Tervetuloa maan suurimman syöpäkeräyksen starttiin. Kutsukuva on liitteenä.

Syksyn Roosa nauha –keräys käynnistyy 27.9. ja tavoittelee kahta miljoonaa euroa syöpätutkimuksen edistämiseksi. Tulethan mukaan käynnistämään keräyksen kanssamme. Aamiaistilaisuudessa tärkeää asiaa syöpätutkimuksesta sekä uuden upean Roosa nauhan ja sen suunnittelijan julkistus. 

Musiikkitalo 27.9. klo 8.30-10.15. Lämpimästi tervetuloa.
Tilaisuuden juontaa Heidi Sohlberg.

Aamiaista tarjolla 8.30 alkaen

9.00-10.00

Miten rintasyöpä löytyy ja hoidetaan Suomessa 2018

Rintasyövän tuorein hoitosuositus

Riikka Huovinen, Syöpäsäätiön asiantuntijalääkäri, dosentti, TYKS

Miten mammografiaseulonnat estävät rintasyöpäkuolemia
Tytti Sarkeala, seulontajohtaja, Suomen Syöpärekisteri

Suomi on tänään maailman paras paikka sairastua syöpään ja huomenna siitä parantua
Mitä syöpätutkimuksen ja hoidon välillä pitää vahvistaa, jotta Suomi on syövänhoidon mallimaa

Sirpa Leppä, professori, ylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus

Juha Klefström, dosentti, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto

Roosa nauha 2018: Meissä on voimaa
Uuden nauhasuunnittelijan julkistus ja yhteistyökumppaneiden esittely

Varmista mukanaolosi vuoden suurimman syöpäkeräyksen startissa. Ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt: 
kaija.laitinen@cancer.fi tai puh. 044 218 4331

Ystävällisin terveisin
Helena Hulkko
Viestintä- ja varainhankintajohtaja
Syöpäsäätiö

Tiesitkö, että Roosa nauha –keräys on suomalaisille mieluisin hyväntekeväisyyslahjoituskohde (Taloustutkimus Oy 2018). Keräsimme kaksi miljoonaa euroa lahjoituksia syöpätutkimukselle viime vuonna.

Turun Kaupunginteatteri Varissuo-musikaali näyttää lähiöstä puolen, johon emme ole lehtiotsikoissa tottuneet. Se ei kerro jengien yhteenotoista tai rikollisuudesta, vaan seuraa neljän erilaisen perheen elämää - suuria unelmia ja kipeitä valintoja paikassa, joka voisi löytyä mistä päin Suomea tahansa. "Lähiö on mielentila", kuten yhdessä musikaalia varten sävelletyistä kappaleista todetaan. Musikaalin ovat kirjoittaneet suomiräpin pioneeri Paleface ja näytelmäkirjailija Satu Rasila.

"Meitä tekijöitä kiinnosti millaisia ovat tavallisten ihmisten arki ja ihmissuhteet otsikoiden takana. Musikaalin toteutustapa on kuitenkin kaikkea muuta kuin arkinen: jatkamme Päänäyttämön näyttävien suurtuotantojen linjalla. Lavalla on 20 näyttelijää ja tanssijaa ja estetiikka ammentaa tämän päivän urbaanista ympäristöstä." Turun Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki kertoo ohjauksestaan.

Episodimusikaali tästä päivästä

Kouki on itsekin asunut legendaarisen lähiön maineessa olevalla Varissuolla. Hänen ohjauksiensa listalta löytyy menestysmusikaaleja, kuten Kakola (2012), Seili (2014) ja Stingin säveltämä Viimeinen laiva (2017). Varissuo päättää Kakolan ja Seilin aloittaman Turku-musikaalien sarjan. Se on episodimusikaali, jonka erillisissä tarinoissa on kosketuspintaa sekä nuorille, että näiden vanhemmille. Uutuusmusikaali hengittää kiihkeästi nykyhetkessä ja kysyy, kuka tekee elämäsi valinnat.

”Koreografiat vahvistavat roolihahmojen tunnetilaa. Varissuon liikekieli ammentaa paljolti katutanssista ja siinä on populaarikulttuuriviitteitä. Minulla on takana varsinainen räppikesä, sillä tein koreografiat myös Cheekille ja Risto Räppääjään. Varissuossa oli kiinnostavaa nähdä, miten hienosti räppiä voi käyttää repliikkeinä”, valottaa Suomen kysytyimpiin kuuluva koreografi Reija Wäre. Hän vieraili Turun Kaupunginteatterissa viimeksi ohjatessaan Tom of Finland -musikaalin (2017).

Yli 20 uutta musikaalisävellystä

Sävellyksistä vastaavat Jori Sjöroos, Tuomo Prättälä ja Jussi Vahvaselkä. PMMP:n ja Vestan tuottajana tunnettu Sjöroos ja musikaaleja 1990-luvun alusta asti tehnyt Vahvaselkä yhdistivät voimansa ensi kertaa yleisön rakastamassa Tom of Finland -musikaalissa (2017). Nytsävellystiimi kasvoi soul-ulottuvuutta kappaleisiin tuovan Prättälän liittyessä tiimiin. Esityksessä kuullaan niin hiphopia, modernia r'n'b:ta kuin ehtaa iskelmääkin, sillä musiikin tyylilaji mukailee aina biisin tulkitsevaa roolihahmoa. Kymmenhenkisen orkesterin kapellimestarina toimii Markus Länne. Musikaalissa kuultavien rap-biisien syntyyn ovat vaikuttaneet säveltäjien ohella Paleface ja tuottajatiimi Recluse Crew.

Varissuo-musikaali tuo Turun Kaupunginteatterin lavalle ennennäkemättömän määrän nuoria tekijöitä. Sen myötä koetaan myös lähivuosina teattereihin eri puolilla maailmaa levinnyttä rap-huumaa. ”Räppi ja näyttämötaidehan ovat jo lähtökohtaisesti lähellä toisiaan. Räppäri on ”taimin” eli ajoituksen mestari ja osaa kuljettaa tarinaa. Räppäri osaa myös luoda jännitteitä ja ilmentää draamankaarta, kuin tilansa ottava näyttelijä. Räpin ja teatterin hitsauspisteessä on paljon hedelmällistä maaperää, jonka kaikkia mahdollisuuksia ollaan vasta löytämässä. Varissuossa tämä liitto on viety pidemmälle kuin koskaan aikaisemmin Suomessa”, hehkuttaa Paleface, joka on ollut tiiviisti mukana kehittelemässä tarinakulkuja sekä harjoituttamassa näyttelijöitä riimien kanssa.

Teatterikokemus laajenee Varissuo-menulla

Musikaalitunnelmiin virittäytyminen onnistuu ravintola Kivessä, jossa tarjoillaan etnisiä vivahteita sisältävä Varissuo-teemaillallinen aina ennen perjantain ja lauantain esityksiä. Pöytävaraukset tableonline.fi 

Varissuo-musikaalin kantaesitys 7.9.2018
Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä
Liput 22–55- € (lippu.fi / 02 262 0030 / teatterin lippukassa Lippis)

Työryhmä

Teksti: Paleface, Satu Rasila
Sävellys: Tuomo Prättälä, Jori Sjöroos, Jussi Vahvaselkä
Biittien lisätuotanto: Jaakko Elsilä, Tommi Suoknuuti
Kapellimestari: Markus Länne
Ohjaus: Mikko Kouki
Koreografi: Reija Wäre
Lavastus: Jani Uljas
Puvustus: Tuomas Lampinen
Valosuunnittelu: Jarmo Esko
Äänisuunnittelu: Eero Auvinen
Projisointien suunnittelu: Mika Hiltunen
Naamioinnin suunnittelu: Heli Lindholm

Rooleissa:

Nadia - Lisa Nikula
Nadian isä Asko - Aarni Kivinen
Nadian ystävä Zuri - Selma Kauppinen
Aku - Matti Leino
Akun ystävä Yusuf - Leo Ikhilor
Akun ystävä Jimmy - Saku Mäkelä

Grazyna, Mummo - Minna Hämäläinen
Reijo - Mika Kujala
Reijon tytär Noora - Saara-Elina Partanen
Nooran miesystävä Sami - Tuukka Raitala

Mikael -Severi Saarinen
Mikaelin ex-vaimo Ilona - Pauliina Saarinen
Mikaelin ja Ilonan poika Ben - Toivo Kouki /  Eemeli Heiniö
Late-setä - Mikael Haavisto

Rafa - Chike Ohanwe
Rafan äiti Sarita - Riitta Salminen
Saritan miesystävä Johannes - Petja Lähde
Tatuoija Sini - Haza Hajipoori

Ensamble - Veera Kaasalainen

Varissuo-bändi:

Ari Kataja, Juha Keskinen, Taneli Korpinen, Markus Länne, Teemu Mastovaara, Jaakko Mattelmäki, Oliver Müller, Katariina Sallinen, Ville Vihko

Esityskuvat löydät täältä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen@turku.fi

Lappeenrannan kaupunginorkesterin Faunin ilta konsertissa torstaina 13.9.2018 klo 19 Lappeenranta-salissa kohtaavat erilaiset idylliset maisemat ja ajattomuus. Konsertin solistina laulaa sopraano Helena Juntunen, joka voitti Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut vuonna 2002.  Kaupunginorkesteria johtaa kapellimestari Vytautas Lukočius. Ohjelmassa kuullaan Samuel Barberin lyyrinen orkesterilaulu Knoxwille: Summer of 1915, Jacques Ibert´n Capriccio, Claude Debussyn Faunin iltapäivä (sov. A.Schönberg), Bernhard Seklesin Serenade ja Benjamin Brittenin Sinfonietta.

Helena Juntunen on yksi tämän hetken valovoimaisimmista kansainvälisistä sopraanotähdistämme. Juntunen voitti Timo Mustakallio -kilpailun vuonna 2000 ja Lappeenrannan laulukilpailut vuonna 2002. Vuonna 2006 Juntuselle myönnettiin Karita Mattila-palkinto ja hän on voittanut myös Tampereen oopperan Grand Prix -palkinnon ja osallistunut BBC Cardiff Singer of the World -kilpailuun. Hänen ammatillinen läpimurtonsa oli Margarethan rooli Gounod’n oopperassa Faust Savonlinnan Oopperajuhlilla vuonna 2002. Sittemmin ilmaisuvoimainen lyyrisen ohjelmiston tulkitsija on laulanut itsensä oopperayleisön sydämiin ympäri maailman. Hänen laajaan ohjelmistoonsa kuuluvat muun muassa Mozart roolit Kreivitär ja Donna Elviira, Puccinin La Bohèmen Mimì, Tšaikovskin Jevgeni Oneginin Tatjana ja Leoncavallon Pajatson Nedda. Ulkomaisissa oopperataloissa Juntusta on kuultu Brysselissä, Nancyssa, Minnesotassa, Wienissä, Aix-en-Provencessa, Dresdenissä, Göteborgissa, Montpellierissä, Nizzassa, Genovassa ja Wienissä. Palkittu sopraano on esiintynyt myös lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten sinfoniaorkestereiden solistina. Juntunen laulaa Suomen Kansallisoopperassa.

Jacques Ibertin ranskalainen uusimpressionismi sisältää monia hienoja teoksia tunnelmiltaan pariisilaisuudesta aina idylliseen ranskalaiseen luonnon maisemaan. Ibert´n Capriccio kymmenelle soittimelle on sävelletty vuonna 1937. Sen atmosfäärissä kesäiset tunnelmat tuoksuvat valoisuutta ja musiikin raikkaus on korvia hivelevää.

Samuel Barberin (1910-1981) Knoxwille Summer 1915 on runoilija James Ageen nostalginen runo, joka kuvaa lapsuuden kaunista runollista Knoxwillen kaupunkia idyllisessä Tennesseessä syvällä etelä-Yhdysvaltoja. Laulun keskiössä on poikalapsi, joka haaveilee menneistä suvi-illoista sen vanhoine taloineen ja vuosisataisine puineen sekä ajattomuudesta tähtitaivaan alla.

Faunin iltapäivä (ransk.Prélude à l’après-midi d’un faune) on ranskalaisen impressionistin Claude Debussyn vuonna 1894 valmistunut orkesteriteos. Teos on Debussyn tunnetuimpia teoksia ja sitä pidetään yhtenä musiikin historian käännekohdista. Vuonna 1892 kolmenkymmenen vuoden ikäinen Claude Debussy oli vielä lähes tuntematon säveltäjä. Runoilija Stéphane Mallarmén (1842–1898) runon ”L’après-midi d’un faune” innoittamana hän alkoi säveltää kolmiosaista orkesteriteostaan, joka kantoi aluksi nimeä Prélude, Interlude et Paraphrase finale pour ”L’après-midi d’un faune”. Kuultavan version on sovittanut Arnold Schönberg.

Saksalaisen Bernhard Seklesin Serenade on vuodelta 1907. Sekles vaikutti Frankfurt Am Mainissa kapellimestarina ja säveltäjänä, joka aloitti sävellystyönsä jazzista.

Englantilaisen Benjamin Brittenin Sinfonietta on vuodelta 1932, ajalta jolloin säveltäjä vielä opiskeli Royal Music Collegessa. Teos on omistettu Brittenin opettajalle säveltäjä Frank Bridgelle. Sinfoniettan kieli on myös kunnianosoitus viattomalle taaksejääneelle lapsuudelle. 

Milko Vesalainen, intendentti 0405478706

Konsertin kesto: noin 2 tuntia, sisältäen väliajan.

TAITEILIJATAPAAMINEN

13.9. klo 18.30 Lappeenranta-salin lämpiössä, mukana Helena Juntunen ja Vytautas Lukočius, isäntänä Milko Vesalainen

Kirja: Kosolan kujanjuoksu, Lapuan liike 1929-1932, Unto Katajamäki

Yhteiskunnalliset ääriliikkeet ja niiden kannattajat toimivat yhteiskunnassa monella tasolla julkisesti ja peitellysti. Vaikuttamista ääriliikkeiden toimesta tapahtuu jatkuvasti demokraattisin keinoin kunnissa ja myös valtakunnallisesti. Kun liikkeiden toiminta ja tavoitteet ovat yhteiskuntajärjestystä vastaan, tapahtuu toiminta peitellysti, piilossa julkisuudelta ja suurelta yleisöltä. Näistä toimista näemme vain ryöpsähdyksiä erilaisten mielenilmauksien, mielenosoituksien yhteydessä, nykypäivänä paljon myös some-maailmassa.

Mistä ääriliikkeet kumpuavat ja keitä ovat niiden kannattajat?

Jotta ääriliike voi kasvaa marginaalisesta ryhmästä vaikuttavaksi toimijaksi, täytyy sille olla ihmisten mielissä tilaus. Tämä tilaus voi olla epäkohta, pelko, viha, poliittiset tai taloudelliset vaikutteet. Näistä lähtökohdista syntyi vuonna 1929, oman aikansa ääriliike, Lapuan liike joka nousi kolmen vuoden toimintansa aikana kansanliikkeeksi, jonka painostuksen alla taipuivat niin eduskunta, hallitus kuin myös valtakunnan presidentti. Eduskunta sääti Lapuan liikkeen sanelemana lakeja, hallitus kaadettiin, presidentin toimintaa ohjailtiin ja vaaleihin vaikutettiin.

Kymmenen vuotta vapaussodan jälkeen voittajien keskuudessa nähtiin kommunistien kasvanut aktiivisuus suoranaisena uhkana ja pelko sodan toistumisesta oli yleistä. Hävinneiden mielissä kapinan aikana ja jälkeen koetut menetykset kasvattivat katkeruutta voittajia kohtaan ja agitaattorien oli varsin helppo kerätä kannattajia kommunistien toiminnalle. Tästä vastakkainasettelusta syntyi Lapuan liike ja sen johtoon asettui lapualainen Vihtori Kosola. Lapuan liikkeen tavoitteeksi kirjattiin varsin yksinkertaisesti kommunismin hävittäminen Suomesta. Unto Katajamäen uusi historiateos antaa lukijalle selkeän kuvan taustoista ja tapahtumista, jotka johtivat Lapuan liikkeen syntymiseen ja toimintaan.

Kuka oli Vihtori Kosola, joka nousi Lapuan liikkeen johtajaksi ja keulakuvaksi?

Unto Katajamäki kuvaa kirjassaan erityisesti Vihtori Kosolan roolia Lapuan liikkeen johdossa liikkeen kehittyessä paikallisesta mielenilmauksesta valtakunnalliseksi kansanliikkeeksi. Kirjassa selvitetään Kosolan henkilökohtaiset lähtökohdat, tavan toimia ja heikkoudet, joita hyväksikäyttäen Kosolaan vaikutettiin ja monesti hänet asetettiin tapahtuneiden tosiasioiden eteen liikkeen sisäisen ääriaineksen toteuttaessa omia tavoitteitaan.

Proosamaisesti kirjoitettu teksti tuo tietokirjan myös sellaisten lukijoiden ulottuville, jotka eivät yleensä tietopitoisia kirjoja lue. Katajamäen teksti vie lukijan mennessään1920 ja 30-lukujen jakautuneeseen yhteiskuntaan, jossa ääriliikkeet heiluttivat vasta muodostunutta haurasta yhteiskuntajärjestystä. Katajamäen tarkka historiantuntemus ja -tutkimus tulevat vahvasti tekstistä esiin.

Unto Katajamäen kirjassa Kosolan kujanjuoksu nähdään myös sellaisia piirteitä Lapuan liikkeen johtohahmosta Vihtori Kosolasta, joihin ei ole totuttu. Kansanjohtajalla oli myös herkempi ja raadollisempi puoli. Juonittelujen kohteeksi jouduttuaan Kosola ajautui alakuloisuuteen ja osittain sivuraiteelle liikkeen johdosta. Ketkä olivat lopulta Lapuan liikkeen oikeat johtajat vai oliko niitä lainkaan? Miksi Lapuan liike lopulta kiellettiin sen itsensä läpiajaman lakipykälän nojalla ja oliko lopulta parempi niin? Voiko historian kokemuksesta oppia jotain, jotta osaisimme reagoida oikein nykypäivän ääriliikkeisiin?

Kirjailija Unto Katajamäki

Unto Katajamäki (FM) on Tampeella asuva päätoiminen kirjailija, joka on tehnyt pitkän työuran koulumaailmassa toimien mm. rehtorina ja opetustoimenjohtajana. Katajamäki on kirjoittanut kuusi menestynyttä jännitysromaania (Kustannus-Mäkelä) sekä kolme historiallista romaania/tietokirjaa (Bookcover).

Kirja: Kosolan kujanjuoksu, Lapuan liike 1929-1932

Kirjailija: Unto Katajamäki

Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Bookcover, Espoo 2018

ISBN 978-952-68990-0-8

430 sivua, sidottu

Lisätietoja sekä haastattelupyynnöt:

Bookcover, Vesa Hiltunen

puh. 0400-399 318, vesa.hiltunen@bookcover.fi

Liitteet:

1. Kansikuva print-laatu, web-laatu

2. Kirjailijakuva: Unto Katajamäki

3. Lukunäyte

Suomalaisen Työn Liiton kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat varsin laatutietoisia, sillä peräti kaksi miljoonaa yli 15 -vuotiaista suomalaisista kiinnittää kulutuspäätöksissään yhä enemmän huomiota laatuun. Laadun merkitys korostuu varsinkin itselle tärkeiden asioiden kohdalla, kun taas hinta ohjaa kulutusta vähemmän tärkeissä ostopäätöksissä. Suomalainen laatu esittäytyy jälleen ensi viikolla Habitare-messuilla Helsingin Messukeskuksessa.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimukseen vastanneista suomalaisista 43 prosenttia kiinnittää kulutuspäätöksissään yhä enemmän huomiota laatuun. Laatu on perinteisesti yhdistetty vahvasti suomalaisiin tuote- ja palveluominaisuuksiin, mutta tänä päivänä laatu merkitsee suomalaisille myös erottuvuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. Laatu syntyykin kuluttajien tarpeiden ymmärryksestä, sekä suunnittelu- ja muotoiluosaamisen hyödyntämisestä läpi tuotteen tai palvelun elinkaaren.

- Laatu on perinteisesti ymmärretty teknisinä ominaisuuksina ja tuotteen kestävyytenä, jotka ovat edelleen valideja. Yksinään ne eivät kuitenkaan riitä, vaan tämän päivän kuluttajat arvioivat rinnalla myös tuotteen soveltuvuutta itselle, alkuperää, omaleimaisuutta, ekologisuutta jne. Erityisesti korostuu käyttäjäkokemus, jota ilman yrityksen kilpailuetu ei ole mielestäni kestävällä pohjalla. Menestyneiden tuotteiden ja palveluiden kohdalla kuluttajalla tulee vahvasti tunne ”Tämä on kuin minulle suunniteltu”, kertoo Design from Finland -merkin Brand Manager Johanna Lahti Suomalaisen Työn Liitosta.  

Design from Finland -merkkiin liitetään liiton tutkimuksen mukaan vahvasti suomalaisuus, laadukkuus, työllistävyys ja luotettavuus. Jopa 52 prosenttia suomalaisista liittää juuri Design from Finland -merkkiin laadukkuuden. Merkin ensisijainen kriteeri onkin käyttäjälähtöisyys. Design from Finland -merkin tuntevilla merkki vaikuttaa ostopäätökseen eniten kodin piensisustamisessa. Toisella sijalla ovat vaatteet ja asusteet ja kolmantena kodin huonekalut.

Tänä vuonna Suomen suurimmassa huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitaressa Ahead-käytävälle nousee Suomen Messujen kutsumana kokonainen Design from Finland -kortteli, jossa on mukana joukko Design from Finland -jäsenyrityksiä. Yritysten omien osastojen lisäksi korttelista löytyy VR-alue, jossa Suomalaisen Työn Liitto esittelee virtuaalista KOTIa. KOTI on toteutettu yhteistyössä 26 Design from Finland -merkkiyrityksen kanssa ja se on esitellyt suomalaista kodin sisustusta ja designia kansainvälisestikin virtuaalitodellisuuden keinoin. Lisäksi Suomalaisen Työn Liitto järjestää messuilla Design from Finland- ja Avainlippu-aiheisia kiertokävelyjä torstaista sunnuntaihin.

Design-korttelissa mukana Design from Finland -yritykset: Pentik | Vaja Finland | Vallila | Topi-Keittiöt | Pihlgren ja Ritola | Bo Lkv | Finarte

Suomalaisen Työn Liiton teettämän Suomalaiset ostopäätösten äärellä -tutkimuksen toteutti Frankly Partners. Kvantitatiivinen online-kysely tehtiin 5.‒15.2.2018 laatusertifioidussa kuluttajapaneelissa (Norstat Finland Oy). Tutkimukseen vastasi 2004 iältään 15‒74-vuotiasta suomalaista.

Lisätietoja:

Johanna Lahti, Brand Manager, Suomalaisen Työn Liitto, 040 591 6143, johanna.lahti@suomalainentyo.fi

Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 374 7410, jokke.eljala@suomalainentyo.fi

Design from Finland Habitaressa: https://suomalainentyo.fi/tapahtumat/vuoden-designteko-julkistus-kavelykierroksia-ja-virtuaalitodellisuutta-habitaressa/

Tango-orkesteri Unton musiikissa soi runollisena modernin tangon tunteen palo. Wäinö Aaltosen museon konsertissa kuullaan rakastettuja tangoklassikkoja ja uusia runoihin sävellettyjä tangoja. 20-vuotista taivaltaan orkesteri juhlistaa Taiteen edistämiskeskuksen tukemalla kiertueella.

Kaipaus ja intohimo ovat suomalaisen tangon ydin. Tango-orkesteri Unton musiikki pohjautuu vahvasti molempiin. Pianisti-sovittaja Timo Alakotilan luotsaamat virtuoosit nostavat Suomitangon uusiin ulottuvuuksiin tuoreilla ja väkevillä tulkinnoillaan muun muassa Unto Monosen ja Toivo Kärjen ikivihreistä. Perinteisten tangojen rinnalla yhtyeen ohjelmistossa on mittava määrä uutta tangomusiikkia. Unton muusikoilla on monipuoliset musiikilliset taustat maailmanmusiikista jazziin ja teatterimusiikista tango nuevoon. Ne kuuluvat kokoonpanon soinnissa vaikutteiden rikkautena ja tulkinnan syvyytenä. Yhtyeen musiikki hengittää ja virtaa harvinaisen vapaasti. Tango-orkesteri Unto on nimetty tangosäveltäjä Unto Monosen mukaan.

Yhtye perustettiin vuonna 1998 Esittävän taiteen edistämiskeskuksen (ESEK) aloitteesta esittelemään suomalaista tangoa Lissabonin EXPO ’98 -maailmannäyttelyssä. Siitä lähtien yhtye on konsertoinut laajalti niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Tangosäveltäjä Unto Monosen mukaan nimetty orkesteri on hurmannut yleisöä muun muassa Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Myös tangotanssijat ovat inspiroituneet Unton virtaavasta musiikista liikkeensä siivittäjänä: monissa konserteissa on nähty tanguerojen pyörähtelyjä. 

Ensilevyllään Finnish Tango (ARC, 2003) Tango-orkesteri Unto tulkitsi rakastetuimpia suomalaisia tangoja. Kylmä rakkaus (ARC, 2010) sisälsi jälleen ikivihreitä, mutta esitteli lisäksi Timo Alakotilan, Johanna Juholan, Anna-Mari Kähärän ja Jussi Tuurnan suomalaiseen runouteen säveltämiä uusia tangoja. Unton 2015 ilmestynyt kolmas levy Yön tummat siivet (ARC, 2015) yhdistää edeltäjiensä tapaan argentiinalaista ja suomalaisia tangoperinnettä. Levyn hienostunut ohjelmisto ulottuu Toivo Kärjen 1940- ja 1950 -lukujen helmistä Kähärän, Alakotilan ja Juholan tuoreisiin sävellyksiin. Eri aikakausien tangot nivoutuvat saumattomasti yhteen Unton omintakeisen ja elegantin tyylin ansiosta.

Lyriikoista vastaa näyttävä joukko suomalaiskirjoittajia: kirjailijalegendat Marja-Liisa Vartio ja Matti Rossi, suositut nykykirjailijat ja näyttelijät Anna-Leena Härkönen ja Eppu Nuotio, pastori Pirkko Arola sekä nukketeatteriohjaaja, kirjoittaja ja tangotanssija Elina Lajunen. Laulaja Pirjo Aittomäen lämmin mezzosopraano välittää tekstien vivahteet kuulijalle taidokkaasti ja tunteella.

Orkesterin kokoonpano: Pirjo Aittomäki (laulu), Timo Alakotila (piano), Johanna Juhola (harmonikka), Mauno Järvelä (viulu), Petri Hakala (kitara) ja Hannu Rantanen (kontrabasso).

Tango-orkesteri Unto Wäinö Aaltosen museossa tiistaina 11.9. klo 19. Vapaa pääsy. Käsiohjelmat 5 € / 2,50 €. Ovet avataan klo 18.30. Paikkoja konserttiin on rajoitetusti.

Tango-orkesteri Unton verkkosivut

Lisätiedot
Olli Hirvonen, kulttuurikoordinaattori
Puh. 044 907 2091, olli.hirvonen@turku.fi
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Clownfish Twister kertoo räväkän Marun ja hänen parhaan ystävänsä Renin kohtaamisesta kahden vuoden erossa olon jälkeen. Ren kavereineen odottavat tapaavansa tosi machon Renin, mutta pian odotukset koulun pihalla kääntyvät päälaelleen. Maru onkin nyt tyttö! Alkaessaan selvittää muodonmuutosta Maru ja Ren tapaavat vanhoja ja uusia, outojakin tuttavuuksia. Kaksikon välille syntyy vähitellen myös pientä kipinää; Ren on tainnut olla jo pitkään ihastunut Maruun.

Mae Korvensivun romantiikalla, teinihuumorilla ja nuoruuden koettelemuksilla ladatussa Clownfish Twisterissä eräs nuori herra vähitellen oppii, että miehekkäät miehet voivat olla myös söpöjä. Ja söpöimmät tytöt voivat olla todella karskeja! Sarja käsittelee päähenkilönsä kehittyvää sukupuoli-identiteettiä hyväntuulisesti ja myötäelävästi. Samalla Clownfish Twister leikittelee eräillä manga-sarjakuvan stereotypioilla, ja on tavallaan tribuutti Rumiko Takahashin Ranma ½:lle.

Mae Korvensivu (s. 1993) on itse ollut mangan suurkuluttaja yli kymmenen vuoden ajan. Lajityypin pariin hänet johti sen monipuolisuus. ”Olipa elämäntilanne mikä tahansa, mangasta löytyy aina jokin sarja, jonka henkilöihin ja tarinaan on helppo samaistua” Korvensivu sanoo ja toivoo, että Clownfish Twister paitsi löytäisi tiensä lukijoiden ulottuville, voisi samalla kannustaa suomalaisia mangan taitajia.

Clownfish Twister julkistetaan ensi viikonloppuna 8.-9.9. Tampere-talolla järjestettävässä Tracon-tapahtumassa.

Mae Korvensivu

Clownfish Twister 1

ISBN 978-952-270-409-2

192 sivua. Arktinen Banaani 2018.

Liitteenä olevat sarjakuvanäytteet ja kansikuvat ovat julkaisuvapaita lehdistökäyttöön.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Mae Korvensivu, puh. 050 310 5029, mae.korvensivu@gmail.com ja Arktinen Banaani, kustantaja Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Lehdistökappaleet: Arktinen Banaani, myynti@sarjakuva.com

Topi Sorsakosken unohtumattomia kappaleita sisältävä Muukalainen saa ensi-iltansa Rauman Kaupunginteatterissa 8. syyskuuta.

Rauman Kaupunginteatterin syyskauden avaa tunteikas musiikkitarina. Muukalainen kertoo rakkaudesta, kaipuusta, ihailusta ja ripustautumisesta. Tarinan keskiössä on Muukalaiseksi nimetty laulaja, joka on tullut elämänsä ja uransa kääntöpisteeseen.

– Muukalaisen alkusysäys oli eräästä miesartistista kertova dokumentti. Eräässä kohtauksessa artisti yrittää päästä keikan jälkeen autolleen koskettelemaan ja suutelemaan pyrkivän ihailijaparven läpi. Laulaja on tilanteessa hyvin kiusaantunut ja ahdistunut. Siitä nousi idea koota tarina Muukalaisesta, koko kansan rakastamasta laulajasta, jolle rakastettuna oleminen on kääntynyt taakaksi, kertoo näytelmän Rauman Kaupunginteatteriin kirjoittanut Esko Janhunen.

Näytelmän Raumalle ohjaa muun muassa Kansallisteatterista ja Puhtaat valkeat lakanat -televisiosarjasta tuttu Juhani Laitala. Muukalaisen roolissa nähdään Heimo Korhonen, joka tämän näytelmän myötä päättää vuonna 1983 alkaneen uransa Rauman Kaupunginteatterissa ja siirtyy viettämään ansaittuja eläkepäiviä.

Myös näytelmän muissa rooleissa nähdään ja kuullaan tarinan arvolle sopivaa huippuosaamista. Vierailijoiksi on kiinnitetty upea laulaja-näyttelijä Anna Hanski ja raumalaislähtöinen, muun muassa The Voice of Finlandista tuttu Jessica Uussaari. Näytelmän toisessa miesroolissa nähdään viime kaudella Rauman Kaupunginteatterissa debytoinut Juha Kulmala. Tarinaa kuljettaa osaltaan myös kapellimestari Perttu Suomisen johtama viisihenkinen orkesteri.

Lipunmyynti on sujunut vauhdikkaasti ja Muukalaisen syyskauden esitykset ovat jo yli 90-prosenttisesti täynnä. Näytelmä jatkaa ohjelmistossa myös kevätkaudella, keväänkin liput ovat jo myynnissä.

Lehdistökuvia on ladattavissa osoitteesta: http://www.raumanteatteri.fi/media/

Lisätietoja:

Juhani Laitala, puh. 044 089 7603, juhan.laiitala@icloud.com

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

Kansainvälinen Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu on ollut käynnissä lähes viikon. Kilpailussa kuvataan suomalaisia kulttuuriperintökohteita. Osallistuvat kuvat julkaistaan avoimesti käytettäväksi Wikipedian kuvapankissa Wikimedia Commonsissa. Tämän vuoden Suomen osakilpailuun on mahdollista osallistua myös jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia niiden tapahtumapaikoilla. Kilpailusarjan erityisteemana ovat vuonna 1918 kuvatut kuvat. Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto järjestävät 1.–30.9.2018 pidettävän kilpailun Suomessa nyt toista kertaa.

Jälleenvalokuvaussafareilla kuvataan vanhoja kuvia uudelleen
Sata vuotta sitten valokuvaus oli jo yleistynyt ja moni ryhtyi valokuvaajaksi. Osa perusti ateljeen, mutta elantoa oli hankittava myös ateljeen ulkopuolella. Valokuvaajat kiersivät pienemmillä paikkakunnilla kuvaamassa häissä ja hautajaisissa tai kyläkaupan pihalla potretteja ottamassa. Lisätuloja sai kuvaamalla nähtävyyksiä ja painattamalla niistä postikortteja.

Nyt kuvaamme näitä kuvia uudelleen.

Punkaharjun historiaa valokuvien kautta käsitellään Punkaharju valokuvissa -seminaarissa lauantaina 8.9. Näyttelyvierailujen jälkeen lähdemme kuvaussafarille Hotelli Punkaharjun maisemista n. klo 16.00. Kuvaussafaria johtaa Nuutti Kanerva, joka on kerännyt ja jälleenvalokuvannut historiallisen postikorttikokoelman Punkaharjulta. Retki toteutetaan yhdessä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Lisätietoa seminaarista ja safarin Facebook-tapahtuma.

Vantaan kaupunginmuseon näyttely #ThrowbackVantaa - Kuvia kotiseudusta ennen ja nyt kannustaa kaupunkilaisia tutustumaan kotikaupunkiinsa valokuvaamalla. Kaupunginmuseo järjestää syyskuussa Valokuvaa Vantaa -kierroksia. 13.9. valokuvataan Hakunilassa, 20.9. Aviapoliksessa ja 27.9. Vantaankoskella. Tapahtumat järjestää Vantaan kaupunginmuseo. Lisätietoja

Lauantaina 22.9. jälleenvalokuvaamme raumalaisia näkymiä. Finnasta löytyvien historiallisten kuvien lisäksi kuvattavanamme on historiallisia postikorttikuvia Raumasta. Retkeä johtaa valokuvaaja Jari Sorjonen. Kokoontuminen klo 13.00 Vanhalla Raatihuoneella, Kauppakatu 13. Retki järjestetään yhdessä Rauman museon kanssa. Lisätietoa Facebook-tapahtuma

Mikä jälleenvalokuvaus?
Vanhoja valokuvia voi helposti jälleenvalokuvata Ajapaik-kännykkäsovelluksella tai sopivia kuvia voi etsiä Finna.fi -palvelusta. Kerromme lisää wikimedian sivuilla.
 
Järjestä safari
Kokoamme parhaat neuvot kuvaussafarin järjestämiseksi Wiki Loves Monuments -sivustolle. Kuka tahansa voi kuvata kulttuuriperintökohteita tai jälleenvalokuvata vanhoja valokuvia, mutta yhdessä se on hauskempaa. Jos järjestät safarin, tiedotamme siitä.

Kilpailun palkinnot
Oskari Rajala aloitti valokuvaajana Turussa 99 vuotta sitten. Hän kiersi Suomea moottoripyörällä kuvaamassa kirkkoja, ja kuvat painettiin postikorteiksi. Tänään Rajala tarjoaa kilpailun pääpalkinnon 200€ lahjakortin Rajala Pro Shopiin.

Jälleenvalokuvaussarjan palkinnoksi olemme valinneet Juhan Suonpään kirjan Isoisä – Tampere 1918. Kirjassa nykynäkymiin sulautuvat sisällissodan valokuvat ovat taustana kertojan isoisän tarinalle.

Kaikki kansainväliseen kilpailuun valitut 10 parasta palkitaan Museokortilla, joka oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn 280 museossa.

Rauman museo tarjoaa parhaalle Raumaa kuvaavalle kuvalle erikoispalkinnon. Voittaja valitaan yleisöäänestyksellä museon Facebook-sivulla.

Tarjoa paikallista palkintoa
Rauman museon esimerkkiä seuraten paikalliset organisaatiot voivat tarjota palkinnon parhaalle paikkakunnalla kuvatulle kuvalle. Ilmoitamme palkinnot wikimedian sivulla.  

Lisätietoja
Susanna Ånäs, Wikimedia Suomi ry, susanna.anas@wikimedia.fi, puh. +358 40 557 8039
Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi, puh. +358 295 33 6251

Wiki Loves Monuments -jälleenvalokuvauskampanja Finnassa
Tarkemmat tiedot ja kuvauskohteet löytyvät Wiki Loves Monuments -kilpailun verkkosivuilta
Valokuvagalleria
Tulosta Wiki Loves Monuments -juliste!

TERVETULOA SIRPA HYNNISEN JA VESA-VILLE SAARISEN NÄYTTELYN AVAJAISIIN LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEOON PERJANTAINA 14.9. klo 18!

Taiteilijat Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen ovat työskennelleet yhdessä jo viisitoista vuotta eli 2000-luvun alkuvuosista saakka. Yhteinen taiteen tekeminen sai aikoinaan alkunsa, kun taiteilijat saivat idean yhdistää samaan teokseen kuvanveistoa ja liikkuvaa kuvaa. Nyt avattava näyttely esittelee heidän uusimpia teoksiaan.

Samaan aikaan aukeaa myös kokoelmanäyttely Nuorten naisten sunnuntainen vierailu - Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon Viipurissa.

Liitteenä on avajaisten pdf-kutsu.

Avajaiset ovat kaikille avoimet, joten tätä kutsua saa jakaa!

TERVETULOA!

Lisätietoja:

Mikko Pirinen, amanuenssi/ Lappeenrannan taidemuseo, mikko.pirinen@lappeenranta.fi, p. 040 522 6280

Musiikintekijät ja -kustantajat jakoivat tänään Vuoden raportoija –tunnustuksen tanssiorkesteri Sinitaivaalle. Musiikkialan tunnustus ja 2000 euron palkintosumma myönnettiin yhtyeelle ja sen jäsenille heidän ansiokkaasta toiminnastaan elävän musiikin saralla: Sinitaivas on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa esityskorvaukset oikein kappaleiden tekijöille.

Keikkojen raportoinnilla on tärkeä merkitys musiikintekijöille, sillä artistien ja bändien lähettämien tietojen avulla Teosto maksaa korvauksia esitettyjen kappaleiden alkuperäisille tekijöille. Monet säveltäjät ja sanoittajat eivät esiinny itse lainkaan, joten elävän musiikin korvaukset ovat heille tärkeää tuloa.

Tavaramerkkinä monipuolinen ohjelmisto

Sinitaivas on tuttu näky keikkapaikoilla ympäri Suomen ja yksi maamme suosituimmista tanssiorkestereista. Yhtyeen ura sai vauhdikkaan alun Viihdyttäjä 2007 -kilpailusta, jonka voiton myötä Sinitaivas kiinnitettiin Kesäillan valssi -ohjelman kiertuebändiksi. Parhaimmillaan yhtye on tehnyt 200 esiintymistä vuodessa.

Sinitaivas on saanut tunnustusta suomalaisten tanssiharrastajien suosikkibändinä ja yhtye on palkittu Vuoden Tanssittaja -palkinnolla.

Yhtyeen musiikin taustalla vaikuttaa nimekkäitä biisintekijöitä, muun muassa Pekka Laaksonen, Sanna Korkee, Esa Nieminen, Tommi Kalenius ja Johanna Vuoksenmaa.

”Panostamme laadukkaaseen soittamiseen ja laajaan ohjelmistoon. Soitamme uutta ja omaakin materiaalia ja vanhoihin biiseihin pyrimme tuomaan aina jotakin omaa mukaan. Suunnittelemme ohjelmistoa sen mukaan, että ilta olisi tanssijoille mahdollisimman monipuolinen”, kertoo Sinitaivas-yhtyeen Juha-Matti Ahola.  

Elävällä musiikilla riittää yleisöä

Vuoden raportoija -tunnustuksen Sinitaivas sai arvokkaasta työstään musiikintekijöiden hyväksi.

”Tunnustus tuntuu hyvältä. Meille on tärkeää, että biisintekijät saavat korvauksen työstään. Ja on hienoa, että tanssi- ja lavakulttuuri elää Suomessa vahvana. Tanssiravintoloiden määrän vähentymisen myötä sunnuntait ovat keikkakalenterin kannalta yhtä tärkeitä elleivät tärkeämpiä kuin perjantait”, toteaa Juha-Matti Ahola. Hän kertoo, että yhtyeen ensi vuoden kalenteri alkaa kuta kuinkin olemaan jo esityspäivien osalta varattu.

Tunnustuspalkinnon Sinitaivaalle antoivat Teosto, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry.

Vuoden raportoija -tunnustuksella halutaan kunnioittaa sellaisia esittäjiä ja tapahtumien järjestäjiä, jotka hoitavat esitetyn ohjelmiston ja lipputulojen raportoinnin mallikkaasti.

Edellisinä vuosina Vuoden Raportoija -tunnustuksen ovat saaneet mm. Saija Tuupanen, Pekkaniskan pojat, Suvi Teräsniska, Yö-yhtye, Markku Aro ja Marko Maunuksela.

Tunnustus jaettiin Suomen Musiikkikustantajien tilaisuudessa, jossa palkinnot jaettiin myös seuraavissa kategorioissa: vuoden biisi, vuoden vientiteko, vuoden etno-musiikin tekijät, vuoden taidemusiikin säveltäjä ja kevyen musiikin tekijä.

Katso Keikkakartta-sovelluksesta, missä keikkaillaan eniten

Eri maakuntien, kaupunkien ja kuntien keikkatilastoja voit tutkia lähemmin Teoston Keikkakartta-sovelluksessa, joka on osoitteessa www.teosto.fi/keikkakartta

Sinitaivas-yhtyeen kuva: https://sinitaivas.com/media

Lisätietoja:

Kaisa Huikuri, viestintäpäällikkö, Teosto, kaisa.huikuri@teosto.fi, puh. 045 77349347

Sinitaivas-yhtye, Juha-Matti Ahola, aholablueskymusic@gmail.com, puh. 040 6733671 

Uusia alkuja -kierrätystapahtumista opiskelijat ja omaan kotiin muuttavat voivat noutaa tarvitsemiaan astioita ja keittiötarvikkeita – täysin ilmaiseksi. Lisäksi martat neuvovat ruoanlaitossa, kierrättämisessä, rahankäytössä ja kodinhoidossa.

Pääosa tapahtumista järjestetään eri puolella Suomea 10.–14. syyskuuta. Maksuttomien astioiden ja keittiötarvikkeiden lisäksi jaossa on myös Marttojen selviytymisopasta, joka tarjoaa vinkkejä ekologiseen arkeen. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Sitran kanssa.

– Opintojen aloittaminen ja omaan kotiin muuttaminen on jännittävää ja ihanaa – mutta myös melko kallista. Martat haluavat auttaa omaan kotiin muuttavia nuoria ja opettaa samalla kestävää kehitystä ja kiertotaloutta. Marttojen neuvoilla moni arjen asia sujuu helpommin ja esimerkiksi ympäristön kannalta kestävämmin, toteaa Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara.

Jaettavat tavarat on kerätty sekä martoilta että muilta ihmisiltä, jotka ovat halunneet lahjoittaa ylimääräiset käytetyt tai käyttämättömät keittiövälineensä opiskelijoille. Saatavilla on niin astioita, ruoanlaittovälineitä kuin muitakin keittiötarvikkeita. Kaikki astiat on tarkastettu ja ne ovat hyväkuntoisia ja käyttökelpoisia.

Tapahtumat ovat osa ensimmäistä kertaa järjestettävää Marttailuviikkoa

10.–16.9.2018 järjestettävän Marttailuviikon teemana on Arkiruoka on järkiruokaa. Siinä kestävää arkea lähestytään keittiön ja kestävien valintojen kautta. Marttojen tavoitteena on antaa viikon aikana mahdollisimman arkijärkisiä vinkkejä oman arjen parantamiseen.

– Tavoitteenamme on lisätä kasvisten käyttöä, vahvistaa ymmärrystä ruoan alkuperästä ja lisätä innostusta ruoan valmistamiseen. Samalla annamme opiskelijoille vinkkejä kodin kestävän arjen valintoihin. Kestävät valinnat eivät ole rakettitiedettä, kertoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä.

Uusia alkuja -tapahtumien lisäksi Marttapiirit ja yhdistykset järjestävät Marttailuviikolla monia erilaisia tapahtumia ympäri Suomen.

Uusia alkuja tapahtumapaikat ja -päivämäärät

• 5.9. – Jyväskylä, Veturitallit
• 10.9. – Lappeenranta, Teknillinen Yliopisto
• 10.9. – Pori, Kauppakeskus Puuvilla
• 10.9. – Rovaniemi, Lapin Yliopisto
• 11.9. – Helsinki, Helsingin Yliopisto – Siltavuorenpenger / Minerva-tori
• 11.9. – Hämeenlinna, HAMK / Visamäen kampus
• 12.9. – Turku, Turun Ammattikorkeakoulu
• 12.9. – Espoo, Otaniemi
• 12.9. – Kajaani, Kajaanin Ammattikorkeakoulu
• 12.9. – Kokkola, Centria AMK
• 13.9. – Lahti, LAMK / FellmanniCampus
• 13.9. – Kouvola, XAMK / Kouvolan kampus
• 13.9. – Savonlinna, Ammattiopisto SAMIedu
• 13.9. – Kuopio, Itä-Suomen Yliopisto
• 14.9. – Joensuu, Marttapiirin tilat
• 19.9. – Tampere, Tampereen Ammattikorkeakoulu

Lisätietoja

• Kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara, reija-salovaara@martat.fi, 040 508 8249
• Tapahtumakoordinaattori Kirsi Ranta, kirsi.ranta@martat.fi,
• Kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä, kaisa.harmala@martat.fi, 050 511 8007
• Marttojen selviytymisopas Issuussa

Lapin keskussairaalan Hiljentymisen tilassa 4. syyskuuta avautuneessa Jaana Erkkilän näyttelyssä on esillä taidegrafiikan keinoin toteutettuja teoksia, joissa siivekkäät hahmot, linnut, enkelit ja muut taivaita kurottavat olennot tekevät matkaa vaaramaisemissa ja uniajassa.


Esillä on 12 teosta, joista osa on mustavalkoisia ja osa tuhoutuvan laatan keinoin toteutettuja monikerroksisia värillisiä uniikkivedoksia. Näyttely on esillä 31. lokakuuta asti.

Jaana Erkkilä-Hill toimii Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataiteen professorina. Hän on Suomen taidegraafikkojen liiton ja Lapin taiteilijaseuran jäsen.


Jaana Erkkilä-Hill: Siivekkäät
4.9 – 31.10.2018
Lapin keskussairaalan Hiljentymisen tila
Ounasrinteentie 22, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe 7.30 – 17.00

Lisätietoja:
Jaana Erkkilä-Hill, jaana.erkkila-hill(at)ulapland.fi


Kuvat:
1. Jaana Erkkilä-Hill: Ajatusaaltoja III. 2018. Linografiikka, 65 x 80 cm.
2. Jaana Erkkilä-Hill: Muuttajat. 2018. Carborundum- ja linografiikka, 50 x 65 cm.


LY / TTK / LP

Viihdytkö sinä soilla? Suohon liittyviä kirjoituksia ja kuvia voi nyt lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle.

Suot ovat monimuotoisia elinympäristöjä, jotka muuttuvat vuodenajan mukaan. Keväinen suo on upottavan vetinen ja kuhisee elämää, talvella se on hiljaa ja kantaa hiihtäjää. Suometsätalous ja turvetuotanto tuovat monelle elannon, metsästys ja marjastus ruokaa pöytään. Suolla virkistäydytään retkeillen ja urheillen, ja suo voi olla myös taiteellisen inspiraation lähde.

Millaiselle suolle menet mielelläsi, millaisia välttelet? Miltä suo kuulostaa, näyttää, tuntuu, maistuu ja tuoksuu? SKS:lle lähetettävien kirjoistusten ja kuvien aiheena voi olla esimerkiksi jokin itselle tärkeä suo, suohon liittyvät mielikuvat tai suolla kohdatut eläimet ja kasvit. Suokokemukset voivat liittyä myös turvetuotantoon, turvehoitoihin, suotaiteen tekemiseen tai suolla harrastettaviin urheilulajeihin.

Kirjoitukset arkistoidaan SKS:n arkiston Joensuun toimipisteeseen. SKS tiedottaa keruun tuloksista kesällä 2019. Vastaajien kesken arvotaan kirja- ja tuotepalkintoja.

Kirjoitus- ja kuvakeruun Suo järjestävät Suoseura, Metsähallituksen luontopalvelut, Ympäristökulttuurin tutkijaverkosto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Vastausohjeet: www.finlit.fi/suo

Lisätietoja:
Arkistotutkija Jukka Timonen, SKS:n arkiston Joensuun toimipiste, p. 040 730 1739, jukka.timonen@finlit.fi

Kuvanveistäjä ja muotoilija Björn Weckströmin jo yli 60 vuotta jatkunut ura hakee vertaistaan. Miten hänestä tuli yksi kansainvälisesti menestyneimpiä taiteilijoitamme, jonka käsissä niin kulta, hopea, pronssi, marmori, lasi kuin akryylikin ovat saaneet upeat, veistokselliset muotonsa? Bazar Kustannus Oy julkaisee Weckströmin omaelämäkerran suomeksi ja ruotsiksi.

Kirjassaan Björn Weckström kertoo teostensa synnystä ja niiden vastaanotosta sekä uransa kiinnostavista käänteistä, jotka ovat osa suomalaisen designin kultakauden historiaa. Taiteilijana Weckström on aina ollut oman tiensä kulkija, jonka teokset ovat usein olleet aikaansa edellä.

Weckström muistelee omaelämäkerrassaan myös työtovereitaan ja ystäviään, joihin lukeutuvat muun muassa Kaj Frank, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Aulis Blomstedt, Tove Jansson, Christer Kihlman, Okko Kamu ja Aulis Sallinen. Oman erityisen paikkansa tarinassa saavat jo pienenä poikana syntynyt rakkaus purjehtimiseen sekä hänen elämänsä naiset.

Björn Weckströmin omaelämäkerta ilmestyy samanaikaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Suomennos on Saija Saarelan käsialaa. Kirjojen julkaisemisen kunniaksi Weckströmin Minotauros-veistos on esillä Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa 5.-30.9.2018.

Björn Weckström (s. 1935) valmistui Kultaseppäkoulusta 1956. Hän perusti oman gallerian Helsinkiin 1958 ja työskenteli Lapponia Jewelryn suunnittelijana 1963–2016. Weckströmin töitä on lukuisien museoiden kokoelmissa, ja hän on ollut jäsenenä monien kansainvälisten korumuotoilukilpailujen tuomaristossa. Hänet on palkittu mm. Pro Finlandia -mitalilla 1971, professorin arvonimellä 1986 ja Kaj Franck -muotoilupalkinnolla 2013. Weckström asuu ja työskentelee vuoroin Espoossa ja Italian Pietrasantassa.

Björn Weckström: Myyttien muotoilija – Taiteilijan omaelämäkerta ISBN 9789522796066
Björn Weckström: Mitt liv som Björn ISBN 9789522796431
256 sivua | Ilmestymispäivä 6.9.2018

Painokelpoiset kuvat kansista ja kirjailijasta: www.bazarkustannus.fi
Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtasen uutuusteos Riosta Rotterdamiin – Suomalaisten merimiesten satamareissuja avaa lukijalleen uuden maailman 1800- ja 1900-luvun merimiesten vähän tunnettuun elämään satamakaupungeissa kaukana kotoa. Lukijan mielikuvissa entisajan merimiesten elämä oli rosoista, jännittävää ja jopa vaarallista: tappelut olivat arkipäivää ja puukko kulki vyötäisillä; väkijuomat maistuivat, ja eksoottiset naiset houkuttelivat. Kirjan edetessä paljastuu kuitenkin monivivahteisempi totuus: merimiehet olivat Rauli Virtasen kaltaisten ulkomaankirjeenvaihtajien edeltäjiä ja pioneereja, joilla oli oma roolinsa Suomen viemisessä maailmankartalle, samalla kun he toivat meille kansainvälisiä kulttuurivirtauksia. Tärkeän roolin kirjassa saa myös merimiespastoriemme työ maailmalla.

”Niin sanottuihin merimiesjuttuihin on aina suhtauduttu osittain epäilevästi, mutta tämä kirja sisältää valtavan määrän dokumentoituja merimieskohtaloita. Todellisuus on aina tarua ihmeellisempää”, kertoo Virtanen. Hän keräsi kirjaansa historiallista materiaalia mm. ulkoministeriön, Merimieskirkon ja merimuseoiden arkistoista sekä kansainvälisistä lehtiarkistoista 1800-luvulta lähtien.    

Riosta Rotterdamiin kertoo ajasta, jolloin Suomi oli kauppamerenkulun pieni suurvalta ja "venäjänsuomalainen" merimies tuttu näky Hullista Honoluluun. Teoksessa kerrotaan uskomattomista ihmiskohtaloista: jotkut rikastuivat huimasti, toisten elämä päättyi traagisesti trooppisiin sairauksiin tai pommituksiin internointileireillä. Kirja palauttaa mieleen kaukorakkauden ja satamaromantiikan ajat. Vieraissa satamissa lastattiin muutakin kuin kolia ja kahvia, kuten pirtua ja pakolaisia, sekä setelikontteja ja sotatarvikkeita.

Merimiehet ulkomaankirjeenvaihtajina

”Merimiehet avarsivat 1800- ja 1900-luvuilla kirjeineen, tarinoineen ja tuliaisineen suomalaisten maailmankuvaa ennen ulkomaankirjeenvaihtajia”, Rauli Virtanen kirjoittaa. Virtasen kiinnostus merimieskulttuuriin syntyi jo pikkupoikana, kun naapurissa asunut merimies lumosi hänet uskomattomilla jutuillaan matkoiltaan Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Kirjailijan ensimmäinen kaukomatka Porista  Rio de Janeiroon Etelä-Amerikan-linjan rahtilaivalla m/s Actinialla vuonna 1970 vahvisti tätä tunnetta entisestään. ”Merimiehet ovat sielunveljiäni, jos maakrapuna voin niin sanoa. Hienostelematon satamaelämä, merimuseot, lähtevät laivat ja ihmiset kiehtovat. Vieraisiin satamiin kielitaidottomina ja usein pennittöminä jääneet teini-ikäiset suomalaiset merimiehet olivat niitä todellisia sankarimatkailijoita, joista kerron”, sanoo Virtanen.

Rauli Virtanen on saanut vuosien mittaan useita eri tunnustuksia työstään journalistina ja tiedonvälittäjänä. Virtanen on palkittu mm. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla, Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön tunnustuspalkinnolla ja Alfred Kordelinin palkinnolla. Journalistina Virtanen on raportoinut maailman kriisialueilta aina 1970-luvulta lähtien sekä matkustanut maailman jokaisessa itsenäisessä valtiossa.

Lisätiedot:

Annamari Arrakoski-Engardt
Asiamies
+358 (0)400 477 878
annamari.arrakoski-engardt(at)jnfoundation.fi

Anne Mäkijärvi (Kirjatilaukset)
Myynti- ja markkinointipäällikkö
+358 (0)40 553 5835
anne.makijarvi(at)jnfoundation.fi

Kirjan voi tilata myös säätiön verkkokaupasta jnsshop.fi

Katkelmia kirjasta löytyy John Nurmisen Säätiön merellisestä Loki-verkkopalvelusta www.lokistories.fi  hakusanalla #riostarotterdamiin

Kuvia medialle: www.johnnurmisensaatio.fi/tietoa-meista/mediapankki/

Riosta Rotterdamiin – Suomalaisten merimiesten satamareissuja

Kirjoittaja: Rauli Virtanen
Kustannustoimittaja: Vuokko Hosia
Kuvatoimittaja: Lauri Kaira
Graafinen suunnittelu ja taitto: Mika Tuominen
Kustantaja: John Nurmisen Säätiö

Paino: GPS Group, Slovenia 2018
ISBN: 978-952-9745-57-9
Luokka: 40.8, 69.63
Koko: 160 x 210 mm
Sivuja: 304 + kuvaliite 16
Kuvat: 57 kuvaa
OVH: 29,90 € (sis. alv 10%)
Ilmestyy: 6.9.2018

Lahden seudun kaluste-, sisustus- ja muotoiluosaaminen esittäytyy Habitaressa 12.-16.9.2018 yhdeksän yrityksen ja viiden suunnittelijan yhteisosastolla, ”Design Lahti Laiturilla”. Rouheanpuinen Laituri-osasto 6K80 sijaitsee uusinta muotoilua esittelevällä kuratoidulla AHEAD-alueella, jossa sijaitsevien osastojen arkkitehtuurilta edellytetään elämyksellisyyttä. Design Lahti Laiturilla  on ihasteltavana ja testattavana divaaneja, sohvia, pöytiä, tuoleja, liikuntakalusteita, valaisimia, viherkeidas, viihdetaso, parviälyvalaisin... Laiturilla voi myös tavata sisustussuunnittelijoita, muotoilijan, maailman onnellisimman saunasuunnittelijan taikka nykyaikana perin harvinaisen taitajan, seppämestarin, sekä tutustua kätevään suunnittelijahakupalveluun, Design Lahti FINDiin.

Kaikki Design Lahti Laiturilla esiteltävät tuotteet on vähintäänkin suunniteltu, ja useimmat niistä myös valmistettu Lahden seudulla. Myös rouheanpuinen Design Lahti Laituri -yhteisosasto itsessään edustaa Lahden seudun muotoiluosaamista ja aktiivista yhteistyötä: Laiturin ovat suunnitelleet lahtelainen sisustussuunnittelija Johanna Mattila ja hollolalainen muotoilija Tuomas Eskola, jotka kummatkin voi tavata messuosastolla. Laiturin rakentamisesta on vastannut Slushin useista osastototeutuksista tuttu lahtelainen Tricton Oy, joka ensiesittelee osastolla valaisininnovaationsa, parviälyvalaisimen.

Design Lahti Laituri -osastolla 6K80 esittäytyvät seuraavat yritykset tuotteineen:

• SULO-lastentuoli | A. Vesalainen Oy, Lahti | www.sulotuoli.fi | www.vesalainen.fi
• Viherkeidas Eden | Canto Verde Vihersisustuspalvelut Oy, Lahti | www.cantoverde.fi
• Puolapuut, renkaat ym. | Dinox Sport Oy, Hollola | www.dinox.fi
• Sohva & sohvapöytä | HT Collection Oy, Hollola | www.htcollection.com 
• Pöytä, tuolit, baarijakkarat | LK-Taivute Oy, Lahti | www.lktaivute.fi
• Divaanit | Pedro Oy, Lahti | www.pedro.fi
• MOOBLE-säilytyskalusteet ja pöytäryhmä | Rei-Kaluste Oy, Hollola | www.rei-kaluste.fi 
• Parviälyvalaisin ja kalusteita | Tricton Oy, Lahti | www.tricton.fi
• Pöytä, tuoleja, valaisimia | Upwood design Oy, Lahti | www.upwood.fi

sekä seuraavat paikalliset sisustus- ja kalustesuunnittelijat ja kädentaitajat:

• Hallaus / sisustusarkkitehti, muotoilija Susanna Halla, Lahti/Heinola | www.susannahalla.fi 
• JM Design / sisustusarkkitehti SI, muotoilija Johanna Mattila, Lahti | www.jmdesign.fi 
• Panu Kiukkonen Design / teollinen muotoilija Panu Kiukkonen, Lahti | www.panukiukkonen.com 
• Routa Design / seppämestari-muotoilija Kirsi Vahtera, Lahti | www.routadesign.fi 
• Eskola Design / muotoilija Tuomas Eskola, Hollola | www.eskoladesign.fi

#designlahti #lahtibusinessregion #habitare2018

---------

KUTSU | Median edustajat & sisustusalan bloggarit!

Tervetuloa Habitaren avajaispäivänä keskiviikkona 12.9. - milloin vain teille itsellenne sopii - kahville ja Dee-piparille Design Lahti Laiturille, osastolle K680, lahtelaisen muotoilun esittäytymis- ja kohtaamispaikkaan.  Tervetuloa myös kutsuvierastilaisuuteemme kuohuviinille klo 18.30-20.00.

Lisätietoja ja median edustajien ilmoittautumiset 12.9. klo 18.30 kutsuvierastilaisuuteen:

Päivi Tirkkola
markkinointikoordinaattori
Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
0400 232 224  |  paivi.tirkkola@ladec.fi

Kuvia median käyttöön (kuvia valmiista Laituri-osastosta ja esiteltävistä tuotteista 11.9. illasta alkaen): https://www.dropbox.com/sh/gk24bayh1xm4new/AAAd9XoifGOqiRmpsozIQOlMa?dl=0

*****
Lahti on muotoilukaupunki. Lahden seutu on yksi merkittävimmistä muotoiluosaamisen keskittymistä ja tehokkaimmista teollisen muotoilun hyödyntäjistä Suomessa. Lahden seudun tunnetuimmat yritykset (Isku, Kemppi, Luhta, Stala jne.) ovat jo vuosikymmenien ajan hyödyntäneet muotoilua yhtenä keskeisenä kilpailutekijänään. Seudulla toimii yli 200 muotoilupalveluyritystä tai yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti noin 800 muotoilun opiskelijoineen on alansa huippu Suomessa ja tunnettu ja tunnustettu myös maailmalla. Myös Suomen Muotoilusäätiö sijaitsee Lahdessa. www.lahtibusinessregion.fi

*****
Design Lahti kokoaa yhteen Lahden kaupunkiseudun yritykset, muotoiluammattilaiset, opiskelijat, alan kehittäjät ja kaupunkilaiset. Design Lahti -sivustolta www.designlahti.fi löytyy ajankohtaista tietoa muotoilusta ja paikallisista muotoilutapahtumista. Palveluhakemisto Design Lahti FINDista www.designlahti.fi/find löytyvät paikalliset eri suunnittelualojen ammattilaiset avuksi tuotekehitykseen ja markkinointiin. Design Lahti -toimintaa (mm. verkostotapaamiset, koulutustilaisuudet, Habitare-yhteismessuosastot), web-sivustoja sekä Design Lahti -viestintää eri kanavissa kehittää, järjestää ja toteuttaa Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. www.ladec.fi

Black Spirit 200 on analoginen vahvistin edistyksellisellä käyttöliittymällä. Smart Rotary Control -säätimet tekevät etupaneelin täysin ohjelmoitavaksi. Oma EQ joka kanavalle, valittavissa oleva pääteteho ja volume-sekä efektisäädöt ovat kaikki tallennettavissa muisteihin kätevästi.  Ja kaikki tämä on tehty muusikoille, ei ohjelmoijille!

Uusi bionic Spirit Tone Generator  -moduli  antaa mahdollisuuden sekä gain-, että mastervolumesäätöjen käyttöön putkivahvistimen tapaan. Tätä kontrolloidaan Sagging Control -säädöllä.

Uusi kaappisimuloitu linjaulostulo Red Box AE + pitää sisällään kahdeksan huolella valittua ja emuloitua kaappia, passiiviulostulon ja stereoulostulon aktiivimonitoreille.

Bluetooth-optio antaa mahdollisuuden ulkoiseen kontrolliin ja striimaukseen.

Nelikanavainen Black Spirit 200 painaa vain 3,6 kg!

Hinnat:

Black Spirit 200 Head     Sh 799,-             

Softbag               34,90                                                               

Rack mount set              44,90   

FSM432MKIII MIDI Control         169,-     

Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen

Taiteilijat Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen ovat työskennelleet yhdessä jo viisitoista vuotta eli 2000-luvun alkuvuosista saakka. Yhteinen taiteen tekeminen sai alkunsa, kun taiteilijat saivat idean yhdistää samaan teokseen kuvanveistoa ja liikkuvaa kuvaa. Nyt avattava näyttely esittelee kaikkiaan 10 veistosta ja tilateosta, joista suurin osa on valmistunut vuosina 2017-18.

Taiteilijat ovat paikalla tilaisuudessa.

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu

Lehdistötilaisuudessa esitellään myös Lappeenrannan taidemuseo kokoelmista koottu näyttely Nuorten naisten sunnuntainen vierailu - Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon Viipurissa.

TERVETULOA!

Lisätietoja:

Mikko Pirinen, amanuenssi/ Lappeenrannan taidemuseo, mikko.pirinen@lappeenranta.fi, p. 040 522 6280 

Työmarkkinatoimittaja Risto Korhosen uusi tietokirja Etelärannan mahtivuodet – Tulopolitiikan nousu ja tuho 2000-luvulla julkistetaan perjantaina syyskuun 7. päivänä kello 14 Helsingin rautatieaseman Pulman-ravintolan takahuoneessa (entinen pressiklubi), tervetuloa! 

Julkistamiskeskusteluun osallistuvat muiden muassa SAK:n entiset puheenjohtajat, kansanedustaja Lauri Ihalainen ja Tampereen pormestari Lauri Lyly, työnanantajakeskusjärjestöjen pitkäaikainen työmarkkijohtaja Seppo Riski, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, SAK.n varapuheenjohtaja Matti Huutola, Palvelualojen ammattiliiton pitkäaikainen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen, STTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Mikko Mäenpää sekä viime kierroksella Teknologiateollisuuden työmarkkinatoimintaa johtanut Eeva-Liisa Inkeroinen.

Emu-ratkaisu ja globalisaatio muuttivat aikanaan suomalaisen työmarkkinapolitiikan suunnan. Tuposta tuli kirosana työnantajille ja lopulta EK poisti sen säännöistään. Mutta onko konsensuksen aika lopullisesti ohi?

Vaikka puoluepolitiikka näytti katoavan ammattiyhdistysliikkeestä, todellisuus oli toista. Sari Sairaanhoitajan sanotaan aiheuttaneen lähes 10 vuotta kestäneen taloudellisen taantuman. Pelasivatko kokoomus ja sairaanhoitajat uhkapeliä tuhansien potilaiden hengillä? Oliko näin?

Palkansaajajärjestöjen ja työnantajien peli oli kulisseissa kovaa, vaikka julkisivu haluttiin säilyttää. Työtaistelujen aikana naamiot kuitenkin karisivat. Palkansaajapuolella yhteistyö ei myöskään ollut aina auvoista.

Näistä asioista kertoo työnantaja- ja palkansaajapuolella arvostetun kokeneen työmarkkinatoimittajan Risto Korhosen uutuuskirja, johon hän on haastatellut työmarkkinapolitiikan keskeisiä vaikuttajia ja käyttänyt vuosikymmenien aikana kokoamaansa arkistoa. Kirjaa varten on haastateltu muun muassa Antti Herliniä, Lauri Ihalaista, Lauri Lylyä, Jaana Laitinen-Pesolaa, Seppo Riskiä, Sture Fjäderia, Riku Aaltoa, Mikko Mäenpäätä ja Matti Huutolaa.

Risto Korhonen: ETELÄRANNAN MAHTIVUODET – TULOPOLITIIKAN NOUSU JA TUHO 2000-LUVULLA
ISBN: 978-952-264-958-4, 260 sivua

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja: Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, puh. 050 4362170