Tiedote

Vapaa julkaistavaksi 7.3.2018 klo 13.30

Turun Vartiovuorella sijaitsevaan kaupungin vanhaan vesisäiliöön on maaliskuuksi pystytetty kahden islantilaisen taiteilijan, kuvataiteilija Guðrún Kristjánsdóttirin ja säveltäjä Daníel Bjarnasonin luoma monimerkityksinen teos Vatn. Teos on esillä 8.3.-28.3.2018. Installaatio on osa Islannin suvereniteetin saavuttamisen 100-vuotisjuhlaa.

Vatn on veden olemukseen liittyvä installaatio, joka tarjoaa katsojalleen mahdollisuuden kokea ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa syntyvä dynaaminen hiljaisuus. Guðrún Kristjánsdóttir on rakentanut Vartiovuoren tilaan runollisen vesiteoksen, joka muistuttaa hänen lukuisilla vaelluksillaan islantilaisilla ylängöillä löytämiään luonnonlähteitä. Vatn, vesi on suuressa pyöreässä maljassa, joka lepää lattialla olevan mustan karkean laavasoran varassa. Taustalla soi Daníel Bjarnasonin erityisesti tähän teokseen säveltämä musiikki. 

Teoksessa vesipisara putoaa lähteeseen, sen synnyttämät renkaat heijastuvat seinälle ja edelleen katsojan alitajuntaan islantilaisen kiviharppumusiikin tahdissa. Pisarat saavat alkunsa näkyville jätetystä sairaalan tippapullosta ja muistuttavat ihmistä siitä vaaravyöhykkeestä, jolla liikutaan kun ihminen ja luonto kohtaavat. Samalla tuo sama vyöhyke toimii näkyjemme ja unelmiemme lähtökohtana. Pisarat, jotka putoavat veteen säännöllisin väliajoin, heijastavat jokainen seinälle oman ennalta-arvaamattoman kuvionsa, jokaisella niistä on oma sisäinen kuvansa.

 Daníel Bjarnasonin teokseen säveltämä, kiviharpulla soitettu musiikki on merkittävä osa teosta.

“Vesi on kaiken elämän alku. Se heijastaa elämän kiertokulkua, höyrystyy ilmaan ja tiivistyy jälleen pudoten vetenä alas. Valitsin veden aiheekseni muistuttaakseni sen merkityksestä kaikelle elämälle, muistuttaakseni sen merkityksestä ympäristöllemme ja kaikelle kulttuurille”, Guðrún Kristjánsdóttir kertoo teoksestaan.

Teos on aiemmin ollut esillä Reykjavíkissa sijaitsevassa Hallgrímurin kirkossa 2013. Näyttely on avoinna arkisin klo 12-16 ja viikonloppuisin klo 12-18, näyttelyyn on vapaa pääsy. Näyttelyn järjestävät Islannin suurlähetystö, Åbo Akademin säätiö ja Sibeliusmuseo. Näyttelyä sponsoroi Icelandair.

Guðrún Kristjánsdóttir on pitkän kansainvälisen uran tehnyt kuvataiteilija. Hänen näyttelynsä ovat olleet esillä Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Lisätietoja gudrun.is

Daníel Bjarnason on kansainvälisesti tunnettu kapellimestari, kuraattori ja säveltäjä. Lisätietoja danielbjarnason.net
Daníel Bjarnason esiintyy Víkingur Ólafssonin kanssa Turun konserttitalossa 8. maaliskuuta 2018.

Lisätiedot näyttelystä: Ulrika Grägg, intendentti, Åbo Akademin säätiö, ulrika.gragg@stiftelsenabo.fi, puh. 020 786 1416. 

Pressmeddelande

Fritt att publicera 7.3.2018 klockan 13.30

Den internationellt kända isländska bildkonstnären Guðrún Kristjánsdóttirs installation med specialkomponerad musik av den isländska dirigenten och kompositören Daníel Bjarnason visas under tiden 8.3-28.3.2018 i Åbo. Utställningen är en del av firandet av jubileumsåret Island 100 år.

I vattenlagret vid Observatoriet på Vårdberget i Åbo visas under tiden 8.3-28.3.2018 det mångtydiga verket Vatn av de två isländska konstnärerna Guðrún Kristjánsdóttir, bildkonstnär, och Daníel Bjarnason, kompositör.

Vatn är en installation om vattnets väsen och ger åskådaren en möjlighet att uppleva den dynamiska tystnad som uppstår i växelverkan mellan människan och naturen.  I vattenlagret har Guðrún Kristjánsdóttir skapat ett poetiskt vattenverk som påminner om de otaliga naturliga källor som hon har hittat under sina vandringar på det isländska höglandet.

Vatn, vattnet, finns i en stor flat skål med svart grovt lavagrus som står på golvet. I bakgrunden hörs Daníel Bjarnasons musik som är specialkomponerad för installationen.

I verket faller en vattendroppe i källan och vattenringarna som skapas reflekteras på väggarna och vidare in i betraktarens undermedvetna till musik av isländsk stenharpa. Dropparna får sin början i en droppflaska från ett sjukhus och påminner om den riskzon där människan rör sig i mötet med naturen. Samma zon är utgångspunkten för våra visioner och drömmar. Dropparna, som faller i vattnet med regelbundna mellanrum, reflekterar var och en sitt eget oförutsägbara mönster på väggen. Var och en blir sin egen inre bild. Daníel Bjarnasons musik för stenharpa är en central del av konstverket. 

- Vattnet är ursprunget till allt liv. Det reflekterar livets kretslopp, förångas i luften och koncentreras igen när det regnar ner som vatten. Jag valde vattnet som tema för att påminna om dess betydelse för allt liv, för vår miljö och all vår kultur, berättar Guðrún Kristjánsdóttir om sitt verk.

Installationen har tidigare visats i Hallgrímurs kyrka i Reykjakvik 2013. Utställningen är öppen vardagar kl 12-16 och på veckosluten kl 12-18, fritt inträde. Utställningen arrangeras av Islands ambassad, Stiftelsen för Åbo Akademi och Sibeliusmuseum.

Guðrún Kristjánsdóttir är bildkonstnär med en lång internationell karriär. Hennes utställningar har visats i Europa, Amerika och Asien. Mer info: gudrun.is

Daníel Bjarnason är en internationellt känd dirigent, kurator och kompositör. Daníel Bjarnason uppträder i Åbo konserthus den 8 mars klockan 19 tillsammans med Víkingur Ólafsson på piano. Mer info: danielbjarnason.net

Tilläggsinformation: Ulrika Grägg, indendent, Stiftelsen för Åbo Akademi, ulrika.gragg@stiftelsenabo.fi, tfn 020 786 1416.

Suomen Kulttuurirahaston ja Kopioston yhteinen Lukuklaani-hanke on myöntänyt kehittämiskilpailussa Pääskyvuoren, Varissuon, Samppalinnan kouluille ja Vasamäen koulun Lehmustien yksikölle palkinnot, joiden arvo on yhteensä 30 000 euroa. Lukuklaani lahjoittaa lisäksi kaikille Suomen ala- ja yhtenäiskouluille ensi syksynä kirjapaketin.

Lukuklaani kutsui viime syyskuussa Suomen ala- ja yhtenäiskoulut mukaan perustamaan tai kehittämään koulukirjastojaan. Tavoitteena oli edistää lasten lukemista antamalla lapsille innostava keino kehittää lukuympäristöä ja -kokemusta kouluissa. Varissuon koulussa palkintoraha tullaan hyödyntämään hankkimalla helppolukuista kirjallisuutta aloitteleville lukijoille ja sitä kautta herättää lukuinnostus jo nuorena.
– Pääskyvuoren oppilaat toivoivat uusia jännityskirjoja ja klassikko-sarjoja, kertoo Pääskyvuoren koulun opettaja Heidi Aulio.

Vasaramäen koulu osallistui kehittämiskilpailuun Lukumetsä-aiheisella työllä. Lukutilassa hyödynnetään lasten omia piirroksia ja käsitöitä luomaan metsätunnelmaa.
– Koulun visiona oli rakentaa kaunis ja viihtyisä lukupaikka, Lukumetsä. Sen suunnittelu- ja rakennustyössä oli mukana opettajia, koulunkäynninohjaajia ja yhtenäiskoulun oppilaita ala- ja yläkoulusta, avaa apulaisrehtori Aino Holmén. Palkintoraha tullaan käyttämään Lukumetsän kehittämiseen ja rakentamiseen.

Palkinnot ojennetaan tänään 7.3. Helsingissä, ja turkulaisia kouluja siellä edustaa muun muassa opettaja Annina Stenvall, joka johti Vasaramäen koulun projektia. Kaikkiaan Lukuklaani-hanke sai lähes 450 hakemusta ympäri Suomen.

Vasaramäen koulun Lukumetsä

Lisätiedot:
Apulaisrehtori Aino Holmén
Vasaramäen koulu
0401947053

Lukuklaani-hankkeen mediatiedote

Lahden konserttitalolla Felix Crohn -salissa toteutetaan Lahden Lasten Talvikarnevaaleilla esitetystä ja suuren suosion saaneesta Pekka ja susi -musiikkisadusta alakouluille ja päiväkodeille suunnatut lisänäytökset perjantaina 9.3. kello 9.15 ja 10.15. Molemmat näytökset ovat loppuun varattuja, joten paikalle on tulossa reilusti yli tuhat lahtelaista lasta. Kaikelle yleisölle suunnattu avoin ja veloitukseton näytös on kello 11.30.

Lahden Konservatorion nuorisopuhallinorkesteri esittää rakastetun lasten musiikkisadun, jossa jokaista henkilöä ja eläintä edustaa joku soitin ja musiikillinen teema. Pekka-poika asuu metsän keskellä eläinystäviensä ja isoisänsä kanssa. Eräänä päivänä Pekka jättää pihan veräjän auki. Isoisä moittii: Entä jos metsästä tulee susi? Mutta Pekka ei susia pelkää...

Musiikkinäytelmä
Pekka ja susi 

Sävellys: Sergei Prokofjev
Musiikin sovitus: Jim Curnow
Ohjaus ja käsikirjoitus: Ninni Parviainen
Orkesterin johto: Merja Kakko
Lavastus, puvustus ja rekvisiitta: Leena Valtonen ja Kannaksen lukion opiskelijaryhmä 

Ohjaaja Ninni Parviainen: ”Esityksen valmistaminen on ollut mukava kokemus. On ollut etuoikeus työskennellä taitavan orkesterinjohtajan, hyvien nuorten muusikoiden ja näyttelijöiden kanssa. Lavastuksesta puhumattakaan, josta Kannaksen lukion opiskelijat ovat Leena Valtosen johdolla tehneet upean. Toivonkin, että lapset löytäisivät tiensä esityksiin, sillä pääosa näyttelijöistämme on myös lapsia ja uskon tarinan olevan heistä jännittävä ja hauska.”

Päärooleissa ovat nuorisopuhallinorkesterin muusikko Väinö Karhos (Pekka) ja näyttelijä Lassi Puodinketo (kertoja ja susi). Esitys sopii koko perheelle ja on kestoltaan n. 30 minuuttia.

Lisätiedot ja yhteydenotot:
kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

Tiedustelut ja paikkavaraukset kello 11.30 näytökseen:
tapahtuma- ja tuotantoassistentti Henna Keihäs
p. 050 383 6551
henna.keihas@lahti.fi

Kuuloliitto pyrki teemavuoden aikana tuomaan entistä näkyvämmin esille esteettömyyskysymyksiä ja erityisesti arjen tiedonsaantiin liittyviä haasteita. Presidentti Tarja Halonen on lupautunut teemavuoden suojelijaksi.

– Ihminen kehittyy yhteydessä kanssaihmisiinsä. Kuulon hoidossa ja huollossa samoin kuin korvaavien apuvälineiden ja tulkkien käytön saamisessa on edelleen hankaluuksia. Näiden hankaluuksien poisto on ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteuttamista arjessa. Joskus kyse on kuitenkin myös omista ja ympäristön asenteista. Esteettömyys on osa ihmisoikeuksia ja demokratiaa.

– Kuulolaite jää lipaston laatikkoon paljon helpommin kuin silmälasit. Saatuani lievän kuulovamman vasempaan korvaani, olen omalta osaltani pyrkinyt varsin avoimesti käyttämään kuulolaitetta tarvittaessa kokouksissa, presidentti Halonen kertoo.

Halonen on ollut perustamassa Kulttuuria kaikille -verkostoa, jonka tarkoituksena oli koota eri kulttuurien tuottajien kokemuksia yhteen kulttuuripalvelujen saavutettavuuden parantamiseksi erilaisille yleisöille.

– Kyse voi olla esimerkiksi kuulemisen, näkemisen tai liikkumisen esteiden poistamisesta tai vaikkapa puuttuvan kielitaidon huomioimisesta. Kulttuuri on osa hyvää elämää ja se kuuluu kaikille.

– Verkosto pyrkii myös monipuolistamaan kulttuuritarjontaa tukemalla erilaisten ryhmien omaa kulttuurituotantoa. Maailma on todella iloisen kirjava ja olisi sääli jättää se kokematta, Halonen sanoo.

Presidentti Halonen on pohtinut esteettömyyden ja kestävän kehityksen yhteyttä toisiinsa.

– Maapallomme on yhteinen. Siitä huolta pitäminen ja sen lahjoista nauttiminen kuuluu kaikille. Ihmisten tasa-arvo on oleellinen osa kestävää kehitystä, mutta myös sen onnistumisen edellytys, hän toteaa.

Kuuloliiton teemavuosi 2018 kulkee eteenpäin sloganilla Esteettömyyttä yhdessä. Eri puolilla maata järjestetään koulutuksia ja seminaareja, tuotetaan materiaalia saavutettavasta tiedonsaannista ja kuunteluympäristöjen merkityksestä sekä tiedotetaan esteettömyyden eri osa-alueista tilojen suunnittelijoille, palvelujen tuottajille ja viranomaisille. Esteettömyystyötä tehdään yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tärkeässä roolissa on kuuloyhdistysten vapaaehtoisten tekemä esteettömyystyö.

Kuuloliitolla on 86 jäsenyhdistystä ja yli 16 000 henkilöjäsentä. Jonkinasteinen kuulonalenema on noin 750 000 suomalaisella.

Kuva: Lasse Keltto

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Esa Kalela
p. 041 536 5013
esa.kalela@kuuloliitto.fi

Lisätietoa esteettömyyden teemavuodesta: www.kuuloliitto.fi/esteettomyyden-teemavuosi-2018/

Kaksitoistavuotias Kine on orja.

Hänen on pakko herätä joka aamu, pakko mennä kouluun ja pakko päntätä kaikkea turhaa. Hänen on pakko kestää pilkkanimeä Kupla, pakko juoda kevytmaitoa täysmaidon sijasta ja pakko laulaa maailman noloimmassa joulukuorossa. Hän on toisten keksimien tyhmien sääntöjen armoilla, tyhmässä kaupungissa, tyhmässä maailmassa.

Kaikkien aikojen kamalimman koulupäivän jälkeen hän löytää hautausmaalta salaperäisen lasipallon, jonka sisällä on riepunukke. Pallosta kasvaa valtava kupla, johon voi mennä sisään. Siinä on Kinen kaipaama avain vapauteen. Kupla osaa lentääkin! Lopultakin Kine pääsee eroon kaikesta! Hän saa haistattaa kaikille pitkät ja olla ihan rauhassa. Vain hän ja omituinen riepunukke. Ikuisesti…

Kupla on maagista realismia kaikille, jotka ovat ikävuosiltaan kymmenen ja sadan välillä. Se on hillittömän hauska ja haudanvakava jännityskirja Tim Burtonin lumoavassa hengessä.  

* * * * * * * 

Norjalainen Siri Pettersen on aiemmin kirjoittanut Korpinkehät-trilogian, joka on valloittanut fantasianlukijat ympäri maailman. Kirjoittamisen ohella hän työskentelee graafisena suunnittelijana – hän on suunnitellut itse kaikkien kirjojensa kannet.

* * * * * * * 

Siri Pettersen
Kupla
Alkuteos Bobla
Suomentaja Eeva-Liisa Nyqvist
287 sivua
Saatavilla painettuna kirjana ja sähkökirjana
Ilmestynyt maaliskuussa 2018

Lisätiedot ja arvostelukappaleet
markkinointipäällikkö Tuija Lappalainen, tuija.lappalainen@arthouse.fi, puh. puh 040 576 7877

Lasten lukemista edistävällä Lukuklaani-hankkeella on ilo kutsua median edustajat koulukirjastojen kehittämiskilpailun palkintotilaisuuksiin Joensuuhun, Jyväskylään ja Ouluun.

Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteisen Lukuklaani-hankkeen palkintotilaisuudet järjestetään alueittain kouluilla 12.–14.3.2018 (listaus alla). Tunnin mittainen juhlatilaisuus alkaa Kopioston edustajien kiitossanoilla ja jatkuu palkintojen- ja diplomienjaolla. Tapahtumaa isännöivä koulu pääsee esittelemään oman hakemuksensa ja suunnitelman siitä, mitä tekee voittosummalla. Tilaisuus päättyy palkintokahveihin.

Tervetuloa!

Palkintotilaisuus Karsikon koulussa, Joensuussa 12.3.2018 kello 12.00

Kellarpellon koulu, Etelä-Savo

Kulennoisten koulu, Etelä-Savo

Kulhon koulu, Pohjois-Karjala

Kätönlahden koulu, Kainuu

Lehmo, Pohjois-Karjala

Mutalan koulu, Pohjois-Karjala

Nerkoon koulu, Pohjois-Savo

Porokylän koulu, Pohjois-Karjala

Selkien koulu, Pohjois-Karjala

Vehmasmäen koulu, Pohjois-Savo

Vieremän Pohjoinen koulu, Pohjois-Savo

Ylämyllyn koulu, Pohjois-Karjala

Palkintotilaisuus Pohjois-Ritaharjun koulussa, Oulussa 13.3.2018 kello 10.00

Alakylän koulu, Pohjois-Pohjanmaa

Alakylän koulu (Tirinkylän yksikkö), Pohjois-Pohjanmaa

Alarannan koulu, Pohjois—Pohjanmaa

Hintan koulu , Pohjois-Pohjanmaa

Ii Ojakylän koulu, Pohjois-Pohjanmaa

Kellon koulu, Pohjois-Pohjanmaa

Kielikylpykoulu, Pohjanmaa

Kokkokankaan koulu, Lappi

Linnakangastalon koulu, Pohjois-Pohjanmaa

Madekosken koulu, Pohjois-Pohjanmaa

Myllyojan koulu, Pohjois-Pohjanmaa

Norra Korsholms skola, Österbotten

Ojanperänkankaan koulu, Pohjois-Pohjanmaa

Pöllönkankaan koulu, Pohjois-Pohjanmaa

Sauvosaaren koulu, Lappi

Tiernan koulu (Kajaanintullin yksikkö), Pohjois-Pohjanmaa

Yli-Iin koulu, Pohjois-Pohjanmaa

Ylikylän yhtenäiskoulu, Pohjois-Pohjanmaa

Palkintotilaisuus Keski-Palokan koulussa, Jyväskylässä 14.3. kello 12.00

Harjun koulu, Etelä-Savo

Hirvasen koulu, Keski-Suomi

Kilpisen yhtenäiskoulu, Keski-Suomi

Kinkomaan koulu, Keski-Suomi

Kontiopuiston koulu, Etelä-Savo

Koulunmäen yhtenäiskoulu (Äänekoski), Keski-Suomi

Kyynämöisten koulu, Keski-Suomi

Mäkelänmäen koulu, Keski-Suomi

Myllymäen koulu, Etelä-Karjala

Pihlajaniemen koulu, Etelä-Savo

Puistokadun päiväkotikoulu, Keski-Suomi

Säynätsalon yhtenäiskoulu (Lehtisaaren koulu), Keski-Suomi

Tarvaalan koulu, Keski-Suomi

Suomen Kulttuurirahasto lahjoittaa yhdessä Kopioston kanssa kaksi miljoonaa euroa käytettäväksi lukemisen edistämiseen Suomen ala-asteilla. Lukuklaani-hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ala-asteet ja yhtenäiskoulut. Erityisesti huomiossa ovat 3.-4. luokkalaiset ja vähemmän lukevat lapset.

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi | lukuklaani@kopiosto.fi

Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori Mikael Mäkitalo, mikael.makitalo@kopiosto.fi

+358 44 7900 345

Facebook: @lukuklaani

Lappeenrannan kaupunki jatkaa viime vuoden lopulla uudistetun strategiansa jalkauttamista. Jo tammikuun alussa kaupungin koko henkilöstö haastettiin ideoimaan strategiatekoja. Nyt yhteiseen, 14. maaliskuuta järjestettävään Strategiapamaukseen kutsutaan sidosryhmiä. Strategiaa tukeville ideoille on luvassa rahoitusta. 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva painottaa, että kaupungin strategia ei ole pelkästään kaupunkiorganisaation sisällä hoidettava asia vaan koko kaupungin haaste.   

− Tarvitsemme yhteistä positiivista tekemistä ja konkreettisia tekoja, jotta saamme kaupungin kukoistamaan. Strategian jalkauttaminen aloitettiin kaupungin henkilöstöstä, nyt vuorossa ovat sidosryhmät ja seuraavassa vaiheessa kaikki kaupungin asukkaat. 

Kaupunki esittelee strategiansa tavoitteita sidosryhmilleen keskiviikkona 14. maaliskuuta klo 18 Lappeenranta-salissa järjestettävässä Strategiapamauksessa, jossa kaupunginjohtaja toivoo näkevänsä salin täydeltä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjen, nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston, asukas- ja alueneuvostojen, alueraatien, vanhusneuvoston, kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen edustajia.  

− Rahoitusta omille ideoilleen voi hakea tuhannesta eurosta yli sataantuhanteen euroon. Strategisen rahoituksen tarkoituksena on toteuttaa uusia pilotteja, joiden tulokset heilauttavat selvästi kaupungin strategiamittareita ylöspäin. Kyse ei siis ole lisärahoituksen myöntämisestä jo olemassa olevaan toimintaan, vaan nyt etsitään uusia ja uudistavia hankkeita, Jarva muistuttaa. Hän korostaa, että usein ihan ruohonjuuritason ideat ovat parhaimpia. 

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen iloitsee hyvin alkaneesta strategian jalkauttamisesta. 

− Tammikuun alussa kaupungin henkilöstölle järjestetyissä strategiastarteissa oli reilusti yli 500 osanottajaa ja ideoitakin on saatu jo yli sata. Mieltäni on lämmittänyt erityisesti into, jolla ihmiset ovat viemässä asioita eteenpäin.  Esimerkiksi hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden ohjausryhmä on saanut todella hyviä ideoita käsittelyynsä, Naukkarinen hehkuttaa ja uskoo myös sidosryhmien innostuvan ideoimaan.    

Idean esittämisen kynnys on haluttu tehdä mahdollisimman matalaksi. Idealomakkeen täyttäminen vie aikaa vain noin vartin. 

− Ensin idea esitetään anonyymisti. Tämän jälkeen asiantuntijat antavat edelleen anonyymille idealle kouluarvosanan ja talousammattilaiset arvioivat, kuinka hyvin esityksen tekijän ajatus kustannuksista voisi toteutua. Idean esittäjä tai esittäjätaho selviää vasta, kun asia on edennyt ohjausryhmään, Naukkarinen selittää. 

− Henkilöstön esittämiä ajatuksia on ollut tosi kiinnostavaa lukea. Lukiessa on syntynyt ajatuksia monistettavuudesta ja sellaisista prosessimuutoksista, jotka ovat sovellettavissa onnistuneen pilotin jälkeen koko kaupungissa. Monet ajatuksista pystytään toteuttamaan kaupungin omaa palvelutuotantoa hieman viilaamalla, Naukkarinen jatkaa. 

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.12.2017 uudistetun strategian (Lappeenranta strategia 2033), joka linjaa kaupungin tavoitteita vuoteen 2033. Samassa yhteydessä strategian kuudelle ohjelmalle myönnettiin 11 miljoonan euron rahoitus, jonka voi käyttää kuluvalla valtuustokaudella. Rahoituksen ajatuksena on toteuttaa nopeita parannuksia, jotka vaikuttavat strategian päämittareihin. 

Lisätietoja: 

Lappeenrannan kaupunki 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva,
puh. 040 844 2000,
etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi 

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen
puh.  040 512 1580
etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

 LIITE

Lappeenranta 2033 -stategian päämittarit

Jyväskylän Kehä Vihreä on moderni kaupunkipuisto – koko keskusta-alueen kiertävä vihreä ja virkistävä nauha, jolla myös kulttuuri kukkii. Jyväskylän kaupungin maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski kertoo Paviljongissa 16.–18.3.2018 järjestettävillä Jyväskylä Rakennusmessuilla Kehä Vihreän tarinan.

Kehä Vihreä on Jyväskylän keskustaa kehystävä viher- ja virkistysalueiden kokonaisuus, joka muodostuu viheralueista kuten Harju ja Tourujoki. Jatkossa Kehä Vihreää kehitetään edelleen yhä monimuotoisemmaksi vihervyöhykkeeksi, jolla on opastettuja ulkoilureittejä sekä elämyksiä taiteesta ja valosta. 

- Kehä Vihreä on kaupunkilaisten henkireikä, jota on tarkoitus yhtenäistää niin, että sen reittejä pitkin pääsee kulkemaan koko keskusta-alueen ympäri. Olen varma, että Kehä Vihreä tulee tulevaisuudessa olemaan samanlainen elämys kuin Jyväsjärven kiertävä Rantaraitti, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski uskoo.

Kehä Vihreän kehittämisessä sitoudutaan kaupunkistrategian mukaisesti kaupunkilaisten osallisuuden vahvistamiseen, rohkeiden, luovien ja resurssiviisaiden ratkaisujen etsintään sekä viihtyisän ja hyvinvointia tukevan elinympäristön edistämiseen. Vallinkoski sanookin, että Kehä Vihreän hyvinvoinnista ja kehityksestä asukkaiden virkistysalueena pidetään tiukasti kiinni, vaikka kaupunki ympärillä kasvaa.

- Tänä vuonna yksi Kehä Vihreän kehityskohde on Eeronkadun epävirallisen parkkipaikan muutos vehreäksi ja kaikille avoimeksi oleskelupuistoksi. Puiston avajaisia juhlitaan Valon kaupunki -tapahtuman yhteydessä syyskuun lopulla, Vallinkoski kertoo.

Mervi Vallinkosken tietoiskut Kehä Vihreästä kuullaan Jyväskylän Rakennusmessujen D-hallin ohjelmalavalla sunnuntaina 18.3. Tietoiskujen jälkeen Vallinkoski jää vastaamaan messuvieraiden kysymyksiin Kehä Vihreästä.

Lisätietoja Kehä Vihreästä:

Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski puh. 014 266 5060

mervi.vallinkoski@jkl.fi

Kehä Vihreän kuva: Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot ohjelmasta: http://www.jklrakennusmessut.fi/ohjelmat

Lisää tapahtumasta: www.jklrakennusmessut.fi

Kuvat, videot, tiedotteet sekä muut mediamateriaalit: http://www.jklrakennusmessut.fi/media

Facebook:@jklrakennusmessut

Instagram:@jklrakennusmessut

Lisätiedot:

Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Juha Rahko puh. 0500 499 964

juha.rahko@jklmessut.fi

Hei!

Kutsumme sinut ystävällisesti tutustumaan Lauluakatemian oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartanon ja pianisti Pami Karvosen mestarikurssin opetukseen Siuntion kylpylän historiallisella Lepopirtillä osoitteessa Lepopirtintie 80, Siuntio. Kurssi järjestetään pe 9.3. - su 11.3.2018 ja opetus alkaa kunakin päivänä klo 10.00.

Lauantaina järjestetään myös mestarikurssin konsertti, josta löytyvät tarkemmat tiedot ohessa. Olet lämpimästi tervetullut myös sinne!

Jos kiinnostuit, olethan yhteydessä:

Kauko Ollila, puheenjohtaja
Siuntio Laulaa Ry, Lauluakatemia 
p. 040 3424369
s-posti: kurssit@lauluakatemia.com
www.lauluakatemia.com

Lauluakatemia järjestää oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartanon ja pianisti Pami Karvosen mestarikurssin viime vaiheen laulunopiskelijoille ja ammattilaulajille Siuntion kylpylän Lepopirtillä 9.-11.3.2018. Oopperalaulusta kiinnostuneiden on mahdollista päästä kurssille mukaan passiivioppilaaksi tutustumaan ammattimaiseen oopperalaulun opetukseen ja opiskeluun. Passiivioppilaaksi pääsee jokainen laulusta innostunut ja kolmen päivän intensiiviopetuksen seuraaminen maksaa 120 euroa.

Kuunnellessa kaikki kanavat auki

Kellokoskelainen Sari Pirttilahti osallistui passiivioppilaana Lauluakatemian oopperalaulaja Juha Uusitalon mestarikurssille viime lokakuussa.

Sarin mukaan passiivioppilaana saa hyvinkin paljon irti opetuksesta. Kokeilemaan ei pääse heti, mutta joskus asioiden hautuminen hetken auttaa.

– Kun pääsee "vain" kuuntelemaan, ei tarvitse jännittää omaa vuoroaan. Kun kaikki kanavat ovat auki, eikä osa huomiosta mene omaan osuuteen, tulee kuulleeksi monenlaisia asioita. Kaikkea ei välttämättä osaa itse heti hyödyntää, mutta toisaalta on tärkeää saada ajatusten siemeniä, joista  kasvaa myöhemmin jotain konkreettista.

Passiivioppilaista positiivista virtaa

Sarin mukaan passiivioppilaat ovat laulajille myös tukijoukko.

–  Jos itse sanon jotain kommenttia ääneen, pysyn positiivisen puolella; korjaava palaute on opettajan asia. Varmasti on niinkin, että kuuntelijat saattavat tuoda lisäjännitystä. Siksi onkin tarpeellista, että kuunteluoppilaista huokuu positiivinen virta oppilaaseen, joka jakaa omaa oppimisprosessiaan kanssamme.

Kurssikonsertti lauantaina 10.3. Lepopirtillä

Lauantain 10.3. konsertissa Lepopirtillä kuullaan kurssin ohjelmistoa kurssilaisten esittämänä. Myös opettaja Johanna Rusanen-Kartano esiintyy konsertissa.

Tulevat Lauluakatemian kevätkurssit

Oopperalaulajat Johanna Rusanen-Kartano ja Juha Uusitalo järjestävät Lauluakatemian mestarikursseja lisäksi seuraavasti:

Juha Uusitalo: 6.-8.4.2018
Johanna Rusanen-Kartano: 4.-6.5.2018, mukana myös laulajien viestintäpaja

Vuoden 2018 kesäkurssi

Lauluakatemian vuotuinen kesäkurssi pidetään 6.-10.6.2018. Paikkana on kesältä 2017 tuttu Siuntion kylpylä. Kurssin pääopettajina ovat Robert Holl, Cynthia Makris, Hannu Niemelä ja Juha Uusitalo.

Lisätietoja:

Kauko Ollila, puheenjohtaja
Siuntio Laulaa Ry, Lauluakatemia
p. 040 3424369
s-posti: kurssit@lauluakatemia.com
www.lauluakatemia.com

Joukko suomalaisia naisia tekee kirjan Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) innoittavista suomalaisista, jotka ovat rikkoneet rajoja ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää. 

Kirjan innoittajana on valtavaa huomiota herättänyt Elena Favillin ja Francesca Cavallon upea Iltasatuja kapinallisille tytöille – 100 tarinaa ihmeellisistä naisista, joka kokosi yhteen naisten tarinoita eri puolilta maailmaa. Kirja sai yhteisörahoituksella kokoon satojatuhansia euroa ja herätti paljon ihastusta myös Suomessa. Maaliskuun 4. päivä käynnistetty suomalaishankekin on saanut kasaan jo lähes 5000 euroa. Samalla käynnissä on äänestys siitä, keitä naisia kirjaan toivoo.

– On hienoa, miten valtavasti Suomessa löytyy esikuvia – olemme saaneet valtavasti ehdotuksia, sanoo kirjan toinen toimittaja Milla Karppinen.

Joukkorahoituskampanja on poikinut paljon ehdotuksia paitsi kirjan sankareiksi myös tekijöiksi. 

Työryhmä koostuu eri-ikäisistä tytöistä ja naisista, joista nuorin on 13-vuotias. Kuvittajia on koossa yli 30. Hankkeen rahoituksen toteutuessa kirjaan tulee kymmeniä eri tavalla inspiroivien naisten esittelyjä satumuodossa ja piirretty tai maalattu muotokuva. Into Kustannus julkaisee tämän mittavan projektin kirjana syksyllä 2018.

Lisätietoja kampanjasta: https://mesenaatti.me/campaign/?id=861#single/view
Kirjan iso kansikuva sekä kuvia työryhmästä: https://www.dropbox.com/sh/oplistzxsfufbco/AADUI-LcD55PBK9aeMWwmBDya?dl=0

Hyvän naistenpäivän toivotuksin
Nora Varjama
Into Kustannuksen markkinointi- ja viestintäpäällikkö
nora.varjama@intokustannus.fi, puh. 050 547 6868

Lappeenrannan kaupunginorkesterin yhtyeiden konsertissa torstaina 15.3.2018 klo 19 Lappeenranta-salissa kuullaan ranskalais-saksalaista romanttista musiikkia eri aikakausilta 1800-luvulta vuoteen 1945. Ohjelmassa kuullaan Eugene Bozzan Trois Pieces pour Une musique de Nuit, Yömusiikkia puhallinkvartetille, Louis Spohrin Nonetto op. 31 yhdeksälle soittajalle ja Richard Straussin Metamorfooseja septetolle. Spohrin ja Bozzan valoisista maisemallisista väreistä kaarrutaan Richard Straussin kirkkautta säihkyvään, mutta surua ja tuskaa tihkuvaan Metamorfooseihin, jonka säveltäjä sävelsi Toisen maailmansodan keskellä tuntien kipua sodan tuhojen johdosta.

Eugène Bozza oli ranskalainen säveltäjä ja kapellimestari. Eugène Bozza syntyi Nizzassa ja opiskeli Pariisin konservatoriossa sävellystä, orkesterinjohtoa ja viulunsoittoa sekä voitti sävellyksellään Prix de Romen. Vuosina 1939–1948 hän johti Opéra-Comiqueta. Myöhemmin hän muutti Valenciennesiin, jossa hän nousi konservatorion johtajaksi. Bozza kuoli Valenciennesissa vuonna 1991. Eugène Bozza sävelsi muun muassa runsaasti kamarimusiikkia, josta suuren osan puhallinsoittimille. Kolme karakteristista yöllistä kappaletta on sävelletty puhallinkvartetille vuonna 1954. Sen tyyli kuultaa uusromanttista sävelkieltä pelkistetyssä asussaan.

Louis Spohr oli saksalainen säveltäjä, viulisti ja kapellimestari. Hän aloitti viulunsoiton viisivuotiaana ja kymmenen vuotta myöhemmin hän toimi jo orkesterimuusikkona Braunschweigissa vuodesta 1799.  Vuosina 1812-16 Spohr toimi Theater an der Wienin kapellimestarina ja vaelleltuaan Italian ja Pariisin kautta eri puolilla Eurooppaa hän päätyi viimein hovikapellimestariksi Kasseliin vuonna 1822. Täällä hän koulutti kokonaisen saksalaisen viulistisukupolven, joita oli peräti 190 viulistia ja joiden joukossa olivat mm. Fredrik Pacius ja Ferdinand David. Spohr oli yksi Saksan arvostetuimpia kapellimestareita, joka käytti ensimmäisten joukossa tahtipuikkoa johtaessaan orkesteria. Spohr toimi useiden musiikkijuhlien johtajana. Hän oli taitava taidemaalari, kukkien kasvattaja ja shakin pelaaja. Spohr oli myös poliittisesti radikaali, mikä johtikin hänen eläkkeelle vetäytymiseensä vuonna 1857. Spohrin musiikki edustaa romanttista klassismia, jossa melodisuus ja draama yhtyvät laveaan romanttiseen kerrontaan. Spohr ennakoi Beethovenin jälkeistä harmonista maailmaa ja ihaili sekä johti paljon Richard Wagnerin musiikkia. Mozartin ja Weberin vaikutus on kiistatonta. Spohrin opusluettelo käsittää yli 200 teosta, joista nykyään kuulee vielä mm. viulukonserttoa, nonettoa ja septettoa. Nonetto valmistui vuonna 1813 ja sen maisemallinen romanttinen kieli vie syvälle 1800-luvun maisemaan lähes neitseelliseen idylliin.

Richard Straussin isä oli Münchenin kuninkaallisen oopperaorkesterin käyrätorvensoittaja ja äiti panimoyrittäjän tytär. Franz Strauss oli arvostettu muusikko, joka eteni urallaan käyrätorvensoiton professoriksi ja Baijerin kuninkaalliseksi kamarimuusikoksi. Hän piti huolen poikansa kasvatuksesta: nelivuotiaana poika pantiin soittamaan pianoa, kuusivuotiaana tämä sävelsi ensimmäiset teoksensa, kahdeksanvuotiaana aloitti viulunsoiton ja yksitoistavuotiaana sävellysopinnot. Strauss kävi lukion ja opiskeli vuoden verran 1882-83 yliopistossa. Häntä kiinnostivat filosofia ennen kaikkea Arthur Schopenhauerin ajatukset, teatterista William Shakespearen teokset ja laajalti estetiikka. Ensimmäiset sävellykset olivat lähinnä lauluja, pianokappaleita ja kamarimusiikkia. Orkesteriin hän tutustui tarkemmin 1870-luvun lopussa isän johtaessa paikallista sinfoniaorkesteria. Tälle yhtyeelle nuori säveltäjä kirjoitti ensimmäiset orkesteriteoksensa, lähinnä marsseja, konserttialkusoittoja ja serenadeja.

Richard Straussin terveys heikkeni vuonna 1944 ja hän aikoi matkata kylpylään Badeniin Zürichin lähelle. Saksan natsihallitus ei kuitenkaan antanut matkustuslupaa. Niinpä muusikkoystävät Karl Bohm, Paul Sacher ja Willi Schuh tekivät suunnitelman ja kutsuivat Straussin Sveitsiin tilausteoksen varjolla. Strauss vastasi Bohmin kirjeeseen, että teos Adagio yhdelletoista jouselle on syntymässä ja niin Strauss sai hallinnolta luvan ja pääsi matkaan. Strauss aloitti Metamorfooseja -teoksen säveltämisen 13.3.1945 ja sävelsi alun pitäen septeton, joka myöhemmin laajeni 23 jousen teokseksi. Wienin oopperatalon tuhoutuminen sysäsi säveltäjän työnsyövereihin ja Metamorfoosit valmistui 12.4.1945.

Teoksen ytimessä soi Straussin omima retoriikan keino ilmaista kipua ja surua tuhoutuneesta kotimaasta ja sodan kärsimyksistä. Koko struktuurin hahmossa voi kuulla välähdyksiä Beethovenin kolmannen Eroica ja viidennen Kohtalon sinfonian, Mozartin Jupiter-sinfonian maailmasta tai vaikkapa Bachin fuugista.Münchenin muistovalssi soi tuhotun Münchenin oopperatalon muistolle.

Milko Vesalainen 0405478706

Nuorille suunnattu realitysarja Skopa elämä kuvaa kaunistelematta parikymppisten opiskelijoiden arkea Kuopiossa. Sarjan ensimmäinen jakso on katsottavissa 22. maaliskuuta YouTubessa.

Todellisiin hetkiin pohjautuvan sarjan päähenkilöinä loistaa kymmenen tavallista suomalaista nuorta. Katsoja pääsee seuraamaan läheltä, millaisia ilonaiheita ja haasteita he kohtaavat yhden viikon aikana. Opiskelijoiden päivät ovat pitkiä, opiskelun ohessa on käsiteltävät kaikkea sitä, mitä elämä tuo tullessaan ja tavoiteltava omia unelmia.

Kuvausryhmänsä kanssa lähes yötä päivää nuorten mukana kulkenut vastaava tuottaja-ohjaaja Tuomas Moilanen kertoo vaikuttuneensa siitä, kuinka ennakkoluulottomasti päähenkilöt avasivat elämänsä ja sitoutuivat kuvauksiin.

- Oli upeaa nähdä, kuinka luontevia nuoret olivat, vaikka kamera oli jatkuvasti lähes iholla. Jännitimme aluksi, miten päätähtemme selviävät tiiviistä kuvausviikosta, mutta he ylittivät kaikki odotuksemme. Saimme talteen ainutlaatuisia hetkiä, Moilanen kertoo.

Vaikka sarja on suunnattu erityisesti nuorille ja opiskelijoille, on sillä annettavaa myös vanhemmille katsojille. Opiskeluvuodet on elämänvaihe, jota moni muistelee mielellään, mutta aika kultaa muistot lopulta nopeasti.

- Kun lapsuudenkodissa käydään muutaman kerran vuodessa, kaikkia arjen sattumuksia ja niihin liittyviä fiiliksiä ei tule jaettua perheelle. Skopa elämää katsottuaan vanhemmat käsittävät paremmin, millaisista asioista opiskelevan nuoren elämä todella koostuu tänä päivänä, Moilanen toteaa.

Vanhemman näkökulmasta opinnoissa menestyminen voi näyttäytyä kaikkein tärkeimpänä, mutta itsenäisen elämän ensimetreillä kulkeville nuorille oman tien etsiminen, ystävät ja rakkaus sekä pienet suuret hetket tekevät elämästä elämisen arvoista.

- Oli hienoa huomata, että jokainen päähenkilö oli löytänyt omannäköisensä opiskelupaikan, mikä luo heille suuntaa tulevaisuuteen. Kuvausviikko nuorten kanssa oli huikea matka myös minulle ja Raine Siltalalle, joka toimi sarjan toisena ohjaajana. Näiden nuorten näkemykset, pohdinnat ja teot muistuttavat siitä miten tärkeää on elää hetkessä, Moilanen sanoo.

FAKTANURKKA - SKOPA ELÄMÄ:

• Viisiosainen realitysarja opiskelijaelämästä.
• Ensi-ilta on 22.3.2018 YouTubessa. Katsottavissa myös verkossa skopaelama.fi.
• Päähenkilöitä haettiin avoimella castingilla Pohjois-Savon oppilaitoksista (Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Savon ammattiopisto ja Ylä-Savon ammattiopisto sekä Kuopion alueen urheiluakatemia).
• Realitysarjan toteuttaa Kuopion alueen Maakunnallinen yhteismarkkinointi, jota Kuopion kaupunki koordinoi.
• Sarja on kuvattu Kuopiossa, ja sarjan nimi saikin inspiraatiota Kuopio-nimen yhdestä historiatulkinnasta.
• Tuotantoyhtiö Oddy Inc. Oy

Lisätietoja:

Lisätietoa kuvauksista, sarjan päähenkilöistä ja heidän haastattelupyynnöt:

• Tuomas Moilanen, Tuottaja, Oddy Inc., 0400 406 821

Lisätietoja sarjan toteuttamisen taustoista:

• Kirsi Soininen, Markkinointijohtaja, Kuopion kaupunki, puh. 044 718 2020, kirsi.soininen(at)kuopio.fi
• Laura Kokko, Kansainvälisten asioiden sihteeri, Kuopion kaupunki, Maakunnallinen yhteismarkkinointi, 044 718 2018, laura.kokko(at)kuopio.fi

Pressikuvat:

https://www.dropbox.com/sh/6ubx8njmoi233ff/AADxXZQ_2CyhMdc-wbApdRU5a?dl=0

Maailman kovin maalaisfestari Karjurock uudistuu kesäksi 2018. Karjurock on aina luottanut rohkeasti omaan tyyliinsä kesän festivaalien joukossa ja tänäkin vuonna tästä linjasta pidetään kiinni. Festivaalin yleisö on Lokalahdella tottunut perinteiseen festivaaliin, jossa maalaistunnelma on jatkuvasti läsnä kun kesken festarien voi poiketa vaikka nauttimaan biisonien mylvinnästä läheisellä laitumella.

19.-21.7. järjestettävällä festivaalilla nähdään kotimaamme huippukattaus aina suomirockin legenda Popedasta keväällä Vain Elämää -ohjelmassa esiintyviin Kasmiriin ja Mira Luotiin. Äitien ja tyttärien sydämet sulattaa pitkältä julkaisutauolta palannut Juha Tapio ja 30 -vuotiskiertuetta viettävältä Klamydialta on odotettavissa biisejä koko pitkän uran ajalta. Muita päälavan esiintyjiä ovat mm. Neljä Ruusua, Teflon Brothers, Egotrippi, Petri Nygård ja Agents.

Legendaarisen jättiteltan tuplatessa kokonsa, tullaan siellä juhlimaan suuren luokan ysäri -bileitä, joissa huippu DJ:t tanssittavat juhlakansaa ja aikansa tähdet valtaavat stagen kun mm. legendaarinen espanjalainen Las Ketchup villiinnyttää juhlijoita. Nämä espanjalaissisarukset esiintyvät enää harvakseltaan ja Karjurockilla on kunnia tuoda bändi Suomeen 15:n vuoden tauon jälkeen. Yhtye julkaisi kesällä 2002 singlen ”The Ketchup Song”, joka nousi listaykköseksi useassa maassa. Pian singlen julkaisun jälkeen ilmestyi Las Ketchupin ensimmäinen albumi Hijas del Tomate, jota myytiin yli 12 miljoonaa kappaletta. Lisäksi kiinnitettynä tähän mennessä on Waldo's People ja E-Rotic.
- Karjurock on aina pyrkinyt tuomaan poikkeuksellisia artisteja tapahtumaan ja nyt onnistuttiin saamaan jälleen kerran sellainen. Ketäpä ei muistaisi legendaarista Ketchup Songia, kommentoi tapahtuman promoottori Robert Sainio. 

Alueen kolmannen lavan valtaa Turku Rock Academy bändeineen. Karjurockin ja Turku Rock Academyn jo vuosia kestäneen tiiviin yhteistyön hedelmiä kuullaan koko festarien ajan yläpihan vanhalla VIP -alueella.

Festarit aloittaa torstain perhepäivä, jonka ensimmäinen kiinnitys on lasten kestosuosikki Ti-Ti Nalle. Perhepäivässä on ohjelmaa ja aktiviteettejä aina vauvasta vaariin. Alueelta löytyy mm. tivoli ja pomppulinna sekä erilaisia vesileikkejä. Aku Hirviniemi kruunaa päivän päälavalla omalla hulvattomalla show'llaan.

Karjurockin legendaariset VIP -alueet ovat lähes aina olleet loppuunmyytyjä. Tänä kesänä nämä alueet on yhdistetty ja huippusuosion saavuttanut Super VIP laajentuu kahteen kerrokseen. Välittömästi lavan läheisyydessä sijaitseva VIP myytiin ensimmäisenä vuotena loppuun ennätysajassa. Alueella tarjoillaan perjantaina ja lauantaina vaihtuvat ylelliset menut oman ohjelman ja VIP -emäntien säestäessä menoa.
- Ollaan monta vuotta tehty tätä festaria ja kuunneltu paljon palautetta. Selkeästi ihmiset haluavat tälläisiä elämyksiä mitä tämä VIP -tarjoaa, kertoo Sainio.

Festarialueen ulkopuolella palvelee torstaista sunnuntain aamutunneille saakka Navetta -yökerho, jossa vietetään Karjurockin etko- ja jatkobileitä päivittäin oman housebändin säestämänä.
- Jo pitkään on kaivattu Karjurockille jatkobileitä ja Navetta -yökerho on nyt vastaus tähän.  Juomat tulee takuulla olemaan kylmiä ja meno kuumaa, kommentoi Sainio.

Tapahtuman leirintäalue KarjuCamp tarjoaa maalaisidylliä parhaimmillaan. Kivenheiton päässä festarialueesta sijaitsevassa leirinnässä on täysin ainutlaatuinen tunnelma ja useat autokunnat ovatkin vuosia leiriytyneet omilla vakiopaikoillansa.  Alueen paikkojen varaus on avattu osoitteessa www.karjurock.fi.

Varmistuneet esiintyjät:
Juha Tapio, Neljä Ruusua, Teflon Brothers, Egotrippi, Kasmir, Popeda, Petri Nygård, Mira Luoti, Agents, Klamydia, Francine, Ti-Ti Nalle, Waldo's People, Las Ketchup, E-Rotic, Aku Hirviniemi

Liput (ennakko/ovi):
To (perhepäivä) 20€ / 25€
To (perhelippu 5 henk.) 55€ / 65€
Pe / La -päivälippu 45€ / 55€
2 pv (pe-la) 75€ / 85€
3 pv (to-la) 95€ / 105€

Pe / La VIP 149€
2 pv VIP (pe-la) 259€  

Ennakkolipunmyynti:
www.ticketmaster.fi/karjurock

Lisätiedot:
Promoottori Robert Sainio, 040 595 95 81, robert.sainio@karjurock.fi
Tiedotus Marko Savolainen, 040 775 97 77, marko.savolainen@karjurock.fi

Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja visuaalisten taiteiden toimikunta ovat jakaneet kuvataiteen apurahoja ja avustuksia yhteensä 628 000 euroa. Apurahojen summa kasvoi 10 prosentilla vuodesta 2017. Kohdeapurahan sai 143 taiteilijaa tai työryhmää ja avustus jaettiin 19 yhteisölle.

Yhteisöjen avustuksilla tuetaan näyttelytoimintaa, kuten kuvataiteen kesänäyttelyitä sekä taidelainaamoja. Avustuksia jaettiin myös taiteilijayhteisöjen työväline- ja työhuonehankintoihin. Suurimmat avustukset saivat Taidekeskus Purnu kesänäyttelyynsä, Kaakon taide ry monipuolisiin näyttelyihinsä ja tapahtumiin sekä tamperelaisen Rajataide ry näyttelyiden järjestämiseen.

Kaikkiaan 19 yhteisölle jaettiin 110 000 euroa. Hakemuksia tuli 46.

Visuaalisten taiteiden toimikunta jakoi kuvataiteen kohdeapurahoja 518 000 euroa. Apurahoja jakaessaan visuaalisten taiteiden toimikunta otti kantaa yhä yleistyvään galleriavuokrakäytäntöön. Toimikunta painotti rahanjaossa materiaali- ja laitekustannusten osuutta ja jakoi vähemmän sellaisia apurahoja, joilla maksetaan suoraan galleriavuokria.

Suurimmat kohdeapurahat olivat 10 000 euroa. Sellaisen saivat performanssitaiteilija John Court teosten valmistamiseen neljässä eri maanosassa sekä Aiju Salminen, jonka kuraattori-taiteilija-työryhmä järjestää ensi kesänä Kotkassa nykytaiteen ryhmänäyttelyn.

Apurahan sai 143 taiteilijaa tai työryhmää. Hakemuksia tuli 573. Apurahat ja avustukset maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Visuaalisten taiteiden toimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää kuvataiteen, valokuvataiteen, sarjakuva- ja kuvitustaiteen sekä ympäristötaiteen apurahoista. Taike kuulee toimikuntaa yhteisöavustuksia koskevissa asioissa.

Lisätietoja:
Henri Terho, erityisasiantuntija, henri.terho@taike.fi, p. 0295 330 901

Kohdeapurahat, yhteensä 518 350 euroa

Alftan Henni, Pariisi, 3 000 €
Yksityisnäyttelyn järjestämiseen

Allonen Päivi, Vantaa, 4 000 €
Materiaalikustannuksiin

Anoschkin-Haapala Jasmin, Helsinki, 4 000 €
Teosten materiaalikuluihin

Apajalahti Sampo, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Autio Elina, Valkeakoski, 2 000 €
Näyttelyn järjestämiseen

Bruel Océane, Helsinki, 2 500 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Brümmel Frank, Turku, 3 000 €
Materiaalihankintoihin

Court John, Tornio, 10 000 €
Teosten valmistamiseen ja esittämiseen

Eerola Eeva-Riitta, Helsinki, 6 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) näyttelykustannuksiin

Ekström Saara, Turku, 5 000 €
Näyttelykustannuksiin

Eskola Jenni, Pori, 3 000 €
Materiaali- ja kehystyskuluihin

Gaál Miklos, Helsinki, 7 000 €
Piirrosinstallaation työstämiseen

Godin Marie-Andrée, Oulu, 5 000 €
For research and creative process

Gryta Ilmari, Tervakoski, 5 000 €
Teoskokonaisuuden valmistamiseen

Gryta Radoslaw, Hikiä, 5 000 €
Työnosturin pystyttämiseen

Gustafsson Tatu, Salo, 2 000 €
Näyttelyn valmistamiseen

Haapasaari Riikka, Vantaa, 1 500 €
Näyttelykustannuksiin

Haka Kaarina, Helsinki, 6 000 €
Työryhmälle (7 henkilöä) materiaalikuluihin ja näyttelyn järjestämiseen

Halinen Kaisaleena, Espoo, 4 000 €
Yksityisnäyttelyn kuluihin

Hamm Kalle, Helsinki, 4 000 €
Näyttelyiden järjestämiseen

Hanni Pälvi, Tampere, 3 000 €
Materiaalikuluihin ja työskentelyyn

Heiska Hannaleena, Helsinki, 4 000 €
Materiaali- ja tuotantokustannuksiin

Holländer Ylva, Porvoo, 7 000 €
Videoanimaation kustannuksiin

Horvath Sanna, Neumarkt in der Oberpfaltz, 2 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) projektin ja näyttelyn toteuttamiseen

Huber Sasha, Helsinki, 1 970 €
For expenses of exhibition

Hyrkkänen Anna, Tampere, 3 000 €
Teoskokonaisuuden toteuttamiseen

Hyvönen Riikka, Helsinki, 2 000 €
Teosten materiaalikuluihin

Hänninen Lotta, Helsinki, 2 500 €
Yksityisnäyttelyn järjestämiseen

Härkönen Henrik, Imatra, 4 000 €
Projektin toteuttamiseen

Ingman Lotta, Vihti, 3 000 €
Näyttelyn valmistamiseen

Isorättyä Pekka, Tornio, 2 000 €
Työryhmälle (2) veistoksen kustannuksiin

Juopperi Elina, Järvenpää, 3 000 €
Näyttely- ja teoskustannuksiin

Jääskeläinen Emma, Espoo, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Kaarlehto Iiris, Vantaa, 4 500 €
Työryhmälle (5 henkilöä) videoteoksen kustannuksiin

Kallio Mikko, Tampere, 1 500 €
Teoskustannuksiin

Kamanger Dzamil, Helsinki, 5 000 €
Näyttelyiden järjestämiseen

Kangas Johannes, Janakkala, 1 500 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Kannosto Sakari, Helsinki, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Karsi Jouna, Turku, 5 000 €
Näyttelyn valmistamiseen

Karvonen Otto, Helsinki, 6 000 €
Teosten valmistamiseen

Kassinen Saija, Helsinki, 3 500 €
Lyhytelokuvasarjan tuotantokuluihin

Kekarainen Pertti, Helsinki, 6 000 €
Näyttelykustannuksiin

Keko Hermanni, Helsinki, 3 500 €
Näyttelyn valmistamiseen

Keränen Olli, Helsinki, 6 000 €
Teosten valmistaminen

Ketola Sirkku, Turku, 4 000 €
Näyttely- ja projektikuluihin

Koivisto Outi, Helsinki, 4000.00 €
Työryhmälle (6 henkilöä) työvälineiden hankintaan

Kokko Timo, Kuopio, 3 000 €
Näyttely- ja julkaisukustannuksiin

Kontinen Tero, Helsinki, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Korkalo Tuomas, Rovaniemi, 2 000 €
Teosten valmistamiseen ja kustannuksiin

Korkiakoski Sami, Kuopio, 3 000 €
Näyttelyiden materiaalikustannuksiin

Korpela Teemu, Helsinki, 4 000 €
Näyttelykustannuksiin

Koskentola Kristiina, Helsinki/Amsterdam, 5 000 €
Teossarjan valmistamiseen

Kraama Jonna, Tampere, 5 500 €
Teoksen ja performanssin valmistamiseen

Krappala Mari, Turku, 2 500 €
Työryhmälle (5) näyttelyn tuotantokuluihin

Kumpulainen Hannele, Helsinki, 2 000 €
Maalaustarvikkeisiin

Kuorinki Mikko, Helsinki, 3 500 €
Materiaalikuluihin

Kuparinen Katri, Imatra, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Kurunsaari Heli, Helsinki, 4 000 €
Työryhmälle (3 henkilöä) materiaalikuluihin

Kärkkäinen Arja, Helsinki, 3 500 €
Materiaali- ja näyttelykustannuksiin

Kärkkäinen Reijo, Kuopio, 4 000 €
Näyttelyn valmistamiseen

Lappi Laura, Asikkala/New York, 4 000 €
Teossarjan valmistamiseen

Lassila Maija, Helsinki, 1 700 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Leeve Jaakko-Ilkka, Helsinki, 2 000 €
Näyttelyn materiaalikustannuksiin

Lehtelä Anne, Nokia, 1 500 €
Teosten tekemiseen

Lehtola Toni, Pori, 5 000 €
Teoskustannuksiin

Lindqvist Robin, Helsingfors, 1 800 €
För materialkostnader

Lindström Oskar, Helsinki, 4 000 €
till arbetsgrupp (3 personer) för utställningskostnader

Lounila Liisa, Helsinki, 5 000 €
Videoteoksen kustannuksiin

Löfqvist Mattias, Vasa, 4 000 €
För tillverkning av utställningar

Malin Sampo, Riihimäki, 2 000 €
Näyttelyn materiaalikustannuksiin

Martikainen Aleksi, Helsinki, 5 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) teoksen valmistamiseen

Martola Janne, Helsinki, 1 500 €
Materiaalihankintoihin

Mattila Jaakko, Helsinki, 4 000 €
Materiaali- ja kehystyskuluihin

Matveinen Heini, Espoo, 3 500 €
Näyttelykustannuksiin

Meriläinen Verna, Helsinki, 1 500 €
Näyttelyn valmistamiseen

Mielonen Tiina, Helsinki, 3 000 €
Materiaali- ja valmistuskuluihin

Mustonen Maarit, Helsinki, 6 000 €
Näyttelyn ja kirjan kustannuksiin

Mäenpää Kristiina, Turku, 3 000 €
Materiaalikustannuksiin

Mäkikoskela Ville, Helsinki, 2 000 €
Työhuoneen varusteluun

Mäkilä Rauha, Helsinki, 4 000 €
Materiaalikustannuksiin

Mäkinen Vesa, Helsinki, 2 000 €
Taidenäyttelyn toteuttamiseen

Männikkö Pia, Helsinki, 3 000 €
Teoskustannuksiin

Nelimarkka Josefina, Helsinki, 3 000 €
Teosten tuotantokuluihin

Nerg Henna, Kuopio, 4 000 €
Teoksen valmistamiseen

Niemi Akuliina, Helsinki, 2 000 €
Työryhmälle (3 henkilöä) näyttelyn järjestämiseen

Nieminen Inka, Helsinki, 5 000 €
Näyttelykuluihin

Nio Leena, Espoo, 3 000 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Nio-Juss Noora, Helsinki, 5 000 €
Materiaalikustannuksiin ja työhuoneen kunnostamiseen

Ollikainen Paula, Tampere, 1 500 €
Näyttelyn valmistamiseen

Paakkola Mikko, Turku, 5 000 €
Näyttelykustannuksiin

Pakkanen Joona, Hollola, 3 000 €
Materiaalikustannuksiin

Palo-oja Reija, Turku, 1 500 €
Näyttelyn valmistamiseen

Palosaari Sari, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Peltola Sakari, Loimaa, 3 000 €
Työvälineiden ja materiaalien kustannuksiin

Peura Eeva, Helsinki, 2 000 €
Materiaalihankintoihin

Pieski Outi, Utsjoki, 9 000 €
Työryhmälle (3 henkilöä) näyttelykustannuksiin

Piilola Tamara, Helsinki, 2 500 €
Yksityisnäyttelyn kustannuksiin

Pikkarainen Sami, Turku, 2 000 €
Työryhmälle (3 henkilöä) teoksen rakentamiseen

Purhonen Anders Jani, Helsinki, 4 000 €
Näyttelykustannuksiin

Puustinen Merja, Espoo, 3 500 €
Työryhmälle (2) näyttelymateriaaleihin

Päivinen Sirpa, Helsinki, 6 000 €
Työryhmälle (6) näyttelytoimintaan

Raatikainen Samu, Turku, 3 000 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Raitanen Tiina, Helsinki, 2 000 €
Työvälineisiin ja materiaaleihin

Ranki Merja, Tuusula, 3 300 €
Työryhmälle (5) työhuoneen varusteluun ja laitteisiin

Rautiainen Satu, Helsinki, 2 000 €
Yksityisnäyttelyn kuluihin

Rautiainen Taneli, Helsinki, 6 450 €
Näyttelykustannuksiin

Reinhard Aurora, Helsinki, 3 500 €
Teos- ja näyttelykustannuksiin

Reittu Leena, Rääkkylä, 5 000 €
Teossarjojen valmistamiseen

Renvall Markus, Kirkkonummi, 5 000 €
Teoksen valmistamiseen

Rosavaara Katriina, Helsinki, 3 000 €
Näyttelyn valmistamiseen

Räbinä Paavo, Helsinki, 4 000 €
Näyttelyn kustannuksiin

Räsänen Jarkko, Hollola, 3 000 €
Näyttelyn järjestämiseen

Saarinen Raimo, Helsinki, 1 900 €
Teos- ja näyttelykustannuksiin

Saksman Maija, Helsinki, 3 000 €
Teosten valmistuskuluihin

Salmijärvi Katariina, Helsinki, 3 000 €
Materiaalikuluihin ja työhuoneen varusteluun

Salminen Aiju, Helsinki, 10 000 €
Työryhmälle (9) taidenäyttelyn järjestämiseen

Salo Pia, Rauma, 2 000 €
Näyttelyteosten valmistamiseen

Schroderus Noora, Salo, 7 000 €
Materiaalikustannuksiin

Sedlerova Kristina, Helsinki, 6 000 €
Työryhmälle (2) näyttelykustannuksiin

Suonpää Visa, Turku, 5 000 €
Työryhmälle (2) animaation tuotantokuluihin

Syrjälä Nestori, Helsinki, 3 400 €
Videoteoksen toteuttamiseen

Syvänoja Janna, Helsinki, 4 000 €
Näyttelyn valmistamiseen

Talpsepp-Jaanisoo Berit, Pirkkala, 7 000 €
Näyttelykustannuksiin

Tammisaari Tuukka, Helsinki, 3 000 €
Näyttelyjen kustannuksiin

Tervo Niina, Helsinki, 5 000 €
Yksityisnäyttelyn kustannuksiin

Terävä Anni, Helsinki, 2 700 €
Videoteoksen kustannuksiin

Toukkari Milla, Helsinki, 4 000 €
Työryhmälle (2) yhteisnäyttelyn kustannuksiin

Tuokko Kirsti, Helsinki, 2 500 €
Näyttelyn valmistamiseen

Tuomi Juhani, Tampere, 3 000 €
Työhuone- ja materiaalikuluihin

Tuori Anna, Helsinki, 4 000 €
Työhuoneen varusteluun

Tuovinen Tuomo, Helsinki, 6 000 €
Työryhmälle (6 henkilöä) julkaisukuluihin

Turkko Antti, Turku, 1 500 €
Näyttely- ja työvälinekustannuksiin
    
Turunen Aki, Helsinki, 2 000 €
Materiaalikuluihin

Ukkonen Emilia, Helsinki, 1500 €
Näyttelyn valmistamiseen

Vaittinen Timo, Helsinki, 3 910 €
Materiaalikustannuksiin

Vehkaperä-Palo Heli, Karkkila, 3 000 €
Näyttelyjen valmistamiseen

Vesala Jarno, Nokia, 2 220 €
Materiaalikuluihin

Walve Susa, Imatra, 2 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) näyttelykustannuksiin

Westerberg Hanna, Helsinki, 5 000 €
Materiaalikustannuksiin

Väisänen Arto, Kuopio, 5 000 €
Näyttelykustannuksiin

Yli-Annala Kari, Helsinki, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Zettergren Rut Karin, Helsinki, 4 000 €
För material av konstinstallation

Östlund Charlotta, Helsingfors, 3 500 €
För produktions- och utställningskostnader

Erityisavustukset, yhteensä 110 100 euroa

Aimo Tukiaisen Purnun säätiö, Orivesi, 15 000 €
Taidekasvatus- ja näyttelytoimintaan

Arkipelag Workshop yhdistys ry, Kemiö, 4000 €
Taidegrafiikan työvälinehankintoihin

Hyvinkään Taiteilijaseura ry, Hyvinkää, 6 000 €
Juhlanäyttelyn ja julkaisun kustannuksiin

Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry, Hämeenlinna, 2 000 €
Juhlavuoden tapahtumiin

Joensuun Taiteilijaseura ry, Joensuu, 7 000 €
Näyttelyjen, tapahtumien ja koulutusten kustannuksiin

Jöötti ry, Turku, 2000 €
Paineilmalaitteiston hankkimiseen

Kaakon taide - visuaalisten taiteiden verkosto ry, Lappeenranta, 10 000 €
Näyttelyjen ja tapahtumien kustannuksiin

Kuopion Kuvataiteilijat ry, Kuopio, 6000 €
juhlavuoden tapahtumien kustannuksiin

Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura ry, Lohja, 4 000 €
Taidelainaamon ja kulttuuribussin kustannuksiin

Naivistit Iittalassa -säätiö, Iittala, 7 000 €
Kesänäyttelyn ja työpajojen järjestämiseen

Nykykulttuuriyhdistys Suunnitelma B ry, Turku, 4 000 €
Galleria- ja tapahtumatoiminnan kustannuksiin

Oranki Art ry, Pello, 4 000 €
Näyttelyn kustannuksiin

Porin Taiteilijaseura ry, Pori, 5 000 €
Näyttelyjen, tapahtumien ja taidelainaamotoiminnan kustannuksiin

Rajataide ry, Tampere, 9 000 €
Galleriatoiminnan kustannuksiin

T.E.H.D.A.S. ry, Pori, 7 000 €
Tapahtumien järjestämiseen ja näyttelytoiminnan kustannuksiin

Taidekivenveisto ry, Helsinki, 4 000 €
Veistämötoiminnan kustannuksiin

Taideyhdistys Elsuupa ry, Kärsämäki, 5 000 €
ARS Kärsämäki 2018 -näyttelyn järjestämiskuluihin

Taiteilijaseura NYTE ry, Pori, 5 000 €
Galleriatoiminnan ja tapahtumien kustannuksiin

Turun Taidegraafikot ry, Turku, 4 100 €
Gallerian peruskorjauksen kustannuksiin

Koskettava kuvaus Suomen historian kivuliaimmista hetkistä

Kun Suomen sisällissota päättyi toukokuussa 1918 valkoinen armeija sulki punaisia vankileireille. Yksi suurimmista vankileireistä sijaitsi Lahden Hennalassa.

Marjo Liukkosen uuden tutkimuksen mukaan Hennalan vankileirillä tapahtui Suomen historian suurin naismurha, sillä yli 220 nuorta naista menetti siellä henkensä. Vaikka on kulunut sata vuotta, koskaan aiemmin ei ole kerrottu, mitä Hennalassa oikein tapahtui ja miksi.

Hennalan naismurhat 1918 tuo ensi kerran esiin, kuinka laiton kenttäoikeus valikoi teloitettavat naiset. Kirja kertoo, keitä murhaajat ja vartijat olivat ja miksi he toteuttivat naisten joukkomurhan. Se paljastaa myös vankileirin olot laajemmin: lapsivangit, nälän ja janon sekä vankien raiskaamisen, pahoinpitelyn ja mielivaltaisen tappamisen.

Laajaan arkisto- ja muistitietoaineistoon perustuva teos kuvaa vavahduttavasti Suomen sisällissodan synkimpiä hetkiä.

Hennala ei ollut outo poikkeus historian virrassa, vaan yksi pysäkki vallan väärinkäytön jatkumossa. Ilman muistitietoa tämä kirja olisi jäänyt pelkäksi tilastotiedoksi leirin naisista. Ilman muistitietoa naiset olisivat olleet vain miesten toiminnan kohteita. Naisista muutamat saivat tutkimuksessa nimen lisäksi myös persoonallisuuden. Heistä tuli omalla tahdollaan toimivia yksilöitä. Hennalassa, kuten monilla vankileireillä ennen ja jälkeen sen, pyrittiin nopeuttamaan kuviteltua luonnonvalintaa ja voittajien mielestä ”oikeaa” historiallista kehitystä. Kiihkoisänmaallisuus ja rodunjalostustiede tarjosivat siihen otollisen maaperän ja työkalut.

Marjo Liukkonen on toiminut tutkijana, päätoimittajana ja opettajana. Hennalan naismurhat 1918 -tutkimus sai alkunsa Liukkosen löydettyä Kansallisarkistosta Lahden sotavankileirin nais- ja lapsivankien järkyttävät pidätyskortit. Marjo Liukkonen asuu Lahdessa, jossa vankileirin tapahtumat ovat edelleen kipeä asia.

Seuraa Marjo Liukkosen blogia ”Hennalan naismurhat 1918” täältä!

Marjo Liukkonen
Hennalan naismurhat 1918
352 s., Vastapaino 2018

Kirjan tekijä:
Marjo Liukkonen, marjoriitta.liukkonen@gmail.com

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Embargo 13.3.2018 klo 08.00

Taiteen edistämiskeskus on jakanut valokuvataiteen avustuksia ja kohdeapurahoja yhteensä 280 000 euroa. Apurahan sai 48 valokuvataiteilijaa.

Valokuvataiteen kohdeapurahoista 19 jaettiin valokuvakirjojen valmistamiseen. Kati Leinonen, Sakari Viika, Taneli Eskola ja Juha-Pekka Inkinen saivat kukin yli 10 000 euroa valokuvateoksia varten. Valokuvakirjoilla on tärkeä merkitys taiteenalan kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta. Kohdeapurahaa haki 162 valokuvataiteilijaa tai työryhmää.

Yhteisöavustuksia jaettiin yhteensä 18 000 euroa. Avustuksen saivat Suomen Pimiötaiteilijat vedostuskurssien järjestämiseen sekä Kaakkois-Suomen valokuvakeskus ja Lahden valokuvataide näyttelytoiminnan kustannuksiin. Hakemuksia tuli neljä.

Apurahat ja avustukset maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Visuaalisten taiteiden toimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää kuvataiteen, valokuvataiteen, sarjakuva- ja kuvitustaiteen sekä ympäristötaiteen apurahoista. Taike kuulee toimikuntaa yhteisöavustuksia koskevissa asioissa.

Lisätietoja:
Henri Terho, erityisasiantuntija, henri.terho@taike.fi, p. 0295 330 901

Kohdeapurahat, yhteensä 262 750 euroa

Aalto-Setälä Liina, Helsinki, 6 000 €
Työryhmälle (4) taidetilan toimintaan

Anttila Rita, Helsinki, 3 000 €
Näyttelyn teoskustannuksiin

Eskola Taneli, Helsinki, 12 500 €
Valokuvateoksen valmistamiseen

Eweis Yehia el-Sharif, Lohja, 7 000 €
Työryhmälle (8 henkilöä) näyttelyn järjestämiseen

Gallen-Kallela Maria, Helsinki, 10 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) valokuvakirjan valmistamiseen

Halso Ilkka, Orimattila, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Hannula Eeva, Helsinki, 6 000 €
Valokuvataidekirjan valmistamiseen

Heinonen Aukusti, Helsinki, 4 000 €
Valokuvakirjan painokustannuksiin

Heinänen Pauliina, Helsinki, 8 000 €
Valokuvakirjan valmistamiseen

Inkinen Juha-Pekka, Helsinki, 12 000 €
valokuvataidekirjan valmistaminen

Jasu Appu, Helsinki, 3 800 €
Valokuvataidekirjan valmistamiseen

Kannisto Aino, Helsinki, 4 500 €
Näyttelykustannuksiin

Kapanen Martti, Jyväskylä, 8 000 €
Valokuvateoksen valmistamiseen

Karjalainen Hannu, Helsinki, 4 000 €
Näyttelyn teoskustannuksiin

Karppanen Joel, Oulu, 6 500 €
Valokuvakirjan valmistamiseen

Kaski Heikki, Kirkkonummi, 7 000 €
Työryhmälle (2) performanssiteoksen kustannuksiin

Käsmä Sanna, Helsinki, 4 500 €
Valokuvataidekirjan valmistamiseen

Leinonen Kati, Oulu, 14 500 €
Valokuvateoksen valmistamiseen

Linna Tuomas, Helsinki, 4 500€
Valokuvakirjan valmistamiseen

Luoma Niko, Helsinki, 6 000 €
Valokuvateoksen valmistamiseen

Malmström Henrik, Espoo, 4 000 €
Valokuvataidekirjan valmistamiseen

Melander Marco, Helsinki, 8 000 €
Työryhmälle (4) valokuvakirjan valmistamiseen

Mäki Maria, Sundsvall, 4 000 €
Valokuvaprojektin toteuttamiseen

Nieminen Viivi, Helsinki, 4 400 €
Teos- ja näyttelykuluihin

Niittyvirta Pekka, Helsinki, 5 000 €
Näyttelyn järjestämiseen

Niskanen Anna, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Noronkoski Juuso, Helsinki, 4 500 €
Työryhmälle (2) teoskustannuksiin

Nykänen Pirjo, Kemi, 3 000 €
Materiaalikustannuksiin

Paatos Karoliina, Rovaniemi, 10 000 €
Valokuvakirjan valmistamiseen

Pimenoff Vilma, Helsinki, 4 000 €
Näyttelyn valmistamiseen

Puikkonen Jussi, Kirkkonummi, 3 500 €
Teoskustannuksiin

Päiväläinen Riitta, Helsinki, 3 000 €
Teoskustannuksiin

Rantala Hannele, Helsinki, 4 000 €
Näyttelykustannuksiin

Rikala Mikko, Helsinki, 3 000 €
Teoskustannuksiin

Saarikoski Aura, Helsinki, 2 250 €
työskentelykustannuksiin

Saarto Ari, Helsinki, 1 800 €
Maisemaprojektin valmistamiseen

Sandgren Noora, Helsinki, 4 000 €
Yksityisnäyttelyn valmistamiseen

Savolainen Maija, Helsinki, 4 000 €
materiaali- ja näyttelykustannuksiin

Shakya Hannamari, Helsinki, 10 000 €
Valokuvateoksen valmistamiseen

Sirviö Sauli, Helsinki, 2 000 €
Yksityisnäyttelyn tuotantokuluihin

Soukka Saku, Helsinki, 5 700 €
Näyttelykustannuksiin

Suonpää Juha, Lempäälä, 8 000 €
Työryhmälle (3) valokuvateoksen valmistamiseen

Vallasjoki Toni, Helsinki, 3 000 €
Työryhmälle (5) näyttely- ja julkaisukustannuksiin

Weckman Julia, Espoo, 3 000 €
Näyttelyteosten valmistamiseen

Vera Adolfo, Vantaa, 3 000 €
Teoskustannuksiin

Viika Sakari, Helsinki, 14 500 €
Valokuvateoksen valmistamiseen

Vuorimies Risto, Sipoo, 1 800 €
työryhmälle (2) näyttely- ja teoskustannuksiin

Yli-Ikkelä Anne, Helsinki, 1 500 €
Näyttelykustannuksiin

Erityisavustukset, yhteensä 18 000 euroa

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus ry, Lappeenranta, 5 000 €
Näyttelytoiminnan kustannuksiin

Lahden valokuvataide ry, Lahti, 5 000 €
Näyttelytoiminnan ja työpajojen kustannuksiin

Suomen Pimiötaiteilijat ry, Helsinki, 8 000 €
Mustavalkovedostuskurssien järjestämiseen            
                           

Taiken visuaalisten taiteiden toimikunta on jakanut kaksi ympäristötaiteen kohdeapurahaa. Kahdelle hankkeelle jaettiin yhteensä 10 000 euroa.

Ympäristötaide on yksi pienimmistä taiteenaloista, joita Taike tukee. Tukea haettiin lähinnä taideprojekteihin, jotka toteutetaan luonnonympäristöissä tai osana rakennettua kaupunkiympäristöä. Riikka Aresalo sai 3 000 euroa kevyenliikenteenväylän varrelle Helsinkiin tehtävää teosta varten. Simon Gripenberg valmistaa taideteoksen, joka reagoi tuuleen.

Ympäristötaiteen apurahoihin tuli 12 ja yhteisöjen erityisavustuksiin kaksi hakemusta. Taike ei tällä kertaa jakanut yhtään avustusta. Apurahat maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Visuaalisten taiteiden toimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää kuvataiteen, valokuvataiteen, sarjakuva- ja kuvitustaiteen sekä ympäristötaiteen apurahoista. Taike kuulee toimikuntaa yhteisöavustuksia koskevissa asioissa.

Lisätietoja: Henri Terho, erityisasiantuntija, henri.terho@taike.fi, p. 0295 330 901

Kohdeapurahat, yhteensä 10 000 euroa

Aresalo Riikka, Helsinki, 3 000 €
Katutaiteelliseen projektiin

Gripenberg Simon, Jakobstad, 7 000 €
För att skapa en vindskulptur

Hyvä Vastapainon jäsen!

Marjo Liukkosen kirja Hennalan naismurhat 1918 on ilmestynyt! Extraetuna Vastapainon jäsenille tämän ja huomisen päivän ajan (8.–9.3.) kirja alehintaan 20 euroa! Toimituskulut lisätään hintaan.

Tilaa kirja heti verkkokaupastamme käyttämällä ostoskorissa koodia HENNALA!

Koskettava kuvaus Suomen historian kivuliaimmista hetkistä

Kun Suomen sisällissota päättyi toukokuussa 1918 valkoinen armeija sulki punaisia vankileireille. Yksi suurimmista vankileireistä sijaitsi Lahden Hennalassa.

Marjo Liukkosen uuden tutkimuksen mukaan Hennalan vankileirillä tapahtui Suomen historian suurin naismurha, sillä yli 220 nuorta naista menetti siellä henkensä. Vaikka on kulunut sata vuotta, koskaan aiemmin ei ole kerrottu, mitä Hennalassa oikein tapahtui ja miksi.

Hennalan naismurhat 1918 tuo ensi kerran esiin, kuinka laiton kenttäoikeus valikoi teloitettavat naiset. Kirja kertoo, keitä murhaajat ja vartijat olivat ja miksi he toteuttivat naisten joukkomurhan. Se paljastaa myös vankileirin olot laajemmin: lapsivangit, nälän ja janon sekä vankien raiskaamisen, pahoinpitelyn ja mielivaltaisen tappamisen.

Laajaan arkisto- ja muistitietoaineistoon perustuva teos kuvaa vavahduttavasti Suomen sisällissodan synkimpiä hetkiä.

Hennala ei ollut outo poikkeus historian virrassa, vaan yksi pysäkki vallan väärinkäytön jatkumossa. Ilman muistitietoa tämä kirja olisi jäänyt pelkäksi tilastotiedoksi leirin naisista. Ilman muistitietoa naiset olisivat olleet vain miesten toiminnan kohteita. Naisista muutamat saivat tutkimuksessa nimen lisäksi myös persoonallisuuden. Heistä tuli omalla tahdollaan toimivia yksilöitä. Hennalassa, kuten monilla vankileireillä ennen ja jälkeen sen, pyrittiin nopeuttamaan kuviteltua luonnonvalintaa ja voittajien mielestä ”oikeaa” historiallista kehitystä. Kiihkoisänmaallisuus ja rodunjalostustiede tarjosivat siihen otollisen maaperän ja työkalut.

Marjo Liukkonen on toiminut tutkijana, päätoimittajana ja opettajana. Hennalan naismurhat 1918 -tutkimus sai alkunsa Liukkosen löydettyä Kansallisarkistosta Lahden sotavankileirin nais- ja lapsivankien järkyttävät pidätyskortit. Marjo Liukkonen asuu Lahdessa, jossa vankileirin tapahtumat ovat edelleen kipeä asia.

Vasa stad delar årligen ut understöd för kulturverksamhet. I år utdelades totalt 77 000 euro i understöd till 48 sökande.

Understöd kan sökas som objektsunderstöd, stadskulturunderstöd eller verksamhetsbidrag och ansökningstiden är januari. Bidraget ska användas under år 2018.

Sammanlagt lämnades 69 understödsansökningar in och den ansökta summan var 235 307 €.

Enligt kulturchef Sanna Bondas framhävs den konstnärliga mångfalden i kulturunderstöden. I mängden fanns flera nya sökande och variationen bland sökandena var mycket stor.

-        Bland de som fick positiva beslut fanns flera betydande sökande som ständigt får understöd samt lokala kulturaktörer och ‑verksamheter, som till exempel skapandet av Sudenmorsiamet ja Weljet-artistgruppens allkonstverk för Konstens natt, Vasa Studentteater Rampen och stödandet av Meteorian, säger Bondas.

Å andra sidan har man med besluten gett plats och stöd för många nya initiativ.

-        Sådana är t.ex. anläggningen av en allmän bastu på Beckholmen, uppmärksammandet i Vasa av Estlands 100-årsjubileumsår, ett gatukonstprojekt och genomförandet av stadsbornas gemensamma, nya trädgårdsfest GardenFest.

Objektunderstöd fick:

Bothnia Rhythm Orchestra r.f., för en samproduktion, 1000 €

Gerby Kören, 10-årsjubileumskonsert, 300 €

Gerby Ungdomsförening, för renoveringskostnader, 1000 €

Jylinä, Tony, för konstnärligt arbete, 1000 €

Karppi, Tanja, för att stärka kabarékulturen i Vasa, 1000 €

Lehtimäki, Tiina, för utställningskostnader, 1000 €

Niskala, Aino, för att utarbeta en pjäs, 1000 €

Saukko, Valtteri, för att ordna en fotoutställning, 400 €

Sudenmorsiamet ja Weljet, för att framställa ett allkonstverk under Konstens natt, 2000 €

Finlands biblioteksmuseiförening rf, för en ”förtrollad matta” till sagostunderna i biblioteksmuseet, 500 €

Arbetsgruppen A Bigger Heart, för Stories of us-projektets kostnader, 1000 €

Arbetsgruppen Elfving och Kaivonen, för att genomföra tvåspråkiga berättelsesångstunder i servicehusen, 500 €

Arbetsgruppen Instant, för produktionskostnader för en skiva, 750 €

Arbetsgruppen TU(U)LEN LIEKKI, för att utarbeta en poesi-musik–föreställning, Viro 100, 1000 €

Understödsföreningen för Vocalensemblen Röster rf, för 10-årsjubileumskonsert, 300 €

Vaasa-Pärnu Seura ry, för att arrangera festen Viro 100-år, 500 €

Vaasan Musiikkiluokkien Tuki ry, för att arrangera en 40-årsfest, 300 €

Vasa Studentteater Rampen, för sommarteaterns kuliss- och dräktkostnader, 1000 €

Fotografiföreningen Ibis rf, för jubileumsutställning, 2000 €

Stadskulturunderstöd fick:

Arenius, Päivi, för ett gatukonstprojekt, 1000 €

Gerby-Västervik hembygdsförening rf, för verksamheten, 1200 €

Pikisaaren saunayhdistys, för att anlägga en allmän bastu på Beckholmen, 1500 €

Skafferiet Ritz, för att arrangera GardenFest-evenemanget, 5000 €

Vaasan Kalevalaiset ry, för att ordna KansallispukuPiknik-evenemanget, 1000 €

Vaasan Setlementtiyhdistys ry, för att ordna Brändö karneval, 1200 €

Vaasan Seudun Yhdistykset ry, för att ordna en musik- och allsångstillställning, 1000 

Verksamhetsunderstöd fick:

Edvinstigens Traditionssällskap rf, för konstparkens verksamhet, 500 €

Elokuvakeskus Botnia – Filmcentrum Botnia r.f., för verksamheten, 2000 €

Equatoria-maakunnan tukiyhdistys Suomessa ry, för att ordna ett ungdomsläger och en kulturdag, 750 €

Scenkonstföreningen Spel rf, för föreställningsverksamhet, 1500 €

Filmkollektivet Ekta r.f., för verksamheten, 1000 €

Föreningen Brage i Vasa r.f., för verksamheten, 6000 €

Gerby Musikskola, för verksamheten, 1000 €

Kpanlogo Yede ry, för verksamheten, 2000 €

Nukketeatteriyhdistys Pikku Aasi ry, för verksamheten, 2000 €

Ristinummen Musiikkikoulu ry, för verksamheten, 3000 €

Salsa Vaasa rf, för verksamheten, 1000 €

Skafferiet r.f., för verksamheten, 4500 €

Sundom bygdeförening rf. / Meteoria-sektionen, för verksamheten, 2500 €

Tanssimajakka ry, för verksamheten, 1500 €

The Doo-Bop Club r.f., för konsertverksamheten, 3000 €

Vaasa Hacklab ry, för verksamheten, 1000 €

Vaasa Jazz Club ry, för verksamheten, 1000 €

Vaasan kamarimuusikot ry, för konsertverksamhet, 1500 €

Vaasan Taiteilijaseura ry, för verksamheten, 2000 €

Vasa Studentteater Rampen rf, för verksamheten, 7000 €

Wasa Bygdekör förening rf, för verksamheten och 10-årsjubileum, 300 €

Vähäkyrö-Seura ry, för avlöning av en museiguide till Lillkyro hembygdsmuseum, 3500 €

Mer information ger: Kulturchef Sanna Bondas, Vasa stads kultur- och biblioteksservice, sanna.bondas(at)vasa.fi, tfn 040 139 4048

Vaasan kaupunki jakaa vuosittain avustuksia kulttuuritoimintaan. Tänä vuonna avustuksia jaettiin 48 hakijalle yhteensä 77 000 euroa.

Avustusta voi hakea kohdeavustuksena, kaupunkikulttuuriavustuksena tai toiminta-avustuksena ja hakuaika on tammikuu. Avustus tulee käyttää vuoden 2018 aikana.

Avustushakemuksia saapui yhteensä 69 ja haettu summa oli 235 307 €.

Kulttuuripäällikkö Sanna Bondaksen mukaankulttuuriavustuksissa korostuu taiteellinen moninaisuus. Joukossa oli useita uusia hakijoita ja hakijoiden kirjo on erittäin laaja.

-        Myönteisten päätösten saajissa on useita merkittäviä vakioavustettavia ja paikallisia kulttuuritoimijoita ja -toimintaa, kuten Sudenmorsiamet ja Weljet -taiteilijaryhmän monitaiteellisen teoksen valmistaminen Taiteiden yöhön, Meteorian tukeminen ja Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi, kertoo Bondas.

Toisaalta päätöksissä on annettu tilaa ja tukea monille uusille avauksille.

-        Tällaisia ovat mm. julkisen saunan perustaminen Pikisaareen, Viron 100-vuotisjuhlavuoden huomioiminen Vaasassa, katutaideprojekti sekä kaupunkilaisten yhteisen uuden puutarhajuhlan GardenFestin toteuttaminen.

Kohdeavustuksia saivat:

Bothnia Rhythm Orchestra r.f., för en samproduktion, 1000 €

Gerby Kören, 10-årsjubileumskonsert, 300 €

Gerby Ungdomsförening, för renoveringskostnader, 1000 €

Jylinä, Tony, taiteelliseen työskentelyyn, 1000 €

Karppi, Tanja, kabareekulttuurin vahvistamiseen Vaasassa, 1000 €

Lehtimäki, Tiina, näyttelykuluihin, 1000 €

Niskala, Aino, näytelmän valmistamiseen, 1000 €

Saukko, Valtteri, valokuvanäyttelyn järjestämiseen, 400 €

Sudenmorsiamet ja Weljet, monitaiteellisen teoksen valmistamiseen Taiteiden yönä, 2000 €

Suomen kirjastomuseoyhdistys ry, taikamaton satutuokioihin kirjastomuseossa, 500 €

Työryhmä A Bigger Heart, projektin Stories of us kuluihin, 1000 €

Työryhmä Elfving ja Kaivonen, kaksikielisten laulu-tarinatuokioiden toteuttamiseen palvelutaloissa, 500 €

Työryhmä Instant, levyn tuotantokustannuksiin, 750 €

Työryhmä TU(U)LEN LIEKKI, runo-musiikki –esityksen valmistamiseen, Viro 100, 1000 €

Understödsföreningen för Vocalensemblen Röster rf, för 10-årsjubileumskonsert, 300 €

Vaasa-Pärnu Seura ry, Viro 100-vuotta juhlan toteuttamiseen, 500 €

Vaasan Musiikkiluokkien Tuki ry, 40-vuotisjuhlan valmistamiseen, 300 €

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi, kesäteatterin lavastus- ja puvustuskuluihin, 1000 €

Valokuvayhdistys IBIS ry, för jubileumsutställning, 2000 €

Kaupunkikulttuuriavustuksia saivat:

Arenius, Päivi, katutaideprojektiin, 1000 €

Gerby-Västervik hembygdsförening rf, för verksamheten, 1200 €

Pikisaaren saunayhdistys, julkisen saunan perustamiseen Pikisaareen, 1500 €

Skafferiet Ritz, GardenFest-tapahtuman järjestämiseen, 5000 €

Vaasan Kalevalaiset ry, KansallispukuPiknik-tapahtuman järjestämiseen, 1000 €

Vaasan Setlementtiyhdistys ry, Palosaari-karnevaalin järjestämiseen, 1200 €

Vaasan Seudun Yhdistykset ry, musiikki- ja yhteislaulutilaisuuden järjestämiseen, 1000 €

Toiminta-avustuksia saivat:

Edvininpolun perinneseura ry, Taidepuiston toimintaan, 500 €

Elokuvakeskus Botnia – Filmcentrum Botnia r.f., för verksamheten, 2000 €

Equatoria-maakunnan tukiyhdistys Suomessa ry, nuorten leirin ja kulttuuripäivän järjestämiseen, 750 €

Esittävän taiteen yhdistys Soiva ry, esitystoimintaan, 1500 €

FIlmkollektivet Ekta r.f., för verksamheten, 1000 €

Föreningen Brage i Vasa r.f., för verksamheten, 6000 €

Gerby Musikskola, för verksamheten, 1000 €

Kpanlogo Yede ry, toimintaan, 2000 €

Nukketeatteriyhdistys Pikku Aasi ry, toimintaan, 2000 €

Ristinummen Musiikkikoulu ry, toimintaan, 3000 €

Salsa Vaasa rf, för verksamheten, 1000 €

Skafferiet r.f., för verksamheten, 4500 €

Sundom bygdeförening rf. / Meteoria-sektionen, för verksamheten, 2500 €

Tanssimajakka ry, toimintaan, 1500 €

The Doo-Bop Club r.f., för konsertverksamheten, 3000 €

Vaasa Hacklab ry, toimintaan, 1000 €

Vaasa Jazz Club ry, toimintaan, 1000 €

Vaasan kamarimuusikot ry, konserttitoimintaan, 1500 €

Vaasan Taiteilijaseura ry, toimintaan, 2000 €

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi ry, toimintaan, 7000 €

Wasa Bygdekör förening rf, för verksamheten och 10-årsjubileum, 300 €

Vähäkyrö-Seura ry, museo-oppaan palkkaamiseen Vähänkyrön kotiseutumuseolle, 3500 €

Lisätietoja antaa: Kulttuuripäällikkö Sanna Bondas, Vaasan kaupungin kulttuuri ja kirjastopalvelut, sanna.bondas(at)vaasa.fi, p. 040 139 4048