Tervetuloa gallerianäyttelyn avajaisiin Designmuseoon torstaina 23.1. kello 18. Näyttelyn avaa presidentti Tarja Halonen

Hyvissä käsissä -näyttely tarjoaa erilaisia vastauksia kysymykseen, miltä käsityön menneisyys näyttää nykymuotoilijoiden silmin ja millaista inspiraatiota museokokoelmasta voi ammentaa. Näyttelyyn kutsutut muotoilijat ovat päässeet tutustumaan vuonna 1879 perustetun Suomen Käsityön Ystävien laajaan arkistoon, minkä jälkeen he ovat luoneet teoksensa vuoropuhelussa arkistomateriaalien kanssa. Hyvissä käsissä -näyttely Designmuseon Galleriassa 24.1.–22.3.2020

Designmuseon uudessa gallerianäyttelyssä nähdään teoksia ja installaatioita neljältä nykymuotoilijalta: kuvataiteilija Hanna-Kaisa Korolaiselta (s. 1976), vaatesuunnittelija Henna Lampiselta (s. 1991), kuvanveistäjä Matias Liimataiselta (s. 1989) sekä pelisuunnittelija Henri Tervapurolta (s.1986). Muotoilijat ovat luoneet arkiston pohjalta uusia teoksia, joissa yhdistyvät perinteiset käsityötekniikat, erilaiset materiaalit sekä uusi teknologia.

Kaikkien teosten inspiraationa on ollut Designmuseon kokoelmaan kuuluva Suomen Käsityön Ystävien ainutlaatuinen arkisto. Arkisto sisältää yli 6 000 tekstiilisuunnitelmaa 1800-luvun loppupuolelta 1990-luvulle; mukana on taiteilijoiden alkuperäisiä akvarelliluonnoksia, työpiirustuksia sekä näytteitä kudotuista kankaista ja kirjontamalleista.

Designmuseo ja Suomen Käsityön Ystävät järjestivät nykymuotoilijoille mahdollisuuden tutustua historialliseen aineistoon, minkä jälkeen kukin suunnittelija on tulkinnut arkistomateriaalia oman näkemyksensä, alansa ja taustansa kautta. Vaasassa työskentelevän pelisuunnittelijan Henri Tervapuron teoksessa käsityö saa digitaalisen ulottuvuuden. Hän lähestyi arkistoa omien kokemustensa kautta.

- Minulla on aina ollut villi mielikuvitus ja jo lapsena löysin tekstiilien kuvioista pelien ja sarjakuvien maailman. Näyttelyssä nähtävän pelillisen teoksen lähtökohtina ovat muistikuvani mummolan matoista, ryijyistä ja kankaista, jotka toimivat lapsuuden leikkien pohjana, Tervapuro kertoo.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat taiteilija-tutkija Riikka Latva-Somppi sekä Tukholmassa sijaitsevan Ruotsin arkkitehtuuri- ja designkeskus ArkDesin johtaja Kieran Long.

Latva-Somppi kokee, että käsityötaidon hiljaisen tiedon siirtyminen osaksi tämän päivän tekemistä, on ollut tärkeässä roolissa näyttelyn syntyprosessissa.

- Käsityötaidon sanotaan usein pohjautuvan hiljaiseen tietoon. Tietoon, joka on kokemuksellista ja kehollista, mutta vaikeasti sanallistettavaa. Suomen Käsityön Ystävien arkisto on paitsi historiallinen, visuaalinen ja materiaalinen aarreaitta, myös hiljaisen tiedon konkreettinen rekisteri. Näyttelyn materiaalisissa ja digitaalisissa teoksissa perinteiset käsityön ominaisuudet: käsityötaito, käytettävyys ja koristeellisuus täydentyvät kerronnallisuudella ja kokeellisuudella, Latva-Somppi toteaa.

Medialle on varattu mahdollisuuksia tavata ja haastatella näyttelyn tekijöitä. Haastattelutoiveet kannattaa esittää etukäteen: minni.soverila@designmuseum.fi  Alla mainittujen haastatteluaikojen lisäksi voi tiedustella mahdollisuutta muille ajankohdille.

• Näyttelyn kuraattorit ja mukana olevia muotoilijoita tavattavissa torstaina 23.1. kello 14
  
• Näyttelyn kuraattoreita on mahdollista haastatella myös perjantaina 24.1. kello 14
  
• Mukana olevat muotoilijat (Henna Lampinen, Matias Liimatainen ja Hanna-Kaisa Korolainen) tavattavissa ilmaisessa Designillassa tiistaina 28.1. kello 18

Suomen Käsityön Ystävät

Taidemaalari Fanny Churbergin vuonna 1879 perustama Suomen Käsityön Ystävät on maamme vanhimpia designalan yrityksiä. Yrityksen alkuperäisenä tavoitteena oli kerätä kansanomaisia tekstiilejä, soveltaa niiden malleja ja herättää henkiin unohdetut tekstiilitraditiot. Tänä päivänä 140-vuotias Suomen Käsityön Ystävät on aktiivinen ja yhteisöllinen toimija, joka innostaa ihmisiä yhteisen, elävän kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Hyvissä käsissä -näyttelyyn liittyviä tapahtumia

Lounastauko-keskustelu Hyvissä käsissä -näyttelyn kuraattorien kanssa
Perjantaina 24.1. kello 13-14
Englanninkielisessä tilaisuudessa näyttelyn kuraattorit Riikka Latva-Somppi ja Kieran Long keskustelevat tämän päivän käsityöstä ja siitä, millainen suhde nykykäsityöllä on käsityöperinteisiin ja totuttuihin materiaaleihin. Keskustelua moderoi Suomen Käsityön Ystävien hallituksen jäsen Annika Nyberg-Frankenhaeuser.

Ilmainen Designilta
Tiistaina 28.1. kello 16–20
Vuoden ensimmäisessä ilmaisessa Designillassa tavataan tuoreen Hyvissä käsissä -näyttelyn muotoilijoita. Vaatesuunnittelija Henna Lampinen, kuvanveistäjä Matias Liimatainen ja kuvataiteilija Hanna-Kaisa Korolainen ovat paikalla kello 18.00–19.30 keskustelemassa teoksistaan museokävijöiden kanssa. Illan aikana myös opastuksia tuoreeseen näyttelyyn.

Ryijytyöpajat
Lauantaisin 29.2., 7.3. ja 14.3. kello 12–15
Erillinen osallistumismaksu
Hyvissä käsissä -näyttelyn aikana Designmuseo ja Suomen Käsityön Ystävät järjestävät kolme ryijytyöpajaa. Kolmen tunnin mittaisissa työpajoissa osallistujat pääsevät harjoittelemaan ryijyn suunnittelua ja valmistamista ammattilaisen ohjauksessa.

Talviloman designpajat lapsille ja perheille
Tiistaista perjantaihin 18.–21.2.2020 kello 14–16
Talvilomaviikon designpajoissa uppoudutaan käsin tekemisen maailmaan Hyvissä käsissä -näyttelyn hengessä. Talviloman maksuttomissa työpajoissa työskennellään pehmeillä materiaaleilla ja luodaan heijastimia, tupsuja, kudotaan ryijy ja virkataan.

Tuleva opettaja saattaa omaksua opinnoissaan yhteisöllisen työkulttuurin, jossa voi kehittyä ammatillisesti keskustelemalla kollegojen kanssa. Työelämässä ei kuitenkaan aina ole tilaa keskusteluille ja oppien toteuttamiselle, esittää koulutusorganisaatioiden työkulttuureihin perehtynyt tutkijaryhmä.

– Kouluja kuten muitakin työyhteisöjä kehitetään ahkerasti yhteisölliseen suuntaan, mutta usein se on vaikeaa. Muutoksessa on ymmärrettävä työkulttuuria ja sen taustalla olevia ilmiöitä, sanoo yliopistonopettaja Tiina Nikkola Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

Aikuiskasvatus-tiedelehdessä julkaistussa vertaisarvioidussa tiedeartikkelissa koulutuksen tutkijat rakentavat kehystä ilmiölle. Tutkimus on vapaasti luettavissa tiedelehtien yhteisessä Journal.fi-palvelussa.

Työkulttuuri ohjaa ammatillista kehittymistä

Koulutusalan työkulttuureihin pureutuva artikkeli on tärkeä tietolähde etenkin koulutuksen ja työelämän kehittäjille: kehittämisessä on tärkeää tajuta ilmiön monimutkaisuus ja muutoksen ennakoimattomuus. Koulun johtajia ja opettajia se auttaa ymmärtämään, miksi hyvät aikomukset eivät aina tuota hedelmää työn arjessa.

Opettajaopiskelijat taas saavat tutkimuksesta keinoja tunnistaa työelämässä vastaan tulevia ilmiöitä.

– Opettajankoulutuksen ja koulun työkulttuurit saattavat olla niin erilaisia, että uraansa aloittavan opettajan voi olla vaikea toteuttaa koulutuksessa omaksuttuja ajatuksia ammatillisuudesta. Näin työkulttuurit ohjaavat työpaikkojen kehittymistä, myös tiedostamattomalla tasolla, Nikkola sanoo.

Kuluvan viikon lopulla opetusalan ammattilaiset ja opiskelijat tapaavat Educa-messuilla Helsingissä.

Katse on ohjattava pintaa syvemmälle

Yliopistokoulutuksen tuottama tutkimuksellinen orientaatio jää työelämässä helposti marginaaliin. Sinänsä tarpeellinen sisällöllinen ammattitaito vaatii kehyksekseen yhteisöllistä ja koulutuspoliittista ymmärrystä, tutkijat huomauttavat.

Mitä sitten voidaan tehdä? Ensinnäkin on tärkeää selvittää, miten työkulttuuri edistää tai estää kehittämistä. Toiseksi työkulttuureita on ohjattava nykyistä aktiivisempaan vuoropuheluun. Kolmanneksi on katsottava pintaa syvemmälle.

– Koulutuksen kehittäminen hyötyisi ryhmien ja yhteisöjen sekä niihin kuulumisen, liittymisen ja niissä työskentelyn syvärakenteiden tarkastelusta. Työkulttuuri on opiskeltavien sisältöjen ohella tärkeä tekijä oppimisessa, mutta se jää helposti vähemmälle huomiolle, artikkelissa todetaan.

Tiina Nikkola, Jarmo Lyhty, Matti Rautiainen ja Minni Matikainen: ”Työkulttuurien jännitteitä koulutusyhteisöissä”. Aikuiskasvatus 4/2019.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
• on ilmaiseksi luettavissa Journal.fi-palvelussa vuodesta 2016 lähtien
• on Vuoden Aikuiskouluttaja 2019
• tavoittaa laajan yleisön tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa. 

Lisätiedot 

• Terhi Kouvo, toimituspäällikkö, Aikuiskasvatus, 0400 396 437, terhi.kouvo (a) kvs.fi  

Lappeenrannan kaupunginteatterin kevätkauden ensimmäisenä ensi-iltana nähdään Timo Parvelan suosittuihin lastenkirjoihin perustuva lastenteatterinäytelmä Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä. Näytelmän on ohjannut lappeenrantalaislähtöinen Ilmari Pursiainen. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 25.1.2020 kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.

Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä -näytelmässä Väykkä-koira ja Maukka-kissa viettävät Maukan syntymäpäivää. Vauhdikkaan näytelmän päähenkilöinä nähdään Maukkana Jarno Hyökyvaara ja Väykkä-koirana Jussi Lankoski.

Näytelmän käsikirjoitus pohjautuu suositun lastenkirjailijan Timo Parvelan kahteen Maukka ja Väykkä -kirjaan, joiden pohjalta teoksen on dramatisoinut Seppo Välinen. Näytelmää rytmittää Perttu Suomisen musiikki. Lavastuksen ja visuaalisen maailman Lappeenrannan pienelle näyttämölle on luonut Samuli Halla.

Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä on humoristinen ja oivaltava tarina ystävyydestä. Näytelmän ohjaajan Ilmari Pursiaisen mukaan suuri osa näytelmän komiikasta syntyy siitä, että yleisö tietää enemmän kuin tarinan päähenkilöt.

- Näytelmässä Väykkä-koira ja Maukka-kissa juhlivat Maukan syntymäpäiviä. Kun Maukka ei saakaan lahjoja, alkaa tapahtua. Kissan mielestä kakku ja laulun luritus vain kuuluvat asiaan. Malttamatonta kissaa alkaa ärsyttää, mistä syntyy ystävysten välejä ja naapuruston hermoja koettelevia tempauksia. Ja tätä kautta kutkuttavaa komiikkaa!

Ystävyys ja siihen liittyvät asiat ovat tarinan keskeisiä teemoja. Näytelmä opettaa muun muassa sen, että ystävää ei tarvitse epäillä ja että ystävälle voi kertoa raskaita asioita ilman pelkoa siitä, että ystävä hylkäisi. 

- Maukkaa on kuvailtu persoksi kissaksi ja Väykkää maltilliseksi ajokoiraksi, mitkä ovat osuvia ilmauksia. Perustilanteen alta kuoriutuu tarina, jossa ystävysten erilaiset ominaisuudet täydentävät toisiaan. On tärkeää, että ystävän kanssa pystyy pitämään yhtä erilaisuudesta huolimatta.

Pursiaisen mukaan huumorista, yllätyksellisyydestä ja kutkuttavasta menosta huolimatta näytelmästä löytyy syvempikin puoli.

- Sen lisäksi, että tarinassa on todella hauskoja tilanteita, tarttuvia kipaleita ja kiinnostavia hahmoja, kaiken alla on mieltä lämmittävää suurta viisautta ja elämänasennetta.

Kyseessä on teatterikorkeakoulusta valmistuneen Pursiaisen neljäs perättäinen lastenteatteriesityksen ohjaus. Tätä aiemmin hän on ohjannut Joensuun kaupunginteatteriin Pessin ja Illusian (2017), Porin kaupunginteatteriin Peppi Pitkätossun (2018) ja Tampereen työväenteatteriin yhä ohjelmistossa olevan Pikku Vampyyrin (2019). Lastenteatterin tekeminen onkin Pursiaiselle sekä palkitsevaa, rakasta että opettavaista.

- Lastenteatterissa on hienoa se, että aina tietää kenelle esitystä tekee. Lastenteatterissa perustilanteiden tulee aina olla hyviä ja viihdyttäviä, jotta esitys pitää hyppysissään. Lisäksi pitää olla huumoria ja actionia. Tärkeää on myös estetiikka: lastenteatteriesitykset saavat olla kauniita ja niissä tulee olla tarjolla silmänruokaa. 

- Lastenteatterin tekeminen on myös palkitsevaa, sillä lapsilta saatu palaute on aina välitöntä, eikä sitä tarvitse arvailla tai etsiä lehtien palstoilta, estareista tai huhuista, Pursiainen kommentoi.

Näytelmän ohjaaja Pursiainen toivottaa myös aikuisyleisön tervetulleeksi teatteriin katsomaan näytelmää. Hän sanoo, että on teoksen työstövaiheessa itse samastunut välillä niin Maukkaan kuin Väykkäänkin. Mieleen on palautunut myös omien syntymäpäivien vietto.

- Muistan, että alle kouluikäisenä lapsena sain kerran lahjaksi hienon maton. Kyseessä oli pieni persialainen matto ja silloin ajattelin, että se oli lentävä! Se on rakkain lahja mitä olen koskaan saanut. Ehkä senkin takia, että lahja yllätti: paketti oli sellainen pötkylä ja ihmettelin, mitä siellä on ja sitten sieltä löytyikin matto. Ehkä vähän erikoista on ollut antaa lapselle matto lahjaksi, Pursiainen muistelee.

Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä Lappeenrannan kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä toukokuuhun saakka. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 25.1. klo 18.30.

Tietoa näytelmästä:

Timo Parvela
Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä
Ensi-ilta la 25.1.2020 klo 18.30

Sallittu
Esityksen kesto noin 1h 

Työryhmä:

Dramatisointi: Seppo Välinen
Sävellys: Perttu Suominen
Ohjaus: Ilmari Pursiainen
Lavastus ja puvut: Samuli Halla 
Kampaukset ja maskit: Pinja Ruokolainen
Valot: Topi Jukka
Äänet: Olli-Pekka Pyysing
Musiikki: Perttu Suomisen taustanauhojen pohjalta Olli-Pekka Pyysing
Tarpeisto: Riikka Pulkkinen, Sirpa Tervo
Tarpeiston hoito ja kuiskaus: Riikka Pulkkinen
Lavastuksen toteutus: Seppo Ihalainen, Jukka Malaska, Vesa Hulkkonen, Tommi Salonen, Riikka Pulkkinen, Laura Suoniitty                    

Puvustuksen toteutus: Päivi Hanttu-Lindström, Anu Hovi, Päivi Saarimäki                 
Järjestäjä: Jani Kassinen                              
Käsiohjelma: Ilmari Pursiainen, Samuli Halla, Iiris Rannio, Siiri Viinikainen
Esitysoikeudet: Agency North Oy

Hahmot:
Maukka, perso kissa: Jarno Hyökyvaara

Väykkä, maltillinen ajokoira: Jussi Lankoski

Kana von Got, neiti: Vilma Putro

Vuohi Mäk Käkätin, maailmaa nähnyt rokkitähti: Jarno Kolehmainen                  

Aasi Oinkvist, rauhallinen naapuri: Seppo Kaisanlahti

Lehdistökuvat:

Valokuvat: Aki Loponen

https://kuvapankki.ekarjala.fi/main.php?g2_itemId=28429

Lisätiedot:

Ilmari Pursiainen
Ohjaaja
044 21 26 664  
ilmaripursiainen@gmail.com

Turun Kaupunginteatterissa nähdään maaliskuussa vankien valmistama ja esittämä näytelmä Yksinäisten vallankumous, joka pohjautuu George Orwellin Eläinten vallankumous -teokseen. Vankilateatterin esitys on Taittuu ry:n, Turun Kaupunginteatterin ja Käyrän vankilan yhteistuotanto.

Yksinäisten vallankumous on tarina ihmisistä, jotka ovat jumiutuneet unissakävelijöiksi, osaksi nukkuvien puoluetta. Yhtenä yönä he näkevät enneunen, joka pakottaa heidät irtaantumaan merkityksettömästä arjestaan perustaakseen bändin nimeltä Kolmas silmä. Yhtye edustaa vapautta, mutta sen tavoittelema tasa-arvon utopia osoittautuu yllättävän vaikeaksi saavuttaa. Valtasuhteilla leikkivä esitys sijoittuu dystooppiseen tulevaisuuteen – tai nykyisyyteen, joka on jo riittävän hullu.

Vankilateatteria ensi kertaa Turun Kaupunginteatterissa

Vankilateatteri on Taittuu ry:n vetämä ja Rikosseuraamuslaitoksen rahoittama projekti, joka tekee taiteellisesti tinkimätöntä teatteria. Taittuu ry:n kehittämä, mm. Vuoden teatteritekona 2011 palkittu vankilateatterityö on viimeisen kymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa osana Rikosseuraamuslaitoksen toimintojen valikoimaa ja yhteisöteatterin kenttää.

Produktioiden keskiössä ovat vangit, jotka ohjaajan avustuksella käsikirjoittavat ja esittävät näytelmän yleisölle. ”Oppiminen on ihanaa ja usein vaikeaa. Teatterin tekeminen on onnistuessaan aina opintomatka uuteen. On ollut lahja saada tehdä vankilateatteria jo yli kymmenen vuoden ajan. Tästä on hyvä jatkaa, oppia ja tehdä teatteria – yhdessä”, kertoo Taittuu ry:n vastaava ohjaaja Hannele Martikainen.

Turun Kaupunginteatterille yhteistyö Taittuu ry:n kanssa on ensimmäinen laatuaan. Taiteellinen johtaja Mikko Kouki pitää avausta kiinnostavana: ”Vankilateatteri istuu hyvin Sopukan monipuoliseen, kokeilevaan ohjelmistoon, sillä haluamme toimia laajalla säteellä taiteen ja yhteiskunnan kentällä. Ensimmäinen tapaaminen vankien kanssa oli lämminhenkinen, vangit siteerasivat minulle repliikkejä Paha maa -elokuvasta.”

Vankilateatterin toiminta sitouttaa ja antaa onnistumisia

Käyrän vankilan apulaisjohtaja Maarit Salonen pitää vankilateatteriesitystä ja siihen valmistautumista vangeille monella tapaa merkityksellisenä prosessina:

”Tavoitteena on, että vangit saavat teatterista mukaansa onnistumisen eväitä, jotka kantavat myös vapautumisen jälkeen siviilielämässä. Teatterin tekemisessä vaaditaan pitkäjänteisyyttä, ehdotonta sitoutumista, heittäytymistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, vuorovaikutustaitoja ja kykyä toimia yhteistyössä ryhmän jäsenten kanssa. Yleisön eteen astuminen Turun Kaupunginteatterin lavalle edellyttää vangeilta paljon työtä ja ennen kaikkea rohkeutta – kokemus on ainutlaatuinen ja tarjoaa loppuelämän kestävän muiston. On hienoa, että Käyrän vankila voi olla mukana tässä vankilateatterituotannossa", Salonen perustelee.

Turun Kaupunginteatterin Sopukka-näyttämöllä nähtävään neljän esityksen sarjaan liittyy myös yksi avoin keskustelutilaisuus 28.3. klo 16.

Työryhmä

Käsikirjoitus: näyttelijät ja Kerttu Pyy
Ohjaus: Kerttu Pyy
Lavalla: Käyrän vankilan miehet
Äänisuunnittelu: Juho Rekilä
Koreografia ja liikeilmaisu: Ari Numminen
Valosuunnittelu: Arttu Aarnio
Pukusuunnittelu: Taina Sivonen
Valokuvaus ja graafinen suunnittelu: Juho Rekilä
Tuotanto: Taittuu ry, Turun Kaupunginteatteri, Käyrän vankila
Vastaava ohjaaja: Hannele Martikainen

Esitykset ja yleisökeskustelu

Esitykset 26.3. klo 19, 27.3. klo 19, 28.3. klo 15 & 19
Turun Kaupunginteatterin Sopukassa (os. Itäinen Rantakatu 14)
Lisäksi keskustelutilaisuus 28.3. klo 16-17
Esityksen kesto: n. 1 h, ei väliaikaa
Liput: 27/25/17 € tulevat myyntiin 21.1. teatterin myyntikanaviin

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Hannele Martikainen
Vastaava ohjaaja, Taittuu ry
martikainen.hannele@gmail.com

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori, Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766 / emmi.kantonen@turku.fi

Ex-NHL-tähti Ville Leinon vaate- ja asustemerkki Billebeino vahvistaa markkinointiaan media-alan ammattilaisella, Jekku Berglundilla.

Vuoden radioammattilaisena palkittu Berglund on saanut paljon tunnustusta onnistumisistaan radiokanava Loopilla, jossa hän on toiminut sen perustamisesta asti.

”Palaset loksahtivat kohdalleen, ja päätös siirtyä Billebeinolle tuntui todella luonnolliselta”, Berglund kertoo.

Myös Billebeinolla ollaan innoissaan uudesta tulokkaasta.

”Ollaan jo pidemmän aikaa seurattu Jekun loistavaa duunia. Ja kun tuli mahdollisuus ’kaapata’ hänet meille, emme epäröineet hetkeäkään”, kommentoi Ville Leino.

”Olen todella otettu siitä, että mut pyydetään just nyt mukaan, kun Billebeino kansainvälistyy kovaa vauhtia. En malta odottaa, että pääsen mukaan tähän rohkeaan tiimiin, joka tekee näyttäviä liikkeitä ja on todella kasvava sekä kiinnostava brändi”, Berglund lisää.

”Uskon ja tiedän, että Jekku istuu meidän tiimiin erittäin hyvin”, sanoo Leino.

Ekojen lippisten kuvauksissa mukana

Jekku Berglund on seurannut Billebeinon vauhdikasta matkaa läheltä, aivan alusta asti.

”Kuusi vuotta sitten kuvattiin lounastauolla Billebeinolle ekat lippikset. Ei varmaan kukaan meistä silloin ajatellut, että nyt oltaisiin tässä pisteessä.”

Jekku Berglund aloittaa työnsä Billebeinon markkinointipäällikkönä tänään tiistaina 21.1.2020. Vaate- ja asustemerkki Billebeino nosti liikevaihtonsa edellisellä tilikaudella jo 2,3 miljoonaan euroon, josta kertyi voittoa peräti 446 000 euroa.

”Vuonna 2020 interaktiivisuus brändin ja kuluttajan välillä korostuu. Enää ei riitä pelkkä mallistojen esittely, vaan kuluttajat haluavat olla osana brändin tekemistä ja tarinaa. Niin kuin minäkin”, Berglund päättää.

Lisätiedot:

Ville Leino, perustaja
050 572 7427
ville@billebeino.com

Galleria Liven helmikuun taiteilijat ovat taidemaalari Helena Junttila (s. 1963) ja kuvanveistäjä Tapani Kokko (s. 1969). Näyttely järjestetään Galleria Livessä Ruskeasuolla 3.2.-28.2.2020. Avajaiset ovat maanantaina 3.2.2020 klo 17-18.30. Lämpimästi tervetuloa! 

Helena Junttila on taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti tussipiirroksistaan ja maalauksistaan. Niissä kuvataan usein ihmistä luonnonvoimien, eläinten, kasvien ja myyttisten hahmojen kanssa. Hänen töilleen on tunnusomaista voimakas yhteys alitajuntaan. Kuvanveistäjä Tapani Kokon räväköissä veistoksissa kuvataan erilaisia ihmishahmoja humoristisesti ja rajusti.

- Veistäjä ja maalari lyövät päänsä ja kättensä jäljet yhteen. Syntyy voimakas ja värikäs, myyttejä täynnä oleva näyttely jossa kukkii miehen varsi ja pohjoinen luonto, sanoo Galleria Liven kuraattori Pauliina Turakka Purhonen.

Galleria Liven toiminta-ajatuksena on tuoda korkeatasoista taidetta tavanomaisesta poikkeavaan ympäristöön - opiskelijoiden, terveydenhuollon asiakkaiden ja henkilökunnan arkeen. Invalidisäätiön kahvila on toiminut kuukausittain vaihtuvien taidenäyttelyiden näyttämönä jo lokakuusta 2001 lähtien. Galleria on keskittynyt etenkin kotimaisen nykytaiteen esittämiseen ja vuosien varrella esillä on ollut enimmäkseen maalauksia, grafiikkaa ja valokuvia, mutta myös videoinstallaatioita, performanssia ja veistoksia.

Galleria Live ja sen yhteydessä toimiva veistospuisto ovat yleisölle avoimia vierailukohteita. Galleriassa ja Invalidisäätiön kokoelmien parissa järjestetään opastettuja taidekierroksia erilaisille taiteesta innostuneille ryhmille, opiskelijat mukaan lukien.

Galleria Live sijaitsee Invalidisäätiön kahvilassa osoitteessa Tenholantie 10, 00280 Helsinki. Gallerian aukioloajat: ma - to klo 7.30 - 17, pe klo 7.30 - 15, la - su suljettu. 

Lisätiedot ja vierailukäyntien varaukset:

Galleristi Sirpa Viljanen
sirpa.viljanen@inlive.fi
p. 050 536 4235

Finlaysonin alue juhlii tänä vuonna 200-vuotista historiaansa. Alue syntyi, kun skotlantilainen James Finlayson perusti Tammerkosken kupeeseen Finlaysonin tehtaan vuonna 1820. Alueen kehittyminen jatkui voimakkaana aina 1960-luvulle asti, jolloin kuuluisa puuvillatehdas toimi muun muassa tuhansien ihmisten työpaikkana ja teki Tampereesta yhden Suomen merkittävimmistä tehdaskaupungeista. Viime vuosien aikana historiallisesta tehdasalueesta on kehittynyt Tampereen vetovoimainen kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan, liiketoiminnan sekä erilaisten palvelujen keskittymä. 

Tehdastoiminnan kulta-aikanaan Finlayson oli kuin kaupunki kaupungin sisällä tarjoten työntekijöilleen monia palveluita. Eri aikoina tehtaalta löytyi oma poliisi, palokunta, sairaala, koulu ja vanhainkoti. Finlaysonilla perustettiin myös Suomen ensimmäinen sairaspäivärahakassa. Vanhat tehdasrakennukset toimivat edelleen maamerkkinä alueella.

Aikoinaan tekstiilialaa pidettiin ennen kaikkea naisten työnä. Tekstiiliteollisuus houkutteli naisia Tampereelle niin paljon, että teollisesta Tampereesta tuli naisten kaupunki. 1900-luvun mittaan Finlayson osti pala kerrallaan lähes koko suomalaisen puuvillateollisuuden. Myöhemmin halpatuotanto pienensi kuitenkin kotimaisen tekstiilituotannon volyymia, ja Finlaysonin tuotannollinen toiminta Tampereella päättyi vuonna 1990-luvun puolivälissä. 

– Parhaimmillaan tehdas tarjosi työpaikan yli 3 000 työntekijälle. Tällä hetkellä alueen rakennuksissa työskentelee saman verran ihmisiä yli sadassa eri yrityksessä. Nykyään kiinteistöt omistava työeläkeyhtiö Varma on kehittänyt alueesta elinvoimaisen kaupunginosan, joka on tunnettu monipuolisista tapahtumistaan sekä vapaa-ajan- ja kulttuuritarjonnasta. Tulevaisuudessa tarjonta täydentyy entisestään, kun maineikas Sara Hildénin taidemuseo muuttaa Särkänniemestä Finlaysonin alueelle. Tavoitteena on juhlia taidemuseon avajaisia vuonna 2026, kertoo alueen kiinteistöpäällikkö Kai Niinimäki.

Muistoja Finlaysonilta -näyttely herättää alueen historian henkiin

200-vuotista historiaa juhlitaan Finlaysonin alueella vuoden aikana monin tavoin, muun muassa useiden erilaisten tapahtumien merkeissä. Varsinaista syntymäpäivää vietetään toukokuussa. 

Juhlavuoden ensimmäisiä tapahtumia on Työväenmuseo Werstaan Muistoja Finlaysonilta -näyttely sekä viiden yleisöluennon mittainen luentosarja. Muistoja Finlaysonilta -näyttely avautuu 21.2.2020 ja on avoinna lähes koko vuoden aina 29.11.2020 asti. Näyttelyssä puuvillatehtaan tarinat heräävät henkiin entisaikojen tuttujen ja tuntemattomien työntekijöiden kertomina. Äänensä näyttelyyn antavat monet tehtaalla työskennelleet, esimerkiksi Ida Vihuri, joka oli ammattiyhdistyksen aktiivi sekä myöhemmin kansanedustaja ja laitosmiehenä toiminut, nykyisin kaikkien tuntema kirjailija Väinö Linna.

– Suomen yhden tunnetuimman tehtaan toiminnasta on jäljellä valtava teollisuusalue, josta eri alojen ihmiset ja yritykset ovat löytäneet kodin tai toimitilan. Näyttelyssä on esillä kiinnostavia henkilökuvia niin entisajan työntekijöistä kuin Finlaysonin alueen nykyisestä elämänmenosta, kertoo Työväenmuseo Werstaan yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen.

Liitteenä kuva vanhasta tehdasalueesta: Työväenmuseo Werstas / Kuurojen museon kokoelmat

Lisää kuvia Finlaysonin alueesta löytyy täältä.

Lisätietoja Finlaysonin alueen juhlavuoden tapahtumatarjonnasta: https://www.finlaysoninalue.fi/tapahtumat/

Lisätietoja medialle:
Kai Niinimäki, kiinteistöpäällikkö, työeläkeyhtiö Varma, 040 729 8144, kai.niinimaki@varma.fi
Ulla Rohunen, yleisöpalvelupäällikkö, Työväenmuseo Werstas, 050 440 1157, ulla.rohunen@tyovaenmuseo.fi 

Finlaysonin alue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa Tammerkosken kansallismaisemassa. Alue tunnetaan teollisuuden ja palveluiden innovaattorina, jonka ympärille Tampere rakentui. Vuonna 1820 alueella käynnistynyt Finlaysonin puuvillateollisuus mahdollisti kaupungin nopean kasvun. Nykyään alue on modernisoitu monipuoliseksi liike-elämän, vapaa-ajan sekä kulttuuri- ja ravintolatoiminnan keskittymäksi. Alueella toimii noin 100 yritystä, ja vuokrattua toimitilaa on yhteensä noin 80 000 neliömetriä. Kiinteistöt omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Alueella järjestetään myös runsaasti tapahtumia ympäri vuoden. www.finlaysoninalue.fi

Uudet näyttelyt avautuvat taiteiden tiedekunnan F-talon gallerioissa maanantaina 27. tammikuuta klo 18–19.30. Nähtäville tulee useampikin erityisesti valokuvateoksia esittelevä näyttelykokonaisuus. Tervetuloa avajaisiin sekä tutustumaan uuteen näyttelytarjontaan!

Seinä- ja Kopio-gallerioissa avautuu turvapaikanhakijoiden arkea esittelevä Anna Kuokkasen valokuvanäyttely. Noora Kotajärvi käsitellee Galleria Hämärässä avautuvassa näyttelyssään ihmisen ja eläinten anatomian yhtymäkohtia digivalokuvauksen keinoin. Galleria Lyhdyssä nähdään Piritta Mettovaaran pro gradu -tutkielmaan liittyvää tekstiilitaidetta sekä valokuvia.

Galleria Kiloon tulee koettavaksi liettualaisen taiteilija ja tutkija Marija Griniukin tohtoriopintojen aikaisista taiteellisista projekteista koostuva esityskokonaisuus, jossa hän hyödyntää aivojen sähköisten ilmiöiden kuvaamiseen tarkoitettua EEG-menetelmää esiintyvän ihmiskehon dokumentoimiseen.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen poronhoitajan ja luonto-ohjaajan koulutusohjelmien oppimisprojektin satoa nähdään Galleria Kajossa avautuvassa Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden toteuttamassa valokuvanäyttelyssä.

Maiju Kettusen valokuvanäyttely Galleria Kellarissa käsittelee luottamusta ja aihetta lähestytään japanilaisen shibari-sidonnan kautta. Lisäksi opiskelutila F-Hubiin tulee esille valokuvauksen sivuaineen opiskelijoiden portfolioita esittelevä yhteisnäyttely.



Galleriat Seinä ja Kopio

Anna Kuokkanen:
Odotustila - turvapaikanhakijoiden arki Suomessa
28.1.–14.2.2020
Avajaiset maanantaina 27.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Odotustila -valokuvanäyttely valottaa turvapaikanhakijoiden arkea neljän henkilön tarinoiden kautta.

Nigerialainen Itohan joutui 16-vuotiaana ihmiskaupan uhriksi ja työskenteli vuosia prostituoituna Italiassa. Hasnaa ja Omer pakenivat Irakista poliittista ja uskonnollista vainoa. Pakistanilainen Sanawar matkusti salakuljettajan kontissa viikon miltei ilman ruokaa ja vettä.

Valokuvaaja ja tutkija Anna Kuokkanen seurasi turvapaikanhakijoiden elämää Suomessa neljän vuoden ajan. Havahduttavinta projektissa oli ymmärtää, miten pitkään turvapaikkaprosessit kestävät. Moni odottaa turvapaikkapäätöstä vuosia. Nuoren ihmisen elämässä se on pitkä aika, etenkin kun prosessin ajaksi voi olla vaikeaa löytää mielekästä tekemistä.

Turvapaikkaprosessiin liittyy myös ennakoimattomuus. Turvapaikanhakija ei voi koskaan tietää, miten pitkään seuraavaan haastatteluun pääseminen tai päätöksen saaminen kestää. Myös siirto toisen paikkakunnan vastaanottokeskukseen voi tulla juuri silloin, kun on ehtinyt kotiutua, luoda sosiaaliset verkostot tai löytää työpaikan. Tulevaisuutta ei uskalla suunnitella, ja elämä pysähtyy vuosiksi odotustilaan.

Suurin osa turvapaikanhakijoista haluaisi päästä elämässään eteenpäin – opiskelemaan ja töihin. Näyttely osoittaa, että vaikeuksista huolimatta osa turvapaikanhakijoista löytää jo prosessin aikana paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa; työllistyy tai löytää muuta mielekästä tekemistä.

Suomen oleskelulupajärjestelmä on mutkikas. Valtio käyttää vuosien mittaisten turvapaikkaprosessien aikana valtavasti varoja turvapaikanhakijoiden elinkustannuksiin, terveydenhoitoon, hakemusten käsittelyyn ja oikeuskuluihin. Samaan aikaan oleskelulupajärjestelmä näyttää tavoittelevan ensisijaisesti sitä, että parhaassa työiässä olevat ihmiset saataisiin lopulta käännytettyä pois Suomesta. Mitä tapahtuisi, jos heidän vain yksinkertaisesti annettaisiin jäädä?

Näyttely on osa aikuiskasvatuksen tutkimuspäivien Lapin yliopistolla 13.­­–14.2.2020 järjestettävää Elämän kestävä vastuu -konferenssia. Konferenssiin voi ilmoittautua Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran sivun kautta osoitteessa https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/.

Lisätietoja:
Anna Kuokkanen
+358 40 739 9391
anna.kuokkanen(at)gmail.com
 
Painokelpoiset lehdistökuvat ovat haettavissa osoitteesta: https://mtwara.kuvat.fi/i/a836679fd8da9bb632a36730e59feff8

Kuvat:
1. Nigerialainen Itohan Okundaye asui poikansa kanssa vuonna 2014 Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa Helsingissä.
2. Irakilainen Hasnaa odotti turvapaikkapuhuttelua Maahanmuuttoviraston odotustilassa Helsingissä kesäkuussa 2016.
3. Irakilaiset Hasnaa ja Omer asuivat kotimajoituksessa suomalaisen naisen luona. He harjoittelivat yhdessä suomea ja arabiaa.
4. Irakilaiset Hasnaa (vasemmalla) ja Omer asuivat vastaanottokeskuksen sijaan yli vuoden suomalaisen naisen luona Kontulassa. Puhelimilla he pitävät yhteyttä sukulaisiinsa ja ystäviinsä, joista monet ovat myös paenneet Irakista ja asuvat eri puolilla maailmaa.
5. Pakistanilainen Sanawar löysi töitä siivoojana heti saatuaan työnteko-oikeuden Suomessa. Palkan turvin hän pystyi myös vuokraamaan asunnon pakistanilaisten ystäviensä kanssa.
6. Pakistanilainen Sanawar jonottaa Maahanmuuttoviraston edustalla Helsingissä syksyllä 2017. Hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, ja aikoo hakea oleskelulupaa työn perusteella.
7. Irakilaiset Omer (vasemmalla) ja Hasnaa Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa Helsingissä keväällä 2017.
8. Turvapaikkaprosessi kuormitti vakavasti irakilaisten Hasnaan ja Omerin henkistä ja fyysistä jaksamista. Tulevaisuudessa näkyi kuitenkin toivon pilkahduksia. Hasnaan suurin haave oli toteutumassa kesällä 2019.
9. Turvapaikkaprosessi on pitkä ja stressaava, mutta halu tarjota lapselleen mahdollisimman hyvä lapsuus auttoi nigerialaista Itohan Okundayea jaksamaan sen läpi.



Galleria Hämärä

Noora Kotajärvi:
Under Your Skin
28.1.–13.2.2020
Avajaiset maanantaina 27.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Under Your Skin on Noora Kotajärven valokuvauksen sivuaineen loppuproduktio, joka käsittelee ihmisen ja eläinten anatomian yhtymäkohtia digivalokuvien keinoin. Yleisesti luita tarkastellaan lähinnä tieteen näkökulmasta ja taiteessa niillä kuvataan usein kuolemaa. Kuvissa iho toimii luiden alustana ja ne on aseteltu niin, että ne olisivat oikeilla kohdilla suhteessa ihmiskehoon. Näyttelyn tarkoitus on muistuttaa siitä, että luut ovat osa meitä ja niitä voi tarkastella puhtaasti estetiikan näkökulmasta.

Valokuvaproduktion inspiraationa on toiminut Kotajärven muunnelma Kirsi Kunnaksen suomentamasta, alkujaan englantilaisesta kansanrunosta Mistä on pienet pojat tehty:

Mistä on pienet tytöt ja pojat tehty,
mistä on pienet tytöt ja pojat tehty?
Rustosta ja lihaksista,
jänteistä ja pienistä luista.
Niistä on pienet tytöt ja pojat tehty!

Noora Kotajärvi on kuudennen vuoden graafisen suunnittelun opiskelija. Kuvissa esiintyvät luut ovat löydettyjä tai projektia varten lahjoitettuja.

Lisätietoja:
Noora Kotajärvi
noorakotajarvi(at)gmail.com

Kuva:
Noora Kotajärvi: Nimetön. 2019. Digivalokuva.



Galleria Kilo

Marija Griniuk:
Uncovering my beginning: Techno-voyeurism into a (Performing) body
28.1.–13.2.2020
Avajaiset maanantaina 27.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

­Uncovering my beginning: Techno-voyeurism into a (Performing) body on näyttelyn muotoon puettu esityskokonaisuus. Marija Griniuk esittää näyttelytilassa tohtoriopintojensa ensimmäisen lukukauden aikana toteutettamiaan taiteellisia projekteja. Ensimmäisen osan kokonaisuudesta muodostavat nauhoitetut otteet syys-marraskuulta 2019, joissa Griniuk hyödyntää aivojen sähköisten ilmiöiden kuvaamiseen tarkoitettua EEG -menetelmää esiintyvän ihmiskehon dokumentoimiseen.

Toinen osa kokonaisuudesta esittelee kuvin erilaisia visualisointimenetelmiä EEG-laitteella kerätystä tiedosta. Kolmas osa muodostuu näyttelyn avajaisten yhteydessä järjestettävästä performanssista sekä viikolla 7 järjestettävä toisesta esityksestä, jonka tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Live-esitykset dokumentoidaan EEG-laitteella ja dokumentointiprosessia voi samanaikaisesti seurata television ruudulta.

Marija Griniuk on liettualainen taiteilija ja tutkija. Hän on opiskellut muun muassa taidekonservointia Vilnan taidekatemiassa Liettuassa sekä kuvataidetta Jyllannin taideakatemiassa Tanskassa ja Konstfackin taideteollisessa korkeakoulussa Ruotsissa. Performanssitaiteen ohella Griniuk on kiinnostunut erilaisista osallistavista projekteista, yliopistopedagogiikasta sekä rajat ylittävistä pohjoismais-baltilaisista kulttuurilähtöisistä yhteistyöprojekteista. Näyttely on osa Griniukin tohtoriopintoja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Lisätietoja:
Marija Griniuk
mgriniuk(at)ulapland.fi

Kuva:
Marija Griniuk: Uncovering my beginning: Techno-voyeurism into a (Performing) body



Galleria Lyhty

Piritta Mettovaara:
Kudotut
28.1.–13.2.2020
Avajaiset maanantaina 27.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Näyttelyssä on esillä sisustus- ja tekstiilimuotoilun maisteriopiskelija Piritta Mettovaaran tekstiilitaidetta sekä valokuvia, jotka ovat osa Mettovaaran pro gradu -tutkielmaa. Tutkielmassa hän on tarkastellut vienankarjalaisia kodeissa kangaspuilla kudottuja tekstiilejä 1800- ja 1900-luvuilla sekä hakenut niistä innoitusta omaan taiteelliseen työskentelyyn.  

Mettovaara on tutkielman taiteellisessa osiossa tutkinut keräämäänsä aineistoa kangaspuilla kutomalla sekä etsinyt mahdollisuutta yhdistää perinteistä tekstiilitekniikkaa ja vienankarjalaista tekstiilinperinnettä tämän päivän taidetekstiiliin.

Näyttelyssä on esillä prosessin aikana kudotut kokeilut, tutkimuksen lopputuloksena syntynyt interaktiivinen teos Lentävä matto sekä valokuvia Haikolan ja Paanajärven kylistä Vienan Karjalasta Venäjältä, joissa Mettovaara kävi keräämässä tutkielman aineistoa elokuussa 2018. Lentävä matto on kudottu tutkimusaineistoa mukaillen. Uusinta teknologiaa hyödyntäen siihen on yhdistetty kosketuksesta aktivoituvaa äänimaisemaa, joka on myös samaiselta tutkimusmatkalta äänitettyä. Yhdessä kuvien ja teoksesta kuuluvan äänimaiseman kanssa näyttelyssä kävijöillä on mahdollisuus päästä vierailemaan vienankarjalaiseen maisemaan.

Näyttelyn tavoitteena on lisätä kudotun tekstiilin tunnettavuutta sekä tuoda esille sen monet mahdollisuudet uusissa yhteyksissä.

Lisätietoja:
Piritta Mettovaara
+358 44 360 9028
piritta.mettovaara(at)gmail.com

Kuva:
Piritta Mettovaara: yksityiskohta teoksesta Lentävä matto. 2020. Kudonta, 60 x 150 cm. Kuva: Piritta Mettovaara



Galleria Kajo

Voimakas poro ja kaunis luonto
– Saamelaisalueen koulutuskeskuksen oppimisprojektien satoa
28.1.–13.2.2020
Avajaiset maanantaina 27.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Valokuvanäyttelyssä esitellään Saamelaisalueen koulutuskeskuksen poronhoitajan ja luonto-ohjaajan koulutusohjelmien oppimisprojektin satoa. Näyttelyprojektin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijat. Projekti perustuu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan Arktista pedagogiikkaa II – saamelaisopetuksen digiverkosto -hankkeeseen, jossa etsitään opiskelijalähtöisiä ammattiopintojen toteutustapoja. Projektia on tehty yhteistyössä Kulttuurisensitiivinen opinpolku (ESR) -hankkeen kanssa.
 
Valokuvat esittelevät Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ammattialoja, työn arkea sekä elämää näissä ammateissa. Poronhoitajaopiskelijoiden työnkuva koostuu pääosin poronhoidosta ja siihen liittyvistä erilaisista työtehtävistä ja vuodenaikaistöistä. Luonto-ohjaajaopiskelijat ovat monipuolisesti tekemisissä luonnon kanssa ja koulutus antaa valmiuksia työskennellä esimerkiksi luonto-ohjaustehtävissä.

– Syksyn 2019 aikana olemme muun muassa opetelleet kalastusta kaupallisen kalastuksen näkökulmasta, erilaisia luonnossa selviytymisen taitoja, suunnistusta sekä teltassa yöpymistä. Lisäksi olemme tutustuneet paikallistuntemukseen sekä paikalliseen kulttuuriin, luonto-ohjaajaopiskelija Mika Lustig kertoo.

Opiskelijoiden mukaan metsässä oleminen, luonto, ulkoilu ja porot ovat parhaita asioita näillä aloilla.

– Parasta on, kun saa olla metsässä pidempään kuin kaksi päivää, poronhoitajaopiskelija Niilo Vitikka toteaa.

Näyttely avaa hetkiä opiskelijoiden vaihtelevasta, värikkäästä ja mielenkiintoisesta arjesta pohjoisessa. Kuvissa on myös ripaus huumoria mukana.

Näyttelyyn osallistuvat opiskelijat Mika Lustig, Minna Haapanen, Eva Alonen, Aile-Maria Karvonen, Henry Haataja, Rebekka Madisson, Faskuoskal Magga, Niilo Vitikka ja Pauliina Kumpula.


Lisätietoja:
Tutkijat Pigga Keskitalo, pigga.keskitalo(at)ulapland.fi, +358 40 484 4153
ja Satu-Maarit Frangou, satu-maarit.frangou(at)ulapland.fi
Hankekoordinaattori Unni Länsman, unni.lansman(at)soggsakk.fi
Kuvataidekasvatuksen opiskelijat Mari Parpala, mparpala(at)ulapland.fi,
Emmi Kinnunen, emkinnunen(at)ulapland.fi ja Reetta Breilin, rbreilin(at)ulapland.fi.  

Kuvat:
Rebekka Madisson: Bambi, syksy 2019. Valokuva, 20 x 26 cm.
Henry Haataja: Auringonlasku, 3.9.2018. Valokuva, 17 x 30 cm.



Galleria Kellari

Maiju Kettunen:
The matter of trust
28.1.–13.2.2020
Avajaiset maanantaina 27.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

The matter of trust -näyttelyn teemana on luottamus ja aihetta lähestytään japanilaisen shibari-sidonnan kautta. Vaikka BDSM-kulttuurissa sidontaan liitetään alistus ja valtasuhteet, sidonta voi tarjota myös luovan ja meditatiivisen kokemuksen.

Sidottavana oleminen vaatii uskallusta antautua toisen ihmisen armoille ja näyttää oma haurautensa. Sitomiseen liittyy läheinen ihmiskontakti toisen kanssa, joten avoimen vuorovaikutuksen ja kommunikaation rooli on merkittävä. Sidontaan ei siis suoranaisesti liity seksi, vaan kyse on kahden ihmisen välisestä kunnioituksesta ja luottamuksesta. Siitä tulee myös näyttelyn nimi, The matter of trust.

Maiju Kettunen on neljännen vuoden audiovisuaalisen mediakulttuuriin opiskelija Lapin yliopistosta. The matter of trust on hänen valokuvauksen sivuaineopintojensa loppuproduktio. Produktio on toteutettu syksyn ja talven 2019 aikana.

Lisätietoja:
Maiju Kettunen
maikettu(at)ulapland.fi
+358 50 430 4707

Kuvat:
Maiju Kettunen: Nro. 6. 2019. 50 x 37,5 cm
Maiju Kettunen: Nro. 10. 2019. 50 x 37,5 cm



Opiskelutila F-Hub

Valon maalaamat
28.1.–13.2.2020
Avajaiset maanantaina 27.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Näyttelyssä on esillä valokuvauksen sivuaineen opiskelijoiden portfolioita, jotka on koottu osana Visuaalisen ilmaisun menetelmiä I -kurssia.

Kurssin kantava teema oli ympäristö, jonka läsnäoloa opiskelijat tulkitsivat analogisen ja digitaalisen valokuvauksen työskentelymenetelmillä. Lisäksi valokuvia käsiteltiin erilaisilla sävytys- ja värjäystekniikoilla.

Mukana portfolioillaan ovat Satu Aspegren, Ilari Kallinen, Päivi Kallio, Matti-Pekka Karikko, Krista Kuusela, Anastasia Leonova, Aukusti Mäenpää, Alisa Nolte, Elisa Pölönen ja Tiina Raaterova.

Lisätietoja:
Valokuvauksen yliopisto-opettaja Pirjo Puurunen, pirjo.puurunen(at)ulapland.fi

Kuva:
Matti-Pekka Karikko: Rytmi. 2020. Digitaalinen kuvanmuokkaus.



LY / TTK / LP

Lahteen on tulossa uusi taide-, juliste- ja muotoilumuseo LAD. Museo sijoittuu vanhaan Mallasjuoman kiinteistöön ja sinne rakennettavan uuden Malski-keskuksen tiloihin. LADin uudisosan julkisivuun tulevaa taidetta etsitään nyt portfoliohaun ja rinnakkaisen luonnostilauksen yhdistelmällä. Ulkoteoksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu keskuksen sisätiloihin toteutettava teoksen toinen osa.

Tuleva teos ja rakennuksen uusi osa sijoittuvat vanhan panimorakennuksen taakse Päijänteenkadulta katsottuna. Sisäpihalla museon julkisivu rajautuu asuinkortteliin, joten on erityisen tärkeää, että teos kestää aikaa ja pitkiäkin katseita. Teoksen tarkoitus on lisätä alueen viihtyisyyttä ja luoda paikalle yhdessä uuden museon kanssa ainutlaatuinen identiteetti.

Taiteilijoilla ja työryhmillä on mahdollisuus esittää julkisivuun ja sisätiloihin kaksi- tai kolmiulotteista teosta tai näiden yhdistelmää. Tekniikka on vapaa. Toteutettavan teoksen tai teoskokonaisuuden tulee olla vaivattomasti ylläpidettävissä ja huoltokustannuksiltaan kohtuullinen.

Lopullisen teoksen tilaamisesta päättää työryhmä, joka koostuu Lahden kaupungin, kiinteistön rakennuttajan, Lahden taidemuseon, asukkaiden edustajan sekä Lahden taiteilijaseuran nimeämistä jäsenistä.

Haun ensimmäinen vaihe on avoin portfoliohaku, johon työstä kiinnostuneet Suomessa työskentelevät taiteilijat ja taiteelliset työryhmät voivat ilmoittautua lähettämällä kuvia tuotannostaan ja ansioluettelon. Luonnosehdotuksia toteutettavasta teoksesta ei lähetetä vielä tässä vaiheessa. Toisessa vaiheessa valitaan 3-5 taiteilijaa ja/tai taiteellista työryhmää, joilta tilataan luonnokset teoksesta tai teoskokonaisuudesta. Luonnoksista maksetaan palkkio (2000€/kpl, alv 0 %). Kolmannessa vaiheessa luonnokset asetetaan nähtäville alueen asukasiltaan.

Avoin portfoliohaku on auki 20.1.–23.2.2020. Teoskokonaisuuden toteutukseen on varattu 70 000 € (alv 0 %).

Lisätiedot:
https://malski.fi/portfoliohaku/

Pasi Rauhala
Taidekoordinaattori
+358 45670 5236
pasi@pasirauhala.fi

Tasavallan presidentti on 19.12.2019 myöntänyt professorin arvonimen SKS:n pääsihteerille Tuomas M. S. Lehtoselle.

Tuomas M. S. Lehtonen on toiminut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteerinä vuodesta 2004. Hän vastaa SKS:n johtamisesta ja toimintaedellytyksistä sekä johtaa seuran tutkimustoimintaa.

Hän on toiminnassaan painottanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa tieteellisenä seurana. SKS:n tutkimustoiminnan keskittäminen tutkimusosastolle tapahtui Tuomas M. S. Lehtosen aloitteesta 10 vuotta sitten. Hän on määrätietoisesti kehittänyt myös avointa julkaisutoimintaa. Tällä hetkellä SKS on Pohjoismaiden suurin Open access -kustantaja.

Lehtosen johtajakaudella SKS on jakanut avoimesti tietovarantoja, julkaissut digitaalisia palveluita sekä pyrkinyt saattamaan arkistokokoelmiaan verkon kautta saataville, samoin kuin kouluille tarkoitettuja oppimisaineistoja, joissa hyödynnetään seuran aineistoja ja seurassa tehtävää tutkimusta.

Tuomas M. S. Lehtosen akateeminen tausta on keskiajan tutkimuksessa. Hänen väitteli filosofian tohtoriksi 1100- ja 1200 luvun latinankielistä satiirista runoutta käsittelevällä tutkimuksella 1996. Sittemmin hän on tutkinut sattuman, fortunan ja kaitselmuksen käsitteitä 1000–1200-luvun historiankirjoituksessa. SKS:ssa Lehtonen on keskittynyt Suomen ja Itämeren alueen suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutuksen tutkimukseen. Vuodesta 1999 hän on ollut Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti.

Lehtonen on palkittu tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla 1998 ja 2006 sekä Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla vuonna 2006. Jyväskylän yliopisto promovoi hänet kunniatohtoriksi 2016.

Kerran vuodessa järjestettävät Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi Awardsit lähenevät. Helmikuun 6. päivä järjestettävässä gaalassa nostetaan kuluneen vuoden onnistumisia ja kaikkein mieleenpainuvimpia kampanjoita, sponsorointiyhteistöitä ja tapahtumia. Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry julkisti Awardsien finalistit - nuo kohteet ja kampanjat, joista tullaan juhlailtana valitsemaan voittajat.

Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi Awardsien tähtäimessä on nostaa alan onnistumisia ja samalla innostaa tekemään yhä oivaltavampaa sponsorointia ja markkinointia. Tällä kertaa finalistien joukosta löytyy monipuolisesti erilaisia kampanjoita - kuten Olympiakomitean Nuorelle siivet, VR:n ja Ellipsin yhteistö sekä vaikkapa herkullinen Sweet Suite Valion toteuttamana. Finalistit valittiin kuluneen vuoden näkyvimmistä ja inspiroivimmista ehdokkaista.

Voittajat tullaan julkistamaan ja palkitsemaan Awardseissa, joita juhlitaan 6.2. legendaarisessa Fennia Salongissa Helsingin Casinolla. Lippuja tapahtumaan on rajoitetusti, mutta nopeimmille on muutamia paikkoja vielä jäljellä. 

Lisätietoja finalisteista ja Awardseista.

Oivaltavan huumorinsa ansiosta suursuosioon noussut Sunnuntailounas voitti Parhaan komediasarjan pystin perjantaina järjestetyssä Kultainen Venla -gaalassa. Edellinen voitto on vain vuoden takaa, jolloin Sunnuntailounas ja sen käsikirjoittaja-ohjaaja Atte Järvinen palkittiin myös Parhaasta käsikirjoituksesta. 

Sunnuntailounaasta on nähty tähän mennessä kaksi hillittömän hauskaa tuotantokautta, mutta nyt on työn alla myös kolmas kausi. Sen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa aiempien malliin Atte Järvinen, ja mukana ovat tutut suosikkihahmot isä-Tauno (Taneli Mäkelä), Eevi-tytär (Elena Leeve) sekä pojat Taavi (Santtu Karvonen), Jani (Jarkko Niemi) sekä Severi (Samuli Niittymäki). 

"Sunnuntailounas on ihan omaa luokkaansa suomalaisten komedioiden joukossa. Atte Järvisen tunnistettava tyyli nokkeline dialogeineen puree meihin vahvasti ja sarja onkin noussut nopeasti C Moren katsotuimpien sisältöjen listoille. Odotamme uutta kautta innolla", kertoo draamapäällikkö Jani Hartikainen MTV:ltä. 

Sunnuntailounaan uutta tuotantokautta aletaan kuvata keväällä. C Moressa kolmoskausi nähdään näillä näkymin alkusyksystä ja MTV:n kanavilla myöhemmin.

Sunnuntailounas-komediasarjan tuottaa MTV:lle Yellow Film & TV. 

LISÄTIEDOT:

Kuvat: pressi.mtv.fi ja Venetsia

MTV, ohjelmaviestintä, Maritta Kettunen, 050 548 1747, maritta.kettunen@mtv.fi
MTV, draamapäällikkö Jani Hartikainen, 050 461 4924, jani.hartikainen@mtv.fi

1. LAHDEN LASTEN TALVIKARNEVAALIT
2. LAHDEN NUORISOTEATTERI ESITTÄÄ NÄYTELMÄN SATU METSÄSSÄ
3. LOS PERROS DE LA MONTAÑAN KERTOMUS VÄREISTÄ -NÄYTELMÄ
4. LSL MUKANA LAHDEN LASTEN TALVIKARNEVAALEILLA: LAPSEN KANSSA MATKUSTAVA AIKUINEN SAA MATKUSTAA BUSSISSA LASTENLIPUN HINNALLA

 1.     LAHDEN LASTEN TALVIKARNEVAALIT

Talvikarnevaalit järjestetään 25.1.–9.2.2020 teemalla Hohoi, herää jo talviunesta!

Jo 37. kertaa järjestettävät Lahden Lasten Talvikarnevaalit kokoaa runsaan ja laadukkaan kirjon lastentapahtumia eri puolille Lahtea. Tarjolla ohjelmaa musiikista sirkukseen ja tanssista teatteriin. Koko ohjelmisto on luettavissa www.talvikarnevaalit.fi.

2.     LAHDEN NUORISOTEATTERI ESITTÄÄ NÄYTELMÄN SATU METSÄSSÄ

Lahden Nuorisoteatteri laittaa perinteiset sadut Punahilkasta, Tuhkimosta sekä Hannusta ja Kertusta uusiksi!

Talvikarnevaalien näytelmä Satu metsässä vie esikoululaiset Martan, Vilhon, Aleksin, Hillan, Elinan ja Roosan hoitajansa Satun kanssa aivan tavalliselle, pienelle metsäretkelle. Tai ainakin sen oli tarkoitus olla sellainen. Tuttu metsä on nimittäin muuttanut muotoaan niin, ettei sieltä noin vain löydetäkään ulos. Ilta alkaa hämärtyä, eväät ovat lopussa ja pelkokin alkaa hiipiä puseroon. Lohtua ja turvaa haetaan tutuista saduista, mutta mitenkäs ne sadut menivätkään? Olisiko niitä aika hieman päivittää? Näytelmän lapset keksivät uudenlaisia ja heidän mielestään paljon parempia juonenkäänteitä esimerkiksi satuihin Punahilkka, Tuhkimo sekä Hannu ja Kerttu. Onko metsä lasten kanssa samaa mieltä? Mennäänkö yhä enemmän metsään?

Ohjaus ja käsikirjoitus: Sanna Heiskanen
Julistekuva: Lotta Karppelin

Valot, äänet ja projisointi: Joni Kallio
Musiikki: Juha Lehti (Stefin laulu) ja Sanna Heiskanen
Lavastus: Sanna Heiskanen
Puvustus ja tarpeisto: Esiintyjät ja Sanna Heiskanen
Graafinen suunnittelu: Ankara Design / Anna Aalto
Tuotanto: Lahden kaupungin kulttuuripalvelut / Matti Karhos, Sari Tuominen ja Henna Keihäs

Satu metsässä -näytelmän ensi-ilta on sunnuntaina 26.1. kello 15.00 Pikkuteatterilla (Loviisankatu 8).

3.     LOS PERROS DE LA MONTAÑAN KERTOMUS VÄREISTÄ -NÄYTELMÄ

Chiapasin viidakossa Meksikossa Vanha Antonio kertoo tarinaa siitä, kuinka värit tulivat maailmaan. Sillä aikojen alussa kaikki oli vain mustaa, harmaata ja valkoista. Kertomus väreistä herää eloon Lassi Puodinkedon kertomana ja sen kuvittaa huikeilla hiekka-animaatioilla Amadeu Vives. Esityksen musiikkina kuullaan meksikolaista kansanmusiikkia.

Perustuu subcomendante Marcosin satuun La historia de los colores (julkaistu teoksesssa Viva Zapata, Like 2009)

Suomennos: Sarri Vuorisalo-Tiitinen
Alkuperäisidea: Matti Karhos

Kertoja / Vanha Antonio: Lassi Puodinketo
Seuralainen: Väinö Karhos
Guacamaya: Amadeu Vives

Hiekka-animaatio, lavastus ja tarpeisto: Amadeu Vives
Ohjaus, käsikirjoitus ja puvustus: työryhmä
Valot ja projisointi: Joni Kallio
Musiikki: meksikolaisia kansansävelmiä
Musiikin sovitus: Duo Karhos
Muusikot: Väinö Karhos (klarinetti, nokkahuilu, lyömäsoittimet) & Matti Karhos (piano, sadeputki, torvet, lyömäsoittimet)

Graafinen suunnittelu: Ankara Design / Anna Aalto
Tuotanto: Lahden kaupungin kulttuuripalvelut / Matti Karhos, Sari Tuominen ja Henna Keihäs

Kertomus väreistä ensi-ilta on tiistaina 28.1. kello 18.00 Pikkuteatterilla (Loviisankatu 8).

4. LSL MUKANA LAHDEN LASTEN TALVIKARNEVAALEILLA: LAPSEN KANSSA MATKUSTAVA AIKUINEN SAA MATKUSTAA BUSSISSA LASTENLIPUN HINNALLA

Lahden Lasten Talvikarnevaalit ja Lahden seudun liikenne tekevät karnevaalien ajan 25.1.–9.2.2020 yhteistyötä erikoishintaisella mobiililippukampanjalla. Lapsen kanssa matkustava aikuinen voi ostaa mobiililipun lastenlipun hinnalla.

Hohoi, bussilla on kiva matkustaa

Teemana tulevilla karnevaaleilla on Hohoi, herää jo talviunesta! Välillä talven yli tekisi mieli vain nukkua, eikö totta? Jos kuljemme kuukausia silmät ummistettuina, voi jotain hauskaa, jännittävää tai tärkeääkin jäädä huomaamatta ja kokematta. Lahden Lasten Talvikarnevaalit ovat oivallinen lääke talviunisuuteen.

Jos kulkee vain henkilöautolla parkkipaikalta toiselle, voi silloinkin jäädä paljon kokematta. Lahden seudun liikenne herättelee perheitä valitsemaan karnevaalimatkoille vaihtoehtoisen kulkumuodon tarjoamalla Talvikarnevaalien ajan lapsen kanssa matkustavalle aikuiselle bussimatkan lastenlipun hinnalla. Alennushintainen mobiililippu on ostettavissa LSL:n mobiilisovelluksesta.

Suurin osa Talvikarnevaalien tapahtumista sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Reitin kotiovelta tapahtumapaikalle ja bussien aikataulut voi katsoa reittioppaasta.

Opetellaan yhdessä uusia taitoja

Bussilla matkustaminen on lapsista usein hauskaa ja jännittävää. Samalla on hyvä harjoitella bussilla kulkemisen taitoja. Miten linja-auto pysäytetään pysäkille? Onko heijastin näkyvillä? Miten huomioidaan muut matkustajat ja miten bussista poistutaan turvallisesti?

Talvikarnevaalit rakastaa talvisen luonnon kauneutta ja monimuotoisuutta, lasten rajatonta mielikuvitusta ja kykyä nähdä kaikkialla asioiden hyvät puolet. Kannustamme kaikkia talven ystäviä tekemään ilmastonmuutokseen vaikuttavia päätöksiä joka päivä.

Kampanjalippujen hinnat

Talvikarnevaali-kampanjalipun hinnat (sis. alv 10 %):

2 vyöhykettä 1,70 €
3 vyöhykettä 2,00 €
4 vyöhykettä 2,40 €
5 vyöhykettä 3,10 €
6-7 vyöhykettä 3,40 €
8-9 vyöhykettä 6,50 €

Alennus on saatavilla vain LSL:n mobiilisovelluksesta kampanja-aikana ja kampanjalipulla matkustavan aikuisen tulee matkustaa 0–16-vuotiaan lapsen seurassa. Alennushintainen lippu käy maksutapana kaikilla LSL:n vuoroilla koko liikennöintialueella. Lippu on voimassa vyöhykkeistä riippuen 60–90 minuuttia, jonka aikana voi matkustaa rajattomasti valittujen vyöhykkeiden sisällä. Lippu ei käy maksutapana markkinaehtoisilla vuoroilla. Käteisellä ja matkakortilla maksetut matkat ovat normaalihintaiset.

Alle 7-vuotiaat matkustavat bussissa ilmaiseksi. 7–16-vuotias lapsi matkustaa lastenlipulla alk. 1,70 euroa. Lasta lastenvaunuissa kuljettava matkustaja saa kulkea paikallisliikenteessä maksutta.

Tule kokemaan Talvikarnevaalien mielenkiintoinen ja monipuolinen lastenkulttuurin kokonaiskattaus!

Lisätietoja:
Lahden kaupunki
Sari Tuominen
kulttuurituottaja
p. 044 769 8649
sari.tuominen2@lahti.fi

Matti Karhos
Kulttuuriasiainpäällikkö
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

www.talvikarnevaalit.fi

Turkulainen Apteekkimuseo ja Qwenselin talo on valittu Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitean järjestämän Vuoden museo 2020 -kilpailun finaaliin.

Muut finalistit ovat Helinä Rautavaaran museo ja Suomen maatalousmuseo Sarka. Palkinnot jaetaan Valtakunnallisten museopäivien Museopalkintogaalassa Espoossa 14.5.2020.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo on yksi Turun museokeskuksen kuudesta museosta. Se on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva viehättävä pieni museo, josta löytyy 1700-luvun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki saman katon alta. Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo.

Museo avasi suuren uudistushankkeen jälkeen ovensa 60-vuotisjuhlassaan vuonna 2018 saavutettavampana, selkeämpänä ja houkuttelevampana kuin koskaan.

Linjana keveys, raikkaus ja saavutettavuus

Uudistuksessa museon kaksi teemaa – Apteekkimuseo ja Qwenselin talo – erotettiin aikaisempaa selvemmin omiksi kokonaisuuksikseen. Qwenselin talossa kulkijaa kuljettaa rakennuksessa 1700-luvulla asuneen lääketieteen professori Joseph Pippingin perheen tarina, ja Apteekkimuseossa museovieras puolestaan tutustuu 1800-luvun hyvinvoinnin historiaan.

Historiallinen ja suojaisa sisäpiha kytkettiin uudistuksessa osaksi näyttelyä. Piha tarjoaa etenkin kesäkaudella kaupunkilaisille rauhallisen keitaan suojassa keskustan hälinältä, sekä samalla tietoa perinne- ja lääkekasvien historiasta.  Pihapiirissä toimiva ajan hengen mukainen Café Qwensel on usein mainittu Turun parhaaksi kahvilaksi.

Uudistamisprojektin tärkeimpiä tavoitteita oli museon saavutettavuuden parantaminen. Liikkumista historiallisessa rakennuksessa helpottavat nykyisin luiskat, muokatut kynnykset ja uudet esteettömät saniteetti- ja asiakaspalvelutilat. Valaistuksen parantaminen ja uudet opasteet selkeyttävät kokonaisuuden hahmottamista.

Tunnelmallisia tapahtumia

Museon toimintaan kuuluvat erilaiset opastukset, tapahtumat ja Turun kaupungin perusopetuksen kanssa yhteistyössä tarjottava elämyspolkutoiminta. Uudistamishankkeen yhteydessä toteutettu sisältö, kuten ääniopastukset, kosketusnäytöiltä löytyvä tieto ja lasten materiaali, tukevat omatoimista oppimista.

Pihan vaunuvajan kesäteatteritoiminta nostaa esiin yllätyksiä museon historiasta. Joulun ajan näyttely ja siihen kytkeytyvät perinteikkäät tapahtumat houkuttavat joka vuosi kokemaan rauhaisaa tunnelmaa keskellä vilkasta Turkua.

Museon uudistus on mahdollistanut myös useita uusia toimintaideoita. Vuoden 2019 tapahtumista erityistä kiitosta sai Aikahyppy 1700-luvulle -tapahtuma, jossa pukuharrastajat saapuivat museolle elämään hetken aikakauden miljöössä. Qwenselin salin kamarikonsertti- ja luentomiljöönä ihastuttaa ihmisiä aitoudellaan ja kodinomaisuudellaan. Suuri osa tapahtumista tehdään yhteistyössä museon ulkopuolisten toimijoiden, kuten yliopistotutkijoiden ja taiteellisten ryhmien, kanssa.

Kävijämäärät kasvaneet ja palaute positiivista

Uudistuneen museon kävijäpalaute on ollut erittäin positiivista. Kävijämäärä on kasvanut tasaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna ja myös uusi museokauppa on löytänyt asiakkaansa hyvin. Vuoden 2019 kävijämäärä oli noin 20 000, kun vuonna 2017 vastaava määrä oli 12 500, mikä johtuu osaltaan myös siitä, että uudistus on mahdollistanut aukiolon läpi vuoden.

Uudistuksen jälkeen toteutetun asiakaskyselyn keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,33. Vahvuudeksi kyselyyn vastanneet mainitsivat erityisesti näyttelyiden kiinnostavuuden ja henkilökunnan, joka palvelee vierailijaa asiantuntevasti ja aikakauden asuihin pukeutuneena. Kävijöistä 91% haluaisi vierailla museossa uudestaan.

Vuoden museo -tittelin ovat aiemmin voittaneet Satakunnan Museo, EMMA, Espoon modernin taiteen museo, Helsingin kaupunginmuseo, Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Serlachius-museo Gösta ja Forssan museo. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo on ylpeä ja kiitollinen valinnastaan finalistien joukkoon.

• turku.fi/apteekkimuseo 

Lisätiedot:
Anniina Lehtokari, tutkija
040 146 1655, anniina.lehtokari@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Vuoden suomalaiseksi urheilijaksi valitusta Teemu Pukista ilmestyy läpikuvitettu lastenkirja Teemu Pukki Baby keväällä 2020. Kirjan nimi viittaa jalkapalloilijasta Norwichissa tehtyyn kannatuslauluun.

Tarinan muotoon kirjoitetussa teoksessa selviää, miten Teemu Pukki sai kipinän pelaamiseen ja lähti jo lukioikäisenä toteuttamaan jalkapalloilijan kutsumusta maailmalle. Pukki oli tähti jo teininä, mutta hän joutui tekemään poikkeuksellisen pitkän matkan huipulle päästäkseen. Siihen tarvittiin päättäväisyyden lisäksi onnea ja viisaita valintoja.

Tarinan on kirjoittanut Mika Wickström, joka tunnetaan monista lasten- ja nuortenkirjoista sekä urheiluaiheisista tietokirjoista. Kirjan kuvittaja on Arto Nyyssönen, pitkän linjan graafikko ja sarjakuvataiteilija.

Toukokuun alussa ilmestyvän kirjan kustantaa Arktinen Banaani.

Lisätiedot:  

Mika Wickström, puh. 050 570 7001, miwi@welho.com

Arktinen Banaani, Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Kirjan kansikuva on julkaisuvapaa median käyttöön.

Miten saada helposti ja ilmaiseksi konsertteja, äänikirjoja ja paljon muuta kotisohvalle? Turun vapaa-aikatoimiala päätti tarttua haasteeseen ja kehitti omakirjasto.fi-palvelun. Valtakunnallisesti ainoana OmaKirjasto tarjoaa helposti ja maksutta kulttuurihyvinvointia niille turkulaisille, joiden on vaikea päästä palveluiden ääreen. 

Omakirjasto.fi on paketti laadukkaita kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita. Helppokäyttöinen verkkosivu on kaikille avoin. Kaikki sivulle koottu on maksutonta, ja tarjolla on muun muassa äänikirjoja, e-kirjoja, Turun filharmonisen orkesterin konsertteja, museon valokuvakokoelmia sekä liikuntavideoita.

OmaKirjaston sivua voi käyttää omalla laitteella, mutta asiakkaan on mahdollista saada myös tablettitietokone kokeilulainaan. Asiakas saa tarvittaessa ohjeet ja henkilökohtaisen käyttöopastuksen. Lisäksi vapaaehtoinen OmaKirjasto-kummi voi tarvittaessa käydä muutaman kerran asiakkaan luona auttamassa. Kummit ovat SPR:n koulutettuja vapaaehtoisia. 

Omakirjasto.fi on tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. Näin on saatu aikaan palvelu, jota voi käyttää vaikka ei olisi ennen tietokoneeseen edes koskenut.

OmaKirjaston asiakkaaksi pääsee ottamalla yhteyttä Turun kaupunginkirjastoon. 

OmaKirjasto verkkosivu:
omakirjasto.fi

OmaKirjaston yhteystiedot:
p. 0401833984
omakirjasto@turku.fi

Viihdy verkossa -tapahtuma 
Pääkirjaston Studio 18.2. klo 17–19

Lisätiedot:
Informaatikko Tarja Rajala
Kirjastopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala
tarja.rajala@turku.fi, p. 044 9072 944

Evenemangsåret i Åbo kör igång med fart och fläng. Vintermånaderna erbjuder särskilt mässor, som ger idéer till hobbyverksamhet av många slag. Åbo universitets jubileumsår inleds i februari och fortsätter med flera evenemang under hela året.

Idéer och inspiration att göra själv

Olika mässor och hobbyevenemang fyller Åbo mässcenter i början av året. Winter Dog Show samlar hundägare och hundfantaster i en internationell utställning för alla raser. Bygga och bo erbjuder idéer för såväl hemmet som för fritid, och handarbetare kan hämta ny inspiration från Hantverksmässan. På Konst- och Antikmässan finns det något för många slags samlare och Talviheikki förenar fordonsentusiaster. Hobbyhortonomen kan skaffa sina första blomlökar på Trädgårdsmässan. Under samma veckoslut laddas det upp för fritidsaktiviteter till sjöss på Stuga och Hav-mässan.

Det hundraåriga universitetet firar tillsammans med Åboborna

Åbo universitet firar sitt 100-årsjubileum med stora och små evenemang under hela året. Jubileumsåret inleds i februari. Födelsedagsveckan syns på stan med såväl belysning på Biblioteksbron som med festflaggning.

Den 26:e februari öppnas en 100-årsutställning i huvudbibliotekets aula och en födelsedagsfest hålls på Universitetsbacken 27.2. Utomhusfesten håller på i en dryg timme och är öppen för alla stadsbor. Jubileumsårets program besöker Stadsteatern i mars då Akateeminen vartti (Akademiska kvarten) samlar sju etablerade forskare för att presentera sina egna forskningsområden i en kvarts långa upplevelserika anföranden 24.3.

En fest för stora och små

Vinterkarnevalen Lasten valomaa (Barnens ljusland) lyser upp Äventyrsparken i en magisk stämning med belysning och cirkus under sportlovet 22–23.2. Studenternas Pikkulaskiainen 13.2 lockar studerande till Åbo från hela Finland och bjuder in att heja på i den lekfulla åktävlingen som kantas av personliga åkfordon.

Finlands tuffaste speciella artister samlas i Åbo för att tävla i låttävlingen Special Voice. Man kan heja på sin favorit i Logomo 29.2.

Regionens toppidrottare och idrottspåverkare belönas vid Egentliga Finlands Idrottsgala i Logomo 1.2.

Kultur och nöje i början av mars

Elokuvapäivä dvs. Filmdagen förvandlar staden åter igen till en biografscen 5.3. Man kan arrangera en filmupplevelse själv eller med ett gäng kompisar eller delta i någon av de avgiftsfria visningarna, som ordnas runtom i staden.

Turku Jazz Festival underhåller i början av mars 5–8.3. Den högklassiga festivalen samlar såväl Finlands toppnamn som internationella gäster till Åbo. Evenemangets spelplatser är Logomo, Tiirikkala och Bar Ö.

Ölevenemanget Turku Craft Beer Festival lyfter fram inhemska mikrobryggerier. Nya smaker och ölar från hela Finland serveras vid Åbo FBK:s stämningsfulla hus 6–7.3.

Evenemangsplock våren 2020:

25–26.1 Winter Dog Show
1.2 Egentliga Finlands Idrottsgala
7-9.2 Bygga & bo-mässan
13.2 Pikkulaskiainen
22-23.2 Lasten valomaa
27.2 Åbo universitets födelsedagsfest
28.2 Åbo universitets 100-årsfest
29.2 Special Voice
1.3 Talviheikki
5.3 Elokuvapäivä
5–8.3 Turku Jazz Festival
5–7.3 Turku Craft Beer Festival
14–15.3 Åbo Konst- och Antikmässa
14–15.3 Hantverksmässan
27–29.3 Trädgårdsmässan, Stuga & Hav

Turun tapahtumavuosi lähtee liikkeelle vauhdikkaasti. Talvikuukaudet tarjoavat erityisesti messutapahtumia, jotka antavat ideoita monenlaiseen harrastamiseen. Turun Yliopiston juhlavuosi käynnistyy helmikuussa ja jatkuu monin tapahtumin koko vuoden ajan.

Ideoita ja inspiraatiota itse tekemiseen

Erilaiset messut ja harrastajatapahtumat täyttävät Turun messukeskuksen vuoden alussa. Winter Dog Show kerää koiraharrastajat ja koirafanit kansainväliseen kaikkien rotujen näyttelyyn. Rakenna & Sisusta tarjoaa ideoita niin kotiin kuin vapaa-aikaan, ja käsitöiden taitajat löytävät lisää puuhaa Kädentaitomessuilta. Taide- ja Antiikkimessuilla viihtyvät monenlaiset keräilijät ja Talviheikki kokoaa yhteen ajoneuvoharrastajat. Kevättä odottavat kotipuutarhurit hankkivat ensimmäiset kukkasipulinsa Piha & Puutarha -messuilta. Samana viikonloppuna virittäydytään merelliseen vapaa-aikaan Mökki ja Meri -messuilla.

Satavuotias yliopisto juhlii yhdessä turkulaisten kanssa

Turun Yliopisto juhlii 100-vuotisjuhliaan pitkin vuotta suurin ja pienin tapahtumin. Juhlavuosi käynnistyy helmikuussa. Syntymäpäiväviikko näkyy kaupungilla niin Kirjastosillan valaisulla kuin juhlaliputuksella.

Pääkirjaston aulassa avautuu 100-vuotisnäyttely 26.2. ja yhdessä juhlitaan avoimessa syntymäpäiväjuhlassa Yliopistonmäellä 27.2. Reilun tunnin kestävä ulkoilmajuhla on avoin kaikille kaupunkilaisille. Maaliskuussa juhlavuoden ohjelma vierailee Kaupunginteatterilla kun Akateeminen vartti kokoaa seitsemän nimekästä tutkijaa esittelemään omaa tutkimusalaansa elämyksellisissä vartin puheenvuoroissa 24.3.

Suurten ja pienten juhlia

Pienempien oma talvikarnevaali Lasten valomaa sytyttää Seikkailupuiston taianomaiseen tunnelmaan valojen ja sirkuksen kanssa talvilomalla 22.-23.2. Opiskelijoiden Pikkulaskiainen 13.2. kerää Turkuun opiskelijoita ympäri Suomen ja kutsuu kannustamaan mäenlaskukisaan, josta ei persoonallisia laskuvälineitä puutu.

Suomen kovimmat erityiset artistit kokoontuvat Turkuun kilpailemaan Special Voice -biisikilpailun voitosta. Suosikkiesityksiään voi kannustaa Logomossa 29.2.

Varsinaissuomalaiset urheiluhuiput ja -vaikuttajat palkitaan Varsinais-Suomen Urheilugaalassa Logomossa 1.2.

Kulttuuria ja viihdettä maaliskuun alkuun

Elokuvapäivä muuttaa kaupungin jälleen elokuvanäyttämöksi 5.3. Leffaelämyksen voi järjestää yksin tai kaveriporukalla tai osallistua maksuttomiin näytöksiin, joita järjestetään ympäri kaupunkia.

Turku Jazz Festival viihdyttää maaliskuun alussa 5-8.3. Korkeatasoinen festivaali kokoaa Turkuun Suomen huippujen lisäksi kansainvälisiä vieraita. Tapahtumapaikkoina ovat Logomo, Tiirikkala ja Bar Ö.

Turku Craft Beer Festival -oluttapahtuman päätähtinä loistavat kotimaiset pienpanimot. Uusia makuja ja oluita ympäri Suomen tarjoillaan tunnelmallisella Turun VPK:n talolla 6.-7.3.

Tapahtumatärppejä keväällä 2020:

25.-26.1. Winter Dog Show
1.2. Varsinais-Suomen Urheilugaala
7.-9.2. Rakenna & Sisusta -messut
13.2. Pikkulaskiainen
22.-23.2. Lasten valomaa
27.2. Turun yliopiston syntymäpäiväjuhlat
28.2. Turun yliopiston 100-vuotisjuhla
29.2. Special Voice
1.3. Talviheikki
5.3. Elokuvapäivä
5.-8.3. Turku Jazz Festival
5.-7.3. Turku Craft Beer Festival
14.-15.3. Turun Taide- ja Antiikkimessut
14.-15.3. Turun Kädentaitomessut
27.-29.3. Piha & Puutarha, Mökki & Meri

Lisää tapahtumia Turun alueella www.turkukalenteri.fi

Turun Kaupunginteatteri on mukana Nuori näyttämö -hankkeessa vuosina 2019-2021. Maaliskuun aikana hankkeeseen haetaan Varsinais-Suomen alueella toimivia 13-19 –vuotiaista nuorista koostuvia teatteriryhmiä.

Mukaan hankkeeseen voi hakea harrastajateatteri, koululuokka tai muu ryhmä. Ryhmän taitotasolla ei ole merkitystä, vaan kaikki ovat tervetulleita hakemaan mukaan. Nuortenryhmien haku on auki 1.–31.3.2020 Nuoren näyttämön nettisivuilla. Mukaan valituille ryhmille ilmoitetaan huhtikuussa.

Ryhmän ohjaaja voi olla harrastaja tai ammattilainen. Ryhmät valitsevat valmiista näytelmistä tekstin ja valmistavat näytelmästä esityksen. Keväällä 2021 Turun Kaupunginteatterilla järjestetään paikallinen teatterifestivaali, jossa kaikkien ryhmien esitykset nähdään. Raati valitsee paikallisfestivaalilta yhden ryhmän, joka pääsee esiintymään päätösfestivaalille, joka järjestetään Suomen Kansallisteatterissa kesällä 2021.

Prosessin aikana nuoret saavat ammattiteatterilta koordinaattorin sekä taiteellisen kummin tuen esityksen valmistamiseen. Lisäksi festivaalin aikana ryhmä saa käyttöönsä ammattiteatterin tilat ja tekniikan.

Turun Kaupunginteatteri on mukana hankkeessa ensimmäistä kertaa. Aiemmin Nuori näyttämö on järjestetty vuosina 2013-2015 ja vuosina 2016-2018. Tänä vuonna Turun Kaupunginteatterin lisäksi ammattiteattereista mukana ovat Suomen Kansallisteatteri sekä Helsingin, Lahden, Kokkolan ja Kouvolan kaupunginteatterit. Nuori Näyttämö -hankkeeseen on kirjoitettu kolme uutta, erittäin kiinnostavaa näytelmää. Kirjailijoina ovat Okko Leo, Otto Sandqvist ja Katariina Numminen. Lisäksi Englannin vastaavasta Connections-hankkeesta on käännetty yksi näytelmäteksti. Hankkeen kummina toimii Krista Kosonen.

Haku auki 1.-31.3.2020 osoitteessa www.tnl.fi/nuorinayttamo

Lisätietoja:
Päivi Hämäläinen
tuottaja, Nuori näyttämö
044 5361234, nn@tnl.fi
www.tnl.fi/nuorinayttamo

Maria Peltoniemi
Yleisötyökoordinaattori, Turun Kaupunginteatteri
040 6616764, maria.peltoniemi@turku.fi

Anna Kareninan intohimoa telakkamiljöössä, samanaikainen flamencofestivaali tekee kunniaa perinteille

Flamenco valtaa Helsingin helmikuun alussa, kun Compañía Kaari & Roni Martinin yleisö- ja arvostelumenestys Anna Karenina palaa Helsinkiin. Tällä kertaa Kreivi Kareninin tanssiaiset järjestetään telakkamiljöössä, ja Kareninin roolissa vuorottelevat suomalaisen tanssin uranuurtajat Jorma Uotinen ja Jyrki Karttunen.

Samanaikaisesti järjestettävä Helsingin XXII Flamencofestivaali kietoutuu Sukupolvet-teeman ympärille. Festivaalin pääkonsertissa Savoy-teatterin lavalle nousee flamencolaulaja Esperanza Fernández, ja Kanneltalossa järjestettävä Perintö elää! -ilta kunnioittaa flamencon edelläkävijöitä Suomessa.

Anna Karenina istuttaa yleisön samaan pöytään esiintyjien kanssa

Helsinkiin kahdella yleisölle avoimella esityksellä ja 19 koululaisesityksellä palaava Anna Karenina nähdään Helsingin Tapahtumakeskus Telakalla 7.–9.2.2020. Tolstoin klassikkoromaaniin perustuvassa teoksessa rikotaan näyttämötaiteen konventioita muun muassa istuttamalla yleisö samaan pöytään esiintyjien kanssa. 

Tapahtumien keskiössä on Anna Kareninan, kreivi Vronskin ja kreivi Kareninin kolmiodraama. Anna Kareninan ja kreivi Vronskin rooleissa nähdään espanjalaiset monipuolisesta ilmaisustaan tunnetut flamencotanssijat Mariana Collado ja Carlos Chamorro (7.2.) sekä Chamorron kanssa vuorotteleva nuori lupaus Daniel Ramos (9.2.). Myös Kreivi Kareninin roolissa on kaksoismiehitys: perjantaina 7.2. lavalle nousee Jorma Uotinen, sunnuntaina 9.2. Jyrki Karttunen. 

Roni Martinin teosta varten säveltämässä musiikissa flamenco, Tom Waits -vaikutteet ja brechtiläiset kaiut yhdistyvät hypnoottiseksi kokonaisuudeksi joka yhdessä esiintyjien kanssa kuljettaa katsojat ryhmän teoksille leimalliseen, nyrjähtäneeseen maailmaan. 

Compañía Kaari & Roni Martin: Anna Karenina Esitykset 7.–9.2.2020 klo 19, Tapahtumakeskus Telakka (Henry Fordin katu 6), liput 35/25 €, Ticketmaster.fi

Esityksen kesto: 60–75 min. Esitys ei sovellu pienille lapsille, 8–12 vuotiaat vanhemman seurassa.

Helsingin XXII Flamencofestivaalin teemana Sukupolvet

Helsingin XXII Flamencofestivaalin keskiviikkona 5.2. järjestettävä Perintö elää! kunnioittaa flamencon edelläkävijöitä Suomessa. Kanneltalon lavalle nousee illan aikana niin flamencotanssin ja -musiikin konkareita kuin nuoren polven tekijöitäkin: Mukana ovat muun muassa  Anna Palmio, Erika Alajärvi, Hannele Tuomipuu, Ari Salin, Ossi Aaltonen sekä 45-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä Taljanka-yhtye. Erityisvieraaksi saapuu Espanjasta laulaja Antonia de Córdoba.

Festivaalin pääkonsertissa lauantaina 8.2. esiintyvä Esperanza Fernández on yksi sukupolvensa ansioituneimmista flamencolaulajista. Laulaja valloittaa Savoy-teatterin lavan yhdessä isänsä Curro Fernándezin (laulu) ja poikansa Miguelito Vargas Fernándezin (perkussiot) kanssa. Ryhmän täydentävät Miguel Ángel Cortés (kitara) ja Lucía la Piñona (tanssi). 

Lapsiakaan ei festivaalilla ole unohdettu. Sunnuntaina 9.2. klo 15–18 Keskustakirjasto Oodissa järjestettävä Lasten Flamencobiennaali on perheen pienimpien juhlaa. Vapaa pääsy. 

Helsingin XXII Flamencofestivaali 1.-7.2.2020. Liput: Ticketmaster.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Anna Karenina: Minna Korpimies, puh. 050 387 7325, minna@urbanessence.fi, www.compania.fi
Helsingin Flamencofestivaali: Laura Reunanen, puh. 050 300 5960, flamenco@flamenco.fi