Ensimmäistä kertaa Lohjalla! Eikä montaa kertaa aiemmin koko Suomessakaan! Bassoklarinettikvartetti konsertoi kokonaisen konsertin ohjelmistolla.

 Paperiliitin - kvartetti Pauli Leppälä, Heikki Nikula, Kimmo Leppälä ja Teppo Salakka ovat koonneet konsertillisen ohjelmistoa neljälle bassoklarinetille, osassa mukana myös kontra-alttoklarinetti ja kontrabassoklarinetti.

 Tällaista sointikylpyä ei ole aiemmin voinut kokea - nyt se on mahdollista Lohjalla Laurentius-salissa!

 Ohjelmistossa on sekä sovituksia että alkuperäissävellyksiä matalille klarineteille. Kantaesityksenä kuullaan Teppo Salakan "Mustan kuun lauluja" kahdelle kontra-alttoklarinetille ja bassoklarinetille.

 Nimensä Paperiliitin -kvartetti on saanut valtavaa paperiliitintä - paper clipper - muistuttavasta kontra - alttoklarinetista.

 Konserttipäivänä järjestetään yleisötilaisuus klo 17 alkaen Sibelius-siivessä, jossa muusikot esittelevät soittimensa ja klo 19 alkavassa konsertissa esitettävät teokset. Konsertin kesto on n. 1 tunti.

 Kevään muu ohjelmisto ja liput löytyvät osoitteesta lohjanorkesteri.fi. Tykkää meistä myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä, niin saat viimeisimmät tiedot tulevista konserteista uutisvirtaasi.

PAPERILIITIN

to 25.1.2018 klo 19 Laurentius-Sali

Yleisötilaisuus

klo 17 Sibelius-siipi bassoklarinetin ja konsertin esittelytilaisuus

bassoklarinetistit Pauli Leppälä, Heikki Nikula,

Kimmo Leppälä, Teppo Salakka

Liput 15€ sis. toimitusmaksut Netticket,

tuntia ennen ovelta 17€

Mozart, Saint-Saëns, T. Salakka, K. Autio, A. Templeton, C. Boots

Aurinkoisin terveisin,

Katja Juntunen

Lohjan kaupunki/

Lohjan kaupunginorkesteri

Laurinkatu 50

08100 Lohja

+358443741462

katja.juntunen@lohja.fi

Tykkää meistä Facebookissa @lohjankaupunginorkesteri

Seuraa Instagrammissa lohjankaupunginorkesteri

Lohjan kaupunki | Lojo stad

PL 71, 08101 LOHJA | PB 71, 08101 LOJO

Käyntiosoite: Karstuntie 4, 08100 LOHJA

Besöksadress: Karstuvägen 4, 08100 LOJO

Vaihde | Växeln 019 3690

Asiakaspalvelu | Kundservicecentret 019 369 4300, 019 369 4255

Saimaa Sinfoniettan konsertissa torstaina 25.1.2018 klo 19 Lappeenranta-salissa on ohjelmassa suuri romanttinen ilta Johannes Brahmsin musiikin parissa. Saimaa Sinfoniettaa johtaa Vytautas Lukočiusja solisteina soittavat viulutaiteilija Jan Söderblom ja sellotaiteilija Tuomas Ylinen.

Saksalainen romantikko Johannes Brahms (1833-97) lukeutuu keskeisimpiin orkesterikirjallisuuden romantikkoihin, jonka tuotannossa niin sinfonisella orkesterimusiikilla kuin kamarimusiikilla on keskeinen sija. Soittamisen lisäksi Brahms alkoi säveltää omien sanojensa mukaan salaa aamuisin, koska iltapäivät kuluivat sovitusten tekemiseen eri marsseista ja kansanmelodioista ravintolamusiikki-iltoja varten. Hän lähti kiertueelle kuuluisan emigranttiviulistin Eduard Remenyin kanssa vuonna 1853. Remenyi oli huomannut Brahmsin kyvyt tämän soittaessa eräässä ravintolassa. Matkalla Remenyin kanssa Brahms tapasi viulisti Joseph Joachimin ja säveltäjät Franz Lisztin sekä Robert Schumannin. Brahms osasi Remenyin viulurepertuaarin pian ulkoa, eikä käyttänytkään konsertoidessa nuotteja lainkaan. Ystävyys Remenyin kanssa jäi kuitenkin pinnalliseksi. Joachimista ja Schumannista sen sijaan tuli Brahmsin läheiset ystävät. Joachim vaikuttui Brahmsin kyvyistä ja kirjoitti, että Brahmsin soitossa on kuultavissa "intensiivinen tuli", "fatalistinen energia" sekä "tarkka rytmi".

Schumann kannusti Brahmsia tämän säveltäjän uralla ja esitteli yleisölle tämän sävellyksiä. Robert Schumann oli hyvin vaikuttunut kaksikymmentä vuotiaan Brahmsin lahjoista ja kirjoitti "Neue Bahnen" (Uusia polkuja) -nimisen artikkelin lehteensä Neue Zeitscrift für Musik vuonna 1853. Schumann halusi suoda julkista huomiota nuorelle miehelle, jonka hän kirjoitti olevan "määrätty antamaan aikakaudelle ideaalinen ilmaisu".

Kaksoiskonsertto op. 102 on Brahmsin viimeinen orkesteriteos. Brahms sävelsi sen vuoden 1887 kesällä sellisti Robert Hausmannille ja viulisti Joseph Joachimille. Brahmsin kaksoiskonserton keskeisenä motiivina on sävelmotiivi A-E-F. Se on ns. järjestyksen muunnos F-A-E -sävelistä, joka tarkoittaa ”frei aber einsam”.

Serenadi op. 11 D-duuri on puolestaan sinfonian mittasuhteisiin laajeneva nuoruuden teos, joka on sävelletty vuosina 1857-58. Teos oli alun perin neliosainen kamariteos, josta Brahms suunnitteli myös sinfoniaa. Teos laajeni kuitenkin menuetin ja kahden scherzon avulla peräti kuusiosaiseksi täyden orkesterin sävellykseksi, ns. sinfoniaserenadiksi.

Luonnosta ja hiljaisuudesta inspiroituva Jan Söderblom syntyi muusikkoperheeseen Helsingissä vuonna 1970. Nykyään kapellimestarina ja viulistina työskentelevä Söderblom aloitti konsertoimisen jo viuluopintojen alkuvuosina.

Varhain alkaneiden solistitehtävien lisäksi, menestyksekkäät konserttikiertueet Uusi Helsinki -kvartetin jäsenenä ja kiinnostus orkesterissa soittamista kohtaan, loivat pohjan Söderblomin monipuoliselle ja aina uutta etsivälle uralle. Opinnot Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla vuosina 1997-2001 johtivat intensiiviseen työskentelyyn suomalaisten ja ulkomaisten eturivin orkestereiden kanssa. Söderblom toimi vuosina 2001-2008 Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana. Pori Sinfoniettan kapellimestarina hän aloitti syksystä 2012.

Viulistina Söderblom esiintyi ennen kapellimestariuraansa varsinkin Uusi Helsinki-kvartetissa (1982-2001), joka voitettuaan Viitasaaren ja Concertino Praga -kilpailut hän konsertoi laajalti, mm. Wigmore Hallissa, Tonhalle Zürichissä, Herkules Saal Münchenissä, Concertgebouw Amsterdamissa ja Konzerthaus Berlinissä. Kutsut solistiksi ovat vieneet konsertoimaan suomalaisten orkestereiden lisäksi esim. Ruotsin Radio-orkesterin, Norjan Radio-orkesterin, Helsingborgin sinfoniaorkesterin, Japan Philharmonic Orchestran ja monien muiden kanssa. Söderblom on toiminut useiden orkestereiden vierailevana konserttimestarina, sekä vierailevana jäsenenä mm. Camerata Salzburgissa ja Norjan Kamariorkesterissa.

Musica Fiskarsin ja Joroisten Musiikkipäivien taiteellisena johtajana toiminut Söderblom suunnittelee nykyään Festivo Rauman ohjelmaa. Vuonna 2014 Söderblom kokosi yhteen eri taiteilijoita We Agree to Disagree -konserttiin, joka oli epäpoliittinen kannanotto rauhanomaisen ratkaisun puolesta. Jan Söderblom on toiminut vuodesta 2014 lähtien Helsingin kaupunginorkesterin ensimmäisenä konserttimestarina. Söderblom aloitti tammikuussa 2017. Kauniaisten musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Jan Söderblom asuu perheensä kanssa Fiskarsin taiteilija- ja käsityöläisyhteisössä, Suomen etelärannikolla.

Tuomas Ylinen (s.1982) aloitti sellonsoiton opiskelun Csaba Szilvayn johdolla Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Vuosina 1995-2001 hän opiskeli Hannu Kiiskin johdolla Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Hän jatkoi opintojaan Akatemian solistisella osastolla Marko Ylösen luokalla. Keväästä 2004 hän on opiskellut prof. Young-Chang Choon johdolla Folkwang Hochschulessa Essenissä. Hän on osallistunut Truls Mörkin, Gary Hoffmanin, Steven Isserlisin ja Frans Helmerssonin mestarikursseille. 

Ylinen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2011. Ylinen voitti Turun sellokilpailun 2002 ja sai erikoispalkinnon parhaasta Magnus Lindbergin tilausteoksen esityksestä. Vuonna 2004 Ylinen voitti neljännen palkinnon Pablo Casals -sellokilpailussa Kronbergissa. Ylinen on konsertoinut sekä solistina, että kamarimuusikkona Suomen lisäksi mm. Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa ja Arabiemiraateissa. Hän on esiintynyt mm. Frankfurtin ja Suomen  Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin, Turun,  Oulun, Lappeenrannan, Joensuun, Mikkelin ja Lohjan kaupunginorkesterien, Pori Sinfoniettan, Keski-Pohjanmaan, Katariinan kamariorkesterin ja Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin solistina. Hän on soittanut solistina mm. Jorma Panulan, Mikko Franckin, John Storgårdsin, Pietari Inkisen, Hannu Linnun, Susanna Mälkin, Ari Rasilaisen, Petri Sakarin, Tibor Boganyin, Atso Almilan, Jukka Iisakkilan, Esa Heikkilän ja Jan Söderblomin johdolla. Kamarimuusikkona Ylinen on esiintynyt mm. Kuhmon, Naantalin, Turun ja Oulun musiikkijuhlilla. Hän on myös Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellisti. 

Ylinen on aktiivinen opettaja. Hän toimii tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja pitää mestarikursseja. Hänet kutsuttiin Turun sellokilpailujen juryyn 2014. Ylinen perusti vuonna 2004 trion yhdessä viulisti Pietari Inkisen ja pianisti Valeria Resjanin kanssa. Trio on pitänyt runsaasti konsertteja ja esiintynyt monilla musiikkijuhlilla. Trion Lontoon -debyytti St John´s Smith Square konserttisarjassa sai erinomaiset arvostelut maineikkaassa Strad-lehdessä ja johti konserttikutsuun Wigmore Halliin syyskuussa 2007. Ylisen soitin on Suomen kulttuurirahaston omistama Testore-sello vuodelta 1718.

Intendentti Milko Vesalainen haastattelee ennen konserttia Kohtaamispisteessä klo 18.30 Lappeenranta-salin lämpiössä illan solisteja Jan Söderblomia ja Tuomas Ylistä.

Milko Vesalainen, intendentti 040 5478706

Turun Teatterisäätiö jakoi lauantaina 20.1. näyttelijä Riitta Salmiselle vuoden 2017 tunnustuspalkinnon, joka on suuruudeltaan 15 000 euroa. Salminen palkittiin taiteellisista ansioistaan ja pitkästä urastaan Turun Kaupunginteatterissa. 

Riitta Salminen on työskennellyt Turun Kaupunginteatterissa vuodesta 1991 alkaen ja tehnyt siellä uransa aikana noin 60 roolia. Palkitsemisperusteissaan Turun Teatterisäätiö nostaa esiin erityisesti Salmisen roolit näytelmissä Neljän tien risteys, Seili ja Kirsikkapuisto. Nämä kaikki myös Salminen itse lukee uransa tärkeimpien roolien joukkoon. Kevätkaudella 2018 Riitta Salmisen työtä voi ihailla musikaalissa Viimeinen laiva sekä komediassa Dreamteam.

Ohjaaja Lauri Maijalalle jaettiin Suomi 100 -juhlavuoden erityispalkinto Seitsemän veljestä -näytelmän ansiokkaasta sovituksesta ja ohjauksesta Turun kaupunginteatterissa. Maijala on onnistunut päivittämään Turussa erityisasemassa olevan suomalaisen klassikon rohkeasti, raikkaasti ja taiteellisesti korkeatasoisesti tämän ajan katsojille. Myös tämän palkinnon suuruus on 15 000 euroa.

Seitsemän veljestä sai ensi-iltansa Turun kaupunginteatterissa 3.11.2017 ja on siitä lähtien pyörinyt täysille katsomoille. Näytelmä jatkaa ohjelmistossa vielä kevätkauden. Tammi- ja helmikuu ovat käytännössä loppuunmyytyjä, ja koko kevään esityksistä on myyty 60 prosenttia. Maijala on aiemmin ohjannut Turussa kolme näytelmää Linnateatterille. Mahdollisesta jatkosta kysyttäessä hän vastaa, että tulee mielellään uudelleen Turkuun ohjaamaan, jos pyydetään.

Lisätiedot:

Riitta Iivonen
Turun Teatterisäätiön asiamies
p. 050 5217204
riitta.iivonen@op.fi

Kopiosto tilitti vuonna 2017 tekijänoikeuskorvauksia esittäville taiteilijoille, tekijöille ja kustantajille kaikkiaan reilut 31 miljoonaa euroa. Korvauksia tilitettiin oikeudenomistajille sekä henkilökohtaisesti että heitä edustavien järjestöjen välityksellä. Kopioston yhteydessä toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK jakoi vuonna 2017 kotimaiselle av-kulttuurille yli 3,6 miljoonaa euroa. 

Kopioston tilittämät korvaukset kerättiin av-teosten käyttöluvista ja julkaisujen kopiointiluvista. Lisäksi Kopiosto tilittää yksityisen kopioinnin korvausta av-tekijöille ja lainauskorvausta kuvantekijöille. AVEKin varat ovat pääasiassa peräisin yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta. Lisäksi AVEK myöntää luovan alan tukia opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä DigiDemo- ja CreaDemo-määrärahoista.

AVEKin vuonna 2017 jakamat tuet (tiedote 6.1.2018)

Av-teosten oikeudenomistajille 15 miljoonaa euroa

Televisio- ja radio-ohjelmien oikeudenomistajille Kopiosto tilitti vuonna 2017 yhteensä 15 miljoonaa euroa. Korvauksia tilitettiin henkilökohtaisina korvauksina av-tekijöille opetustallennuksesta ja Yle Areenan kotimaisten ohjelmien käytöstä opetustilanteessa (3 M€), yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta (1,7 M€) sekä muusta av- ja radioteosten käytöstä (0,4 M€). Koulutusrahasto KOURAlle siirrettiin 0,7 miljoonaa euroa jaettavaksi av-tekijöille apurahoina ja palkintoina.

Lisäksi Kopiosto tilitti ulkomaisten tv-kanavien edelleen lähettämisestä korvaukset ulkomaisille lähettäjäyhtiöille (1,2 M€), elokuvatuottajille (0,6 M€) sekä tekijöille ja esittäjille (1,1 M€). Verkkotallennuspalveluista vuosilta 2016−2017 kertyneistä korvauksista tilitettiin amerikkalaisten tuottajien osuus Tuotokselle ja musiikin osuus Teostolle ja Gramexille (yhteensä 6,3 M€).

Kopiointikorvauksia tekijöille ja kustantajille 15 miljoonaa euroa

Kopiosto maksoi kotimaisille jäsenjärjestöilleen viime vuonna yhteensä lähes 14,5 miljoonaa euroa kirjojen, lehtien ja nuottien kopioinnista kerättyjä korvauksia.

Korvauksia maksettiin 26:lle kulttuurin ja viestinnän eri aloja edustavalle Kopioston jäsenjärjestölle. Tekijöitä edustavat järjestöt käyttävät pääosan korvauksistaan apurahoihin, kun taas kustantajajärjestöt jakavat korvaukset miltei kokonaan suoraan jäsenkustantajilleen. Kopioston jäsenjärjestöt rahoittavat Kopioston tilittämillä kopiointikorvauksilla myös monia luovan alan palkintoja, kuten Finlandia-palkinnot, Warelius-, Mikael Agricola- sekä Fotofinlandia-palkinto.

Vuonna 2017 Kopioston jäsenjärjestöille maksetut korvaukset (erittely Kopioston nettisivuilla)

Ulkomaisen aineiston kopioinnista kerätyt korvaukset Kopiosto tilittää ulkomaisille vastavuoroisuuskumppaneilleen. Vuonna 2017 korvauksia maksettiin ulkomaille runsaat 500 000 euroa.

Lainauskorvausta kuvantekijöille 1,4 miljoonaa euroa

Kopiosto tilitti vuonna 2017 kuvantekijöille kirjastolainaamisesta 1,4 miljoonaa euroa. Kuvataiteellisten teosten sekä valokuvateosten tekijöille maksettavan korvauksen jako perustui vuoden 2015 lainaustilastoihin. 

Lainauskorvaus perustuu tekijän oikeuteen saada korvausta, kun hänen teoksiaan lainataan kirjastoista. Kopiosto jakaa lainauskorvausta kuvan-, Sanasto tekstin- ja Teosto musiikintekijöille. Kopioston osuus vuoden 2015 kirjastolainausta koskevasta, opetus- ja kulttuuriministeriön maksamasta kokonaiskorvauksesta oli noin 13 %.

Lisätietoja:
Valtteri Niiranen, toimitusjohtaja, valtteri.niiranen@kopiosto.fi, 040 024 5008
Sari Ahonen, johtaja, oikeudenomistajapalvelut, sari.ahonen@kopiosto.fi, 040 526 7257

Kopiosto redovisade år 2017 totalt drygt 31 miljoner euro i upphovsrättsersättningar till utövande konstnärer, upphovsmän och förläggare. Ersättningar redovisades till rättsinnehavarna både personligen och via organisationer som representerar dem. Centralen för audiovisuell kultur AVEK, som verkar i anslutning till Kopiosto delade ut över 3,6 miljoner euro till den inhemska audiovisuella kulturen år 2017.

Ersättningarna som Kopiosto redovisade samlades in från användningslicenser för audiovisuella verk och kopieringslicenser för publikationer. Därutöver redovisar Kopiosto ersättningar för privat kopiering till AV-upphovsmän och utlåningsersättningar till bildupphovsmän. AVEKs medel härstammar huvudsakligen från kompensationsavgifterna för privat kopiering. Dessutom beviljar AVEK bidrag till den kreativa branschen ur de DigiDemo- och CreaDemo-anslag som undervisnings- och kulturministeriet beviljat.

Bidrag som AVEK delat ut 2017 (pressmeddelande 6.1.2018, endast på finska)

15 miljoner euro till innehavare av rättigheter till AV-verk

Till innehavare av rättigheter till televisions- och radioprogram redovisade Kopiosto totalt 15 miljoner euro under 2017. Ersättningar redovisades som personliga ersättningar till AV-upphovsmän för bland annat inspelning i undervisningssyfte och användning av inhemska program på Yle Arenan i undervisningen (3 M€), kompensationsavgifter för privat kopiering (1,7 M€) samt övriga ersättningar för audiovisuella verk (0,4 M€). 0,7 M€ överfördes till utbildningsfond KOURA, som delar ut stipendier och pris till AV-upphovsmän.

Därutöver redovisade Kopiosto ersättningar till utländska sändarbolag (1,2 M€), filmproducenter (0,6 M€) samt upphovsmän och framförande artister (1,1 M€) för vidaresändning av utländska tv-kanaler. AV-ersättningarna för nätlagringstjänster under 2016–2017 redovisades de amerikanska producenternas andel till Tuotos och musikens andel till Teosto och Gramex (totalt 6,3 M€). 

15 miljoner euro i kopieringsersättningar till upphovsmän och förläggare

I fjol betalade Kopiosto totalt nästan 14,5 miljoner euro i ersättningar som samlats in från fotokopiering av böcker, tidningar, tidskrifter och noter till sina inhemska medlemsorganisationer.

Ersättningar betalades till 26 av Kopiostos medlemsorganisationer som representerar olika kultur- och kommunikationsbranscher. Organisationerna som representerar upphovsmän använder merparten av ersättningarna till stipendier medan förläggarorganisationerna delar ut nästan hela ersättningsbeloppet direkt till sina medlemsförläggare. Kopiostos medlemsorganisationer använder kopieringsersättningarna som Kopiosto redovisat till att också finansiera olika priser inom den kreativa branschen, såsom Finlandiapriserna, Wareliuspriset, Mikael Agricola-priset samt Fotofinlandia.

Ersättningarna som betalats till medlemsorganisationerna år 2017 (länk till Kopiostos webbplats).

Ersättningarna som samlats in från kopiering av utländska publikationer redovisar Kopiosto till sina utländska partner för ömsesidiga avtal. År 2017 betalades drygt 500 000 euro i ersättningar till utlandet. 

1,4 miljoner euro i utlåningsersättningar till bildupphovsmän

År 2017 redovisade Kopiosto 1,4 miljoner euro till bildupphovsmän för biblioteksutlåning. Utdelningen av ersättningarna som betalas till upphovsmännen till bildkonstnärliga och fotografiska verk byggde på utlåningsstatistiken för 2015.

Utlåningsersättningen bygger på upphovsmannens rätt att få ersättning när hens verk lånas ut på bibliotek. Kopiosto delar ut utlåningsersättningar till upphovsmän till bilder, Sanasto till upphovsmän till texter och Teosto till upphovsmän till musikaliska verk. Kopiostos andel av den totala ersättningen som undervisnings- och kulturministeriet betalat och som gällde biblioteksutlåning var cirka 13 procent år 2015.

Mer information:
Valtteri Niiranen, verkställande direktör, valtteri.niiranen@kopiosto.fi, 040 024 5008
Sari Ahonen, chef, rättsinnehavartjänster, sari.ahonen@kopiosto.fi, 040 526 7257

Taiteen edistämiskeskus jakoi kärkihankeavustukset kolmatta
kertaa. Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä sai
180 000 euroa kuuden maakunnan
kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimiseen.
Loput kolme toimijaa saivat kukin 40 000 euroa.

Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeella Taike lisää eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa ja käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa.

Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä sai 180 000 euroa kuuden maakunnan – Etelä-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen – kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimiseen.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sai 40 000 euroa Jakkara-hankkeelleen, jossa taide ja kulttuuri otetaan muun muassa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, erityisesti pitkäaikaiseen hoitoon ja hoivaan. Hankkeessa korostuu yhteistyö muiden hallituksen kärkihankkeiden kanssa.

Kainuun liitto sai 40 000 euroa alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Suunnitelmalla on tarkoitus lisätä kaikkien kainuulaisten osallisuutta ja taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta kaikille kainuulaisille niin arkielämässä kuin sosiaali- ja terveyssektorin palveluissa.

Keski-Suomen liitto sai 40 000 euroa kulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelman luomiseen. Tarkoitus on mahdollistaa kulttuurihyvinvointitoimenpiteet maakuntauudistuksen jälkeen sekä laajentaa toimintaa niille alueille, joissa sitä ei vielä ole.

Tänä vuonna avustukset haluttiin suunnata sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille, maakuntien liitoille ja kuntayhtymille. Avustuksilla ratkaistaan, miten taidetoiminta järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollossa uudistuksen jälkeen. Kärkihankkeelle on varattu yhteensä kahden miljoonan euron rahoitus kolmivuotiskaudelle 2016–18.

Lisätietoja:
Johanna Vuolasto, erityisasiantuntija, johanna.vuolasto@taike.fi, p. 0295 330 870
minedu.fi/prosenttiperiaate

Erityisavustukset, yhteensä 300 000 euroa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Lappeenranta, 40 000 €
Jakkara-hankkeen mallin toteuttamiseen

Kainuun liitto, Kajaani, 40 000 €
Kainuun alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimiseen

Keski-Suomen liitto, Jyväskylä, 40 000 €
kulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelman luomiseen

Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä, Kuopio, 180 000 €
kulttuurihyvinvointisuunnitelmien laatimiseen kuuteen maakuntaan

Kukku Melkkaan ja Olli Löytyn toimittaman kirjan Toistemme viholliset? julkistamistilaisuus pidetään lauantaina 27.1. klo 17.15 Tampereella Tampere-talossa Valoa pimeyteen -tapahtuman yhteydessä. Lämpimästi tervetuloa!

Kirjallisuus kohtaa sisällissodan

Miten sisällissotaa on kuvattu ja miten siitä kerrotaan nyt? Vuosi 1918 tuntuu kirjallisuudessa – riveillä ja rivin välissä. Miksi se vaikuttaa edelleen? Saatesanoissaan Melkas ja Löytty kirjoittavat:

”Fiktiivisyydestään huolimatta kaunokirjallisuutta luetaan tulkintana siitä ajasta ja niistä tapahtumista, joista siinä kerrotaan. Niinpä kuvaukset vuoden 1918 tapahtumista tai mistä tahansa yhteisöä hajottavista vihollisuuksista asettuvat lukijan eteen yrityksenä ymmärtää traumaattisia kokemuksia ja käsitellä niitä kollektiivisesti.”

Kirjassa Toistemme viholliset? seurataan vuoden 1918 Suomen kirjallisuuteen ja laajemmin taiteeseen jättämiä jälkiä. Kaunokirjallisuus nostaa esille syviä ristiriitoja, repii auki haavat mutta myös parantaa niitä. Kirjailijat F.E. Sillanpää, Veijo Meri, Kjell Westö, Anneli Kanto ja Pajtim Statovci ovat kirjoissaan sukeltaneet yhteisöjen tajunnan sotaisiin virtoihin. Mitä sieltä löytyy? Minkälaisia ovat Suomen kirjallisuudessa kuvatut sisällissodat nykyään?

Laajalle yleisölle soveltuva teos avaa uusia näkökulmia niin kirjallisuuteen kuin menneisyyteenkin. Sodan jättämistä jäljistä olemme pääsemättömissä – siksi historian haavoja on hoidettava. Tieteilijöiden ja taiteilijoiden esseissä proosa lavenee teatteriin, musikaaliin, kuvataiteeseen ja sarjakuvaan. Kirja laajentaa sisällissotaa koskevaa historiakuvaa ja liittää sen Suomen satavuotiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Olli Löytyn blogikirjoitus aiheesta.

Toistemme viholliset? – Kirjallisuus kohtaa sisällissodan

Toimittaneet Kukku Melkas & Olli Löytty

231 s., Vastapaino 2018

Toimittajien yhteystiedot:

Kukku Melkas, kukmel@utu.fi

Olli Löytty, olselo@utu.fi

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:

mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

LIITE / BILAGA: Tomas Nuñez-Garcés, credit Jaakko Paarvala

Turun filharmoninen orkesteri sellosolistinaan Tomas Nuñez-Garcés kantaesittävät torstaina 25.1. klo 19 Konserttitalossa Aki Yli-Salomäen teoksen Oi autuus, konsertto sellolle ja orkesterille. Orkesteria johtaa Jukka Iisakkila. Konsertissa kuullaan myös Modest Musorgskin Hovanštšina-oopperan alkusoitto sekä Nikolai Rimski-Korsakovin Šeherazade. Konsertti aloittaa kevään Uteliaat aloittelijat -sarjan, jossa ennen konserttia tutustutaan klassisen musiikin maailmaan ja illan konserttiin Turun AMK:n musiikin koulutusohjelman päällikkö Eero Linjaman johdolla.

Aki Yli-Salomäen kolmiosainen teos Oi autuus, konsertto sellolle ja orkesterille on kauneuden, herkistymisen ja ilon musiikkia. Yli-Salomäki kertoo, että sellon syvä ja inhimillinen sointi on aina puhutellut häntä. Konsertin aloittaa Modest Musorgskin melodinen ja kansanlaulumainen alkusoitto oopperasta Hovanštšina ja päättää Rimski-Korsakovin neliosainen Šeherazade, joka pohjautuu vanhaan arabialaiseen satukokoelmaan Tuhannen ja yhden yön tarinoita.

Aki Yli-Salomäki on viime vuosina keskittynyt sävellystuotannossaan erityisesti soinnillisiin kysymyksiin, ajalliseen kokemukseen ja musiikin tilallisuuden estetiikan sekä musiikin ”maisemallisuuden” pohtimiseen. Usein lopputuloksena on syntynyt hidasta, rauhallista ja keskittynyttä musiikkia.

Tomas Nunez-Garcés voitti vuonna 2010 Turun XI sellokilpailun ensimmäisen palkinnon ja yleisöpalkinnon. Vuodesta 2015 alkaen hän toimi Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellistinä. Radion Sinfoniaorkesterin 1. soolosellistinä hän aloitti syksyllä 2017. Nunez-Garcés soittaa Postiglionekvartetissa.

Kapellimestari Jukka Iisakkila vierailee säännöllisesti Euroopan merkittävien uuden musiikin yhtyeiden ja sinfoniaorkesterien edessä sekä oopperataloissa. Iisakkila on Sääksmäki Soi! -musiikkifestivaalin taiteellinen johtaja. Jukka Iisakkila tekee säännöllisesti yhteistyötä niin Tapiola Sinfoniettan kuin Tanskan radion sinfoniaorkesterin kanssa.

Oi autuus Turun konserttitalossa to 25.1. klo 19.00. Uteliaat aloittelijat kokoontuvat klo 17.30. Jukka Iisakkila, kapellimestari, Tomas Nuñez-Garcés, sello. Turun filharmoninen orkesteri. Musorgski – Yli-Salomäki – Rimski-Korsakov. Liput 21/16/9€.

Kevään aikana TFO kantaesittää Segerstamia ja Heiniötä

Kevätkaudella Turun filharmoninen orkesteri kantaesittää Aki Yli-Salomäen teoksen lisäksi TFO:n ylikapellimestari Leif Segerstamin sinfonian nro 311 ja Mikko Heiniön 3. sinfonian. Segerstamin sinfonia kuullaan maestron 74-vuotissyntymäpäivänä perjantaina 2.3. klo 19 Konserttitalossa. Kokonimeltään teos on Sinfonia Seriosa nro 311 ”FUNDEERAUKSIA…Ponderings” President Mauno Koivisto 12.5.2017 in memoriam with musical thoughts... Mikko Heiniön 3. sinfonia (sinfonia concertante lyömäsoittimille ja orkesterille) kuullaan perjantaina 18.5. klo 19 Konserttitalossa. Heiniö on TFO:n nimikkosäveltäjä ja orkesteri tekee läheistä yhteistyötä säveltäjän kanssa. Lisäksi Turun XIII sellokilpailun finaalikonserteissa 22.–23.2. klo 19 Konserttitalossa kantaesitetään Lotta Wennäkosken teos Foliage. Teos on Turun sellokilpailun tilausteos vuoden 2018 finalistien tulkittavaksi.

**

Åbo filharmoniska orkester och cellosolisten Tomas Nuñez-Garcés uruppför Aki Yli-Salomäkis verk O salighet, konsert för cello och orkester torsdagen den 25.1 kl. 19 i Konserthuset. Jukka Iisakkila dirigerar orkestern. På konserten får vi också höra Modest Musorgskijs uvertyr ur operan Chovansjtjina samt Nikolaj Rimskij-Korsakovs Scheherazade. Konserten börjar vårens Nyfikna nybörjare -serien där vi bekantar oss med den klassiska musikens värld under ledning av Eero Linjama, chef för musikens utbildningslinje vid Åbo YH.

Aki Yli-Salomäkis verk O salighet, konsert för cello och orkester i tre satser är musik med skönhet, känslighet och glädje. Yli-Salomäki berättar, att cellon djupa och mänskliga klang har alltid tilltalat honom. Konserten inleds med Musorgskijs uvertyr ur operan Chovansjtjina, som domineras av en folklig melodi, och avslutas med Rimskij-Korsakovs Scheherazade, som bygger på den gamla arabiska sagosamlingen Tusen och en natt.

I sin kompositionsproduktion har Aki Yli-Salomäki under senaste år koncentrerat sig på speciellt pä klangliga frågor, tidsupplevelsens och musikens rymdestetik samt frågor kring av musikens ”landskap”. Ofta har slutresultatet varit långsam, fridfull och koncentrerad musik.

Tomas Nunez-Garcés fick år 2010 första pris och publikpriset i Åbo XI cellotävling. Från och med år 2015 var han 1:e solocellist i Helsingfors stadsorkester. Han började som 1:e solocellist i Radions symfoniorkester hösten 2017. Nunez-Garcés spelar i Postiglionekvartetten.

Dirigenten Jukka Iisakkila gästdirigerar regelbundet Europas mest betydande ensembler för samtida musik samt symfoniorkestrar och vid operahus. Iisakkila är konstnärlig ledare för musikfestivalen Sääksmäki Soi!. Jukka Iisakkila samarbetar regelbundet med både Tapiola Sinfonietta och Danmarks radios symfoniorkester.

O salighet i Åbo konserthus to 25.1 kl. 19.00. Nyfikna nybörjare samlas kl. 17.30. Jukka Iisakkila, dirigent, Tomas Nuñez-Garcés, cello, Åbo filharmoniska orkester. Musorgski – Yli-Salomäki – Rimski-Korsakov. Biljetter 21/16/9€.

ÅFO uruppför verk av Segerstam och Heiniö under våren

Under vårsäsongen uruppför Åbo filharmoniska orkester också ÅFO:s chefsdirigent Leif Segerstams symfoni nr 311 och Mikko Heiniös 3. symfoni. Segerstams symfoni får vi höra på maestros 74-årsdag fredagen den 2.3 kl. 19 i Konserthuset. Symfonin heter Symfoni Seriosa nr 311 ”FUNDEERAUKSIA… Ponderings” President Mauno Koivisto 12.5.2017 in memoriam with musical thoughts... Mikko Heiniös 3. symfoni (symfoni concertante för slagverk och orkester får vi hoöa på fredagen den 18.5 kl. 19 i Konserthuset. Heiniö år ÅFO:s huskompositör och orkestern gör samarbete med kompositören. På Åbo cellotävlingens finalkonserter den 22.–23.2 kl. 19 i Konserthuset uruppförs Lotta Wennäkoskis verk Foliage. Verket är ett beställningsverk för Åbo cellotävling 2018, att uttolkas av finalisterna.

**

Lipunmyynti / Biljettförsäljning

Lippuja Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin myy Lippupiste, www.lippu.fi. Turussa lippuja voi ostaa myös Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta Turun konserttitalolta, avoinna ma–pe klo 11–17. Lippuja myydään myös ovella tuntia ennen tilaisuuden alkua, mikäli paikkoja on jäljellä. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Biljetter till Åbo filharmoniska orkesters konserter säljs via Lippupiste, www.lippu.fi. I Åbo kan man även köpa biljetter i Åbo kulturbutik Ars Musica i Åbo konserthus (Aningaisgatan 9), öppet må–fr kl. 11–17. Biljetter säljs också vid dörren en timme före evenemanget börjar om det finns platser kvar. Åbo konserthus, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt / Mera information och intervjuförfrågningar

Paula Kahtola
tiedottaja-markkinoija vt / informatör-marknadsförare tf
Turun filharmoninen orkesteri / Åbo filharmoniska orkester
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala / Åbo stads fritidssektor
Sibeliuksenkatu 2, FI-20100 Turku
+358 (0) 44 907 2091
paula.kahtola@turku.fi

Facebook: turkuphilharmonic
Twitter: @turkuPhil
Instagram: turkuphilharmonic
www.tfo.fi

Taiteen edistämiskeskus jakoi kärkihankeavustukset kolmatta
kertaa. Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä sai
180 000 euroa kuuden maakunnan Kulttuurisote-hankkeeseen,  kulttuurihyvinvointimallin rakentamiseen alueille.
Loput kolme toimijaa saivat kukin 40 000 euroa.

Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeella Taike lisää eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa ja käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa.

Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä sai 180 000 euroa kuuden maakunnan – Etelä-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen – kuuden maakunnan kulttuurihyvinvointimallin laatimiseen.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sai 40 000 euroa Jakkara-hankkeelleen, jossa taide ja kulttuuri otetaan muun muassa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, erityisesti pitkäaikaiseen hoitoon ja hoivaan. Hankkeessa korostuu yhteistyö muiden hallituksen kärkihankkeiden kanssa.

Kainuun liitto sai 40 000 euroa alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Suunnitelmalla on tarkoitus lisätä kaikkien kainuulaisten osallisuutta ja taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta kaikille kainuulaisille niin arkielämässä kuin sosiaali- ja terveyssektorin palveluissa.

Keski-Suomen liitto sai 40 000 euroa kulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelman luomiseen. Tarkoitus on mahdollistaa kulttuurihyvinvointitoimenpiteet maakuntauudistuksen jälkeen sekä laajentaa toimintaa niille alueille, joissa sitä ei vielä ole.

Tänä vuonna avustukset haluttiin suunnata sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille, maakuntien liitoille ja kuntayhtymille. Avustuksilla ratkaistaan, miten taidetoiminta järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollossa uudistuksen jälkeen. Kärkihankkeelle on varattu yhteensä kahden miljoonan euron rahoitus kolmivuotiskaudelle 2016–18.

Lisätietoja:
Johanna Vuolasto, erityisasiantuntija, johanna.vuolasto@taike.fi, p. 0295 330 870
minedu.fi/prosenttiperiaate

Erityisavustukset, yhteensä 300 000 euroa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Lappeenranta, 40 000 €
Jakkara-hankkeen mallin toteuttamiseen

Kainuun liitto, Kajaani, 40 000 €
Kainuun alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimiseen

Keski-Suomen liitto, Jyväskylä, 40 000 €
kulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelman luomiseen

Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä, Kuopio, 180 000 €
kulttuurihyvinvointimallin rakentamiseen kuuteen maakuntaan

Musiikkitoimittaja Tero Heinänen vie yleisön alle venäläisen kuun torstaina 25.1. klo 17.30 Lahden pääkirjaston auditoriossa. Tällä kertaa levyiltä kuullaan enimmäkseen suomenkielisiä kappaleita, tietenkin historiaviitteineen ja kevyen jutustelun höystämänä. Tero Heinäsen edelliset venäläisen musiikin illat ovat olleet erittäin suosittuja, ja pääkirjaston auditorio on ollut täynnä kiinnostuneita kuulijoita.

Tero Heinänen on pitkän linjan musiikkitoimittaja. Orimattilasta kotoisin oleva Heinänen on tehnyt työuransa Yleisradiossa.

Kun Suomi 1800-luvun alussa irrotettiin Ruotsista ja liitettiin Venäjään, ei muutos suomalaisten arkipäivässä ollut kovinkaan suuri.  Kulttuurissa ja etenkin musiikissa uudet tuulet alkoivat kuitenkin puhaltaa: suomalaisten kansanlaulujen surumieli sai rinnalleen Venäjältä saapuneen kaihon, toivon ja kaipauksen.  Se otettiin hanakasti vastaan ja omaksuttiin osaksi kansallista kulttuuria, toisin kuin ruotsalainen duuri-ilo, joka tänne ei koskaan oikein juurtunut.

Suomalaisten kiinnostus venäläisperäiseen musiikkiin on ollut pitkäaikaista ja pysyvää. Ehkä se kertoo jotain kansanluonteen syvistä pohjavirtauksista ja sieluntilasta. Mutta merkille pantavaa on myös, että venäläismusiikin asema Suomessa on vaihdellut ajankohdan ja poliittisten suhdanteiden mukaan ja ilmennyt kulttuurisena aaltoliikkeenä.

Näistä lähtökohdista soi musiikki Alla venäläisen kuun -illassa, joskaan liikkeelle ei lähdetä ihan 1800-luvun alusta vaan keskitytään myöhempiin aikakausiin, 1950 - 1980 -lukuihin.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoja tilaisuudesta antaa

Tuulikki Mäkinen                                         

Erikoiskirjastonhoitaja / Kirjallisuus- ja tietopalvelut
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto                                
p. 044 416 3240
tuulikki.makinen@lahti.fi

lastukirjastot.fi

–Suomen musiikkikentän kirkkaimman tähden ainoa pääkaupunkiseudun festarikeikka nähdään Vantaalla!

Viidettä festivaalikesäänsä 20.−21.7.2018 Hiekkaharjun Urheilupuistossa, Vantaalla juhlistava Tikkurila Festivaali on julkaissut pääesiintyjänsä – ja kuka muu se muka onkaan kuin Cheek! Mikäli Cheekin ura loppuu syksyllä, kuten artisti itse on ilmoittanut, jää Tikkurila Festivaalin veto siinä tapauksessa uran viimeiseksi pääkaupunkiseudun festarikeikaksi. Vuoden 2017 loppuunmyytyyn tapahtumaan saapui paikalle ennätykselliset 25 000 festarikävijää yli 70 eri paikkakunnalta.

Suomalaisten sydämiin räpännyt ainutlaatuinen supertaituri Cheek on lähes kaikilla mittareilla maamme suosituin artisti. Hän on muun muassa Spotifyn Suomen striimatuin artisti, hänellä on eniten kultaa myyneitä kappaleita ja lisäksi hyllyllä komeilee jo 11 Emma-palkintoa loppuunmyydyistä stadionkeikoista puhumattakaan. Koko maailman mittakaavassa tämä legenda on ensimmäinen artisti tällä planeetalla, jonka kappaleet ovat vallanneet Spotifyn koko kärkikymmenikön. 

Vaikka timantit ovatkin ikuisia, on artisti ilmoittanut päättävänsä upean uransa loppuunmyydyissä Valot Sammuu -konserteissa Lahden Mäkimontussa tulevan kesän lopussa. Cheek on toteuttanut viime vuosien aikana unelmansa viimeisestä trilogiasta, johon kuuluvat elämänkerrallinen Alpha Omega -albumi, elämäkertakirja JHT Musta lammas sekä tammikuun lopussa julkaistava elämäkerrallinen elokuva Veljeni vartija. 

”On kunnia-asia, että saamme maamme kirkkaimman tähden 5-vuotisjuhlafestareidemme pääesiintyjäksi. Tiimimme arvostaa Cheekiä ja hänen upeaa uraansa erittäin paljon”, Tikkurila Festivaalin perustaja Jan Grehn iloitsee.

Cheekin lisäksi Tikkurila Festivaalin stagella nähdään heinäkuussa muun muassa JVG, Kaija Koo, Apulanta, Evelina, Elastinen, Juha Tapio, Jenni Vartiainen, Olavi Uusivirta, Teflon Brothers, Roope Salminen & Koirat, Lauri Tähkä sekä Pariisin Kevät. Lisää artistijulkaisuja on tiedossa kevään aikana.

Tikkurila Festivaalin lipunmyynti jatkuu talvihinnoin helmikuun loppuun saakka. Lippuja on saatavilla Tiketistä, Lippu.fi:stä sekä Ticketmasterista.

Lisätiedot:

Tikkurila Festivaali, Jan Grehn, 050 490 3069

www.tikkurilafestivaali.fi

Tikkurila Festivaali Facebookissa

Tikkurila Festivaalin materiaalipankkiin pääset täältä >>>

 Tikkurila Festivaalin mediapankkiin pääset täältä >>>

Tieteellisten seurojen julkaisuja välittävän Tiedekirjan kirjaluettelo 2/2017 on saatavilla. Luetteloon voi tutustua täällä tai tilata painettuna Tiedekirjasta: tiedekirja@tsv.fi.  

Luettelo tarjoaa näyteikkunan seurojen monipuoliseen julkaisutuotantoon. Ajankohtaisia teemoja ovat Suomen 100-vuotinen historia ja maamme itsenäisyys mutta aiheiden kirjo ulottuu myös muihin aiheisiin, kuten sotureiden kulttuureihin, nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä jopa pesäpallon leviittämiseen eri mantereille.

Arvostelukappaleita teoksista voi pyytää niiden julkaisijoilta tai tiedustella Tiedekirjasta tiedekirja@tsv.fi.  Lisätietoja Tiedekirjasta ja julkaisuista: Eija Lappi, P. 09 228 69 231, eija.lappi@tsv.fi

Kutsu seminaariin: Ammattikoululaisten lukutaito työelämän muutoksessa
Tiistaina 23.1. klo 8.30-12, Biofore Talo
Alvar Aallon katu 1, 00100 Helsinki

Sanat haltuun -hankkeen tavoitteena oli innostaa ammattikoulujen opiskelijat lukemaan ja parantamaan lukutaitoaan. Lukukeskus järjesti UPM:n tuella 100 toiminnallista lukutaitotyöpajaa ammattikoulujen teknisten alojen opiskelijoille eri puolella Suomea.

”Jos lukeminen on hankalaa, on vaikea kehittää ammatillista osaamistaan. UPM halusi tukea teknisten alojen ammattiin opiskelevien tekstitaitojen kehittämistä. Valtakunnallisesti toimivalla Lukukeskuksella oli hyvät keinot tarttua haasteeseen”, UPM:n sidosryhmäsuhdejohtaja Pirkko Harrela toteaa.

Lukutaitoa lähestyttiin pajoissa käytännönläheisesti ja nuorten omat kiinnostuksen kohteet huomioiden. Työpajojen teemaksi valittiin opiskelijoille tuttu rap-lyriikka, jota analysoimalla tarkasteltiin tekstin merkityksiä.

Vaikka Suomi on lukutaidon kärkimaita, peruskoulun päättää Suomessa joka vuosi noin 6000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Osa nuorista lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että arkielämästä selviytyminen tuottaa vaikeuksia. Poikien lukutaidon tunnistamisessa ja kehittämisessä on tärkeää löytää poikia kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä, ja laajentaa käsitystä lukemisesta.

Rap-lyriikat ovat se kirjallisuuden alue, joka on nuorille helpoimmin lähestyttävä. Moni lukuaineissa heikosti pärjäävä oppilas omaa hyvät valmiudet tekstianalyysiin, kun tarkasteltavana on häntä luontaisesti kiinnostava teksti. Työpajoja vetivät kirjoittamisen opettaja, kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi ja Atomirotta-yhtyeen sanoittajana ja laulajana tunnettu Mikko Sarjanen.

”Olemme yrittäneet nostaa esille nuorten omat vahvuudet ja saada heidän tuntemaan onnistumisen tunteen. Työpajojen aikana onkin koettu monenlaista innostumista ja oivalluksia, jotka perustuvat erilaiseen tapaan tulkita tekstejä”, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo.

Sanat haltuun -työpajojen vaikuttavuutta tutki Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Työpajojen lähestymistapa oli poikkeuksellinen ja tätä kohderyhmää varten luotu, joten oli tärkeää selvittää uusien metodien ja aiheiden toimivuutta ja kiinnostavuutta. Työpajojen hyödyllisyyden mittarina voidaan pitää ennen kaikkea sitä, miten laajasti kohderyhmä koki hyötyneensä pajoista, ja miten laajoja oppimisvaikutuksia tai pohdintavaikutuksia työpajoilla saatiin aikaan. Tuloksen voi nähdä olevan hyvä siihen nähden, miten alhainen nuorten lukumotivaation lähtötaso hankkeen alussa oli. 

Info

100 työpajaa

3000 opiskelijaa

29 paikkakuntaa

Tuloksia

50% oppi uutta

30% kiinnostui erilaisista teksteistä, kuten rap-lyriikoista ja runoudesta

Yli 20% pohti uudella tavalla suhdettaan lukemiseen

Sanat haltuun -hanke on päättynyt, mutta vastaavanlaisia työpajoja voi tilata Lukukeskuksesta maksullisina. Myös hankkeessa kehitetty opetusmetodi jää opettajien hyödynnettäväksi.

Opetusmetodiin ja hankkeeseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.sanathaltuun.fi

Hankkeen loppuraporttiin voi tutustua sähköisenä 
https://cld.bz/bookdata/GtCOuuo/basic-html/page-1.html (vaatii Adobe Flash Playerin).

Tervetuloa pe 2.2. klo 14.30 Haltiaan!

Haltian yöretki-näyttelytila on käynyt läpi muodonmuutoksen. Nyt avautuvassa Luontoäidin kutsu -näyttelyssä voi kuunnella kelopuiden laulua, heittäytyä pehmeälle kivelle ja eläytyä yöretken maailmaan. Äänimaisemassa on esillä mm. veden solinaa ja sateen ropinaa, myrskytuulta, salaman jyrinää, linnunlaulua, tulen rätinää sekä ketun, ahman, suden ja karhun ääniä.

Näyttelyn on suunnitellut äänitaiteilija Kirsi Ihalainen, joka on taltioinut äänimaailmaa 22 erilaiseen kauittimeen. Kauittimia on kätketty erilaisiin paikkoihin, mikä mahdollistaa todentuntuisen luontokokemuksen. Teoksen 23. kanava mahdollistaa teoksen kuuntelun myös kuulolaitteella.

Ihalainen on äänittänyt ja koonnut uniikkeja äänimaisemia ympäri Suomen. Hän on tarponut umpihangessa laitteiston kanssa ja äänittänyt erämaassa keskellä villiä luontoa, mm. karhut murisivat hänestä vain 10 metrin päässä. Äänitykset ovat aitoja luonnonäänityksiä.

Äänet kulkevat tilassa ylhäältä alas ja huoneen poikki, jolloin syntyy kokemus siitä, miten lintu lentää ohitse tai miten sateen ääni muuttuu, kun pisarat iskeytyvät maahan. Kävijä voi myös painaa korvan puuta vasten ja kuunnella kelopuun sointia tai tunnustella kiven värähtelyä.

Media- ja sidosyhmätilaisuus pe 2.2.18 klo 14.30-16 Haltiassa (os.Nuuksiontie 84, Espoo) Paikalla Kirsi Ihalainen, Haltian johtaja Tom Selänniemi ja näyttelypäällikkö Petri Ryöppy.
Ilmoittautumiset ke 31.1. mennessä.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset:

Tiedottaja Outi Ala-Härkönen, outi.ala-harkonen@metsa.fi, puh. 040 5173693

www.haltia.com

Tervetuloa Pesärikko-esityksen mediatilaisuuteen Turun Kaupunginteatterin Sopukassa keskiviikkona 24.1. klo 13. Ilmoittaudu mukaan ti 23.1. klo 16 mennessä: emmi.kantonen@turku.fi

Ohjaaja Mikko Roihan uusi tulkinta Orvokki Aution Pesärikko-trilogiasta saa ensi-iltansa Turun Kaupunginteatterin Sopukassa 25.1. Esitys on kahdeksan teatterin yhteistuotanto. Paikalla ovat näiden kahdeksan teatterin johtajat ja tilaisuudessa julkistetaan myös Mikko Roihan seuraava ohjaustyö, joka saa ensi-iltansa syksyllä 2018.

Harry Potter -iltaa vietetään Turun pääkirjastossa jo neljättä kertaa. Lasten ja nuorten alueilla torstaina 1.2. klo 17-19 järjestettävässä tapahtumassa voi bongata taikaolentoja ja ihmeotuksia, olla mukana tupalajittelussa, löytää oman taikasauvansa, pelata huispausta ja lähettää pöllöpostia. Ensimmäistä kertaa tapahtumassa järjestetään myös pukukilpailu, jossa parhaat puvut palkitaan.

Huolimatta siitä, että ensimmäinen Harry Potter -kirja ilmestyi jo yli 20 vuotta sitten, vetää kirjasarja edelleen uusia lukijoita puoleensa. Myös Harry Potter -tapahtuma on vuosi vuodelta suositumpi. Ensimmäisillä kerroilla kävijämäärät pääsivät jopa yllättämään, nyt yleisöryntäykseen osataan jo varautua.

Harry Potter Book Night on kansainvälinen tapahtuma, joka järjestetään monissa kirjastoissa ympäri maailman samana päivänä. Tämän vuoden yhteisenä teemana ovat ihmeotukset, joita näkyy myös Turun pääkirjaston tapahtumassa.

Lisätietoja:

Kirjastovirkailija Pauliina Huynh
Turun kaupunginkirjasto, hakeutuvat palvelut
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
puh. 02 2620 625
pauliina.huynh@turku.fi

Huvudbiblioteket firar den populära Harry Potter-kvällen för fjärde gången på torsdag 1.2.2018 kl. 17-19. På barn- och ungdomsavdelningarna kan du spana efter magiska varelser och fantastiska vidunder, höra i vilket elevhem sorterinsghatten placerar dig, hitta din egen trollstav, spela quidditch och skicka ugglepost. För första gången ordnas också en tävling där de bästa dräkterna belönas.

Harry Potter-bokserien fortsätter trollbinda nya läsare trots att det har hunnit gå 20 år sedan den första boken kom ut. Också Harry Potter-evenemanget blir allt populärare för varje år som går och de första åren överraskades biblioteket av det stora besökarantalet.

Harry Potter Book Night är ett internationellt evenemang som ordnas samma dag på bibliotek runtom i världen. Det här årets gemensamma tema är fantastiska vidunder, vilket också kommer att synas på Åbo huvudbibliotek.

För mer information:

Informatiker Satu Laukkanen
Åbo stadsbibliotek
Åbo stads fritidssektor
tel. 040-3500861
satu.laukkanen@turku.fi

Karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta Skarpit on valinnut vuoden 2017 karikatyypiksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren. Vapaavuori tutustuu näyttelyyn ja valitsee mieleisensä karikatyyrin itsestään torstaina 25.1. noin klo 15.15 alkaen. Media on tervetullut paikalle.  

Skarppien mielestä Vuoden karikatyypiksi valittu Jan Vapaavuori on persoonallisen näköinen ja karismaattinen henkilö. Perusteluissa skarpit toteavat, että Vapaavuori oli ollut vuonna 2017 runsaasti esillä mediassa otettuaan osaa pormestarikisaan ja voitettuaan sen. Hän ei ole jäänyt sivuun, vaan on tuonut esiin pääkaupungin merkitystä ja sote-uudistuksen ongelmia. 

”Helsinki on selvästi saanut isännän, joka rohkaisee myös muiden kaupunkien johtajia ottamaan roolin oman asuinpaikansa puolestapuhujina.” Erityisesti skarppeja ilahdutti huomata, että Jan Vapaavuori käytti pormestarikampanjassaan itsestään tehtyä karikatyyriä.

Skarpit on Grafian alainen karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta. Vuoden karikatyyppi -nimitys on kunnianosoitus, joka myönnetään suomalaiselle julkisuuden henkilölle, joka on hahmona positiivinen ja kasvoiltaan mielenkiintoinen piirrettävä. Vuosinäyttelyssä on esillä killan jäsenten omia näkemyksiä Vuoden karikatyypistä. Hän voi valita näyttelystä omakseen mieleisensä karikatyyrin.

Aiemmat Vuoden karikatyypit ovat olleet Sofi Oksanen, Jutta Urpilainen, Timo Soini, Jörn Donner, Ismo Leikola, Jarkko Nieminen ja Sauli Niinistö. 

Skarpit trumputtaa* -näyttely Päivälehden museossa

Skarpit järjestää yhdeksännen vuosinäyttelynsä Päivälehden museossa, Helsingissä 17.1.–18.2.2018. Esillä on lähes 90 työtä 18 eri taiteilijalta. Mukana on ajankohtaisia karikatyyrejä ja pilapiirroksia sekä karikatyyrit kaikista presidenttiehdokkaista.

Näyttelyn taiteilijat: Markku Haapaniemi, Teppo Järvi, Juha Kalliolahti, Erkki Kangas, Kerberos, Jorma Lampela, Eric Leraillez, Janne Markkanen, Micaela Morero, Tero Mäkelä, OlliBull, Kimmo Pälikkö, Pasi Rahikainen, Elina Rajala, Jope Ruonansuu, Teuvo Salminen, Heimo Suomalainen sekä Miki Wallenius.

* Trumputus on 1700-luvun alusta peräisin oleva ilmoitustapa, jossa rummutuksen avulla kerrottiin kadun kulmassa kansalaisille uutisia. Perinne eli aina 1900-luvun alulle.

Päivälehden museo, Ludviginkatu 2-4, Helsinki

Avoinna joka päivä klo 11–17, vapaa pääsy

Näyttelyn aikana paikalla on livepiirtäjiä

Lisätiedot:

SKARPIT

kokouspuheenjohtaja Erkki Kangas, 040-5240420, erkki.kangas@workman.fi

sihteeri Miki Wallenius, 0400-800650, mikimagic@kolumbus.fi

KARIKATYYPPIKUVAT OVAT MEDIAN VAPAASTI KÄYTETTÄVISSÄ

MEIÄN PONTUS

Tule tutustumaan ja keskustelemaan, miten saisimme koulun tilat tehokkaaseen käyttöön

ti 23.1. klo 18 Pontuksen päiväkotikoulun ravintola

Paikalla rehtori Katri Kurronen, päiväkodin johtaja Pia Venäläinen, kirjaston palvelujohtaja Leena Priha, yhteisöllisen nuorisotyön päällikkö Kimmo Hölkki ja liikuntapalvelupäällikkö Petri Ruotsalainen

Kahvitarjoilu, tervetuloa!