Aleksis Kivi konsertissa tarjolla sekä Sibeliuksen kantaesitys että nimikkoleivos

Laurentius-kuoro, yhteistyössä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa, tarjoaa Laurentiustalossa Lohjalla Aleksis Kiven päivänä 10.10.2018 klo 19.00 ennennäkemättömän elämyksen.

 Konsertissa kuullaan Aleksis Kiven upeita runoja uudenlaisena kokonaisuutena, jonka toteuttavat saumattomassa yhteistyössä taitava Trio Leppälä ”isä, poika ja piano”, loistava Kivi-runojen tulkitsija, ”Kiven apostoli” Juha Poikela sekä tasokas Laurentius-kuoro johtajanaan Sakari Ylivuori.

 Ainutlaatuisen illasta tekee Sibeliuksen säveltämän Suomenmaa-teoksen sekakuoroversion kantaesitys. Sibeliuksen luonnoskirjaansa kirjoittama, mutta julkaisematta jäänyt laulu huomattiin muutamia vuosia sitten, mutta nyt yleisö saa olla mukana kuulemassa sen ensimmäistä esitystä.

Missä Aleksis Kivi liikkui Lohjalla ollessaan? Juha Poikelan Ilmeikkäiden puheosuuksien sekä laulujen myötä tämä sekä tutut runot saavat uuden merkityksen. Laurentius-kuoron ohjelmistossa kuullaan mm. Sibeliuksen, Räikkösen, Merikannon, Tuukkasen, Salmenhaaran sekä Palmgrenin hienoja sävellyksiä runoista. Kimmo Leppälä puolestaan tulkitsee Aleksis Kiveä mm. Ilkka Kuusiston sävelten myötä, soittimenaan mikäpä muu kuin Aleksis Kiven lempisoitin – klanetti eli klarinetti. ”Konsertti luo uudenlaisen kokonaisuuden, jossa tekstit saavat universaalin merkityksen eikä esityksiä jaotella eri musiikkityylien mukaan” kertoo Leppälä. Erilaisuudestaan huolimatta vuosisatojen varrella sävelletyt teokset luovat kauniin kokonaisuuden ja saattavat kuulijan Kiven lumoihin.

Väliajalla yleisöllä on mahdollisuus nauttia Aleksis Kivi nimikkoleivoksesta, jota on nyt ensi kertaa saatavilla Lohjalla. Uudenmaan Marttojen järjestämä leivoskilpailu tuotti voittajana Mustikkakivi -leivoksen, joka tuo oman lisänsä konsertin kokonaisuuteen.

Tule mukaan konserttielämykseen, joka yllättää aivan uudella tavalla.

Tarja Lindqvist, Laurentius-kuoro, vpj

ALEKSIS KIVENPÄIVÄ

ke 10.10.2018 klo 19 Laurentiussali

Laurentius-kuoro

Sakari Ylivuori, johtaa

Juha Poikela, lausunta ja laulu

Kimmo Leppälä, klarinetti

Ilmari Räikkönen, piano

Ilkka Leppälä, basso

Liput ennakkoon 15/20 € netticket.fi, tuntia ennen ovelta 25 €

**

Lisätietoja antaa

Sakari Ylivuori

sakari.ylivuori@helsinki.fi

p. +358 560 3407

Mahdollisuus toimittajille tulla tekemään juttua:

Harjoituksissa Lohjalla osoitteessa Sibeliuksenkatu 2

1.10. sekä 8.10. klo 17:30-20:30 ovat mukana kaikki esiintyjät

ilmoitathan tulostasi etukäteen katja.juntunen@lohja.fi

Liitteinä löydät myös kuvan AK leivoksesta sekä tuore kuva Laurentius-kuorosta.

Aurinkoisin terveisin,

Katja Juntunen

Lohjan kaupunki/

Lohjan kaupunginorkesteri

Laurinkatu 50

08100 Lohja

+358443741462

katja.juntunen@lohja.fi

Tykkää meistä Facebookissa @lohjankaupunginorkesteri

Seuraa Instagrammissa lohjankaupunginorkesteri

Lohjan kaupunki | Lojo stad

PL 71, 08101 LOHJA | PB 71, 08101 LOJO

Käyntiosoite: Karstuntie 4, 08100 LOHJA

Besöksadress: Karstuvägen 4, 08100 LOJO

Vaihde | Växeln 019 3690

Asiakaspalvelu | Kundservicecentret 019 369 4300, 019 369 4255

Konstkommissionerna har beviljat 304 konstnärsstipendier. Flest stipendier fördelades till professionella konstnärer inom bildkonst, litteratur, musik och scenkonst.

Längden på konstnärsstipendierna varierar från ett halvt till fem år. Stipendieperioderna startar i början av 2019.

Över hälften av dem som fick konstnärsstipendium är kvinnor, liksom också av de sökande. Andelen kvinnor är störst inom formgivning och uppgår till nästan 90 procent. Inom danskonst, performans och experimentell scenkonst samt konstjournalistik är ungefär två tredjedelar av stipendiemottagarna kvinnor.

Av alla konstnärsstipendier inom musik beviljades nästan hälften till kvinnor. Deras andel av de sökande var en dryg tredjedel. Kvinnliga musiker och kompositörer ansökte mest kortare stipendier. Bara en femtedel av ansökningarna om femårigt stipendium kom från kvinnor och alla mottagare av detta stipendium var män.

Var sjätte stipendiemottagare är ung

En viss kvot av stipendierna är avsedd för unga eller konstnärer i början av sin karriär. I år är 49 av stipendiemottagarna under 35 år.

Andelen unga varierar enligt konstart. Inom illustration och seriekonst är hälften av stipendiemottagarna unga. Minst en fjärdedel av stipendiaterna är unga också inom musik, dans- och cirkuskonst samt performans och experimentell scenkonst.

Inom scenkonstkommissionens konstarter är det bara inom traditionell scenkonst som andelen unga stipendiemottagare är under tio procent. Bland mediekonstnärerna som fick stipendium finns inga unga mottagare. Inte en enda ung översättare ansökte stipendium.

De flesta sökande bor i Nyland

Tre fjärdedelar av stipendierna fördelades till Nyland där också merparten av de sökande bor. Stipendierna koncentreras till Nyland speciellt inom medie-, film-, foto- och scenkonst samt musik. Inom dessa konstarter var också majoriteten av de sökande – minst två tredjedelar – från Nyland. Av alla som fick konstnärsstipendium är drygt 60 procent nylänningar.

Relativt sett bor flest stipendiemottagare på annat håll i Finland bland bildkonstnärer, författare, översättare och kritiker. Av författarna som fick stipendium bor nästan 40 procent utanför Nyland, av de sökande 44 procent. Av bildkonstnärerna som beviljades stipendium bor en tredjedel annanstans än i Nyland.

Åtta procent av alla konstnärsstipendier fördelades till Egentliga Finland och fem procent till Birkaland. Sju stipendier (två procent) beviljades till Lappland respektive Österbotten, fem till Tavastland och tre till Norra Savolax. Enstaka stipendier fördelades till de övriga landskapen.

Var nionde sökande fick stipendium

I genomsnitt fick var nionde sökande ett stipendium. Svårast var det att få stipendium inom visuell konst och multikonst, där under 10 procent av de sökande fick stipendium. Den andra ytterligheten representeras av arkitektur, där nästan var annan sökande beviljades stipendium.

Antalet ansökningar var nästan 2 700, vilket är en ökning på fem procent från året innan.

Cirka 70 sakkunniga deltog i den kollegiala bedömningen

Taike fattar beslut om fördelningen av stipendierna mellan de olika konstarterna, men var och en av statens konstkommissioner fördelar stipendierna inom sina konstarter.

De sju konstkommissionerna har en omfattande sakkunskap om konstfältet. Kommissionernas medlemmar är professionella eller andra sakkunniga inom sin konstart. I år deltog totalt cirka 70 sakkunniga i den kollegiala bedömningen. Medlemmarna byts med två års mellanrum.

Kommissionerna bedömer de sökandes konstnärliga meriter, bl.a. tidigare konstnärlig verksamhet samt arbetsplan, men också ålder, kön, boendeort och språk beaktas.

Årligen arbetar drygt 600 konstnärer på konstnärsstipendium, vilket är cirka tre procent av landets alla konstnärer. Det skattefria stipendiebeloppet är 1 709 euro i månaden och av det betalar stipendiemottagaren en obligatorisk pensions- och olycksfallsförsäkring. På årsnivå uppgår alla utbetalda konstnärsstipendier till totalt cirka 11,5 miljoner euro.

Stipendiefördelningen baserar sig på lagen om statens konstnärsstipendium.

Närmare information: Esa Rantanen, chef för konststöd, esa.rantanen@taike.fi, tfn 0295 330 720

Arkitektur

Treårigt
Ilonen Pia, Helsinki
Kaipia Jouni, Helsinki

Ettårigt
Kajaste Helmi, Helsinki
Korkka Mauri, Helsinki
Böök Netta, Helsinki
Perkkiö Miia, Helsinki

Halvårigt
Kaarsalo Simo, Tampere
Kalliala Martti, Turku

Filmkonst

Femårigt
Kuosmanen Juho, Helsinki
Maikkula Melli, Helsinki

Treårigt
Gauriloff Katja, Rovaniemi
Ijäs Jan, Helsinki
Malkki Tomi, Helsinki

Ettårigt
Aalto Reetta, Helsinki
Koiso-Kanttila Visa, Espoo
Tuomainen Hannu, Helsinki
Saari Kirsikka, Helsinki
Vuorinen Elli, Kaarina

Halvårigt
Björklund Maria, Helsinki
Härkönen Mariko, Hyvinkää
Oroza Benjamin, Helsinki
Virtanen Ismo, Hyvinkää

Litteratur

Författare

Femårigt konstnärsprofessorsstipendium
Kiiskinen Jyrki, Helsinki
Peltoniemi Sari, Lempäälä

Femårigt
Huotarinen Vilja-Tuulia, Helsinki
Katajavuori Riina, Helsinki
Kuisma Hanna-Riikka, Pori
Lampela Pasi, Helsinki
Niemi Marjo, Helsinki
Pääskynen Markku, Helsinki
Salmenniemi Harry, Jyväskylä
Tahvanainen Sanna, Helsingfors

Treårigt
Blasim Hassan, Helsinki
Erämaja Anja, Helsinki
Fagerholm Monika, Tenala
Kivelä Malin, Helsingfors
Lehikoinen Tiina, Tampere
Matinmikko Maria, Helsinki
Rasi-Koskinen Marisha, Tampere
Saxell Jani, Helsinki
Slunga Heli, Oulu

Ettårigt
Ahvenjärvi Juhani, Tampere
Antsalo Veera, Helsinki
Filander Erkka, Espoo
Hiidensalo Venla, Helsinki
Hurskainen Antti, Helsinki
Hytönen Ville, Tallinna
Kivimäki Arto, Riihimäki
Lindelöf My, Helsingfors
Meresmaa J.S., Tampere
Mäkelä J. Pekka, Helsinki
Mörö Mari, Mikkeli
Parkko Tommi, Turku
Rauma Iida, Turku
Riikonen Matias, Helsinki
Rouhiainen Elina, Helsinki
Sinivaara Olli, Helsinki
Viljanen Mikko, Helsinki

Halvårigt
Happonen Kaisa, Helsinki
Klingenberg Malin, Jakobstad
Kozlov Daniil, Turku
Kyyrönen Sirpa, Helsinki
Mykkänen Erkka, Helsinki
Mällinen Jarno, Oulu

Översättare

Femårigt
Toivanen, Lotta, Helsinki

Treårigt
Nikula Jaana, Helsinki
Pajunen Jukka-Pekka, Helsinki

Ettårigt
Aaltonen Einari, Turku
Karjalainen Heikki, Helsinki
Milonoff Aleksi, Helsinki
Salminen Raimo, Tampere

Halvårigt
Anttonen Kaija, Inari
Nuopponen Tommi, Helsinki

Bildkonst

Femårigt
Aho Heini, Turku
Bruno Diego, Helsinki
Heikkilä Alma, Helsinki
Hellberg Karoliina, Helsinki
Ketola Sirkku, Turku
Laitinen Tuomas, Helsinki
Oikarinen Antti-Ville, Loppi
Pienimäki Outi, Helsinki
Puustinen Merja, Espoo
Raatikainen Samu, Turku
Reinhard Aurora, Helsinki
Räbinä Paavo, Helsinki
Vainio Elina, Helsinki

Treårigt
Enkenberg Erno, Espoo
Helasvuo Maija, Hyvinkää
Kraama Jonna, Tampere
Laitinen Antti, Somero
Marila Heikki, Turku
Myllylä Salla, Helsinki
Niemelä Jaakko, Helsinki
Peura Eeva, Helsinki
Peura Meri, Janakkala
Raitanen Tiina, Helsinki
Sirén Pia, Loviisa
Tuomaala Martta, Helsinki
Uutinen Marianna, Helsinki

Ettårigt
Ant-Wuorinen Anna-Kaisa, Somero
Apajalahti Sampo, Helsinki
Auskalnyte Roma, Helsinki
Balomenos Panagiotis, Helsinki
Court John, Tornio
Gråhn Krister, Mänttä-Vilppula
Haapoja Terike, Espoo
Halinen Kaisaleena, Espoo
Havia Sami, Helsinki
Herrera Inma, Helsinki
Karhu Mika, Hyvinkää
Khaled Yassine, Helsinki
Kokko Tapani, Orimattila
Korkalo Tuomas, Rovaniemi
Koski-Vähälä Sari, Helsinki
Kuorinki Mikko, Helsinki
Mattila Jaakko, Helsinki
Nagy Daniel, Oulu
Nykyri Anna, Helsinki
Pallasvuo Jaakko, Helsinki
Palmu Tiina, Helsinki
Pernu Jaakko, Kälviä
Piilola Tamara, Helsinki
Salmenkivi Maiju, Helsinki
Sandison Charles, Tampere
Vehosalo Kari, Helsinki

Halvårigt
Gryta Ilmari, Janakkala
Hietanen Liisa, Hämeenkyrö
Kuparinen Katri, Imatra
Lindqvist Robin, Helsingfors
Mustonen Kalle, Helsinki
Oikarinen Mari, Rovaniemi
Palosaari Sari, Helsinki
Rahmati Elham, Helsinki

Illustrationskonst

Treårigt
Pikkujämsä Matti, Helsinki

Ettårigt
Sormunen Riikka, Helsinki

Mediekonst

Femårigt
Nissinen Erkka, Helsinki

Treårigt
Ruscica Jani, Helsinki
Viita Milja, Porvoo

Ettårigt
Huber Saarikko Sasha, Helsinki
Långström Minna, Helsinki
Pelkki Sini, Helsinki
Yli-Annala Kari, Helsinki

Halvårigt
Blom Risto-Pekka, Tampere
Moilanen Milla, Vantaa

Multikonst

Treårigt
Kilpeläinen Heidi, Lontoo
Nikkilä Anton, Helsinki
Rättö Mika, Pori
Wallinheimo-Heimonen Jenni-Juulia, Nurmijärvi

Ettårigt
Fält Emma Vilina, Kuopio
Stadlbauer Christina, Helsinki

Halvårigt
Auer Camille, Turku
Hakkarainen Seija, Jyväskylä
Kallinen Mikko, Helsinki
Lehtinen Petri Yrjänä, Helsinki
Puhakka Eeva-Liisa, Kouvola
Pöysti Juho, Helsinki

Formgivning

Femårigt
Naamanka Samuli, Espoo
Rista Ilona, Helsinki
Syvänoja Janna, Helsinki

Treårigt
Jantunen Alma, Nuutajärvi
Maljojoki Mia, München
Panchamia Deepa, Raasepori

Ettårigt
Hovila Soile, Karkkila
Korkeila Maria, Helsinki
Kurvinen Mervi, Helsinki
Leskelä Niina, Helsinki
Puoskari Maija, Helsinki
Söderkultalahti Matti, Salo

Halvårigt
Honkanen Elina, Helsinki
Itkonen Laura, Helsinki
Rantala Maikki, Helsinki
Man Yau, Helsinki

Musik

Femårigt
Auvinen Antti, Helsinki
Hassinen Mikko, Espoo
Häkkinen Aapo, Helsinki
Pohjola Verneri, Helsinki
Pohjonen Kimmo, Helsinki

Treårigt
Fredriksson Linda, Helsinki
Haapamäki Sampo, Helsinki
Kauhanen Maija, Helsinki
Kumela Petri, Helsinki
Pyysalo Severi, Turku
Tervomaa Jonna, Helsinki

Ettårigt
Heininen Matti, Turku
Huhtala Jori, Helsinki
Hänninen Maria, Helsinki
Järvelä Aili, Helsinki
Kallio Matti, Helsinki
Karjalainen Mikko Gunu, Helsinki
Kauranne Amanda, Helsinki
Klami Markku, Helsinki
Koskinen Kerkko, Helsinki
Kujala Susanne, Vantaa
Lampela Jussi, Kokkola
Luoma Jaakko, Vihti
Luoto Meriheini, Helsinki
Maans Marianne, Turku
Paldanius Terhi, Espoo
Prättälä Tuomo, Helsinki
Ruuskanen Maija, Helsinki
Sallinen Lauri, Rovaniemi
Salokoski Emma, Vantaa
Simanainen Mia, Helsinki
Sippola Laura, Helsinki
Viljamaa Milla, Helsinki
Zinovjev Sauli, Helsinki
Åström Annemarie, Kirkkonummi

Halvårigt
Eroma Virpi, Helsinki
Heikinheimo Siljamari, Helsinki
Nora Anna, Helsinki
Vainio Kalle, Helsinki

Scenkonst

Femårigt
Lahti Jarkko, Porvoo
Numminen Katariina, Helsinki
Nuutinen Veikko, Helsinki

Treårigt
Klein Anni, Helsinki
Väntsi Timo, Turku

Ettårigt
Bergroth Aina, Helsinki
Brede Heini, Helsinki
Bremer Max, Helsingfors
Huitila Jukka, Helsinki
Kalenius Pia, Turku
Keski-Vähälä Sami, Järvenpää
Kozma David, Helsinki
Kuuluvainen Valto, Helsinki
Lehmuskallio Alma, Helsinki
Mikkola Antti, Tampere
Murtomaa Laura, Tammisaari
Mäkelä Soile, Helsinki
Parkkinen Seppo, Turku
Pietiäinen Pietu, Helsinki
Saatsi Riko, Sipoo
Salo Elisa, Helsinki
Tikkanen Riina, Helsinki
Vasama Tuukka, Porvoo

Halvårigt
Aminoff Sofia, Pornainen
Eronen Tommi, Porvoo
Gassot Marc, Helsinki
Halonen Laura, Helsinki
Heiskanen Marika, Pirkkala
Honkakoski Reetta, Helsinki
Kilpeläinen Raisa, Helsinki
Laine Mira, Helsinki
Moila Sini, Helsinki
Murtola Veera-Maija, Helsinki
Pellinen Janne, Helsinki
Pettersson Akse, Helsinki
Viikka Salla, Helsinki
Väätänen Heidi, Helsinki

Performans och experimentell scenkonst

Ettårigt
O'Reilly Kira, Helsinki

Halvårigt
Kukkonen Julia, Kuopio
Valkeapää Juha, Helsinki

Seriekonst

Ettårigt
Kovács Kati, Espoo
Kukko Aapo, Oulu
Valve Emmi, Porvoo
Volle Karstein, Helsinki

Cirkuskonst

Femårigt
Kaikula Henna, Rovaniemi

Treårigt
Kosonen Sanja, Saint-Sulpice-des-Landes, Frankrike

Ettårigt
Hakanpää Salla, Helsinki

Halvårigt
Abonce Muhonen Elice, Nummi-Pusula
Björn Inga, Helsinki
Peistola Sasu, Helsinki
Vuorinen Tuomas, Helsinki

Konstjournalistik

Treårigt
Mononen Sini, Helsinki

Ettårigt
Heinonen Heidi, Kempele
Raivio Herman, Helsinki
Vuorela Mervi, Helsinki

Halvårigt
Airola Laura, Helsinki
Brander Juhani, Turku

Danskonst

Femårigt konstnärsprofessorsstipendium
Halonen Joona, Helsinki
Soini Katri, Helsinki

Femårigt
Heikinheimo Ismo-Pekka, Helsinki
Hirvanen Maija, Helsinki

Treårigt
Lahti Antti, Kuopio
Lindy Pia, Helsinki
Mustonen Anna, Helsinki
Rajakangas Janina, Helsinki

Ettårigt
Iduozee Ima, Helsinki
Lehtinen Milla, Oulu
Orpana Mikko, Helsinki
von Bagh Jenni-Elina, Helsinki

Halvårigt
Bukareva Diina, Tampere
Girod Elias, Helsinki
Kosola Riikka, Kaarina
Lundén Katja, Helsinki
Nevanlinna Vera, Helsinki
Väisänen Anna-Maria, Kuopio

Ljus- och ljudkonst

Halvårigt
Aalto Timo A., Salo (ljuskonst)
Häkkinen Leena, Porvoo (ljudkonst)
Riikonen Taina, Helsinki (ljudkonst)
Salvesen Alexander, Turku (ljuskonst)

Fotokonst

Femårigt
Susiraja Iiu, Turku
Söderlund Marja, Helsinki

Treårigt
Duncker Henrik, Helsinki
Kantanen Sandra, Hanko
Noronkoski Juuso, Helsinki
Seppo Sanni, Helsinki

Ettårigt
Gaál Miklos, Amsterdam
Hannula Eeva, Helsinki
Malmström Henrik, Espoo
Niittyvirta Pekka, Helsinki
Päiväläinen Riitta, Helsinki

Halvårigt
Kaski Heikki, Kirkkonummi
Nieminen Viivi, Helsinki

Miljökonst

Ettårigt
Laakkonen Juha, Helsinki

- Tapahtuma yllätti suosiollaan viime vuonna

Muinaisen linnavuoriketjun keskuspaikka Rapola juhlii syyskuun illassa, kun väki kokoontuu yhteen kisailemaan, syömään ja nauttimaan yhdessäolosta kyläjuhlan hengessä. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn tapahtuman suosio yllätti järjestäjät, kun paikalle saapui reilusti yli 1000 ihmistä.

Voipaalan kartanon puistoon katetaan pitkät pöydät ja ruokakojut notkuvat herkkuja. Monipuolinen ohjelma viihdyttää koko perhettä ja juontajana toimii Sääksmäen oma IsoJ Fredrikson. Ritvalan nuorisoseuran teatterileiriläisten pienet esitykset avaavat tapahtuman. Lapset viihtyvät Tallipihan touhuissa, josta löytyy muun muassa leikkejä, piirtämistä ja kasvomaalausta. Toisena järjestäjänä toimivan Rapolan ystävät ry:n oppaat johdattavat linnavuoren kiehtovaan historiaan opastetuilla harjukierroksilla. Rapola palaa! valtaa Voipaalan kartanon pihamaan ja Rapolan muinaislinnan 23.9 klo 15-20. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

”On ollut hienoa huomata, että vanha talkoohenki elää yhä ja niin moni on mukana tekemässä tätä kyläjuhlaamme. Rapolan harju on meille monelle rakas paikka ja rauhoittumisen tyyssija, Rapolan henki elää yhä”, iloitsee tapahtuman tuottaja Satu Halonen Univeräjästä.

Kiivasta köydenvetoa ja ennennäkemätön kirkkovenejuoksu

Tanner tömisee ja kannustushuudot täyttävät ilman kylien ottaessa mittaa toisistaan jokavuotisessa köydenvetokisassa Voipaalan puistokujalla. Uutena lajina mukana on myös ennennäkemätön kirkkovenejuoksu, josta ei naurua ja vauhtia puutu. Kirkkovenejuoksussa joukkueet ottavat toisistaan mittaa 'kosken kuohuissa ja joen kapeikoissa'.

Kuorokonsertti Rapolanharjun sylissä huipentaa illan

Kun hämärä saa, vaelletaan harjun syliin toivottamaan hyvästit laskevalle auringolle. Illan hämärässä laulu kiirii harjuhaudan rinteillä, kun Ritvalan kööri ja Valkeakosken mieslaulajat kajauttavat ilmoille konsertin. Tunnelman täydentävät soihtujen valossa kumisevat rumpupiiriläisten muinaiset rummut.

Paikallisten yhteinen juhla ylläti suosiolla

Tapahtuma on vahvasti paikallista käsialaa - suuri joukko seudun yhdistyksiä ja seuroja sekä muita aktiiveja on mukana toteuttamassa tapahtumaa ja auttamassa järjestelyissä.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn tapahtuman suosio yllätti järjestäjät, kun paikalle saapui reilusti yli 1000 ihmistä.

”Toivottavasti tänäkin vuonna saamme runsaasti kävijöitä, ehkäpä jopa uuden yleisöennätyksen. Kyläjuhla tehdään aina yhdessä yleisön kanssa, Voipaalan pihamaalla sekä tilaa että ruokaa riittää eikä ohjelma varmastikaan jätä ketään kylmäksi”, toivoo Satu Halonen.

Tapahtuman taustalla Lights On! -hanke

Rapola palaa! on osa Metsähallituksen ja Humakin Central Baltic Interreg -rahoitteista Lights On! -hanketta, jonka voimin on viime vuosina kehitetty Rapolaa ja kolmea muuta historiallista matkakohdetta. Rapolassa on tapahtumien lisäksi mm. kunnostettu harjun reittiä ja pystytetty alueelle uudet opastaulut ja viitoitus. Tulossa on vielä mobiiliopastusta ja kännykkäpeli, jossa lisätyn todellisuuden hahmot johdattavat pelaajan linnavuoren halki ja historian pyörteisiin.

Lisätietoja:

Ohjelma ja aikataulu julkaistaan 11.9: http://www.luontoon.fi/rapola/ajankohtaista

Rapola palaa! @Facebook: https://www.facebook.com/events/647949522225209/

Metsähallituksen Lights On! -hankkeen sivut: http://www.metsa.fi/lightson

Tapahtumainfo: tapahtumatuottaja Satu Halonen, p.0442171056

Kuvapyynnöt: aino.vonboehm@metsa.fi

Liitteenä 4 valokuvaa, jotka vapaasti julkaistavissa tämän uutisen yhteydessä. Kuvaajan tiedot valokuvan tiedostonimessä.

Suomen Musiikkiteatteri järjestää pikkujoulut Tampere Areenalla 23.11-24.11. ja 30.11-1.12.

Porin Urheilutalolla juhlat järjestetään 23.11. ja Turun VPK-Talolla 30.11-1.12. 

Tapahtumat alkavat kello 18.00, ja päättyvät klo 02.00. Järjestämme mahtavat juhlat, joissa tarjolla on mahtavaa ohjelmaa, sekä mahtavaa ruokaa ja juomaa!

Tapahtumapaikat kokevat muodonmuutoksen ja uudenlaisen visualisoinnin, minkä myötä pääset pikkujouluisiin tunnelmiin. Visualisoinnista vastaa yksi Suomen arvostetuimmista tapahtumasuunnittelijoista, Tukos Media.

Pääshow vaihtelee illan mukaan:

• Pe 23.11. Tampere Areenalla Kirka-Musikaali
• La 24.11. Tampere Areenalla 80’s Stars Show
• Pe 30.11. Tampere Areenalla 80’s Stars Show
• La 1.12. Tampere Areenalla 80’s Stars Show
• Pe 23.11. Porin Urheilutalolla 80’s Stars Show
• Pe 30.11. Turun VPK-Talolla Ganes-Musikaali
• La 1.12. Turun VPK-Talolla Dingo-Musikaali

Varaukset ja kyselyt: myynti@musiikkiteatteri.fi tai 044 3466713

Illan kulku:

17.30. Ovet ja baari auki
18.00. Pikkujoulubuffet
19.15. Musiikkiohjelmaa
20.00. Huippushow (1. osa)
21.00. DJ soittaa
21.30. Huippushow ( 2. osa)
22.30. DJ tanssittaa

• 80’s Stars Show

Huikea show tuo lavalle suuren joukon 80-luvun kirkkaimpia tähtiä.

80-luvulla tehtiin kaikkien aikojen parasta pop- ja rockmusiikkia! Haluatko palata sen ilmiöihin ja mahtipontiseen musiikilliseen maailmaan?

80’s Stars Show on sähäkkä, räiskyvä ja hauska revyy. Lavan valtaavat kirkkaimmat tähdet ja yhtyeet kuten Michael Jackson, Madonna, Whitney Houston, Dolly Parton, Police, Cindy Lauper, Twisted Sister, Bon Jovi, Tina Turner, Europe, Fame, Paula Koivuniemi, Katri Helena, Anita Hirvonen ja monet muut…

Pääesiintyjät ovat Suomen parhaita: Voice of Finland voittaja Siru Airistola, upeat Ville Karhi ja Jussi Ojanen, sekä monesta TV-ohjelmasta tuttu ”Suomen paras” Drag Queen, Sheila tanssijoineen! Menoa vauhdittaa huikea 80’s live band. Esiintyjien upeat suoritukset saavat katsojat haukkomaan henkeään! 80-luvun tyyli puvustuksessa, peruukeissa, maskeerauksessa ja kaikessa loistossaan, sekä yliampuvuudessaan kruunaa huippuviihdyttävän esityksen. Laitetaan kunnon show pystyyn, nyt saa nauraa, laulaa ja tanssia mukana!

• Kirka-musikaalin, Ganes-musikaalin ja Autiotalossa-musikaalin esittelyn löydät www.musiikkiteatteri.fi

Rovaniemen Teatteri – Lapin Alueteatterin suuren näyttämön syksy 2018 käynnistyy suomalaisklassikolla. Näyttämölle valmistuu 21. syyskuuta ensi-iltaansa Minna Canthin Papin perhe. Näytelmän on sovittanut Sakari Hokkanen ja ohjannut Eljas Liinamaa. Draaman rooleissa nähdään Pirjo Leppänen, Onerva Kärkkäinen ja Paula Miettinen sekä Vesa-Matti Komonen, Joni Kuokkanen, Markku Lukka ja Marko Syysmaa.

Minna Canthin käsikirjoitus valikoitui Rovaniemen Teatteriin, kun teatterissa haluttiin tehdä suurelle näyttämölle sopiva kotimainen klassikko Canthin juhlavuodeksi.

- Haluamme juhlistaa Minna Canthia, jonka syntymästä tulee 175 vuotta keväällä 2019. Canthilla on ollut suuri merkitys vaikuttajana ja oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Hän on ollut äiti, yrittäjä ja leski. Silti hänellä on ollut aikaa taiteelliseen työhön, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja epäkohtiin puuttumiseen. Hän on käsitellyt uusia aate- ja kulttuurivirtauksia töissään ensimmäisten joukossa. Canthin näytelmä on viimeksi nähty teatterissamme 10 vuotta sitten, kun vuonna 2008 ohjelmistossa oli Anna-Liisa. Papin perhe käsittelee sukupuolten ja sukupolvien välistä tasa-arvoa, jotka ovat edelleen ajankohtaisia aiheita tänä päivänä käsiteltäviksi, sanoo toiminnanjohtaja Sari Alatalo.

Myös ohjaaja Eljas Liinamaa näkee Canthin Papin perheen teemat ajankohtaisina. Vapaus on Liinamaalle yksi näytelmän olennaisimmista pohjavireistä.

- Jos ihmisen ei anneta kasvaa omaksi itsekseen, kuka silloin jää jäljelle, Liinamaa kysyy.

Papin perheen tarinassa syntyy jännitteitä siitä, että perheen äidin ja aikuisten lasten arvomaailmat ovat ristiriidassa toistensa kanssa.

- On ollut kiinnostava vääntö tehdä intiimiä esitystä suureen tilaan. Etäisyydet ja ihmisen pienuus korostuvat. Papin perheen äiti elää kuplassaan, joka ei kohtaa jälkipolven kuplaa. Perheen draamaa ja suomalaista yhteiskuntaa yhdistää konfliktien pelko. Kissoja ei nosteta pöydille, ja ihmiset oirehtivat. Mikä pelko siinä on takana, miksi erilainen arvomaailma puistattaa niin paljon, että täytyy kääntää selkä, eristää itsensä siltä? Jos pohjana on elämän kunnioittaminen ja lähimmäisenrakkaus, ristiriidat voivat olla positiivinen, eteenpäin vievä voima, Eljas Liinamaa miettii.

Rovaniemen Teatterin Papin perhe -näytelmä on mukana Taidetestaajat-hankkeessa, jota Kulttuurirahasto rahoittaa. Hankkeen myötä yli 1100 lappilaista 8.-luokkalaista tekee näytelmään liittyviä ennakkotehtäviä, katsoo esityksen ja tutustuu teatterin tekemiseen. Taidetestaajien tehtävänä on ollut valmistaa julistenäyttelyä Lappia-talolle ja kirjoittaa twiitin mittaisia manifesteja, jotka liittyvät esityksen teemoihin. Nuorten manifesteja on myös päätynyt mukaan esityksen visuaaliseen maailmaan. Projisoinnit on toteuttanut Eero Erkamo, joka vierailee Rovaniemen Teatterissa Helsingistä ja on tehnyt esityksen valo- ja videosuunnittelun.

- Haimme kohtaukseen keinoa näyttämöllistää internet: tyhjä tila, jossa kimpoilevat ajatukset ja mielipiteet, informaatio ja disinformaatio. Tila, jossa ihmiset julistavat omia totuuksiaan. Taidetestaajien tehtävät istuvat tähän kokeiluun saumattomasti. On hienoa, että nuoret uskaltavat ilmaista mielipiteensä, ohjaaja Liinamaa kertoo.

Lisätietoja saat Kati Kuhalta: kati.kuha@rovaniementeatteri.fi, 040 7686672.

Oheisen kuvan on ottanut Kaisa Sirén. Lisää valokuvia tulee ensi-iltaviikolla Rovaniemen Teatterin verkkosivuille www.rovaniementeatteri.fi/medialle.

Lahden pääkirjasto on mukana Lahden seudun Ympäristöviikossa. Tiistaina 18.9. klo 10.00 lasten satuhuoneessa on vihreä satutuokio. Tuokiossa satuillaan vihreästi, jonka jälkeen askarrellaan teeman mukaisesti. Tuokiota suositellaan yli 3-vuotiaille.

Torstaina 20.9. klo 10.00–12.00 lasten alueella on Kirjan uusi elämä –askartelutuokio. Kirjaston poistokirjoille annetaan askartelemalla uusi elämä. Askartelutuokiossa valmistetaan kirjasiilejä, hyrriä ja viirinauhoja. Ohjaajana toimii Paula Eskola / Osuuskunta IteTehty.

Molempiin tuokioihin on vapaa pääsy.

Lisätietoja:

Krista Tuominen

mediaohjaaja/Lasten- ja nuortenpalvelut

Lahden kaupunginkirjasto

puh. 044 416 4047

krista.tuominen2@lahti.fi

Halosenniemessä avautuu uusi näyttely ”Sanoinkuvaamatonta!” tiistaina 11.9. Näyttelyssä nähdään WSOY:n kirjallisuussäätiön harvoin esillä olevaa kokoelmaa, johon kuuluu Suomen merkittävimpien taiteilijoiden teoksia kirjailijoista, taiteilijoista sekä muista kulttuuripersoonista 1800-luvun lopulta tähän päivään. Näyttely on tehty yhteistyössä WSOY:n kirjallisuussäätiön kanssa juhlistaen WSOY:n 140-vuotista historiaa.

WSOY:n kirjallisuussäätiön lähes tuhannen teoksen kokoelmasta on Halosenniemen näyttelyyn valittu maalauksia ja veistoksia noin kuutisenkymmentä. Kirjallisuus kuului vahvasti Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämään 1800-luvun lopulta seuraavan vuosisadan alkupuolelle. Rantatiellä asui kirjailijoita, kuvittajia ja suomentajia sekä lukemista innokkaasti harrastavia nuoria. Suuri osa näyttelyyn valituista teoksista liittyykin tavalla tai toisella Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön ja heidän ystäväpiiriinsä. Näyttelyssä on esillä lisäksi muotokuvia klassikkokirjailijoista usealta merkittävältä taiteilijalta.

Halosenniemen näyttelyssä on muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Venny Soldan-Brofeldtin, Wäinö Aaltosen, Väinö Kunnaksen, Jani Leinosen, Marjatta Hanhijoen ja Marjatta Tapiolan maalauksia sekä Essi Renvallin ja Eemil Halosen veistoksia. Lisäksi esillä on Pekka Halosen maalauksia Halosenniemen museon omista kokoelmista.

WSOY:n kirjallisuussäätiön kokoelma

Vuonna 1878 perustettu Werner Söderströmin osakeyhtiö lahjoitti taidekokoelmansa WSOY:n kirjallisuussäätiölle vuonna 2008. Kokoelmassa on paljon kirjailijamuotokuvia – maalauksia ja veistoksia, joista suurin osa on tilattu suoraan taiteilijoilta. Muotokuvissa taiteilija pyrkii kertomaan kohteestaan jotakin olennaista. Niissä kuvataan erilaisia henkilöitä: virallisia johtajamuotokuvia, kaikkien tuntemia kulttuuripersoonia mutta myös tavallisia ihmisiä. Lopputulosta muokkaavat niin taiteilija, malli kuin muotokuvan käyttötarkoitus sekä ajan arvot ja vallitsevat taidekäsitykset. WSOY:n kirjallisuussäätiön kokoelman teokset yli sadan vuoden ajalta kuvaavat useita aikakausia ja kertovat monia tarinoita rakentaen samalla kansallista identiteettiämme.

Näyttely täydentyy kirjailijavierailuilla

Halosenniemessä ”Sanoinkuvaamatonta!” -näyttelyn oheisohjelma käynnistyy 20.9. kirjailijavierailulla. Maritta Lintunen kertoo tammikuussa 2018 ilmestyneestä taiteilijaromaanistaan ”Stellasta” sekä asumisesta Eeva Joenpellon kirjailijakodissa Sammatissa vuosina 2015–2018. 18.10. kirjailijavieraaksi saapuu Anja Snellman, joka kertoo Sirpa Särkijärven maalaamasta muotokuvastaan, joka on Halosenniemessä esillä, sekä kirjoistaan, joista uusimpana on syksyllä ilmestyvä ”Kaikkien toiveiden kylä”. ”Poimintoja WSOY:n kirjallisuussäätiön kokoelmasta” -otsikollataidehistorioitsija, FT Hanne Selkokari kertoo näyttelyssä olevista teoksista sekä kokoelman kartuttajasta Yrjö A. Jäntistä 26.9. Lisäksi Halosenniemessä vietetään Pekka Halosen syntymäpäivää 23.9. avoimin ovin. Lähempänä joulua järjestetään käsityötapahtuma ja joulukonsertteja. Halosenniemen tapahtumakalenteri

Sanoinkuvaamatonta! – WSOY 140 vuotta
11.9.–9.12.2018

Halosenniemi
Tuusulan taidemuseo
Halosenniementie 4–6 (Rantatie), Tuusula
p. 09 8718 3466
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
www.instagram.com/halosenniemi

Avoinna
11.9.–9.12. ti–su klo 12–17

Pääsymaksut
aikuiset 8 €
eläkeläiset, opiskelijat 6 €
lapset (7–17 v.) 2 €
Museokortti-museo.

Lisätietoja
Halosenniemen tutkija Johanna Rinta-aho, p. 040 314 3457, johanna.rinta-aho@tuusula.fi

Raija Pelli ja Terho Miettinen kertovat Harhaanjohtajat -kirjastaan Lappeenrannan pääkirjaston lasinaushallissa to 13.9. klo 18 alkaen.

Kirja käsittelee yliluonnolliset ihmeparantumisia, kuolleista herättämisiä ja kielilläpuhumisia. Mistä oikein on kyse? Mikä saa ihmisen turvautumaan ahneisiin huijareihin? Harhaanjohtajat käyttävät uskon varjolla seuraajiaan hyväksi. Kirja on herättänyt runsaasti keskustelua.

Tervetuloa mukaan!

Kirottu kauneus ei kaihda ajankohtaisuutta kuvatessaan ihmiskaupan uhreiksi joutuneita tyttöjä  Las Vegasissa. Rankasta aiheestaan huolimatta kirja on toivoa herättävä kertomus ystävyydestä ja selviytymisestä. Aiemmilla kirjoillaan jo lähes 100 000 kirjan myyntiin Suomessa yltänyt amerikkalaiskirjailija Cecilia Samartin vierailee 25.–27.10. Helsingin kirjamessuilla, joiden teemamaana tänä vuonna on Yhdysvallat.

Las Vegas, unelmien ja painajaisten kaupunki. Yksi sen kimmeltävistä loistohotelleista pitää vankinaan 19-vuotiasta Inesaa. Hän on pomonsa ykköstyttö ja ostettavissa tärkeimpien asiakkaiden käyttöön. 15-vuotias Karla kerää asiakkaita kuin hunaja kärpäsiä. Hänen kauneutensa on ”tähdistä ja kuusta”, niin kuin äidillä oli tapana sanoa. Turistisäihkeen ulkopuolella, hylätyssä asuntovaunussa majailee 9-vuotias, saparopäinen Sammy. Hän on karannut kotoaan Ohiosta ja piileksii poliisia.

Tässä armottomassa aavikkokaupungissa tyttöjen välille syntyy liittolaisuus ja toive vapaudesta. Pakoa voi yrittää kuitenkin vain kerran, ja kintereillä huohottavat orjamarkkinoiden pahimmat pedot.

Cecilia Samartin syntyi Kuubassa 1961. Hän oli vasta alle vuoden ikäinen, kun perhe joutui pakenemaan Castron hallintoa Yhdysvaltoihin. Koulutukseltaan Samartin on psykoterapeutti. Las Vegasin lähellä asuva Samartin tuntee kaupungin synkät varjot. Kirottu kauneus -romaanin taustatyötä tehdessään hän ymmärsi, miten vahvasti ihmiskauppa on soluttautunut maailman joka kolkkaan.

Kirottu kauneus on Samartinin seitsemäs suomennettu romaani. Aiemmin häneltä on julkaistu suomeksi Señor Peregrino, Nora & Alicia, Kaunis sydän, La Peregrina, Los Peregrinos ja Mofongo.

Cecilia Samartin: Kirottu kauneus
Alkuteos Beauty for Ashes | Suomentanut Kristiina Vaara
320 sivua | Saatavana painettuna kirjana, sähkökirjana ja äänikirjana
Ilmestymispäivä 11.9.2018

Painokelpoiset kuvat kannesta ja kirjailijasta: www.bazarkustannus.fi
Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Pienen Vermontin osavaltion senaattori Bernie Sanders haastoi yllättäen Hillary Clintonin kilpaan demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuudesta – ja oli kaikkien ennusteiden vastaisesti hyvin lähellä voittaa. Mahdollisuuksien maa – Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus  valottaa Sandersin poliittisia näkemyksiä ja ennen kaikkea poikkeuksellista kampanjaa, joka lähti lähes tyhjästä liikkeelle ja huipentui valtavaan äänivyöryyn.

Vaikka koko demokraattien puoluekoneisto ja demokraatteja lähellä olevat tiedotusvälineet olivat vahvasti Clintonin takana, Sanders sai lopulta 46 prosenttia äänistä ja voitti kisan 22 osavaltiossa. Ennen kaikkea Sanders keräsi 85 prosenttia alle 30-vuotiaiden äänistä.

Jos Sanders olisi voittanut demokraattien sisäisen kamppailun, hän olisi mielipidetiedustelujen mukaan voittanut Donald Trumpin selvällä enemmistöllä varsinaisissa vaaleissa.

Sandersin kirja on ainutlaatuinen kurkistus siihen millainen Yhdysvaltojen ja yhdysvaltalaisen politiikan tulevaisuus voi olla. Se on myös erinomainen analyysi siitä, mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja minkälaisia vaihtoehtoja tällä edelleen maapallon vaikutusvaltaisimmalla maalla jatkossa on.

The New York Timesin bestselleriksi noussut teos kertoo myös median vaikutuksesta ehdokkaaseen, jota ei aluksi otettu vakavasti. Sandersin vallankumous kuitenkin vasta alkoi kampanjan myötä.

Suomalaisesta näkökulmasta Sandersin kirja on myös muistutus siitä, että pienetkin maat voivat edelleen muuttaa maailmaa. Jos 630 000 asukkaan Vermont muutti maailmanhistoriaa, miksei Suomikin voisi halutessaan niin tehdä?

Bernie Sanders:
Mahdollisuuksien maa – Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus
ISBN: 978-952-264-972-0, 434 sivua 

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja: Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, puh. 050 4362170

Martin Wickström: Popular Mechanics
Galerie Forsblom 21.9.2018 ­– 21.10.2018
Avajaiset taiteilijan läsnäollessa 20.9.2018 klo 17 ­– 19

Ruotsin tunnetuimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Martin Wickströmin (s. 1957) maalauksissa valo telmii vapaana ja taiteilijan fotorealistinen pensselinjälki näyttää yksikohtaisesti niin americana-estetiikan värittämiä kaupunkikuvia kuin melankoliaa peilaavaa pohjoismaalaista kuvastoa. Teokset ovat huomioita ystävyydestä, kaipuusta ja katkeransuloisesta nostalgiasta – on paikkoja, joissa käytiin edesmenneen ystävän kanssa, on veljesten jakamia lapsuusmuistoja ja on hetkiä, joissa piti luopua jostain tärkeästä.

Fasadit eri puolilta maailmaa ja vuorimaisemat muodostavat toistuvan teeman Wickströmin töissä. Maalatut julkisivut kätkevät salaisuuden sisäänsä, muistuttavat eletystä elämästä ja niiden sisällä asuvista ihmisistä. Valon ja varjojen halkaisevat maalaukset jäävät pelkiksi vihjeiksi jostakin eletystä, sillä ne eivät ikinä kerro koko totuutta. Ne jättävät tarkoituksellisesti kysymyksen ilmaan leijumaan, luoden tarinoista katsojan mielikuvistuksen tuotosta – tarinat jäävät taruksi ja arvuutteluiksi. Vuoristoaiheiset maalaukset ovat mukana Wickströmin kuvastossa huomionosoituksena ystävän K2 -vuorella sattuneelle kohtalokkaalle onnettomuudelle. 

Maalausten lisäksi näyttely koostuu yhdeksästä lasivitriinistä, jotka ovat pienoismalleja taiteilijan aikaisemmin tehdyistä tärkeistä töistä. Teokset esittelevät taiteilijan tuotantoa 36 vuoden ajalta – vuodesta 1976 vuoteen 2012 saakka. Lisäksi näyttelyssä nähdään esineteoksia sekä ruotsalaissäveltäjä Magnus Grenstedtin kauniin kaihoisa äänimaisema. Näyttely on kokonaisuus, jossa yksi Ruotsin rakastetuimmista taiteilijoista saa arvoisensa presentaation.

Wickström valmistui Gerlesborgsskolan Stockholmista vuonna 1981 sekä Tukholman Kungliga Konsthögskolanista vuonna 1987. Hänen teoksiaan on useissa merkittävissä kokoelmissa, kuten Moderna Museetissa Tukholmassa, Göteborgin taidemuseossa, Norrköpingin taidemuseossa sekä Fredrik Roosin pohjoismaisessa kokoelmassa.

Lisätietoja taiteilijoista ja näyttelyistä
Nina Suni: nina@galerieforsblom.com, +358 50 430 8251

Liitteenä olevan teoskuvan tiedot
Martin Wickström
Popular Mechanics, 2018
Öljy kankaalle
90 x 120 cm

--

I Martin Wickströms verk får ljuset tumla fritt

Martin Wickström: Popular Mechanics
Galerie Forsblom 21.9.2018 ­– 21.10.2018
Vernissage i närvaro av konstnären 20.9.2018 kl. 17 ­– 19

Martin Wickström (s. 1957) hör till en av Sveriges mest kända konstnärer. I hans målningar får ljuset tumla fritt och konstnärens fotorealistiska penseldrag visar detaljerat både americana-estetiskt färgade urbana landskap såväl som mera melankoliskt nordiska verk. Verken är påminnelser om vänskap, längtan och bitterljuv nostalgi med platser, dit man gått med en bortgången vän, barndomsminnen med bröder och stunder, då man blivit tvungen att ge upp något viktigt.

Fasader runtom i världen och berglandskap är återkommande teman i Wickströms arbete. Husens målade framsidor ruvar på hemligheter, påminner om levda liv och de människor som bor bakom dem. Målningarna som delas av ljus och skuggor blir endast en fingervisning om något levt, eftersom de inte berättar hela sanningen. De lämnar avsiktligt frågan hängande i luften och skapar historier i betraktarens fantasi, historier som förblir sagor och spekulation. Målningarna med bergstema finns med i Wickströms katalog som ett minne över en väns tragiska öde på berget K2.

Utöver målningarna består utställningen av nio glasvitriner, som är modeller av konstnärens viktigaste tidigare verk. Verken presenterar konstnärens produktion över 36 år, från 1976 till 2012. Dessutom innehåller utställningen konstföremål samt den svenska kompositören Magnus Grensteds vackert vemodiga ljudlandskap. Utställningen är en helhet där en av Sveriges mest älskade konstnärer får en värdig presentation.

Wickström utexaminerades från Gerlesborgsskolan i Stockholm år 1981 ssamt från Stockholms Kungliga Konsthögskola år 1987. Hans verk finns i många betydande samlingar, som Moderna Museet i Stockholm, Göteborgs konstmuseum, Norrköpings konstmuseum och i Fredrik Roos nordiska samling.

Ytterligare information om konstnären och utställningen
Nina Suni: nina@galerieforsblom.com, +358 50 430 8251

Information om verket
Martin Wickström
Popular Mechanics, 2018
Olja på duk
90 x 120 cm

Stig Baumgartner: Combinations, Variations, and Little Creatures
Galerie Forsblom 21.9.2018 ­– 21.10.2018
Avajaiset taiteilijan läsnäollessa 20.9.2018 klo 17 ­– 19

Perinteisessä mielessä Stig Baumgartnerin (s. 1969) maalaukset ovat abstrakteja, sillä ne eivät suoraan viittaa mihinkään olemassa olevaan kohteeseen. Teoksilla on kuitenkin figuratiivinen luonne: maalauksissa voi nähdä etualan, jonkun kappaleen ja taustan. Teoksien muotokieltä voisi ennemminkin kuvailla figuratiiviseksi abstraktioksi. Tyylillisesti maalauksissa rinnastuu kaksi eri tekemisen tapaa: orgaanisin viivoin aktivoidut pinnat sekä geometriseen säännönmukaisuuteen perustuvat kappalemaiset sommitelmat. Viiva värittää, täyttää pintaa, ja viiva on käsialaa – kuin kirjoitusta, joka korostaa teoksen fyysistä läsnäoloa.

Baumgartnerin jokaisessa maalauksessa on aina yhtä monta vaaka- ja pystysuuntaista toisiinsa kiinnittyvää geometrista muotoa. Vertikaali-horisontaali vastakohtaisuudella viitataan kontrapostoon, klassiseen sääntöön siitä, miten ihmisruumiin mittasuhteet on ryhmitelty dynaamiseksi symmetriaa rikkovaksi harmoniseksi kokonaisuudeksi. Maalauksissa palikat eivät esiinny ikinä toisistaan irrallaan vaan ovat kuin ihmiskehon eri osia. Kuviot voi yhtä hyvin nähdä myös arkkitehtonisina tilasarjoina. Maalauksien tilallisuus liittyykin kokemukseen arkkitehtuurin ja kehollisuuden suhteesta.

Näyttelyn nimi viittaa matemaattiseen metodiin ja siihen, miten nimettöminkin muoto muuntuu helposti aiheeksi ja merkitykseksi. Sekä geometriset kappaleet että vapaa viiva ovat luonteeltaan nimettömiä. Samalla tavalla kuin geometriset kuviot järjestäytyvät välillä hahmoiksi, joilla on oma luonteensa niin viivamaiset kuviot hapuilevat pinnan värittämisen ohella kohti käsialaa, järjestystä ja merkitystä.

Stig Baumgartnerin teoksia kuuluu Suomen merkittävimpien museoiden, kuten Nykytaiteen Museo Kiasman, Amos Andersonin Taidemuseon sekä Helsingin Kaupungin Taidemuseon kokoelmiin. Baumgartner on palkittu muun muassa William Thuring –palkinnolla vuonna 2011. Hän väitteli taiteen tohtoriksi vuonna 2015 sekä toimii Kuvataideakatemian piirustuksen ja havainnon lehtorina.

Lisätietoja taiteilijoista ja näyttelyistä
Nina Suni: nina@galerieforsblom.com, +358 50 430 8251

Liitteenä olevan teoskuvan tiedot
Stig Baumgartner
Woogie, 2017
Öljy kankaalle
160 x 170 cm

 --

I Stig Baumgartners verk baserar kompositionen på geometrisk form medan strecket färglägger

Stig Baumgartner: Combinations, Variations, and Little Creatures
Galerie Forsblom 21.9.2018 ­– 21.10.2018
Vernissage i närvaro av konstnären 20.9.2018 kl. 17 ­– 19

I traditionell mening är Stig Baumgartners (f. 1969) målningar abstrakta eftersom de inte rakt hänvisar till något existerande ting. Verken har trots det en figurativ karaktär, man kan se förgrund, något föremål och bakgrund. Verkens formspråk kunde snarare beskrivas som figurativt abstrakt. I de stilfyllda målningarna samverkar två olika tillvägagångssätt: ytor som aktiveras av organiska linjer samt enhetliga kompositioner baserade på geometrisk regelbundenhet. Strecket färglägger och fyller ytan, och strecket är som en handstil – skrift, som framhäver verkets fysiska närvaro.

I Baumgartners alla målningar finns det alltid lika många våg- och lodräta geometriska former som är fästa vid varandra. Den vertikal-horisontella dikotomin hänvisar till kontraposten, den klassiska regeln om hur människokroppens proportioner är grupperade i en dynamisk, harmonisk och asymmetrisk helhet. I målningarna ses blocken aldrig enskilt utan är som människokroppens olika delar. Figurerna kan också ses som arkitektoniska interiörer. Målningarnas rumslighet har dessutom en koppling till upplevelser av förhållandet mellan arkitektur och kroppslighet.

Utställningens namn anspelar på en matematisk metod och på hur även en namnlös form lätt blir ett tema och får mening. Både de geometriska bitarna och det fria strecket är till sin natur namnlösa. På samma sätt som geometriska mönster ibland ordnas till figurer som har en egen personlighet, famlar de streckartade figurerna mot handstil, ordning och mening samtidigt som de färglägger ytan. 

Stig Baumgartners verk finns i Finlands mer betydande muséers samlingar, som Muséet för nutidskonst Kiasma, Amos Andersons konstmuseum och Helsingfors stads konstmuseum. Baumgartner har belönats med bland andra William Thuringpriset år 2011. Han doktorerade inom konst 2015 och fungerar som lektor i teckning och observation vid Bildkonstakademin

Ytterligare information om konstnären och utställningen
Nina Suni: nina@galerieforsblom.com, +358 50 430 8251

Information om verket
Stig Baumgartner
Woogie, 2017
Olja på duk
160 x 170 cm 

Lohjan kulttuuripalkinnon saajaksi pyydetään kuntalaisilta sekä paikallisilta yhdistyksiltä ja yhteisöiltä ehdotuksia 1.10.2018 klo 15.00 mennessä joko kirjeellä tai sähköpostilla. Lohjan kaupungin vetovoimalautakunnan kaupunkisisältöjaosto jakaa vuosittain kaksi taidepalkintoa: Lohjan kulttuuripalkinnon ja ruotsinkielisen Lojonejdens kulturpris -palkinnon. Kulttuuripalkintojen arvot ovat 1500 ja 600 euroa. Palkinnot jaetaan ensisijaisesti Lohjan kaupungissa asuvalle ja/tai toimivalle taiteilijalle, ansioituneelle harrastajalle tai kaupunkia monipuolisesti kulttuurin alalla tunnetuksi tekevälle / tehneelle henkilölle. Lojonejdens Kulturpris -palkinnonsaajaa esittää erillinen ruotsinkielinen toimikunta. Kaupunkisisältöjaosto päättää palkinnonsaajista tehtyjen ehdotusten pohjalta. Lohjan kulttuuripalkinto luovutetaan Lohjan Itsenäisyyspäivän juhlan yhteydessä.

Ehdotukset pyydetään lähettämään tunnuksella Kulttuuripalkinto, 1.10.2018 klo 15.00 mennessä osoitteeseen: Kulttuurituottaja Kalle Ryökäs, PL 71, 08101 LOHJA; tai sähköposti: kalle.ryokas@lohja.fi.

På EMMA – Esbo moderna konstmuseum öppnas tisdagen den 12 september bildkonstnär Outi Pieskis första breda museiutställning, Čuolmmadit. Pieski deltar med sin konstnärliga produktion i diskussionen kring den samiska kulturen. Utställningen ordnas som en del av det pris Pieski tilldelades 2017 av Finlands Konstakademi.

Utställningens namn Čuolmmadit är nordsamiska och betyder ”knyta många knutar”. I centrum för utställningen är installationen Sammankomst, ett handknutet verk som använder sig av samisk hantverkstradition. Verket refererar både material- och formmässigt till samedräktens duk. På utställningen ses dessutom målningar, fotografier och litografier. 

Centrala motiv är samernas historia och framtid, ursprungsfolkens rättigheter, naturrelationen och hållbar utveckling. Outi Pieski utforskar den oskrivna historien och använder detaljrikt och finstilt hantverk till att dryfta stora frågor.

Olika slags kollektiva arbetsprocesser är viktiga för Pieski. Två av verken, Kyss från gränsen och Moratoriebyrån, har Pieski gjort i samarbete med konstnären-aktivisten Jenni Laiti och poeten-musikern Niillas Holmberg. Moratoriebyrån placerar sig i gränszonen mellan konst och aktivism och erbjuder redskap och kunskap för avveckling av främmande makt. Dessutom har Pieski tillsammans med arkeologen Eeva-Kristiina Harlin studerat hornmössans, den traditionella samiska huvudbonadens historia. Hornmössan bars av kvinnor men har senare fallit ur bruk.

”Arbetet för att återuppliva hornmössetraditionen lyfter fram de samiska kvinnornas livskraft och framhåller en dekolonialistisk jämställdhetsattityd. I det samiska hantverket, duodji, finns förfädernas såväl praktiska som åskådningsmässiga kunskap och skicklighet bevarade”, tillägger konstnären Outi Pieski.

Finlands Konstakademis pris delas ut vartannat år till en aktivt verksam och internationellt intressant bildkonstnär. I priset ingår förutom utställningen också en publikation som EMMA producerar. Publikationen kommer till försäljning senare. Tidigare prismottagare har varit Tuomas A. Laitinen och Camilla Vuorenmaa.

Outi Pieski (f. 1973) har deltagit i talrika grupp- och separatutställningar särskilt i de nordiska länderna, men också på annat håll i Europa och Nordamerika. Verket Sammankomst (Falling Shawls) visades på Southbank Centre i London 2017. Separatutställningar har Pieski hållit bl.a. på Kristin Hjellegjerde Gallery i London och galleri Korjaamo i Helsingfors. Pieski kandiderade för Ars Fennica 2015.

År 2019 representerar Outi Pieski Finland på Venedigbiennalen som medlem i kollektivet Miracle Workers. Grundande medlemmar i kollektivet förutom Pieski är kuratorn Bonaventure Soh Bejeng Ndikung, biträdande kuratorerna Giovanna Esposito Yussif och Christopher Wessels samt rumsdesignern Lorenzo Sandoval.

Pieskis verk ingår i talrika betydande samlingar, bl.a. Museet för nutidskonst Kiasma, norska statens samling, Jenny och Antti Wihuris fonds samlingar och i Sámiid Vuorká-Dávvirat – De Samiske Samlinger, de största samlingarna av samisk konst. 

Outi Pieski: Čuolmmadit
12.9.2018 – 6.1.2019

Pressbilder: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Outi+Pieski/
Lösenord: emmamuseum

Mera information: 
Pilvi Kalhama, museichef, EMMA – Esbo moderna konstmuseum, 
pilvi.kalhama@emmamuseum.fi, 040 533 4070

Antti Linnovaara, ordförande, Finlands Konstakademi, 
antti.linnovaara@pp.inet.fi, 040 559 972

Milja Liimatainen, utställningens curator, amanuens, EMMA – Esbo moderna konstmuseum, 
milja.liimatainen@emmamuseum.fi, 043 825 2600 

Intervjuförfrågan:
Iia Palovaara, kommunikationskoordinator, EMMA – Esbo moderna konstmuseum, 
iia.palovaara@emmamuseum.fi, 043 826 8713

EMMA – Espoo modearna dáidaga museas rahppojuvvo gaskavahku 12.9.2018 govvadáiddár Outi Pieski vuosttaš viiddes museačájáhus, man namma lea Čuolmmadit. Pieski oassálastá iežas dáiddálaš bargguin sápmelaš kultuvrii laktáseaddji ságastallamii. Čájáhus lea oassi Suoma Dáiddaakademiija bálkkašumi, mii mieđihuvvui Pieskii 2017.

Čájáhusa namma Čuolmmadit čujuha teknihkkii, man Outi Pieski geavaha iežas dáidagis. Čájáhusa guovddáš bargu lea stuorra birasdáidda Čohkiideapmi, mas adno sápmelaš duodjeárbevierru ja mii lea rissojuvvon. Bargu čujuha sihke materiála ja hámi beales liidnái, mii adno gávttiin. Dán lassin čájáhusas leat málagovat, čuovgagovat ja litografiijat.

Guovddáš temán čájáhusas leat sámiid historjá ja boahtteáigi, eamiálbmogiid vuoigatvuođat, gaskavuohta lundui ja lassin bistevaš ovdáneapmi. Pieski dutká čálekeahtes historjá, nu ahte son adná fiidnát ja bienalaččat duddjojuvvon duoji stuorra gažaldagaid suokkardeapmái.

Iešguđegelágan kollektiiva bargoproseassat leat dáiddárii dehálaččat. Guokte čájáhusa bargollislašvuođa, Rájácummá ja Moratoriadoaimmahat, Pieski lea ráhkadan ovttasbarggus dáiddár-aktivista Jenni Laitiin ja diktačálli-musihkkár Niillas Holmbergiin. Moratoriadoaimmahat bargá dáidaga ja aktivismmarádjáguovllus ja dat fállá čovdosiid ja dieđu vieris válddi botkema várás. Dasa lassin Pieski lea dutkan ovttas arkeologa Eeva-Kristiina Harliniin sámenissoniid ládjogahpira, mii lea juo báhcán anus eret, historjá.

“Ládjogahpirárbevieru ealáskahttinbargu čuvge sámenissona eallinfámu ja dekolonialisttalaš dásseárvvu jurdaga. Sápmelaš duojis lea seilon máttarvánhemiid sihke geavatlaš ja eallinoidnui laktáseaddji diehtu ja dáidu” (davvisámegielat jorgalus Arla Magga), dáiddárOuti Pieski lasiha.

Suoma Dáiddaakademiija bálkkašupmi mieđihuvvo juohke nuppi jagi govvadáiddárii, gii bargá aktiivvalaččat ja lea riikkaidgaskasaččat geasuheaddji. Dasa lassin bálkkašupmái gullá ovdanbuktin, man EMMA buvttada. Dat boahtá vuovdimassii maŋŋeleappos. Ovdal Pieski bálkkašumi leaba ožžon Tuomas A. Laitinen ja Camilla Vuorenmaa.

Outi Pieski (r. 1973) lea oassálastán máŋggaide joavko- ja ovttaskas olbmo čájáhusaide erenomážit Davviriikkain, muhto maiddái Eurohpás ja Davvi-Amerihkás.Čohkiideapmi (Falling Shawls) -bargu lei oaidninládje Southbank Centres Londonis jagi 2017. Dáiddára iežas čájáhusat leat leamašan oaidninládje ee. Kristin Hjellegjerde Gallerys Londonis ja galleria Korjaamos Helssegis. Pieski lei jagi 2015 evttohassan Ars Fennica bálkkašupmái.

Outi Pieski ovddasta jagi 2019 Suoma Venetsia biennálas Miracle Workers -kollektiivva oassin. Kollektiivva vuođđudanlahtuide gullet Pieski lassin kuráhtor Bonaventure Soh Bejeng Ndikung, veahkkekuráhtorat Giovanna Esposito Yussif ja Christopher Wessels ja lassin birasplánejeaddji Lorenzo Sandoval.

Pieski barggut lea máŋga mearkkašahtti čoakkáldagas, ee. Dáládáidaga museas Kiasmas, Norgga stáhta čoakkáldagain, Jenny ja Antti Wihuri foandda čoakkáldagain ja stuorimus sámedáidaga čoakkáldagas Sámiid Vuorká-Dávvirat – De Samiske Samlinger.

Outi Pieski: Čuolmmadit
12.9.2018 – 6.1.2019

Preassagovat: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Outi+Pieski/
Sisabeassansátni: emmamuseum 

Lassedieđut:  
Pilvi Kalhama, museahoavda, EMMA – Espoo modearna dáidaga musea, 
pilvi.kalhama@emmamuseum.fi, 040 533 4070

Antti Linnovaara, Suoma dáiddaakademiija sátnejođiheaddji, 
antti.linnovaara@pp.inet.fi, 040 559 972

Milja Liimatainen, čájáhusa kuráhtor, amanuensa, EMMA – Espoo modearna dáidaga musea, 
milja.liimatainen@emmamuseum.fi, 043 825 2600 

Jearahallanbivdagat:
Iia Palovaara, gulahallankoordináhtor, EMMA – Espoo modearna dáidaga musea, 
iia.palovaara@emmamuseum.fi, 043 826 8713

EMMA – Espoon modernin taiteen museossa avautuu keskiviikkona 12.9.2018 kuvataiteilija Outi Pieskin ensimmäinen laaja museonäyttely nimeltään Čuolmmadit. Pieski ottaa taiteellisella työskentelyllään osaa saamelaiseen kulttuuriin liittyvään keskusteluun. Näyttely on osa Suomen Taideakatemian vuonna 2017 Pieskille myöntämää palkintoa.

Näyttelyn nimi Čuolmmadit on pohjoissaamea ja tarkoittaa suomeksi ”solmia useita solmuja”. Näyttelyn keskiössä on kookas saamenkäsityöperinnettä hyödyntävä ja käsin solmittu tilateos Kokoontuminen. Teos viittaa sekä materiaaliltaan että muodoltaan saamenpuvun huiviin. Lisäksi näyttelyssä on esillä maalauksia, valokuvia ja litografioita.

Keskeisinä teemoina näyttelyssä ovat saamelaisten historia ja tulevaisuus, alkuperäiskansojen oikeudet, suhde luontoon sekä kestävä kehitys. Pieski tutkii kirjoittamatonta historiaa valjastaen hienosyistä ja pienipiirteistä käsityötä suurten kysymysten pohdintaan.

Erilaiset kollektiiviset työskentelyprosessit ovat taiteilijalle tärkeitä. Kaksi näyttelyn teoskokonaisuutta, Suukkoja rajoilta ja Moratoriotoimisto, Pieski on toteuttanut yhteistyössä taiteilija-aktivisti Jenni Laitin ja runoilija-muusikko Niillas Holmbergin kanssa. Moratoriotoimisto toimii taiteen ja aktivismin välimaastossa ja tarjoaa välineitä ja tietoa vieraan vallan purkamista varten. Lisäksi Pieski on tutkinut yhdessä arkeologi Eeva-Kristiina Harlinin kanssa saamelaisnaisten käytöstä poistuneen päähineen, sarvilakin, historiaa.

“Sarvilakkiperinteen elvytystyö nostaa esiin saamelaisnaisen elinvoimaisuutta ja dekolonialistisen tasa-arvon asennetta. Saamenkäsityössä duodjissa on säilynyt esivanhempien niin käytännöllinen kuin elämänkatsomuksellinen tieto ja taito,” taiteilija Outi Pieski lisää.

Joka toinen vuosi jaettava Suomen Taideakatemian palkinto myönnetään aktiivisesti työskentelevälle ja kansainvälisesti kiinnostavalle kuvataiteilijalle. Näyttelyn lisäksi siihen kuuluu EMMAn tuottama julkaisu, joka tulee myyntiin myöhemmin. Palkinnon ovat ennen Pieskiä saaneet Tuomas A. Laitinen ja Camilla Vuorenmaa.

Outi Pieski (s. 1973) on osallistunut lukuisiin ryhmä- ja yksityisnäyttelyihin erityisesti Pohjoismaissa, mutta myös muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kokoontuminen (Falling Shawls) -teos oli esillä Southbank Centressä Lontoossa vuonna 2017. Taiteilijan yksityisnäyttelyitä on ollut esillä mm. Kristin Hjellegjerde Galleryssä Lontoossa ja galleria Korjaamolla Helsingissä. Pieski oli vuoden 2015 Ars Fennica palkintoehdokas.

Outi Pieski edustaa vuonna 2019 Suomea Venetsian biennaalissa osana Miracle Workers -kollektiivia. Kollektiivin perustajajäseniin kuuluvat Pieskin lisäksi kuraattori Bonaventure Soh Bejeng Ndikung, avustavat kuraattorit Giovanna Esposito Yussif ja Christopher Wessels sekä tilasuunnittelija Lorenzo Sandoval.

Pieskin teoksia on useissa merkittävissä kokoelmissa, mm. Nykytaiteen museo Kiasmassa, Norjan valtion kokoelmissa, Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmissa ja laajimmassa saamelaistaiteen kokoelmassa Sámiid Vuorká-Dávvirat – De Samiske Samlinger.

Outi Pieski: Čuolmmadit
12.9.2018 – 6.1.2019 

Lehdistökuvat: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Outi+Pieski/
Salasana: emmamuseum

Lisätietoa: 
Pilvi Kalhama, museonjohtaja, EMMA – Espoon modernin taiteen museo 
pilvi.kalhama@emmamuseum.fi, 040 533 4070

Antti Linnovaara, Suomen taideakatemian puheenjohtaja
antti.linnovaara@pp.inet.fi, 040 559 972

Milja Liimatainen, näyttelyn kuraattori, amanuenssi,
EMMA – Espoon modernin taiteen museo
milja.liimatainen@emmamuseum.fi, 043 825 2600 

Haastattelupyynnöt:
Iia Palovaara, viestintäkoordinaattori, EMMA – Espoon modernin taiteen museo 
iia.palovaara@emmamuseum.fi, 043 826 8713

The first comprehensive museum exhibition by artist Outi Pieski titled Čuolmmadit opens at EMMA – Espoo Museum of Modern Art on Wednesday 12.9.2018. Pieski’s art takes part in the conversation around Sámi culture. The exhibition is part of the prize awarded to Pieski in 2017 by The Fine Arts Academy of Finland.

The name of the exhibition, Čuolmmadit, comes from Northern Sámi and in English it means “to tie several knots”. At the centre of the exhibition is a large installation Falling Shawls, realized by hand-knotting and using Sámi craft traditions. The materials and shape of the work refer to the shawl of the Sámi regalia. The exhibition also features paintings, photographs and lithographs.

The central themes of the exhibition are the history and future of the Sámi, the rights of indigenous people, our relationship with nature and sustainable development. Outi Pieski examines unwritten history by harnessing delicate and minute handcrafts to answer pivotal questions.

Various collective work processes are important to the artist. Two of the ensembles in the exhibition – Kisses from Borders and Moratorium Office – have been realised in collaboration with activist and an artist Jenni Laiti and poet & musician Niillas Holmberg. Moratorium Office operates in the interim of art and activism and offers tools and information for the deconstruction of foreign authority. Together with archaeologist Eeva-Kristiina Harlin, Pieski has also investigated the history of the horn hat, a Sámi women’s headdress which is no longer in use.

”The restoration of the horn hat tradition highlights the vitality of Sámi women and a decolonial attitude of equality. Traditional Sámi handcraft Duodji has preserved both the worldview and the practical knowledge and skills of the ancestors,” artist Outi Pieski adds.

The Fine Arts Academy of Finland Prize is awarded every second year to an active artist of international appeal. In addition to a private exhibition, the prize includes a publication produced by EMMA which will be available at a later date. The previous recipients of the prize were Tuomas A. Laitinen and Camilla Vuorenmaa.

Outi Pieski (b. 1973) has taken part in several private and group exhibitions in the Nordic countries especially, but also elsewhere in Europe and North America. Falling Shawls was on show at Southbank Centre in London in 2017. The artist has held private exhibitions for instance at Kristin Hjellegjerde Gallery in London and at Gallery Korjaamo in Helsinki. Pieski was an Ars Fennica art award nominee in 2015. 

Outi Pieski represents Finland at the 2019 Venice Biennale as a part of the Miracle Workers Collective. Apart from Pieski, the founding members of the group include curator Bonaventure Soh Bejeng Ndikung, assistant curators Giovanna Esposito Yussif and Christopher Wessels, and spatial designer Lorenzo Sandoval.

Pieski’s works are represented in many significant collections such as the Museum of Contemporary Art Kiasma’s collection, the Art Collection of Norway, the Jenny and Antti Wihuri Foundation Collection and the most comprehensive collection of Sámi art Sámiid Vuorká-Dávvirat – De Samiske Samlinger (The Sámi Museum in Karasjok).

Outi Pieski: Čuolmmadit
12.9.2018 – 6.1.2019

Press images: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Outi+Pieski/ 
Password: emmamuseum

More information:
Pilvi Kalhama, Museum Director, EMMA – Espoo Museum of Modern Art, 
pilvi.kalhama@emmamuseum.fi, 040 533 4070

Antti Linnovaara, Chairperson, Fine Arts Academy of Finland, 
antti.linnovaara@pp.inet.fi, 040 559 972

Milja Liimatainen, Exhibition Curator,EMMA – Espoo Museum of Modern Art, 
milja.liimatainen@emmamuseum.fi, 043 825 2600

Interview Bookings:
Iia Palovaara, Communications Coordinator, EMMA – Espoo Museum of Modern Art, 
iia.palovaara@emmamuseum.fi, 043 826 8713

Den 15.-16.9.2018 kan man njuta av högklassiga musikupplevelser när musiker av världsklass besöker Fiskars. På lördagen spelar Samae Koskinens stringkvartett och på söndagen uppträder kammarorkestern Virtuosi di Kuhmo.

På lördagen den 15.9.2018, kommer sing- &songwritern Samae Koskinen till Fiskars Bruk tillsammans med en stingkvartett som består av musiker från Helsingfors stadsorkester och Radions sinfoniorkester. Konserten är en del av Hillitty elämä – turnén.

Musikernas samarbete fick sin början då Hauho kammarmusikfestivals ledare, Mikko Ivars, blev förtjust i Koskinens musik i samband med ett solouppträdande. Ivars samlade ihop de bästa musikerna i sin bekantskapskrets och som arrangör valdes jazzmusikern Petri Krzywacki.

Till gruppen hör Samae Koskinen (sång och gitarr), Atte Kilpeläinen (altviolin, HSO), Anna-Leena Haikola (violin, HSO), Pisku Ristiluoma (altviolin, Opera) ja Mikko Ivars (sello, RSO).

"Temat för Hillitty elämä -turnén får vara mänsklighet, underlighet och funderingar kring det. Mitt i allt hektiskt är det också viktigt att lägga märke till vardagens små saker och stanna vid dem, vara liten när det känns så.  Alltid behöver man inte vara general manager eller grillmagister, det räcker med att vara homo sapiens mot sig själv och andra."  konstaterar Koskinen som i septemer år 2017 publicerade sitt sjätte album, Hillitön elämä.

I Fiskars Bruk hör vi Samae Koskinens stringkvartett den 15.9.2018, kl 18 , i Kopparsmedjans Svarta Sal .

Biljetter 25/ 20€, Förhandsbeställningar: fiskarsvillageinfo@fiskars.com, Säljs också vid dörren

På söndagen den 16.9.2018 får vi njuta av världskända kammarmusikorkestern Virtuosi di Kuhmo.

Virtuosi di Kuhmo återvänder till Fiskars med Johannes Brahms stringsextetter och en tolkning av den verkliga klassikern: Ludwig van Beethovens ”Pastoral”-sinfoni.

Virtuosi di Kuhmo:

Elina Vähälä - Anna-Leena Haikola, violin

Atte Kilpeläinen - Riitta-Liisa Ristiluoma, altviolin

Tomas Nuñes-Garcés - Mikko Ivars, sello

Program:

L. van Beethoven: Sinfoni no.6 "Pastoral" ( M.G. Fischer)

Johannes Brahms: Stringsextett B-dur op.18

Delar:

Beethoven:

                      * Allegro non troppo

                      * Andante molto moto

                      * Scherzo. Allegro

                      * Allegro

                      * Allegretto

Brahms:

                      * Allegro ma non troppo

                      * Andante, ma moderato

                      * Scherzo: Allegro molto

                      * Rondo: Poco allegretto e grazioso

Konserten arrangeras i Kopparsemdjans Svarta Sal på söndagen den 16.9.2018 kl 15. Biljetter:25 / 20€, Förhandsreservationer: fiskarsvillageinfo@fiskars.com, Säljs också vid dörren

Kopparsmedjans Svarta salen

Kopparhammarvägen 5

10470 Fiskars

Mera information:

https://www.fiskarsvillage.fi/fi/nae_ja_koe/tapahtumat/samae-koskisen-jousikvartetti

https://www.fiskarsvillage.fi/fi/nae_ja_koe/tapahtumat/virtuosi-di-kuhmo

jouni.virtanen@fiskars.com eller +358440277606

15.-16.9.2018 voi Fiskarsin Ruukissa kokea upeita musiikillisia elämyksiä maailmanluokan esiintyjien parissa. Lauantaina kuullaan Samae Koskisen jousikvartettia ja sunnuntaina kamariorkesteri Virtuosi di Kuhmoa.

Lauantaina 15.9.2018, klo18 saapuu Fiskarsin Ruukkiin Laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen yhdessä Helsingin Kaupunginorkesterin ja Radion Sinfoniaorkesterin soittajista koostuvan jousikvartetin kanssa. Konsertti on osa Hillitty elämä-konserttikiertuetta.

Yhteistyö soittajien välillä  sai alkunsa, kun Hauhon Kamarimusiikkifestivaalin johtaja Mikko Ivars ihastui Koskisen musiikkiin nähtyään hänet soolokeikalla. Ivars kokosi lähipiirinsä huippusoittajista kvartetin ja sovittajaksi valittiin jazzmuusikko Petri Krzywacki, jonka herkät sovitukset nostavat Koskisen elämänmakuisten kappaleiden dynamiikan ja draaman uusiin ulottuvuuksiin. 

Kokoonpanoon kuuluvat Samae Koskinen (laulu, kitara), Atte Kilpeläinen (alttoviulu, HKO), Anna-Leena Haikola (viulu, HKO), Pisku Ristiluoma (alttoviulu, Ooppera) ja Mikko Ivars (sello, RSO).

"Hillitty elämä -kiertueen teemana olkoon ihmisyys, ihmeellisyys ja ihmettely. Kiireen ja kilpailun keskelläkin on tärkeää huomata arjen pienet asiat ja pysähtyä niiden äärelle, olla pieni kun siltä tuntuu. Aina ei tarvitse olla general manager tai grillimaisteri, riittää kun on homo sapiens. Itselleen ja toisille" syyskuussa 2017 kuudennen albuminsa Hillitön elämä julkaissut Koskinen pohtii. 

Linkki kotisivuille.

Sunnuntaina 16.9.2018, klo 15 Fiskarsissa kuullaan maailmankuulua kamarimusiikkiorkesteria Virtuosi di Kuhmoa,

Virtuosi di Kuhmo palaa Fiskarsiin ohjelmassaan viimekertaiseen tapaan toinen Johannes Brahmsin jousisekstetoista sekä harvoin kuultu sovitus todellisesta klassikosta: Tällä kerralla Ludwig van Beethovenin "Pastoraali"-sinfonia, säveltäjän aikalaisen Michael Gotthard Fischerin jousisekstetille sovittamana.

Virtuosi di Kuhmo:

Elina Vähälä - Anna-Leena Haikola, viulu

Atte Kilpeläinen - Riitta-Liisa Ristiluoma, alttoviulu

Tomas Nuñes-Garcés - Mikko Ivars, sello

 Ohjelma:

•  L. van Beethoven: Sinfonia no.6 "Pastoraali" (sov. M.G. Fischer)
• Johannes Brahms: Sekstetto jousille B-duuri op.18

Linkki kotisivuille

Samae Koskisen jousikvartetti 15.9.2018, klo 18 alkaen , Kuparipajan Mustassa Salissa. Liput 25/ 20€, Ennakkovaraukset osoitteesta: fiskarsvillageinfo@fiskars.com. Lippuja saatavissa myös ovelta.

Virtuosi di Kuhmo 16.9.2018, klo 15 alkaen, Kuparipajan Mustassa Salissa. Liput 25 / 20€, ennakkovaraukset osoitteesta fiskarsvillageinfo@fiskars.com . Lippuja saatavissa myös ovelta

Kuparipajan Musta Sali

Kuparivasarantie 5

10470 Fiskari.

Lisätietoja konserteista antaa: jouni.virtanen@fiskars.com tai +358440277606

Turun Ratapihalle suunnitellun mittavan Elämyskeskuksen arkkitehtikilpailun työt ovat valmistuneet. Elämyskeskuksen kilpailutyöt ovat ensimmäisen kerran esillä Turun päivänä sunnuntaina 16.9. Turun kaupungintalolla ja maanantaista 17.9. alkaen tapahtumakeskus Logomossa ja vierailukeskus Joessa.

Arkkitehtikilpailun järjesti Elämyskeskusta suunnitteleva Turun Ratapihan Kehitys Oy yhteistyössä Turun kaupungin sekä VR-Yhtymän kanssa. Kutsukilpailussa toimistojen tuli luoda malli Ratapihalle tulevan Elämyskeskuksen arkkitehtuurista, massoittelusta sekä toiminnallisista, kaupunkikuvallisista ja liikenteellisistä ratkaisuista.

Kilpailuun kutsuttiin 5 ansioitunutta arkkitehtitoimistoa Turusta ja Helsingistä, toimistot ovat:

• Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy
• Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
• PES-Arkkitehdit Oy
• Schauman Arkkitehdit Oy ja Schauman & Nordgren Architects Oy
• Sigge Arkkitehdit Oy

Kilpailun tarkoituksena oli löytää arvokkaalle rakennuspaikalle arkkitehtuuriltaan ja kaupunkitilalliselta sovitukseltaan korkeatasoinen ja kiinnostava idea Turun Ratapiha -hankkeen asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi. Lisäksi kilpailulta haettiin uudenlaisia ideoita ja vertailukelpoisia ratkaisuvaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseen. Arkkitehtikutsukilpailun Tilaaja oli Turun Ratapihan Kehitys Oy, kilpailun operatiivisesta johtamisesta vastasi hankekehittäjä GSP Group Oy.

Kilpailutyöt esillä ensimmäistä kertaa Turun päivänä

Turun päivän kunniaksi kilpailutyöt ovat esillä ensi kertaa sunnuntaina 16.9. Turun kaupungintalolla, osoitteessa Aurakatu 2, klo 12-15 välisenä aikana. Paikalla on Turun Ratapiha -hankkeen kehittäjiä vastaamassa hanketta ja arkkitehtuurikutsukilpailua koskeviin kysymyksiin.

Maanantaista 17.9. alkaen viiden toimiston työt ovat näytteillä Vierailukeskus Joessa ja Logomossa kolme viikkoa. Työt ovat nähtävillä Logomossa MOVE1-salissa arkisin kello klo 9-16 ja vierailukeskus Joessa arkisin kello 10-18.

- Haluamme, että kaupunkilaiset pääsevät helposti tutustumaan arkkitehtitoimistojen ideoihin ja ajatuksiin keskeisen paikan kehittämiseksi, sanoo Turun Ratapihan Kehitys Oy:n projektijohtaja Ilkka Kilpimaa.

Kilpailutyöt ovat esillä myös Ratapiha-hankkeen sivuilla www.turkuratapiha.fi viimeistään sunnuntaina 16.9. Kaikilla töiden esittelyfoorumeilla on mahdollisuus jättää palautetta ehdotuksista. Palaute kootaan palkintolautakuntaa ja jatkovalmistelua varten.

Arkkitehtikilpailun voittaja on tarkoitus valita lokakuussa 2018. Turun Ratapiha -hanke neuvottelee arkkitehti- ja pääsuunnittelun toimeksiannosta kilpailun voittajan kanssa heti kilpailun ratkettua ja tämän jälkeen ensisijaisena tavoitteena on suunnittelutoimeksianto kilpailun voittajan kanssa.

Turun Ratapiha on matkailun, konserttien, kulttuurin, musiikin, elämysten, elektronisen urheilun, liikunnan sekä arjen palvelujen, työn ja asumisen kaupunkikeskittymä. Hankkeen arkkitehtuurikilpailussa kilpailijoiden tuli ottaa huomioon monipuolinen palvelutarjonta sekä hankkeen toiminnallisuus yhdistämään ratapiha-alueen erottamia kaupunginosia toisiinsa.

Lisätiedot:

Ilkka Kilpimaa, projektijohtaja, Turun Ratapihan Kehitys Oy, 040 743 5223  

Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja, Turun kaupunki, 050 558 9264