Musiken är inte beroende av språket, och det är inte alltid poesin heller. Åbo stadsbiblioteks storproduktionsprojekt Litteraturen möter musiken för samman olika slags publiker, musik och litteratur, samt granskar deras inbördes samspel. Programhelheten startar i januari och fortsätter hela året 2020. Som samarbetspartners fungerar bl.a. Åbo filharmoniska orkester och diverse läroämnen vid Åbo universitet.

När man producerar programutbud för bibliotek kommer man ofta i kontakt med tanken på målgrupper. Det kan röra sig om ålder, modersmål eller t.ex. programformat. Denna gång är målet att erbjuda program som inte definieras av t.ex. språk: ljud, musik och högläsning kommer att spela en avgörande roll i projektet. Målet är att överskrida ålders- och språkgränser och uppmuntra biblioteksanvändare att delta i evenemang som de inte besökt tidigare.

Föreläsningar, diskussioner och konserter

Vårens program började med en utställning i huvudbiblioteket bestående av biblioteksmaterial kring temat. Utställningen kan beses till slutet av januari. Den 20 januari startar också föreläsningsserien Litteraturen möter musiken i Studion. Under föreläsningarna granskas t.ex. ljud och musikaliska element i modern lyrik, ordkonsten i rap och estetiseringen av talet i audiovisuella medier. Föreläsarna är forskare vid Åbo universitet.

I februari hörs konserten Nocturne med dikter och tonsatta dikter av Eino Leino, framförda av Jukka Romu och Arto Tarkkonen. I mars genomförs diskussionsserien ”Äänestä sana, sanasta ääni” (ung. ”Från ljud till ord, från ord till ljud”) där ord- och musikproffs diskuterar hur man kan luckra upp gränserna mellan olika genrer. I serien medverkar bl.a. Pekko Käppi, Iida Rauma och Inka Rantakallio.

I mars ordnas sång- och lekshowen Pikkuli för hela familjen och i synnerhet för barn på barnavdelningen Saga. Programmet innehåller en introduktion till olika musikinstrument.

Fler höjdpunkter under årets lopp finns att vänta, bl.a. Go Runo Go och Konstens natt samt Varsinais-Suomen runoviikko (finskspråkig poesivecka) och Kaamos-evenemanget i november.

Musiken möter litteraturen också på Åbo Poesidagar

Också inom ramen för Svenskfinlands enda poesifestival, Åbo poesidagar som i vår arrangeras 23-26.4, möter musiken litteraturen. På Åbo huvudbibliotek uppmärksammas bl.a. den nyligen avlidna författaren Claes Andersson i musikaliska former, Julia Korkman med band sjunger och berättar om det nära samarbetet med Andersson.

Följ bibliotekets www-sidor för uppdateringar om programmet.

Ytterligare information:
Programchef Taina Ratia
Bibliotekstjänster
Åbo stads fritidssektor
taina.ratia@turku.fi, tel. 044 9072940

www.turku.fi/abostadsbibliotek

Tampereen elokuvajuhlien 50. ohjelmistossa kuuluvat kaiut menneiltä vuosilta, mutta pääpaino on päivänpolttavissa ja yhteiskunnallisesti kiinnostavissa teemoissa. 

Juhlavuoden kunniaksi festivaalilla esitetään kaksi Lyhyesti parhaat -näytöstä, joihin on valikoitu otos Tampereen elokuvajuhlien kilpailusarjoissa palkittuja lyhytelokuvia vuosilta 1971–2019. Merkkipaalua juhlistetaan myös monipuolisella ilmaisohjelmalla sekä visuaalisilla yllätyksillä kaupunkitilassa. 

Festivaalin vuosittain kokoaman erikoisohjelmiston pääteemat vuonna 2020 ovat Ilmasto, Dystopia, Australian alkuperäiskansat sekä Kurdistan.

Ilmasto-kokonaisuus tuo valkokankaille joukon elokuvia, joissa tarkastellaan ilmastokriisin syitä ja seurauksia. Näytöksissä korostuvat etenkin Saharan eteläpuolella tehdyt elokuvat ja ilmastopakolaisuus, minkä lisäksi tarjolla on ajankohtaisia dokumentteja myös Aasiasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Euroopasta. Dystopia-sarjan elokuvissa ympäristön ja ihmiskunnan tulevaisuutta tutkitaan erilaisten uhkakuvien ja katastrofiskenaarioiden kautta. Elokuvista hahmottuva tulevaisuudenkuva ei kuitenkaan ole ainoastaan synkkä ja lohduton, vaan sijaa on myös huumorille ja toivolle.

Erikoisohjelmistossa huomion saa myös maastopalojen runtelema Australia ja tarkemmin ottaen maan alkuperäisväestö. Alkuperäiskansoihin kuuluvat ohjaajat käsittelevät elokuvissaan valkoista ylivaltaa, kulttuurien välisiä kohtaamisia, pitkäaikaisia tabuja sekä kysymyksiä kunniasta ja kunnioituksesta. Elokuvien tyylilajit vaihtelevat dokumenteista ja animaatioista aina splatteriin ja komediaan asti. 

Kurdistan-ohjelmistossa ääneen pääsevät kotimaissaan marginalisoidut ja/tai vainotut kurdi-ohjaajat. Näytöksissä on realistisia ja synkkiä elokuvia melkein koko Kurdistanin alueelta: Turkista, Irakista, Syyriasta ja Iranista. Epäselvissä ja epävakaissa oloissa elävien kurdien elokuvissa näkyy pitkäaikainen sorto ja elokuvantekijöiden tahto peilata kansansa taistelua vapaudesta ja itsenäisyydestä.

Festivaalin tuore toiminnanjohtaja Laura Laaksonen kiittelee ohjelmistoa sen ajankohtaisuudesta:

“Tuntuu hienolta päästä juhlistamaan 50-vuotiasta festivaalia, mutta samalla maailman tila huolettaa. Me juhlimme, mutta maailma ei. Olen todella tyytyväinen, että tämä huoli näkyy myös juhlavuoden erikoisohjelmistojen teemoissa, jotka ovat globaalistikin katsoen ajankohtaisempia kuin valintavaiheessa aavistettiinkaan. Suuri kiitos ja kunnia tästä kuuluu mestarilliselle ohjelmistotiimille ja edeltäjälleni, toiminnanjohtaja Juhani Alaselle. En myöskään malta odottaa, että pääsemme avaamaan lisää ohjelmistoamme ja kertomaan lukuisista ilmaistapahtumista, joita juhlavuonna tarjoamme yleisölle.”

Kansainväliseen ja kotimaiseen kilpailuun valitut elokuvat julkistetaan 3. helmikuuta. Tämän vuoden kilpailuihin lähetettiin yhteensä yli 4 000 elokuvaa.

Erikoisnäytösten elokuvat ja festivaalin koko ohjelmisto julkistetaan 12. helmikuuta. Sarjakorttien myynti aloitetaan 20. tammikuuta, muiden lippujen 12. helmikuuta.

Lisätiedot: 

toiminnanjohtaja Laura Laaksonen, p. 050 348 6132

viestintäkoordinaattori Emilia Kiuru, p. 044 476 5233

Suomenkielinen ja elinvoimainen teatterikulttuuri on ravistellut yhteiskuntaa 1900-luvun alusta asti. Erityisesti työväen teatterilla on ollut valtava vaikutus keskusteluun ja kulttuuriin, ja Suomen teatterihistoria onkin paljolti työväenteattereiden historiaa. Eri vuosikymmenet nostavat eri asioita, mutta aina päämääränä on ollut pyrkimys kohti parempaa ihmistä ja parempaa maailmaa. 

”Työväenteattereiden historia kertoo tavallisen kansan teatteriharrastuksesta, joka on synnyttänyt satoja harrastaja- ja ammattiteattereita”, toteaa Parempi ihminen parempi maailma -teoksen kirjoittanut Mikko-Olavi Seppälä.

”Työväenteattereiden edustaman kansanteatterin perintö voi hyvin. Se jatkuu kaupunginteattereissa, ryhmäteattereissa ja vireässä harrastajateatterikentässä.”

Kirjailija Mikko-Olavi Seppälän uusi teos selvittää, mihin työväenteattereiden ja niiden perinteenjatkajien hämmästyttävä menestystarina perustuu, miten ammattilaiset ja harrastajat ovat tottuneet työskentelemään läheisessä yhteistyössä ja miten kansa on yhä uudestaan noussut näyttämölle. Juuri nyt aktiivinen harrastajateatteri elää voimakasta nousukautta vastapainona kaikelle ammattimaistumiselle. 

”Teatteri kamppailee vieraantumista vastaan, tuo ihmisiä yhteen, vapauttaa heidät hetkeksi kahleistaan kokemaan tunteita ja oivalluksia yhdessä”, Seppälä kuvaa teatterin merkitystä.

”Teatteri juurruttaa ja luo yhteisöjä. Se on edelleen merkittävä kansalaiskasvattaja ja virkistyksen lähde.”

Dosentti Mikko-Olavi Seppälä on suomalaisen teatterihistorian tutkija ja tuntija.

Teos on 100-vuotista toimintaansa vuonna 2020 juhlivan Työväen Näyttämöiden liiton juhlajulkaisu.

Kirjasta järjestetään kaksi julkistamistilaisuutta. Ensimmäinen on Mikkelin Työväen näyttämöpäivillä 25.1.2020 klo 21.30 Teatteriravintola ILOssa ja toinen Teatterimuseossa Helsingissä 30.1.2020 klo 17 alkavassa tilaisuudessa, jossa avataan myös Työväen Näyttämöiden liiton 100-vuotisjuhlaohjelmaan kuuluva Kansa elää näyttämöllä -näyttely. Lämpimästi tervetuloa!

Mikko-Olavi Seppälä: Parempi ihminen parempi maailma – Suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina
408 s., Vastapaino 2020

Kirjailijan yhteystiedot:
Mikko-Olavi Seppälä: mikko-olavi.seppala@helsinki.fi

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Mediatiedote 13.1.2020

Tampereen Työväen Teatterin teatteriesitykset saivat viime vuonna 154 065 katsojaa. TTT:n katsotuin oli vuonna 2019 Samuel Harjanteen ohjaama musikaali Billy Elliot, jonka näki 29 334 katsojaa 47 esityksessä. Kaikkiaan Billy Elliot -musikaalin näki sen esityskautena 52 874 katsojaa 79 esityksessä. Vuoden 2019 toiseksi katsotuin oli Heikki Syrjän ja Riku Suokkaan ohjaama ja käsikirjoittama musikaali Poikabändi, 23 558 katsojaa, 35 esitystä ja kolmanneksi katsotuin Tommi Auvisen ohjaama komedia Tämä on ryöstö!, 14 528 katsojaa 30 esityksessä. TTT-Klubin musiikkiesityksissä kävi 5 294 kävijää, yleisötapahtumat keräsivät 6 836 kävijää ja teatterin yhteydessä toimiva kongressi- ja kokouskeskus Puistotorni 13 720 kävijää. Kaikkiaan kävijöitä oli teatteriesityksissä ja eri tapahtumissa yhteensä 179 915.

Eino Salmelaisen näyttämön katsotuin oli Tommi Auvisen ohjaus Vanhoja poikia, 14 094 katsojaa. Kellariteatterin katsotuin oli Sirkku Peltolan uutuus Koiran morsiamet, 2281. TTT-Klubin näytelmistä eniten katsojia sai Riku Suokkaan ja Johanna Tohnin parisuhdekomedia Mars vs. Venus?, 5 375 katsojaa.

Teatterinjohtaja Otso Kautto on lukuihin tyytyväinen. ”Katsojaluku oli ennakoitua parempi. Olimme tietoisia siitä, että vuoden 2019 ohjelmistomme oli aiempaa haastavampi. Nyt katsojaluku palautui huippuvuoden 2018 jälkeen niihin lukemiin, joissa se on viime vuosina ollutkin.”, Kautto toteaa. ”Olemme iloisia siitä, että olemassa olevat katsojamme ovat edelleenkin ahkerasti löytäneet katsomoihimme ja samaan aikaan olemme onnistuneet lisäämään uusien katsojien kiinnostusta teatteria kohtaan. Myytyjen opiskelijalippujen määrä on kasvussa. Ja vastoin yleistä käsitystä teatteri houkuttelee edelleen myös ryhmiä, joita TTT:ssä käy perinteisesti niin Pirkanmaalta kuin ympäröivistä maakunnistakin.” Viime vuoden ohjelmistossa on sekä edellisen teatterinjohtajan Maarit Pyökärin että nykyisen teatterinjohtajan Otso Kauton valitsemaa ohjelmistoa.

Vuonna 2019 TTT nosti tuotantojensa määrää edellisvuoteen verrattuna. Ohjelmistossa oli 41 eri näytelmää, kun niitä edellisvuonna oli 33. Lisäksi TTT-Klubilla oli 19 stand up -esitystä ja musiikkikeikkoja oli 29.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069

Pressikuvat
https://ttt-teatteri.fi/medialle/kuvapankki/

Kätensä huolten loputtomaan saveen laittavat panelistit Kari Hotakainen ja Tuomas Kyrö tutun tirehtöörin Jenni Pääskysaaren luotsaamana. Miika Nousiainen on panelistina kauden ensimmäiset neljä jaksoa, ja kahdeksassa viimeisessä jaksossa huolia ratkomaan saapuu Pitääkö olla huolissaan? -panelistina debyyttinsä tekevä näyttelijä Pirjo Heikkilä.

Vakiopanelistien apuna jokaisessa jaksossa vierailee julkisuudesta tuttu kasvo. Neljän ensimmäisen jakson vieraina nähdään jaksojen esitysjärjestyksessä koomikko Jukka Lindström, tutkija Markku Jokisipilä, Suomen Supernanny Pia Penttala sekä toimittaja Paavo Teittinen. 
 

Uutena panelistina Pirjo Heikkilä

Miika Nousiaisen kanssa viestikapulaa vaihtava Pirjo Heikkilä kertoo olleensa otettu, kun häntä pyydettiin tuuraajapanelistiksi Nousiaisen kirjoitustauon ajaksi. ”Meillä tulee varmasti olemaan hauskaa! Panelisteina on niin hieno porukka. Heillä on tosin aika kovat paineet siihen, että tuuraaja viihtyy”, Heikkilä lohkaisee. Hän kertoo odottavansa innolla suomalaisten huolenaiheita – hieman liikaakin.

”Rakastan asioiden ruotimista, sellaista keittiöpsykologiaa. Saatan ottaa ihmisten huolet vähän liiankin vakavasti. Jopa niin tosissaan, että voisin alkaa soittelemaan heille ja järjestelemään heidän asioitaan. Eli ei kannata laittaa puhelinnumeroaan siihen huolen perään”, Heikkilä varoittaa pilke silmäkulmassa.

Katso uuden kauden videotrailer täältä! 

Pitääkö olla huolissaan? MTV3-kanavalla sunnuntaisin 16.2. klo 21 alkaen.

Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C More -suoratoistopalvelussa.

#pitääköollahuolissaan

Pitääkö olla huolissaan? -ohjelman MTV:lle on tuottanut Rabbit Films.

Lisätiedot:

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä, Arto Suominen, 040 664 7579, arto.suominen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Sari Valtanen, 040 5273 241, sari.valtanen@mtv.fi
Rabbit Films, tuottaja Saara Sahlström, 050 400 1545, saara.sahlstrom@rabbitfilms.com (helmikuuhun asti)
Rabbit Films, tuottaja Jasmine Patrakka, jasmine.patrakka@rabbitfilms.com (helmikuusta lähtien)

Mediatiedote 16.1.2020

Liisa Mustonen ohjaa Niskavuoren Hetan Tampereen Teatterin kevääseen

Liisa Mustonen ohjaa Tampereen Teatterin kevääseen raikkaaksi tuuletetun klassikon, Niskavuoren Hetan. Mari Turunen juhlii 25-vuotistaiteilijauraansa Piina-näytelmällä. Jukka Leisti valmistaa uuden musiikki-illan Georg Otsin tahtiin. Vierailuesitysten lista on pitkä ja kiinnostava. Kulttuuriravintola Kivessä loistavat tähdet, joukossa Antti Reini ja Kaj Chydenius.

NISKAVUOREN HETA – Liisa Mustonen ohjaa ensimmäistä kertaa Tampereella

Tampereen Teatteri tekee kevätkauteen 2020 yhden Suomen ikonisimmista näytelmistä, Niskavuoren Hetan. Sen ensi-ilta on 30.1. Frenckell-näyttämöllä. Hella Wuolijoen klassikkoteos tuodaan näyttämölle Liisa Mustosen ohjauksessa raikkaalla ja koskettavalla tavalla.

”Niskavuoren Heta kertoo ihmisistä, jotka kamppailevat itsensä rakastamisen kanssa. Se on kertomus naisesta, joka hylättiin ja häpäistiin. Se on kertomus naisesta, joka ei kykene anteeksiantoon ja rangaistessaan itseään hylkää läheisensä”, kuvaa Mustonen. "Minua puhuttelee se, että tarinan kehykset ovat monille edelleen kovin tutut, kuten Hetaa ohjaava riittämättömyys."

Hetan roolissa nähdään Eeva Hakulinen. Ensimmäistä kertaa Tampereen Teatterissa vieraileva Teijo Eloranta on Akusti. Muissa rooleissa nähdään Ville Majamaa, Cécile Orblin, Tom Lindholm, Aliisa Pulkkinen, Ritva Jalonen ja Antti Tiensuu. Lavastussuunnittelusta vastaa Mikko Saastamoinen, pukusuunnittelusta Mari Pajula, valosuunnittelusta Tiiti Hynninen ja äänisuunnittelusta Maura Korhonen.

MARI TURUSEN 25-VUOTISTAITEILIJAJUHLA MAALISKUUSSA

Tampereen Teatterin rakastettu luottonäyttelijä Mari Turunen juhlii 25-vuotista taiteilijauraansa ja 50-vuotissyntymäpäiväänsä 22.3. Piina-näytelmällä Frenckell-näyttämöllä. 

OLAVI VIRTA ENSEMBLE PLAYS GEORG OTS etc. – Jukka Leisti yhtyeineen tarttuu Georg Otsiin

Kulttuuriravintola Kivessä nähtiin neljän vuoden ajan Jukka Leistin ja yhtyeen valloittava Olavi Virta Electric Unplugged Valo Blues -musiikkiesitys. Nyt Leisti (laulu), Ari Kankaanpää (kitara), Janne Salkolahti (koskettimet) ja Raimo Salmi (valosuunnittelu) valmistavat uuden ikimuistoisen ja musiikin täyteisen illan, Olavi Virta ensemble plays Georg Ots etc., joka sisältää Olavi Virran lisäksi mm. Georg Otsin tunnetuksi tekemää musiikkia. Kantaesitys on 6.5. Kulttuuriravintola Kivessä.

FRENCKELLIN VIERAILUT

KOM-teatterissa ensi-iltansa saanut supersuosittu Valehtelijan peruukki vierailee Frenckell-näyttämöllä 17.1. alkaen. Pirkko Saision ja Marja Packalénin uutuusteos on esitys muistamisesta ja minuksi tulemisesta, jossa he näyttelevät oman elämänsä tilanteita. Kevätkauden loppuunmyytyjen esitysten lisäksi myynnissä on lisäesityksiä syksylle.

"Vanhassa vara parempi!" pamauttaa Ulla Tapaninen. Lava-ammuntaa VI on Tapanisen hillitöntä six pack -komiikkaa ja rakastetun esityssarjan kuudes itsenäinen jatko-osa, joka sai ensi-iltansa viime syksynä Ryhmäteatterissa. Esitykset 9.3. alkaen Frenckell-näyttämöllä.

Ruotsin suurin kiertueteatteri Riksteatern vierailee Man får väl ställa upp -esityksellä. Kyseessä on stand up -koomikkona tunnetuksi tulleen näyttelijä-ohjaaja Adde Malmbergin kirjoittama ja ohjaama maaseutufarssi. Esitys toteutetaan yhteistyössä Riksteaternin, Svenska Teaternin ja Ruotsin suurlähetystön kanssa. Tampereen esitys on 24.4. Frenckell-näyttämöllä.

KIVEN OHJELMISTO TÄHTIÄ TÄYNNÄ

Ansku ja tähdet tuo jälleen Anna-Elina Lyytikäisen haastateltavaksi kiinnostavia taiteilijapersoonia. Keväällä lavalle nousevat ohjaaja-näyttelijä Liisa Mustonen (21.1.), Notre Damen kellonsoittajan nimiroolissa loistava musikaalinäyttelijä Petrus Kähkönen (5.2.) ja kansainvälistä näyttelijäuraa menestyksekkäästi tekevä Antti Reini (18.3.).

Toiveuusintana 13.2. nähdään Väsynyt olemaan vahva, jossa Eeva-Liisa Mannerin sanoja ja Niño Miguelin säveliä tulkitsevat näyttelijä Emilia Pokkinen ja flamencokitaristi Toni Jokiniitty.

Tomi Alatalo ja Toni Harjajärvi vierailevat 4.3. Pukkila-esityksellään. Juha Hurmeen dramatisoima ja ohjaama esitys kertoo Volter Kilven Alastalon salissa -eepoksen ja koko Saaristosarjan tärkeimmästä hahmosta – heikosta, humoristisesta ja demonisesta Pukkilan kapteenista.

Kaj Chydenius vierailee Kivessä keväällä kahdesti. Puntti Valtosen kanssa hän esiintyy 24.3. Mitä meillä on -esityksellä, jossa Chydeniuksen sävellykset antavat uuden elämän mm. Claes Anderssonin, Ilkka Kylävaaran, Jukka Itkosen ja Arto Mellerin teksteille. Kari Hevossaaren ja Taru Nymanin kanssa Chydenius on valmistanut 22.4. nähtävän Maalaistyttö ja poika -illan, joka sisältää runsaan kattauksen uusia sävellyksiä ja vanhoja klassikoita.

SUOSIKIT JATKAVAT

Päänäyttämön ohjelmistossa jatkaa loppuunmyydyt katsomot kerännyt suurmusikaali Notre Damen kellonsoittaja. Esitykset jatkuvat 2. toukokuuta saakka. Frenckell-näyttämöllä jatkavat trilleri Piina, sympaattinen Elling ja komediapiristys Lisää saikkua, kiitos!. Kivessä jatkaa Häpeä! – Nolo komedia sekä suositut musiikki-illat Jazz Club Kivi ja bluesia tarjoileva Down Home Kivi. Runoraati, Runokaraoke sekä Venlan runoillat jatkuvat suosittuina ilmaisohjelmina.

Lisätiedot:
teatterinjohtaja Reino Bragge, p. 040 552 7271, reino.bragge@tampereenteatteri.fi
tiedottaja Sanna Huhtala, p. 040 532 8838, sanna.huhtala@tampereenteatteri.fi

Mediakuvat:
https://tampereenteatteri.kuvat.fi/kuvat/Esityskuvat/Ohjelmistossa/

Jyväskylä Big Band yhdessä laulaja Elena Mîndrun ja pianisti Tuomas J. Turusen kanssa sukeltavat sisälle soljuvaan romanialaiseen äänimaisemaan ja yhdistävät sen skandinaaviseen big band –musiikkiin Suolahtisalissa to 30.1 klo 19. Sävellyksistä, sovituksista ja sanoituksista vastaavat konsertin solistit Mîndru ja Turunen. Konsertoivan kokooonpanon Folkloric Moods -levy ilmestyi aivan vastikään loppuvuodesta 2019.

Elena Mîndru edustaa Suomen jazzlaulajien parhaimmistoa. Mindru esiintyy jazzlaulajana säännöllisesti sekä nykyisessä kotimaassaan Suomessa että ulkomailla. Hän saavutti vuonna 2012 toisen sijan
maailman arvostetuimpiin lukeutuvassa Shure Montreux -jazzlaulukilpailussa, jossa kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi legendaarinen jazzmuusikko ja tuottaja Quincy Jones.

"Mindru on valloittava, elämäniloinen esiintyjä ja loistolaulaja, jolla on kaikki kohdillaan: kaunis, kiinteä ääni, loistelias tekniikka. Sanattomissa improvisaatioissaan Mindru on ilmiömäinen." Pentti Ronkanen, KSML 26.11.2019

Tuomas J. Turunen toimii aktiivisena freelance-pianistina konsertoiden säännöllisesti Suomessa ja ulkomailla. Hän julkaisi ensimmäisen levyn uuden yhtyeensä Tuomas J. Trio feat. Manuel Dunkel kanssa vuonna 2018. Omien kokoonpanojensa ohella hän soittaa muun muassa Aili Ikosen ja Elena Mindrun yhtyeissä. Jyväskylä Big Band on yksi Suomen aktiivisimmista big bandeistä ja se on tehnyt yhteistyötä monien koti- ja ulkomaisten solistien ja säveltäjien kanssa sekä toteuttanut poikkitaiteellisia produktioita. Omien konserttiensa lisäksi JBB on esiintynyt eri tapahtumissa ja yritystilaisuuksissa sekä useilla suomalaisilla festivaaleilla, kuten Jyväskylän Kesä, Jyväskylä Summer Jazz, Tanssin Aika, Lahden Jazztori, Oulun musiikkijuhlat ja Imatra Big Band Festival.

Liput ennakkoon alk. 22,50€ tiketti.fi ja tuntia ennen ovelta 25€, jos lippuja on jäljellä.

To 30.1. klo 19 Jyväskylä Big Band feat. Elene Mîndru ja Tuomas J. Turunen. Suolahtisali, Sirkanpolku 3, Äänekoski.

Itä-Suomen yhteinen Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke Saimaa-ilmiö on saanut keulakuvikseen kolme tuttua ja valovoimaista itäsuomalaista kulttuuripersoonaa. Jani Halme, Saimi Hoyer ja Sari Kaasinen ovat aloittaneet osa-aikaisen työn tammikuun alussa. Keulakuvakolmikko vierailee ensi viikolla Itä-Suomen kaupungeissa rengasmatkalla pysähtyen myös Lappeenrannan Kehruuhuoneella torstaina 23.1. klo 16.30–18. Tilaisuus on avoinna kaikille. 

Parikkalan ja Helsingin Punavuoren välillä sukkuloiva Jani Halme on toimittaja, mediapersoona ja propellipää, joka voitti vuonna 2017 Suuren journalistipalkinnon vuoden parhaasta journalistisesta teosta. Palkinto tuli Halmeen tekemästä Kotimaan katsaus -videosarjasta, jossa hän lukee ääneen paikallislehtien kaikkein pienimpiä uutisia. Hän on toiminut myös Uutisvuoto-ohjelman kapteenina. 

Saimi Hoyer on Hotelli Punkaharjun yrittäjä, joka on kohottanut vahvalla karismallaan ja päättäväisyydellään itäsuomalaisten ylpeyttä ainutlaatuisesta elinympäristöstään. Hänen tarinansa itäsuomalaisen luonnon kauneudesta ja erityisesti sienestyksestä on tavoittanut laajan yleisön sekä Suomessa että ulkomailla. Saimaalle saapuva italialaisten matkailijavirta on pitkälti Saimin ansiota. 

Rääkkylässä asuva Sari Kaasinen on suomalainen laulaja-lauluntekijä, kanteleensoittaja ja kansanmusiikkialan vaikuttaja. Parhaiten hänet muistetaan maailmallakin menestyneen Värttinä-yhtyeen perustajajäsenenä. Sari on toiminut Saimaa-ilmiö -hanketiimin vetäjänä jo kuluneen syksyn ajan. 

Itä-Suomen rengasmatkojen yleisötilaisuudet järjestetään Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Tapahtumat ovat kaikille avoimia. Helmikuussa keulakuvat käyvät viemässä Saimaa-ilmiötä myös Helsinkiin.

Saimaa-ilmiön keulakuvat Lappeenrannassa

23.1. klo 16.30–18
Lappeenranta, Kehruuhuone

Lisätietoa tapahtumasivulla

Ennakkoilmoittaudu tästä

Kutsu liitteenä.
 

Rengasmatkakiertueen muut kohteet:

21.1. Joensuu, Joensuun taidemuseo

21.1. Kuopio, Kuopion kaupunginteatteri

13.2. Helsinki, Satakuntatalo

18.2. Savonlinna, linja-autoasema

18.2. Mikkeli, Teatteriravintola ILO
 

Tammi-helmikuun työpajat ja tapahtumat löydät tapahtumakalenteristamme: https://www.saimaailmio2026.fi/nyt

Mikä on Saimaa-ilmiö?

Saimaata ympäröivät maakunnat ja niiden keskuskaupungit – Joensuu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli – ovat hakemassa Savonlinnalle Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta vuodeksi 2026. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma tulee levittäytymään koko Itä-Suomeen. 

Lisätietoa:

www.saimaailmio2026.fi

Saimaa-ilmiön Sytyttäjät:

Sari Kaasinen, p. +358 50 5640930

Saimi Hoyer
saiminkeikat@gmail.com
p. +358 40 7680674 

Jani Halme
jani.halme@outlook.com
p. +358 50 3373414

Anu-Anette Varho
koordinaattori
Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026
p. +358 40 548 4658
anu-anette.varho@esavo.fi

Lappeenrannan kaupunginkirjastosta voi nyt lainata kausikortin kaupunginorkesterin konsertteihin kevätkaudelle 2020 ja lippuja Verkossa-näytelmän esityksiin kaupunginteatterissa.

Kausikortteja ei voi varata ja niitä saa vain pääkirjaston palvelutiskiltä. Orkesterin kausikortteja on kaksi ja niillä pääsee vain ohjelmistossa www.lprorkesteri.fi mainittuihin kausikorttikonsertteihin.

Teatterin vapaalippuja on neljä ja ne on vaihdettava pääsylipuksi ennen seuraavaa näytöstä palvelupiste Winkissä tai teatterin lippukassalla. Lipun lainaaminen oikeuttaa vain yhteen näytökseen ja se on palautettava pääkirjaston palvelutiskille näytöksen jälkeen.

Kausikortteja ja lippuja ei voi varata eikä sama asiakas voi lainata niitä palautuksen jälkeen heti uudelleen.

Antoisia kuuntelu- ja katseluhetkiä!

Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949) tunnetaan erityisesti hevosten mestarillisena kuvaajana.  Hänen tuotantonsa ulottui kuitenkin veistoksista maalauksiin ja piirustuksista kirjoituksiin. Cedercreutz oli myös tuottelias siluettitaiteilija. Nyt julkaistava teos on ensimmäinen tutkimukseen perustuva luotaus hänen tuotantoonsa ja taidekäsitykseensä.

Emil Cedercreutz oli erittäin tuottelias kuvanveistäjä, siluettitaiteilija ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti hevosaiheistaan, muun muassa Helsingin Varsapuistikon Äidinrakkaus-patsaasta. Laaja-alaisen taiteilijan tuotanto pitää sisällään myös muistomerkkejä, muotokuvia, siluettikuvituksia ja juhlatiloja. Suurelle yleisölle tuntemattomaksi jäänyt Cedercreutz oli yksi 1900-luvun alun suomalaisen kuvanveiston uudisraivaajista.

Nyt julkaistava taiteilijaelämäkerta on ensimmäinen tutkimukseen perustuva luotaus Emil Cedercreutzin taidekäsitykseen ja tuotantoon, joka ulottui silueteista piirustuksiin, maalauksiin ja veistoksiin. Se piirtää Cedercreutzin monitahoisesta ja paikoin ristiriitaiseltakin vaikuttavasta taiteesta ja toiminnasta yhtenäisen kuvan. Kirjassa on laaja siluettiliite ja yli 600 kuvaa. 

Cedercreutzin elinpiiriin kuuluivat yhtä lailla länsimaisen taiteen metropolit kuin länsisuomalainen maaseutu. Cedercreutz rakennutti Harjavaltaan taiteilijakodin ja Maahengen temppelin, jonka yhteydessä toimii nykyisin hänen nimeään kantava museo. Hänellä oli suora yhteys vuosisadanvaihteen tärkeimpiin eurooppalaisiin kuvanveistäjiin, mikä vaikutti nuoren taiteilijan näkemyksiin. Cedercreutzin kirjeet, julkaisemattomat käsikirjoitukset ja muut kirjoitukset avaavat siten näkymiä myös monien tunnettujen taiteilijoiden ajatuksiin ja ateljeihin.

Taiteilijaelämäkerta tulkitsee Cedercreutzin teosten sisältöä ja ilmaisua sekä niiden historiallisissa yhteyksissä että nykypäivän näkökulmasta, varsinkin silloin, kun aika ja historia ovat luoneet kuilun teoksen ja aikalaistulkinnan välille. Teos kertoo samalla taiteilijanuran muotoutumisesta aikana, jolloin yhteiskunnalliset muutokset, sodat ja keskenään ristiriitaiset aatteet muuttivat maailmaa.

Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen tiistaina 28.1. klo 16–17 SKS:n juhlasaliin (Hallituskatu 1, Helsinki). Ilmoitathan ystävällisesti tulostasi 20.1. mennessä, tilaisuudessa on kuohuviinitarjoilu: https://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/emil-cedercreutz-tietoteoksen-julkistamistilaisuus

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Emil Cedercreutzin säätiö, Veikko Lahtinen, e.c.saatio@kolumbus.fi, p. 0400 433210

Arvostelukappale- ja aineistopyynnöt:
arvostelukappaleet@finlit.fi


Annika Waenerberg ja Manuel Vélez Cea
Emil Cedercreutz 1879–1949
ISBN 978-952-222-595-5
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Annika Waenerberg toimii taidehistorian professorina Jyväskylän yliopistossa.
Manuel Vélez Cea on Granadan yliopiston piirustuksen laitoksen professori ja tutkija.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin soitantovuosi 2019 oli menestyksellinen. Orkesteri järjesti kaikkiaan 46 eri konserttia ja esiintymistä, joissa kuulijoita oli yhteensä 14 124 kuulijaa. Keskimääräiseksi kuulijalukumääräksi tuli 307 kuulijaa/ konsertti. Kaupunginorkesteri konsertoi eri tyyppisin konsertein sinfoniakonserteista messuihin ja viihdekonsertteihin, koululaiskonserteista kamarimusiikkiin. Orkesteri konsertoi myös Viipurissa Ystävyyskaupunkikonsertissa ja siellä kuulijoita oli tämän lisäksi 300.  

Orkesteri sai myös kansainvälistä näkyvyyttä Lappeenrannan laulukilpailujen 50 -vuotisjuhlafinaalissa satellitti/internet- ja radiolähetyksin, joissa kuulijoita ja katsojia oli Ylen kuluttajapalvelun mukaan yli 100 000 Yleisradion eri lähetyspalvelimilla.

Kaupunginorkesterin kuulijamäärä vuonna 2018 oli 12 284 kuulijaa

Lisäksi kaupunginorkesteri teki yleisötyötä, kun kaupunginorkesterin muusikot vierailivat 13 koululla, 26 ryhmässä Taidetestaajat Soiva Saimaa –työryhmissä saavuttaen 1014 koululaista. Harjoituksiin vastaanotettiin 11 kulttuuripolku Metku-koululaisryhmää, kaikkiaan 399 koululaista. Avoimissa harjoituksissa, muusikoiden vierailuissa kouluilla, taiteilijatapaamisissa ja luennoilla oli kuulijoita 202 kuulijaa ja marraskuussa julkaistiin orkesterin  neljäs  CD-levy, Saimaa Seasons, joka on livelevytys.

Kantaesityksiä orkesteri soitti säveltäjiltä Harri Vuori, Paavo Heininen ja Joan Belmonte& Tuomas Kettunen ja Suomen konserttiensiesitykset soitettiin Kurt Weillilta ja Giovanni Salviuccilta.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri on maamme pienin ammattisinfoniaorkesteri.

Milko Vesalainen, intendentti, 0405478706

Kesällä 2020 Emma Teatterissa nauretaan Helppo ero -komedialle, jossa koetukselle joutuu koko elämänhallinta, kun tavara ei taannutkaan onnea. Kesäkomedia on tuttuun tapaan Emma Teatterin ja Turun Kaupunginteatterin yhteistuotanto, jonka on kirjoittanut Satu Rasila ja ohjaa Mikko Kouki. Rooleissa nähdään aiemmilta kesiltä tutut suosikkinäyttelijät.

Jokainen on varmasti joskus todennut, että uutta on helppo hankkia, mutta vanhasta huomattavasti vaikeampi päästä eroon. Siis vaikkapa asunnosta. Tai autosta. Meillä on ylipäätään paljon asioita, joista haluaisimme eroon: lehtimyyjistä, kuntosalijäsenyydestä, ikänäöstä, tupakasta, hiiristä, jenkkakahvoista tai huonosta parisuhteesta. Miksi ero on niin vaikea? Auttaisiko terapia? Näitä kysymyksiä pohtii hyvin tosissaan päähenkilö Mika Laakso. Kun Mika päättää konmarittaa kaiken turhan pois omasta elämästään, käynnistyy kaikkien aikojen ero-operaatio.

Tekijöinä Emma Teatterin dreamteam

Kesäkomedian on kirjoittanutTurun Kaupunginteatterin dramaturgi Satu Rasila, joka kertoo komedian aiheen tulevan hyvin lähelle aikuisen arkea. "Aihe on samaistuttava jopa siinä määrin, että kirjoitusprosessin aikana olen arvioinut uudelleen omaa elämääni. Ja tästä omasta kokemuksestani voin kertoa, että tämä komedia tarjoaa helpotusta elämään naurun muodossa."

Esityksen ohjaaTurun Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki, joka kuvailee ensi kesän päähenkilön olevan "mies, joka haluaa eroon kaikesta, mutta ei loppupeleissä ehkä kuitenkaan ole valmis menettämään kaikkea". Tavaran ja kinkkisten tilanteiden kanssa näyttämöllä tasapainoilevat useista aiemmista Emma Teatterin esityksistä tutut Teemu Aromaa, Miska Kaukonen, Tom Petäjä ja Linda Wiklund. Vuoden turkulaiseksi 2019 äänestetylle Kaukoselle viime kesä oli välivuosi, jolloin hän toimi vain kirjoittajapuolella, mutta nyt edessä on miehen kymmenes Naantalin kesä näyttämöllä.

Helppo ero saa ensi-iltansa Naantalin Emma Teatterissa torstaina 28.5.2020. Liput ovat myynnissä Ticketmaster-verkkokaupassa.

Työryhmä

Teksti: Satu Rasila
Ohjaus: Mikko Kouki
Lavastussuunnittelu: Jani Uljas
Pukusuunnittelu: Tuomas Lampinen
Naamioinnin suunnittelu: Saara Tawast
Äänisuunnittelut: Tuomas Rissanen
Valosuunnittelu: Mika Randell
Rooleissa: Teemu Aromaa, Miska Kaukonen, Tom Petäjä ja Linda Wiklund

Kuva: https://flic.kr/s/aHsmKLrtyc

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen@turku.fi

Lappeenrannan kaupunginteatterin syksyn ensi-iltanäytelminä nähdään suurella näyttämöllä Laila Hirvisaaren samannimiseen romaaniin perustuva näytelmä Lehmusten kaupunki sekä pienellä näyttämöllä Anna Krogeruksen 9 hyvää syytä elää. Ensi-iltanäytelmien lisäksi ohjelmistossa jatkaa 4.4. ensi-iltansa saava Agatha Christien Idän pikajunan arvoitus. Syksyn muusta ohjelmistosta ja vierailuesityksistä tiedotetaan myöhemmin. 

Lehmusten kaupunki

Lehmusten kaupunki on tarina rakuunoiden kaupungista, Lappeenrannasta vuonna 1929. Tapahtumien keskiössä on ompelija Ilona Hirvisaaren ja luutnantti Veikko Vehmaksen epäsäätyinen rakkaus, kaupungin asukkaat sekä Lappeenrannan ikoniset paikat kuten Upseerikerho ja satama.

Helena Anttonen on dramatisoinut Laila Hirvisaaren suosikkiromaaniin perustuva Lehmusten kaupunki -näytelmän teattereiden näyttämöille jo 1990-luvulla. Syksyllä ensi-iltansa saa Anttosen uudistama dramatisointi. Lehmusten kaupunki toteutetaan ensimmäistä kertaa musiikkinäytelmänä, jossa kuullaan Pave Maijasen musiikkia.

-          Lehmusten kaupunki toteutetaan rakkaudesta kotikaupunkiin, mikä näkyy tarinan lisäksi tekijäkaartissa. Haluamme juhlistaa teoksella myös syksyllä 70 vuotta täyttävää Pave Maijasta ja hänen musiikkiaan, kertoo näytelmän ohjaaja Iiris Rannio.

Näytelmän musiikkidramaturgiasta vastaa näytelmän ohjaaja Iiris Rannio ja musiikin sovittaa Jani Pola, joka toimii myös esityksen kapellimestarina johtaen kolmihenkistä orkesteria. Näytelmän lavastuksesta vastaa kaupunginteatterin uusi skenografi Mimmi Resman. Esityksessä ovat mukana kaikki teatterin omat näyttelijät, avustajia sekä koreografina vieraileva Tanja Huotari.

Lehmusten kaupunki
Ensi-ilta suurella näyttämöllä 19.9.2020 

9 hyvää syytä elää

Syksyn toisena ensi-iltanäytelmänä nähdään Ilmari Pursiaisen pienelle näyttämölle ohjaama 9 hyvää syytä elää. 9 hyvää syytä elää on näytelmä herkkyydestä ja masennuksen voittamisesta. Näytelmän päähenkilö Klara kohtaa lähiöön muuttaessaan monta hankaluutta, mutta löytää myös rosoisesta lähiöstä kauneutta sekä hyvinvointiyhteiskunnan raunioilta armoa.

Anna Krogeruksen näytelmä antaa äänen herkkyydelle ja lausuu vastalauseen yksilökeskeiselle arvomaailmalle. Toivoa ja nyky-yhteiskunnan ilmiöitä käsittelevä näytelmä toteutetaan kaupunginteatterin oman taiteellisen henkilökunnan voimin. Näytelmän lavastuksesta vastaa skenografi Samuli Halla. 

9 hyvää syytä elää
Ensi-ilta pienellä näyttämöllä 7.11.2020 
 

Lisätiedot:

Iiris Rannio
Teatterinjohtaja
Lappeenrannan kaupunginteatteri
iiris.rannio@lappeenranta.fi
040 642 8803

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on käynnistänyt musiikin visualisointikilpailun, jossa tarkoituksena on visualisoida Jean Sibeliuksen 3. Sinfonia. Voittajateokset esitetään kesällä 2020 Mikkelin Musiikkijuhlilla. Kilpailussa mikä tahansa taidemuoto on mahdollinen ja sallittu.

Kaikille avoimessa Synestesia-kilpailussa tehtävänä on visualisoida Sibeliuksen 3. Sinfonia siten, että kukin sinfonian osa muodostaa oman kilpailuteoksensa. Visualisoitavan osan voi valita vapaasti. Kilpailuteoksen voi halutessaan lähettää myös useampaan osaan, mutta jokainen arvioidaan kuitenkin erikseen. Visualisoinnissa voi hyödyntää mitä tahansa taidemuotoa, mutta kilpailuteos on voitava esittää mp4-videomuotoisena.

Visualisointi esitetään Mikkelin Musiikkijuhlien päätöskonsertissa

Voittajateokset esitetään Mikkelin Musiikkijuhlien Finnish Fantasia -päätöskonsertissa 12.7.2020 klo 19 konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Konsertin avaa Ludvig van Beethovenin Pastoraalisinfonia, jonka aikana Mikaelin Martti Talvela -salin seinäpinnoille heijastetaan elävää luontokuvaa. Sibeliuksen 3. Sinfonian osat visualisoidaan Xamkin järjestämän kilpailun voittajatöillä. Finnish Fantasia on kunnianosoitus Walt Disneyn legendaariselle Fantasialle 80 vuoden takaa, vuodelta 1940.

Visualisoinnit heijastetaan konserttisalin lavan takaosaan ja sivuseinille, projisointeja voidaan tehdä myös esineisiin tai ihmisiin.

Kyseessä ei saa olla aikaisemmin esitetty teos, vaan haussa on kokonaan uusi teos. Lopulliset esitettävät teokset valmistetaan yhteistyössä tilaajan ja teknisen asiantuntijakumppani OiOin kanssa.

- Kilpailun lähtökohtana on musiikki; minkälaisia mielikuvia, värejä, muotoja tai tarinoita se herättää. Musiikki on abstrakti taidemuoto ja kilpailijoiden tehtävänä on pukea se näkyväksi, kannustaa Mikkelin Musiikkijuhlien festivaalijohtaja Teemu Laasanen.

- Musiikkia on visualisoitu teoslähtöisesti Suomessa vielä verrattain vähän julkisiin esityksiin, ja kilpailumme tekee erityislaatuiseksi myös se, että saimme kilpailijoita mentoroimaan OiOin ammattilaiset, kuvaa C3E-hankkeen projektipäällikkö Heini Haapaniemi Xamkista.

OiOi on mikkeliläinen yritys, joka tekee fyysisiin tiloihin digitaalisia vuorovaikutteisia ja immersiivisiä palveluita. OiOi muuttaa fyysiset tilat vuorovaikutteiseksi digitaalisilla menetelmillä ja luo niihin elämyksellisiä ja merkityksellisiä sisältöjä. OiOin kädenjälki näkyy muuan muassa Helsinki-Vantaan T3-terminaalin Aukiolla, Itä-Suomen yliopiston Borealis-rakennuksen virtuaalimetsässä ja Sodan ja rauhan keskus Muistissa.

Kilpailun paras työ palkitaan 1000 eurolla. Tekijöiden nimet painetaan Musiikkijuhlien Juhlakirjaan, ja nimet näkyvät myös konsertin lopputeksteissä.

Kilpailun tuomaristo koostuu suomalaisista ja venäläisistä asiantuntijoista.
Kilpailuaika on 20.1.-31.3.2020.

Lisätiedot kilpailusta: https://www.xamk.fi/kilpailu-musiikin-visualisoimiseksi-mikkelin-musiikkijuhlille-2020/

Kilpailu on osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Contents for Cross-Cultural Events - C3E -hanketta, jota rahoittaa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelma.

Lisätiedot ja kuvat:
 
Heini Haapaniemi, projektipäällikkö, luovan liiketalouden asiantuntija,
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
puh. 044 702 8355, heini.haapaniemi@xamk.fi

Teemu Laasanen, festivaalijohtaja, Mikkelin Musiikkijuhlat,
puh. 040 5131 864, festival@mikkelinmusiikkijuhlat.fi

www.xamk.fi/c3e

Kauneimmat joululaulut ovat olennainen osa suomalaista joulunviettoa. Tämä ilmeni Kirkon tutkimuskeskuksen joulunviettoa koskevasta tutkimuksesta.

Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut -äänestyksessä suosituimmaksi joululauluksi nousi Varpunen jouluaamuna. Äänestykseen osallistui ennätysmäärä, lähes 15 000 äänestäjää. Sakari Topeliuksen sanoittama Varpunen jouluaamuna on ollut jo vuosia Kauneimmat Joululaulut -äänestyksen kärkikolmikossa. Viime kerran ykkönen, Kassu Halosen ja Vexi Salmen Sydämeeni joulun teen, sai nyt tyytyä kolmanteen sijaan, kun Pekka Simojoen Tulkoon joulu kiilasi kakkossijalle.

Seuraavina joululaulujen suosikkien joukossa olivat Carola Häggkvistin säveltämä ja Pia Perkiön suomeksi sanoittama Taivas sylissäni sekä Topeliuksen sanoittama Sylvian joululaulu.

Kauneimmat Joululaulut on joulun kolmanneksi paras asia

Kirkon tutkimuskeskus tutki loppuvuodesta suomalaisten jouluviettoa. Tutkimuksessa todettiin, että Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten joulunvietossa. Kolme viidestä kertoi osallistuvansa yhteislaulutilaisuuksiin useimmiten tai ainakin toisinaan.

Kauneimmat Joululaulut kiinnostavat myös nuorempia sukupolvia. Puolet alle 35-vuotiaista käy ainakin toisinaan laulamassa kirkossa Kauneimpia Joululauluja. Innokkaimmin laulamassa käyvät eläkeikäiset, joista neljä viidestä osallistuu tilaisuuteen ainakin toisinaan.

Myös Postin tekemässä joulua koskevassa tutkimuksessa Kauneimmat Joululaulut saivat kolmannen sijan.

Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten joulunvietossa. Kuva Suomen Lähetysseura / Marjatta Kosonen

Lisätietoa: kauneimmatjoululaulut.fi

Helsingin Kruununhaka ja keskusta täyttyivät eilen (16.1.2020) tiedetapahtumista. Ennätysyleisön kerännyt Tieteiden yö tarjosi illan aikana yli 30 itsenäistä tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä yli 5 000 kävijää. Kaikille tieteestä kiinnostuneille suunnattu tapahtuma tarjosi tänä vuonna aiempaa enemmän englanninkielistä sisältöä. Tieteiden yön tapahtumiin oli vapaa pääsy.

Tieteiden yön suosituimmat tapahtumat järjestettiin Tieteiden talolla, Kansallisarkistossa ja Helsingin observatoriolla. Tieteiden talon monitieteisessä tapahtumassa päästiin muun muassa suunnistamaan tulevaisuuteen, lukemaan kuin 1700-luvulla ja tutkimaan huonoa scifiä. Kansallisarkiston illan luentosarja käsitteli vuoden 1918 sodan voittajien pyrkimyksiä ja toimintaa Suomen lähialueilla sekä kahden kenraalin, Mannerheimin ja von der Goltzin, tilannetta. Helsingin observatoriossa tutustuttiin ajanlaskuun, almanakkaan sekä kaukaisiin eksoplaneettoihin Saxtronautit-saksofoniensemblen säestyksellä.

Tieteiden yön 2020 ohjelmasta vastasi yli 70 eri organisaatiota. Yhteistyönä syntyvää tapahtumaa koordinoi Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tieteiden yötä rahoittaa Koneen Säätiö. Vuosittain tammikuussa järjestettävää Tieteiden yötä vietetään seuraavan kerran torstaina 14.1.2021.

Lisätietoja

Mandi Vermilä
vastaava tapahtumatuottaja

Tieteellisten seurain valtuuskunta
(09) 228 69 221 | mandi.vermila@tsv.fi

Tom Hodgkinson on suosittu kirjailija, Idler-lehden päätoimittaja sekä joutilaisuuden sanansaattaja, joka saapuu ensimmäistä kertaa vierailulle Suomeen. Lappeenrannan nuorisotoimi ja Mikkelin Kesäyliopisto järjestävät Kulttuuritila Nuijamiehessä tiistaina 21.4.2020 Hodgkinsonin vetämät työpajan ja luennon, joiden teemoina ovat ihmisläheinen elämäntapa, joutilaisuus ja historiallinen viisaus. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. 

Tom Hodgkinson on Lontoossa asuva renessanssimies, joka on päätoimittanut joutilaaseen elämäntapaan kannustavaa Idler-lehteä vuodesta 1993. Aiemmin hän on toiminut The Guardianin kolumnistina sekä lehden markkinointitehtävissä. 

Hodgkinsonilta on julkaistu seitsemän teosta, kuten The Freedom Manifesto, The Ukulele Handbook sekä Business for Bohemians. Kansainväliseksi hitiksi noussut How to be Idle on julkaistu suomeksi nimellä Joutilaisuuden ylistys. Basam Books on julkaissut suomeksi myös mm. kirjat Joutilaat vanhemmat ja Matkaopas joutilaisuuteen. 2010 Hodgkinson perusti vaimonsa kanssa The Idler Academyn, jonka kautta voi opiskella verkossa klassisia taiteita ja käytännön taitoja, kuten antiikin filosofiaa, musiikkia ja kalligrafiaa. Lisäksi vuosittain järjestetään Idler Festival, jossa kuullaan vierailevia puhujia, luodaan käsillä ja nautitaan elävästä musiikista. 

Kulttuuritila Nuijamiehessä järjestettävässä tilaisuudessa käsitellään muun muassa hyvän elämän ja vanhemmuuden käsitteitä sekä pohditaan, voimmeko ammentaa jotain muinaisten aikojen viisailta, vaikka sosiaalinen media, kaupallistuva netti ja triviaali viihde vievät helposti kaiken huomiomme. Lisätietoa työpajasta ja luennosta on tulossa vielä lähempänä tilaisuutta. Tervetuloa mukaan.  

Lisätiedot

Sami Taponen
digi- ja osallisuustyöntekijä
040 354 9786
sami.taponen@lappeenranta.fi 

http://idler.co.uk

http://www.mikkelinkesayliopisto.fi/

www.nuijamies.fi

Teatterissa vieraili vuonna 2019 yli 8500 katsojaa

Lohjan Teatterissa vieraili vuonna 2019 yli 8500 katsojaa. Asiakkaita ammattivetoinen harrastajateatteri houkutteli ympäri Suomen, katsojien kotipaikkajakauma ulottui Hangosta Pohjanmaalle.
                     Alkutalvesta esitetty hulvaton komedia Vaimoni on toista maata keräsi katsojia 2390. Lastennäytelmä, klassikkosatu Pikku Prinsessa hurmasi 2152 katsojaa. Syyskaudella katsojat pääsivät sukeltamaan Marilynin elämään Hiomaton timantti –musikaalin myötä, jossa täyttöaste oli yli 95 prosenttia ja katsojia 4056.
                    Koko vuonna Lohjan Teatterissa kävi yhteensä 8598 katsojaa. Lohjan Teatteri ylitti reilusti kaupungin asettamat tulotavoitteet.

Nelisenkymmentä harrastajanäyttelijää

Esityskauden aikana teatteria oli Lohjan Teatterissa harrastamassa nelisenkymmentä harrastajanäyttelijää sekä näytelmäkohtaiset ääniajajat, nelihenkisen vakituisen henkilökunnan lisäksi.
                     Teatteri tarjosi kauden aikana harjoittelupaikan opiskelijalle puvustamossa ja yhteistyötä tehtiin myös Nuorisopajan ja Linkin kanssa lavastamossa. Musiikkiopiston oppilaat olivat mukana musikaalin taustanauhoissa.
                     Lohjan Teatteri jatkoi yhteistyötoimintaa paikallisten taiteilijoiden kanssa antamalla heille näyttelytilaa kahviossa. Teatterilaiset osallistuivat esiintyjinä moneen kaupungin ja järjestöjen järjestämään tilaisuuteen, esimerkiksi lasten kulttuuritapahtumaan ja Omenakarnevaaleille.

Lottovoitto sekoittaa perhedynamiikkaa

Vuonna 2020 Lohjan Teatterin alkutalvessa nähdään palkittu komedia Onnennumerot, jonka ohjaavat yhdessä Sari Niinikoski sekä Lohjan Teatterille jo aiemmin kaksi komediaa ohjannut Aivar Andrejev. Komedian ensi-ilta on lauantaina 1.2.2020 klo 19.00.
                     Englantilaisen Mike Yeamanin käsikirjoittama näytelmä tarjoilee elämänmakuista komediaa siitä, miten kolmen sukupolven päät kolisevat yhteen eläessä saman katon alla. Kun loton voittoriviksi arvotaan mummon ikuiset onnennumerot, on persoonallisten perheenjäsentenkin ryhdistäydyttävä euronkiilto silmissä.
                     Pian mummosta tulee perheen suosituin jäsen. Mutta onko numerot jätetty ajoissa ja jos on, niin missä ihmeessä on voittokuponki?
                     Onnennumeroiden lavalla nähdään seitsemän komediataituria. Höpsähtäneen Senni-mummon roolissa loistaa Anne Karhunen ja muissa rooleissa nähdään Merja Hukkanen, Jarno Muro, Petri Puttonen, Minja Nätti, Mikis Jaakkola ja Jarno Brännfors.
                     Komedian esityskausi on 1.2.-6.3.2020, näytöksiä on yhteensä 15. Lippuja Onnennumerot –komediaan on varattu jo yli 1000.

Vauhdikas ja hupaisa Saapasjalkakissa

Lohjan Teatterin kevään lastennäytelmänä nähdään 4.4.2020 ensi-iltansa saava Saapasjalkakissan seikkailut. Koko perheelle suunnattu, Sari Niinikosken ohjaama ja käsikirjoittama huima seikkailunäytelmä perustuu tunnettuun kansansatuklassikkoon, tosin muutamaan muuhun vanhaan, tuttuun satuun uudella ja hauskalla tavalla sekoitettuna.

"Kuka onkaan kulmakunnan komein ja ovelin? Kuka hurmaa sanankääntein hupaisin? Kuka tanssii ja taistelee kaikki muut pyörryksiin?" Saapasjalkakissan tarina alkaa siitä, kun kolme riehakasta veljestä, Peter, Hans ja Herman, saavat perinnön ja veljistä nuorin Peter saa vain kissan.
                     Ovela ja nokkelasanainen kissa osoittautuu lopulta oikeaksi kultakimpaleeksi ja tarinan edetessä hoitelee Peterille maita ja mammonaa ja jopa tyttöystäväksi prinsessan sukkelan kielensä ja jekkujensa avulla. Lohjan Teatterin lastennäytelmässä huumori kukkii ja katsomossa viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin.
                     Lastennäytelmän esityskausi on 4.4.-9.5.2020, näytöksiä on yhteensä 12. Lippuja on varattu jo yli 1600. Viisi näytöstä on tällä hetkellä loppuunvarattu.


Liput: www.netticket.fi/lohjan-teatteri, Lohjan Teatterin toimistolta (Laurinkatu 50, Lohja, avoinna ti-pe klo 13-16, p. 044 369 1499, teatteri@lohja.fi), Lohjan kaupungin asiakaspalvelukeskuksesta (Karstuntie 4, 044 369 4300), Lohjan matkailupalvelukeskuksesta (Laurinkatu 50, Lohja, avoinna ma-pe klo 9-16, 044 369 1309) sekä Lohjan ja Nummelan Prismojen infopisteistä. Esitysiltoina Lohjan Teatterin lippukassa on avoinna tuntia ennen esitystä (jos lippuja jäljellä) (Suurlohjankatu 12, Lohja).

Kuvat: Sari Niinikoski / Lohjan Teatteri

LIITE | BILAGA:
Mengla Huang (c) Fan Xin
Tianyi Lu (c) Antony Potts

Kiinalaishuiput viulisti Mengla Huang ja kapellimestari Tianyi Lu tuovat Turkuun kiinalaista uuttavuotta juhlistavan ohjelmiston. Turun filharmonisen orkesterin konserteissa torstaina ja perjantaina 23.–24.1. kuullaan Suomen ensiesityksinä Huang Ruon teos Folk Songs sekä He Zhanhao ja Chen Gangin Butterfly Lovers´ Violin Concerto. Ilta päättyy Antonín Dvořákin hittisinfoniaan "Uudesta maailmasta".

Mengla Huang ja Turun filharmoninen orkesteri esittävät saman ohjelmiston myös Helsingissä, Finlandia-talossa maanantaina 27.1. klo 19. Konsertin johtaa Lü Jia, Kiinan kansallisteatterin sekä Macau Orchestran ylikapellimestari. Sinfoniakonsertti on omistettu Suomen ja Kiinan välisen ystävyyden 70. juhlavuodelle.

Huang Ruo hyödyntää musiikissaan kiinalaista musiikkiperintöä. Folk Songs on San Franciscon sinfoniaorkesterin tilaus kiinalaisen uudenvuoden konserttiinsa 2012, ja teoksessa kuullaan Kiinan tunnetuimpiin kuuluvia sävelmiä maan eri osista. He Zhanhao ja Chen Gangin Butterfly Lovers´ Violin Concerto kuuluu kiinalaisen orkesterimusiikin klassikoihin. Teoksen pohjalla on Romeon ja Julian veroinen traaginen rakkaustarina. Konsertit päättävä Antonín Dvořákin 9. hittisinfonia ”Uudesta maailmasta” on kuultu TFO:n konsertissa edellisen kerran vuonna 2016.

Mengla Huang voitti 49. kansainvälisen Paganini-viulukilpailun 22-vuotiaana, ja on yksi maailman aktiivisimmista viulisteista. Hän on lisäksi saanut Renato De Barbieri Memorial -palkinnon parhaasta Niccolò Paganinin kapriisien tulkinnasta sekä Mario Ruminelli Memorial -palkinnon voittamassaan Paganini-kilpailussa. Saavutustensa takia Mengla Huang tunnetaan ”Idän Paganinina”. Hän on tehnyt kiertueita muun muassa Baselin sinfoniaorkesterin, NHK:n sinfoniaorkesterin, Dresdenin Staatskapellen, Tšekin filharmonisen orkesterin, Meksikon kansallisen sinfoniaorkesterin ja monien muiden kansainvälisten huippuorkestereiden kanssa saavuttaen menestystä niin Kiinassa, Japanissa kuin Euroopassakin.

Tianyi Lu on Walesin kansallisoopperassa Cardiffissa naiskapellimestari-residenssitaiteilijana. Tehtävässään hän johtaa Bizet´n Carmen-oopperan esityksiä vuoden 2020 aikana. Lu on lisäksi Iso-Britannian St. Woolos Sinfonian pääkapellimestari, ja joulukuuhun 2019 asti hän toimi Melbournen sinfoniaorkesterin apulaiskapellimestarina. Kaudella 2019–20 Lu debytoi Skotlannin kuninkaallisen kansallisorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Lapin kamariorkesterin, Seattlen sinfoniaorkesterin, Singaporen sinfoniaorkesterin sekä Dunedinin ja Christchurchin sinfoniaorkestereiden kanssa.

Kiinalainen uusivuosi to ja pe 23.–24.1. klo 19 Konserttitalossa. Tianyi Lu, kapellimestari, Mengla Huang, viulu, Turun filharmoninen orkesteri. Ruo – Zhanhao & Gang – Dvořák. Liput alk. 26,50 | 21,50 | 9,50 €.

Spring Festival: Chinese New Year Symphony Concert ma 27.1. klo 19 Finlandia-talossa. Lü Jia, kapellimestari, Mengla Huang, viulu, Turun filharmoninen orkesteri. Ruo – Zhanhao & Gang – Dvořák. Liput alk. 32 | 22 €.

***

De kinesiska toppmusikerna violinisten Mengla Huang och dirigenten Tianyi Lu hämtar ett program som firar det kinesiska nyåret med sig till Åbo. På Åbo filharmoniska orkesters konserter på torsdag och fredag 23-24.1 hör vi för första gången i Finland Huang Ruos verk Folk Songs samt He Zhanhaos och Chen Gangs Butterfly Lovers’ Violin Concerto. Kvällen avslutas med Antonín Dvořáks hitsymfoni ”Från Nya världen”.

Mengla Huang och Åbo filharmoniska orkester framför samma program även i Helsingfors i Finlandiahuset måndag 27.1 kl. 19. Konserten dirigeras av Lü Jia, chefdirigent vid Kinas nationalteater och Macaos orkester. Symfonikonserten är tillägnad 70-årsjubiléet av vänskapen mellan Finland och Kina.

Huang Ruo använder det kinesiska musiktraditionen i sin musik. Folk Songs är ett beställningsverk av San Franciscos symfoniorkester för sin kinesiska nyårskonsert 2012, och i verket hör vi några av Kinas mest kända melodier från olika delar av landet. He Zhanhaos och Chen Gangs Butterfly Lovers’ Violin Concerto hör till klassikerna i den kinesiska orkestermusiken. Bakgrunden till verket är en tragisk kärleksberättelse lik Romeo och Julia. ÅFO framförde senast Antonín Dvořáks populära symfoni nr 9 ”Från Nya världen” vid en konsert år 2016.

Mengla Huang föddes i Shanghai. Som 22-åring segrade han i den 49:e internationella Paganini-violintävlingen, och han är en av världens mest aktiva violinister. Han har även fått Renato De Barbieri Memorial-priset för bästa tolkning av Niccolò Paganinis kapriser samt Mario Ruminelli Memorial-priset i Paganini-tävlingen han segrade i. Tack vare sina framgångar är Mengla Huang känd som ”Österns Paganini”. Han har turnerat tillsammans med bland annat Basels symfoniorkester, NHK:s symfoniorkester, Dresden Staatskapelle, Tjeckiens filharmoniska orkester, Mexikos nationella symfoniorkester och många andra internationella topporkestrar, och haft framgång i såväl Kina och Japan som i Europa.

 Tianyi Lu är kvinnlig dirigent-residensartist vid Wales nationalopera i Cardiff. Som en del av hennes uppdrag leder hon föreställningar av Bizets opera Carmen under år 2020. Lu är även chefdirigent för St Woolos Sinfonia i Storbritannien, och fram till december 2019 var hon assisterande dirigent i Melbournes symfoniorkester. Under säsongen 2019-20 debuterar Lu med Skottlands kungliga nationalorkester, Helsingfors stadsorkester, Åbo filharmoniska orkester, Lapplands kammarorkester, Seattles symfoniorkester, Singapores symfoniorkester samt symfoniorkestrarna i Dunedin och Christchurch.

Kinesiskt nyår to och fr 23.–24.1 kl. 19 i Konserthuset. Tianyi Lu, dirigent, Mengla Huang, violin, Åbo filharmoniska orkester. Ruo – Zhanhao & Gang – Dvořák. Biljetter från 26,50 | 21,50 | 9,50 €.

Spring Festival: Chinese New Year Symphony Concert må 27.1 kl. 19 I Finlandiahuset. Lü Jia, dirigent, Mengla Huang, violin, Åbo filharmoniska orkester. Ruo – Zhanhao & Gang – Dvořák. Biljetter från. 32 | 22 €.

***

Lipunmyynti | Biljettförsäljning

Lippuja Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin myy Lippupiste, www.lippu.fi. Turussa lippuja voi ostaa myös Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta Turun konserttitalolta, avoinna ma–pe klo 12–17. Lippuja myydään myös ovella tuntia ennen tilaisuuden alkua, mikäli paikkoja on jäljellä. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Biljetter till Åbo filharmoniska orkesters konserter säljs via Lippupiste, www.lippu.fi. I Åbo kan man även köpa biljetter i Åbo kulturbutik Ars Musica i Åbo konserthus (Aningaisgatan 9), öppet må–fr kl. 12–17. Biljetter säljs också vid dörren en timme före evenemanget börjar om det finns platser kvar. Åbo konserthus, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt | Mera information och intervjuförfrågningar

Paula Kahtola
tiedottaja-markkinoija vt | informatör-marknadsförare tf

Turun filharmoninen orkesteri | Åbo filharmoniska orkester
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala | Åbo stads fritidssektor
Sibeliuksenkatu 2, FI-20100 Turku
+358 (0) 44 907 2091
paula.kahtola@turku.fi

facebook.com/turkuphilharmonic
@turku_philharmo
www.tfo.fi