Nuoret taiteentekijät ovat valmiita joustamaan voidakseen toimia taiteilijan ammatissa, mutta ajattelevat myös, että taiteilijan tulisi voida keskittyä omaan taiteelliseen työhönsä. Enemmistö näkee perustulon mahdollisena ratkaisuna sosiaaliturvan parantamiselle.

Nuorten taiteentekijöiden näkemyksiä yrittäjyyteen ja perustuloon on verrattu juuri julkaistussa Taiteen ja kulttuurin barometrissa aiempina vuosina saatuihin, eri ikäisistä taiteilijoista koostuvien vastaajaryhmien näkemyksiin. Yli puolet nuorista taiteentekijöistä toivoi työnkuvansa olevan yhdistelmä erilaisista työllistymisen tavoista. Apurahajärjestelmä nähdään tässä tärkeänä tukirakenteena.  

Taidealan koulutus ei nuorten mielestä valmista riittävästi työelämän realiteetteihin. Koulutukseen toivotaan lisää sisältöjä, jotka antavat valmiuksia monimuotoiseen ammatilliseen toimimiseen, markkinointiin ja yrittämiseen.
 
Nuorten taiteentekijöiden mielestä taiteella tulee olla vapaus olla sitä mitä se on. Taiteen soveltaminen eri yhteyksissä ei poista sen itseisarvoa. Vastaajien näkemysten mukaan on tärkeää, että taide on kaikkien saatavissa ja saavutettavissa.

Tiedot perustuvat syksyllä 2017 tehtyyn Taiteen ja kulttuurin barometri -kyselyyn, johon vastasi 565 alle 35-vuotiasta tekijää eri taiteenaloilta. Kysely toteutettiin Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) yhteistyönä.

Taike ja Cupore järjestävät keskustelutilaisuuden Taiteen ja kulttuurin barometrin tuloksista sekä nuorten taiteilijoiden näkemyksistä 15.3.2018 Espoon Dipolissa. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet: http://www.taike.fi/fi/uutinen/-/news/1213617

Hirvi-Ijäs, Maria – Rensujeff, Kaija – Sokka, Sakarias – Koski, Eero: Taiteen ja kulttuurin barometri 2017. Nuoret taiteentekijät. Cuporen verkkojulkaisuja 47. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Lisätietoja:

Maria Hirvi-Ijäs, erikoistutkija
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus CUPORE
maria.hirvi-ijas@cupore.fi
p. 050 463 5575

Kaija Rensujeff, erityisasiantuntija
Taiteen edistämiskeskus
kaija.rensujeff@taike.fi
p. 0295 330 721

Perjantaina uuden Ytimeen-singlen julkaissut Reino Nordin julkaisi tänään jo ennakkoon huomiota herättäneen musiikkivideon. Etelä-Ranskassa kuvatulla videolla nähdään rannikolle epätavallinen ilmasto, kun kuvausten aikana Etelä-Ranskaa riepotteli lumimyrsky. Paikallisten mukaan samanlaista sääilmiötä ei ole Nizzan seudulla nähty kymmeneen vuoteen. Videon on ohjannut Tuukka Koski.

"Haettiin videolle kylille lähtemisen tunnelmaa ja Tuukka Koski onnistui vangitsemaan sen hienosti eriskummallisista sääoloista huolimatta", Nordin kertoo.

Katso upea musiikkivideo täältä.

Uusi single sai huikean vastaanoton, kun kappale nousi suoraan Spotifyn kuunnelluimpien kappaleiden sijalle 6. Ytimeen on vauhdikas tanssibiisi, jonka tuotannosta vastaa hittinikkari Jaakko ”JS16” Salovaara. Kuten kaikki Nordinin kappaleet, myös Ytimeen on artistin itsensä sanoittama ja säveltämä.

Kevään keikat:

10.03. Loimaa, Loimaan Seurahuone

15.03. Suomipop-risteily

17.03. Ikaalinen, Ikaalisten Kylpylä

23.03. Tampere, Pakkahuone

24.03. Joensuu, Ravintola Kerubi

29.03. Kittilä, Hullu Poro Areena

30.03. Rovaniemi, Nightclub Half Moon

31.03. Rukatunturi, Kaarle XII

01.04. Kittilä, Hullu Poro Areena

06.04. Jyväskylä, Escape

13.04. Nilsiä, Ravintola Piazza

14.04. Jämsä, Himos Areena

19.04. Turku, M/S Baltic Princess

21.04. Lahti, Finlandia-klubi

27.04. Turku, Logomo

28.04. Mikkeli, Night Vaakuna

03.05. Helsinki, MS Gabriella

12.05. Pori, Yyterin kylpylähotelli

18.05. Oulu, Ilona

19.05. Kalajoki, Merisärkkä

25.05. Turku, Viking Line m/s Grac

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Noora Kärki / PME Records / noora@pmerecords.fi / 0449811633

Keikkatiedustelut

Jukka Varmo / Live Nation Finland / jukka.varmo@livenation.fi

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna järjestetty Koko Suomi kiittää -kampanja sai jatkoa, kun Siskot ja Simot -yhteisö luovutti kiitosviestikapulan Suomen Kylät ry:lle. Kapulalla halutaan laittaa kiertoon kiitoksen teema, joka sai alkunsa juhlavuoden kampanjassa.

”Koko Suomi kiittää -kampanjalla halusimme kiittää yhteiskuntamme rakentanutta sukupolvea ja saimme aikaan eri puolilla Suomea 165 kiitostapahtumaa, joissa kohdattiin yhteensä yli 20 000 vanhusta. Ajattelimme, että konkreettisen kiitosviestikapulan saaminen kiertoon olisi oivallinen tapa viedä kiitoksen sanomaa eteenpäin. Aina ei tietenkään tarvitse järjestää juhlia, vaan jokainen voi tehdä edellisten sukupolvien kiittämisestä omannäköistä. Pienilläkin teoilla on suuri merkitys”, summaa yhteisön toiminnanjohtaja Eero Väisänen.

Kiitosviestikapula luovutettiin maanantaina Suomen Kylät ry:lle, jonka puheenjohtaja Petri Rinne otti kiitoskapulan vastaan innostunein mielin.

”Olemme erittäin otettuja tästä huomionosoituksesta, joka on erinomainen muistutus siitä, mistä yhteiskunnassamme on puutetta: lähimmäistemme aidosta kohtaamisesta sekä kiitoksesta. Vapaaehtoistoimijat ovat merkittävä lääke tähän puutokseen, sillä yksin kylätoiminnan piirissä tehtiin kuusi miljoonaa vapaaehtoistyötuntia vuonna 2017 ”, Rinne toteaa.

Samalla Suomen Kylät ry haastaa kaikki suomalaiset tekemään vapaaehtoistyötä toisten hyväksi.

”Kenen hyväksi juuri Sinä lahjoittaisit tunnin ajastasi: naapurin ikäihmisen, syrjäytymisvaarassa olevan nuoren, vastaanottokeskuksen maahanmuuttajan?”, kysyy Rinne. Kylätoimijat tempaisevat myös omalla esimerkillään Avoimet Kylät -päivänä lauantaina 9.6.

Kapulan luovuttivat Siskot ja Simot ry:n toiminnanjohtaja Eero Väisänen ja hallituksen jäsen Raija Kallioinen. Luovuttajien toiveena on, että kiitosviesti siirtyy kapulan myötä eteenpäin toimijalta toiselle, ja tuo kiittämisen ja kohtaamisen osaksi sekä yhteisöjen että yksityishenkilöiden toimintaa. Jokainen kapulaa kantava taho voi toteuttaa kiitoksen teemaa toimintaansa sopivalla tavalla.Kun kapulan saava taho on hoitanut osuutensa kiitosviestissä, kapula luovutetaan eteenpäin seuraavalle viestinviejälle.

Kuvanveistäjä Tapani Kokon muotoilema viestikapula on puinen taideteos, jonka sisään kätkeytyvään kääröön kirjataan viestiin osallistujat. Kapulan omistaa Siskot ja Simot -yhteisö.

Kiitosviestin etenemistä voit seurata osoitteissa www.siskotjasimot.fi ja www.kylatoiminta.fi .

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Eero Väisänen
Siskot ja Simot ry,
eero.vaisanen@siskotjasimot.fi
puh. 050 545 3145

Puheenjohtaja Petri Rinne
Suomen Kylätoiminta ry
petri.rinne@joutsentenreitti.fi
puh. 040 555 3232

Turku kaunistaa ydinkeskustaa pääkirjaston ja Turun Sanomien talon seinään heijastettavilla valomuraaleilla. Ensimmäiset kuvat kahdesta kuuden kuvan sarjasta heijastetaan näkyviin tiistai-iltana 6.3. kello 18.

Turun Sanomien talon seinään (Kauppiaskatu 5) heijastettavissa kuvissa pääosissa ovat Turun museokeskuksen valokuva-arkiston mustavalkoiset valokuvat, niiden ihmiset ja kuvien takana olevat historialliset tarinat. Kuvat korostavat Sanomien talon toimintaa tarinankertojana ja tiedonvälittäjänä. Kuvissa esiintyvät muun muassa Turun köysitehtaan miehet, Turun kaupunginorkesterin harpunsoittaja Pia Tallgren, painija Robert Oksa sekä Mannerheiminpuistossa keinuva nimetön tyttö. Osa kuvista on Turun Sanomien kuvaamia.

Pääkirjaston sisäänkäynnin yläpuolelle (Kauppiaskatu 1) heijastetaan turkulaisten sarjakuvataiteilijoiden teoksia, jotka on tuotettu yhteistyössä Turun Sarjakuvakerhon kanssa. Lukemiseen ja kirjastoon liittyvissä sarjakuvapiirroksissa esiintyvät muun muassa Kirjastoketut, Kirjastokissa, Kirjaston kummitus sekä Lukijapeikko. Sarjakuvissa nähdään myös viittaus erään turkulaisen yhtyeen tuttuun hittikappaleeseen.

Valomuraalit ovat osa Turun keskusta-alueen pimeän ajan vetovoimaisuuden kehittämistä ja kaupungin suunnitelmissa on tuoda keskustaan väliaikaisten kausivalaistusten lisäksi pysyviä valoelementtejä. Vielä kuluvan vuoden aikana parannetaan kävelykadun valaistusta ja luodaan uusi valaistus kaupungintalon puistikkoon. Myös Satumainen Aurajoki -kokonaisuus on osa kaupungin pyrkimystä luoda turkulaisille lisää viihtyisyyttä valon ja äänen avulla.

- Valaistus on tärkeä osa keskustan kehittämistä ja valaistukseen liittyvät parannukset edistävät keskustan ympärivuotista houkuttelevuutta merkittävästi, sanoo Turun kaupunkikehitysjohtaja Timo Hintsanen.

Turun Sarjakuvakerho iloitsee sarjakuvataiteen näkymisestä kaupunkikuvassa ja juuri pääkirjastossa.

- Yksi kauneimmista asioista valoteosprojektissa on ollut mahdollistaa taiteilijoille oman alansa työtä ja tuloa, sanoo kuvataiteilija ja tuottaja Anna Nummi. - Turun pääkirjasto on meille sarjakuvantekijöille tärkeä paikka. Juuri siksi koen ylpeyttä siitä, että saimme toteuttaa nämä teokset tänne, hän jatkaa.

Valomuraalien heijastuksessa käytetään projektorivalaisimia, jotka mahdollistavat kuuden erilaisen dian projisoinnin rakennusten julkisivuihin. Teoksen teknisestä toteutuksesta vastaa Valoa designin valaistussuunnittelija Anssi Mäkinen.

Pääkirjaston Sarjakuvaseinän teokset:
Tero Kourula: Fantasia
Tuuli Hypén: Kirjastoketut
Outimaija Hakala: Kirjastokissa
Johanna Jasmine: Kirjaston kummitus
Lappi & Lappi: Otan mukaan mitä tarvitsen
Tuomas Myllylä: Lukijapeikko

Turun Sanomien talon seinän valokuvien nimet / aiheet:
Baskeripäinen nainen, jolla kädessä matkalaukku.
Crichton-Vulcan. Köysitehdas.
Turun kaupunginorkesterin harpunsoittaja Pia Tallgren harppuineen.
Robert Oksa, painija.
Muotokuva tanssija ja näyttelijä Martta Svennevigistä.
Tyttö keinuu Mannerheiminpuistossa.

Lisätietoja:

Turun kaupunki, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, p. 050 558 9264
Valoa design, valaistussuunnittelija Anssi Mäkinen, p. 040 450 2823
Turun sarjakuvakerho, tuottaja Juhani Gradistanac, p. 040 531 5865 (ma-to 12-18), www.turunsarjakuvakerho.net

Liitteet:

-       Kuvat pääkirjaston valomuraalin kuvista
-       Kuvaukset Turun Sarjakuvakerhon taiteilijoista

Lisäksi taiteilijoiden piirtämät omakuvat ovat ladattavissa Google Drivesta.

13 feature films, 10 documentaries, 8 short films and one TV series got production support from The Finnish Film Foundation in its support decision meeting in February, 2018.

Four of the supported films will be their directors’ feature debut. The Artistic Director of the Turku City Theatre Mikko Kouki (b. 1967), also known as a regular actor in Aku Louhimies’ films, will direct Fingerpori, a comedy based on the popular comic strip by Pertti Jarla.

Miia Tervo’s (b. 1980) Aurora is a dark romantic comedy set in an Arctic ghetto. Maria K. Mononen’s Bleeding Eyes is a comedy on jealousy and teenage girls. Markus Lehmusruusu (b. 1983) will be the director of the seventh instalment in the popular children’s film cycle Ricky Rapper (Risto Räppääjä).

Four biopics are also in the works. Zaida Bergroth’s (Miami, The Good Son) new project is based on true events following Maria Åkerblom, a magnetic leader of a religious sect of the 1920s. Two biopics will focus on popular singers, Juice Leskinen (directed by Teppo Airaksinen) and Kari Tapio (directed by Aleksi Mäkelä), and media figure, businessman Jari Sarasvuo gets his story told by Tuukka Temonen.

Minority co-productions include the feature documentary End of the Line: The Women of Standing Rock produced by Red Queen Media (United States) and Solar Films Inc., En del av mitt hjärta produced by Unlimited stories (Sweden) and MRP Matila Röhr Productions, and Goodbye Soviet Union produced by Exitfilm (Estonia) and Bufo.

FURTHER INFORMATION
Reetta Hautamäki
Head of Communications
The Finnish Film Foundation
Tel. +358 9 6220 3044
reetta.hautamaki@ses.fi

The supported projects are:

Feature fiction

Aurora
Director: Miia Tervo
Script: Miia Tervo
Producers: Max Malka 

Fingerpori
Director:  Mikko Kouki
Script: Petja Lähde, Mikko Kouki, Pertti Jarla
Producers: Nina Laurio / Solar Films Inc.

Bleeding Eyes
Director: Maria K. Mononen
Script: Maria K. Mononen
Producers: Mika Ritalahti, Niko Ritalahti / Silva Mysterium 

Jääkausi
Director: Matti Kinnunen
Script: Juha Koiranen, Matti Kinnunen
Producers: Juha Kukkonen / Vegetarian Films 

Maria’s Children
Director: Zaida Bergroth
Script: Anna Viitala
Producers: Daniel Kuitunen, Kaisla Viitala / Komeetta

Olen suomalainen
Director: Aleksi Mäkelä
Script: Marko Leino
Producers: Jukka Helle, Markus Selin / Solar Films Inc. 

Ragged Life of Juice Leskinen
Director: Teppo Airaksinen
Script: Antti Heikki Pesonen
Producers: Marko Talli / Yellow Film & TV

Risto Räppääjä ja pullistelija
50/50 production support
Director: Markus Lehmusruusu
Script: Sinikka Nopola ja Tiina Nopola
Producers: Rimbo Salomaa, Jukka Helle, Markus Selin / Solar Films Inc.

Supercool
50/50 production support
Director: Teppo Airaksinen
Script: Ali Moussavi, Olli Haikka
Producers: Olli Haikka, Marko Talli / Yellow Film & TV

Tarhapäivä
50/50 production support
Director: Marja Pyykkö
Script: Marko Leino
Producers: Jukka Helle, Markus Selin / Solar Films Inc.

Trainer
Director: Tuukka Temonen
Script: Heini Heikkilä
Producers: Olga Temonen, Tuukka Temonen / Optipari 

Minority co-productions:

En del av mitt hjärta
Feature film, Sweden/Finland
Director: Edward af Sillén
Script: Lars Johansson
Producers: Patrick Ryborn, Ilkka Matila
Finnish minority co-producer: MRP Matila Röhr Productions

End of the Line: The Women of Standing Rock
Feature documentary, United States/Finland
Director: Shannon Kring
Script: Shannon Kring
Producers: Shannon Kring, Sophia Ehrnrooth
Finnish minority co-producer: Solar Films Inc.

Goodbye Soviet Union
Feature film, Estonia/Finland
Director: Lauri Randla
Script: Lauri Randla
Producers: Osku Pajamäki, Peeter Urbla / Exitfilm OÜ
Finnish minority co-producer: Bufo

TV Series

Hour of the Wolf - A Radical Method to Find a Better You Thanks to Divorce
Director: Juha Lankinen
Script: Laura Immonen
Producers: Seija-Liisa Eskola, Antti Väisänen, Jarno Virtanen

Documentaries

Brides of Nepal
Director: Tiina Madisson
Script: Tiina Madisson
Producer: Kirsi Mattila, Joonas Kauppinen / Icebreaker Productions

But I’m Still Alive
Director: Joonas Berghäll
Script: Joonas Berghäll
Producer: Joonas Berghäll, Satu Majava / Oktober

Club Colombia
Director: Jenni Kivistö, Jussi Rastas
Script: Jenni Kivistö, Jussi Rastas
Producer: Markku Tuurna / Filmimaa

Communist Daughter
Director: Jani Peltonen
Script: Jani Peltonen
Producer: Pertti Veijalainen / Illume Ltd.

Forbidden Bicycle
Director: Rasoul Khorram
Script: Rasoul Khorram
Producer: Merja Ritola / Greenlit Productions

How to Replace Me?
Director: Iiris Härmä
Script: Iiris Härmä
Producer: Visa Koiso-Kanttila / Guerillafilms

Northern Travelogues
Director: Kira Jääskeläinen
Script: Kira Jääskeläinen
Producer: Jouko Aaltonen / Illume Ltd.

Rooted With Wings
Director: Thomas Freundlich
Script: Thomas Freundlich
Producer: Mete Sasioglu / Lumikinos Production

Wheels of Freedom
Director: Aleksi Puranen
Script: Aleksi Puranen
Producer: Pasi Hakkio / Pohjola-filmi

Short Films

Ash
Produced in the Swedish-language Kortfilm 2017 project
Director: Ville Tanttu
Script: Kristofer Möller
Producer: Ville Tanttu / Studio Lumo

A Chamber Play
Produced in the Swedish-language Kortfilm 2017 project
Director: Viktor Granö
Script: Viktor Granö
Producer: Viktor Granö / Ljud och bild

Ha Ha Ha
Produced in the Loikka 2018 dance film project
Director: Samuli Valkama
Script: Samuli Valkama
Producer: Mete Sasioglu / Sons of Lumière

Human Flesh
Director: Jani Ruscica
Script: Jani Ruscica
Producer: Jani Ruscica / Askel tuotannot

Match
Produced in the Swedish-language Kortfilm 2017 project
Director: Pia Andell
Script: Pia Andell
Producer: Pia Andell / Of Course My Films

The Sinkhole
Produced in the Swedish-language Kortfilm 2017 project
Director: Sawandi Groskind
Script: Sawandi Groskind, Quynh Tran
Producer: Teresa Ekman / Parad Media

Still Lives
Director: Elli Vuorinen
Script: Elli Vuorinen
Producer: Terhi Väänänen / Pyjama Films

Target
Director: Antti Heikki Pesonen
Script: Antti Heikki Pesonen
Producer: Miia Haavisto / Tekele Productions

Satakunnan Matkailuyrittäjät ry on valinnut vuoden 2018 matkailuyritykseksi FresCo Ravintolat Oy:n.

Vaikka FresCo Ravintolat tunnetaan ennen kaikkea laadukkaasta juhlapalvelusta ja lounaista sekä Rauman että Turun alueella, merkittävä osa sen toiminnasta on matkailuun liittyvää. Yrityksen tiivis yhteistyö Rauman kaupunginteatterin kanssa on mahdollistanut teatterimatkalaisille upeita elämyksiä ei pelkästään esityksen, vaan myös teemaan sopivien teatteriruokailujen muodossa. FresCo Ravintolat on ollut Suomessa ensimmäisten joukossa rakentamassa teemamenuja ryhmille.

”Yhteistyö FresCo Ravintoloiden kanssa on tärkeä osa teatterin toimintaa”, Rauman Kaupunginteatterin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Petteri Kangas kertoo. ”Yhdessä me pystymme tarjoamaan ryhmäasiakkaille laadukkaan ruokailun teatteriesityksen yhteydessä. Ryhmien kannalta on erittäin helppoa ja toimivaa, kun teemaruokailu on mahdollista järjestää saman katon alla”.

”Olemme erittäin onnellisia saamastamme huomionosoituksesta. Matkailijat ovat meille tärkeä asiakasryhmä”, FresCon toimitusjohtaja Seija Aronen iloitsee.

”Odotamme aina mielenkiinnolla, mitä seuraavan kauden teatteriohjelmistoon tulee. Lähdemme kehittelemään uusia menuja teatterinäytöksen tarinan mukaan – pieni pilke silmäkulmassa. Ensi kesänä Rauman kesäteatterissa esitettävään Sellaista elämä on -musiikkinäytelmään olemme luoneet Kotkan pojan menun, jossa asiakkaamme saavat nauttia mm. Potlohkoa höyrylaiva Tornatorin tapaan”, hän kertoo.

Koko kaupunki hyötyy teatteriryhmien vierailusta

Rauman Kaupunginteatterissa käy vuosittain noin 35 000 - 40 000 katsojaa, joista yli kolmasosa käy kesäteatterissa. FresCo Ravintoloiden hallituksen puheenjohtaja Seppo Arosen mukaan ulkopaikkakuntalaisten teatterimatkalaisten vierailusta hyötyy koko kaupunki.

”Uskon, että myös muut raumalaiset yritykset, ravintolat mukaan lukien, ovat olleet tyytyväisiä teatteriryhmien saapumisesta Raumalle. Kaikille löytyy palveltavaa. Me suosittelemme ryhmille myös tutustumista merellisiin kohteisiin ja Vanhaan Raumaan", Seppo Aronen kertoo. 

Lähialueilta saapuvien teatterimatkalaisten toimintatavoissa on tapahtunut muutos viime vuosien aikana. Aikaisemmin esimerkiksi Porista saapuvat ryhmät eivät ruokailleet teatterimatkan yhteydessä. Nykyään lähialueilta saapuneiden ruokailut ovat lisääntyneet merkittävästi.

”Tavatessani messuilla porilaisia matkanjärjestäjiä olen painottanut heille, että teatterimatka on kokonaisuus, johon kuuluu ruokailu tärkeänä osana. Vitsinä olen vielä heittänyt, että päivä on porilaisilla jo muutenkin pilalla, kun joutuvat lähtemään Raumalle teatteriin. Miksi he eivät voisi samalla sitten käyttää Raumalla pari tuntia myös ruokailuun?” Seppo Aronen naurahtaa.

Vahvistusta FresCon tiimiin

Kunnianhimoinen kehitystyö on siivittänyt FresCo Ravintoloiden kasvua. Vuodesta 2013 FresCo on palvellut asiakkaitaan Rauman lisäksi Turussa ja teatterimatkalaiset ovat saaneet nauttia herkullisista teemamenuista myös siellä. FresCon Aurajokirannassa sijaitseva ravintola Aitiopaikka on aivan Turun kaupunginteatterin ja Samppalinnan kesäteatterin naapurissa.

Maaliskuussa 2018 FresCo Ravintoloiden ydintiimin liittyi porilainen Minna Laine. Hän on aikaisemmin toiminut mm. Yyterin Kylpylähotelli Oy:n toimitusjohtajana.

”Toimintamme on ollut vahvassa kasvussa ja haluamme kehittyä edelleen. Meille tuli oiva tilaisuus yhteistyöhön, kun tutustuimme Minnaan. Hän toimii FresCon ravintolatoimenpäällikkönä. Toivotamme hänet lämpimästi tervetulleeksi. Uskon meidän pystyvän palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin vahvistaen samalla asemaamme erityisesti Satakunnassa”, toimitusjohtaja Seija Aronen kertoo.

Lue lisää FresCo Ravintoloista: www.frescoravintolat.fi

Lue lisää Rauman Kaupungiteatterista: www.raumanteatteri.fi

Lisätietoja:

FresCo Ravintolat Oy
Laura Avikainen, markkinointi & viestintä
laura.avikainen@frescoravintolat.fi

Tervetuloa Säätytalolle keskiviikkona 14.3.2018 klo 11.15–12.30 kuulemaan, mitä Kantar TNS on saanut selville suomalaisten suhteista metsään.

Metsä on 83 prosentille suomalaisista henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeä. Kuitenkin kahdelle prosentille suomalaisista metsä herättää enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita. Suomalainen ei yleensä koe metsää pelottavaksi.

Nyt tehty selvitys on ensimmäinen laatuaan, ja se kiinnostaa myös maailmalla. Metsään liittyviä emootioita ja niihin liittyviä tarpeita ei ole aiemmin tutkittu koko väestöä edustavalla tavalla.

Selvitys romutti osin stereotypioita kuten sen, että suomalaiset viihtyvät metsässä enimmäkseen yksin tai koiran kanssa. Kiinnostavasti selvitys paljasti, että kaikissa metsäsuhteissa on yhteisiä elementtejä, kuten henkisyys, luonnon puolesta toimiminen ja turvallisuus. Jokaisen metsäsuhde on moniarvoinen.

Selvitys on osa Kansallisen metsästrategian toteutusta. Se on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa, Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston toteuttamaa Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta. Tulosten lisäksi tilaisuudessa kerrotaan Kestävästi metsäsuhteessa hankkeen jatkosta.

Ilmoittaudu tilaisuuteen 9.3. mennessä täällä. Huomioithan, että Säätytalo edellyttää kaikilta ennakkoilmoittautumista. Varaudu myös todistamaan henkilöllisyytesi paikan päällä.

Lisätietoja hankkeesta ja tilaisuudesta:
Leena Paaskoski, Suomen Metsämuseo Lusto, leena.paaskoski@lusto.fi, 050 366 9552
Reetta Karhunkorva, Suomen Metsämuseo Lusto, reetta.karhunkorva@lusto.fi  050 328 9644
Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys, sirpa.karkkainen@smy.fi 050 351 2416

Hyvät teot tuovat iloa sekä tekijälle että avun saajalle. 4 hyvää tekoa -kilpailu tuo tätä hyvää esille ja kannustaa kaikkia hyvien tekojen tekemiseen. Kilpailuun voi osallistua arjen pienillä teoilla: auttamalla naapuria lumitöissä, lahjoittamalla vaatteita keräykseen tai tekemällä vapaaehtoistyötä. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Kilpailun järjestää Kansalaisareena ry:n Jeesaan – Nuori vapaaehtoistoiminnassa -hanke.

– Haluamme kampanjan avulla lisätä välittämisen ilmapiiriä sekä kannustaa ihmisiä huomaamaan, millaisia hyviä tekoja he arjessaan tekevät, kertoo Heli Lumiaro Kansalaisareenasta.

Kilpailuun osallistuminen on helppoa:

1. Tee 4 hyvää tekoa.
2. Kirjoita teot ylös ja ota niistä kuva.
3. Jaa kuva Instagramissa tunnisteella #jeesaantee4. Vaihtoehtoisesti kuvan voi myös lähettää osoitteeseen jeesaan.nuoret@gmail.com

Kilpailuun voi osallistua 11.3.2018 asti. Kilpailun tarkemmat ohjeet ja säännöt löytyvät osoitteesta www.kansalaisareena.fi/jeesaan/jeesaantee4 Jo tehdyt hyvät teot löytyvät Instagramista tunnisteella #jeesaantee4

Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) jaetaan maanantaina 12.3. klo 16.15 kaksi tiedepalkintoa. Vuoden tiedekirja -palkinnolla pyritään nostamaan esille ansiokasta suomen- ja ruotsinkielistä tutkimuskirjallisuutta. Suuruudeltaan 10 000 euron palkinto on ainoa yleinen tiedekirjapalkinto Suomessa. Ensimmäistä kertaa jaettava TSV:n Kordelinin tiedepalkinto jaetaan tieteelliselle seuralle tai seura-aktiiville, joka on osoittanut erityistä ansiokkuutta tiedetapahtumien järjestämisessä, avoimen julkaisemisen edistämisessä, tiedeviestinnässä tai tieteellisten seurojen toiminnan näkyväksi tekemisessä. Tiedepalkinto on myös suuruudeltaan 10 000 euroa.

Vuoden tiedekirja -palkinnon raati kävi läpi vuoden 2017 aikana ilmestyneet kirjat kustantajien luetteloiden ja lähetettyjen ehdotusten perusteella. Arviointiin päätyi noin 60 nimikettä, joista raati valitsi yhdeksän ehdokasta kilpailemaan Vuoden tiedekirja -palkinnosta. Raati kiinnitti huomiota tiedekirjalle tyypillisiin piirteisiin sekä käsiteltävien kysymysten, käytettyjen menetelmien ja taustalla olevien ajatusten esiin tuomiseen. Ansioksi katsottiin myös, jos kirja saa lukijan ajattelemaan uudella tavalla. Vuoden tiedekirja -palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka rahoittaa palkinnon. Palkintoa on jaettu vuodesta 1989 alkaen.

TSV:n Kordelinin tiedepalkinto jaetaan Alfred Kordelinin säätiön Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100-vuotisrahastosta. Ensimmäistä kertaa jaettavalla palkinnolla halutaan antaa tunnustusta tieteellisille seuroille. Palkinto tullaan jatkossa jakamaan vuosittain. ”Palkinnon halutaan olevan tunnustus merkityksellisestä ja pyyteettömästä työstä tieteen ja sivistyksen hyväksi sekä kannustus kaikille jäsenseuroillemme kertoa tieteen tuloksista, onnistumisista ja epäonnistumisista sekä tiedemaailman uusista kysymyksistä”, Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen kuvailee.

Lisätietoja:

Ilari Hetemäki
Tiedotuspäällikkö
Tieteellisten seurain valtuuskunta

puh. 050 363 4416, s-posti: ilari.hetemaki@tsv.fi

Suomen elokuvasäätiön kulttuuriviennin sekä esityksen ja levityksen tukipäätökset helmikuulta 2018 julkaistu

Elokuvasäätiö jakoi helmikuussa yhteensä 489 030 euroa kulttuuriviennin sekä esityksen ja levityksen tukina 60 hakijalle. Suurin osa tuesta jaettiin elokuvateatterien kunnostus- ja laitehankintatukena, jota sai seitsemän teatteria yhteensä 372 500 euroa.

Suomalaisten elokuvien ja elokuvantekijöiden kansainvälistymishankkeisiin myönnettiin puolestaan 66 100 euroa seitsemälle projektille. Elokuvien kansainvälisiä esityskopioita ja markkinointimateriaaleja tuettiin 29 760 eurolla, joka jakautui 14 hakijan kesken. Elokuvantekijöiden kansainvälisiin festivaalimatkoihin myönnettiin tukea 31 hakijalle yhteensä 19 370 euroa.

Kaikki Suomen elokuvasäätiön tukipäätökset ovat luettavissa säätiön verkkosivuilla.

Finlands barnkulturcenter har fört kultur in i barns och ungas vardag redan i 15 års tid. Centren har producerat tiotusentals workshoppar och tusentals utställningar, föreställningar och kulturevenemang för barn, unga och barnfamiljer.

Under denna tid hann samarbetsnätverket av barnkulturcenter, ursprungligen känt som Aladdins lampa, utvecklas till Förbundet för barnkulturcenter i Finland och starta många olika projekt. Det mest omfattande av dessa är projektet Kulturtestarna, som startade år 2017, genom vilket Finlands åttondeklassister år 2017 gjorde över 81 000 besök till olika konstupplevelser.

Barnkulturcentren gör fostran som sker med konstens medel till en del i så många barns och ungas vardag som möjligt. År 2017 deltog man i centrens verksamheten cirka 1 195 000 gånger. Mer än hälften (62 %) av barnkulturcentrens verksamhet var kulturfostran som skedde under en skol- eller daghemsdag. Workshoppar inom olika konstarter, utflykter till konstinstitutioner, konserter, teater-, dans- och cirkusföreställningar och konstnärsbesök är redan en del av vardagen i många skolor. Barnkulturen nådde under en skol- eller daghemsdag eller i form av klubbverksamhet som ordnas i skolan i fjol sammanlagt cirka 377 000 barn och unga. Kultur kan förekomma under lektionerna, som hobbyverksamhet mellan lektionerna eller efter skolan.

Den vanligaste verksamheten på barnkulturcentren är workshoppar inom olika konstarter och föreställningar. I fjol hölls cirka 10 000 workshoppar och cirka 2500 föreställningar.

En betydande andel av barnkulturcentrens verksamhet år 2017 (i genomsnitt 80 %) var både innehållsmässigt och fysiskt hinderfri. Även olika etniska bakgrunder och språkgrupper beaktas i planeringen av verksamheten, och över hälften av barnkulturcentren erbjuder innehåll för barnen på två eller flera språk.

Till Förbundet för barnkulturcenter i Finland hör i dagsläget 27 barnkulturcenter runtom i Finland, och verksamheten omfattar över hälften av landets kommuner. Nätverket som fanns före förbundet, Aladdins lampa, grundades år 2003. Förbundet för barnkulturcenter i Finland grundades år 2015.

Mera information:

Sunna Maijala
koordinator
Förbundet för barnkulturcenter i Finland
sunna.maijala@lastenkulttuuri.fi
040 800 7296

Bilden får användas i media som skriver om barnkulturcenter. Fotograf Teemu Keskinen. 

Suomen lastenkulttuurikeskukset ovat tuoneet kulttuuria lasten ja nuorten arkeen jo 15 vuoden ajan. Keskukset ovat tuottaneet kymmeniätuhansia työpajoja ja tuhansia näyttelyitä, esityksiä ja kulttuuritapahtumia lapsille, nuorille ja lapsiperheille.

Tässä ajassa alun perin Taikalamppuna tunnettu lastenkulttuurikeskusten yhteistyöverkosto ehti kehittyä Suomen lastenkulttuurikeskusten liitoksi ja käynnistää monenlaisia hankkeita. Näistä mittavin on syksyllä 2017 alkanut kolmevuotinen Taidetestaajat-hanke, jonka myötä Suomen kasiluokkalaiset tekivät vuonna 2017 yli 81 000 vierailua erilaisten taide-elämysten äärelle.

Lastenkulttuurikeskukset tuovat taiteen keinoin tapahtuvaa kasvatusta mahdollisimman monen lapsen ja nuoren arkeen. Vuonna 2017 keskusten toimintaan osallistuttiin noin 1 195 000 kertaa. Yli puolet (62%) lastenkulttuurikeskusten toiminnasta oli koulu- tai päiväkotipäivän aikana tapahtuvaa kulttuurikasvatusta. Eri taiteenalojen työpajat, taidelaitosretket, konsertit, teatteri-, tanssi- ja sirkusesitykset ja taiteilijavierailut ovat osa jo monen koulun arkea. Lastenkulttuuri tavoitti koulu- ja päiväkotipäivän aikana tai koulussa järjestettävänä kerhotoimintana viime vuonna yhteensä noin 377 000 lasta ja nuorta. Kulttuuria voi olla oppituntien aikana, harrastetoimintana oppituntien välissä tai koulun jälkeen.

Yleisintä toimintaa lastenkulttuurikeskuksissa ovat eri taiteenalojen työpajat ja esitykset. Työpajoja järjestettiin viime vuonna noin 10 000 ja esityksiä noin 2500.  

Huomattava osuus lastenkulttuurikeskusten toiminnasta vuonna 2017 (ka 80%) oli sekä sisällöllisesti että fyysisesti esteetöntä. Myös erilaiset etniset taustat ja kieliryhmät otetaan toiminnan suunnittelussa huomioon, ja yli puolet lastenkulttuurikeskuksista tarjoaakin lapsille sisältöjä kaksi- tai useampikielisenä.

Suomen lastenkulttuurikeskusten liittoon kuuluu nykyisin 27 lastenkulttuurikeskusta ympäri Suomen, ja toiminta kattaa yli puolet maan kunnista. Liittoa edeltävä verkosto, Taikalamppu, perustettiin vuonna 2003. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto perustettiin vuonna 2015.

Lisätiedot:

Sunna Maijala
koordinaattori
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
sunna.maijala@lastenkulttuuri.fi
040 800 7296

Liitteenä oleva kuva on vapaasti käytettävissä lastenkulttuurikeskuksia käsittelevän jutun yhteydessä. Kuvaaja: Teemu Keskinen

Kuopiossa järjestettiin 17 kansainvälistä kongressia vuoden 2017 aikana. Kongressien määrässä mitattuna tämä on kaupungin uusi ennätys. Lähes 1400 kongressidelegaattia toivat alueelle 1 830 000 euron kokonaismatkailutulovaikutuksen.

Kuopio edelleen sijalla 9 kaupunkien välisessä vertailussa

Koko Suomessa kongressiosallistujia oli yli 111 000, jotka osallistuivat 791 kansainväliseen kongressiin vuoden 2017 aikana. Kokonaismatkailutulovaikutus Suomessa oli noin 149 miljoonaa euroa. Kansainvälisen kongressimatkailun kärkikaupungit Suomessa ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Kuopio on Suomen vuoden 2016 tapaan kongressikaupunkien vertailussa sijalla yhdeksän.

“Kansainvälisten kongressien määrä lähes tuplaantui vuodesta 2016, jolloin Kuopiossa oli 9 kansainvälistä kongressia ja 780 delegaattia”, iloitsee Kirsi Vartiainen Kuopio Convention Bureau Oy:sta. “Yhtiömme tehtävä on tarjota maksutonta tukea tieteentekijöille kansainvälisten kongressien hakemiseen ja järjestämiseen Kuopiossa. Ensimmäinen toimintavuosi on nyt takana, ja suunta on hyvä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kansainvälisten kongressien hakuaikajänne on pitkä. Tällä hetkellä katsotaan vuosiin 2019-2021 ja tavoite on nelinkertaistaa vuoden 2016 luvut vuoteen 2025 mennessä”, Vartiainen jatkaa.

Kansainväliset kongressit tuovat Kuopiolle suoran matkailutulon lisäksi imagollista arvoa.

“Kuopio on kasvanut ja kehittynyt monilla mittareilla mitattuna viime vuosien aikana ja tähän vaikuttaa kaupungin imago. Imago puolestaan koostuu monista tekijöistä, joista yksi on ilman muuta Kuopion asema aktiivisena liike-elämän ja tieteen keskuksena, josta puolestaan kertoo omaa kieltään kokous- ja kongressitoiminta. Siten on imagollisesti tärkeää, että Kuopio kasvaa myös kokous- ja kongressikaupunkina. Samalla nousee vahvasti esille Kuopion hyvinvointi- ja terveysalan osaaminen.”, kertoo Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen.

Kansainvälisten kongressien merkitys on määräänsä suurempi

Kuopion erityispiirre on, että lähestulkoon kaikki kansainväliset kongressit liittyvät tiedemaailmaan joko Savonia AMK:n, Itä-Suomen yliopiston tai Kuopion yliopistollisen sairaalan kautta. Näille kaikille kongresseilla on merkitystä kansainvälisessä asemoinnissa.

“Kuopion kongressit ovat tiedekongresseja ja yliopiston tieteentekijöillä, pitkään toimineista professoreista nuoriin nouseviin tutkijoihin, on näin ollen keskeinen rooli kansainvälisten kongressien määrän kasvussa. Kongressit tarjoavat erinomaisen alustan tuoda esille suomalaista ja kuopiolaista osaamista kansainväliselle oman alan tiedeyhteisölle. Täytyy myös muistaa, että kongressit ovat yksi mittaristo, jolla yliopistoja vertaillaan ja asetetaan kansainväliseen rankingiin”, kommentoi Kirsi Vartiainen.

Kuopio Convention Bureau aloitti kokousmäärien seurannan

Valtiollisen tason tilastointia ei lakisääteisesti tehdä kokouksista tai kongresseista. Kansainvälisistä kongresseista kerätään kyselyperiaatteella seurantaa. Käytännössä suurimmilta kaupungeilta kysytään kansainvälisten kongressien määrä ja niihin osallistuneet kerran vuodessa (lisää asiasta: http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/kongressitilastot/).

“Hienoa että kansainvälinen kongressimatkailu Suomeen on nousujohteista ja Kuopiokin on nyt nostettu mukaan kasvuun. Samalla on kuitenkin syytä huomata kotimaisen kokousmatkailun merkitys - kotimaisia kokouksia on esimerkiksi Kuopiossa moninkertainen määrä kansainvälisiin kongresseihin nähden”, muistuttaa Osuuskauppa PeeÄssän toimialajohtaja ja Kuopio Convention Bureau Oy hallituksen puheenjohtaja Ville Puustinen.

Kuopio Convention Bureau Oy on vuoden 2017 puolesta välistä alkaen tehnyt järjestelmällistä kyselyä kokous- ja kongressitoimijoille. Tavoitteena on tarkentaa tilannekuvaa kokousten ja kongressien osallistujamääristä. Seurannassa saadaan tietoa kansainvälisten kongressien määrän lisäksi myös kotimaisista kokouksista. Kaikki kokous- ja majoituspalveluiden tarjoajat eivät ole vielä osallistuneet seurantaan, mutta mielenkiinnolla odotellaan vuoden 2018 tuloksia.

Lisätietoja

Markkinointipäällikkö Kirsi Vartiainen
Kuopio Convention Bureau Oy
Puh: 050 330 3496

Fingerpori-uutuusjulkaisujen avoin julkkaritilaisuus Kallion kirjaston Kupolisalissa (Viides linja 11, Helsinki) perjantaina 9.3.2018 klo 17.00-18.00. Tervetuloa!

Yhdennentoista velmuilevan Fingerpori-kokoelman kantta koristavat Irma Vesan (os. Kääriäinen) kasvot. Insinööri Heimon ja lentoemäntä Irman huushollissa riittää rymsteeraamista. Heimon väläykset, Rieti-kissan metkut ja hyvinkin virkeän Inkeri-mummon tempaukset pitävät Irman kiireisenä myös vapaa-ajalla.

Pertti Jarlan (s. 1971) Fingerpori-stripit keräävät miljoonayleisön kuutena päivänä viikossa, ja Facebookin Fingerpori Official -sivustolla vierailee viikoittain yli satatuhatta huumorihakuista kansalaista. Osuvimmat eli eniten palautetta saaneet Finger-oivallukset on valittu uuteen Fingerpori 11 -kokoelmaan. 

Kun kuulen sanan huumori, tartun Fingerporiini! Fingerporin päiväkaskuun on koottu Fingerporin sotateemaiset stripit samoihin kansiin. Sankarit ryskäävät ensimmäisen, toisen ja kolmannen maailmansodan tantereilla. Mukana seuraa joukko sotahistorian lystikkäitä hipstereitä, kuten Adolf Hitler, Mannerheim, Stalin ja Paasikivi. Ja mitä visioita paljastuukaan Fingerporin kestoasukas Inkeri Kääriäisen armottoman terävästä muistista!

Fingerporin päiväkasku on tuplasti laajennettu laitos totaalisen loppuunmyydystä Kamppailuni-kirjasta. Tuskin mikään muu sarja suomalaisen sarjakuvan historiassa on herättänyt yhtä paljon keskustelua kuin Pertti Jarlan toiseen maailmansotaan liittyvät näkökulmat. 

Fingerpori-sarjakuva on selättänyt komeasti ensimmäiset kymmenen ilmestymisvuottaan. Vuonna 2017 Suomessa myytiin lähes 50 000 Fingerpori-julkaisua. Yhtenä syynä sarjan suosioon on varmasti se, että kuka tahansa voi lähettää tekijälle omia ideoitaan piirrettäviksi. Joka viikko Pertti Jarlan sähköpostilaatikkoon kolahtelee satoja vitsintaimia, joista tiukalla sihdillä valikoituu sopivimmat kasvukelpoisiksi sarjakuvastripeiksi. 

Pertti Jarla

Fingerpori 11

ISBN 978-952-270-384-2

64 sivua. Arktinen Banaani 2018.

Pertti Jarla

Fingerporin Päiväkasku

ISBN 978-952-270-354-5

64 sivua. Arktinen Banaani 2018.

Liitteenä olevat kannet, sarjakuvanäytteet ja valokuvat ovat julkaisuvapaita lehdistökäyttöön.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Arktinen Banaani, kustannustoimittaja Vesa Kataisto, puh. 040 143 6221, vesa.kataisto@sarjakuva.com sekä kustantaja Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Lehdistökappaleet: myynti@sarjakuva.com

Loppuvuodesta 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Nyt Museovirasto avaa kansallisen luettelon kohteille mahdollisuuden osoittaa kiinnostuksensa hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Tällä hetkellä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa on jo yli 450 kohdetta 117 maasta.

Museovirasto lähettää sähköisen kyselyn kaikille kansallisella listalla olevien kohteiden taustayhteisöille. Vastausten perusteella Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä tekevät opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksen kohteista, jotka edustavat vahvimmin aineettoman kulttuuriperinnön kansallisia painopisteitä ja joilla on parhaat edellytykset tulla valituksi  Unescon luetteloihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi valita yhden kansallinen tai monikansallinen kohteen, jonka hakemusta taustatahot voivat  lähteä valmistelemaan. Suomi voi olla osapuolena myös monikansallisissa hauissa.

Ehdotusten ytimenä tulee olla aineetonta perintöä ylläpitävien yhteisöjen halu sitoutua toimimaan Unescon tavoitteiden mukaisesti. Hakemuksen valmistelu on pitkäjänteinen ja avoin prosessi, jota koordinoivat ja johon osallistuvat laajasti elävän perinnön ilmiöön liittyvät tahot. Unescon luetteloon hyväksyminen velvoittaa sekä kohdetta että valtiota vaalimaan ja suojelemaan luetteloon nimettyä ilmiötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toimittaa lopullisen hakemuksen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sihteeristölle. Määräaika on vuosittain maaliskuun lopussa ja kerrallaan Unesco käsittelee 50 hakemusta.

Aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon valittujen kohteiden tulee vastata Museoviraston kyselyyn 9.4.2018 mennessä. Suomen ensimmäinen hakemus voi lähteä Unescoon maaliskuussa 2019, jolloin päätös Unescosta saataisiin joulukuussa 2020. Jatkossa Museovirasto järjestää vuosittain kansallisen luettelon kohteille haun, josta valitaan yksi kohde ehdolle Unescon luetteloihin.

Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Suomessa esimerkkejä aineettomasta kulttuuriperinnöstä kerätään jatkuvasti Elävän perinnön wikiluetteloon, josta on seuraavan kerran mahdollista hakea Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2019.     

Lisätiedot:
Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio(at)museovirasto.fi, puh. 0295 33 6017
Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö, mirva.mattila(at)minedu.fi, puh. 0295 33 0269

Muualla verkossa:
Elävän perinnön kansallinen luettelo 
Lisätietoa hakemisesta
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelot (Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo, Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo sekä Hyvien suojelukäytäntöjen rekisteri)

I slutet av året 2017 antog utbildnings- och kulturministeriet 52 element i den nationella förteckningen över levande kulturarv. Nu öppnar Museiverket en möjlighet för element i den nationella förteckningen att visa sitt intresse för ansökan om upptagning i Unescos listor över immateriellt kulturarv. Det finns redan över 450 element från 117 länder i dessa internationella listor.

Museiverket skickar en elektronisk enkät till alla samhällen som står bakom element i nationella förteckningen. Utgående från svaren upprättar Museiverket och expertgruppen för immateriellt kulturarv ett förslag till undervisnings- och kulturministeriet på vilka objekt som bäst uppfyller de nationella tyngdpunkterna vid ansökan om upptagning i Unescos förteckningar över immateriellt kulturarv och vilka som skulle ha bäst förutsättningar att bli valda till förteckningarna. Av dessa har undervisnings- och kulturministeriet möjlighet att välja ett nationellt eller ett multinationellt objekt, som bakgrundsaktörerna kan börja förbereda en ansökan för. Finland kan även utgöra en part i multinationella ansökningar.

Kärnan i förslagen bör utgöras av en vilja hos de gemenskaper som upprätthåller traditionerna att förbinda sig till att verka i enlighet med Unescos mål. Beredningen av ansökan är en långsiktig och öppen process, som koordineras av aktörer på bred basis. Upptagning i Unescos förteckning förpliktigar såväl objektet som staten att värna om och skydda fenomenet som utsetts till förteckningen.

Undervisnings- och kulturministeriet lämnar in den slutliga ansökan till Unescos sekretariat för immateriellt kulturarv. Sista datum för inlämning är varje år i slutet av mars och Unesco behandlar 50 ansökningar årligen.

Aktörer ska senast den 9 april 2018 besvara den elektroniska enkät som Museiverket har skapat. Det är möjligt att lämna in Finlands första ansökning till Unesco i mars 2019 och då kommer beslutet från Unesco i december 2020. Fortsättningsvis anordnar Museiverket årligen en ansökan till den nationella förteckningen, av vilka man väljer ut ett objekt för beredning.

Finland antog Unescos konvention om skydd av det immateriella kulturarvet år 2013. Museiverket ansvarar för genomförandet av konventionen i Finland. I Finland samlas exempel på immateriellt kulturarv i Wikiförteckning över levande kulturarv, varifrån det är möjligt att ansöka om upptagning i den nationella förteckningen över levande kulturarv, nästa gången i 2019.   

Mera information:
Leena Marsio, Museiverket, leena.marsio(at)museovirasto.fi, tfn 0295 33 6017
Mirva Mattila, undervisnings- och kulturministeriet, mirva.mattila(at)minedu.fi, tfn 0295 33 0269

På andra ställen på nätet:
Nationella förteckningen över det levande kulturarvet
Mera information on ansökan 
Unescos internationella listor över det immateriella kulturarvet (The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity; The List of Intangible Cultural Heritage in Need of Urgent Safeguarding, Register of Good Safeguarding Practises)

Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Novia järjestävät yhdessä kolmen korkeakoulun lahjana vaasalaisille Vaasa Campus Festival -tapahtuman 5. syyskuuta Palosaaren kampuksella. Festivaaleille ovat tervetulleita korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilöstön lisäksi myös kaikki kaupunkilaiset.

Median edustajat ovat tervetulleita kuulemaan lisää lauantaina 10.3. klo 12.00 Rewell Centeriin, jolloin paljastetaan festivaalin upea ja tunnettu kotimainen artistikattaus. Tilaisuudessa on paikalla Kuningas Pähkinä.

Festivaalin promoottorina toimii Vaasan ammattikorkeakoulun kasvatti Tommi Mäki.

Lisätietoja:

Vaasan yliopiston markkinointi- ja viestintäpäällikkö Tarja Gromov, p. 029 449 8129

*Tiedotteesta on korjattu kirjoitusvirhe kommentista, kommentti boldattuna.

Kuopiossa järjestettiin 17 kansainvälistä kongressia vuoden 2017 aikana. Kongressien määrässä mitattuna tämä on kaupungin uusi ennätys. Lähes 1400 kongressidelegaattia toivat alueelle 1 830 000 euron kokonaismatkailutulovaikutuksen.

Kuopio edelleen sijalla 9 kaupunkien välisessä vertailussa

Koko Suomessa kongressiosallistujia oli yli 111 000, jotka osallistuivat 791 kansainväliseen kongressiin vuoden 2017 aikana. Kokonaismatkailutulovaikutus Suomessa oli noin 149 miljoonaa euroa. Kansainvälisen kongressimatkailun kärkikaupungit Suomessa ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Kuopio on Suomen vuoden 2016 tapaan kongressikaupunkien vertailussa sijalla yhdeksän.

“Kansainvälisten kongressien määrä lähes tuplaantui vuodesta 2016, jolloin Kuopiossa oli 9 kansainvälistä kongressia ja 780 delegaattia”, iloitsee Kirsi Vartiainen Kuopio Convention Bureau Oy:sta. “Yhtiömme tehtävä on tarjota maksutonta tukea tieteentekijöille kansainvälisten kongressien hakemiseen ja järjestämiseen Kuopiossa. Ensimmäinen toimintavuosi on nyt takana, ja suunta on hyvä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kansainvälisten kongressien hakuaikajänne on pitkä. Tällä hetkellä katsotaan vuosiin 2019-2021 ja tavoite on nelinkertaistaa vuoden 2016 luvut vuoteen 2025 mennessä”, Vartiainen jatkaa.

Kansainväliset kongressit tuovat Kuopiolle suoran matkailutulon lisäksi imagollista arvoa.

“Kuopio on kasvanut ja kehittynyt monilla mittareilla mitattuna viime vuosien aikana ja tähän vaikuttaa kaupungin imago. Imago puolestaan koostuu monista tekijöistä, joista yksi on ilman muuta Kuopion asema aktiivisena liike-elämän ja tieteen keskuksena, josta puolestaan kertoo omaa kieltään kokous- ja kongressitoiminta. Siten on imagollisesti tärkeää, että Kuopio kasvaa myös kokous- ja kongressikaupunkina. Samalla nousee vahvasti esille Kuopion hyvinvointi- ja terveysalan osaaminen.”, kertoo Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen.

Kansainvälisten kongressien merkitys on määräänsä suurempi

Kuopion erityispiirre on, että lähestulkoon kaikki kansainväliset kongressit liittyvät tiedemaailmaan joko Savonia AMK:n, Itä-Suomen yliopiston tai Kuopion yliopistollisen sairaalan kautta. Näille kaikille kongresseilla on merkitystä kansainvälisessä asemoinnissa.

“Kuopion kongressit ovat tiedekongresseja ja yliopiston tieteentekijöillä, pitkään toimineista professoreista nuoriin nouseviin tutkijoihin, on näin ollen keskeinen rooli kansainvälisten kongressien määrän kasvussa. Kongressit tarjoavat erinomaisen alustan tuoda esille suomalaista ja kuopiolaista osaamista kansainväliselle oman alan tiedeyhteisölle. Täytyy myös muistaa, että kongressit ovat yksi mittaristo, jolla yliopistoja valitsevat kansainväliset opiskelijat ja tutkijat vertaillevat ja laittavat yliopistoja rankingiin”, kommentoi Kirsi Vartiainen.

Kuopio Convention Bureau aloitti kokousmäärien seurannan

Valtiollisen tason tilastointia ei lakisääteisesti tehdä kokouksista tai kongresseista. Kansainvälisistä kongresseista kerätään kyselyperiaatteella seurantaa. Käytännössä suurimmilta kaupungeilta kysytään kansainvälisten kongressien määrä ja niihin osallistuneet kerran vuodessa (lisää asiasta: http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/kongressitilastot/).

“Hienoa että kansainvälinen kongressimatkailu Suomeen on nousujohteista ja Kuopiokin on nyt nostettu mukaan kasvuun. Samalla on kuitenkin syytä huomata kotimaisen kokousmatkailun merkitys - kotimaisia kokouksia on esimerkiksi Kuopiossa moninkertainen määrä kansainvälisiin kongresseihin nähden”, muistuttaa Osuuskauppa PeeÄssän toimialajohtaja ja Kuopio Convention Bureau Oy hallituksen puheenjohtaja Ville Puustinen.

Kuopio Convention Bureau Oy on vuoden 2017 puolesta välistä alkaen tehnyt järjestelmällistä kyselyä kokous- ja kongressitoimijoille. Tavoitteena on tarkentaa tilannekuvaa kokousten ja kongressien osallistujamääristä. Seurannassa saadaan tietoa kansainvälisten kongressien määrän lisäksi myös kotimaisista kokouksista. Kaikki kokous- ja majoituspalveluiden tarjoajat eivät ole vielä osallistuneet seurantaan, mutta mielenkiinnolla odotellaan vuoden 2018 tuloksia.

Lisätietoja

Markkinointipäällikkö Kirsi Vartiainen
Kuopio Convention Bureau Oy
Puh: 050 330 3496

Etäkoulu Kulkuri perustaa ulkomailla asuville oppilailleen suomenkielisen e-kirjaston, jonka kirjoja voi lainata ja lukea kaikkialla maailmassa.

Kirjasto rakennetaan Lukuklaanin koulukirjastojen kehittämiskilpailun palkinnolla. Kulkurin idea ”Unelmien Kulkurikirjasto” voitti syksyllä 2017 järjestetyssä kilpailussa toisen palkinnon, 15 000 euroa.

Palkinto luovutetaan tänään keskiviikkona 7.3. klo 14-16 Helsingissä Café Köketin juhlasalissa.

Kulkurin tärkein aine on suomen kieli ja kirjallisuus. Kirjallisuuden opetuksessa tarvitaan kirjoja, mutta niiden saaminen on ulkomailla asuville lapsille vaikeaa.

Unelmien Kulkurikirjastossa oppilaat voivat lainata suomalaisia e-kirjoja ja innostua kirjoista ja lukemisesta. He pääsevät tapaamaan kirjailijoita, kuulemaan kirjavinkkareita ja kirjoittamaan omia tarinoitaan.

− Ennen kaikkea e-kirjasto mahdollistaa suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla työtavan, jossa oppilaat jakavat saman lukukokemuksen, keskustelevat kirjasta ja tekevät siihen liittyviä tehtäviä, kertoo koulunjohtaja Tuija Tammelander.

Kulkurikirjasto-sivusto pyrkii lisäämään ulkomailla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten lukuintoa ja lukuharrastusta. Samalla lasten suomenkielisen kirjallisuuden tuntemus kasvaa.

Toteutuksessa tehdään yhteistyötä e-kirjojen tilaus- ja lainauspalvelua kirjastoille toteuttavan Ellibs Oy:n ja kirja-alan järjestöjen kanssa.

Lasten lukemista edistävä, Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteinen, Lukuklaani-hanke lahjoitti 602 000 euroa ala- ja yhtenäiskoulujen koulukirjastoille. Kahdeksan suurempaa palkintoa jaettiin hakemuksellaan selkeästi erottuville kouluille. Kisan kärkisijoille valittuja kouluja yhdistää niiden monikielisyys, kansainvälisyys ja kehittämissuunnitelmien luovuus.

Etäkoulu Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan oma koulu, jossa voi opiskella suomen kieltä ja suomeksi – tarvittaessa kaikkia peruskoulun aineita. Kulkurin tärkein tehtävä on pitää yllä ja kehittää ulkomailla asuvan lapsen äidinkielen taitoja ja suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Kulkuria ylläpitää Kansanvalistusseura.

Lisätietoja: Koulunjohtaja Tuija Tammelander, 050 383 3969, tuija.tammelander@kvs.fi

Yhdenvertaisuusviikko tarjoaa lahtelaisille paljon kokemista ja näkemistä 19.–25.3. Viikon aikana kaupungissa järjestetään yhteisvoimin liki 30 teemaan liittyvää tapahtumaa, joita tuottamassa on yli 20 eri toimijaa. Teemaviikko on esillä myös keskustan katukuvassa #kaikkimahutaa-julistesarjan myötä.

Viikon tapahtumatarjontaan kuuluu muun muassa Open Mic -sanataidetapahtuma, Rohkeasti omanlainen -teematapahtuma, Myytit, faktat ja avoin mieli -ilmiökahvila sekä nukketeatteriesityksiä, tanssikursseja, elävä kirjasto, ravintolapäivä ja luentoja. Lisäksi kaupungilla liikkuu Bus of Humanity -tuolibussi ja pop up -suvakkikahvila.

Yhdenvertaisuusviikko on lahtelainen versio samaan aikaan valtakunnallisesti vietettävästä rasisminvastaisesta viikosta. Tapahtumien sarjaa koordinoi Lahden nuorisopalveluiden Yhessä Lahessa -hanke, joka on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelmaa. Kaksivuotisessa hankkeessa toteutetaan asennekasvatustyötä nuorten keskuudessa ja pyritään vähentämään arjen vihapuhetta ja rasismia.

Ohjelmatiedot on koottu Facebookiin Yhdenvertaisuusviikon omalle tapahtumasivulle. 

Lisätietoja

Minna Pajulahti
hankekoordinaattori
Lahden kaupungin nuorisopalvelut, Yhessä Lahessa -hanke
p. 044 416 4995
minna.pajulahti@lahti.fi

www.facebook.com/yhessalahessa

www.instagram.com/yhessalahessa