe. Ensimmäisenä esiintyjänä on kiehtovaa neo-klassista musiikkia soittava ja tuottava Elia Lombardini.  
 
Tiistai-illan konsertissa esitetään ukrainalaisten säveltäjien teoksia sekä kansanmusiikkia Mari Žiginasin  tummanpuhuvalla ja persoonallisella äänellä. Žiginas on monipuolinen ukrainalainen jazzlaulaja, joka on hurmannut yleisöjä eri kokoonpanoissa.  

Konsertissa esiintyvät Žiginasin lisäksi Ilarija Harkin, viulu, Sofija Harkina, sello, Oleksandr Harkin, pasuuna, Julija Harkina, piano sekä Serhi Žiginas ja Irina Žiginas, laulu. 

Illan aikana kuullaan mm. Franz Lisztin Konserttietydi 3 Des-duuri, ja konsertin päättää koskettavasti Ukrainan kansallislaulu.  
 
Mari Žiginas odottaa tulevaa konserttia kiitollisuudella: 
 
– Rakkaat suomalaiset, kutsumme teidät konserttiin ukrainalaisen perheemme seuraan. Lavalla esiintyy kokonainen perhe: äiti, isä, heidän lapsensa sekä lapsenlapsensa. Konserttiohjelma koostuu runoista ja lauluista, pianoteoksista sekä instrumentaalikappaleista. Suurin osa ohjelmasta on ukrainalaisia kansanlauluja ja ukrainalaisten säveltäjien tuotantoa. 

– Ennen kaikkea tämä on kiitollisuuskonsertti teille ja maallenne, kiitoksena kaikesta avusta ja vieraanvaraisuudesta, jolla olette meidät ympäröineet! Odotan ilolla saavani tavata teidät tiistaina, sanoo Žiginas.
 
 
3Ilmaa-puhallintrion musiikki liitää museossa 
 
Keskiviikkona 5. lokakuuta Sibbe Live! -konserttisarjassa esiintyy suomalais-puolalainen puhallintrio 3Ilmaa. Trion muodostavat Marcin Wosinski (fagotti), joka työskentelee Tampere filharmoniassa, Marcin Domagała (klarinetti), joka asuu Sveitsissä ja Marianne Sihvonen (huilu), joka asuu ja opiskelee Tallinnassa. Trion tavoitteena on tuoda niin tunnetuimpia kuin tuntemattomampia suomalaisia nykymusiikin teoksia esille Suomessa sekä ulkomailla.  

– Konserttimme nimeltä Liitäen koostuu suomalaisista uuden musiikin puupuhallintrioista, -duoista ja -sooloteoksista. Liidämme mm. Minna Leinosen harmaapäätikan mukana ja ihastelemme Kaija Saariahon musiikin kautta, kuinka kauniita linjoja linnut piirtävätkään taivaalle. Konserttimme päättyy Juan Antonio Muron triollemme säveltämään teokseen Hetki sitten…, joka sai kantaesityksensä viime keväänä. Teoksessa triomme käy vilkasta ja tasapuolista keskustelua, jossa instrumenttiemme virtuoosiset ominaisuudet ovat miltei jatkuvalla koetuksella, kertoo huilisti Marianne Sihvonen. 

– Minna Leinosen Harmaapäätikka -teoksessa huilu ja klarinetti kummatkin esittävät lintuja, jotka tapaavat toisensa. Huilu soittaa ensin lavan reunalla, mutta hetken keskusteltua toisen linnun – eli klarinetin – kanssa hän lähestyykin tätä, eli lavan keskustaa. Lopussa linnut päätyvät hyvinkin vilkkaaseen keskusteluun ja kuuntelija saa itse päättää, minkälaiseen päätökseen keskustelu päättyy! 

 
Elia Lombardini avaa uuden konserttisarjan Fredagar på Sibbe 

Perjantaina 7. lokakuuta käynnistyy Sibelius-museon uusi konserttisarja Fredagar på Sibbe. Ensimmäisenä artistina esiintyy juuri nyt nousussa oleva viulisti ja säveltäjä-tuottaja Elia Lombardini, joka esittää augmentoidulla viululla teemoja ja tunnelmia tänä vuonna julkaistulta debyyttialbumiltaan In Death and the Hunger for a Thousand Lives (Left Bank Recordings). 

Lombardini tunnetaan työstään suomalaisen vaihtoehtomusiikin kentällä. Hän on mm. esiintynyt Ruusujen, Vestan ja Karinan levytyksillä ja ollut mukana The Holyn, Lac Belotin ja Laura Moision livekokoonpanoissa. 

Esiintymisissään Lombardini ei pyri toistamaan jo äänitettyä musiikkia, vaan luomaan sen palasista jotain uutta ja ainutlaatuista. 

– Mielestäni on kiinnostavaa esittää livenä jotain sellaista, mitä ei ole ennen kuultu. Olen nyt viettänyt pari viikkoa mökilläni Saimaalla valmistelemassa live-esiintymisiäni, joista yksi on Turun Sibelius-museossa. Luvassa on uutta ja rajua neo-klassista musiikkia, joka ammentaa levyni tunnelmista ja teemoista, kertoo Lombardini.  
 

Ukrainalaisen musiikin ilta 
Tiistaina 4.10. klo 19–20 
Liput 20 € / 15 € 
Ovet avataan klo 18.30 
 
Sibbe Live!: 3Ilmaa – Liitäen 
Keskiviikkona 5.10. klo 19–20.10
Liput 15 € / 12 €  
Ovet avataan klo 18.30 
 
Fredagar på Sibbe: Elia Lombardini 
Perjantaina 7.10. klo 19–20 
Liput: 25 € / 15 € 
Ovet avataan klo 18.30

Osoite:
Piispankatu 17, Turku.

Lisätietoja:  
Kulttuurituottaja Johannes Juva 
Puh. 050 409 6436 
johannes.juva@stiftelsenabo.fi 
sibeliusmuseum.fi 

**

Turun uudesta musiikkitalosta rakentuu monipuolinen, korkeatasoinen ja elämyksellinen kulttuurikeskus Aurajoen tuntumaan. Musiikkitalohankkeen kehitysvaihe on edennyt aikataulussa ja talon hankesuunnitelma on valmis siirtymään päätöksentekoon.

Turun musiikkitalon hankesuunnitelmassa on kuvattu hankkeen tavoitteiden ohella muun muassa talon rakennuspaikka ja tontti, tilojen toiminnalliset tarpeet, hankkeen riskit ja mahdollisuudet sekä kustannukset ja aikataulu. Hankesuunnitelman liitteenä on kattava aineisto arkkitehdin esittelymateriaalia, pohjapiirustuksia sekä talon tekniset määritykset.  

Yhteistoiminnallisella allianssimallilla toteutettavan musiikkitalon hankesuunnitelma on laadittu tiiviinä yhteistyönä allianssikumppanien kesken. Tavoitteena on saavuttaa musiikkitalolle asetetut korkeat laadulliset kriteerit kustannustehokkaasti ja riskittömästi.

Turun musiikkitalon hankesuunnitelma pohjautuu kilpailun voittaneen ja nyt allianssiosapuolena olevan ryhmittymän ehdotussuunnitelmaan. Musiikkitalon allianssiin kuuluvat Turun kaupunki, Hartela Länsi-Suomi Oy, PES-Arkkitehdit Oy, WSP Finland Oy ja Laidun Oy.

Turun kaupungin kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää pitää merkittävänä, että hankesuunnitteluvaiheessa ehdotussuunnitelman mukainen perusratkaisu julkisivuineen ja toiminnallisine ratkaisuineen on saatu säilytettyä hyvin samansisältöisenä, kuin ehdotussuunnitelmassa esitetty perusratkaisu.

Hankesuunnitteluvaiheessa ehdotussuunnitelmaa on edelleen kehitetty, ja myös tavoitekustannus on sitä kautta pystytty saavuttamaan.

- Koronaepidemiasta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuvan inflaation ja rakennuskustannusten nousun vuoksi ehdotussuunnitelman ja tarjouspyynnön mukaiseen tavoitekustannukseen on tehty tarvittavat indeksikorjaukset, Suonpää sanoo.

Hankkeen suunnittelua on ohjannut alliansseille ominainen arvoa rahalle -ajattelu.

- Sen avulla pääsemme mahdollisimman hyvin tilaajan asettamiin tavoitteisiin. Huolellisen arvoa rahalle -ohjauksen tärkeyttä lisäävät musiikkitalon erityispiirteet, kuten rungon monimutkaisuus sekä huipputason akustiikan ja tavoitekustannuksen yhteensovittaminen, allianssin projektipäällikkö Juha Kartastenpää​ rakennusyhtiö Hartelasta kertoo.

Monipuolinen musiikkitalo  

Turun tuleva musiikkitalo tarjoaa maailmanluokan akustiset olosuhteet orkesterimusiikin esittämiseen sekä nykyaikaisen toimintaympäristön monipuolisten tapahtumien järjestämiseen ja erilaisten yleisöryhmien tavoittamiseen.

- Turun musiikkitalosta tulee Turun filharmonisen orkesterin koti, mutta se tarjoaa puitteet myös moneen muuhun toimintaan. Haluamme siitä talon, jonka tilat ja akustiset olosuhteet tekevät vaikutuksen kriittisimpiinkin muusikoihin ja musiikin ystäviin. Musiikkitalosta tulee avoin ja aktiivinen paikka kaikille kaupunkilaisille sekä kiinnostava kohde Turussa vieraileville, Turun filharmonisen orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen kuvailee tavoitteita.  

Musiikkitalon konserttisalin suunnittelun lähtökohtana on niin sanottu kenkälaatikkomalli. Sen katsomo mitoitetaan noin 1300 hengen yleisölle, paikat jakautuvat permannolle ja parville. Pienempi, tasalattiainen monitoimisali sekä muut yleisötilat tarjoavat puitteet monipuolisten musiikkiesitysten ja tapahtumien järjestämiseen. 140 asiakkaalle mitoitettu kahvila/ravintolasali on sijoitettu niin, että aukiolo on mahdollista myös konserttiaikojen ulkopuolella.  

Suunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit, joka on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista arkkitehtitoimistoista. Pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Tuomas Silvennoinen.

- Musiikkitalo on suunnittelutehtävänä erittäin vaativa ja tavoitteet on asetettu korkealle. Allianssiryhmän yhteishenki ja se, että kaikki ovat asetettujen tavoitteiden ja arvojen takana on ollut merkittävä voimavara hankesuunnitteluvaiheessa, sanoo arkkitehti Tuomas Silvennoinen.

Turun filharmonisessa orkesterissa iloitaan siitä, että toimivasti suunniteltujen oheispalvelujen avulla uusi musiikkitalo on paljon enemmän kuin konserttitila.

- Laadukkaat tilat taipuvat moneen - sellaisillekin musiikkiesityksille ja tapahtumille, joita emme vielä nykykokemuksella osaa aavistaa tulevaksi, Nikke Isomöttönen sanoo.

Optiona kattopuutarha ravintoloineen  

Hankesuunnitteluvaiheen aikana musiikkitalon kokonaisuuteen on lisätty tarveselvitykseen nähden vaihtoehtoinen suunnitelma rakennuksen katolle sijoittuvasta kattopuutarhasta ravintoloineen. Ravintola ja kattopuutarha ovat laajuusmuutos, josta on tehty erillinen kustannusarvio.  

- Musiikkitalon sijainti ja suunnitteluratkaisu tarjoavat mahdollisuuden rakentaa kutsuva ja poikkeuksellinen kokonaisuus rakennuksen kattokerrokseen. Vehreällä kattokerroksella terassiravintoloineen voidaan muodostaa kaikille avoin virkistysalue ja lisätä musiikkitalon monipuolista käyttöä, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen perustelee vaihtoehtoa.

Seuraavaksi Turun musiikkitalon hankesuunnitelma etenee kaupungin päätöksentekoon:

11.10. kaupunkiympäristölautakunta
13.10. kulttuuri- ja nuorisolautakunta
31.10. kaupunginhallitus
14.11. kaupunginvaltuusto

Päätöksentekoon liittyvät materiaalit julkistuvat toimielinten esityslistoilla ja ne kootaan linkeiksi musiikkitalon sivuille www.turku.fi/musiikkitalo.

Päätöksiä seuraa toteutussuunnitteluvaihe ja sen jälkeen varsinainen toteutus. Nykyisen aikataulun mukaisesti Turun musiikkitalo on määrä ottaa käyttöön alkuvuodesta 2026.  

Lisätiedot:

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, p. 050 558 9264, timo.hintsanen@turku.fi
Kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää., 040 6374 954, kimmo.suonpää@turku.fi
Intendentti Nikke Isomöttönen, p. 040 359 1643, nikke.isomottonen@turku.fi
Allianssin projektipäällikkö Juha Kartastenpää, p. 050 539 3320, juha.kartastenpaa@hartela.fi
Pääsuunnittelija, arkkitehti Tuomas Silvennoinen, p. 040 565 2745, tuomas.silvennoinen@pesark.com

Lappeenrannan katukuvaa ja pimeneviä syyspäiviä elävöittää lokakuussa valokuvanäyttely Vallanalainen.

Vallanalainen koostuu LAB-ammattikorkeakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijoiden töistä, ja se on esillä Lappeenrannan sataman näytöllä 10.10.–23.10.2022. Näyttelyssä ovat mukana Kaisa Kallioniemi, Mariella Korhonen ja Emma Okkola.

Näyttelyn teema on valon ja varjon välinen suhde. Sataman näytöllä esillä olevat teokset ovat digitaalisia valokuvia, joissa leikitellään valoilla ja varjoilla.

­­­– Valon ja varjon ominaisuudet ovat mielenkiintoisia, sillä vaikka ne täydentävät toisiaan, ne ovat silti toistensa vastakohdat. Kuvien tunnelma muodostuu valon ja varjon vastakkainasettelusta, ja kuvien kautta pohdimme kysymyksiä vallasta ja vastakohtien keskinäisistä suhteista. Varjoa ei voi olla ilman valoa, mutta miten kokisimme valon, jos emme koskaan olisi varjossa? tekijät miettivät.

Lappeenrannan kaupunki tukee taidenäyttelyä

LAB-ammattikorkeakoulun kuvataideopiskelijoiden Kaisa Kallioniemen, Mariella Korhosen ja Emma Okkolan tavoitteena on lisätä taiteen saavutettavuutta tuomalla valokuvanäyttely Lappeenrannan satamaan, paikkaan, jossa se tavoittaa myös ohikulkijat.

– Haluamme näyttelyllämme elävöittää Lappeenrannan katukuvaa ja pimeneviä syyspäiviä sekä ilahduttaa ihmisiä. Toivommekin ohikulkijoiden pysähtyvän hetkeksi kuvien äärelle ja antautuvan valojen ja varjojen vietäväksi.

Valokuvanäyttely Vallanalainen on Lappeenrannan kaupungin kumppanuustapahtuma.

– On hienoa, että Lappeenrannan kaupunki halusi lähteä mukaan tukemaan kuvataideopiskelijoiden taidenäyttelyä, ja haluammekin kiittää kaupunkia näyttelyn mahdollistamisesta, tekijät toteavat.

Lisätietoja:

LAB-ammattikorkeakoulu:

Mariella Korhonen
kuvataideopiskelija
mariella.korhonen@student.lab.fi

Lappeenrannan kaupunki:

Karri Heino
tapahtumatuottaja
040 637 1779
karri.heino@lappeenranta.fi

Lahden kaupungin nuorisopalvelut tarjoaa nuorille paljon maksutonta ohjelmaa syyslomaviikolla eri puolilla kaupunkia. Nuorisotiloilla ja niiden lähiympäristöissä järjestetään runsaasti erilaista lomatekemistä. Nuorisopalvelujen syyslomaviikon ohjelmaan voit tutustua kaupungin nuorisopalvelujen verkkosivuilla.  

Viikon ainoa maksullinen toiminta on 12–15-vuotiaiden nuorten SyysCamping-leiri Isorannan leirikeskuksessa Sysmässä. 26.–28.10. Leirille ilmoittautuminen alkaa ma 10.10. klo 9.00 kaupungin ja nuorisopalvelujen verkkokaupan kautta. Paikkoja on rajallisesti.  
 
Nuorisotiloissa järjestettävä syyslomaohjelma on tänäkin vuonna kattava. Tarjolla on muun muassa burgeripäiviä, bingoa, lettukestejä, Megazonea, kynsistudio, Haluatko Miljönääriksi-visailua ja Super Mario-päivää. Ilmoittautumiset ja lisätiedot nuorisotilojen toimintoihin on Harrastelahti.fi -sivustolla.   

Toiminta on suunnattu kaikille nuorisotilaikäisille eli 4.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille, jos ikärajoja ei erikseen mainita. Toimintaa tarjoavat nuorisotilat Ahtialassa, Lähteellä, Metsäkankaalla, Mukkulassa, Möysässä, Nastolassa sekä Pelitila Xperience, kauppakeskusnuorisotyön tila Tripla ja liikkuvan nuorisotyön Liinu-auto.   

Harrastelahti.fi-sivusto kokoaa yhteen harrastustarjonnan lahtelaisille lapsille ja nuorille

Osa harrastustoiminnoista on maksullisia, mutta tarjolla on myös maksutonta toimintaa. Harrastelahti.fi -sivustolta löydät Lahden kaupungin, nuorisopalvelujen, kirjaston sekä seurakuntien, eri seurojen, yhdistysten ja järjestöjen harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan tarjontaa lapsille ja nuorille. Tarkennetulla haulla ja avainsanalla “lomatoiminta” löydät kootusti kaikki sivuston ajankohtaiset loma-ajan tapahtumat.  

Lisätiedot  

Lahden kaupungin nuorisopalvelut  
Ulla-Riitta Moilanen, 050 559 4125

Lahden vapaa-ajan ja harrastustoiminta, 
Harrastelahti.fi-sivusto 
Tiia Bucovschi, harrastuskoordinaattori, 044 416 3743  

Kaupungin nuorisopalvelujen verkkosivut: lahti.fi/nuorisopalvelut/lomatoiminta   

Kaupungin nuorisopalvelujen verkkokauppaosoite: https://verkkokauppa.lahti.fi/toiminnot/nuorisopalvelut

Mediatiedote 4.10.2022 

Tampereen Työväen Teatterin kotimainen linja jatkuu. Kevään kaikki kuusi ensi-iltaa ovat kotimaisia, ja niistä viisi on kantaesityksiä. Lisäksi ohjelmistossa on residenssiteoksia, yhteistuotantoja ja vierailuja.

Teatterinjohtaja Otso Kauton mukaan keväällä nähdään vahvojen tarinoiden paluu. “Suuren näyttämön Katrina on vaikuttava puhenäytelmä. Salmelaisen tuotannoissa historia ja nykyisyys kohtaavat täysin uudenlaisella tavalla sekä teemoissa että tekemisen muodoissa. Maineikkaassa Kellariteatterissa on omaleimainen ohjelmisto ”, Kautto kertoo. “Otamme myös ensimmäisiä askeleita kansainvälisyyteen, kun residenssiteos Tärisee, lähes tanssii  (Lo que tiembla y casi danza) saa ensi-iltansa 7.10.2022 Madridissa ja 30.3.2023 TTT:ssä."

Suurella näyttämöllä saa 11.1.2023 kantaesityksensä Suomen menestyksekkäimpiin kuuluvan kirjailijan Sally Salmisen kansainväliseen bestseller-romaaniin pohjautuva karhean kaunis rakkaustarina Katrina, nimiroolissa Jonna Järnefelt. Dramatisointi on Seija Holman ja ohjaus Johanna Freundlichin. Oikeutta, totuutta ja valtaa tutkii Linda Wallgrenin näytelmä Jeanne d’Arcin housut Wallgrenin omana ohjauksena. Toimiko julkisuus tuomarina d’Arcin, Jäätteenmäen ja Auerin tapauksissa? Kantaesitys 24.1.2023 Eino Salmelaisen näyttämöllä. Jakob Öhrman kirjoittaa ja ohjaa Tšehovin klassikkonäytelmän ja Alien-elokuvasarjan pohjalta kauhua nostattavan mutta toiveikkaan vision Kolme sisarta viides näytös. Tulevaisuuden lonkerot kietovat rakastetun tarinan uudenlaiseen asuun. Kantaesitys 12.1.2023 Salmelaisella.

Pienen hauen pyydystys perustuu Juhani Karilan menestysromaaniin, ja siinä sukelletaan suomalaiseen mytologiaan dekkarin muodossa. Kantaesitys on 17.1.2023 Kellariteatterissa, ohjaaja on Lija Fischer. Kristian Smedsin kirjoittama, niin Suomessa kuin kansainvälisillä näyttämöillä menestystä niittänyt Sad Songs from the Heart of Europe kertoo Rikos ja rangaistus -romaanin Sonjan näkökulman. Ohjaus on Samuli Reunasen ja ensi-ilta on 21.2.2023 Kellariteatterissa. Suurella näyttämöllä nähdään myös laajamittaisena yhteistyönä syntyvä uskomaton messu Käärmeenpääntallaajat, tekijöinä muun muassa Marjo Kuusela, Anne-Mari Kivimäki ja Reetta-Kaisa Iles. Folk Extremen, TTT:n, Espoon Kaupunginteatterin, Tanssiteatteri Tsuumin ja Tampereen Yhteiskoulun Lukion (TYK) yhteistuotannon kantaesitys on 16.3.2023 Suurella näyttämöllä, kevään muut esitykset ovat 17.3. ja 18.3.2023. Suurella näyttämöllä vierailee 28.–29.4.2023 drag queen Marko Vainio omalla show’llaan Divet is back!  

Katrina on karhean kaunis rakkaustarina
Ahvenanmaa satakunta vuotta sitten. Nuori Katrina jättää turvallisen kotinsa Pohjanmaalla ja lähtee Johanin matkaan, haluaa luottaa hurmaavaan suupalttiin. Talollisen tyttärestä merimiehen muijaksi, lapsikatras jaloissa, leipäjauhot tiukassa. Ja silti: katseessa voima ja usko omaan itseensä. Vaatimaton elämä näyttäytyy merkityksellisenä ja suurenmoisena.

Dramatisoinnin Juha Hurmeen uuden suomennoksen pohjalta kirjoitti Seija Holma, ohjaaja on Johanna Freundlich. Rooleissa nähdään muun muassa Jonna Järnefelt (Katrina), Jyrki Mänttäri, Viktor Idman, Joonas Snellman, Saska Pulkkinen, Teija Auvinen, Heidi Kiviharju, Elizaveta Hiisku ja Aimo Räsänen. Kantaesitys on 11.1.2023 Suurella näyttämöllä. 

Kun Katrina ilmestyi 1936, se käännettiin yli 20 kielelle. Akatemian ruotsalaiset jäsenet ehdottivat Salmiselle kolmena vuonna Nobel-palkintoa. Sally Salmisen pikkuserkku Anni Blomqvist on Katrinansa lukenut, Myrskyluoto-sarja hengittää samaa meri-ilmaa hyvin erilaisin vivahtein.

Linda Wallgrenin uutuus Jeanne d’Arcin housut on tosi komedia valheista ja vallasta
Vuonna 1431 juhlittu sotasankari poltetaan roviolla: ”En suostu käyttämään hametta!”. Vuonna 2003 pääministeri eroaa ryvetyttyään Irak-vuoto-kohussa. Vuonna 2006 raaka surma Ulvilassa – mies murhattu, vaimoa epäillään! Mikä näitä tapauksia yhdistää? Siitä syytetyt d’Arc, Jäätteenmäki ja Auer puhuvat fiktiivisesti saunassa.

Linda Wallgrenin kirjoittama ja ohjaama Jeanne d’Arcin housut on esitys oikeudesta, totuudesta ja vallasta. Se on komedia siitä, miten totuuksia rakennetaan. Se on musiikkia ja huumoria, noitia ja politiikkaa, mediamylläkkää ja myöhäiskeskiaikaa! Kuinka käy totuuden, kun julkisuus toimii tuomarina? Rooleissa Inke Koskinen, Samuli Muje, Jyrki Mänttäri, Miia Selin, Sofia Smeds, Pyry Äikää sekä Petra Poutanen, joka säveltää ja tulkitsee esityksen musiikin. Kantaesitys 24.1.2023 Eino Salmelaisen näyttämöllä.

Kolme sisarta viides näytös lähettää Tšehovin klassikon scifi-avaruuteen
Mitä jos maaseudun tapahtumattomuuteen turhautuneet, Moskovaan haikailevat siskokset joutuisivat kohtaamaan muukalaishirviön kauhut vuonna 2379? Visio herää eloon Eino Salmelaisen näyttämöllä, kun Jakob Öhrmanin kirjoittama ja ohjaama Kolme sisarta viides näytös saa ensi-iltansa 12.1.2023. Rohkea, radikaali ja räväkkä törmäytys perustuu Tšehovin nelinäytöksiseen teokseen Kolme sisarta sekä Alien-elokuvasarjaan. 

Työryhmään kuuluu useita tekijöitä, jotka eivät ole vierailleet TTT:ssä aiemmin. Kansainvälistäkin mainetta Nya Rampen -teatteriryhmässä saaneen Jakob Öhrmanin lisäksi suunnittelijoina ovat mm. Janne Lounatvuori (musiikki yhdessä SOFA:n kanssa), Brenda Gomez (puvut) ja Lars Idman (lavasteet). Rooleissa Jari Ahola, Minna Hokkanen, Mika Honkanen, Janne Kallioniemi, Inke Koskinen, Pyry Nikkilä, Pihla Pohjolainen, Miia Selin, Hiski Vihertörmä, Auvo Vihro sekä Sonja Kuittinen ja Fanni Noroila (SOFA),

Pienen hauen pyydystys on maagista realismia ja dekkaritunnelmaa
Juhani Karilan hittiromaanin pohjalta dramatisoitu Pienen hauen pyydystys on maailmaltaan rikas, kekseliäs ja tyylilajeilla leikittelevä. Omintakeisella huumorillaan teos yhdistää kevyesti ja tarkasti suomalaiseen mytologiaan perustuvaa fantasiaa, tummasävyistä rikosdraamaa ja ihmisen olemassaolon syvimpiä kysymyksiä. Näytelmän on dramatisoinut ja ohjaa Lija Fischer. Rooleissa Petra Ahola, Petra Karjalainen, Juha-Matti Koskela, Suvi-Sini Peltola, Tommi Raitolehto, Minerva Kautto ja Ville Seivo. Kantaesitys on 17.1.2023 Kellariteatterissa

Sad Songs from the Heart of Europe antaa puheenvuoron Rikoksen ja rangaistuksen Sonjalle
Sad Songs from the Heart of Europe perustuu Dostojevskin tunnettuun klassikkoromaaniin. Monologissa kuullaan viimein, kirkkaasti ja suomen kielellä, Sonjan näkökulma. Näyttelijä Suvi-Sini Peltola tulkitsi Sonjan roolin Samuli Reunasen Rikos ja rangaistus -ohjauksessa Lahden kaupunginteatterissa vuonna 2006. Seuraavana vuonna Kristian Smedsin kirjoittama Sonjan monologi sai liettualaisen kantaesityksensä Vilnassa. Pian syntyi myös ajatus Peltolan ja Reunasen Dostojevski-yhteistyön jatkamisesta. Matkalla työryhmään liittyivät vielä muusikko-säveltäjä Jarmo Saari ja visualisti Eero Auvinen. Ohjaus Samuli Reunanen, ensi-ilta 21.2.2023 Kellariteatterissa. 

Käärmeenpääntallaajat on festivaali, rituaali, rock-konsertti ja visuaalinen tanssiteos
Käärmeenpääntallaajat on hurmoksellinen ja kiehtova sukellus menneisyyteen ja takaisin, täynnä raivokasta etsintää ja vavahduttavaa iloa. Teatterin valtaa etnoteknoyhtye Suistamon Sähkö, hypnoottinen underground-trio Palomylly, Tanssiteatteri Tsuumi, Folk Extreme, hurjat TYK-lukiolaiset ja yllätysvierailija. Käärmeenpääntallaajat vie meidät aina kolmen vuosisadan päähän, unohdettuihin tositapahtumiin, eteläpohjalaisen uskonlahkon mystisiin menoihin. Luvassa on niin festivaali, rituaali, rock-konsertti kuin visuaalinen tanssiteos, jossa mukana nuorten lukiolaisten omia näkyjä ja näkemyksiä. Esitysdramaturgia ja ohjaus Marjo Kuusela, musiikki Anne-Mari Kivimäki ja koreografia Reetta-Kaisa Iles. TTT:n Suurella näyttämöllä nähdään kolme esitystä keväällä, kantaesitys 16.3., 17.3. ja 18.3.2023. Esitykset Espoon Kaupunginteatterin Revontulihallissa ovat 4.-19.4.2023.

Residenssit kansainvälistyvät
TTT:n residenssiohjelmaan kuuluva teos Tärisee, lähes tanssii (Lo que tiembla y casi danza) on monikielinen, musiikkia, videota ja liikettä yhdistelevä fragmentaarinen näyttämöteos, joka tutkii kielen valtaa ja etsii todellisuutta sanojen takana. Teos on kansainvälinen yhteistyö suomalaisen Teatteri Quo Vadiksen ja espanjalaisen Réplika Teatron välillä. Kantaesitys on Madridissa 7.10.2022, ja Tampereen ensi-ilta 30.3.2023 Eino Salmelaisen näyttämöllä. Kevään toinen residenssiteoksemme on Mankeli - esitys yhdelle ihmiselle ja viidelle mankelille, 4.3.-12.3.2023 Kellariteatterissa. Esitys yhdistelee perinteistä mankelointia, ASMR:ää, nykysirkusta, esineteatteria, performanssitaidetta sekä muovailuvahaa. Esityksessä puhutaan vähän suomea, mutta suomen kielen ymmärtäminen ei ole olennaista teoksen kokemisessa.

Ohjelmistossa jatkavat
Keväällä ohjelmistossa jatkavat loistavat arviot saaneet Suuren näyttämön uutuusmusikaalit Momentum 1900 ja Come From Away. Eino Salmelaisen näyttämöllä jatkavat mm. vauhdikas komedia Paljon melua pizzasta ja palkittu yhteistuotanto Aleksis Kivi. TTT-Klubin jatkavia esityksiä ovat Tää on ihan perheestä, Vanhetessa paranee ja Mars vs. Venus? 2 – Uusintaottelu. TTT-Klubilla nähdään tuttuun tapaan myös huolella kuratoitu keikkaohjelmisto sekä stand uppia.

TTT:n johtaja Tilda Vuoresta kertova musiikkipitoinen esitys Teatterin rouva Tilda saa vihdoin ensi-iltansa Kellariteatterissa 21.3.2023. 

Kevät 2023 ensi-illat, residenssit ja vierailut
11.1.2023 Katrina, kantaesitys (Suuri näyttämö)
12.1.2023 Kolme sisarta viides näytös, kantaesitys (Eino Salmelaisen näyttämö)
17.1.2023 Pienen hauen pyydystys, kantaesitys (Kellariteatteri)
24.1.2023 Jeanne d’Arcin housut, kantaesitys (Eino Salmelaisen näyttämö)
21.2.2023 Sad Songs from the Heart of Europe, ensi-ilta (Kellariteatteri)
4.3.2023 Mankeli, TTT:n residenssiteoksen kantaesitys (Kellariteatteri)
16.3.2023 Käärmeenpääntallaajat, yhteistuotannon kantaesitys (Suuri näyttämö)
21.3.2023 Teatterin rouva Tilda, kantaesitys (Kellariteatteri)
30.3.2023 Tärisee, lähes tanssii  (Lo que tiembla y casi danza), residenssiteoksen Suomen kantaesitys (Eino Salmelaisen näyttämö)
28.4.-29.4. Divet is back!, vierailu (Suuri näyttämö) 

Teatterin kotisivut

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
Sari Andersson, sari.andersson@ttt-teatteri.fi, 050 5969 069
Mika Kauhanen, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi, 050 401 8252

Pressikuvat
https://ttt.kuvat.fi/kuvat/

”Jessalynin elämä oli pysähtynyt. Whiteyn ollessa vielä
elossa hän ei vain ollut huomannut sitä.
Jessalynin sielu oli kuin sateessa nököttävä hattara. Se suli
helposti, oli makea ja hölmö, ei merkinnyt mitään.”

Whitey McClaren on entinen pormestari, isä ja yhteisössään erittäin arvostettu. Kun hän kuolee äkillisesti, koko perhe romahtaa. Jokainen perheenjäsen reagoi omalla tavallaan, mutta kaikki enemmän tai vähemmän odottamattomin tavoin. Aikuiset lapset räpiköivät eteenpäin selviytyäkseen menetyksestä ja sen mukanaan tuomasta identiteettikriisistä. Rajuimmin tuntuu itseään rakentavan uudelleen hauras leski, perheen äiti, joka on elänyt miehelleen ja lapsilleen niin kauan, ettei enää muista kuka hän itse asiassa on.

”Viisi lasta perheessä on aivan liikaa. Kysykää keneltä
tahansa, joka sen on kokenut.
Mikä sitten olisi ihanteellinen määrä? Lorene olisi vastannut:
Vain yksi.
Mutta kuka yksi?”

Yö. Uni. Kuolema. Ja tähdet. On vahva ja läpitunkeva kuvaus perhesuhteista, psykologisista traumoista sekä rotu- ja luokkakysymyksistä nykypäivän Yhdysvalloissa. Se on myös pysäyttävä kertomus surusta, toipumisesta ja uusista aluista. Kirjan mieleenpainuva nimi on peräisin Walt Whitmanin runosta.

”Joyce Carol Oates on tässä romaanissa vahvimmillaan sisaruussuhteiden ja perheen sisäisten suhteiden ja dynamiikan kuvauksessa. Oates on tuonut tähän kirjaan itselleen ehkä poikkeuksellisenkin paljon huumoria tai ehkä enemmänkin tragikoomisuutta. Kirjan käännös on mestarillinen,” kertoo kustannustoimittamisesta vastaava Sanna Oksama.

”Ajankohtainen, monumentaalinen… Kaiken kaikkiaan nerokas. Miten onnekkaita olemmekaan saadessamme tällaisen kirjailijan näinä kaoottisina, hämmentävinä aikoina. Yö. Uni. Kuolema. Ja tähdet. rotujännitteiden täyttämän aikamme ytimeen, kuin myös vaikeaan perhedynamiikkaan, jonka valitettavan monet meistä tuntevat aivan liian hyvin…” Star Tribune

Joyce Carol Oates
Night. Sleep. Death. The Stars.
Yö. Uni. Kuolema. Ja tähdet.
Suomentanut Kira Poutanen
978-91-509-6931-3
Syyskuu 2022

Arvostelukappaleet ja lisätiedot
HarperCollins
Myynti ja markkinointi, Sari Tuomaala
sari.tuomaala@harpercollins.fi, 044 9876 989

12.10.                
1800- ja 1900-luvun vaihteen suomalainen taide - kahle vai mahdollisuus modernismille? 
Tuija Hautala-Hirvioja
emeritaprofessori

26.10.                
Humpuukia ja kammonnäkyjä - ulkomaisen ekspressionismin vastaanotto Suomessa 1910-luvulla
Jyrki Siukonen
kuvataiteen tohtori

2.11.                 
Marraskuun ryhmä
Tuija Hautala-Hirvioja
emeritaprofessori

16.11.                
Naistaiteilijat modernin murroksessa
Anu Utriainen
erikoistutkija, Ateneumin taidemuseo

23.11.                
Muotokuva, luova ihmiskuva ja groteski - ihminen Eemu Myntin taiteessa
Auli Jämsänen
kokoelmapäällikkö, Vaasan kaupungin museot

30.11.                
Miehen tehtävä: kumota traditioita – ajatuksia Vilho Lammen taiteesta 
Elina Vieru
intendentti, Oulun taidemuseo

7.12.                  
Yrjö Saarinen – värin ja luonnon vaistonvarainen maalari 
Merja Ilola
taidehistorioitsija

Mukaan pääsee näyttelylipun hinnalla tai museokortilla.

Luentosarja liittyy Taidetta tunteella -näyttelyyn, joka tuo nähtäville keskeisten suomalaisten ekspressionistien teoksia 1900-luvun alusta 1960-luvulle asti.

Lisää tietoa näyttelystä:
https://korundi.fi/fi/kavijalle/tapahtumakalenteri/taidetta-tunteella-suomalaista-ekspressionismia-1900-luvun-alusta-1960-luvulle

Musikaalitykki Samuel Harjanne yllättää ohjaamalla intiimin, katkeransuloisen rakkaustarinan, jossa show'n sijaan keskiössä ovat tunteet ja isot elämänvalinnat. Hiljaiset sillat -musikaalia tähdittävät Maria Ylipää ja Jonas Saari ja väristykset tuntuvat takuulla takariviin asti. Musikaalin Suomen kantaesitys nähdään Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 7.10.2022. 

On vuosi 1965 Iowan syrjäisellä maaseudulla. Italialainen Francesca Johnson on kotiutunut maatilalle viettämään tasaista perhe-elämää. Miehen ja lasten lähtiessä maatalousmessuille hänen arkeensa aukeaa neljän päivän aukko ilman velvoitteita. Pian helteiselle kuistille eksyy National Geographic -lehden kuvaaja Robert Kincaid, joka on tekemässä juttua Madisonin piirikunnan kuuluisista katetuista silloista. Kun Francesca lupautuu miehelle oppaaksi, on hiljainen silta vain yksi matkan mahdollisista päätepisteistä.   

Hiljaisten siltojen tarina on tuttu Robert James Wallerin romaanista ja vuonna 1995 ilmestyneestä elokuvasta, jota tähdittivät Meryl Streep ja Clint Eastwood. Nyt se nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa musikaaliversiona, jossa vilunväreitä nostattava musiikki alleviivaa rakastavaisten ristiriitaisia tunteita. Francescan vaikeaan valintaan perheen ja yllätysrakkauden ja omien unelmien välillä on helppo samaistua myös tässä ajassa. 

"Minusta siinä on kyse myös jokaisen meidän nähdyksi tulemisen tarpeesta. Robert ja Francesca näkevät toisissaan jotain sellaista, mitä elämä ei ole muuten heille tarjonnut. Sillä on iso vaikutus molempiin. Ei tällainen valinta ole yhtään sen helpompi tänä päivänäkään", kertoo roolihahmostaan Ylipää, joka esiintyy ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa ja pitkästä aikaa näyttämöllä suomeksi.  

Huipputekijöiden taidonnäyte 

Ohjaaja Samuel Harjanne tunnetaan Suomen isoimmista musikaalituotannoista, kuten esimerkiksi viime vuosina Helsingissä ja Tampereella nähdyistä Pienestä merenneidosta, Kinky Bootsista ja Matildasta. Intiimi ja herkkä Hiljaiset sillat poikkeaa show-musikaalien joukosta.  

"Minuun tämä tuttu tarina upposi kunnolla vasta teatterikatsomossa. Katsoin musikaaliversiota Broadwaylla ja itkin. Se musiikki meni niin luuytimiin ja sai menettämisen tuskan tuntumaan syvällä itsessä. Mehän olemme kaikki ihan romuna, jos menetämme jotain meille tärkeää", kuvailee Harjanne ensikosketustaan ohjaamaansa musikaaliin. 

Kapellimestari Eeva Kontu on myös lukuisissa musikaaliliemissä keitetty konkari, jonka meriittilistalta löytyvät muun muassa ajankohtaiset teokset Helsingin Kaupunginteatterin Priscilla - aavikon kuningatar Tampereen Työväen Teatterin musikaali Momentum 1900 (2022). Kuuman Iowan ovat lavalle loihtineen lavastaja Jani Uljas ja valosuunnittelija Kalle Ropponen. 60-lukuhenkisestä puvustuksesta vastaa Tiina Valkama.  

Koska syksyn esityslipuista yli 75 % on jo myyty, teatteri avasi myyntiin myös alkuvuoden näytökset.  

Tekijät 

Perustuu Robert James Wallerin romaaniin 
Teksti Marsha Norman 
Laulujen suomennos Hanna Kaila 
Tekstin suomennos Reita Lounatvuori 
Sävellys ja sanoitus Jason Robert Brown 
Ohjaus Samuel Harjanne 
Musiikin johto Eeva Kontu 
Koreografia Osku Heiskanen 
Lavastus Jani Uljas   
Pukusuunnittelu Tiina Valkama 
Äänisuunnittelu Iiro Laakso 
Valosuunnittelu Kalle Ropponen 
Videoprojisointien suunnittelu Sanna Malkavaara 
Naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg ja Petriina Suomela 

Rooleissa Maria Ylipää, Jonas Saari, Akseli Ferrand, Marika Huomolin, Linda Hämäläinen, Anna-Maija Jalkanen, Stefan Karlsson, Julius Martikainen, Peter Nyberg, Lasse Pajunen, Sonja Pajunoja, Kirsi Tarvainen, Reeta Vestman

Hiljaiset sillat -musikaali 

Suomen kantaesitys 7.10.2022 klo 19 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä.
Liput 23–64 € teatterin ja Lippupisteen kanavista.

Esityskuvat: https://flic.kr/s/aHBqjA9Gcg

Kuvaaja Otto-Ville Väätäinen 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt 

Emmi Kantonen   
Verkko- ja viestintäkoordinaattori   
Turun Kaupunginteatteri   
+358 50 400 2766   
emmi.kantonen@tkteatteri.fi  

Tietokirjoja kouluun! -lukuvinkkejä yläkouluun ja toiselle asteelle -katalogi auttaa löytämään ajankohtaisia ja kiinnostavia tietokirjoja. Katalogin ovat koonneet opiskelijat Veera Saarinen ja Johanna Ylander sekä tietokirjallisuuden professori Anne Mäntynen, joka on kirjoittanut myös esipuheen. Katalogi on sarjassaan neljäs yläkouluun ja toiselle asteelle suunnattu tietokirjallisuusvihkonen.

Katalogi tuo esille tietokirjallisuuden moninaisuutta ja kannustaa lukemaan. Siinä esitellään yli sata kirjaa 17 eri aihealueen mukaan: kirjoja löytyy muun muassa teemoista yhteiskunta ja politiikka, terveys ja hyvinvointi, taide ja musiikki, ympäristö ja luonto, urheilu, historia, esseet, ruoka sekä elämäkerrat. Katalogissa käsitellään myös selkokielisiä tietokirjoja.

Kirjakatalogissa on lisäksi harjoituksia, joita voi käyttää apuna tietokirjallisuuteen tutustuessa. Vaikka katalogi on suunnattu erityisesti opettajien avuksi ja yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoille, sopivat sen kirjavinkit kaikille.

Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogin on kustantanut Suomen tietokirjailijat ry, ja sen tekemistä on tukenut Tietokirjallisuuden edistämiskeskus. Suomen tietokirjailijat on julkaissut katalogeja myös alakouluun ja esiopetukseen. Kaikki katalogit ovat luettavissa sähköisessä muodossa Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla.

Katalogi verkossa: https://www.suomentietokirjailijat.fi/medialle/julkaisut/tietokirjoja-kouluun-kirjakatalogi-2022.html

Lisätiedot: 
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
050 574 5296 | eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi
www.suomentietokirjailijat.fi

Osynlig är en musikalisk komedi om ensamhet, som berättas genom levande musik, möbler och rörelse med inspiration ur dockteaterns värld.

Vi får följa med Los vardag och dagliga kamp för att vara synlig. Vad kan vi göra för att alla ska uppleva att de blir sedda? Vem bär ansvaret för att alla får vara med, även den som är ensam? Den delvis interaktiva föreställningen riktar sig till elever i årskurs 1-4.

Nurinpäin Kollektiivi är en fri grupp bestående av professionella inom olika konstområden. Arbetsgruppen genomför olika konstprojekt och ett av dess centrala mål är att utvidga och utveckla den mångkonstnärliga föreställningsverksamheten samt mötet mellan generationer och kulturer. Osynlig är gruppens tionde verk.

Osynlig är en del av Aura of Puppets internationella dockteaterfestival TIP-Fest, som firas i Åbo 2.-6.11.2022. Som samarbetspartner fungerar Barnkulturcentrum Äventyrsparken, som firar sitt 40-årsjubileum. På Diamant-teatern visas föreställningar enligt följande:

30.10 kl. 15 (premiär)
1.11 kl. 10
3.11 kl. 10 och kl. 12
6.11 kl. 15

Mer information:

Pauliina Vesslin, verkets koncept, manuskript och uppträdande
Tfn 0400 103957, pauliina.vesslin@gmail.com
www.nurinpain.com

Susanne Nieminen, producent, Barnkulturcentrum Äventyrsparken
Tfn 040 1604310, susanne.nieminen@turku.fi