– Koreografi Mikko Orpana lähestyy maailmaa, jossa mielemme sulautuvat yhteen

Zodiakissa saa syyskuun lopussa ensi-iltansa teos, jossa asetutaan tanssitaiteen keinoin ihmisen sosiaalisen toiminnan perusedellytysten äärelle.

Koreografi Mikko Orpanan uusi teos I AM IN YOUR MIND hyödyntää ihmisen peilisolu- ja peilausjärjestelmien tutkimuksen löytöjä. Esitys nähdään Zodiak Stagella Kaapelitehtaalla 27. syyskuuta – 4. lokakuuta.

Neurotutkija Vittorio Gallesen mukaan peilisolut aktivoituvat sekä toiminnasta että sen katsomisesta. Tästä johtuen kommunikoimme hermostollisella tasolla jatkuvasti kaiken ympärillämme olevan kanssa. I AM IN YOUR MIND -esityksessä lähestytään tämän neurologisen ilmiön kautta maailmaa, jossa mielemme sulautuvat yhteen.

Orpana työryhmineen on lähtenyt liikkeelle tutkimalla kuinka pitkälle peilausjärjestelmät mahdollistavat tanssillisen liikkeen, kosketuksen ja tunteiden siirtymisen ihmisten välillä. Samalla liikutaan paitsi tanssitaiteen, myös ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen perusedellytysten äärellä.

Ajatuksemme, sikäli kuin niiden voi sanoa olevan kehostamme riippumattomia, eivät ole niin yksilöllisiä ja salaisia kuin ehkä kuvittelemme. Minun mieleni kommunikoi sinun mielesi ja kehosi kanssa. Kun sinä liikut, minä tiedän miltä sinusta tuntuu, samoin kuin sinä tunnet minun kehoni jännityksen.

Suomalainen pitkän linjan peilautumisjärjestelmien tutkija Riitta Hari ja neurotutkija Lauri Nummenmaa kirjoittavat koskettavista tunteista:

- Toiset ihmiset ovat tärkein osa ympäristöämme. Vaikka aivomme ovatkin toisistaan erillisiä, kykenemme usein ymmärtämään toisiamme hämmästyttävän hyvin. - - on saatu selville, että toisten ihmisten eleiden, kehon asentojen ja liikkeiden automaattinen ”sisäistäminen” vastaavien aivoalueiden aktivoitumisen kautta auttaa heidän aikeidensa tai tavoitteidensa ymmärtämisessä.

Tällainen kommunikaatio on runollista, abstraktia ja merkityssuhteiltaan suhteellisen vapaata jokapäiväistä kanssakäymistä, mutta kuitenkin äärimmäisen tärkeää perusturvallisuuden kehittymisen ja toisen ymmärtämisen kannalta.

I AM IN YOUR MIND -teoksessa tanssivat Laura Faarinen, Mirva Mäkinen, Mikko Orpana ja Katri Soini. Taiteelliseen työryhmään kuuluvat lisäksi valo- ja videosuunnittelusta vastaava Tiiti Hynninen, äänisuunnittelija Antti Nykyri ja koreografin assistenttina toimiva tanssitaiteilija Anni Rissanen.

Mikko Orpana viimeistelee parhaillaan väitöskirjaansa Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa Taideyliopistossa.

KANTAESITYS
Mikko Orpana: I AM IN YOUR MIND

Koreografi: Mikko Orpana
Esiintyjät: Laura Faarinen, Mirva Mäkinen, Mikko Orpana, Katri Soini
Valo- ja videosuunnittelu: Tiiti Hynninen
Äänisuunnittelu: Antti Nykyri
Koreografin assistentti: Anni Rissanen
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Mikko Orpana
Kuva: Tiiti Hynninen

Ensi-ilta: to 27.9.2018 klo 19.00, Zodiak Stage, Kaapelitehdas, V-aula (Tallberginkatu 1, Helsinki)
Muut esitykset: la 29.9. klo 19.00 | su 30.9. klo 15.00 | ti 2.10. klo 19.00 | ke 3.10. klo 19.00 | to 4.10. klo 19.00

Teosalustus la 29.9. klo 18.15–18.45
Taiteilijatapaaminen ke 3.10. esityksen jälkeen. Mukana asiantuntijavieraana taiteellisen tutkimuksen professori Leena Rouhiainen Taideyliopistosta.

Liput: 27,50/20,50/16,50€
Lippuja ennakkoon: Tiketti.fi

Lisätiedot ja pressilippuvaraukset: Tiedottaja Piia Ahonen, piia.ahonen@zodiak.fi, puh. 09 3154 4729
Lehdistökuvat: www.zodiak.fi > Medialle > Lehdistökuvat > Syksy 2018

Helsinki Design Weekin ohjelmaan sisältyvä Open Campus -tapahtuma avaa ovet Metropolia Ammattikorkeakoulun uudelle kulttuurin ja luovien alojen kampukselle 7.9. alkaen.

Ohjelmassa on näyttelyitä, kampuskierroksia ja keskustelutilaisuus tulevaisuuden työkulttuureista sekä 10.9. Design and Sustainability Talks -tapahtuma yhteistyössä VTT:n kanssa.

Tule tutustumaan kampuksen tiloihin, ihmisiin ja toimintaan sekä keskustelemaan muotoilijan tulevaisuuden rooleista.

Kaikille avoimen ohjelman lisäksi perjantaina 7.9. klo 16-18 on avajaiset kutsuvieraille (osoite Hämeentie 135 D). Olet lämpimästi tervetullut!

Lisätietoja:

Lehtori Pasi Pänkäläinen, 0500 542 511, pasi.pankalainen@metropolia.fi
Projektipäällikkö Petra Lassenius, 050 520 3004, petra.lassenius@metropolia.fi

Fölin ja Turun Kaupunginteatterin 1.9. alkanut yhteistyö on herättänyt tapahtumanjärjestäjien ja asiakkaiden kiinnostuksen.

Teatterilipun viivakoodia näytetään bussin lukijaan, ja voilà, vihreä kyyti kulttuurin pariin voi alkaa! Vuoden mittaisena alkanut yhteistyökokeilu mahdollistaa Turun Kaupunginteatteriin saapumisen ja sieltä poistumisen Fölin linja-autolla tai vesibussilla ilmaiseksi saman päivän esityslipulla. Yhteistyö on herättänyt paljon kiinnostusta muissa teattereissa ja saanut positiivista palautetta asiakkailta.

"Olemme Fölissä iloisia ja ylpeitä tästä uudesta lippuyhteistyöstä! Fölin ja Turun Kaupunginteatterin yhteistyö on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen ja maailmallakin hyvin vähän toteutettu. Asia on otettu asiakkaidemme keskuudessa vastaan ihastellen, joten seuraamme suurella mielenkiinnolla miten paljon tätä uudenlaista lippua käytetään", Turun kaupungin joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte kertoo tyytyväisenä.

Teatterin asiakkaalle linja-autoon nousu on mutkatonta, sillä Fölin lippu sisältyy valmiina kaikkiin Turun Kaupunginteatterin esityslippuihin. ”Bussin etuosassa oleva keltainen lukijalaite lukee paperisesta tai sähköisestä esityslipusta viivakoodin. Lippu on voimassa 3 tuntia ennen ja 2 tuntia jälkeen esityksen, ja siinä on yksi vaihtomahdollisuus molempiin suuntiin matkustettaessa”, Korte opastaa käyttäjiä.

Ilmainen bussimatka säästää parkkipaikan etsimiseltä keskustassa, tuleepa asiakas sitten Turusta, Kaarinasta, Raisiosta, Naantalista, Liedosta tai Ruskolta käsin. Föli-bussi kuljettaa teatteriin myös juna-asemalta esitykseen kiirehtivät katsojat. Turun Kaupunginteatterin myynti- ja markkinointipäällikkö Veera Westerlund rohkaisee kaikkia kokeilemaan esitykseen hurauttamista bussilla jo tänä syksynä. "Teatterin upeita uutuusnäytelmiä täynnä oleva ohjelmisto antaa siihen mainion syyn. Koska lippu toimii jo kolme tuntia ennen esitystä, aikaa on riittävästi myös esimerkiksi Varissuo-musikaalia varten suunnitellun teatteri-illallisen nauttimiseen teatterin ravintola Kivessä", Westerlund vinkkaa.

Korte väläyttää vastaavaa yhteistyömahdollisuutta myös muille Lippupisteen kautta lippuja myyville tahoille: "Fölissä käytössä oleva ID-pohjainen maksujärjestelmä mahdollistaa tämän yhteistyön, ja tulevaisuudessa myös muut vastaavat yhteistyöt tapahtumajärjestäjien ja yritysten kanssa. Minkä tahansa tapahtumajärjestäjän Lippupisteen kautta välitettyyn lippuun voi siis saada tämän ominaisuuden ja tapahtumajärjestäjä voi näin tarjota joukkoliikenneliput asiakkailleen."

Lisätiedot:

Sirpa Korte
Joukkoliikennepalvelujohtaja
Turun kaupunki
+358 2 262 4801
sirpa.korte@turku.fi

Veera Westerlund
Myynti- ja markkinointipäällikkö
Turun Kaupunginteatteri
+358 40 733 3063
veera.a.westerlund@turku.fi

An exhibition of work by furniture designer and artist Milla Vaahtera (born 1981) of Helsinki will open at Design Museum during Helsinki Design Week. With the title Dialogue, the show features mobiles and stabiles made of free-blown glass and handcrafted brass. The ethereal pieces are a revival of the mobile of the 1930s. With her mobiles, Vaahtera interprets the relationship of people with their own bodies and sexuality.

In late 2017, Design Museum’s corporate network, Design Club, held an Open Call for spatial installations of a new kind for Design Museum’s Gallery. The international call drew entries from 52 designers and designer teams. The exhibition jury chose Dialogue by Milla Vaahtera. They were fascinated by the intuitive approach of this installation, its end result produced through collaboration, the reinterpretation of the mobile. and a new kind of visuality.

Vaahtera began work on the series of pieces in May 2018 together with glassblowers Paula Pääkkönen, Sani Lappalainen, Pauli Vähäsarja, Henni Eliala and Jonas Paajanen of Nuutajärvi. The metal parts were prepared by silversmith Kirsi Kokkonen together with Vaahtera. Their method was based on dialogue and intuition. 

With her works, Vaahtera wanted to revive the Finnish tradition of glassblowing, on behalf of which the exhibition makes a strong statement. ‘Finnish glass is not just a repetition of history.  A new and contemporary voice can be found for it. Glassmaking has had to endure setbacks in Finland. Now is the time do something about it, to renew the heritage and to make craftsmanship the new trend’, says Vaahtera.

Vaahtera has a professional  background as a designer who has been active in furniture design, guided by creativity and an artistic approach. She combines sexuality, graffiti, a pop-art aesthetic and sensitivity in her work and describes her own working method as follows: Design is usually extremely controlled, but in my own work I deconstruct this code. The works on display are the result of wrong procedures and chance.’

Milla Vaahtera – Dialogue will be on show in Design Museum’s Gallery from 7 September to 28 October 2018.

Milla Vaahtera
Born in 1981, Milla Vaahtera is a furniture designer and artist professionally active in Helsinki.

Through her work as an artist, Vaahtera addresses, among other themes, corporeality, the appropriation of space, and sexuality. Her materials range from wood to foam rubber, glass and metal.

Vaahtera has lectured since 2010 at the Lahti Institute of Design, the HEO Adult Education Institute and Aalto University.

Milla Vaahtera graduated in 2010 as Master of Arts from the School of Arts, Design and Architecture of Aalto University where she studied furniture design. She also has a BA degree from the programme in furniture design of the Lahti Institute of Design.

Design Club
Established in 2015 and jointly managed by Design Museum and the School of Arts, Design and Architecture of Aalto University, Design Club is a corporate network whose members seek to develop their business activities with the aid of design. Members include Barona, Kalevala Jewelry and the Pharmaceutical Information Centre of Finland. Design Club Open Call is a three-year series of exhibitions seeking impressive content and giving firms and companies the opportunity to support new creative initiatives.

In association with:
iGuzzini, Pelti- ja Rautatyö E. Salminen, Suomen Lasitehdas, Suomen Teippitalo, Lafoy, Seritek

Vuosina 1945–50 Suomeen syntyi toisen maailmansodan raunioille ennätyksellisen paljon lapsia. Itsekin kesällä 1947 syntynyt toimittaja Kristiina Harjula kulkee uutuusteoksessaan Ollaanko me jo vanhoja? – Elämää suurten ikäluokkien matkassa (Kirjapaja 2018) halki Suomen kasvun ja vaurastumisen vuosien, lama-ajan ja uudelle vuosituhannelle. Kirjaan tarinansa antaneiden henkilöiden kertomuksista rakentuu ihmisen kokoinen elämäkerta kokonaisesta sukupolvesta.

Osa selviytymiskertomusta

Suuret ikäluokat ovat kasvaneet pula-ajan lapsuudesta 1950-luvun toiveikkaaseen nuoruuteen. Kun hellahuoneista siirryttiin arava-kaksioihin ja syrjäkyliltä kaupunkiin, monessa perheessä mukana kulkivat vanhempiin syvälle painuneet sodan traumat. Rauhan ajan lapsille tuli omat ongelmansa.

”Osaksemme tuli olla pala suurta selviytymiskertomusta. Olimme rauhan ajan lapsia, joita tuli olemaan kaikkialla liikaa. Ensin meitä oli liikaa ahtaissa asunnoissa, sitten kansakoulujen luokkakuvissa ja oppikoulun pääsykokeissa. Seuraavaksi meitä oli liikaa opiskelupaikkoja täytettäessä ja työmarkkinoilla. Nyt meitä on ehdottomasti liikaa eläkeläistilastoissa”, Kristiina Harjula kirjoittaa.

Nuorisokapinasta toimeliaaseen eläkeikään?

Suuret ikäluokat ovat kokeneet nahoissaan suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen sekä sen rakenteelliset ja henkiset muutokset. Kansana noustiin niukkuudesta kulutusjuhliin, kansainvälistyttiin ja rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa, kunnes vajottiin 1990-luvun talousahdinkoon.

Nyt kuusikymmenlukulaiset nuorisokulttuurin airuet siirtyvät eläkeläisiksi. Harjula kysyykin, miten sukupolvi, joka on kasvatettu olemaan hyödyksi, kohtaa vanhuuden.

Harjulan kirjaansa haastattelemat ihmiset kuvaavat samastuttavasti elämää sotienjälkeisestä Suomesta tähän päivään. Nuoremmille sukupolville kirja tarjoaa ikkunan omien vanhempien ja isovanhempien vaiheisiin ja Suomen lähihistoriaan. Harjula kuvaa kokonaisen ikäluokan vaiheita aidosti, lämmöllä mutta kirpeästi.

Kristiina Harjula on tamperelainen toimittaja ja kirjailija.
 

Kristiina Harjula: Ollaanko me jo vanhoja? – Elämää suurten ikäluokkien matkassa.

Kirjapaja 2018. ISBN 978-952-288-920-1. Kansi Tuija Kuusela. 238 s.

Liitteenä kirjan kansi painokelpoisena tiedostona.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: 
Piia Latvala | vt. viestintäpäällikkö | p. 0400 331 8439, piia.latvala@kirjapaja.fi

Kristiina Harjula, p. 050 572 8747, kristiina.harjula@kolumbus.fi

Arvostelukappale- ja kuvapyynnöt: Minna Vatja | mediakoordinaattori | minna.vatja@kirjapaja.fi

LUKIJOIDEN RAKASTAMIA TAMMEN LASTENKIRJOJA PIAN SAATAVILLA SUOMEN KIRJASTOISSA

Helsingin kaupunginkirjasto ja Kustannusosakeyhtiö Tammi aloittavat ainutlaatuisen yhteistyöhankkeen, jonka myötä loppuunmyytyjä klassikkoteoksia tuodaan kirjastoihin lainattavaksi. Kirjastojen asiakkaat voivat osallistua äänestykseen, jonka kymmenestä suosituimmasta teoksesta Tammi ottaa uusintapainokset.

Vanhemmat haluavat usein lukea lastensa kanssa samoja kirjoja mitä ovat lukeneet itse lapsina. Kirjastoissa nämä vanhemmat kirjat alkavat olla nykyään loppuun luettuja ja korvaavia kappaleita ei aina saada. Tammen ja kirjastojen yhteistyöhankkeessa klassikoista saadaan uusintapainoksia kirjastoihin kaikkien ulottuville ja lainattaviksi. Samalla kampanja kannustaa perheitä lukemaan yhdessä ja jakamaan lukemisen ilon yli sukupolvien.

Jokainen voi vaikuttaa osallistumalla nettiäänestykseen, joka on avoinna 3.-30.9.2018. Mukana äänestyksessä on suomenkielistä vanhempaa kirjallisuutta mm. Mikko Mallikkaita,
Viisikoita, Neiti Etsiviä ja Teemu- ja Sanna -sarjaa. Äänestykseen pääsee suoraan linkistä https://kyselyt.kirjastot.fi/index.php/424855?lang=fi.
Äänestyksen 10 suosituimmasta kirjasta otetaan uusintapainos, joita kirjastot voivat tilata.

Ritva-mummo aloittaa satutuokiot pääkirjastonTarinasalissa keskiviikkoisin
ke 12.9., 10.10., 14.11. ja 5.12. klo 10.00 -10.30. Ritva Tarinoi Ukulista ja muista jännittävistä saduista Marjatta Kurenniemen hengessä!

Sopii parhaiten yli 3-vuotiaille lapsille. Ryhmiltä ennakkoilmoittautumiset
puh.05 6162338 tai kirjasto.lastenosasto@lappeenranta.fi. Kuvat: Taidekoulu Estradi.

Teknologiakerhossa opitaan tekemään ohjelmia ja pelejä graafisella ohjelmointikielellä kuten Scratch . Myös
tekstipohjaisten ohjelmointikielten käyttäminen on mahdollista. Lisäksi kerhossa tutustutaan robotteihin ja niiden
ohjelmointiin. Käytettävissä on Lego Mindstorm ev3-robotteja, beebotteja, micro:bittejä ja mahdollisesti myös
muita robotteja. Kerhossa on myös mahdollista syventyä myös 3d- suunnitteluun ja -tulostukseen .
Ohjelmointikerho tarjoaa uusia haasteita ja opittavaa ohjelmoinnista kiinnostuneille. Kerhossa voi edetä
haastavampiin aiheisiin omalla vauhdilla. Kerhon osallistujat ovat tyypillisesti peruskouluikäisiä.

Maksuton ohjelmointikerho järjestetään keskiviikkoisin kello 15.15-16.45 Lappeenrannan pääkirjaston Heili -salissa.
Ensimmäinen tapaamiskerta on 5.9.2018 . Kerho kestää yhteensä kuusi kertaa ja sopii kouluikäisille lapsille.

Opetuskielenä on suomi. Mukaan ei tarvitse omaa konetta. Huoltajat ovat tervetulleita lapsensa kanssa kerhoon.
Kerhossa ohjelmoidaan robotteja ja ohjelmia omaan tahtiin kerhon ohjaajien ja opetusmateriaalien avulla, joten varsinaista yhteistä ohjelmaa kerhossa ei ole.

Kerhoon ilmoittautuminen tapahtuu kirjaston neuvonnan kautta tai osoitteessa https://urly.fi/U3O . Mukaan mahtuu vielä!

Seta ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu koordinoivat ensimmäisen sateenkaarihistoriakuukauden Suomessa loka-marraskuussa 20.10.–20.11.2018.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhteistä kulttuuriperintöä on nostamassa esiin maineikas joukko suomalaisia kulttuuri- ja muistiorganisaatioita. Historiakuukauteen osallistuvat muun muassa Aineen taidemuseo Torniosta, Ateneumin taidemuseo, AV-arkki, Goethe-instituutti, Helsingin kaupunginmuseo, Kansallismuseo, Kansallisteatteri, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska litteratursällskapet, Työväenarkisto, Työväenmuseo Werstas ja Yle Elävä arkisto.

”Kun puhutaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiasta, on vaikea välttää sellaisia sanoja kuin vaientaminen, näkymättömäksi tekeminen, salaaminen, sensuuri ja itsesensuuri. Mutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oma historia on olemassa, se on löydettävissä rivien välistä, marginaalista, sivulauseista ja vinttikomeroiden salalokeroista. Se on läsnä kaikkialla, kaikissa aikakerrostumissa, yhteiskuntaluokissa ja kulttuureissa, mutta sen löytäminen vaatii herkkyyttä ja toisin katsomista”, kuvailee Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén.

Seta ja Kulttuuria kaikille -palvelu haluavat toivottaa niin muistiorganisaatiota ja taidelaitoksia, kouluja ja yhdistyksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan. Sateenkaarihistoriakuukauden tavoitteena on tarkastella suomalaista historiaa ja kulttuuria lhbtiq-näkökulmasta ja tallentaa niitä osaksi yhteistä kulttuuriperintömme. Luvassa on muun muassa tilaisuus teatterimaailman sateenkaarevuudesta, historiatilaisuus eduskunnassa tehdystä työstä lhbtiq-oikeuksien eteen sekä Setan seniorityön muistelutapahtuma sateenkaari-ihmisille.

Organisaatiot, koulut ja yksityishenkilöt voivat osallistua Sateenkaarihistoriakuukauteen esimerkiksi:

1. jakamalla sateenkaarihistoriaan liittyviä aineistoja ja kuvia sosiaalisessa mediassa hashtagilla #sateenkaarihistoriakuukausi #queerhistoriskmånad #queerhistorymonth

2. järjestämällä sateenkaarihistoriaa käsitteleviä keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä. Tiedot julkisista tilaisuuksista voi ilmoittaa Setan sivuilla olevalla verkkolomakkeella elokuun alusta lähtien. Seta ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu kertovat tapahtumista omien viestintäkanaviensa kautta. Työkaluja tilaisuuksien järjestämiseen löytyy tästä: http://suomi100-sateenkaarenvareissa.fi/tyokalut/

3. tarjoamalla sateenkaarevia aineistojaan arkistoille ja muistitietoa kokoaviin verkkopalveluihin.

Historiakuukauden viimeinen viikko keskittyy sukupuolen moninaisuuteen, transihmisiin ja intersukupuolisiin. Kuukausi päättyy kansainväliseen transmuistopäivään Transgender day of Remembrance.

Ilmoita oma tapahtumasi osaksi Sateenkaarihistoriakuukauden ohjelmaa! Seta kerää kaikki Sateenkaarihistoriakuukauteen liittyvät tapahtumat ja muun ohjelman omille sivuille osoitteessa: https://seta.fi/historiakuukausi /. Voit ilmoittaa ohjelmasi sivun kautta. Sivulle tulee kalenteri, jossa historiakuukauden tapahtumat näkyvät ja Seta tekee niistä jokaisesta vähintään kaksi FB-päivitystä ja yhden IG-postauksen. Lisäksi tapahtumat näkyvät Setan järjestöuutiskirjeessä ja uutisissa verkkosivuilla.

Sateenkaarihistoriakuukausi on jatkoa Setan ja Kulttuuria kaikille -palvelun vuosina 2016–2018 toteutuneelle Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä -hankkeelle.

Lisätietoa:

Kerttu Tarjamo, 050 309 8108, paasihteeri@seta.fi / www.seta.fi

Rita Paqvalén, 040 674 3528, rita.paqvalen@cultureforall.fi / www.cultureforall.fi

https://seta.fi/historiakuukausi /

Kuvan tiedot:

Vapautuspäivät 1980

Suomen ensimmäisiä "Pride-tapahtumia", Vapautuspäiviä, järjestettiin vuodesta 1975 saakka.

Kuva: Setan arkisto

The predecessor of Pride events in Finland, "Liberation Days", were organized from 1975. The picture is from 1980. The signs say for example:
"Seta 6 years for homosexual's rights"
"Together we are strong"
"Be yourself"
"Down with double standards"

Picture: Seta's archive (Setan arkisto)

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun opiskelijat tekevät tänäkin vuonna näkyväksi Xamkin muotoiluosaamista Habitare-messuilla 12.–16.9.2018. Opiskelijoiden suunnittelemat huonekalut ovat esillä Block-alueen osastolla 6b69.

Tänä vuonna esiteltävien kalusteiden teemana on kalusteratkaisut tulevaisuuden asumiseen. Mukana on 12 opiskelijan suunnittelemia mallikalusteita, protoja. Lähes kaikissa mallikalusteissa yhtenä materiaalina on puu, jota on yhdistely metalliin, nahkaan, betoniin, linoleumiin, vaneriin, mdf-levyyn ja tekstiiliin. Mukana on erilaisia säilytyskalusteita, peilin ja naulakon kombinaatio sekä monitoimisia istuimia ja pöytiä, joihin on voitu yhdistää mm. säilytysratkaisuja. Mukana on myös kaluste, jonka käyttötarkoituksen voi itse määritellä, sekä uudenlainen lajitteluratkaisu – se sekä lajittelee että toimii vaikkapa sivupöytänä olohuoneessa.  Protot on suunniteltu ja toteutettu kalustesuunnittelun opintojaksolla opettaja Saara Renvallin ohjaamana.

Myös itse messuosasto on sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun opiskelijoiden suunnittelema ja rakentama. Mukana työryhmässä olivat Laura Ahtiainen, Sari Laine, Mia Salo ja Sofianna Suomalainen. 

– Habitaren messuosaston tekeminen on ollut mukavaa ja haastavaa. Neljän henkilön aikataulujen yhteensovittaminen on tuonut projektiin omat haasteensa, mutta hyvällä tiimityöllä olemme saaneet kaiken toimimaan. Tämän projektin aikana on tullut opittua, mitä kaikkea kokonaisen messuosaston valmiiksi saaminen aina suunnittelusta rakentamiseen ja messuilla olemisesta purkupäiviin saakka vaatii. Messuosastolla olevat huonekalut on suunniteltu vastaamaan tulevaisuuden asumisen haasteisiin ja osastomme tuo yksinkertaisuudellaan jokaisen kalusteen parhaat puolet esiin, työryhmäläiset kertovat.

Xamkin opiskelijat Habitare 2018 -kilpailun finaalissa – tulokset julki 12.9.

Habitaren ja Aalto-yliopiston Habitare-suunnittelukilpailussa etsittiin tänä vuonna tuoreita ideoita kerrostalokortteleiden asukaspihojen yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja kohtaamistilojen toteuttamiseen. Finaaliin valittiin neljä kilpailutyötä, mukana myös kaksi Xamkin opiskelijaa!

Xamkista loppukisaan pääsivät sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun ensimmäisen vuoden opiskelijat Atso Kurri ja Ulla Pönni työllään DIGIT. DIGIT aktivoi asukkaita luomaan yhteisöllisen piha-alueen muunneltavien moduulien avulla ja mahdollistaa kaupunkipuutarhan. Kasvien viljely aktivoi asukkaita digitalisoituvan arjen keskellä.

Kilpailun tulokset julkistetaan Habitaressa keskiviikkona 12.9.2018 (tiedote tuloksista tulossa julkaisutilaisuuden jälkeen).

Kuvat messutyöryhmästä

https://xamk.materialbank.net/NiboWEB/p/scpc/13340202/673046/fi . Jos linkki ei avaudu klikkaamalla, kopioi se kokonaisuudessaan selaimesi osoitekenttään. Aktivoi korissa olevat aineistot ja lataa ne koneellesi Lataa aineistot -painikkeella.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

• Kulttuurin koulutusjohtaja Jorma Fagerström, 044 702 8933, jorma.fagerstrom@xamk.fi
• Opiskelija Sofianna Suomalainen, 050 532 2727, sofianna.suomalainen@edu.xamk.fi

Justimus kutsuu suomalaiset koulut ja kaveriporukat osallistumaan Nenäpäivään huumorin avulla. Suositun sketsiryhmän Juho Nummela, Sami Harmaala ja Joose Kääriäinen ovat innolla mukana Nenäpäivässä.

– Me halutaan ehdottomasti olla mukana Nenäpäivässä. Meidän arvoihin kuuluu toisten auttaminen ja Nenäpäivän kautta se onnistuu hienosti, kertoo Sami.

Justimus haastaakin kaikki mukaan tekemään Nenähuumoria Nenäpäivän merkeissä. Justimuksen Nenäpäivän sketsikilpailuun voi osallistua 19.11. asti lataamalla julkiselle Instagram-tilille videon tunnuksilla #nenäsketsi #nenäpäivä.

Justimus: "Huumori on hyvä tapa käsitellä vaikeitakin aiheita."

Nenäpäivä-kampanjassa huumori on tärkeässä asemassa, sillä se tuo ihmisiä yhteen ja kannustaa auttamaan. Koska Nenäpäivä kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi, on huumorin tehtävä helpottaa osin rankkojen aiheiden käsittelemistä.

– Huumori on yleisesti hyvä, inhimillinen ja terve tapa käsitellä vaikeitakin aiheita. Ajatus siitä, että huumorin avulla saadaan jossain aikaan muutos parempaan päin, on kiehtova, miettii Juho.

Justimus kannustaa kaikkia suomalaisia osallistumaan Nenäpäivään ja muistuttaa, että meillä on Suomessa asiat keskimäärin hyvin.

– Täällä kenenkään elämä ei ole pelkkää selviytymistä, vaan jokainen saa lähtökohtaisesti ravintoa syödäkseen ja puhdasta vettä juodakseen. Suomessa lasten ei yleisesti tarvitse murehtia elämää edellyttävistä perusasioista, toteaa Joose.

Hauskimman videon tekijät palkitaan Justimuksen video-workshopilla

Hauskimman Nenähuumoria sisältävän videon tehnyt porukka saa palkinnoksi Justimuksen vetämän video-workshopin, jossa kenelläkään ei varmasti pidä pokka. 

Kilpailuun osallistutaan lataamalla julkiselle Instagramissa-tilille video tunnuksilla #nenäsketsi #nenäpäivä, videon tulee löytyä Instagramista voittajan julkistamiseen saakka. Video saa olla maksimissaan 15 sekuntia pitkä. Videon sisältämä Nenähuumori voi olla melkein mitä vain, kunhan se on hyväntahtoista, naurattaa ja liittyy jollain tapaa Nenään.

– Video voi olla pieni sketsi, vine-tyylinen hassuttelu, vitsin kertominen tai vain video, joka jostain syystä naurattaa. Yksi keino tuoda Nenä mukaan videolle on käyttää siinä Nenäpäivän punaista Nenää. Odotamme, että osallistujat keksivät jotain yllätyksellistä, tsemppaa Joose.  

Kilpailuaika päättyy 19.11., jonka jälkeen Justimus valitsee kilpailun voittajan. Voittajavideo julkaistaan Justimuksen kommenteilla höystettynä Nenäpäivän somessa 4.12.

Nenäpäivää vietetään 9. marraskuuta – luvassa naurettava ja koskettava ilta Yle TV2:lla 

Lokakuun puolivälissä käynnistyvä Nenäpäivä-kampanja huipentuu 9.11. vietettävään Nenäpäivään. Kampanja kerää varoja yhdeksän järjestön pitkäkestoiseen kehitysyhteistyöhön. Työn tarkoitus on antaa yhä useammalle lapselle maailmalla mahdollisuus hyvään elämään. Tänä vuonna 12. kertaa järjestettävällä Nenäpäivällä on suuri merkitys monelle suomalaiselle, niin myös Justimukselle. 

– Nenäpäivän merkitys on meille suuri, koska se onnistuu vuodesta toiseen konkreettisesti auttamaan avun tarpeessa olevia ihmisiä. Lisäksi Nenäpäivään on helppo osallistua vaikka huumorin varjolla, toteaa Sami.

Huumori on keskeisessä osassa myös Nenäpäivä-show’ssa, joka lähetetään suorana Nenäpäivänä 9.11. kello 19 alkaen Yle TV2:lta. Sketsien lisäksi illan aikana nähdään koskettavia videoita Nenäpäivän avustuskohteista ja suosikkikappaleita tähtiartistien esittäminä.

Lue lisää Nenäpäivästä
Lue lisää Ylen Nenäpäivä-ohjelmista
Lue lisää Justimuksen Nenäpäivän sketsikilpailusta

Lisätietoja:

Taina Tyrväinen
Markkinointi- ja viestintäpäällikkö
Nenäpäivä-säätiö

p. 044 551 1790
taina.tyrvainen@nenapaiva.fi

Pentti Haanpään parhaat –novellikokoelma on ainutlaatuinen hanke Suomessa. Kokoelman 52 novellia valittiin suoralla kansanäänestyksellä sanomalehti Kalevan verkkosivuilla alkuvuoden 2018 aikana. Aiemmin lukijat eivät ole tällä tavoin päässeet valitsemaan suosikkinovellejaan.

Sanomalehti Kalevan ja Into Kustannuksen suurhanke kirjailijamestari Pentti Haanpään parhaista novelleista julkistetaan Oulussa 15.9.2018 kauppakeskus Valkeassa klo 13 alkaen. Julkistaminen on osa Oulun uutta kirjallisuusfestivaalia.

Kirjan ovat toimittaneet Haanpää-tutkija, tietokirjailija Matti Salminen ja Kalevan artikkelitoimittaja, tietokirjailija Petri Laukka.

- Kirjan novellit kattavat hämmästyttävän hyvin koko Haanpään kirjailijakauden (1925-1955). Mukana ovat suomalaisten kestosuosikit Lumirimppa, Pussisen akka, Päntän äijä jne. Myös Haanpään parhaimmat luontokuvaukset, yhteiskunnalliset kiistakirjoitukset ja sotanovellit löytyvät kirjasta, Laukka ja Salminen kertovat. Hankkeen suojelijana on toiminut suuri Haanpää-ystävä, Finlandia-voittaja Juha Hurme.

Matti Salminen on juuri julkaissut myös elämäkerran toisesta suuresta Haanpää-ystävästä Erno Paasilinnasta. Erno Paasilinnan kirjallinen elämä puretuu Paasilinnan tuotantoon ja julkiseen elämään sekä hänen saamaansa kaksijakoiseen arvosteluun. Matti Salminen kertoo Erno Paasilinnasta sunnuntaina 16.9. kello 12 Oulun Elä & Nauti 50+ -messuilla Tähtitornin Kahvilan osastolla.

Pentti Haanpää: Pentti Haanpään parhaat
ISBN: 978-952-264-959-1, 338 sivua
Lataa kansikuva

Matti Salminen: Erno Paasilinnan kirjallinen elämä
ISBN: 978-952-264-943-0, 320 sivua
Lataa kansikuva

Lisätietoja: Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, puh. 050 4362170

Taiteen edistämiskeskus Taike saa jaettavakseen vuonna 2019 kertaluonteisen miljoonan euron lisärahoituksen esittävän taiteen toimijoille. Vuodesta 2020 alkaen kentän toimintaedellytyksiä vahvistetaan kolmen miljoonan euron määrärahan lisäyksellä. Lisärahoituksen myötä Taike käynnistää uuden kolmivuotisten toiminta-avustusten haun.

Kolmivuotisella toiminta-avustuksella parannetaan vapaan kentän toimintaedellytyksiä ja mahdollistetaan pitkäjänteisempi toiminta. Tuki vahvistetaan vuodeksi kerrallaan kunakin vuonna erikseen.

Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen tervehtii ilolla VOS-uudistustyöryhmän esitykseen perustuvaa lisärahoitusta. ”Tämä on erittäin hyvä suunta ja askel kohti tukijärjestelmän laajempaa uudistusta”, Tuovinen toteaa.

Toiminta-avustus on tarkoitettu esitystoimintaa tuottaville teatterin, sirkuksen, tanssitaiteen ja musiikin alan yhteisöille. Jatkossa myös tuotantotalot tai -alustat voivat saada avustusta.

Kolmivuotisen avustuksen suuruus on vähintään 40 000 euroa vuodessa. Kolmivuotisten lisäksi Taike jakaa edelleen yksivuotisia toiminta-avustuksia. Vuonna 2018 Taike jakoi esittävän taiteen vapaan kentän toiminta-avustuksia yhteensä 6,2 miljoonaa euroa.

Taiken ensi vuodelle jaettavat avustukset ovat haettavissa 1. lokakuuta alkaen. Hakuilmoitukset julkaistaan Taiken verkkosivuilla www.taike.fi.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Mari Karikoski, p. 0295 330 706, mari.karikoski@taike.fi

Kuvassa Tiina Ruutiainen, Marko Tiusanen ja Wilma Kvick. Kuva Sini Kero.

Ensi-ilta Varkauden Teatterissa 15.9.2018
Kaksi kitaraa on kunnianosoitus suomalaisen rautalangan kuninkaalle
Topi Sorsakosken tarina on ainutlaatuinen matka isäukon tangopumpusta kansansuosion huipulle. Sattumien summa ja turnajaiset turkulaisella torilla sinetöi Sorsakosken nousun Agents –yhtyeen keulakuvaksi 1980-luvulla.

Kaksi kitaraa on varsin hulvaton musiikkinäytelmä Pekka Tammilehdon tiestä Topi Sorsakoskeksi ja matkasta suomalaisen rautalangan kuninkaaksi. Samalla se on mukailtu ajankuva ja matka ristiin rastiin ympäri Suomea.

Näytelmän pääosassa on Sorsakosken ja Agents -yhtyeen rakastettu musiikki.  Topi ja Agents onnistuivat sulauttamaan yhteen tangon ja rautalangan – rokkarinnäköiset miehet yhdistettyinä perisuomalaiseen kaihoon räjäyttivät pankin.  Sielua värisyttävät kappaleet kuten Olet kaikki, Salattu suru ja Hurmio sytyttävät laulajan tarinan eloon.
Topin roolin tulkitsee Marko Tiusanen. Aidosta rautalankameiningistä vastaa Sami Ruutiaisen kapellimestaroima Varkauden Teatterin housebändi yhdessä Varkauden Teatterin henkilökunnan kanssa.

Topi Sorsakoski eli Pekka Tammilehto (27.10.1952 Ähtäri – 13.8.2011 Seinäjoki) aloitti varsinaisen uransa Agentsin kakkossolistina 1980-luvulla, josta hän pian nousi ykkössolistiksi. Sorsakoski jätti Agentsin 1992 ja aloitti sen jälkeen soolouransa.

Topi Sorsakoski tunnettiin armoitettuna huumorimiehenä . Hän oli myös mies, joka rakasti luontoa ja puolusti henkeen ja vereen suomalaista tanssilavakulttuuria.

Seppo Honkosen vierailuohjaus
Kaksi kitaraa on Seppo Honkosen toinen ohjaus Varkauden Teatterille. Hänen ensimmäinen ohjaus meille oli hieno toteutus Manillaköydestä keväällä 2017. Seppo Honkonen on teatteriohjaaja ja dramaturgi  Kirkkonummelta. Hän kuvailee itseään peruspositiiviseksi mieheksi, jolla on ihana vaimo ja kaksi veikeää lasta. Seppo on ryhmälähtöisen työskentelytavan puolestapuhuja.
Hän on ollut kiinnitettynä ohjaajana Teatteri Vantaassa 2007-2012 sekä Rovaniemen kaupunginteatterissa 2013-2015. Viimeaikaisista ohjauksista mainittakoon Mielipuolen päiväkirja Jyväskylän Kaupunginteatterille helmikuussa 2018 ja Paniikki Lappeenrannan kaupunginteatteriin maaliskuussa 2016.

Topi Sorsakoski Kaksi kitaraa on käsikirjoittanut Marianne Tikkanen. Ohjaus ja lavastus Seppo Honkonen,  kapellimestari Sami Ruutiainen ja puvustus Taina Peltomäki. Kampaukset ja maskit on suunnitellut Tarja Torniainen, äänet Jussi Heiskanen, valot Marko Etelärinne ja tarpeiston valmistus Mirja Ryytty.

Rooleissa

Topi Sorsakoski............................................................. Marko Tiusanen

Kertoja, Jussi Raittinen.................................................. Ville-Veikko Valtanen

Pikku-Topi, Järvinen, Arvo, Badding, adjutantti, ym. ...... Jussi Immonen

Kielo Lötjönen, Ritva, ravintolapäällikkö, toimittaja, ym. Annikka Kaistinen

Ylli, Manu, huutokauppias, ulosottomies, ym. ............... Jukka-Pekka Löhönen

Antti Tammilehto, adjutantti, Niko, ym. ........................ Jussi Mikkonen

Anneli, Titta, karaoken pitäjä, Hilkka, ym. ...................... Leena Liimatainen

Eeva Lötjönen, jänis, ym............................................... Maija Yrjölä

Sulo Lötjönen, Remu, pomo, Esa Pulliainen, ym. ........... Markku Ryytty

Maija Tammilehto, naispoliisi, Tellervo Koivisto, ym. ...... Mirja Ryytty

Go-go –Erkki, Sittapiikki, ulosottomies, ym. ................... Sakari Kautto

Go-go –tyttö, Pirkko, Paula, ym..................................... Tiina Ruutiainen

Go-go –tyttö Irma, Lissu, ym. ..... .................................. Wilma Kvick

Orkesteri

Kapellimestari/koskettimet...... Sami Ruutiainen

Kitara....................................... Anssi Huotari

Rummut.................................. Aku Nyyssönen

Akustinen kitara....................... Sakari Kautto

Kuoro: Jussi Immonen, Wilma Kvick, Jukka-Pekka Löhönen, Tiina Ruutiainen, Markku Ryytty, Mirja Ryytty, Ville-Veikko Valtanen ja Maija Yrjölä

Näytelmä saa syksyllä 31 esitystä ja jatkaa ohjelmistossa keväällä 2019. Ensi-ilta on Varkauden Teatterissa 15.9.2018. Näytelmän arvioitu kesto on n. 2 tuntia 30 minuuttia sisältäen 20 minuutin väliajan.
Oikeuksia valvoo Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat.

Lisätietoja: ohjaaja Seppo Honkonen, puh. 041 461 8178, seppo.honkonen@gmail.com

Lisää valokuvia löydätte osoitteesta www.varkaudenteatteri .fi ja sieltä Media ja Kuvapankki
Kuvat: Varkauden Teatteri/Sini Kero

Liput: 32-35 €. Myynti Varkauden Teatterin lippumyymälä, puh. 044 364  8830 osoitteessa

Laivalinnankatu 29, 78200 Varkaus. Liput ovat myynnissä myös Ticketmasterin kanavissa.

Oulun Musiikkivideofestivaalit on juhlinut kotimaista musiikkivideota ja audiovisuaalista kulttuuria jo 25 vuotta. OMVF on ennakkoluulotonta edelläkävijyyttä ja pohjoista outoutta.

Oletko visionääri ja tunnet populaarikulttuurin kuin omat taskusi? Haluatko päästä kokoamaan ohjelmiston maailman vanhimmalle musiikkivideofestivaalille?

Oulun Musiikkivideofestivaaleille haetaan taiteellista johtajaa vastaamaan festivaalin ohjelmasisällöstä yhdessä festivaaliorganisaation kanssa. Hän kokoaa musiikkivideo- ja elokuvaohjelmiston sekä oheisohjelman. Taiteellisen johtajan työ edellyttää laajaa musiikkivideo- ja av-alan tuntemusta, kokemusta ohjelmiston kokoamisesta sekä näkemyksellisyyttä, rohkeutta ja yhteistyötaitoja.

Arvostamme lisäksi omatoimisuutta, kokonaisuuksien hallintaa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, ymmärrystä yhdistystoiminnasta ja av-alan verkostoja. Lisäksi katsomme eduksi kokemuksen yritysyhteistyöstä.

Taiteellisen johtajan työ alkaa sopimuksen mukaan. Työ on osa-aikaista eikä vaadi Oulussa asumista.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV palkkatoiveineen 28.9. kello 16 mennessä osoitteeseen hakemukset@omvf.net. Lisätietoja tehtävästä antaa vastaava tuottaja Juhani Oivo 26.9. klo 17–19 ja 27.9. klo 17–19 puh. 045 651 6596. Työhaastattelut järjestetään viikolla 41.

Vuoden designteko 2018 -tunnustus jaetaan mediatilaisuudessa Habitare-messuilla keskiviikkona 12.9.2018 klo 10. Tervetuloa tapaamaan voittajaa sekä tutustumaan samalla jäsenyrityksiimme Design-kortteliin Ahead-käytävälle.

Vuoden designteko -palkinto jaetaan vuosittain suomalaiselle yritykselle, jonka liiketoiminnassa design näyttelee merkittävää roolia. Muut palkintokriteerit ovat vastuullisuus, omaperäisyys ja design osana arkea. Tunnustus jaetaan jo seitsemättä kertaa.

Suomalaiset saivat antaa omia ehdotuksiaan vuoden 2018 tunnustuksen saajaksi Suomalaisen Työn Liiton verkkosivujen kautta. Voittajan valitsee palkintoraati, johon kuuluvat teollisuusneuvos Kari Kallonen, Hakola Huonekalu Oy:n luova johtaja Annaleena Hämäläinen, Ornamon hallituksen puheenjohtaja Kristian Keinänen ja Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Aiempina vuosina tunnustuksen ovat saaneet bambukuituisia vauvanvaatteita suunnitteleva ja valmistava Beibamboo Oy (2012), korkealaatuisia ja kekseliäitä mattoja valmistava VM-Carpet (2013), puisia Lastu-nimisiä suojakuoria mobiililaitteille valmistava Droplet Hitech Design Oy (2014), Drop-ulkoaltaita valmistava Useful Stuff Oy (2015) ja huonekaluja, sisustustuotteita valmistava Hakola Huonekalu Oy (2016) ja miestenvaatteita valmistava FRENN Company Oy (2017).

Tänä vuonna Habitare-messuille nousee kokonainen Design from Finland -kortteli, jossa on mukana joukko Design from Finland -jäsenyrityksiä. Yritysten omien osastojen lisäksi korttelista löytyy VR-alue, jossa Suomalaisen Työn Liitto esittelee virtuaalista KOTIa. Suomalaisen Työn Liitto järjestää myös Design from Finland- ja Avainlippu-aiheisia kiertokävelyjä torstaista sunnuntaihin.

Tervetuloa!

Johanna Lahti
Brand Manager
Suomalaisen Työn Liitto

Lisätietoja:

Brand Manager Johanna Lahti, johanna.lahti@suomalainentyo.fi, p. 040 591 6143

https://suomalainentyo.fi/tapahtumat/vuoden-designteko-julkistus-kavelykierroksia-ja-virtuaalitodellisuutta-habitaressa/

Design-korttelissa mukana Design from Finland -yritykset: Pentik | Vaja Finland | Vallila | Topi-Keittiöt | Pihlgren ja Ritola | Bo Lkv | Finarte

Muotoiluinstituutti vie Milanossa menestyneen FHINK-näyttelyn Habitareen

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti kouluttaa viestinnän ja muotoilun ammattilaisia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutus valmentaa ihmisenkokoiseen lähestymiseen, jossa käytettävyys yhdistyy skandinaaviseen funktionalis­tiseen perinteeseen. Lahden Muotoiluinstituutilla on vankka asema muotoilualan osaajana pohjoismaissa. Useat instituutista valmistuneet muotoilijat toi­mivat ympäri maailmaa merkittävillä paikoilla yrityksissä, kuten Apple, Artek, Cassina, Genelec, Facebook, Iittala, Issey Miyake, KONE, Marimekko, Muji ja Pininfarina.

Habitareen Muotoiluinstituutti vie näyttelyn, joka oli kutsuttu Milanon kansainvälisille huonekalumessuille ja sen yhteydessä järjestettävään SaloneSatellite -tapahtumaan. Tapahtuma järjeste­tään vuosittain ja on arvostetuimpia muotoilualan tapahtumia maailmassa.

AHEADin The Block -alueella on esillä 15 opiskelijaa, jotka ovat Muotoiluinstituutin alumneja ja nykyisiä opiskelijoita. Kokonaisuuden ovat juryttaneet Mikko Laakkonen ja Timo Ripatti. Molemmat ovat kansainvälistä uraa tekeviä muotoilijoita. Näyttelyn työt tutkivat, miten arjen ratkaisuista saisi parempia. Monet näyttelyn töistä on huomattu ja palkittu alalla – esimerkiksi Samuli Helavuon Riippu-hylly on Hakolan tuotannossa ja myynnissä Artekissa.

Näyttelytyöt on valittu Muotoiluinstituutin opiskelijatöistä viiden vuoden ajalta. Ne edustavat koulun arvoja, muotoilukoulutuksen painotusta ja näyttävät suomalaisen muotoiluajattelun suuntaa. Näyttelyn teema Finnish thinking näkyy myös esillepanossa. Näyttelyn ovat suunnitelleet sisustusarkkitehtuurin, kalustemuotoilun ja graafisen suunnittelun opiskelijat. Tänä syksynä Muotoiluinstituutti muuttaa monialaiselle kampukselle, jossa oppimisen ja työn erilaiset tavat on huomioitu.

Näyttelyssä julkaistaan myös Muotoiluinstituutin kalustemuotoilun harjoitustöitä esittelevä kirja Student designs – kalusteita neljältä vuosikymmeneltä, jonka on toimittanut pitkäaikainen sisustusarkkitehtuurin- ja kalustemuotoilun lehtori Kaarle Holmberg yhdessä Kristiina Soini-Salomaan kanssa.

FHINK – meillä on 120 vuotta design thinking -kokemusta.

Näytteilleasettajat:

Ville Auvinen, Samuli Helavuo, Kristoffer Heikkinen, Anne Hirvonen, Milja Kalliokoski, Roosa Karhula, Susanna Kettunen, Tomi Laukkanen, Henri Mertanen, Hannakaisa Pekkala, Aleksi Peltonen, Meri-Tuuli Porras, Emma Sivusalo, Riku Toivonen & Sanna Usva

Ohjaavat lehtorit:

Vesa Damski, Marion Robinson & Heikki Saros

Näyttelysuunnittelu:

Näyttelyarkkitehtuuri: Henna Saarela, Outi Lähde & kalustemuotoilun opiskelijat

Graafinen suunnittelu: Heidi Hypén & Camilla Sirén

Pressikuvat: http://www.muotoiluinstituutti.fi/fhink/press.html

Lisätietoja:

Vesa Damski, Muotoiluinstituutti, LAMK

p. 044 708 1518, vesa.damski@lamk.fi

@Fhink2018

12.–16.9.2018

design.lamk.fi

habitare.messukeskus.com

Osasto 6c69 Habitare, Helsinki

[[Liitteenä olevaa kuvaa käytettäessä, maininta tekijöistä]]

Taidetoimikunnat ovat jakaneet 304 taiteilija-apurahaa. Eniten apurahoja jaettiin kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin ja näyttämötaiteen ammattilaisille.

Taiteilija-apurahojen pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Apurahat alkavat vuoden 2019 alusta.

Taiteilija-apurahan saajista yli puolet on naisia, kuten myös hakijoista. Naisten osuus on suurin muotoilun alalla, lähes 90 prosenttia. Tanssitaiteessa, esitys- ja performanssitaiteessa sekä taidejournalismissa noin kaksi kolmasosaa apurahan saajista on naisia.

Musiikin kaikista taiteilija-apurahoista lähes puolet jaettiin naisille. Heidän osuutensa hakijoista oli runsas kolmannes. Naismuusikot ja -säveltäjät hakivat enimmäkseen lyhempiä apurahoja. Vain viidennes viisivuotisten hakemuksista tuli naisilta, ja näiden apurahojen saajista kaikki ovat miehiä.

Joka kuudes apurahan saaja on nuori

Taiteilija-apurahoista tulee vähintään 30 apurahavuotta myöntää nuorille tai uransa alussa oleville taiteilijoille. Tänä vuonna nuoria, alle 35-vuotiaita apurahan saajia on 49.

Nuorten osuus vaihtelee taiteenaloittain. Sarjakuva- ja kuvitustaiteessa puolet apurahan saajista on nuoria. Vähintään neljännes saajista on nuoria myös musiikissa, tanssi- ja sirkustaiteessa sekä performanssi- ja esitystaiteessa. Esittävistä taiteista ainoastaan näyttämötaiteessa nuorten osuus jää alle kymmeneen prosenttiin. Apurahan saaneiden mediataiteilijoiden joukossa ei ole yhtään nuorta. Kääntäjissä ei ollut nuoria liioin hakijoina.

Suurin osa hakijoista asuu Uudellamaalla

Kolme neljäsosaa apurahoista jaettiin Uudellemaalle, jossa myös suurin osa hakijoista asuu. Apurahat keskittyvät Uudellemaalle etenkin media-, elokuva-, valokuva- ja näyttämötaiteessa sekä musiikissa. Näillä taiteenaloilla myös hakijoista valtaosa – vähintään kaksi kolmasosaa – oli Uudeltamaalta. Kaikista taiteilija-apurahan hakijoista runsas 60 prosenttia on uusmaalaisia.

Suhteessa eniten muualla Suomessa asuvia apurahansaajia on kuvataiteilijoiden, kirjailijoiden, kääntäjien ja kriitikoiden joukossa. Apurahan saaneista kirjailijoista lähes 40 prosenttia asuu Uudenmaan ulkopuolella, hakijoista 44 prosenttia. Apurahan saaneista kuvataiteilijoista kolmasosa asuu muualla kuin Uudellamaalla.

Kahdeksan prosenttia kaikista taiteilija-apurahoista jaettiin Varsinais-Suomeen ja viisi prosenttia Pirkanmaalle. Lappiin sekä Pohjanmaalle meni molempiin seitsemän apurahaa (kaksi prosenttia), Hämeeseen viisi apurahaa ja Pohjois-Savoon kolme. Muihin maakuntiin jaettiin yksittäisiä apurahoja.

Joka yhdeksäs hakija sai apurahan

Keskimäärin joka yhdeksäs hakija sai apurahan. Vaikeinta apurahan saaminen oli visuaalisissa taiteissa ja monitaiteessa, joissa apurahoja riitti alle 10 prosentille hakijoista. Toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri, jossa lähes joka toinen hakija sai apurahan.

Hakemuksia tuli yhteensä lähes 2 700. Määrä kasvoi edellisvuodesta viidellä prosentilla.

Vertaisarviointiin osallistui noin 70 asiantuntijaa

Taike päättää siitä, miten apurahat jakautuvat eri taiteenalojen kesken, mutta jokainen valtion taidetoimikunta jakaa oman taiteenalansa apurahat.

Seitsemässä taidetoimikunnassa on laaja taidekentän asiantuntemus. Toimikuntien jäsenet ovat taiteenalansa ammattilaisia tai muita asiantuntijoita. Tänä vuonna vertaisarviointiin osallistui kaikkiaan noin 70 asiantuntijaa. Jäsenet vaihtuvat kahden vuoden välein.

Toimikunnat arvioivat hakijoiden taiteellisia ansioita, kuten aikaisempaa taiteellista toimintaa sekä työsuunnitelmaa, mutta myös ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja kieli huomioidaan.

Valtion taiteilija-apurahalla työskentelee vuosittain runsaat 600 taiteilijaa, mikä on kolmisen prosenttia maan taiteilijakunnasta. Veroton apuraha on 1 709 euroa kuukaudessa, josta apurahan saaja maksaa pakollisen eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun. Vuositasolla taiteilija-apurahoja maksetaan kaikkiaan noin 11,5 miljoonaa euroa. Apurahojen jakaminen perustuu valtion taiteilija-apurahoista annettuun lakiin.

Lisätiedot: Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, esa.rantanen@taike.fi, p. 0295 330 720

Arkkitehtuuri

kolmivuotinen
Ilonen Pia, Helsinki
Kaipia Jouni, Helsinki

yksivuotinen
Kajaste Helmi, Helsinki
Korkka Mauri, Helsinki
Böök Netta, Helsinki
Perkkiö Miia, Helsinki

puolivuotinen
Kaarsalo Simo, Tampere
Kalliala Martti, Turku 

Elokuvataide

viisivuotinen
Kuosmanen Juho, Helsinki
Maikkula Melli, Helsinki

kolmivuotinen
Gauriloff Katja, Rovaniemi
Ijäs Jan, Helsinki
Malkki Tomi, Helsinki  

yksivuotinen
Aalto Reetta, Helsinki
Koiso-Kanttila Visa, Espoo
Tuomainen Hannu, Helsinki
Saari Kirsikka, Helsinki
Vuorinen Elli, Kaarina

puolivuotinen
Björklund Maria, Helsinki
Härkönen Mariko, Hyvinkää
Oroza Benjamin, Helsinki
Virtanen Ismo, Hyvinkää

Kirjallisuus

Kirjailijat

viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha
Kiiskinen Jyrki, Helsinki
Peltoniemi Sari, Lempäälä

viisivuotinen
Huotarinen Vilja-Tuulia, Helsinki
Katajavuori Riina, Helsinki
Kuisma Hanna-Riikka, Pori
Lampela Pasi, Helsinki
Niemi Marjo, Helsinki
Pääskynen Markku, Helsinki
Salmenniemi Harry, Jyväskylä
Tahvanainen Sanna, Helsingfors

kolmivuotinen
Blasim Hassan, Helsinki
Erämaja Anja, Helsinki
Fagerholm Monika, Tenala
Kivelä Malin, Helsingfors
Lehikoinen Tiina, Tampere
Matinmikko Maria, Helsinki
Rasi-Koskinen Marisha, Tampere
Saxell Jani, Helsinki
Slunga Heli, Oulu

yksivuotinen
Ahvenjärvi Juhani, Tampere
Antsalo Veera, Helsinki
Filander Erkka, Espoo
Hiidensalo Venla, Helsinki
Hurskainen Antti, Helsinki
Hytönen Ville, Tallinna
Kivimäki Arto, Riihimäki
Lindelöf My, Helsingfors
Meresmaa J.S., Tampere
Mäkelä J. Pekka, Helsinki
Mörö Mari, Mikkeli
Parkko Tommi, Turku
Rauma Iida, Turku
Riikonen Matias, Helsinki
Rouhiainen Elina, Helsinki
Sinivaara Olli, Helsinki
Viljanen Mikko, Helsinki

puolivuotinen
Happonen Kaisa, Helsinki
Klingenberg Malin, Jakobstad
Kozlov Daniil, Turku
Kyyrönen Sirpa, Helsinki
Mykkänen Erkka, Helsinki
Mällinen Jarno, Oulu 

Kääntäjät

viisivuotinen
Toivanen, Lotta, Helsinki

kolmivuotinen
Nikula Jaana, Helsinki
Pajunen Jukka-Pekka, Helsinki

yksivuotinen
Aaltonen Einari, Turku
Karjalainen Heikki, Helsinki
Milonoff Aleksi, Helsinki
Salminen Raimo, Tampere

puolivuotinen
Anttonen Kaija, Inari
Nuopponen Tommi, Helsinki

Kuvataide

viisivuotinen
Aho Heini, Turku
Bruno Diego, Helsinki
Heikkilä Alma, Helsinki
Hellberg Karoliina, Helsinki
Ketola Sirkku, Turku
Laitinen Tuomas, Helsinki
Oikarinen Antti-Ville, Loppi
Pienimäki Outi, Helsinki
Puustinen Merja, Espoo
Raatikainen Samu, Turku
Reinhard Aurora, Helsinki
Räbinä Paavo, Helsinki
Vainio Elina, Helsinki

kolmivuotinen
Enkenberg Erno, Espoo
Helasvuo Maija, Hyvinkää
Kraama Jonna, Tampere
Laitinen Antti, Somero
Marila Heikki, Turku
Myllylä Salla, Helsinki
Niemelä Jaakko, Helsinki
Peura Eeva, Helsinki
Peura Meri, Janakkala
Raitanen Tiina, Helsinki
Sirén Pia, Loviisa
Tuomaala Martta, Helsinki
Uutinen Marianna, Helsinki

yksivuotinen
Ant-Wuorinen Anna-Kaisa, Somero
Apajalahti Sampo, Helsinki
Auskalnyte Roma, Helsinki
Balomenos Panagiotis, Helsinki
Court John, Tornio
Gråhn Krister, Mänttä-Vilppula
Haapoja Terike, Espoo
Halinen Kaisaleena, Espoo
Havia Sami, Helsinki
Herrera Inma, Helsinki
Karhu Mika, Hyvinkää
Khaled Yassine, Helsinki
Kokko Tapani, Orimattila
Korkalo Tuomas, Rovaniemi
Koski-Vähälä Sari, Helsinki
Kuorinki Mikko, Helsinki
Mattila Jaakko, Helsinki
Nagy Daniel, Oulu
Nykyri Anna, Helsinki
Pallasvuo Jaakko, Helsinki
Palmu Tiina, Helsinki
Pernu Jaakko, Kälviä
Piilola Tamara, Helsinki
Salmenkivi Maiju, Helsinki
Sandison Charles, Tampere
Vehosalo Kari, Helsinki

puolivuotinen
Gryta Ilmari, Janakkala
Hietanen Liisa, Hämeenkyrö
Kuparinen Katri, Imatra
Lindqvist Robin, Helsingfors
Mustonen Kalle, Helsinki
Oikarinen Mari, Rovaniemi
Palosaari Sari, Helsinki
Rahmati Elham, Helsinki

Kuvitustaide

kolmivuotinen
Pikkujämsä Matti, Helsinki

yksivuotinen
Sormunen Riikka, Helsinki

Mediataide

viisivuotinen
Nissinen Erkka, Helsinki           

kolmivuotinen
Ruscica Jani, Helsinki
Viita Milja, Porvoo

yksivuotinen
Huber Saarikko Sasha, Helsinki
Långström Minna, Helsinki
Pelkki Sini, Helsinki
Yli-Annala Kari, Helsinki          

puolivuotinen
Blom Risto-Pekka, Tampere
Moilanen Milla, Vantaa

Monitaide

kolmivuotinen
Kilpeläinen Heidi, Lontoo
Nikkilä Anton, Helsinki
Rättö Mika, Pori
Wallinheimo-Heimonen Jenni-Juulia, Nurmijärvi

yksivuotinen
Fält Emma Vilina, Kuopio
Stadlbauer Christina, Helsinki

puolivuotinen
Auer Camille, Turku
Hakkarainen Seija, Jyväskylä
Kallinen Mikko, Helsinki
Lehtinen Petri Yrjänä, Helsinki
Puhakka Eeva-Liisa, Kouvola
Pöysti Juho, Helsinki

Muotoilu

viisivuotinen
Naamanka Samuli, Espoo
Rista Ilona, Helsinki
Syvänoja Janna, Helsinki

kolmivuotinen
Jantunen Alma, Nuutajärvi
Maljojoki Mia, München
Panchamia Deepa, Raasepori

yksivuotinen
Hovila Soile, Karkkila
Korkeila Maria, Helsinki
Kurvinen Mervi, Helsinki
Leskelä Niina, Helsinki
Puoskari Maija, Helsinki
Söderkultalahti Matti, Salo

puolivuotinen
Honkanen Elina, Helsinki
Itkonen Laura, Helsinki
Rantala Maikki, Helsinki
Man Yau, Helsinki

Musiikki

viisivuotinen
Auvinen Antti, Helsinki
Hassinen Mikko, Espoo
Häkkinen Aapo, Helsinki
Pohjola Verneri, Helsinki
Pohjonen Kimmo, Helsinki

kolmivuotinen
Fredriksson Linda, Helsinki
Haapamäki Sampo, Helsinki
Kauhanen Maija, Helsinki
Kumela Petri, Helsinki
Pyysalo Severi, Turku
Tervomaa Jonna, Helsinki

yksivuotinen
Heininen Matti, Turku
Huhtala Jori, Helsinki
Hänninen Maria, Helsinki
Järvelä Aili, Helsinki
Kallio Matti, Helsinki
Karjalainen Mikko Gunu, Helsinki
Kauranne Amanda, Helsinki
Klami Markku, Helsinki
Koskinen Kerkko, Helsinki
Kujala Susanne, Vantaa
Lampela Jussi, Kokkola
Luoma Jaakko, Vihti
Luoto Meriheini, Helsinki
Maans Marianne, Turku
Paldanius Terhi, Espoo
Prättälä Tuomo, Helsinki
Ruuskanen Maija, Helsinki
Sallinen Lauri, Rovaniemi
Salokoski Emma, Vantaa
Simanainen Mia, Helsinki
Sippola Laura, Helsinki
Viljamaa Milla, Helsinki
Zinovjev Sauli, Helsinki
Åström Annemarie, Kirkkonummi

puolivuotinen
Eroma Virpi, Helsinki
Heikinheimo Siljamari, Helsinki
Nora Anna, Helsinki
Vainio Kalle, Helsinki

Näyttämötaide

viisivuotinen
Lahti Jarkko, Porvoo
Numminen Katariina, Helsinki
Nuutinen Veikko, Helsinki

kolmivuotinen
Klein Anni, Helsinki
Väntsi Timo, Turku

yksivuotinen
Bergroth Aina, Helsinki
Brede Heini, Helsinki
Bremer Max, Helsingfors
Huitila Jukka, Helsinki
Kalenius Pia, Turku
Keski-Vähälä Sami, Järvenpää
Kozma David, Helsinki
Kuuluvainen Valto, Helsinki
Lehmuskallio Alma, Helsinki
Mikkola Antti, Tampere
Murtomaa Laura, Tammisaari
Mäkelä Soile, Helsinki
Parkkinen Seppo, Turku
Pietiäinen Pietu, Helsinki
Saatsi Riko, Sipoo
Salo Elisa, Helsinki
Tikkanen Riina, Helsinki
Vasama Tuukka, Porvoo

puolivuotinen
Aminoff Sofia, Pornainen
Eronen Tommi, Porvoo
Gassot Marc, Helsinki
Halonen Laura, Helsinki
Heiskanen Marika, Pirkkala
Honkakoski Reetta, Helsinki
Kilpeläinen Raisa, Helsinki
Laine Mira, Helsinki
Moila Sini, Helsinki
Murtola Veera-Maija, Helsinki
Pellinen Janne, Helsinki
Pettersson Akse, Helsinki
Viikka Salla, Helsinki
Väätänen Heidi, Helsinki

Performanssi- ja esitystaide

yksivuotinen
O'Reilly Kira, Helsinki

puolivuotinen
Kukkonen Julia, Kuopio
Valkeapää Juha, Helsinki

Sarjakuvataide

yksivuotinen
Kovács Kati, Espoo
Kukko Aapo, Oulu
Valve Emmi, Porvoo
Volle Karstein, Helsinki

Sirkustaide

viisivuotinen
Kaikula Henna, Rovaniemi

kolmivuotinen
Kosonen Sanja, Saint-Sulpice-des-Landes, Ranska

yksivuotinen
Hakanpää Salla, Helsinki

puolivuotinen
Abonce Muhonen Elice, Nummi-Pusula
Björn Inga, Helsinki
Peistola Sasu, Helsinki
Vuorinen Tuomas, Helsinki

Taidejournalismi

kolmivuotinen
Mononen Sini, Helsinki

yksivuotinen
Heinonen Heidi, Kempele
Raivio Herman, Helsinki
Vuorela Mervi, Helsinki

puolivuotinen
Airola Laura, Helsinki
Brander Juhani, Turku

Tanssitaide

viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha
Halonen Joona, Helsinki
Soini Katri, Helsinki

viisivuotinen
Heikinheimo Ismo-Pekka, Helsinki
Hirvanen Maija, Helsinki

kolmivuotinen
Lahti Antti, Kuopio
Lindy Pia, Helsinki
Mustonen Anna, Helsinki
Rajakangas Janina, Helsinki

yksivuotinen
Iduozee Ima, Helsinki
Lehtinen Milla, Oulu
Orpana Mikko, Helsinki
von Bagh Jenni-Elina, Helsinki

puolivuotinen
Bukareva Diina, Tampere
Girod Elias, Helsinki
Kosola Riikka, Kaarina
Lundén Katja, Helsinki
Nevanlinna Vera, Helsinki
Väisänen Anna-Maria, Kuopio

Valo- ja äänitaide

puolivuotinen
Aalto Timo A., Salo (valotaide)
Häkkinen Leena, Porvoo (äänitaide)
Riikonen Taina, Helsinki (äänitaide)
Salvesen Alexander, Turku (valotaide) 

Valokuvataide

viisivuotinen
Susiraja Iiu, Turku
Söderlund Marja, Helsinki

kolmivuotinen
Duncker Henrik, Helsinki
Kantanen Sandra, Hanko
Noronkoski Juuso, Helsinki
Seppo Sanni, Helsinki

yksivuotinen
Gaál Miklos, Amsterdam
Hannula Eeva, Helsinki
Malmström Henrik, Espoo
Niittyvirta Pekka, Helsinki
Päiväläinen Riitta, Helsinki

puolivuotinen
Kaski Heikki, Kirkkonummi
Nieminen Viivi, Helsinki

Ympäristötaide

yksivuotinen
Laakkonen Juha, Helsinki

Miten tultiin alkuhämäristä keskiaikaan, moniääniseen musiikkiin, renessanssin ja barokin kukoistuksen kynnykselle? Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan syksyisessä Kirkkomusiikkiopistossa paneudutaan läntiseen taidemusiikkiin ja sen juuriin monin eri keinoin: luennoin, konsertissa ja musiikin teoriatunneilla.

Kuka keksi musiikin? Tällä kysymyksellä aloittaa Kirkkomusiikkiopiston avausluennon teologian tohtori ja kirkkomuusikko Hannu Vapaavuori. Musiikin juuret ovat kaukana menneisyydessä, ehkä kauempana kuin tulemme edes ajatelleeksi. Voimmeko tietää, millaista musiikkia soitettiin ja laulettiin varhaisimpien läntisten sivilisaatioiden parissa? Miksi musiikkia ylipäänsä syntyi, miten sitä käytettiin ja mihin tarvittiin?

"Syntyikö musiikki niin, että joku muinaisista esi-isistämme mietti, että ”tarttis tehdä jotain kivaa”, vai oliko alku ehkä vähän monimutkaisempi", Vapaavuori herättelee kuulijan kiinnostusta aiheeseen.

Vapaavuori toteaa kuitenkin, että alkujuuria lähempääkin löytyy runsaasti pohtimista.

"Luennolla etsitään vastauksia muun muassa kysymyksiin mistä tulevat soittimemme ja kuka keksi merkitä nuotit ja rytmit muistiin, miten ja milloin."

Vapaavuori on toiminut kirkkohallituksen jumalanpalvelus- ja musiikkityön musiikkisihteerinä ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professorina. Hän on tehnyt seurakuntatyötä sekä pappina että kanttorina.

Pyhän Henrikin legenda keskiaikaisin sanoin ja sävelin

Luennon jälkeen alkaa kello 19 Hämeenlinnan kirkossa konserttina toteutettava Pyhä Henrikin messu, jonka esittää kirkkolauluyhtye Schola Sancti Henrici.  Lauluyhtye on erikoistunut latinalaiseen kirkkolauluun eli gregoriaaniseen musiikkiin ja sen ohjelmisto on koottu pääosin keskiaikaisista suomalaisista lähteistä. Yhtyeessä laulavat kirkkomuusikot Jussi Hirvonen, Samuli Korkalainen, Samppa Laakso, Vesa Mäkeläinen ja Hannu Vapaavuori.

Pyhän Henrikin pyhimyskertomus ja messuliturgia 1200-luvun lopulta on suomalaisen kirjallisuuden vanhin säilynyt teos. Liturgiaan kuuluva musiikki on vanhin kirjallisessa muodossa säilynyt suomalainen sävelteos.

Legenda kertoo 1100-luvulla eläneestää englantilaista syntyperää olevasta Suomessa vaikuttaneesta piispa Henrikistä, jonka surmasi miestaposta nuhdeltu, nimeltä mainitsematon murhaaja. Kansanomaisen surmavirren mukaan hänet tappoi pakkokestityksestä suuttunut talonpoika Lalli Köyliönjärven jäällä.

Kirkkomusiikkiopisto jatkuu kaikille avoimin teoriatunnein, joista ensimmäinen pidetään 23.9. Opettajana toimii Kirkkomusiikkiopiston suunnitellut ja koonnut kanttori Sonja Saarikko.  Lokakuussa toimittaja Risto Nordell luennoi renessanssin musiikista ja marraskuun luennolla barokin aikakautta valottaa Timo Kiiskinen.

Kirkkomusiikkiopisto su 16.9.

Luento: Läntisen taidemusiikin juurilla klo 17 keskusseurakuntatalo. Vapaa pääsy.

Konsertti: Pyhän Henrikin messu klo 19 Hämeenlinnan kirkko. Vapaa pääsy.

Kuvassa kirkkolauluyhtye Schola Sancti Henrici

Lisätietoja Kirkkomusiikkiopistosta kanttori Sonja Saarikolta, p. 040 804 9323.