”Hyvinvointi” - lauantaina 17.3. järjestettävän tapahtumamme teemasana elää ajassa ja nettiklikeissämme, mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan? Jo 23. Kuhmo-talossa järjestettävä Ihminen ja Kosmos pohtii asiaa vähän erilaisesta lähestymiskulmasta.

Keskustelevan kulttuuritapahtuman yksi lähtökohta on luonnollisesti kulttuurinen hyvinvointi. Mikä vaikuttaa muusikon hyvinvointiin? Vaikuttaako musiikki kuulijan hyvinvointiin? Kuhmossa on asiasta vankat mielipiteet, perusteluja pääsee kuulemaan esimerkiksi muusikko Minna Pensolan puheeksi ja musiikiksi tulkitsemina versioina. Muusikko ja Itä-Suomen hyvinvointivoimalan kehitysjohtaja Eeva Mäkinen puolestaan kertoo siitä retoriikasta ja työstä, johon muusikon on paneuduttava toimiakseen sosiaali- ja terveyssektorilla.

Tuo on siis luonnollinen lähtökohtamme, mutta hyvinvointiin kuuluu aina myös itsensä haastaminen. Järjestäjinä olemme haastaneet näkökulmiamme ja saaneet tieteen puolelta kiinnostavia puhujia. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jukka Vuori puhuu työhyvinvoinnista, eikä hän karta puheenvuorossaan tarttumista ajankohtaisiin aiheisiin. Ulkopolitiikka-lehden tutkimuspäällikkö Joonas Pörsti lähestyy asiaa propagandan ja nettivaikuttamisen kautta: mitä vaikutusta näillä on turvallisuudentunteelle, demokratialle ja ehdottomasti myös hyvinvoinnillemme?

Hieman erilaista vaikuttamista on käyty toisaalla. Yliopistotutkija, VTT, Anu Katainen on tutkinut nuorison alkoholinkäyttöön vaikuttavaa keskustelua. Kyse ei ole vain fyysisestä hyvinvoinnista ja terveysuhista vaan myös yhteiskunnallisesta syrjäytymisvaarasta, jonka eri osa-alueisiin on tartuttava meidän kaikkien hyvinvoinnin vuoksi. Siitä syystä myös Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki on hyvinvoinnin äärellä puhuessaan talouden vaikutuksista elämäämme. Luennot alkavat klo 10 ja päättyvät klo 16.30.

Aihe on siis laaja ja haastava. Vuonna 2018 toteutamme tapahtuman uuden taustayhteisön kanssa. Samalla olemme päätyneet yksipäiväiseen tapahtumaan, joten kuulijoiden hyvinvoinnin vuoksi olemme jättäneet vielä useita aspekteja käsittelymme ulkopuolelle. Epäilemättä niitä nousee esille yleisökeskustelussa.

Yksi asia, josta emme koskaan luovu, on laadukas musiikki. Jo mainitun viulisti Minna Pensolan lisäksi kuulemme Antti Tikkasen (viulu ja alttoviulu) ja Sergey Malovin (viulu ja violoncello da spalla) soittoa erilaisissa kombinaatioissa.  Kaksi musiikkituokiota rytmittää päivää ja tapahtuma päättyy kolmikon konserttiin. Vanhaan tapaan klo 19 alkava konsertti on pääsymaksullinen tilaisuus, muun ohjelman voimme yhteistyökumppaneittemme avulla tarjota ilmaiseksi. Konsertit ja musiikkituokiot tehdään yhdessä Kuhmon Kamarimusiikin kanssa.

Kiitoksen ansaitsevia kumppaneitamme ovat tällä kertaa Suomen Akatemia, Ulkopoliittinen Instituutti, Kainuun Sanomat, Kainuun Liitto, Kuhmon Osuuspankki, Kuhmolainen ja Kuhmon kaupunki. Tapahtuman työrukkasina ovat Kuhmo-talo ja Kuhmon Kamarimusiikki. Vastuullinen järjestäjä on Pro Kuhmo.

Tarkka ohjelma: www.ihminenjakosmos.fi

Lisätiedot ja kuvapyynnöt: ohjelmasihteeri Mikko Nortela, mikko.nortela@kuhmo.fi, puh. 08 6155 5450

Konsertit: toiminnanjohtaja Sari Rusanen, sari.rusanen@kuhmofestival.fi, puh. 08 652 0936

Johanna Rusanen-Kartanon ja Pami Karvosen mestarikurssi maaliskuussa

Lauluakatemia järjestää oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartanon ja pianisti Pami Karvosen mestarikurssin viime vaiheen laulunopiskelijoille ja ammattilaulajille Siuntion kylpylän Lepopirtillä 9.-11.3.2018. Oopperalaulusta kiinnostuneiden on mahdollista päästä kurssille mukaan passiivioppilaaksi tutustumaan ammattimaiseen oopperalaulun opetukseen ja opiskeluun. Passiivioppilaaksi pääsee jokainen laulusta innostunut ja kolmen päivän intensiiviopetuksen seuraaminen maksaa 120 euroa.

Kuunnellessa kaikki kanavat auki

Kellokoskelainen Sari Pirttilahti osallistui passiivioppilaana Lauluakatemian oopperalaulaja Juha Uusitalon mestarikurssille viime lokakuussa.

Sarin mukaan passiivioppilaana saa hyvinkin paljon irti opetuksesta. Kokeilemaan ei pääse heti, mutta joskus asioiden hautuminen hetken auttaa.

– Kun pääsee "vain" kuuntelemaan, ei tarvitse jännittää omaa vuoroaan. Kun kaikki kanavat ovat auki, eikä osa huomiosta mene omaan osuuteen, tulee kuulleeksi monenlaisia asioita. Kaikkea ei välttämättä osaa itse heti hyödyntää, mutta toisaalta on tärkeää saada ajatusten siemeniä, joista  kasvaa myöhemmin jotain konkreettista.

Passiivioppilaista positiivista virtaa

Sarin mukaan passiivioppilaat ovat laulajille myös tukijoukko.

–  Jos itse sanon jotain kommenttia ääneen, pysyn positiivisen puolella; korjaava palaute on opettajan asia. Varmasti on niinkin, että kuuntelijat saattavat tuoda lisäjännitystä. Siksi onkin tarpeellista, että kuunteluoppilaista huokuu positiivinen virta oppilaaseen, joka jakaa omaa oppimisprosessiaan kanssamme.

Kurssikonsertti lauantaina 10.3. Lepopirtillä

Lauantain 10.3. konsertissa Lepopirtillä kuullaan kurssin ohjelmistoa kurssilaisten esittämänä. Myös opettaja Johanna Rusanen-Kartano esiintyy konsertissa.

Tulevat Lauluakatemian kevätkurssit

Oopperalaulajat Johanna Rusanen-Kartano ja Juha Uusitalo järjestävät Lauluakatemian mestarikursseja lisäksi seuraavasti:

Juha Uusitalo: 6.-8.4.2018
Johanna Rusanen-Kartano: 4.-6.5.2018, mukana myös laulajien viestintäpaja

Vuoden 2018 kesäkurssi

Lauluakatemian vuotuinen kesäkurssi pidetään 6.-10.6.2018. Paikkana on kesältä 2017 tuttu Siuntion kylpylä. Kurssin pääopettajina ovat Robert Holl, Cynthia Makris, Hannu Niemelä ja Juha Uusitalo.

Lisätietoja:

Kauko Ollila, puheenjohtaja
Siuntio Laulaa Ry, Lauluakatemia
p. 040 3424369
s-posti: kurssit@lauluakatemia.com
www.lauluakatemia.com

The focus of the exhibition is on individuals who experienced and lived through the civil war. The Picture Collections of the Finnish Heritage Agency include an extensive studio photograph collection of Helsinki-based Atelier Nyblin (1877-), which includes ca 4 000 photographs from 1918. In the exhibition is a small sample of these photos and the original photography journal. With these portraits and the stories from the days they were taken, the exhibition carries the visitor through one of the most tragic chains of events in the Finnish history. While Mrs Grönberg sat down to have her photograph taken at the Atelier Nyblin in Helsinki on 17 March 1918, the residents of Tampere received information of a major assault by the Whites.

Photographs documenting this Finnish tragedy open up before us as condensations of social meanings and signals through which we construct our own history by the values and attitudes instilled in us. Interpretations open up new views into the political dimensions of remembrance and recollection; into what we have chosen to communicate about our past to the present day and what has remained overshadowed by greater stories.

Themes arising from choices made, shadows cast by time, division of society and guilt also surface through the staged elements and installations of the exhibition. These were created by Aalto University’s scenography students during their material studies and inspired by the exhibition photographs.  

The photographic part of the exhibition was scripted and curated by Keeper Hannu Häkkinen (Picture Collections of the Finnish Heritage Agency) with Jukka Kukkonen acting as the photograph expert and Titta Vilhunen in charge of the guidance of the scenography students. Graphic design is by Samu Hupli/G-works.     

The exhibition is on display 3.3.‒30.4.2018 in the pop-up facility on the first floor of the museum. Free entrance.  

Events
The diverse additional programme of the Faces 1918 exhibition includes, for example, a sensory theatre performance entitled the Contrasts of the Civil War, which highlights the various realities of spring 1918. While some were rejoicing in a victory parade in Helsinki, others languished in hunger in the disease-infested Suomenlinna prisoner-of-war camp. The various meanings of the strong symbolism behind civil war armbands are discussed in the Armband as a mirror of identity workshop, inspired by the original armbands showcased in the exhibition.  

During lectures held on Wednesday evenings in March, National Museums researchers and visiting lecturers shed light on the museum’s operations a hundred years ago, the stories behind the exhibition photographs and the significance of photography in 1918. The lecture series will culminate in a club evening held on 13 April organised in cooperation with the Politiikasta.fi online magazine. During the evening, experts will lead the discussion on the Finnish identity from the days of the civil war all the way to today.

More specific event information is available online at www.kansallismuseo.fi and on Facebook. Additional programme is available with a museum entrance ticket.

Further information
Head Curator of Education Hanna Forssell, hanna.forssell@kansallismuseo.fi, tel. +358 295 33 6475
Keeper Hannu Häkkinen, hannu.hakkinen@museovirasto.fi, tel. +358 295 33 6103
Event Producer Kadja Manninen, kadja.manninen@kansallismuseo.fi, tel. +358 295 33 6309

Media images


THE NATIONAL MUSEUM OF FINLAND
Mannerheimintie 34, Helsinki
The museum is open Tuesday, Thursday to Sunday, 11 am to 6 pm, and on Wednesdays, 11 am to 8 pm, closed on Mondays.
16.4‒3.9.2018 museum is open also on Mondays 11 am to 6 pm
www.kansallismuseo.fi

Näyttelyn pääosassa on sisällissodan elänyt ja kokenut ihminen. Museoviraston Kuvakokoelmissa on helsinkiläisen Atelier Nyblinin (1877-) laaja studiokuvakokoelma, jossa on noin 4 000 kuvaa vuodelta 1918. Niistä näyttelyssä on esillä pieni otos sekä alkuperäinen kuvauspäiväkirja. Näyttely kuljettaa kävijän näiden henkilökuvien ja kuvauspäivien kautta läpi Suomen historian yhden traagisimman tapahtumaketjun. Kun rouva Grönberg istahti Helsingissä Atelier Nyblinin studiolla kuvattavaksi 17.3.1918, otettiin samaan aikaan Tampereella vastaan tieto valkoisten suurhyökkäyksestä.

Suomalaista murhenäytelmää dokumentoivat kuvat avautuvat eteemme sosiaalisten merkitysten ja merkkien tiivistyminä, joista kirjoitamme oman historiamme meihin ladattujen arvojen ja asenteiden kautta. Tulkinnat avaavat näkymiä muistamisen ja muistin poliittisiin ulottuvuuksiin, siihen, mitä olemme halunneet kertoa menneisyydestämme nykyisyyteen ja mitä on jäänyt suurten kertomusten jalkoihin ja reunamille.

Valinnoista, ajan jättämistä varjoista, kansan jakautumisesta ja syyllisyydestä nousevat teemat tulevat esiin myös näyttelyn lavastuksellisissa elementeissä ja installaatioissa. Ne ovat Aalto-yliopiston lavastustaiteen opiskelijoiden materiaaliopin kurssilla toteutettuja ja saaneet innoituksensa näyttelyn valokuvista.  

Näyttelyn valokuvaosuuden on käsikirjoittanut ja kuratoinut intendentti Hannu Häkkinen (Museoviraston Kuvakokoelmat), kuva-asiantuntijana on toiminut Jukka Kukkonen ja lavastustaiteen opiskelijoiden ohjauksesta on vastannut Titta Vilhunen. Graafisen suunnittelun on tehnyt Samu Hupli/G-Works.     

Näyttely on avoinna 3.3.‒30.4.2018 museon ensimmäisen kerroksen pop up -tilassa, vapaa pääsy.  

Tapahtumat

Kasvot 1918 -näyttelyn monipuolisessa oheisohjelmassa koetaan muun muassa Sisällissodan kontrastit -aistiteatteriesitys, joka valottaa kevään 1918 eri todellisuuksia. Kun toiset juhlivat voitonparaatia Helsingissä, viruivat toiset nälissään tautien kyllästämällä Suomenlinnan vankileirillä. Näyttelyssä esillä olevien alkuperäisten käsivarsinauhojen inspiroimana Käsivarsinauha identiteetin peilinä -työpaja puolestaan pohtii tuon vahvan symbolin merkityksiä.  

Maaliskuussa järjestetään keskiviikkoiltaisin myös luentoja, joissa Kansallismuseon tutkijat sekä vierailijat kertovat museon toiminnasta sata vuotta sitten, tarinoista näyttelyn valokuvien takana ja valokuvauksen merkityksestä vuonna 1918. Luentosarja huipentuu 13.4. järjestettävään klubi-iltaan, joka järjestetään yhteistyössä Politiikasta.fi -verkkolehden kanssa. Illan aikana keskustellaan asiantuntijoiden johdolla suomalaisesta identiteetistä sisällissodan ajoista tähän päivään.

Tarkemmat tapahtumatiedot museon verkkosivuilla www.kansallismuseo.fi ja Facebookissa. Oheistapahtumiin voi osallistua museon pääsylipun hinnalla.

Lisätietoja
Vastaava museolehtori Hanna Forssell, hanna.forssell@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6475
Intendentti Hannu Häkkinen, hannu.hakkinen@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6103
Tapahtumatuottaja Kadja Manninen, kadja.manninen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6309

Mediakuvia


KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki
Museo avoinna ti, to-su 11–18, ke 11–20, ma suljettu
16.4.‒3.9.2018 museo avoinna myös maanantaisin 11–18
www.kansallismuseo.fi

Huvudrollen i utställningen innehas av människor som genomlevt och upplevt inbördeskriget. I Museiverkets Bildsamlingar finns en omfattande samling studiofotografier från Atelier Nyblin (1877-), i Helsingfors, med ca 4 000 fotografier tagna år 1918. I utställningen finns ett litet urval av dessa bilder samt fotograferingsdagboken i original. Utställningen leder besökaren via dessa personporträtt och fotograferingsdagar genom ett av de mest tragiska händelseförloppen i Finlands historia. När fru Grönberg ställde sig inför fotografen på Atelier Nyblins studio i Helsingfors den 17 mars 1918, mottogs i Tammerfors samtidigt beskedet om de vitas storoffensiv.

Bilderna som dokumenterar den finländska tragedin öppnar sig framför våra ögon som koncentrerade dokument av sociala betydelser och tecken, utifrån vilka vi skriver vår egen historia genom de värderingar och attityder som laddats hos oss. Tolkningarna öppnar vyer till de politiska dimensionerna hos det ihågkomna och minnet, det som vi har velat berätta om vårt förflutna för framtiden och det som ställts i skuggan av och skymts undan av de stora berättelserna.

Teman som kommer fram från val, skuggor som tiden lämnat efter sig, tudelningen av folket och skulden lyfts även fram i utställningens scenografiska element och installationer. Dessa har förverkligats av studerande på kursen för materiallära vid Aalto-universitetets scenografiprogram och hämtat inspiration från fotografierna som visas på utställningen.  

Intendent Hannu Häkkinen har varit kurator för utställningens fotografidel (Museiverkets Bildsamlingar) och skrivit manuset till den, bildexpert har varit Jukka Kukkonen och handledare för scenografistudenterna Titta Vilhunen. Den grafiska designen är av Samu Hupli/G-Works.     

Utställningen är öppen 3.3‒30.4.2018 och visas i pop up-lokalen på museets första plan, inträdet är fritt.  

Evenemang
I det mångsidiga kringprogrammet till utställningen Ansikten 1918 får besökarna uppleva bland annat sinnesteaterföreställningen Inbördeskrigets kontraster som belyser de olika verkligheterna under våren 1918. När en del av folket firade segerparad i Helsingfors, låg andra utsvultna på det sjukdomshärjade fånglägret i Sveaborg. Verkstaden Armbindeln som en spegel för identiteten, som inspirerats av de äkta armbindlar som visas på utställningen reflekterar i sin tur över de betydelser som förknippas med denna starka symbol.  

På onsdagskvällarna i mars ordnas även föreläsningar där Nationalmuseets forskare och gästföreläsare berättar om museets verksamhet för hundra år sedan, om historierna bakom utställningens fotografier och om fotografikonstens betydelse år 1918. Föreläsningsserien kulminerar i klubbkvällen den 13 april som ordnas i samarbete med nättidskriften Politiikasta.fi. Under kvällen diskuteras under ledning av experter den finländska identiteten från inbördeskrigets dagar till modern tid.

Närmare information om evenemangen finns på museets webbplats www.kansallismuseo.fi och på Facebook. Museibiljetten ger tillträde till kringprogrammet.

Ytterligare information
Ansvarig museilektor Hanna Forssell, hanna.forssell@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6475
Intendent Hannu Häkkinen, hannu.hakkinen@museovirasto.fi puh. 0295 33 6103
Evenemangsproducent Kadja Manninen, kadja.manninen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6309

Mediabilder


NATIONALMUSEET
Mannerheimvägen 34, Helsingfors
Museet har öppet tis, tors-sön 11–18, ons 11–20, stängt på måndagar
16.4‒3.9.2018 museet har öppet också på måndagar 11–18
www.kansallismuseo.fi

Ylämaalla Ylijärven kylällä sijaitsee Pätärin talomuseo. Vuodesta 1978 alkaen Pätärin talo oli Ylämaan kunnan omistuksessa. Kuntaliitoksen myötä vuonna 2011 talomuseo siirtyi Lappeenrannan kaupungin omistukseen.

Lappeenrannan kaupunki aloitti jo vuonna 2013 myymään Pätärin talomuseota. Myyntineuvotteluita käytiinkin Lappeenrannan kaupungin ja Ylämaan kotiseutuyhdistyksen kanssa, mutta tuloksetta, hintapyyntö ja tarjous eivät kohdanneet.

Kesällä 2014 salama iski Pätärin navetan päässä olevaan koivuun. Talo on jo korjattu, mutta talomuseo yhä suljettu. Salamanisku ja siitä aiheutuneet korjaustoimenpiteet toivat oman katkonsa myös myyntiin.

- Tällä hetkellä talomuseo on siis edelleen suljettu ja meitä ylämaalaisia suuresti huolettaa Ylämaalle ja koko maakunnalle kulttuurihistoriallisesti ja identiteetin kannalta tärkeän kohteen tulevaisuus, toteaa Erkki Mäkinen, Ylämaan alueraadin puheenjohtaja, perustellen alueraadin tekemää aloitetta.

- Ylämaan kotiseutuyhdistys on edelleen halukas ostamaan Pätärin talomuseon ja ylläpitämään talomuseo -toimintaa, mutta myyntineuvottelut Lappeenrannan kaupungin kanssa eivät ole edistyneet, kertoo Marja Hovi, Ylämaan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja. - Kotiseutuyhdistys haluaa ostaa talomuseon säilyttääkseen alueen identiteetin kannalta tärkeää perinnettä, Hovi painottaa kauppojen syntymisen tärkeyttä.

Myös Lappeenrannan museotoimi on julkisuudessa esittänyt toiveen asian pikaisesta ratkaisusta. Museotoimen tavoitteena on Pätärin talomuseon myyminen sitä vaalivalle yhdistykselle.

Sekä Ylämaan alueraati että Ylämaan kotiseutuyhdistys toivovat asiaan nopeaa päätöstä. Kaupunki on toiminut muuallakin kaupungin alueella kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittavasti – hyvänä esimerkkinä on viimeisin eli kuinka Lappeenrannan kaupunki lahjoitti upseerikerhon upseerikerhoyhdistykselle.

- Ylämaan alueraati haluaa tällä aloitteella tukea ja säilyttää alueen kulttuurihistoriallisista perintöä Ylämaalla ja saada talomuseon avoimeksi paikallisia ja matkailijoita varten. Esitämme, että Lappeenrannan kaupunki myisi Pätärin talomuseon 50 eurolla ja vuokraisi tonttia 50 eur / vuosi Ylämaan kotiseutuyhdistys ry:lle, alueraadin puheenjohtaja summaa aloitteen tarkoituksen.

Tehty kuntalaisaloite: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/5147

Lisätietoja:

Erkki Mäkinen, puheenjohtaja, Ylämaan alueraati, hallituksen jäsen, Ylämaan kotiseutuyhdistys ry, puh. 0400 799 481

Marja Hovi, puheenjohtaja, Ylämaan kotiseutuyhdistys ry, Ylämaan alueraadin jäsen, puh. 045 1391 767

Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 5494 740

Kalevalaisten Naisten Liiton ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyönä valmistui Kestikartano-verkkonäyttely, joka avattiin Kalevalan päivänä Designmuseossa. Osoite on: www.kestikartano.com.

Olipa kerran keskellä Helsinkiä hirsilinna, joka tunnettiin kalevalahenkisestä sisustuksestaan ja voileipäpöydästään. Ravintola Kestikartano avattiin sotien jälkeisenä pula-aikana vuonna 1946. Ravintola oli Kalevalaisten Naisten oivallus, jonka toteutti arkkitehti Aarne Ervi ja joukko huippusuunnittelijoita.

Valaisimet suunnitteli Paavo Tynell, kalustuksen Maija Taimi, verhot ja tuohitapetit Greta Skogster-Lehtinen, ja astiat valmisti Arabia. Kaksikerroksisessa hirsilinnassa oli kahvila, pikabaari ja ravintolasali. Vieraita otti vastaan Pohjolan emäntä Louhi, Emil Halosen pronssiveistos.

Kestikartano oli suosittu ruoka- ja juhlapaikka. Hääsalissa vietettiin hääjuhlia, ja olympiavuonna 1952 ravintolassa kokoontui paitsi urheilijoita myös toimittajia. Kulttuurihistoriallinen ravintola jäi useille mieleen poikkeuksellisesta sisustuksestaan, mutta myös ohjelmatarjonnastaan. Kanteletta soitettiin, kansantanhuja tanssittiin ja kansallispukuja esiteltiin.

Naisten ylläpitämä ravintola menestyi, mutta sen tarina jäi lyhyeen, kun vuokrasopimuksen loputtua ravintola jouduttiin sulkemaan vuonna 1967. Kalevalaiset Naiset kokeilivat ravintolaa sen jälkeen muissa tiloissa, mutta uusi tarina jäi lyhyeksi.

Nyt ravintola Kestikartano on herätetty henkiin virtuaalisesti. Kalevalaisten Naisten Liiton kokoamassa verkkonäyttelyssä voi kulkea salista toiseen, tutustua keittiömestari Armas Kranckin resepteihin ja ravintolassa järjestettyihin tapahtumiin.

Ravintola Kestikartanon verkkonäyttelyn on koonnut Kalevalaisten Naisten Liiton työryhmä, johon kuuluivat Susanna Aaltonen, Viivi Alajuuma, Sirpa Huttunen ja Ildikó Lehtinen. Ulkoasun suunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta vastasi Metropolia Ammattikorkeakoulun mediakeskus Valovirrasta työryhmä Tuomas Aatola, Timo Bontenbal, Jorgos Hatzikelis, Ronja Nurmi, Mikko Multanen, Tuuli Ollikainen ja Christoffer Sohlberg.

Verkkonäyttelyn osoite: www.kestikartano.com

Kalevala-värityskirja Suomi 100 -juhlavuoden Kalevala-värityskirjan sivut ovat nyt ladattavissa ja tulostettavissa Kestikartanon sivuilta!

Lisätietoja:
puheenjohtaja, dosentti Ildiko Lehtinen, ildikolehtinen(at)gmail.com
toiminnanjohtaja Sirpa Huttunen, sirpa.huttunen(at)kalevalaistennaistenliitto.fi ja puh. 050 520 1314

Vuoden pyöräilyteoiksi etsittiin uusia ja rohkeita tapoja edistää pyöräilyä ja lisätä pyöräilyn tuomaa hyvinvointia. Valintakriteereitä olivat vaikuttavuus, sosiaalisuus, iloisuus, kekseliäisyys ja kokeilevuus. Pyöräilykansan tekemien lukuisten ehdotusten joukosta valittiin seuraavat kolme parasta tekoa. Kisan järjestivät Pyöräilykuntien verkosto ja Suomi Pyöräilee -hanke. Tunnustukset julkistetaan Suomi Pyöräilee -tietoiskussa Messukeskuksessa perjantaina 2.3.2018 klo 12 (-14.30).

1. palkinto: Pyörien kuljettaminen lähijunissa – HSL ja VR

HSL Helsingin seudun liikenne ja VR ovat saaneet Vuoden pyöräilyteko 2017 -tunnustuksen. Perusteena on päätös sallia polkupyörien kuljetus kaikissa lähiliikenteen junissa maksutta myös ruuhka-aikoina. Vaikuttava pyöräilyteko, joka sujuvoittaa tuhansien ihmisten matkaketjuja jokaisena arkipäivänä.

HSL päätti keväällä 2017 selvitysten ja asiakaskyselyiden pohjalta käynnistää 19.6.2017 alkaen vuoden mittaisen kokeilun, jossa pyöriä saa kuljettaa HSL:n lähijunissa myös ruuhka-aikoina. VR teki samaan aikaan päätöksen ulottaa maksuton pyörien kuljetusmahdollisuus kaikkiin VR Lähiliikenteen juniin lähiliikenteen alueella. Tavoitteena oli helpottaa pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistämistä. HSL myös merkitsi näyttävillä pyöräsymboleilla metro- ja lähijunien ovet, joista pyörän kanssa on kätevintä kulkea.

HSL teki pyörälaskennat ennen kokeilua syyskuussa 2016 ja kokeilun aikana syyskuussa 2017. Tulosten perusteella pyörien kuljetus on lisääntynyt reippaasti, mutta ei niin paljon, että siitä olisi haittaa muille matkustajille ja liikennöinnille. Enimmillään tutkituissa vaunuissa on ollut 9 polkupyörää. Asiakkailta tullut palaute puhuu puolestaan:

”Pyörä junaan milloin vaan -kokeilu on ollut todella hyvä! Olen ottanut pyörän junaan työmatkoja varten. Todella harvoin on ollut tiukkaa mahtua, vaikka kuljen myös ruuhka-aikaan. Pyörä ei siis todellakaan junassa suureksi haitaksi ole, vaan on osa sujuvaa työmatkailua ja liikkumista! Hyvä suunta, kun tulee näitä vapautuksia, ainaisten kieltojen sijaan niin kuin Suomessa tapana on. Teette aamuista ja työmatkoista paaaaaaljon kätevämpiä näin, kun pyörä saa kulkea mukana!”

Palkinnon myöntäjät toivovat luonnollisesti, että HSL ja VR muuttavat ruuhka-aikakuljetuksen kokeilusta pysyväksi käytännöksi. Päätöksiä on luvassa kevään kuluessa.

2. palkinto: Joensuun Taidepyöräily - Taiteen edistämiskeskuksen Joensuun toimipiste

Taiteen edistämiskeskuksen Joensuun toimipiste on saanut Vuoden pyöräilyteko 2017 -tunnustuksen. Perusteena on riemastuttava ja suuren suosion saavuttanut tapahtuma, joka yhdisti onnistuneesti pyöräilyn ja paikallisen taiteen tuottaen hyvää mieltä niin kävijöille kuin taiteilijoillekin. Toimintamallia voi hyödyntää helposti sadoilla muillakin paikkakunnilla Suomessa.

Joensuussa järjestettiin 13.-14.5.2017 Taidepyöräily-niminen tapahtuma, jossa kaupunkilaiset saivat tutustua 18 erilaiseen taidekohteeseen pyöräilemällä. Tapahtuma oli todella suosittu, sillä taidekohteissa käytiin yli 3000 kertaa. Taidepyöräily oli onnistunut matalan kynnyksen tapahtuma, joka innosti pyöräilemään kotikaupungin katuja uudesta näkökulmasta. Tapahtumaviikonloppua varten oli tehty pyöräilykartta, josta saattoi valita pyöräilyreittinsä ja vierailtavat taidekohteensa oman kuntonsa ja makunsa mukaan. Yleisö pystyi myös osallistumaan aineettomien palkintojen arvontaan keräämällä taidekohteista leimoja. Monissa kohteissa oli tarjolla erilaisia työpajoja, joissa pyöräilijät saivat osallistua taiteen tekemiseen tai oppia taiteen tekemisen tekniikoista.

Vuoden 2017 tapahtuman järjesti Taiteen edistämiskeskuksen Joensuun toimipiste ja sen toteuttivat mukana olleet taidekohteet. Taidepyöräily innosti kaikenlaisia kaupunkilaisia pyöräilemään taiteilijoiden työhuoneisiin ja gallerioihin.

”Päällimmäisenä tunteena osallistujilla oli hauskuus ja ilo, osa tuli halaamaan minuakin aivan spontaanisti. Kävijöinä oli huomattavan paljon lapsiperheitä. Lapsetkin saattoivat pyöräillä aivan huomaamattaan jopa 10 kilometriä taiteen innoittamana,” kertoo Lotta Pyykkönen Taiteen edistämiskeskuksen Joensuun toimipisteestä.

Taidepyöräily järjestettiin valtakunnallisen pyöräilyviikon aikana ja tapahtuma järjestetään tänä vuonna uudelleen 12.-13. toukokuuta. http://www.taidepyoraily.fi/etusivu/

Tunnelmia tapahtumasta videolla: https://www.youtube.com/watch?v=AYDZaprQJ6I

3. palkinto: Pumptrack Paavonpolku Järvenpää – Jani ”Fillarihemmo” Kääriäinen

Jani "Fillarihemmo" Kääriäisen ideoima ja toteuttama Pumptrack Paavonpolku Järvenpää on saanut Vuoden pyöräilyteko 2017 -tunnustuksen. Perusteena on palavan innostuksen ja talkoohengen voimin syntynyt vetovoimainen pyöräilykohde, joka innostaa erityisesti lapsia ja nuoria nauttimaan luonnosta ja pyöräilystä. Jani Kääriäisen henkilökohtaisen aktiivisuuden ansiosta Järvenpään Paavonpolulle saatiin suosittu maastopyörärata sekä Pumptrack-rata kaikenikäisten pyöräilyn ystävien iloksi.

”Maastopyöräradan yhteyteen halusin rakentaa myös Pumptrack-radan ja jotkut pyöräilykaverit pitivät ajatusta lähinnä ihan pähkähulluna ja vielä hullumpana sitä ideaa, että maksaisin radan rakentamisen itse. Moisista hulluuspuheista sain tietenkin sopivaa virtaa radan rakentamiseksi. Heti, kun Järvenpään maankäyttöinsinööri antoi luvan Pumptrack-radan rakentamiseen, niin soitin Kuljetusliike Usvolalle, että kuinka nopeasti pystytte toimittamaan kivituhkaa Paavonpolulle. Tunnin päästä oli nuppikuorma kipattu tonttiin”, Kääriäinen iloitsee.

 http://hemmonkuvat.blogspot.fi/2017/09/paavonpolun-mtb-pumptrack-radan.html

LISÄTIETOJA:

 Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto ry, 0404194555, matti.hirvonen@poljin.fi

 Pyörien kuljetus lähijunissa

 Tarja Jääskeläinen, johtava asiakasohjelmasuunnittelija, HSL, 0503855043 tarja.jaaskelainen@hsl.fi 

 Taru Koskenniemi, palveluesimies, VR, 0408660178, taru.koskenniemi@vr.fi

 Joensuun Taidepyöräily

 Lotta Pyykkönen, Taiteen edistämiskeskus, 0505691823, lotta.pyykkonen@taike.fi

Pumptrack Paavonpolku Järvenpää

 Jani Kääriäinen, 0443666369 jani.kaariainen@kotikone.fi

Lappeenrannan kaupungin vanhusneuvosto on tehnyt aloitteen, jossa se esittää Lappeenrannan kaupungille niin sanotun ”Yhdistysten talon” perustamista kaupungin toimesta ja tuella.

Vanhusneuvosto on nähnyt aiheelliseksi tehdä asiasta aloitteen, sillä monet järjestöt ja etenkin eri eläkejärjestöt ovat aktiivisia 3. sektorin toimijoita.

Vanhusneuvosto on tuonut jo aikaisemmissa lausunnoissaan esiin tätä tarvetta kuten myös kaupungin uusin vaikuttamistoimielin, asukas- ja alueneuvosto, joka on todennut lausunnoissaan muun muassa seuraavasti; "Kaupungista puuttuu yhteinen toimitila, jossa 3. sektorin toimijat voivat aktiivisesti toimia. Tämä tulisi mahdollistaa myös talousarviossa."

- Vanhusneuvosto tarjoaa tekemässään aloitteessa esimerkkinä hyvästä ”Yhdistysten talosta” Sotilaskotia. Aloitteen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin saada Lappeenrantaan ”Yhdistysten talo”, oli se mikä tahansa kiinteistö, kunhan se on tiloiltaan tarkoitukseen sopiva ja esteetön sekä julkisella liikenteellä hyvin tavoitettavissa, kertoo Harri Aartelo, vanhusneuvoston puheenjohtaja.

Yhdistysten talolle on selkeä tarve myös Lappeenrannassa

Lappeenrannassa on ollut selkeä tarve jo pidemmän aikaa niin vanhus/eläkejärjestöjen osalta kuin muidenkin kaupungissa toimivien järjestöjen osalta – saada yhteinen tila omaa ja yhteistä toimintaa varten. Tarvitaan toimistotilaa ja tarvitaan yleistä tilaa sekä tapahtuma -tilaa, todetaan monen eri järjestötoimijan suulla.

Yhä useammat Suomen kaupungit ovat avanneet ns. yhdistysten talon, jossa kaupungin 3. sektorin toimijoilla on mahdollisuus toimia. Monet kaupungit, mukaan lukien Lappeenranta, peräänkuuluttavat 3. sektorin toimia yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen. Tälle toiminnalle ja odotuksille on luotava mahdollisuudet. Pienillä yhdistyksillä ei ole yksin taloudellisia resursseja toimitilojen vuokraukseen saati ylläpitoon.

Etelä-Karjalan yhdistykset ry tukee tehtyä aloitetta

- Etelä-Karjalan Yhdistykset (EKY) ry:n yhdistyskentälle tekemien kyselyiden mukaan yhdistyksillä on suuri tarve yhteisen toimitilan saamiseksi Lappeenrantaan. Toimitilakysymys oli myös tärkein syy, miksi EKY ry perustettiin keväällä 2015. Tähän mennessä tilan etsiminen ei ole tuottanut tulosta, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Kuukka.

- Yhteisessä tilassa yhdistysten on helpompi tutustua toistensa toimintaan ja kehittää uusia yhteistyön malleja ja tapoja. Kolmannen sektorin toiminta on yhteiskunnallisesti tärkeää ja paikkaa useasti kansalaisten turvaverkkoa sekä parantaa heidän elämänlaatuaan. Tällaisia kansalaistoiminnan keskuksia tai yhdistystaloja on perustettu myös Lappeenrannan lähikaupunkeihin, perustelee Kuukka yhdistysten talon toimintaa.

Parhaimmillaan näissä tiloissa (esim. Kouvolan Porukkatalo) toimii paitsi yhdistyksiä, niin myös kaupunkiorganisaation osia sekä pieniä yrityksiä. - Tällainen avoimen ajatuksen pohjalle rakentuva raja-aidat ylittävä yhteinen tila tuottaa uusia ajatuksia, palveluita, hyvinvointia ja työmahdollisuuksia. Lappeenranta on tällaisen tilan arvoinen, toteavat molemmat puheenjohtajat Aartelo ja Kuukka yksimielisesti.

Kaupungin strategia kutsuu 3. sektorin toimijoita mukaan hyvinvoinnin tuottamiseen

Lappeenrannan kaupungin uudessa strategiassa mainitaan muun muassa seuraavasti;

"Tavoitteena on lisätä kaupungin ja eri yhdistysten välistä yhteistä toimintaa ja tukea osaltaan sitä arvokasta työtä, jota yhdistykset tekevät tuottamalla palveluja ja toimintaa paikkakunnalla.”

”Julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt tuottavat hyvinvointia edistäviä vapaa-ajan palveluja sujuvasti yhteistyössä keskenään.”

Strategian toteuttamiseksi tarvitaan siis järjestöille tasapuolisesti suunnattuja toimintamahdollisuuksia, etenkin kun kaupungin uusi strategia tuo tarpeen yhteistyölle esille.

Voit tukea tätä aloitetta ennen eteenpäin lähettämistä

Vanhusneuvoston tekemään aloitteeseen kerätään sähköisesti tukijoita, ennen kuin aloite lähetetään Lappeenrannan kaupungille ma 12.3.2018 klo 15:00 - Siihen asti on mahdollisuus osallistua tämän aloitteen tukemiseen.

- Aloitteen tukeminen onnistuu seuraavan linkin kautta: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/5131 ja siellä sivun alalaidassa on laatikko "Osallistu aloitteeseen", ohjeistaa vanhusneuvoston sihteeri, kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Haakana.

- Aloite on jo itsessään tärkeä ja vahva, mutta haluamme antaa mahdollisimman monelle mahdollisuuden olla mukana tämän aloitteen eteenpäin viennissä, Haakana perustelee aloitteen tukijoiden hakemista. - Onhan se tunnettu tosiasia, että "Yhdessä olemme enemmän", Haakana toteaa.

Aloite on luettavissa täällä: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/5131

Lisätietoja:

Harri Aartelo, puheenjohtaja, kaupungin vanhusneuvosto, puh. 0500 796 427

Ilkka Kuukka, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan yhdistykset ry, puh. 050 524 3534

Pia Haakana, vanhusneuvoston sihteeri, asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 5494 740

Pääkirjaston tieto-osastolla, uudisosan 2. kerroksessa tehdään hyllyjärjestyksen muutos, jonka vuoksi koko osasto on suljettuna 5.–9.3.2018. Muutostyön aikana myöskään osaston lukupaikat ja työasemat eivät valitettavasti ole asiakkaiden käytettävissä. Muut pääkirjaston osastot ovat avoinna normaalisti.

Tieto-osaston aineistoa voi kuitenkin varata normaalisti Vaski-verkkokirjaston kautta. Varauksia toimitetaan osastolta säännöllisin väliajoin myös muutostöiden aikana.  Kun aineisto on noudettavissa, asiakas saa ilmoituksen tekstiviestinä, sähköpostina tai kirjeenä.

Hyllyjärjestyksen muutoksella pyritään helpottamaan asiakkaita löytämään aineisto hyllyistä. Aineisto ryhmitellään uudelleen niin, että kaikki lehdet osastolla sijoitetaan samaan paikkaan, kuten myös uutuudet, palautukset ja käsikirjastoaineisto.

Osasto on avoinna normaalisti la 10.3. alkaen. Pahoittelemme muutostöistä aiheutuvaa haittaa.

Lisätiedot:
Tiiminvetäjä Pauliina Vanhala
Turun kaupunginkirjasto, tietotiimi
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
pauliina.vanhala@turku.fi
puh. 044 9072920

Fackavdelningen omorganiserar sin samling. Den nya biblioteksbyggnadens andra våning kommer att vara stängd 5-9.3.2018. Tyvärr går det inte att använda arbetsplatserna och datorerna på 2:a våningen medan förflyttningen av materialet pågår.

Det går att reservera fackavdelningens material som vanligt på Vaskis nätbibliotek. Vi hämtar reservationer med jämna mellanrum också under 5-9.3. Du får ett textmeddelande, ett e-postmeddelande eller ett brev när din reservation har anlänt.

Vi strävar efter att göra det lättare för kunderna att hitta materialet på avdelningen. Hädanefter grupperas samlingen så, att alla tidskrifter finns på ett och samma ställe. Det samma gäller nyheter, återlämningar och referensbiblioteksmaterial.

Det går att reservera fackavdelningens material som vanligt på Vaskis nätbibliotek. Vi hämtar reservationer med jämna mellanrum också under 5-9.3. Du får ett textmeddelande, ett e-postmeddelande eller ett brev när din reservation har anlänt.

Avdelningen är öppen från och med lördagen 10.3.

Mer information:
Teamledare Pauliina Vanhala
Åbo stadsbibliotek, fackavdelningen
Åbo stads fritidssektor
pauliina.vanhala@turku.fi
tel. 044 9072920

Korjaus aiemmin lähetettyyn kutsuun: Turun Sanomien talon seinälle heijastettavat kuvat on poimittu Turun valokuva-arkistosta, ei Turun Sanomien kuva-arkistosta. Virhe on korjattu alla olevaan tekstiin.

Turun kaupungilla on ilo kutsua median edustajat Kauppiaskadun valomuraalien julkistukseen Turun pääkirjaston Kokoustilaan tiistaina 6.3.2018 kello 9. Ensimmäiset kuvat yhteensä 12 kuvan sarjasta heijastetaan pääkirjaston sekä Turun Sanomien talon seiniin tiistai-iltana klo 18.

Mediatilaisuudessa esitellään pääkirjaston ulkoseiniin heijastettavat piirrokset ja Turun Sarjakuvakerhon taiteilijat niiden takana. Lisäksi esitellään Turun Sanomien talon seinillä näkyvät Turun valokuva-arkiston kuvat tarinoineen. Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen kertoo valomuraalien taustoista sekä keskustan valaistushankkeesta. Läsnä on myös teknisestä toteutuksesta vastaavan Valoa designin valaistussuunnittelija Anssi Mäkinen.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Kokoustila sijaitsee Café Siriuksen yläkerrassa, kirjaston uudessa osassa.

Pyydämme ilmoittautumista: miia.alhanen@turku.fi

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Turun kaupunki, viestintäjohtaja Saara Malila, p. 044 907 5710

Turun museokeskuksen Flickr-sivulle on avattu kahden valokuva-albumin kokonaisuus, joka esittelee tapahtumia, ihmisiä ja paikkoja Turussa vuosina 1917 ja 1918. Nämä Museokeskuksen valokuvakokoelmiin kuuluvat kuvat ovat nyt ensimmäistä kertaa esillä näin laajasti verkossa.

Vuoden 1917 levottomuudet enteilivät seuraavana vuonna alkanutta sisällissotaa. Museokeskuksen kokoelmien 53 valokuvassa nähdään muun muassa suuria mielenosoituksia, ryöstettyjä kauppaliikkeitä, raiteiltaan suistettu juna sekä satamassa upotettuja laivoja. Kuvat vankileiristä ja haudoista kertovat nekin tästä surullisesta ajanjaksosta Suomen historiassa. Kokoelman kuvat esittelevät myös joitakin henkilöitä, jotka liittyivät Turun tapahtumiin 1917—1918.

Vuosien 1917-1918 kuvien kokoelma Turun museokeskuksen Flickr-sivustolla

Lisätietoa antavat

Turun museokeskus, valokuva-arkisto
Viivi Vuorinen, tutkija
p. 040 830 7942
viivi.vuorinen@turku.fi

Ninna Pulli, tutkija
p. 040 674 0334
ninna.pulli@turku.fi

Lasten lukemista edistävällä Lukuklaani-hankkeella on ilo kutsua median edustajat koulukirjastojen kehittämiskilpailun palkintotilaisuuteen Helsinkiin.

Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteisen Lukuklaani-hankkeen pääpalkintotilaisuus järjestetään Helsingissä Café Köketissa (Aleksanterinkatu 28) keskiviikkona 7.3. kello 14–16.

Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteisen Lukuklaani-hankkeen pääpalkintotilaisuus järjestetään Helsingissä Café Köketissa (Aleksanterinkatu 28) keskiviikkona 7.3. kello 14–16.

Tilaisuus alkaa hankeen järjestäjien tervetulosanoilla, jonka jälkeen kirjailija Magdalena Hai pitää kirjailijan näkökulmasta puheenvuoron lasten lukemisesta. Tilaisuudessa esiintyy Sibelius-Akatemian a cappella -yhtye Ilo Ensemble, joka viihdyttää musiikkiesityksillä.  Palkintojenjaon jälkeen pääpalkitut vantaalainen Kaivokselan koulu ja kansainvälinen Etäkoulu Kulkuri esittelevät voittoon johtaneet kirjastoideansa. Tilaisuus päättyy kahvitarjoiluun.

Tervetuloa! 

Pääpalkintotilaisuuteen Café Köketissa, Helsingissä 7.3.2018 kello 14 osallistuvat koulut

Aleksis Kiven peruskoulu, Uusimaa

Arabian peruskoulu, Uusimaa

Etäkoulu Kulkuri, Uusimaa

Hiekkaharjun koulu, Uusimaa

Hiidenkiven peruskoulu, Uusimaa

Huhtisen koulu, Uusimaa

Isoniitun koulu, Uusimaa

Itä-Hakkilan koulu, Uusimaa

Jousenkaaren koulu, Uusimaa

Juvanpuiston koulu, Uusimaa

Järvenpään Yhteiskoulu, Uusimaa

Kaisaniemen ala-asteen koulu, Uusimaa

Kaivokselan koulu, Uusimaa

Kalevan koulu , Uusimaa

Kantvikin koulu, Uusimaa

Karsikon koulu, Pohjois-Karjala

Kartanonkosken koulu, Uusimaa

Kartanonrannan koulu, Uusimaa

Katajanokan ala-aste, Uusimaa

Kauhanojan koulu (Loimaa), Varsinais-Suomi

Keinutien ala-asteen koulu, Uusimaa

Kellokosken koulu. Uusimaa

Keravanjoen koulu (Lapilan toimipiste), Uusimaa

Kerttulan koulu, Varsinais-Suomi

Kinnarin koulu, Uusimaa

Kirkkojärven koulu, Uusimaa

Kirkonkylän koulu (Loviisa), Uusimaa

Kirkonkylän koulu (Raasepori), Uusimaa

Konalan ala-aste, Uusimaa

Kulloon koulu, Itä-Uusimaa

Kärkölän yhtenäiskoulu (Vuokoharjun toimipiste), Päijät-Häme

Lintulaakson koulu, Uusimaa

Lähderannan koulu, Uusimaa

Mankkaanpuron koulu, Uusimaa

Meritorin koulu, Uusimaa

Metsolan ala-aste, Uusimaa

Muijalan koulu, Uusimaa

Munkkiniemen ala-aste, Uusimaa

Munkkivuoren ala-aste, Uusimaa

Nöykkiönlaakson koulu, Uusimaa

Pakilan ala-aste, Uusimaa

Paloheinän ala-aste, Uusimaa

Perkkaanpuiston koulu, Uusimaa

Pihkapuiston ala-asteen koulu, Uusimaa

Pihlajiston ala-aste, Uusimaa

Pääskyvuoren koulu, Varsinais-Suomi

Rekolan koulu , Uusimaa

Ressun peruskoulu, Uusimaa

Sepon koulu, Uusimaa

Skräbböle skola, Egentliga Finland

Solbrinkens skola, Nyland

Suomusjärven koulu, Varsinais-Suomi

Svenska skolan i Lahtis, Päijänne-Tavastland

Tolkkisten koulu, Uusimaa

Tytyrin koulu, Uusimaa

Tönnön koulu (Orimattila), Päijät-Häme

Vanttilan koulu, Uusimaa

Varissuon koulu, Varsinais-Suomi

Vartiokylän ala-aste, Uusimaa

Vasaramäen koulu, Varsinais-Suomi

Vaunukankaan koulu, Uusimaa

Vuoniityn peruskoulu (Heteniityn toimikunta), Uusimaa

Ymmerstan koulu, Uusimaa

Zacharias Topeliusskolan, Nyland

Suomen Kulttuurirahasto lahjoittaa yhdessä Kopioston kanssa kaksi miljoonaa euroa käytettäväksi lukemisen edistämiseen Suomen ala-asteilla. Lukuklaani-hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ala-asteet ja yhtenäiskoulut. Erityisesti huomiossa ovat 3.-4. luokkalaiset ja vähemmän lukevat lapset.

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi | lukuklaani@kopiosto.fi

Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori Mikael Mäkitalo, mikael.makitalo@kopiosto.fi

+358 44 7900 345

Facebook: @lukuklaani

LIITE / BILAGA: Víkingur Ólafsson, credit Ari Magg

Turun filharmonisen orkesterin konsertissa torstaina 8.3. klo 19 Konserttitalossa loistavat islantilaishuiput pianisti Víkingur Ólafsson ja kapellimestari-säveltäjä Daníel Bjarnason. Konsertti on loppuunmyyty. Konserttia voi seurata suorana verkkolähetyksenä maksuttomasti osoitteessa tfo.fi/live. Konsertti on toinen kevään kuudesta pianokonsertista.

Konsertissa kuullaan monipuolinen ohjelmisto. Illan aloittaa Benjamin Brittenin Passacaglia oopperasta Peter Grimes ja seuraavaksi kuullaan Daníel Bjarnasonin pianoteos Processions, joka sisältää rytmisiä yllätyksiä ja sävelharmonioita koko pianon rekisterin laajuudelta. Väliajan jälkeen kuullaan Sebastian Fagerlundin Drifts sekä Dmitri Šostakovitšin sinfonia nro 1.

Daníel Bjarnason esiintyy kapellimestarina ympäri Eurooppaa. Bjarnasonin teoksia on huomioitu useita kertoja Icelandic Music Awardseilla. Hän on voittanut muun muassa parhaan sävellyksen -sarjan Processions-teoksella vuonna 2010.

Víkingur Ólafsson on yhdistelmä intohimoista musikaalisuutta ja virtuoosisuutta. Häntä on jo sanottu ”Islannin Glenn Gouldiksi”. Nykymusiikin kanssa Ólafsson on kuin kotonaan ja hän on kantaesittänyt viisi pianokonserttoa sekä työskennellyt lukuisten säveltäjien kanssa.

Geysir Turun konserttitalossa to 8.3. klo 19.00. Varaslähtö klo 18.00. Suora verkkokonsertti to 8.3. klo 19.00. Daníel Bjarnason, kapellimestari, Víkingur Ólafsson, piano, Turun filharmoninen orkesteri. Britten – Bjarnason – Fagerlund – Šostakovitš. Loppuunmyyty.

Kevätkauden verkkokonsertit

Turun filharmoninen orkesteri lähettää osan kauden konserteistaan suorana verkkosivujensa kautta osoitteessa www.tfo.fi/live. Verkkokonsertteja on kauden aikana noin kerran kuukaudessa, ja niiden seuraaminen on maksutonta. Aikaisemmat konsertit ovat katsottavissa verkkokonserttiarkistosta jälkikäteen. Kevätkaudella 2018 lähetetään suorana vielä kolme konserttia torstain Geysir-konsertin lisäksi: torstaina 12.4. Rakastettu-konsertti, kapellimestari ja viulu Julian Rachlin, torstaina 26.4. Sateen tulo -konsertti, kapellimestari Kazuki Yamada ja harppu Xavier de Maistre ja perjantaina 18.5. Mikko Heiniö 70 -konsertti, kapellimestari Anja Bihlmaier ja piano Martina Filjak.

**

På Åbo filharmoniska orkesters konsert torsdagen den 8.3 kl. 19 i Konserthuset briljerar de isländska mästarna, pianisten Víkingur Ólafsson samt dirigenten och tonsättaren Daníel Bjarnason. Konserten är slutsåld. Konserten sänds också direkt på webben: tfo.fi/live. Konserten är den andra av vårens sex pianokonserter.

På konserten får vi höra ett mångsidigt program. Kvällen börjar med Benjamin Brittens Passacaglia ur operan Peter Grimes och efter det får vi höra Daníel Bjarnasons piano verk Processions, som bjuder på rytmiska överraskningar samt melodier och harmonier över hela pianots register. Efter pausen får vi höra Sebastian Fagerlunds Drifts och symfoni nr 1 av Dmitrij Sjostakovitj.

Daníel Bjarnason har uppträtt som dirigent över hela Europa. Bjarnasons verk har uppmärksammats flera gånger med Icelandic Music Awards. Han har bland annat vunnit serien för bästa komposition med sitt verk Processions år 2010.

Víkingur Ólafsson är en kombination av passionerad musikalitet och virtuositet. Ólafsson har redan kallats för ”Islands Glenn Gould”.  Víkingur är hemmastadd inom den samtida musiken. Han har uruppfört fem pianokonserter och arbetat tillsammans med flera tonsättare.

Gejser i Åbo konserthus to 8.3 kl. 19.00. Tjuvstart kl. 18.00. Direkt nätkonsert to 8.3 kl. 19.00. Daníel Bjarnason, dirigent, Víkingur Ólafsson, piano, Åbo filharmoniska orkester. Britten – Bjarnason – Fagerlund – Šostakovitš. Slutsåld.

Nätkonserterna under våren

Åbo filharmoniska orkester sänder konserter direkt på webben på orkesterns hemsida www.tfo.fi/live. Nätkonserter arrangeras omkring en gång på månad under säsongen. Det är kostnadsfri att följa direktsändningar på webben. I videoarkivet kan man också titta på tidigare nätkonserter.  Under vårsäsongen 2018 sänds tre konserter efter torsdagens Gejser-konsert direkt på webben: konsert Den älskade på torsdagen den 12.4, dirigent och violin Julian Rachlin, konsert Regnet kommer på torsdagen den 26.4, dirigent Kazuki Yamada och harpa Xavier de Maistre, konsert Mikko Heiniö 70 på fredagen den 18.5, dirigent Anja Bihlmaier och piano Martina Filjak.

**

Lipunmyynti / Biljettförsäljning

Lippuja Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin myy Lippupiste, www.lippu.fi. Turussa lippuja voi ostaa myös Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta Turun konserttitalolta, avoinna ma–pe klo 11–17. Lippuja myydään myös ovella tuntia ennen tilaisuuden alkua, mikäli paikkoja on jäljellä. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Biljetter till Åbo filharmoniska orkesters konserter säljs via Lippupiste, www.lippu.fi. I Åbo kan man även köpa biljetter i Åbo kulturbutik Ars Musica i Åbo konserthus (Aningaisgatan 9), öppet må–fr kl. 11–17. Biljetter säljs också vid dörren en timme före evenemanget börjar om det finns platser kvar. Åbo konserthus, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt / Mera information och intervjuförfrågningar

Paula Kahtola
tiedottaja-markkinoija vt / informatör-marknadsförare tf
Turun filharmoninen orkesteri / Åbo filharmoniska orkester
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala / Åbo stads fritidssektor
Sibeliuksenkatu 2, FI-20100 Turku
+358 (0) 44 907 2091
paula.kahtola@turku.fi

Facebook: turkuphilharmonic
Twitter: @turkuPhil
Instagram: turkuphilharmonic
www.tfo.fi

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on jakanut 58 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Eniten taiteilijaeläkkeitä jaettiin visuaalisten alojen taiteilijoille. Taiteilijaeläkkeen saajissa on yhdeksän kuvataiteilijaa, kolme valokuvataiteilijaa ja yksi kuvittaja. Lisäksi mediataiteen, valo- ja äänitaiteen sekä monialaisen taiteen eläkkeet jaettiin visuaalisten taiteiden uranuurtajille.

Taiteilijaeläkkeen sai myös 11 muusikkoa tai säveltäjää, seitsemän kirjailijaa ja kaksi kääntäjää. Kaikkiaan Taike jakoi taiteilijaeläkkeitä 13 eri taiteenalalle sekä taidejournalismiin.

Taiteilijaeläkkeen saajissa on 24 naista ja 34 miestä. Elokuva-, näyttämö-, tanssi- ja valokuvataiteissa kaksi kolmasosaa eläkkeensaajista on naisia. Musiikissa ja kirjallisuudessa puolestaan runsaat kaksi kolmasosaa taiteilijaeläkkeen saajista on miehiä. Kaikista hakijoista naisia oli vain 34 prosenttia.

Hakijoita oli kaikkiaan 531. Eniten hakemuksia tuli musiikin alalta (148) ja kuvataiteesta (127). Näyttämötaiteen hakijoita oli 53 ja kirjallisuuden 52. Hakijamäärältään pienimpiä aloja olivat sarjakuvataide, ympäristötaide, performanssi- ja esitystaide, mediataide sekä valo- ja äänitaide, joiden hakijamäärät jäivät alle viiteen.

Eläkkeet perustuvat lakiin ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä. Eläkkeitä on jaettavissa vuosittain yhteensä 51 täyttä eläkettä vastaava määrä. Eläkkeen saajan tulee olla vähintään 60-vuotias. Viime vuosina taiteilijaeläkkeen saaneet ovat olleet keskimäärin 65−66-vuotiaita.

Taiteilijaeläkkeet jaetaan täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Täyden eläkkeen suuruus on noin 1 340 euroa kuukaudessa ja osaeläke on siitä puolet. Myönnettävän eläkkeen suuruuteen vaikuttavat hakijan eläketulot ja muut pysyvät tulot. Taiteilijaeläkkeen maksaa Keva. Eläke on veronalaista tuloa.

Taiteilijaeläkettä maksetaan kuukausittain runsaalle tuhannelle taiteilijalle. Taiken tänä vuonna jakamiin 58 taiteilijaeläkkeeseen on budjetoitu yli 800 000 euroa.

Ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Taike on pyytänyt eläkehakemuksista lausunnon valtion taidetoimikunnilta, jotka ovat arvioineet ja vertailleet hakijoiden taiteellista toimintaa.

Seuraavan kerran taiteilijaeläkettä voi hakea Taikesta syyskuussa. Haku koskee vuoden 2019 alusta alkavia eläkkeitä.

Lisätietoja:
Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, esa.rantanen@taike.fi, p. 0295 330 720

Taiteilijaeläkkeet

Arkkitehtuuri

Kouvo Sinikka, Helsinki

Elokuvataide

Dammert Erja, Helsinki
Hutri Eila, Espoo
Salminen Timo, Sintra

Kirjallisuus

Hedman Kaj, Karleby
Jalonen Olli, Hämeenlinna
Laine-Törmänen Sinikka, Oulu
Levola Kari, Raisio
Perkiö Pia, Helsinki
Raittila Hannu, Kaarina
Ruuska Irmeli, Kouvola
Turunen Markku, Tampere
Vanhanen Jouko, Tallinna

Kuvataide

Heikkerö Markus, Helsinki
Holländer Ylva, Porvoo
Kiljunen Satu, Kökar
Kauhanen Pekka, Espoo
Krokfors Kristian, Helsinki
Lehtinen Tuula, Tampere
Rantatorikka Pirkko, Helsinki
Toikka Antero, Helsinki
Valtakari Jussi, Taivalkoski

Kuvitustaide

Launis Mika, Espoo

Mediataide

Kantonen Pekka, Mäntsälä

Monialainen taide

Kainulainen Pekka, Lohja
Sarje Kimmo, Helsinki

Muotoilu

Kivalo Inka, Helsinki
Pelli Ilona, Helsinki
Rintaniemi Päivi, Seinäjoki
Salo Markku, Urjala
Wegelius Yrjö, Espoo

Musiikki

Aspelund Monica, Helsingfors
Halme Heikki (Hepa), Helsinki
Haverinen Margareta, Helsinki
Jernström Kristian (Kisu) Degerby
Johansson Chrisse, Mijas Costa
Lerche Peter, Kauniainen
Lindholm Dave, Tampere
Luolajan-Mikkola Mikko, Helsinki
Nurmio Hannu (Tuomari Nurmio), Helsinki
Nylund Pekka, Helsinki
Vuori Harri, Järvenpää

Näyttämötaide

Backman Ida-Lotta, Helsingfors
Hirvikoski Reija, Helsinki
Isotalo Liisa, Helsinki
Jakobsson Ina, Tampere
Malmivaara Juha, Helsinki
Rothberg Kalevi, Turku

Sirkustaide

Pekkonen Pekka (Peter Daniels), Peltola

Taidejournalismi

Kantokorpi Otso, Helsinki
Koski Markku, Lahti

Tanssitaide

Savilampi Antti, Espoo
Suhonen Tiina, Helsinki
Viitala Marketta, Helsinki

Valo- ja äänitaide

Haanperä Jari, Berliini            

Valokuvataide

Kuukka Raakel, Helsinki
Rista Eeva, Helsinki
Viika Sakari, Helsinki

600 taiteilijaa – 1600 taideteosta

Helsingin Kaapelitehtaalla Merikaapelihallissa järjestetään laaja valtakunnallinen Taidemaalariliiton Teosvälitystilaisuus. Vuosittainen maalaustaiteen suurtapahtuma kokoaa yli 1 600 taideteosta yli kuudeltasadalta Taidemaalariliittoon kuuluvalta ammattitaiteilijalta.

Teosvälitys on ainutlaatuinen tilaisuus saada kokonaiskuva Suomen nykymaalaustaiteesta ja nähdä millaisia tekijöitä taidekentällä nyt on. Teoksia on esillä sekä pitkän linjan ammattilaisilta että uransa alkuvaiheessa olevilta taiteilijoilta. Teosvälityksestä hankitut teokset saa heti mukaan.

Vanha tehdasrakennus ja valtava Merikaapelihalli (3148 m²) tarjoaa tapahtumalle vaikuttavat puitteet. Maalaustaiteen suurtapahtuma houkuttelee paikalle runsaasti yleisöä myös galleria- ja museonäyttelyiden vakiintuneen kävijäkunnan ulkopuolelta. Teosvälityksen yhtenä tavoitteena on löytää uutta kuvataideyleisöä ja madaltaa kynnystä kuvataiteen seuraamiseen. Tapahtumassa vierailee vuosittain 20 000 kävijää.

Avoinna yleisölle jo vuodesta 1987

Taidemaalariliiton teosvälityksellä on pitkät perinteet. Tilaisuus aloitettiin 1970-luvulla suurelta yleisöltä suljettuna valtion taidehankintojen ostotilaisuutena. Vuonna 1987 Taidemaalariliiton Teosvälitys oli Katajanokalla K12 makasiinissa ja tilaisuudessa kävi aiempaan tapaan valtion, museoiden, yhdistysten, säätiöiden ja eri yritysten ostolautakuntia tutustumassa teoksiin. Tämän lisäksi tapahtuma oli ensimmäistä kertaa avoinna kahtena viikonloppuna myös yleisölle. Tapahtuma onkin ollut vuodesta 1987 avoin kaikille maalaustaiteesta kiinnostuneille katsojille ja ostajille. Nykyisin ostajista valtaosa on yksityishenkilöitä, mutta yhä edelleen teosvälityksestä tehdään hankintoja myös julkisiin kokoelmiin.

Kasvu maalaustaiteen suurtapahtumaksi

Vuoden 1984 Teosvälityksessä oli esillä 350 taideteosta 130 taiteilijalta. Vuonna 1999 teosmäärä oli jo 1 000 teosta yli 300 taiteilijalta ja kävijämääräodotus 5 000–6 000 henkeä. Vuonna 2017 Teosvälityksessä oli esillä yli 1 500 teosta lähes 600 taiteilijalta ja kävijämäärä tapahtumassa oli yli 20 000 henkeä. Taidemaalariliiton Teosvälitystilaisuudesta on tullut maalaustaiteen suurtapahtuma ja maksuton osallistumismahdollisuus on jäsenille merkittävä liiton tarjoama palvelu.

Kaapelitehtaalla vuodesta 1990

Vuosittaisia Taidemaalariliiton Teosvälitystilaisuuksia pidettiin 1980-luvulla eri paikoissa, kuten Suomen Yhdyspankin tiloissa Pohjois-Esplanadilla, Ateneumin tiloissa Kaivokadulla, Katajanokalla K12 makasiinissa ja Finnish Design Centerin tiloissa Kasarmikadulla. Vuonna 1990 liitto järjesti ensimmäistä kertaa Teosvälitystilaisuuden entisen Nokian kaapelitehtaalla ja tämän jälkeen Kaapelitehtaan Merikaapelihalli on vakiintunut Taidemaalariliiton Teosvälityksen tapahtumapaikaksi.

Teoskuvia: www.painters.fi/teoskuvia
Yli tuhat kuvaa myynnissä olevista teoksista.

Kaapelitehdas, Merikaapelihalli
Tallberginkatu 1 C, 00180 Helsinki
Avoinna: ma–pe 12–18, la–su 11–17. Vapaa pääsy. 
Yleisöesittelyt lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 ja 14.  Oppaana toimii taiteen maisteri Katariina Salmijärvi.

www.painters.fi/teosvalitys

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan jo sen ripustusvaiheessa keskiviikkona 7.3. ja ennakkoasiakaspäivänä perjantaina 9.3. Lisätietoja: Projektipäällikkö Sari Tenni, Taidemaalariliitto, sari.tenni@painters.fi,  p. 044 544 4449

Facebook
Taidemaalariliiton Teosvälitys RYHMÄ

Taidemaalariliiton Teosvälitys TAPAHTUMA

Instagram

www.instagram.com/tmliitto/

Liitteet:

Teosluettelo teosvälitys 2018 (Kaikki taiteilijat, teokset ja hinnat)

KUTSU 2018

Taidemaalariliiton Teosvälitys, kuvaaja: Tapani Hyypiä

Teostiedot:

Anu Kauhaniemi, Everything Was Magical And Gold, 200 x 300 cm, öljy kankaalle 2017

Camilla Mihkelsoo, The chair, 75 x 77 cm, öljyväri 2017

Kirsti Tuokko, Party Smoker, 170 x 130 cm, öljy pleksille 2017

Meri Westlin, Montevideo, 95 x 100 cm, akryyli mdf-levylle 2017

Sirpa Särkijärvi, Transcription 25 (In Your Eyes), 185 x 145 cm, akryyli kankaalle 2017

Tuomo Saali, Change in the Weather, 125 x 100 cm, öljy kankaalle 2017 (kuva: Jussi Tiainen)

Kaapelitehtaalla järjestetään Teosvälityksen kanssa samaan aikaan Teollisuustaiteen Liitto Ornamon Teosmyynti. Teosmyynti kokoaa Kaapelitehtaan Puristamoon laajan kattauksen suomalaista taideteollista taidetta noin sadalta Ornamon jäsentaiteilijalta. Esillä on laaja kattaus suomalaista taideteollista taidetta: pienoisveistoksia, koruja, keramiikka-, metalli-, lasi- ja tekstiilitaidetta sekä uniikkeja esineitä. Myös Teosmyynnistä hankitun teoksen saa heti mukaansa.
Lisätietoja: www.ornamo.fi/fi/tapahtuma/teosmyyntinayttely/
Tutustu taiteilijoihin: www.finnishdesigners.fi/tapahtuma/

Teos ilmestyy 22.3.2018, julkistamistilaisuus ja valokuvanäyttelyn avajaiset Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä


Upeasti kuvitettu tietokirja Vaellus pyhiin – Ristisaattoja idän ja lännen rajalla. Sacred journeys – Orthodox processions in Eastern Finland (Kirjapaja) vie Pohjois-Karjalan korpimaisemiin tutustumaan ristisaattoperinteeseen.

Ristisaatot ovat tärkeä osa ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämää. Tunnetuin lienee kirkon kiertävä pääsiäisyön ristisaatto. Pitkät vaellusristisaatot kulkevat useita päivämatkoja. Pohjois-Karjalassa vaellusristisaattojen perinteitä alettiin elvyttää 1980-luvun alussa. Kaksikielinen teos esittelee elinvoimaista perinnettä sanoin ja kuvin.

Kun Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäminen helpottui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, siirtokarjalaiset ja heidän jälkeläisensä saattoivat matkustaa vanhoille kotiseuduilleen. Pohjois-Karjalassa ja toisinaan Venäjän rajan yli ja takaisin vaelletaan hiihtäen, soutaen, polkupyörillä ja kävellen. Uskollisimmat vaeltajat ovat uskontonsa perinteitä vaalivia ortodokseja, mutta vuodesta toiseen vaellusristisaattoihin osallistuu myös muita: etsijöitä ja luonnonystäviä, uskovia ja uskonnottomia, ortodokseja ja luterilaisia.

”Ristisaatoista on tullut monien autioituvien kylien perinnettä. Ne rytmittävät sekä kyläläisten että alueelta muualle muuttaneiden elämää. Ristisaatto oman suvun juurilla saattaa olla kesän tai talven kohokohta”, kirjoittajat kertovat.

Ristisaatot ovat elvyttäneet vanhoja ortodoksikarjalaisia perinteitä, kuten kyläläisten yhteisiä ruokailuja hautausmailla. Sivutuotteena on syntynyt myös uusia paikallisia tapahtumia.

Pyhiinvaellus on maailman vanhimpia matkailun muotoja. Se on hengellinen kokemus, mutta myös matka paikalliseen kulttuurin, luontoon ja historiaan. Ristisaattoperinne on esimerkki sellaisesta uskonnollisuudesta, jossa kokemukselliset, materiaaliset, ruumiilliset, hengelliset ja teologiset elementit muodostavat kokonaisuuden.

Kirjan ovat toimittaneet professori Elina Vuola ja valokuvaaja Hanna Hentinen. Siihen ovat kirjoittaneet myös yliopistonlehtori FT Helena Kupari ja kulttuurin alalla työskentelevä FT Auli Leskinen.

Julkistamistilaisuus ja valokuvanäyttelyn avajaiset torstaina 22.3.


Vaellus pyhiin – Sacred Journeys -kirjan julkistamistilaisuus järjestetään Kulttuurikeskus Sofiassa, Helsingissä torstaina 22.3.2018 klo 17 (Kallvikinniementie 35). Sofiassa avautuu myös samanniminen valokuvanäyttely, joka on esillä Sofian galleriassa 22.3.–5.6. Julkistamistilaisuuden ja valokuvanäyttelyn avaa metropoliitta Ambrosius. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Ilmoittautuminen 21.3. mennessä: reception@sofia.fi tai puh. 010 277 900.

Hanna Hentinen ja Elina Vuola (toim.): Vaellus pyhiin – ristisaattoja idän ja lännen rajalla. Sacred Journeys – Orthodox Processions in Eastern Finland. Kirjapaja 2018, 224 s.

Kansi Satu Kontinen, etukannen kuva Hanna Hentinen.
ISBN 978-952-288-854-9.

Lisätietoja: vt. viestintäpäällikkö Piia Latvala, 044 331 8439, piia.latvala@kirjapaja.fi

Kirjan tekijöiden yhteystiedot: 

Hanna Hentinen, 0400 784 700, hanna.hentinen@aalto.fi

Helena Kupari, 040 590 6097, helena.kupari@helsinki.fi

Auli Leskinen, 050 430 8550, auli.leskinen@tiedepuisto.fi

Elina Vuola, 050 540 9171, elina.vuola@helsinki.fi

Tekijöistä Auli Leskinen asuu ja työskentelee Joensuussa, muut Helsingissä.

Arvostelukappaleet: Minna Vatja, minna.vatja@kirjapaja.fi

Vesijärvenkadusta halutaan luoda entistä elävämpi kauppakatu, jossa on viihtyisää ja helppoa asioida. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä on tarkoitus toteuttaa jo tulevana kesänä.

Kaupungin keskustaa kehitetään kaupungin strategian ja Lahden suunta -tavoitteiden mukaisesti kestävän liikkumisen, kokeilukulttuurin ja yrittäjäystävällisyyden hengessä. Tämän vuoden investointiohjelmassa onkin varauduttu toteuttamaan pienehköjä kehittämistoimenpiteitä Vesijärvenkadulle.

Vesijärvenkadulle on aloitettu laatimaan ideasuunnitelmaa yhteistyössä asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Tavoitteita ja nykytilanteen haasteita on käsitelty useissa työpajoissa ja lisäksi Lahti City ry ja LUT Lahti ovat haastatelleet kadun yrittäjiä. Vaiheittain etenevillä kokeilutoimenpiteillä vastataan kehittämistoiveisiin mm. melun ja päästöjen vähentämisestä, viihtyisyyden lisäämisestä, pysäköinnin helpottumisesta sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamisesta.

Suunnitelmissa toiminnallinen aukio

Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Päijänteenkadun itäpäätyyn toiminnallinen aukio, jolloin ajoliittymä Vesijärvenkadulta poistuisi käytöstä. Aluksi aukio voidaan muodostaa tilapäisjärjestelyin mutta tavoitteena on suunnitella ja rakentaa reunakivin rajattu aukio, joka voisi toimia myös mahdollisen Taide- ja muotoilukeskuksen osana. Aukion toiminnallinen suunnittelu on jo käynnistetty Nuorisotoimen sekä nuorisoyhteisöjen kanssa.

Tulevan kesän toimenpiteenä ei ole vielä mahdollisuutta parantaa pyöräilyn olosuhteita. Pyöräpysäköinnin puutteisiin voidaan kuitenkin jo nyt puuttua, lisäämällä pyöräpysäköintiä puiden väleihin Aleksanterinkadun ja Lahdenkadun väliselle osuudelle. Pyöräilyn ja kävelyn erottaminen ja pysäköinnin helpottaminen ovat kuitenkin saatujen palautteiden perusteella seuraavat tärkeimmät kehittämiskohteet.

Ranta-Kartanon rakentamiseen liittyvän Lahdenkadun rakennusurakan valmistuttua, syksyllä 2018, voidaan pohjoisesta Helsinkiin suuntautuva liikenne opastaa Vesijärvenkadun sijasta Lahdenkatua pitkin etelään sekä tehostaa opastusta myös Saimaankadulle.

Kommentoi suunnitelmaa

Tulevan kesän Vesijärvenkadun toimenpide-ehdotus on julkisesti nähtävillä ja sitä voi kommentoida 5.3 – 19.3.2018. Palautteet toimitetaan sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@lahti.fi otsikolla Vesijärvenkadun kehittämisen 1.vaihe.

Tekninen ja ympäristölautakunta päättää 1. vaiheen toteuttamisesta kevään aikana.

Lisätiedot

Lahden kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue

projektipäällikkö Riitta M. Niskanen
riitta.m.niskanen@lahti.fi, p. 050 559 4200

liikenneinsinööri Kristiina Kartimo
kristiina.kartimo@lahti.fi, p. 050 559 4100

Lukuklaani järjestää alueellisen palkintotilaisuuden voittajakouluille Urjalassa

Lasten lukemista edistävällä Lukuklaani-hankkeella on ilo kutsua median edustajat koulukirjastojen kehittämiskilpailun palkintotilaisuuteen.

Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteisen Lukuklaani-hankkeen alueellinen palkintotilaisuus järjestetään Urjalan yhtenäiskoululla, Pirkanmaalla torstaina 8.3. kello 11.15.

Tunnin mittainen juhlatilaisuus alkaa Kopioston edustajien kiitossanoilla ja jatkuu palkintojen- ja diplomienjaolla. Tapahtumaa isännöivä koulu pääsee esittelemään oman hakemuksensa ja suunnitelman siitä, mitä tekee voittosummalla. Tilaisuus päättyy palkintokahveihin.

Tervetuloa!

Alueelliseen palkintotilaisuuteen osallistuvat koulut:

Enäjärven koulu, Satakunta

Havisevan koulu, Pirkanmaa

Kuusjoen koulu, Varsinais-Suomi

Mattilan koulu, Pirkanmaa

Marttilan koulu, Varsinais-Suomi

Miinan koulu, Kanta-Häme

Pekkalan koulu, Pirkanmaa

Pohjoisseudun koulu, Pirkanmaa

Ruonan koulu, Etelä-Pohjanmaa

Saaristen koulu, Kanta-Häme

Tervakosken koulu, Kanta-Häme          

Toejoen koulu, Satakunta

Ylöjärven Yhtenäiskoulu, Pirkanmaa

Suomen Kulttuurirahasto lahjoittaa yhdessä Kopioston kanssa kaksi miljoonaa euroa käytettäväksi lukemisen edistämiseen Suomen ala-asteilla. Lukuklaani-hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ala-asteet ja yhtenäiskoulut. Erityisesti huomiossa ovat 3.-4. luokkalaiset ja vähemmän lukevat lapset.

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi | lukuklaani@kopiosto.fi

Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori Mikael Mäkitalo, mikael.makitalo@kopiosto.fi

+358 44 7900 345

Facebook: @lukuklaani