Lapin yliopiston Arktinen keskus käynnistää projektin, jonka aikana tehdään suunnitelma tiedekeskuksen perusnäyttelyn ja rahoitusmallin uudistamisesta. Lisäksi selvitetään, miten tiedekeskusta ja sen palveluita voitaisiin kehittää tiiviimmin yhteistyössä yritysten kanssa.

Arktikum on yksi Lapin merkittävimmistä matkailukohteista, jossa käy vuosittain yli 110 000 vierasta, joista noin 60 prosenttia tulee ulkomailta. Arktikum on ainutlaatuinen vierailukohde, jossa arktista aluetta ja sen ilmiöitä esittelevä tiedekeskus ja Lapin historiaan ja kulttuuriin paneutuva Lapin maakuntamuseo täydentävät toisiaan. Näyttelyissä matkailija pääsee näkemään, kokemaan ja oppimaan arktisen alueen erityispiirteistä vuodenajasta ja säästä riippumatta.

Lapin matkailun voimakas kasvu ja toimintaympäristön muutos ovat luoneet tarpeita uudistaa tiedekeskusta ja tehdä investointeja, jotka palvelisivat tulevaisuudessa paremmin myös matkailuyrityksiä. Hankkeen aikana tiedekeskukselle toteutetaan uusi konseptisuunnitelma sekä suunnitelma yrityksille tarjottavista uusista palveluista ja yhteistyön muodoista. Lisäksi toteutetaan selvitys erilaisista näyttelytoimintaan sopivista rahoitusmalleista.

Lapin liitto on myöntänyt projektille tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 330 000 euroa, josta EAKR-tuen osuus on 80 prosenttia.

Lisätietoja:

Päätuottaja Nicolas Gunslay
Arktikumin tiedekeskus, Arktinen keskus, Lapin yliopisto
040 735 7296, nicolas.gunslay(at)ulapland.fi

C More -alkuperäissarjauutuus Hotel Swan Helsingin tarina kietoutuu vahvasti ihmissuhteiden ja murhamysteerin ympärille. Brändiuudistuksen läpikäyneen trendikkään luksushotellin johtaja katoaa mystisesti avajaisten kynnyksellä, jolloin selviää, että hän on sotkeutunut useamman hotellin työntekijän elämään. 

Hotel Swan Helsinki -sarjaa tähdittävät muun muassa Oona Airola, Lauri Tilkanen, Leo Honkonen, Milka Ahlroth, Roope Salminen, Eppu Salminen, Turkka Mastomäki, Meri Nenonen, Usva Kärnä, Elina Saarela, Netta Laurenne, Laura Eklund Nhaga, Jaakko Ohtonen ja Konsta Laakso. 

Sarjan Showrunnerina toimii Olli Tola ja sen ovat käsikirjoittaneet Outi Keskevaari, Daniela Hakulinen ja Juulia Unhola. Sarjan ovat ohjanneet JP Siili (jaksot 1-3), Ulrika Bengts (4-6) ja Matti Kinnunen (jaksot 6-8). 

Hotel Swan Helsingin 1. jakso on nyt ennakkokatseltavissa Clipsourcessa*.

SAVE-THE-DATE: Hotel Swan Helsinki -pressi- ja kutsuvierastilaisuus 5.2. 

Hotel Swan Helsingin näyttelijöitä ja tekijöitä on tavattavissa sarjan pressi- ja kutsuvierastilaisuudessa 5.2. Merkitsethän päivän jo kalenteriisi, tilaisuuden virallinen kutsu lähetetään lähiaikoina!

Hotel Swan Helsinki -draamasarjan koko kausi C More -suoratoistopalvelussa 20.2. alkaen. Jaksoja on yhteensä 8. MTV3-kanavalla sarja nähdään maanantaisin 2.3. klo 21 alkaen. Jaksot julkaistaan mtv-palvelussa maanantaisin 2.3. alkaen heti vuorokauden vaihduttua. 

Hotel Swan Helsinki -sarjan MTV:lle tuottaa Yellow Film & TV. 

HOTEL SWAN HELSINKI -SARJAN KESKEISET HAHMOT

Ella Kallio, uusi hotellinjohtaja (Oona Airola)

Hotellin tuore johtaja Ella on pätevä ja kunnianhimoinen perfektionisti, joka on noussut johtotehtäviin keskimääräistä nuorempana. Ulkokuorensa alla hän on kuitenkin stressaantunut loppuunpalamisen partaalle, ja potee jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta. Hotellinjohtaja Ville Pajarin katoamista tutkivien poliisien kiinnostus herää, kun käy ilmi, että Ellalla ja Villellä on yhteistä menneisyyttä.

Henrik Svanström, hotellin hallituksen vpj (Lauri Tilkanen)

Henrik on Svanström-yhtiöt ja Hotel Swanin omistavan Klaus Svanströmin ulkomailla hotellialaa opiskellut poika. Komea ja sulavakäytöksinen Henrik on kiinnostunut tekemään Ville Pajarin vuosikymmeniä johtamasta Hotel Swanista menestystarinan. Lähelleen hän ei kuitenkaan päästä ketään ja Pajarin katoaminenkin vaikuttaisi sopivan hyvin hänen suunnitelmiinsa.

Lauri Raudus, hotellin hallituksen pj (Leo Honkonen)

Introvertti Lauri on sulavan Henrikin vastakohta, mutta myös tämän paras ystävä. Työhullu Lauri töksäyttelee asioita suoraan ja pitkistä työpäivistä johtuen hänen avioliittonsakin voi huonosti.

Salla Vartio, rikosylikonstaapeli (Milka Ahlroth)

Ville Pajarin katoamista tutkiva rikosylikonstaapeli Salla Vartio on tutkijoiden aatelia, jolta nuoremmilla poliiseilla on paljon opittavaa. Hänen taustansa on kuitenkin traaginen eikä hän ole koskaan kunnolla käsitellyt elämänsä tuskallisimpia hetkiä.

Risto Lintunen, rikostutkija (Roope Salminen)

Salla Vartion alaisuudessa työskentelevä nuori rikostutkija Risto Lintunen on todella älykäs ja taitava, mutta vaikean työtoverin maineessa Asperger-piirteidensä vuoksi. Ville Pajarin murhan ratkaistakseen Sallan ja Riston on kuitenkin opittava työskentelemään yhdessä.

Joonas Riekkinen, aulavirkailija (Eppu Salminen)

Vuosikymmeniä Hotel Swanissa työskennellyt Joonas rakastaa työtään ja on päällisin puolin esimerkillinen työntekijä. Kadonneeseen hotellinjohtajaan Joonaksella on aina ollut läheiset välit, mutta hän taistelee myös addiktion, sairaan äitinsä ja yksipuolisten rakkaudentunteidensa kanssa.

Anita Björk, housekeepingin esimies (Meri Nenonen)

Jo useamman vuosikymmenen Hotel Swanissa työskennellyt Anita tietää hotellin jokaisen kolon ja myös työntekijöiden taustat ja salat. Suorapuheinen Anita ei säästele ketään kritiikissään, mutta pitää myös huolta työntekijöiden oikeuksista. Maijalle Anita on tajuamattaan kontrolloiva äiti, jolle tyttären tulevaisuus on hieman liiankin kaikki kaikessa.

Maija Björk, siivooja (Elina Saarela)

Hotel Swanissa teini-ikäisestä asti kesätöissä ollut Maija ei voi sietää äitinsä Anitan kontrolloivuutta. Nuori Maija on ajautunut salasuhteeseen hotellinjohtaja Ville Pajarin kanssa ja tehnyt tämän kanssa suunnitelmia, jotka ovat Villen yllättävän katoamisen vuoksi menneet mönkään ja rakastunut Maija on yhtäkkiä hukassa.

Jessica Nevala, aulavirkailija (Laura Eklund Nhaga)

Hotel Swanin neuvokas ja nokkela aulavirkailija Jessica on yksi Ellan kasvattisisaruksista, jolla on rikkinäinen perhetausta. Hänen menneisyydestään eivät hotellissa ole tienneet muut kuin kadonnut hotellinjohtaja Ville Pajari, ja tämä onkin sopinut Jessicalle oikein hyvin. Nyt kuitenkin Ella astuu kuvioihin ja vanhat kaunat nousevat pinnalle.

Ninni Korhonen, kahvilanhoitaja (Netta Laurenne)

Ninni on Ville Pajarin pidempiaikainen tyttöystävä, jonka rakkaus on kuitenkin ollut tavoitteellista – jopa laskelmoivaa. Pajarin yllättävä katoaminen järkyttääkin Ninniä rankasti, kun elämä vetää häneltä yhtäkkiä maton alta.

Katso lisää hahmoesittelyitä lehdistöpaketista. 

LISÄTIEDOT:

Kuvat: pressi.mtv.fi
Lehdistöpaketti 
Ennakkokatselut Clipsourcessa (Mikäli et näe videota, pyydäthän katseluoikeutta ao. ohjeiden mukaisesti)

MTV, ohjelmaviestintä, Maritta Kettunen, 050 548 1747, maritta.kettunen@mtv.fi
MTV, draamapäällikkö, Jani Hartikainen, 050 461 4924, jani.hartikainen@mtv.fi
Yellow Film & TV, tuottaja, Merja Ritola, merja.ritola@yellowfilm.fi

*Ohjeistus ja tietoa Clipsourcesta

C Moren valikoitujen sisältöjen ennakkokatselut ovat Clipsourcessa. Käy rekisteröitymässä Clipsourceen, jos et ole sitä vielä tehnyt.

•Rekisteröidy käyttämällä samaa sähköpostiosoitetta, johon sait tämän viestin.

•Rekisteröitymisen jälkeen kirjaudu sivustolta ulos ja uudelleen sisään. Kirjaudu sisään sähköpostitunnuksellasi.

•Siirry C Moren ennakkokatselusivulle klikkaamalla sivuston oikeasta ylälaidasta Lähteet/Sources ja sen jälkeen klikkaamalla C Moren logoa

•Mikäli et näe sivulla videoita, pyydä katseluoikeutta Liity käyttäjäksi -kohdassa (sivun oikeassa reunassa) klikkaamalla Liity-nappia. Kerro samalla mille medialle työskentelet. Pyyntösi käsitellään manuaalisesti vuorokauden sisällä.

Uskonnon rooli yhteiskunnassa ja politiikassa ei ole kadonnut maallistuneessa Suomessa, puhumattakaan muusta maailmasta. Uskontoon liittyvät ilmiöt ovat jokapäiväisiä, ja yleensä niihin liittyy jonkinlainen kielteinen ulottuvuus.

Jotkut ilmiöt ovat kaikkien nähtävillä median välityksellä, kuten vaikkapa uskonnon nimissä tehdyt terroriteot. Toisenlaisista konflikteista kertovat suomalaisessa julkisuudessa käydyt keskustelut Suvivirrestä ja koulujen joulukirkoista.

Jotkut uskontoon liittyvät ilmiöt ovat silmiemme edessä, mutta niitä ei välttämättä osata tulkita. Tällaisesta on esimerkkinä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kannatuksen eräs keskeinen tukipilari, eli uskonnollinen oikeisto. Uskonnon vaikutukset yhteiskunnassa saattavat olla myös piiloisia, niin kuin esimerkiksi vanhoillislestadiolaisuuden vaikutukset politiikan ja talouden alueilla.

Paneelissa keskustellaan uskonnon moninaisesta asemoitumisesta yhteiskuntaan: miten uskontoa pitää tulkita, miten sitä pitää ”lukea” yhteiskunnan ja politiikan alueilla. Millaista uskontolukutaitoa vaaditaan kansalaisilta uskontoon nivoutuvien ilmiöiden ymmärtämisen suhteen? Miten tutkijoiden pitäisi jäsentää ja tulkita uskontoa yhteiskunnassa ja politiikassa?

Panelistit:
Dosentti Markku Ruotsila (Helsingin yliopisto)
Apulaisprofessori Titus Hjelm (Helsingin yliopisto)
Politiikantutkija Aini Linjakumpu (Lapin yliopisto)
Puheenjohtaja: Politiikantutkija Tapio Nykänen (Lapin yliopisto)

Paikka ja aika: Rovaniemen kaupunginkirjasto, keskiviikko 22.1.2020, klo 17.00–18.30

Tapahtuma on osa Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa -hanketta, jota rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Vapaa pääsy!

Panelistien esittely:

Markku Ruotsila on Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hän on yhdysvaltalaiseen aate-, kirkko- ja poliittiseen historiaan erikoistunut historioitsija, joka on julkaissut laajalti varsinkin angloamerikkalaisen antikommunismin, konservatismin ja fundamentalismin historiasta. Hän on tehnyt ymmärrettäväksi Donald Trumpin tietä presidentiksi teoksessaan ”Sydänmaiden kapina” (https://www.gaudeamus.fi/sydanmaidenkapina) ja kristillisen oikeiston merkitystä Yhdysvaltain politiikassa teoksessaan ”Yhdysvaltain kristillinen oikeisto” (http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/yhdysvaltain-kristillinen-oikeisto).

Apulaisprofessori Titus Hjelm on toiminut laaja-alaisesti uskontojen tutkimuksen piirissä. Hänen väitöskirjansa käsitteli saatananpalvontaa, johon liittyvä julkinen kohu oli voimakkaimmillaan vuosituhannen vaihteen tienoilla (https://www.booky.fi/tuote/hjelm_titus/saatananpalvonta_media_ja_suomalainen_yhteiskunta_/9789515706195). Hän on tutkinut myös uskonnon näkyvyyttä eurooppalaisissa yhteiskunnissa, maallistumista sekä uskontojen sosiologisia ulottuvuuksia.

Politiikantutkija Aini Linjakumpu on erikoistunut uskonnollisten yhteisöjen tutkimiseen. Viimeisin kirja käsitteli vanhoillislestadiolaisuuden taloudellista toimintaa ja verkostoja (https://vastapaino.fi/sivu/tuote/vanhoillislestadiolaisuuden-taloudelliset-verkostot/2303826). Hän on tutkinut myös vanhoillislestadiolaisten hoitokokouksia sekä uskonnollisten liikeiden piirissä tapahtuvaa hengellistä väkivaltaa. Väitöskirja käsitteli poliittista islamia.

Politiikantutkija Tapio Nykänen on tutkinut muun muassa lestadiolaisuuden poliittisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä ja ilmenemismuotoja. Hänen väitöskirjansa oli ” Kahden valtakunnan kansalaiset: vanhoillislestadiolaisuuden poliittinen teologia” (https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61772)

Lisätietoja Argumenta-hankkeesta:

Monitieteinen Argumenta-hanke ”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” pureutuu uskontoihin ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin. Hankkeessa pyritään hahmottamaan uskontolukutaidon käsitettä. Käsitteellä viitataan tietoa, ymmärrystä ja sensitiivisyyttä erilaisten uskonnollisten ja katsomuksellisten näkemysten suhteen, unohtamatta sitä, millainen rooli uskonnottomuudella ja tapauskovaisuudella on yhteiskunnassamme.

Hankkeeseen kuuluu tutkijoita Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Lapin yliopistoista. Hanketta johtaa professori Tuula Sakaranaho Helsingin yliopistosta. Lapin yliopistosta hankkeessa on mukana politiikkatieteiden tutkijoita.

Miltä omasta kulttuuriperimästä vaikeneminen tuntuu? Entä miten vaikeneminen muuttuu unohdukseksi? Kansallismuseossa 24.1.-19.4.2020 oleva näyttely avaa inkeriläisten kohtaloa sekä tarkastelee historian ja identiteetin suhdetta.

Inkerinsuomalaisten identiteetit ennen ja nyt piirtyvät esiin Meeri Koutaniemen valokuvissa sekä Lea Pakkasen ja hänen isänsä Santeri Pakkasen kertomassa ja itse eletyssä historiassa ja haastatteluissa. Näyttelyssä inkerinsuomalaiset 33-vuotiaasta lapsena Suomeen paluumuuttaneesta Greete Puttasta 93-vuotiaaseen inkeriläiseen sotaveteraaniin Juho Savolaiseen saavat äänen muotokuvien rinnalla. Muotokuvat käyvät vuoropuheluun Siperian karkotusten vankileirimaisemissa ja Inkerinmaan autioissa kylissä otettujen dokumentaaristen valokuvien kanssa. Hylätyt kaivokset ja vankiparakit, kauniina ja karuina, todistavat jotain sellaista, mitä historiankirjoitus harvoin tavoittaa.

”Näyttely avaa tärkeällä tavalla inkerinsuomalaisten historiaa ja identiteettiä. Emme tunne inkerinsuomalaisten vaiheita hyvin, vaikka ne liittyvät kiinteästi maamme historiaan. Meeri Koutaniemen sekä Lea ja Santeri Pakkasen luoma kokonaisuus saa meidät pysähtymään vaiettujen muistojen ja kohtaloiden äärelle”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja, vt. Museoviraston pääjohtaja Elina Anttila sanoo.

Näyttelyn esineistö on Suomen kansallismuseon, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista sekä yksityishenkilöiltä. Arkistokuvat ovat Museoviraston kuvakokoelmista. Ensimmäistä kertaa yleisön nähtävissä ovat esimerkiksi inkeriläisen matematiikanopettaja Amalia Suden lakanoille kirjoitetut ja neuvostovuosina patjaan kätketyt muistelmat vuosista vankileireillä ja karkotuksessa. Jatkosodan ajaksi Suomeen paenneiden ja myöhemmin Neuvostoliittoon palanneen inkeriläisperheen isäntäperheelleen jättämä hiussolki kantaa mukanaan suurta tarinaa, kuten myös toisen inkeriläissuvun mukana karkotuspaikasta toiseen kulkenut raamattu. Inkeriläisten aapinen, Punalippu-lehti ja rehabilitaatiotodistukset kertovat inkeriläisten kansallistunteesta ja aktivoitumisesta 1980-luvun Neuvostoliitossa.

’Hei hei mummo, älä ikävoi meitä’

Näyttelyn materiaali on kerätty Pakkasten ja Koutaniemen tekemillä kenttätyömatkoilla Inkerinmaalla, Jakutiassa ja Keski-Siperiassa sekä ympäri Suomea asuvien inkeriläisten keskuudessa.

"Matkat karkotusten ja vankileirien maisemiin konkretisoivat inkeriläisiin kohdistetun julmuuden hätkähdyttävällä tavalla. Karuus, kylmyys, pakkotyö. Noissa paikoissa ihmisarvolle ei ollut sijaa”, näyttelyn käsikirjoittaja Lea Pakkanen sanoo.

Inkeriläiset kohtasivat Neuvostoliitossa vainoja erityisesti 1920–1950-luvuilla. Karkotukset, teloitukset ja vankileirit sekä suomen kielen ja luterilaisen uskonnon kieltäminen tyhjensivät lähes 140 000 inkerinsuomalaisen kylät ja tuhosivat niiden kulttuurin.

Mutta keitä historian aikana Ruotsin, Venäjän ja Neuvostoliiton hallitsemalla Inkerinmaan alueella eläneet inkerinsuomalaiset olivat ja ovat? Millaisia kokemuksia ja muistoja inkerinsuomalaiset kantavat mukanaan? Miten inkerinsuomalaisuus näkyy tämän päivän nuorissa?

”Harva suomalainen tietää, keitä inkerinsuomalaiset ovat ja kuinka heidän menneisyytensä on tärkeä osa suomalaisuuden historiaa. Ylläpidetty hiljaisuus on luonut haavan, joka ei parane, ennen kuin tapahtumat tuodaan niin inkerinsuomalaisten kuin suomalaisten tietoon ja tunnustettavaksi”, summaa valokuvaaja Meeri Koutaniemi.

Inkerinsuomalaisten historia on eri aikoina ollut poliittisesti arka aihe niin Suomessa, Venäjällä, kuin Neuvostoliitossa. Huhtikuun 10. päivä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun presidentti Mauno Koivisto ilmaisi suorassa Ajankohtaisen kakkosen tv-lähetyksessä, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää ulkosuomalaisina paluumuuttajina. Vuosien 1990–2016 aikana Suomeen saapui yli kolmekymmentä tuhatta inkeriläistä entisen Neuvostoliiton alueilta.

Seitsemänvuotiaan Lea Pakkasen mummolleen saunan oveen raapustamat sanat ’hei hei mummo, älä ikävöi meitä’ ovat pieni palanen Suomessa asuvan 50 000–70 000 inkeriläisen historiaa ja identiteettiä.

INKERILÄISET - UNOHDETUT SUOMALAISET 24.1.-19.4.2020 KANSALLISMUSEOSSA

Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaavat Santeri Pakkanen ja Lea Pakkanen, inkerinsuomalaisina paluumuuttajina Suomeen saapuneet isä ja tytär. Santeri Pakkanen on toimittaja, joka oli keskeisesti mukana, kun inkeriläisten oli jälleen mahdollista järjestäytyä ja aktivoitua Neuvostoliitossa 1980-luvulla. Lea Pakkanen on toimittaja sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologi, joka on työssään käsitellyt sotien ja konfliktien vaikutusta siviileihin. Valokuvat ja videon on ottanut valokuvaaja ja dokumentaristi Meeri Koutaniemi, joka on erikoistunut identiteettikysymysten, ihmisoikeuksien ja inhimillisen selviytymisen dokumentoimiseen.

Tapaa ja haastattele tekijöitä, Lea ja Santeri Pakkanen ja Meeri Koutaniemi ovat tavattavissa näyttelyssä torstaina 23.1. klo 14. Tiedustelut: sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi, 0295 336200

Lisätiedot:
näyttelyamanuenssi Mitro Kaurinkoski, mitro.kaurinkoski@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6305
ylijohtaja Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6131

LIITE: Norillag oli yksi Neuvostoliiton Gulag-vankileirijärjestelmän suurimmista ja ankarimmista leireistä, jonka työmailla raatoi yhteensä noin puoli miljoonaa vankia vuosina 1935–1956. Hiiltä kaivaneiden naisvankien parakkien rauniot häämöttävät nyt lumen ja jään keskellä. Osa vangeista on haudattu samaan rinteeseen. Kuva: Meeri Koutaniemi

Kuvat medialle

KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo on avoinna ti-su klo 11–18, ke klo 11–20
www.kansallismuseo.fi

Vivian Maier: October 18, New York, 1953. © Estate of Vivian Maier, Courtesy of Maloof Collection and Howard Greenberg Gallery, NY.

Kevään 2020 näyttelyiden lehdistötilaisuus järjestetään torstaina 16.1. klo 11–12 Suomen valokuvataiteen museolla (Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki).

Näyttelyiden taiteilijat ja kuraattorit ovat paikalla haastatteluita varten.

Ilmoittautumiset, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:
Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija
jaakko.laasanen@fmp.fi, 040 6800 307.

Vivian Maier: Omakuva ja sen varjo

17.1.–24.5.2020
Suuri näyttelytila

Valokuvamaailman sensaatioksi postuumisti nousseen Vivian Maierin (1926–2009) kuvat ovat ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Maier kuvasi intohimoisesti koko aikuiselämänsä, mutta ei itse tuonut työtään esille, vaan ansaitsi elantonsa toimimalla lastenhoitajana lukuisissa perheissä New Yorkissa ja Chicagossa.

Näyttely tarjoaa arvoitukselliselle valokuvaajalle tilaisuuden kertoa, kuka hän oli, miten hän koki itsensä maailmassa ja mitä hän kenties ajattelisi nyt saamastaan huomiosta.

Unfold

17.1.–15.3.2020
Projekti-tila & suuri näyttelytila

Suomen valokuvataiteen museolla on pitkät perinteet nuorten valokuvaajien esiin tuomisessa. Unfold-näyttelyssä suomalaisen valokuvataiteen nuori polvi tutkii sekä oman persoonallisen ilmaisunsa että valokuvataiteen identiteettiä. Näyttelyn teokset ovat osia Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelman opiskelijoiden taiteellisista opinnäytetöistä.

Kehon kirjaaminen – Suomen passin historiaa

17.1.–24.5.2020
Kuvakulma

Suomen valokuvataiteen museo on niin kulttuurihistoriallisen valokuvan kuin taidevalokuvankin museo. Kuvakulma-näyttelytilassa nähdään keväällä näyttely arkisen asiakirjan, passin värikkäästä historiasta. Näyttely tarkastelee niin tunnistusmenetelmien edistymistä, kehon koodaamisen kehitystä ja näiden kautta lisääntyvää valvontaa sekä yhteiskunnallisia muutoksia.

Näyttelyiden avajaiset torstaina 16.1.2020 kello 18–20. Vapaa pääsy.

Kuvia mediakäyttöön

bit.ly/svm_kevät2020

Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyt

17.1.2020–24.5.2020

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu

liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/tulevat

Seinäjoen kaupunginteatterin kevätkauden ensimmäinen ensi-ilta on Mika Waltarin Komisario Palmun erehdys -dekkarikomedia. Luvassa on tyylikäs ja viihdyttävän jännittävä murhatutkinta, joka nykyteknologialla olisi ohi viidessä minuutissa.

Onneksi käytössä ovat kuitenkin 30-luvun lopun menetelmät ja tutkinta teatterinäyttämöllä kestää reilut kaksi tuntia. Muuten eivät katsojat ennättäisi nauttia mystisestä ylöspanosta, visaisesta tarinasta ja rönsyävästä epäiltyjen joukosta.
- Kuka vain voi olla murhaaja, kun talo on täynnä ahneita ihmisiä. Jokaisella heistä on salattavaa, vihjaa näytelmän ohjaaja Panu Raipia.

Palmu-tarinat ovat suomalaisten silmissä ikonisia teoksia. Legendaarisen etsiväkolmikon Palmu-Kokki-Virta-rooleissa nähdään Esa Ahonen, Jani Johansson ja Eino Heiskanen.
- Palmu on Seinäjoellakin hörähtelevä ja vähän äreähkö vanhempi mies. Kokki ja Virta ovat hänen apulaisetsiviään. Ja koska lopputuloksen pitää olla sellainen, joka yleisön on helppo ostaa, on toinen heistä pidempi kuin toinen, kuten elokuvassa.

”Mielettömän hyvät
roolit kaikilla!”

Heti tarinan alussa selviää, että rikas raikulipoika, Bruno Rygseck on kuollut epäilyttäviltä vaikuttavissa olosuhteissa juhlien jälkeen kotonaan.

Brunon roolissa nähdään Pekka Hänninen. Hänen palvelijaansa Batleria näyttelee Jukka Puronlahti ja leskeään Alli Rygseckiä Mari Pöytälaakso.  Heikki Vainionpää on Rykämö-konsernin apulaisjohtaja Erik Vaara. Brunon tätiä Amalia Rygseckiä näyttelee Mia Vuorela, ja serkkujaan Airi ja Aimo Rykämöä Sanni Lehto ja Joonas Snellman. Soppaa hämmentämässä ovat myös Brunon ystävä Irma Vanne, jota näyttelee Henna Sormunen sekä Ville Orttenvuoren näyttelemä kirjailija Laihonen. Jari Jaakonaho näyttelee muun muassa lääkäriä.

Näytelmä sijoittuu talvisodan kynnykselle, jolloin ihmisillä oli vielä varallisuutta. Ja Rygseck-Rykämön-suvulla sitä vasta piisaakin.
- Romanttiseen aikakauteen kuului tyylikäs pukeutuminen, jolloin miehet eivät milloinkaan olleet huoneessa ilman pikkutakkia naisen läsnäollessa.

Näytelmän puvut on suunnitellut Elina Vättö. Tapahtumat keskittyvät Brunon kotiin, jonne lavastussuunnittelija Kati Lamppu on luonut mystisen ilmapiirin.
- Brunon erikoinen persoona näkyy hänen varakkaassa kodissaan, jota kutsunkin haureuden temppeliksi, valaisee Lamppu.

Tunnelmaa tukee Hannu Raja-ahon suunnittelema valaistus. Äänet on suunnitellut Sami Lust ja naamioinnin Johanna Uusitontti.

Komisario Palmun erehdys saa ensi-iltansa 25. tammikuuta Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Dekkarikomediaa esitetään toukokuun alkupäiviin saakka.

Kirjasta valkokankaan
kautta näyttämölle

Komisario Palmun erehdys perustuu Mika Waltarin romaaniin vuodelta 1940. Kaikkien tuntemaksi tarinan teki Matti Kassilan ohjaama filmatisointi vuodelta 1960. Se on valittu kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi elokuvaksi vuonna 2012.

Teatterilavoille Palmu-tarinat nousivat vuonna 2016. Näytelmät on dramatisoinut Joel Elstelä, joka myös ohjasi ensimmäisen Palmu-näytelmän Helsingin kaupunginteatteriin. Seuraavista Palmuista neljä on tamperelaisen Panu Raipian ohjauksia.
- Kävi sellainen onnenkantamoinen, että Waltarin perikunta pyysi minua Palmu-näytelmien ohjaajaksi, Raipia kertoo.

Kuva 1: Komisario Palmun erehdys -näytelmän ikonista etsiväkolmikkoa näyttelevät Seinäjoen kaupunginteatterissa Eino Heiskanen, Esa Ahonen ja Jani Johansson. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Kuva 2: Rygseck-Rykämöiden huonetta ja sukua epävirallisessa yhteispotretissa etsivien kera. Eturivissä Esa Ahonen (vas.), Mari Pöytälaakso, Mia Vuorela ja Eino Heiskanen. Takana Jukka Puronlahti (vas.), Henna Sormunen, Joonas Snellman, Sanni Lehto, Heikki Vainionpää, Ville Orttenvuori, Pekka Hänninen ja Jani Johansson. Kuva: Seinäjoen kaupunginteatteri/anna valtari

Lisätietoja: toimitusjohtaja Markko Heinonen, puh. 0400 134 744

Ehkäpä tulevina vuosina Maarian pappilan kasvimaalla voidaan ihailla kyläkellukkaa, litulaukkaa ja hullukaalia – tai jotakin muuta niistä lukuisista 1700-luvun kasveista, joita Pehr Kalm kasvatti Turun Maariassa.

Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi tiistaina 14.1. Turun museokeskuksen museopuutarhuri Leena Halmin pyynnön saada perustaa Pehr Kalm -huone Maarian vanhaan pappilarakennukseen, joka on 1600-luvun lopulta. Vanha pappila sijaitsee nykyisen uudemman, vuonna 1791 valmistuneen pappilarakennuksen pihapiirissä. Samalla kokouksessa annettiin lupa perustaa Pehr Kalm-kasvinäytemaa pappilan läheisyyteen. Siellä on tarkoitus esitellä Kalmin aikaisia kasveja.

Kasvitieteen isän, Maarian kirkkoherrana toimineen Pehr Kalmin aikaan Maariassa puutarhassa kasvoi hedelmäpuita, maustekasveja ja kukkia.

Pehr Kalm vihittiin 1757 Piikkiön seurakunnan kirkkoherran virkaan, josta hän siirtyi 1763 Maarian seurakunnan kirkkoherraksi. Hän oli syntynyt 1716 ja kuoli vuonna 1779. Kalm toimi Turun Akatemiassa taloustieteen professorina, oli Carl Linnén oppilas ja teki tutkimusmatkoja, joista tunnetuin oli vuosia kestänyt matka Amerikkaan. Maarian lisäksi Kalmilla oli puutarha Hirvensalossa ja yliopistollinen puutarha Piispankadun ja Aurajoen välissä.

Koleraan kuolleet vainajat saa haudata Turun hautausmaalle

Samassa kokouksessa oli esillä myös 1800-luvulla koleraan kuolleiden vainajien jäänteiden hautaaminen uudelleen.

Turun Kakolanmäen alueelta lähinnä Tallimäen kentältä löydetyt, vuonna 1831-32 sekä 1850-70-luvuilla koleraan kuolleet vainajat tai paremminkin heidän luunsa ja luuaineksensa voidaan haudata Turun hautausmaalle niille osoitettuun paikkaan. Aluehallintovirasto on tehnyt asiasta päätöksen, jonka kirkkoneuvosto merkitsi tiedokseen.

Hautaus toimitetaan tämän vuoden keväällä myöhemmin kerrottavana ajankohtana. Turun kaupungin Muuritutkimus Oy määritteli alueelta kaikkiaan 376 vainajaa, joista 75 oli ortodokseja, oletettavasti pääosin venäläisiä sotilaita. Haudoista löydettiin ortodoksia ristiriipuksia. Muiden vainajien uskontokunta ei ole tiedossa.

Lisätietoja vainajien hautaamisesta:
Hautaustoimen päällikkö Pekka Sorri, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, p. 040 3417 512.

Tropical Winter Ukulele Festivaali tuo tämän hetken myydyimmän soittimen ystävät Leppävirralle jo viidennen kerran. 17.-19. tammikuuta järjestettävän festivaalin teemana on yhteisöllisyys ja tapahtumasta onkin tehty yleisön ja artistien yhteinen festivaali. Näillä festivaaleilla yleisö pääsee osallistumaan eli soittamaan ja laulamaan yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten artistien kanssa. Esiintyjiä ja turisteja on tulossa kotimaan lisäksi ainakin Japanista, Filippiineiltä, Virosta, Italiasta ja Saksasta.

Festivaalilla esitettävä musiikki ulottuu Vox Stellariumin soittamasta keskiaikaisesta musiikista Elisabeth Pfeifferin kantaesittämiin itävaltalaisten nykysäveltäjien teoksiin. Luonnollisesti myös viihde-, pop-, iskelmä- ja jazz-musiikki ovat hyvin edustettuna.

Festivaaliviikonloppuna 25 artistia ja orkesteria tuo kuulijoiden iloksi noin neljäkymmentä keikkaa, joissa esiintyvien soittajien määrä nousee yhteensä kahteen sataan. Jo ennen viikonloppua opettajat kiertävät kouluilla Leppävirralla ja Joroisissa, samoin paikalliset orkesterit viihdyttävät jalkautuen muun muassa kirjastoihin ja kauppoihin. Festivaali päättyy sunnuntaina kirkkokonserttiin, jossa esiintyy muun muassa Kristiina Brask.

Valotaidefestivaali Polar Night Light Festival järjestetään neljättä kertaa Kuusamon Rukalla 17.1.–1.2.2020. Festivaali valaisee näyttävästi Rukan eturinteet, minkä lisäksi valotaideteoksia voi ihailla Rukan kylässä sekä Family Park -perherinteessä, jonka viereen rakentuu suosittu Lyhtypuisto. Polar Night Light Festivalin tuottavat yhteistyössä Sun Effects, Rukakeskus sekä Ruka-Kuusamon matkailu.

Rukalla nähdään valotaideteoksia Terhi Niemiseltä, Nadja Räikältä, Riikka Karjalaiselta, Sofia Ivarssonilta sekä Mimmit Peinttaa -kollektiivilta, jossa on mukana kymmenen naistaiteilijaa.

–Tänä talvena festarin taiteilijakaarti laajentaa ensimmäistä kertaa ulkomaille, kun saamme Rukan kylään esille kööpenhaminalaisen valosuunnittelija ja taiteilija Sofia Ivarssonin Timegazing-teoksen. Festivaali tuo myös kaksi mittavaa videoteosta Rukan kylän suurille videonäytöille, joissa normaalisti näytetään mainoksia, kertoo festivaalin kuraattori Alexander Salvesen.

Lux Helsingistä tuttu Lyhtypuisto puetaan paikallisiin teoksiin

Edellisvuosina osa Polar Night Light Festivalin valotaideteoksista on asetettu esille Kuusamon keskustaan. Tänä vuonna valotaidefestivaali keskittyy yksinomaan Rukalle. Maaginen, sadoista käsintehdyistä lyhdyistä koostuva Lyhytpuisto on tuttu myös Lux Helsinki -tapahtumasta, ja Polar Night Light Festival esittelee kokonaisuuden tänä vuonna Ruka Valleyn alueella, Family Parkin vieressä. Lyhtypuiston lyhdyt ovat edellisvuosien tapaan paikallisten lasten ja nuorten tekemiä. Viiden kuusamolaisen koulun oppilaat ovat koulussa opettajan johdolla rakentaneet luomuksensa, jotka ripustetaan esille Lyhtypuistoon kahdeksi viikoksi.

–Festivaaliohjelman voi entistä kokonaisvaltaisemmin kokea lasketellen, sillä kaikki teokset sijaitsevat joko suoraan laskettelurinteessä tai ihan niiden välittömässä läheisyydessä. Tarjolla on ainutlaatuinen elämys, millä erottaudumme vahvasti muista hiihtokeskuksista, kertoo Otto Lintunen, Rukakeskuksen rinnetoiminnan kehityspäällikkö.

Rukan kylän sekä Ruka Valleyn alueet yhdistävä gondolihissi vie laskettelijoiden lisäksi myös jalankulkijat valotaideteosten äärelle molemmille puolille tunturia. Lisäksi osa gondolihisseistä saa oman festivaalivalaistuksen. Festivaalin aikaan yleisön on mahdollista ”laskea osaksi valotaideteoksia”, kun perjantaisin klo 19 Rukan Eturinteessä järjestetään yhteinen valolasku. Osallistujat saavat käteensä valotikut, mutta voivat lisäksi somistaa laskuasun myös omin valolähtein – esimerkiksi otsalampuin, jouluvaloin tai heijastimin. Festivaalivalaistus on koettavissa myös rattikelkkaillen kaikkina muina iltoina perjantaita lukuun ottamatta.

Hiihtokeskuksen hissejä käyttävät laskettelijat ja jalankulkijat tarvitsevat hissilipun, mutta muutoin festivaalin teokset ovat avoinna yleisölle pääsymaksutta vuorokauden ympäri.

Lisätiedot:

Alexander Salvesen, festivaalin kuraattori, Sun Effects Oy, puh. 040 507 6366, alexander.salvesen@suneffects.fi

Katariina Uusitupa, festivaalin tuottaja, Sun Effects Oy, puh. 050 367 6453, katariina.uusitupa@suneffects.fi

Otto Lintunen, rinnetoiminnan kehityspäällikkö, Rukakeskus Oy, puh. 041 440 6841, otto.lintunen@ruka.fi

Lisätiedot teoksista: lightfestival.fi
Tapahtumat Rukalla valofestivaalin ajalla: www.ruka.fi/lightfestival

Kuvia median käyttöön (kuvaaja Simo Vilhunen): https://drive.google.com/open?id=1DYAaB9xH62iA052Mgq7u0QAV7Z_EzbvV

Polar Night Light Festivalin teokset:

Terhi Nieminen (FI): The Weightless sekä The Spectral, Nadja Räikkä (FI): Aphantasia, Sofia Ivarsson (DK): Timegazing sekä Riikka Karjalainen (FI): A Reflective Poem. Lisäksi viime vuonna Polar Night Lightissa debytoinut, Mimmit peinttaa -valotaidekollektiivin Ultraviolet Gallery -teossarja levittäytyy useammalla teoksella ympäri rinnettä.

Mukana olevat koulut: Nilon koulu, Nilonkankaan koulu, Määttälän koulu, Nissinvaaran koulu ja Rukan koulu.

Talo on kasvanut 30 vuodessa toimialansa merkittäväksi tapahtumayhtiöksi

Tampereen tapahtuma- ja kulttuuritoimijat viettävät yhteistä juhlavuotta. Tampere-talo täyttää 30 vuotta, Tampere Filharmonia 90 vuotta ja Muumimuseossa on 75-vuotisjuhlat ensimmäisen Muumi-kirjan julkaisun kunniaksi. Juhlavuoden kruunaa Tampere-talon yhteydessä juuri avautunut Suomen ensimmäinen Marriott-hotelliketjun Courtyard Tampere City. Saman katon alla toimivat yhtiöt ja yhteisöt muodostavat nyt poikkeuksellisen laajan palveluiden ja tapahtumien keskittymän. Tampere-talon kävijät voivat kokea saman katon alla nyt tusinan verran erilaisia tapahtumia, elämyksiä ja palveluita. Vastaavaa yhtä laajasti sisältöjä tarjoavaa elämysten kokonaisuutta ei löydy muualta Suomesta. Kansainvälisestikin tarkasteltuna kokonaisuus on poikkeuksellinen.

- Meillä on saman katon alla muiden muassa konserttitalo, kongressi- ja kokouskeskus, täysimittainen sinfoniaorkesteri, ooppera, baletti, museo, musiikkiklubi, ravintola, kahvila, myymälä, messut, hotelli ja puistoalue. Moomins, Meetings, Music ja Marriott on kokonaisuus, joka on kansainvälisesti poikkeuksellisen vahva palvelupaketti ja vahvistaa osaltaan Tampereen hakemusta ja mahdollisuuksia tulla valituksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, kertoo Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Markkinaehtoisesti toimiva tapahtumayhtiö

Tampere-talon juhlavuosi käynnistyy taloudenkin näkökulmasta positiivisissa merkeissä. Yhtiön liikevaihdon ja tapahtuma- ja kävijämäärien voimakas kasvu jatkuu jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Tampereen kaupungin 30 vuotta sitten perustama kulttuuri- ja kongressikeskus on tänä päivänä toimialansa merkittävä tapahtumayhtiö sekä kulttuuripalveluiden tarjoaja, jonka liiketoiminta luo ja tuottaa hyvinvointia yhteiskunnassa.

Tampere-talon liikevaihto vuonna 2018 oli 12,1 miljoonaa euroa. Se on yli kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa. Liikevaihtoa ja kasvua vauhdittavat uudet liiketoiminnat ja tapahtumakonseptit sekä tapahtuma- ja kävijämäärien kasvu. Vuonna 2018 talossa vieraili 605 500 kävijää ja järjestettiin tuhat tapahtumaa.

- Tulemme tekemään vuoden 2019 liikevaihdossa ja tapahtuma- ja kävijämäärissä jälleen ennätyksen. Näistä tuloksista kerromme pian lisää, Ahokas sanoo.

Tapahtumayhtiön liiketoimintamme on suurilta osin markkinaehtoista.

- Tuotamme promoottorina tapahtumia myös talon ulkopuolella ja kilpailemme samassa kentässä muiden kaupallisten yhtiöiden kanssa. Tuotamme esimerkiksi SuomiLOVE-konsertin Hartwall Areenalla 29. helmikuuta.

- Samalla toteutamme omistajamme Tampereen kaupungin tahtoa tarjota kaupunkilaisille erilaisia julkisia palveluita, kuten maksuttomia tapahtumia, oopperatuotantoja sekä erilaisia perhetapahtumia. Tähän tehtävään kaupunki antaa meille julkista avustusta, jonka määrä on vain noin kahdeksan prosenttia liikevaihdosta, Paulina Ahokas jatkaa.

Uusia liiketoiminnan avauksia

Vuonna 2019 liiketoiminta kasvoi ja yhtiön strategian mukainen uusi merkittävä avaus oli mm. tapahtumatoimisto Events Tampereen perustaminen. Lisäksi Tampere-talo perusti tapahtuma-alalle uuden yhtiön ja digitaalisen kuluttajapalvelun LiveX Oy:n yhdessä Lippupisteen ja Geniem Oy:n kanssa. Yhteiskuntavastuutaan yhtiö toteutti saavuttamalla toimialallaan ensimmäisenä merkittävän ympäristöteon: Talosta tuli Suomen ensimmäinen energiakäytöltään hiilineutraali kongressikeskus.

- Juhlavuoden ohjelma- ja tapahtumatarjonta vahvistaa rooliamme kulttuuri- ja kongressitalona. Kevään juhlaohjelmistossa on monipuolisesti sisältöjä eri kohderyhmille, muiden muassa Carmen-ooppera, Sorsaklubi-keikat, Intimissimo-konsertit ja Grammy-palkittu Patty Austin. Yritystapahtumissa ja kokouksissa on suuria kotimaisia tapahtumia, kuten Nuori2020, Rata2020 ja Kirjamessut, sanoo yritystapahtumista ja kulttuuriohjelmistosta vastaava liiketoimintajohtaja Mika Nevalainen.

- Events Tampere tuottaa asiakkaille heidän tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa räätälöityjä tapahtumia ja kongressipalveluja ympäri Suomen. Täydennämme oivallisesti Tampere-talon tarjoomaa palvelemalla asiakkaita kokonaisvaltaisesti myös talon seinien ulkopuolella, sanoo tapahtumatoimisto Events Tampereen liiketoimintajohtaja Katri Varjos.  

Lisätietoja

Viestintäpäällikkö Anne Sivula, 040 717 4873, anne.sivula@tampere-talo.fi

Kuvia

Talosta https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/Tilat+-+Venues/Ulkokuvia+-+Outside+view/

Tapahtumakuvia https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/POIMINTOJA+-+MOMENTS/

Konserttikuvia https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/Esiintyj%C3%A4kuvat+-+Performers/

Kuvapankki https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/

Lisätietolinkit

Juhlavuosi ja 195 syytä tulla Tampere-taloon: www.tampere-talo.fi/195  

https://tampereregion2026.fi/satoja-syita/

https://tamperefilharmonia.fi/

https://muumimuseo.fi/

https://eventstampere.fi/

https://tampere-talo.fi/ajankohtaista/tapahtuma-alalle-uusi-digitaalinen-kuluttajapalvelu-livex/ (17.12.)

https://tampere-talo.fi/ajankohtaista/30-vuotisjuhlakevat-ohjelmistojulkaisu/ (26.11.)

https://tampere-talo.fi/ajankohtaista/tampere-talosta-tuli-hiilineutraali/ (6.11.)

Talous- ja tunnuslukuja viime vuosilta: vuosi 2019 julkaistaaan lähiaikoina. 

Päijät-Hämeen alueen Lastu-kirjastoihin on hankittu elokuvien suoratoistopalvelu Kirjastokino, josta löytyy katsottavaa koko perheelle. Elokuvia voi katsoa ilman rajoituksia erilaisilla laitteilla.

Lastu-kirjastoihin hankittiin nyt testikäyttöön vuodelle 2020 Kirjastokino suoratoistopalvelu, jonka kautta elokuvia pystyy katsomaan missä vain. Palvelusta löytyy tällä hetkellä satoja elokuvia. Katsottavaa löytyy niin aikuisille kuin lapsillekin. Painotus on kotimaisissa elokuvissa, mutta palvelusta löytyy myös ulkomaisia elokuvia, lyhytelokuvia sekä dokumentteja. Aivan uusimpia elokuvia palvelusta ei ole. Tarjontaa voi selailla valmiista kategorioista tai etsiä hakusanoilla. Myös lapsia ajatellen Kirjastokino on turvallinen palvelu, sillä asiakas tunnistetaan kirjautuessa iän perusteella.

Helppokäyttöiseen palveluun kirjaudutaan osoitteessa www.kirjastokino.fi. Palvelun osoitteen löytää myös Lastu-kirjastojen verkkosivujen kautta. Kirjastokinoon kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla. Palvelussa ei ole katsomisrajoituksia, vaan asiakas voi katsoa niin monta elokuvaa kuin haluaa. Elokuvia ei joudu jonottamaan, vaan ne ovat heti katsottavissa. Palvelua voi käyttää tietokoneilla, tableteilla tai matkapuhelimilla.

Lisätiedot:

Saimi Kallio

kirjastonhoitaja/Media- ja musiikkipalvelut

Lahden kaupunginkirjasto

p. 044 482 6301

saimi.kallio@lahti.fi

lastu.finna.fi

Mitä metsä merkitsee suomalaisille? Kerro omasta, perheesi tai yhteisösi metsäsuhteesta SKS:lle!

Metsä on vahvasti läsnä suomalaisten elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka metsien merkitykset ja käyttö ovat muutoksessa, edelleen monet kokemuksemme ja muistomme liittyvät metsään ja teemme metsässä ja metsään liittyen monenlaisia asioita. Metsä herättää paljon tunteita ja ajatuksia.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke järjestävät yhteistyössä Suomen Metsämuseo Luston kanssa muistitietokeruun suomalaisista metsäsuhteista. Suhteeni metsään -keruun tavoitteena on tallentaa mahdollisimman laajasti monenlaisia kuvauksia metsien merkityksistä suomalaisille.

Mitä metsä merkitsee sinulle? Miten metsäsuhteesi on syntynyt ja millaiseksi se on muodostunut? Mitä olet tehnyt elämäsi aikana metsiin liittyen? Kerro metsästä elämänvaiheissasi ja perheesi tai yhteisösi elämässä. Kerro myös, omistatko metsää ja liittyykö työsi tai ammattisi metsään. Miten ne näkyvät metsäsuhteessasi? Lähetä kirjoituksesi SKS:lle 15.10.2020 mennessä. Otamme vastaan myös valokuvia.

Vastaukset arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Aineiston pohjalta tehdään tieteellistä tutkimusta ja julkaisuja. Tiedotamme keruun tuloksista keväällä 2021. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Vastausohjeet: www.finlit.fi/metsa

Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi
Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, https://metsasuhteita.fi/tutkimus/
Tutkimushankkeen johtaja, dos. Jaana Laine, puh. 050 563 6013, jaana.laine@helsinki.fi 
Tutkija, jatko-opiskelija YTM Tuulikki Halla, puh. 040 7373 904, tuulikha@uef.fi
Tutkija, jatko-opiskelija FM Reetta Karhunkorva, puh. 050 328 9644, reetta.karhunkorva@lusto.fi

Mediatiedote 15.1.2020

Tampereen Työväen Teatterin keväässä on peräti seitsemän ensi-iltaa, joista kolme on kantaesityksiä. Ludvig Holbergin kansankomedia Jeppe Niilonpoika saa ensi-iltansa 25.1. Suurella näyttämöllä. Ohjaus ja sovitus on Akse Petterssonin, jonka ohjaus Kaspar Hauser on nimetty sukupolvikokemukseksi ja vuosikymmenen elämykseksi. David Mametin #metoo -aihetta käsittelevä Karvas pala (Bitter Wheat) tulee Eino Salmelaisen näyttämölle 21.1. Pohjoismaisen kantaesityksen ohjaa Milko Lehto. Seela Sella on Hitler uutuusnäytelmässä Hitler ja Blondi, vastanäyttelijänään Verneri Lilja. Näytelmän käsikirjoitus ja ohjaus on Michael Baranin ja kantaesitys 19.2. TTT:ssä ja syksyllä 2020 Kansallisteatterissa. Teatteri Takomossa syyskuussa ensi-iltansa saanut yhteistuotanto Ruusuruoska tulee TTT:n Kellariteatteriin helmikuussa, ohjaus on Esa Kirkkopellon.

”Jeppe Niilonpoika saa rajattoman vallan. Elokuvamoguli Barney Fein ajaa kaikkivoipaisuutensa juovuttamana kaikki läheisensä tuhoon. Seela Sella etsii Hitleriä itsestään. Näissä alkutalven uusissa ensi-illoissa on yksi yhteinen nimittäjä: Tutkimme sitä, mitä valta-asema ihmiselle tekee ja miksi se niin helposti houkuttelee väärinkäyttöön? ”, toteaa teatterinjohtaja Otso Kautto.

Suomen Kansallisteatterin kanssa aloitettavan yhteistyön lisäksi TTT syventää oppilaitosyhteistyötään ja antaa Suuren näyttämön nuorien kykyjen käyttöön. Rakastettu Dingo-nuorisomusikaali Nahkatakkinen tyttö esitetään viisi kertaa tammikuussa Tampereen Yhteiskoulun lukion 125-vuotisjuhlanäytäntönä. Marietta Kunnaksen ohjaamassa musikaalissa rooleissa on 80 Tampereen yhteislukion opiskelijaa sekä näyttelijät Miia Selin ja Juha Junttu. Toukokuussa näyttämön valtaa Tampereen Musiikkiluokkien 45-vuotisjuhlanäytäntö seikkailumusikaali Peter Pan. Tiina Brännaren ohjauksessa on mukana kaikkiaan 200 Tampereen Musiikkiluokkien oppilasta.

Kohtuuton komedia Jeppe Niilonpoika
Ensi-ilta 25.1.2020 Suurella näyttämöllä

Jeppe Niilonpoika heitetään kesken kaiken vallan ytimeen. Kun Jeppe, jälleen kerran korkin päälle astuttuaan, herääkin paronina, herrana ja valtiaana nousee kysymys: mitä kaikkea itsevaltiaana voikaan tehdä? Ja minkälainen on laskuhumala, kun aamu paljastaa juhlan jäljet ja paroni muuttuu takaisin talonpojaksi? ”Jeppe Niilonpoika tarkastelee sitä, kenelle valta sopii. Vai sopiiko se kenellekään. Se on sadunomainen tarina, josta tiedetään tämä yksi lause: Miksi Jeppe juo?”, kertoo näytelmän suomentaja, sovittaja ja ohjaaja Akse Pettersson. ”Suomalaisille suhde alkoholiin on vähintäänkin monimutkainen. Se on sekä suuren nautinnon, ilon ja riemun aihe. Ja yhtä suuren surun, pelon ja pettymyksen aihe. Meidän kulttuurissamme on monia Jepen kaltaisia hahmoja Röllipeikosta Uuno Turhapuroon, joita me sekä ihailemme että paheksumme”. Nimiroolissa nähdään ensi kertaa Tampereella vieraileva Joonas Heikkinen ja muissa rooleissa TTT:n uudet kiinnitykset Hiski Grönstrand ja Anne-Mari Alaspää sekä Kaisa Sarkkinen, Juha-Matti Koskela, Jyrki Mänttäri, Saska Pulkkinen, Miia Selin ja Auvo Vihro. Näytelmää suositellaan yli 15-vuotiaille.

Musta komedia Karvas pala
Pohjoismainen kantaesitys 21.1.2020 Eino Salmelaisen näyttämöllä

Lontoon West Endissä juhlittiin kesäkuussa 2019 Bitter Wheat -näytelmän ensi-iltaa. Pääroolissa nähtiin John Malkovich: elokuvatähti oli päättänyt palata teatterin näyttämölle 30 vuoden tauon jälkeen. Pulitzer-palkitun, kiistellyn David Mamet'n kirjoittama näytelmä oli herättänyt jo etukäteen runsaasti huomiota tulenaran #metoo-aiheensa takia. Tampereella oltiin hereillä ja näytelmän esitysoikeudet saatiin Suomeen pikavauhtia – ensimmäisenä Pohjoismaissa. Karvas pala kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun vallantunne loiskuu kerta kaikkiaan yli äyräiden. Näytelmän häikäilemätön mediamoguli Barney Fein puskee päämääriinsä keinolla millä hyvänsä, kunnes hänen valtakuntansa romahtaa. Mutta millainen on Feinin loppu? Näytelmän on suomentanut Michael Baran, ohjaus on Milko Lehdon. Pääroolissa nähdään Aimo Räsänen, muissa rooleissa Yuko Takeda, Suvi-Sini Peltola, Jari Ahola, Tommi Raitolehto, Janne Kallioniemi ja Joes Teka.

Hitler ja Blondi: Kansallisteatterin ja TTT:n yhteistuotanto
Kantaesitys 19.2.2020 Eino Salmelaisen näyttämöllä

Suomen Kansallisteatterin ja TTT:n yhteistuotantona ja -toteutuksena syntyy Kansallisteatterin dramaturgin ja ohjaajan Michael Baranin näytelmä Hitler ja Blondi. Kantaesitys nähdään helmikuussa Tampereella, syksyllä esitykset alkavat Helsingissä. Hitler ja Blondi on runollinen, anteeksipyytelemätön ja komiikkaa kaihtamaton tutkimusmatka Adolf Hitlerin ja hänen lemmikkikoiransa Blondin elämään ja aivoituksiin. Millaisena valtiaana Hitler saattaisi näyttäytyä uskollisen mutta tarkkavaistoisen saksanpaimenkoiran silmin? Rooleissa nähdään Seela Sella ja Verneri Lilja. Michael Baran ohjaa oman teoksensa. Suunnittelu- ja tuotantoryhmä tulee yhteisesti sekä Kansallisteatterista että TTT:sta.

Ruusuruoskan ensi-ilta oli Teatteri Takomossa loistoarvioiden saattelemana
Tampereen ensi-ilta 6.2.2020 Kellariteatterissa

Esa Kirkkopellon ohjaama Ruusuruoska on yhteistuotanto. Se sai kantaesityksensä Teatteri Takomossa 20.9. loistoarvioin. Minna Kontkanen kommentoi esitystä Suomen Kuvalehdessä: ”Alpo Jaakolan mystinen kuvataide puhkeaa näyttämöllä ääneen ja liikkeeseen. Se on sanan ja kuvan rajoja kaatava maineteko”. Tampereen ensi-ilta on 6.2.2020 Kellariteatterissa. Alpo Jaakolan sarjakuviin perustuvan näytelmä rooleissa ovat Takomosta Joanna Haartti, Joonas Heikkinen ja Nätystä Sofia Smeds sekä TTT:stä Minna Hokkanen ja Auvo Vihro. Tekstin on kirjoittanut Mika Rättö ja musiikki on Eero Palviaisen.

Pop Fiction on TTT-Klubin kevätkauden uutuus
Maaliskuun 13. päivä TTT-Klubilla saa ensi-iltansa sketsejä ja hittejä sisältävä Pop Fiction – tarinoita populaarikulttuurista. Esitys sukeltaa populaarikulttuurin ilmiöihin, sen viihdyttävimpiin ja hauskimpiin piirteisiin. Mitä meille on tapahtunut? Miksi haluamme jakaa tai löytää itsemme parisuhdehelvetistä paratiisisaarella? Miksi haluamme katsoa itseämme katsomassa teeveetä tai katsooko sitä enää kukaan? Mukana hittibiisejä Suomesta ja maailmalta. Käsikirjoitus Heikki Syrjä ja Johanna Tohni, ohjaus Otto Kanerva, rooleissa Johanna Tohni, Sami Hintsanen ja Juha Junttu. Pop Fictionista järjestetään myös kaksi Work in Progress -harjoitusesitystä ennen ensi-iltaa.

TTT-Klubilla vierailevat keväällä aiemmin julkistetut musiikkinäytelmät Rakastan sua ja Abbaa (alkaen 18.1.) sekä Lasilliset Juicea (alkaen 24.1.). Tribuuttikonsertteina kuullaan Leonard Cohenin (12.3.), Bruce Springsteenin (21.3.) ja Bob Dylanin (16.5.) lauluja. Panu Savolainen ja JPP omistavat jazzin ja kaustislaisen viulismin yhdistävän konsertin Charlie Parkerin juhlavuodelle 13.2. M.A. Numminen ja Pedro Hietanen pureutuvat Kiellettyihin lauluihin 20.2. Buenos Airesin tangoihin eläytyvät Martin Alvarado, Eero Koivistoinen ja Alexi Tuomarila 22.4. Omaa musiikkiaan esittävät keväällä Kanerva ja Kielo Kärkkäinen (25.1.), Martti Servo & Napander (1.2.), Micke Björklöf & Blue Strip (8.2.), Cuejero feat. Anette Åkerlund (7.3.), Laura Moisio ja Viitasen Piia (14.3.), Edu Kettunen (4.4.), Dr. Helander & Third Ward (18.4.), Paleface (25.4.), Pauli Hanhiniemi – Ville Rauhala MAD (9.5.) sekä Nina Mya yhtyeineen (14.5.).

Kevätkauden stand up -koomikoita TTT-Klubilla ovat Jacke Björklund, Rudi Rok ja Tommi Mujunen (17.1.), Ursula Herlin, Lasse Oikarinen, Ray Zambino ja Eero Corso (Läpimurto-kiertue 31.1.), Jukka Lindström, Teemu Vesterinen ja Heli Sutela (14.2.), Jukka Lindström harjoitusesityksellään Stand upin deadline (5.3.), Olli Siiki, André Wickström ja Krisse Salminen (6.3.), Anitta Ahonen, Paul Westlake ja Jussi Simola (20.3.), Ali Jahangiri uudella kiertue-esityksellään Ali ihmemaassa (3.4.), Anders Helenius, Eeva Vekki, Tomi Haustola ja Antti Haapala (Noin viikon stand up -kiertue 17.4.), Ida Grönlund, Mikko Vaismaa ja Tomi Walamies (2.5.) sekä Iikka Kivi esityksellään Spede on kuollut (15.5.).

Stand uppia on luvassa myös Kellariteatterin lämpiössä. Kiltin tytön syndrooma on Eriikka Väliahteen omakohtaista ja hauskaa, mutta ei totista stand uppia keski-ikäisen ruuhkavuosinaisen elämästä 22.-25.1. (loppuunvarattu).

Ohjelmistossa jatkavat
Suuren näyttämön syyskauden uutuuksia esitetään vielä kevään ajan. Juhannustanssit on ohjelmistossa 21.3. asti ja hittimusikaali Poikabändi 16.5. saakka. Kellariteatterissa Koiran morsiamet jatkaa ohjelmistossa koko kevään. Lapsille on 4.3.-26.4. tarjolla viihdyttävä Tatu ja Patu – Syömään!. Eino Salmelaisen näyttämöllä ohjelmistossa jatkavat Pikku vampyyri, Vanhoja poikia, Don Quijote ja Yhtä matkaa. TTT-Klubilla nähdään Mars vs. Venus? ja Luolamies.

Lisätietoja
Työryhmät ja lisätietoja näytelmistä teatterin kotisivuilta http://www.ttt-teatteri.fi

Pressikuvat
http://www.ttt-teatteri.fi/medialle

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi
tiedottaja Mika Kauhanen, 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

Facebook / Instagram / YouTube / Twitter

Toivo on länsimaisessa aatehistoriassa paljon kyseenalaisempi ilmiö kuin esimerkiksi rakkaus ja luottamus. Vaikka rakkaudella ja luottamuksella on ongelmallisiakin piirteitä, juuri kukaan ajattelija ei kyseenalaista niiden periaatteellista myönteistä merkitystä. Antiikista nykypäivään sen sijaan on ollut tavallista ajatella, että toivomisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Risto Saarisen uutuuskirja Oppi toivosta osallistuu keskusteluun positiivisesta ja negatiivisesta ajattelusta. Tarvitsemme perusteltua ja oikeutettua toivoa, mutta myös arjessa vaihtuvia pieniä myönteisiä odotuksia, jotka kantavat päivästä toiseen. Voiko toivo olla turhaa?  

Teos kokoaa yhteen ja esittelee tärkeimmät toivoa käsittelevät länsimaisen aatehistorian ja nykykeskustelun puheenvuorot ensimmäistä kertaa suomeksi.  Lisäksi se tekee uuden filosofisen avauksen soveltamalla Immanuel Kantin moraalifilosofiaa ja toivokäsitystä ilmastokeskusteluun sekä esittää uutena vaihtoehtona kantilaisen ilmastonmuutosasenteen.

Kun ihmisiä ahdistavat suuret uhat, kuten juuri ilmastonmuutos sekä jyrkentyvä populismi, ajatus toivosta tarjoaa myönteisiä mahdollisuuksia toimia ja elää tässä tilanteessa.

”Odotus (elpis) on antiikin ajattelussa muistin vastinpari. Kun muistaminen käsittelee menneisyyttä, toivominen tai odotus suuntautuu tulevaisuuteen. Tässä merkityksessä toivolla on tunteen lisäksi myös rationaalinen ja erityisesti mielikuvitukseen vetoava puolensa. Odottavan olisi hyvä arvioida tulevia tapahtumia järkensä ja kuvittelukykynsä avulla.”

”Me kaikki toivomme jotakin ja pelkäämme jotakin ilmastonmuutoksen edessä. Niin poliittinen kuin yksilöiden välinen keskustelu on sakeana toivon ja huolen näköaloista. Kantin näkemys tähän keskusteluun on ankara, mutta se myös selkiyttää ilmapiiriä. Sinulla on oikeus toivoa silloin ja vain silloin, kun olet selvillä asioista ja teet parhaasi asian eteen.”

"Toivon korostaminen liittyy siihen modernin tieteen perusajatukseen, jonka mukaan elämme varsinaisesti totuutta edeltävää aikaa. Emme tiedä, kuinka lähellä totuutta juuri nyt olemme, mutta näemme, että entisaikojen tutkimus oli meitä jäljessä."

Risto Saarinen
Oppi toivosta
ISBN 978-952-345-067-7
Gaudeamus 2020

Kirjoittaja

Risto Saarinen (s. 1959) on Helsingin yliopiston ekumeniikan professori ja Suomen Akatemian huippuyksikön ”Järki ja uskonnollinen hyväksyminen” johtaja. Häntä kiinnostavat erityisesti ihmismielen filosofinen ja teologinen ymmärtäminen, monikulttuurisuus sekä uskontojen vuoropuhelu. Aiemmin hän on julkaissut mm. teokset Oppi rakkaudesta (2015) ja Oppi luottamuksesta (2017).
Yhteystiedot: risto.saarinen@helsinki.fi

Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.  

Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi

Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin konsertissa torstaina 23.1. klo 19 Lappeenranta-salissa orkesteria johtaa orkesterin uusi taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo. Solistiksi saapuu viimeisen kansainvälisen Moskovassa järjestetyn Pjotr Tshaikovski –sellokilpailun palkittu suomalaisfinalisti sellotaiteilija Senja Rummukainen, joka soittaa ranskalaisen Camille Saint-Saënsin Sellokonserton nro 1 op. 33.  Konsertin muun ranskalaisen ohjelman ytimessä kuljetaan 1800-luvun lopulta 1900-luvun säkenöivään iloiseen Pariisiin.

Ranskan kansallissäveltäjiin lukeutuvan Camille Saint-Saënsin romanttinen sellokonsertto nosti säveltäjän vuonna 1872 Ranskan johtavaksi säveltäjäksi. Monet säveltäjät kuten Dmitri Shostakovitsh ja Sergei Rahmaninov nimesivät teoksen myöhemmin suurimpien sellokonserttojen joukkoon.

Vincent d´Indyn näyttämömusiikki Karadec (1890) vie kuulijan akvarellimaisen mystiikan äärelle Bretagnen kansanmusiikin vaikuttaessa säveltäjän tyyliin.

Uusklassismin eturintamassa mm. Les six- ryhmässä vaikuttaneen Francis Poulencin Sinfonietta puolestaan välittää Ajan ja paikan hengen Pariisista suoraan Eiffelin tornilta Sacré-Coeurille vuodelta 1947, kun toisesta maailmansodasta oltiin vähitellen toipumassa.

Konsertin kesto n. 2 tuntia, konsertissa on väliaika n. 20 min.

Taiteilijatapaaminen torstaina 23.1.2020 klo 18.30 Lappeenranta-salin lämpiössä intendentti Milko Vesalaisen haastattelussa Senja Rummukainen ja Erkki Lasonpalo.

Sen­ja Rum­mu­kai­nen (s. 1994) sai en­sim­mäi­sen pal­kin­non Tu­run sel­lo­kil­pai­lus­sa 2014. Ke­säl­lä 2015 Sen­ja oli fi­na­lis­ti­na Guil­her­mi­na Sug­gia Prize-sel­lo­kil­pai­lus­sa Por­tu­ga­lis­sa ja sijoittui kuudenneksi erittäin korkeatasoisessa kansainvälisessä Pjotr Tshaikovski -sellokilpailussa Moskovassa kesällä 2019. Hän esiin­tyy sään­nöl­li­ses­ti musiik­ki­fes­ti­vaa­leil­la Suo­mes­sa ja ul­ko­mail­la, jois­ta mai­nit­ta­koon mm. Naan­ta­lin musiik­ki­juh­lat, Tu­run musiik­ki­juh­lat, Ou­lun musiik­ki­juh­lat, Kau­niais­ten musiik­ki­juh­lat, Joen­suun musiik­ki­juh­lat, Hei­nä­ve­den musiik­ki­päi­vät, Grieg in Ber­gen-, sekä RUSK-fes­ti­vaa­li.

Sen­ja oli Kors­hol­man vuoden nuo­ri tai­tei­li­ja vuon­na 2015 ja hän on kuu­lu­nut Kuh­mon Ka­ma­ri­musii­kin ”Nuo­ret ka­ma­ri­muusi­kot”-oh­jel­maan vuo­des­ta 2016 läh­tien. Rum­mu­kai­nen on esiin­ty­nyt mm. Hel­sin­gin kau­pun­gi­nor­kes­te­rin, Tu­run fil­har­mo­ni­sen or­kes­te­rin, Kes­ki-Poh­jan­maan ka­ma­rior­kes­te­rin, Kuo­pion kau­pun­gi­nor­kes­te­rin, Pori Sin­fo­niet­tan, Vaa­san kau­pun­gi­nor­kes­te­rin, Joen­suun kau­pun­gi­nor­kes­te­rin, Sa­von­lin­nan or­kes­te­rin, Würt­tem­ber­gische Phil­har­mo­nie Reut­lin­ge­nin, Orque­stra Sinfó­nica do Por­to Casa da Mú­sican ja Bad Reic­hen­hal­lin fil­har­mo­ni­koi­den so­lis­ti­na. Hän on teh­nyt nau­hoi­tuk­sia YLE:lle.

Sy­ksys­tä 2017 Rum­mu­kai­nen on opis­kel­lut Ber­lii­nin Tai­dey­li­opis­tos­sa Jens-Pe­ter Maintzin luo­kal­la. Ai­kai­sem­pia opet­ta­jia ovat ol­leet Taru Aar­nio, Mar­ko Ylö­nen, Young-Chang Cho ja Truls Mørk. Li­sä­ope­tus­ta hän on saa­nut mm. Da­vid Ge­rin­gak­sel­ta, Rein­hard Latz­kol­ta ja Wolf­gang Boettc­he­ril­ta.2017 hän sai pai­kan Hel­sin­gin kau­pun­gi­nor­kes­te­rin 2. soo­lo­sel­lis­ti­nä. Sen­ja Rum­mu­kai­nen soit­taa Ste­fa­no Sca­ram­pel­la-sel­loa vuo­del­ta 1897, jon­ka hä­nel­le on ys­tä­väl­li­ses­ti lai­nan­nut Jor­ma Pa­nu­la.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin uutena taiteellisena johtajana vuoden 2020 alusta aloitti kapellimestari Erkki Lasonpalo ja sopimus on kahden vuoden mittainen. Lappeenrannan kaupunginorkesteri on maamme pienin sinfoniaorkesteri. Orkesterin toimintamallissa Saimaa Sinfoniettalla on keskeinen rooli Saimaan alueen orkesterikehityksen kärkihankkeena.

Erkki Lasonpalon kapellimestariopinnot alkoivat Jorma Panulan nuorisokapellimestariluokalla vuonna 2007 ja vuodesta 2008 opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla Leif Segerstamin oppilaana. Kapellimestaridiplomin Erkki Lasonpalo suoritti keväällä 2012 erinomaisin arvosanoin.
Erkki Lasonpalo on toiminut Heinäveden Musiikkipäivien taiteellisena johtajana vuodesta 2014. Syksyllä 2016 Erkki Lasonpalo aloitti työt Kemin kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana. Syksystä 2017 Erkki Lasonpalo on toiminut Mikkelin kaupunginorkesterin taiteellisena partnerina.
Sinfoniaorkesteri Vivon taiteellisena johtajana Erkki Lasonpalo aloitti keväällä 2019. Viulua Erkki Lasonpalo opiskeli aluksi Lahden konservatoriossa Pertti Sutisen oppilana. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli viulua vuodesta 2004 Mi-Kyung Leen, Päivyt Mellerin, Réka Szilvayn ja Tero Latvalan opissa. Hän on toinen viulisti Postiglione -jousikvartetissa, joka voitti kesällä 2009 kansainvälisen Night and Sun –jousikvartettikilpailun.

Milko Vesalainen, intendentti, 0405478706

Arvoisa vastaanottaja, 

Ohessa on käyttöönne uusin Mitä Suomi lukee -lista.

Lisää Mitä Suomi lukee -listoja löydätte kotisivultamme www.kirjakauppaliitto.fi

Ystävällisin terveisin,
Hanna Suvisaari
Kirjakauppaliitto ry 
  

​Lahden taide- ja muotoilumuseo LAD:in perustamishankkeen projektinjohtajan paikkaa haki 19 henkilöä, joista kuutta haastatellaan.  

Haastatteluun on kutsuttu kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Marita Kajander,  hankepäällikkö Kristian Keinänen, apulaisintendentti Maija Kylkilahti, taiteen maisteri Essi Pullinen, design konsultti/ yrittäjä Riikka Salokannel ja  näyttelypäällikkö Tiia Tiainen.  

Projektinjohtajan tehtävänä on museohankkeen liiketoimintamallin toteuttaminen yhdessä taidemuseon ja Malski-keskuksen asiantuntijoista koostuvan tiimin kanssa. Tehtävä täytetään määräaikaisena.  

Uusi museo LAD avautuu yleisölle kesällä 2021. LADin näyttelyissä nähdään taidetta, muotoilua, julisteita ja digiteknologiaa. Museo sijoittuu vanhaan Mallasjuoman kiin­teistöön ja sinne rakennettavan Malski-keskuksen tiloihin.  

Lisätiedot

Lahden kaupunki, sivistyspalvelut
Tiina Granqvist, sivistysjohtaja, 050 383 6574 
www.lahti.fi

18.1.2020 vietetään valtakunnallista Käsityölauantaita. Taitokeskukset ympäri Suomen järjestävät päivän aikana ohjelmaa sekä työpajoja ja kertovat tulevan kevään kurssitarjonnasta. Käsityölauantaina tehdään yhdessä ja nautitaan käsitöistä!

Vuoden käsityötekniikka vuoleminen on osa Käsityölauantain ohjelmaa monilla paikkakunnilla. Taitoliitto on valinnut vuolemisen vuoden käsityötekniikaksi ja sitä tullaan näkemään osana Taitojärjestön toimintaa koko vuoden ajan.

Vuole oma virkkuukoukku Molla Millsin kanssa

Modernin virkkauksen kansainvälisesti tunnettu taitaja Molla Mills kiertää kaikissa Suomen taitoyhdistyksissä huhti-toukokuussa 2020 opettamassa virkkuukoukun vuolemista ja virkkausta. Seitsemällätoista paikkakunnalla vietetään kevään kynnyksellä kurssituokio todellisen matalan kynnyksen vuolemisen parissa ja lopputuloksena kurssilaiset saavat mukaan kauniin ja käytännöllisen itse tehdyn käsityövälineen. Näin halutaan innostaa Vuoden 2020 käsityötekniikan eli vuolemisen kokeiluun myös enemmän pehmeiden materiaalien käsityötekniikoista innostuneita.

Molla Millsin vuolutyöpaja kestää noin 2,5 tuntia ja työpajan hinta on 15 euroa. Yhteen työpajaan mahtuu 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen avautuu netissä www.taito.fi lauantaina 18.1.2020 klo 9 ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kiertueaikataulu 2020

• TI 14.4.   Taito Pohjois-Karjala, Joensuu  klo 17.30
• KE 15.4.  Taito Itä-Suomi, Mikkeli klo 17.30
• TO 16.4.  Taito Keski-Suomi, Jyväskylä klo 17.00
• PE 17.4.  Taito Nyland, Tammisaari 17.30
• LA 18.4.  Taito Etelä-Suomi, Helsinki klo 14.00
• KE 22.4.  Taito Satakunta, Pori klo 17.30
• TO 23.4.  Taito Pirkanmaa, Tampere klo 17.30
• PE 24.4.  Taito Kymenlaakso, Kouvola klo 17.00
• MA 27.4. Taito Åboland, Parainen klo 17.30
• TI 28.4.   Taito Varsinais-Suomi, Turku klo 17.30
• TI 5.5.    Taito Keski-Pohjanmaa klo 17.30
• KE 6.5.   Taito Österbotten, Vaasa klo 17.30
• TO 7.5.   Taito Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki klo 17.30
• MA 11.5  Taito Lappi, Rovaniemi klo 17.30
• TI 12.5.  Taito Pohjois-Pohjanmaa, Oulu klo 17.30
• KE 13.5. Taito Kainuu, Kajaani klo 17.30
• TO 14.5. Taito Ylä-Savo, Iisalmi klo 17.30

Lisätietoja vuoden käsityötekniikasta: https://www.taito.fi/toimintamme/vuoden-kasityotekniikka/ 

Lisätietoja Molla Mills vuolukiertueesta: https://www.taito.fi/vuole-oma-virkkuukoukku-molla-millsin-kanssa/ 

Musiikki ei ole kielestä kiinni eikä aina runouskaan. Turun kaupunginkirjaston suurtuotantohankkeessa Kirjallisuus kohtaa musiikin törmäytetään yleisöjä, musiikkia ja kirjallisuutta sekä tutkitaan niiden välistä vuorovaikutusta. Ohjelmatarjonta käynnistyy tammikuussa ja jatkuu koko vuoden 2020. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Turun filharmoninen orkesteri ja Turun yliopiston eri oppiaineet.

Kirjaston ohjelmatarjontaa tuottaessa vastaan tulee usein ajatus tai jopa vaatimus kohderyhmästä. Se voi liittyä asiakkaiden ikään, äidinkieleen tai vaikkapa ohjelmaformaattiin.Tällä kertaa tavoitteena on tarjota ohjelmaa, jota ei esimerkiksi kieli määritä, sillä ääni-, musiikki- ja lukunäytteillä tulee olemaan iso rooli. Pyrkimyksenä on ylittää ikä- ja kieliryhmärajoja ja kannustaa asiakkaita etsiytymään tilaisuuksiin, joihin eivät ehkä aikaisemmin ole tulleet.

Luvassa mm. luentoja, keskusteluja ja konsertteja

Kevään ohjelma alkoi teeman mukaisella aineistonäyttelyllä pääkirjaston aulassa, jossa se on nähtävillä tammikuun loppuun saakka. Vuoden alussa 20.1. käynnistyy myös Kirjallisuus kohtaa musiikin -yleisöluentosarja pääkirjaston Studiossa. Luennoilla tarkastellaan muun muassa äänteitä ja musiikillisuutta nykylyriikassa, rapin ilmentämää sanataidetta sekä puheen estetisoitumista audiovisuaalisessa mediassa. Luennoitsijoina toimii TY:n tutkijoita.

Helmikuussa kuullaan Nocturno-konsertti, jossa Jukka Romu ja Arto Tarkkonen esittävät Eino Leinon runoja ja niihin sävellettyjä lauluja. Maaliskuussa luvassa on keskustelusarja Äänestä sana, sanasta ääni, jossa sanan ja sävelen ammattilaiset keskustelevat lajityyppien välisten rajojen rikkomisesta. Mukana sarjassa ovat muun muassa Pekko Käppi, Iida Rauma ja Inka Rantakallio.

Maaliskuussa on myös Saagassa koko perheen, mutta erityisesti lapsille suunnattu Lasten laululeikkishow Pikkuli, joka tutustuttaa Lasten Musiikkijuhlien kunniaksi eri soittimiin.

Huippukohtia on tulossa vielä vuoden aikana lisää, muun muassa Go Runo Go ja Taiteiden yö kesällä sekä Varsinais-Suomen runoviikko ja Kaamostapahtuma marraskuussa.

Musiikki ja kirjallisuus kohtaavat myös Åbo Poesidagar -festivaaleilla

Myös Suomen ainoa ruotsinkielinen runovestifaali Åbo poesidagar, joka tänä vuonna järjestetään 23.–26.4., törmäyttää musiikin ja kirjallisuuden. Turun pääkirjastossa muistellaan hiljattain edesmennyttä kirjailijaa Claes Anderssonia musiikin merkeissä. Julia Korkman orkestereineen esittää Anderssonin runoihin sävellettyjä lauluja ja kertoo läheisestä yhteistyöstään runoilijan kanssa.

Seuraa kirjaston www-sivuja, joilla ohjelma täydentyy.

Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Taina Ratia
Kirjastopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala
taina.ratia@turku.fi, p. 044 9072940

www.turku.fi/kirjasto