TAIDEMAALARILIITON TEOSVÄLITYS MAALISKUUSSA HELSINGISSÄ

600 taiteilijaa – 1500 taideteosta

Vuosittainen maalaustaiteen suurtapahtuma kokoaa Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin yli 1500 taideteosta lähes kuudeltasadalta Taidemaalariliittoon kuuluvalta ammattitaiteilijalta kautta Suomen. 

Teosvälitys on ainutlaatuinen tilaisuus saada kokonaiskuva Suomen nykymaalaustaiteesta ja nähdä, millaisia tekijöitä taidekentällä nyt on. Vanha tehdasrakennus ja valtava Merikaapelihalli (3148 m²) tarjoavat tapahtumalle vaikuttavat puitteet. Tapahtumassa vierailee vuosittain lähes 20 000 kävijää. Teostarjonta on runsasta, joten suuresta määrästä löytää jokaista kävijää koskettavia teoksia. Teosvälityksestä hankitut teokset saa heti mukaan.

Taidemaalariliiton Teosvälityksellä on pitkät perinteet. Tilaisuus aloitettiin 1970-luvulla suurelta yleisöltä suljettuna valtion taidehankintojen ostotilaisuutena. Sittemmin Teosvälityksen yhtenä tavoitteena on ollut löytää uutta kuvataideyleisöä ja madaltaa kynnystä kuvataiteen seuraamiseen. Nykyisin ostajista valtaosa on yksityishenkilöitä, mutta yhä edelleen Teosvälityksestä tehdään hankintoja myös julkisiin kokoelmiin.

Teoskuvia: www.painters.fi/teoskuvia 
Kuvia myynnissä olevista teoksista. Valikoima kasvaa päivittäin aina maaliskuuhun saakka.

Taidemaalariliiton Teosvälitys 10.3.–18.3.2018
Kaapelitehdas, Merikaapelihalli
Tallberginkatu 1 C, 00180 Helsinki
www.painters.fi/teosvalitys

Avoinna: ma–pe 12–18, la–su 11–17. Vapaa pääsy. 
Yleisöesittelyt lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 ja 14. Tervetuloa!

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan jo sen ripustusvaiheessa keskiviikkona 7.3. ja ennakkoasiakaspäivänä perjantaina 9.3. Lisätietoja: Projektipäällikkö Sari Tenni, Taidemaalariliitto, sari.tenni@painters.fi,  p. 044 544 4449

Liitteenä kaksi lehdistökuvaa: Taidemaalariliiton Teosvälitys, kuvaaja: Tapani Hyypiä

Liitteenä juliste: Taidemaalariliiton Teosvälitys 2018

Liitteenä teoskuvat:

Eliisa Tuisku, Vertigo, 120 x 150cm, akryyli kankaalle 2016, kuva: Mikko Tikka

Jertta Ratia, Auringon rantaniitty, 120 x 110cm, akryyli ja öljy kankaalle 2016, kuva: Sonja Suominen

Sophie Schubakoff, Ratsastaja - The rider, 90 x 120cm, akryyli kankaalle 2017

Satu Kiljunen: Äiti-variaatio, viivamaalaus, 35 x 19 x 11cm, öljy kipsireliefille  2016

Kaapelitehtaalla järjestetään Teosvälityksen kanssa samaan aikaan Teollisuustaiteen Liitto Ornamon Teosmyynti. Teosmyynti kokoaa Kaapelitehtaan Puristamoon laajan kattauksen suomalaista taideteollista taidetta noin sadalta Ornamon jäsentaiteilijalta. Esillä on laaja kattaus suomalaista taideteollista taidetta: pienoisveistoksia, koruja, keramiikka-, metalli-, lasi- ja tekstiilitaidetta sekä uniikkeja esineitä. Myös Teosmyynnistä hankitun teoksen saa heti mukaansa.
Lisätietoja: www.ornamo.fi/fi/tapahtuma/teosmyyntinayttely/
Tutustu taiteilijoihin: www.finnishdesigners.fi/tapahtuma/

Mitä on elävä perintö? Mitä sinä olet perinyt? Millaista elävää perintöä Suomessa on? Miten perinteet muuttuvat? Uudelle sivustolle on koottu koulujen käyttöön oppimateriaalipaketti, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia käsitellä teemaa eri-ikäisten parissa. Sivuston on toteuttanut Museovirasto yhteistyössä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa ja se liittyy Unescon yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Sivusto on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi.

Sivuston avulla on tarkoitus aktivoida lapsia ja nuoria pohtimaan omaa elävää perintöään ja jakamaan sitä videoina ja kuvina. Myös Elävän perinnön wikiluetteloon toivotaan kirjoituksia lapsilta ja nuorilta. Näihin talkoisiin toivotetaan tervetulleeksi kaikki Suomen koulut – tehdään yhdessä näkyväksi moninaisen Suomen elävää perintöä.

Materiaalia on tarjolla runsaasti. Elävän perinnön wikiluettelon 130 suomalaisen esimerkin lisäksi voi hypätä kansainväliselle tasolle ja perehtyä tekstien, kuvien ja videoiden kautta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa oleviin kohteisiin. Lisäksi Elävän perinnön YouTube-kanavalla on yli sata puheenvuoroa aiheesta.

Sivuston avulla voi toteuttaa tunnin vuorovaikutteisen sukelluksen elävän perinnön maailmaan tai järjestää vaikka kokonaisen ilmiöviikon. Lisäksi voi pelata Elävä perintö -visaa kännykällä, tallentaa sivustolle nuorten omia kuvia aiheesta ja tutustua elävän perinnön ilmiöihin meillä ja maailmalla videoiden ja kuvien kautta. Tervetuloa tekemään perinnettä näkyväksi ja pohtimaan, mitä elävä perintö tänä päivänä on!

Oppimateriaalisivusto
Elävän perinnön wikiluettelo

Lisätietoja:
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi, puh. +358 29533 6017
Ira Vihreälehto, erityisasiantuntija, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, ira.vihrealehto@kulttuuriperintokasvatus.fi, puh. +358 50 3381743

Suomen merimuseon kokoelmiin kuuluva jäänmurtaja Tarmo oli talvella 2017 Alfons Håkansin telakalla Suomenlinnassa, missä aluksen runko, tankit ja kansirakenteet sekä veneet kunnostettiin.Telakointihankkeen yhteydessä Tarmon arkistoaineisto ja näyttelytilojen esineistö on luetteloitu, konservoitu ja valokuvattu. Suomen merenkulkuhistorian kansallisaarteisiin kuuluvan aluksen mittava korjaus juhlisti osaltaan Suomen satavuotisjuhlavuotta.

Vuoden aikana luetteloitiin noin 2 300 esinettä ja 630 kpl arkistoaineistoa. Arkistomateriaali antaa pieniä, kirkkaita välähdyksiä jäänmurtajan arjesta; mitä syötiin, mitä aluksia on milloinkin avustettu, keitä jäänmurtajalla työskenteli ja paljonko heille maksettiin palkkaa. Suurin osa paperimateriaalista on 1960-luvulta, mutta jonkin verran on myös vanhempia aineistoja.  Mieleenpainuvia olivat mm. käsinkirjoitetut työhakemukset 1960-luvulta, erään yöllisen tappelun kuulustelumuistiinpanot ja 1930-luvulla radiosanomina tulleet hyvän joulun ja uuden vuoden toivotukset eri kielillä.

Tarmon esineistö on hyvin monipuolista työkaluista työvaatteisiin ja muihin tekstiileihin ja astioista lääkinnällisiin välineisiin. Myös hyttien kiinteät huonekalut luetteloitiin. Hytteihin ei ole juurikaan jäänyt miehistön henkilökohtaisia tavaroita, mutta huonekaluista löytyi muutamia aluksen jäänmurtouran loppuun viittaavia ”Ohi on” -merkintöjä sekä muita piirustuksia. Esineistöstä huokuu jokapäiväinen elämä ja käytännöllinen tekemisen meininki. Astioista huomaa, että aluksella on tehty ruokaa isolle joukolle: suurimmat kattilat ovat 40 litran vetoisia ja pisimmät vispilät ja perunasurvimet puolimetrisiä.

Jäänmurtajalla myös kierrätettiin materiaaleja; huopia ja vahtiturkkien vuoria on paikattu toisista huovista ja vuorikankaista otetuilla palasilla, vispilöiden ja muiden keittiötyövälineiden varsia on korvattu putkenpätkillä ja tyhjästä peltisestä kahvipurkista on leikattu maalikannu. Myös osa viestilipuista on ommeltu useasta palasesta.

Suuri osa arkistoaineistosta ja esineistä on siirretty parempiin säilytysolosuhteisiin, mutta näyttelyhyttien esineistö palautuu alukselle museovieraiden ihailtaviksi.

Nyt Suomen merimuseon Tarmo -aineistoihin voi tutustua Finna -palvelussa.

Suomen merenkulun kansalliskokoelmaan kuuluva ja käytönaikaisessa asussa säilytetty kansainvälisestikin arvokas höyryjäänmurtaja rakennettiin Englannissa 1907 ja oli Merenkulkuhallituksen käytössä vuoteen 1970 asti, jonka jälkeen se päätettiin kunnostaa museoalukseksi. Tarmo on avoinna yleisölle kesällä 15.5.‒19.8.2018.


Lisätietoja
johtaja Tiina Mertanen, tiina.mertanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6481
kokoelmat: intendentti Timo Kunttu, timo.kunttu@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6488
telakointi: laiva- ja venemestari Juha Puustinen, juha.puustinen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6492

Mediakuvat



SUOMEN MERIMUSEO
Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, Kotka
Avoinna ti, to-su klo 10–17, ke klo 10–20, ma suljettu
puh. 040 350 0497, info@merikeskusvellamo.fi  
www.merikeskusvellamo.fi

Karisto julistaa alkaneeksi suuren kauhuromaanikilpailun. Kilpailussa haetaan kauhuromaania tai psykologista trilleriä, joka saa lukijan sydämen lyömään nopeammin ja nostaa hiukset pystyyn. Kauhua voi lähestyä joko lajitietoisesti tai pyrkiä yllättämään tuomariston.

Kilpailun tuomareina toimivat kauhukirjailija Marko Hautala, elokuvaohjaaja Joona Tena ja Kariston kustannustoimittaja Minna Klapuri.

"Kauhukirjallisuus oli Suomessa pitkään marginaali-ilmiö, vaikka kyseessä on vanha ja perinteikäs kirjallisuuden laji”, sanoo kauhukirjailija Marko Hautala. ”Toivottavasti tämä kilpailu nostaa esiin uusia, kunnianhimoisia kirjoittajia!"

Kilpailuun voivat osallistua niin aiemmin julkaisseet kuin julkaisemattomatkin kirjoittajat. Voittajakäsikirjoitus palkitaan 5000 euron palkinnolla. Kilpailun tulokset julkistetaan kesäkuussa 2019. Voittajateos julkaistaan vuonna 2020. 

Käsikirjoituksen voi lähettää viestin liitetiedostona pdf-muodossa viimeistään 31.10.2018 osoitteeseen kustannusliike@karisto.fi. Viestin otsikoksi teksti ”Kauhuromaanikilpailu”. Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä, joten merkitse liitetiedostoon nimimerkkisi ja kirjoita nimesi ja yhteystietosi varsinaiseen sähköpostisaatteeseen.

Lisätiedot: kustannustoimittaja Minna Klapuri, minna.klapuri@karisto.fi

Fiskars Village – ”Kulttuuria ja matkailua raikkaalla tavalla”

Fiskars Villagelle voitto Culture EDEN in Finland-kilpailussa

Fiskars Village on voittanut Culture EDEN in Finland 2017 -kilpailun, jossa etsittiin kulttuuria ja matkailua raikkaalla tavalla yhdistävää matkailukohdetta.

Euroopan komission aloitteesta järjestettyyn Suomen kansalliseen kilpailuun haki 24 vähintään neljän toimijan muodostamaa verkostoa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta oli myös tärkeä kriteeri kärkikolmikkoa valittaessa. Kilpailun pohjoisin osallistujakohde löytyi Utsjoelta ja eteläisin Raaseporista. Kohteet rakentuvat mm. kuvataiteen, käsityön, rakennusperinteen, musiikin ja muotoilun ympärille.

Kilpailussa menestyminen avaa Fiskars Villagen osalta uusia mahdollisuuksia kansainväliseen näkyvyyteen.

Voittaja voi liittyä EDEN-verkostoon, joka toimii markkinointi- ja verkostoitumiskanavana Eurooppaan. Lisäksi luvassa on verkoston yhteistilaisuus Brysselissä sekä osallistuminen kansainvälisille messuille (ITB) ja tukea matkanjärjestäjä-tapaamisiin.

Fiskars Villagen markkinointikoordinaattori Elisabeth Blomqvist: ”Uskon että saamamme tunnustuksen myötä toimijoiden keskinäinen yhteistyö tiivistyy entisestään ja hyödyttää niin vierailijoita, kuin koko alueen matkailua. Tavoitteenamme on tuottaa autenttisia ja mieleenpainuvia elämyksiä”

EDEN tulee sanoista European Destinations of Excellence. Kyseessä on Euroopan komission aloite, jonka avulla on järjestetty EDEN-kilpailuja vuodesta 2007 alkaen. Aloitteen tavoitteena on nostaa esiin eurooppalaisen matkailun ominaispiirteitä ja arvoa sekä kestävän kehityksen mukaista matkailua. Lisätietoa kilpailusta: http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat/kulttuurimatkailu-culture-finland/culture-eden/

Fiskars Village tavoittelee jatkossa entistäkin voimakkaammin ulkomaisia kulttuuri- ja designmatkailijoita. Tulevana kesänä Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoman ABOUT CLAY -näyttely puhuttelee laajaa yleisöä kotimaisen ja kansainvälisen taidekeramiikan laajalla kattauksella. Näyttelyn kuratoi Erna Aaltonen.

Fiskars Village aloittaa yhteistyön Helsinki Design Weekin kanssa ensi kesän näyttelyllä

Helsinki Design Weekiä tuottava Luovi Productions Oy tuo Fiskarsin ruukkiin suomalaisten taiteilijoiden kuvitteellisia kesäasumuksia esittelevän Fiskarsin Kesäkoti -näyttelyn.

“Muotoilu on aina ammentanut inspiraatiota taiteesta, ja jokaisen muotoilijan on varmasti helppo nimetä taiteilija, jonka työstä ja elämäntyylistä inspiroituu. Haluamme leikitellä ajatuksella, miltä näiden taiteilijoiden asuttamat kesäkodit näyttäisivät”, kertoo näyttelyn tuottaja Moona Tikka.

Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Joanna Laajisto ja visuaalisesta ilmeestä Double Happiness. Laajisto luo Fiskarsin Viljamakasiiniin suuren kesäkodin, jonka huoneet jaetaan muotoilijoille ja heidän ihailemilleen taiteilijoille. "Kesä, Fiskars ja kesäkodit - voiko herkullisempaa kombinaatiota näyttelylle olla? Suuri intohimoni mökkielämään ja kaikkeen siihen liittyvään tekee näyttelyn arkkitehtuurin suunnittelusta unelmaprojektin. Lähtökohtana on esitellä kymmenen muotoilijan näkemys taiteilijoiden kesäkodeista.", Laajisto toteaa. Näyttelyyn liittyy myös erilaisia oheistapahtumia.

“Olemme erittäin innoissamme yhteistyöstä Helsinki Design Weekin kanssa. Muotoilu on yksi pääteemoistamme kehittäessämme ruukkia matkailukohteena. Yhteistyön myötä tavoitamme entistä laajemmin muotoilusta kiinnostunutta yleisöä ympäri maailmaa” Fiskarsin kiinteistöliiketoiminnan ja Fiskars Villagen johtaja Kari Selkälä kertoo.

Fiskars Kesäkodit / Summer Houses -näyttely Fiskarsin Viljamakasiinissa 16.6. alkaen. Lisätietoja antaa vastaava tuottaja Moona Tikka, moona.tikka(at)helsinkidesignweek.com, 050-3588786.

Rovasti Yrjö Niemen Siperian työn tukikonsertissa sunnuntaina 4.2. kello 14 Poltinahon seurakuntatalossa kuullaan Mauno Kuusiston musiikkia. Tenorissimo-lauluduon tenoreita Lasse Riutamaata ja Reijo Ikosta täydentävät Jussi Makkonen sellolla ja Ulla-Stina Ikonen harpulla ja kanteleella.

Mauno Kuusiston (3.11.1917–29.8.2010) syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta viime marraskuussa. Ohjelmistoon on poimittu kauneimmat Kuusiston tunnetuksi tekemät laulut yhtenäiseksi kokoelmaksi. Konsertissa kuullaan muun muassa Elämäni on lauluni, Heijastus, Kertokaa se hänelle, Mun kaunis kotimaani, Palaja Sorrentoon ja Ave Maria. 

Käsiohjelmamaksu 15 euroa sisältää kahvin väliajalla. Tuotto menee Yrjö Niemen Siperian työlle.

Mauno Kuusisto oli merkittävä suomalainen laulaja, joka monipuolisella ohjelmistollaan keräsi kuulijoita yli musiikillisten raja-aitojen ja toimi eri musiikkityylien välisenä sillarakentajana.

Kuva: Mauno Kuusisto näytteli Åke Lindmanin ohjaamassa elokuvassa Kertokaa se hänelle vuonna 1961.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt suurilta osin Turku 2011 -säätiön valituksen, joka koski Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen valtionavustuksen osittaista takaisinperintää. Säätiö maksaa opetus- ja kulttuuriministeriölle takaisin lähes 2 miljoonaa euroa jäädytettyjä varoja. Oikeusprosessin aikana summalle kertyneet noin 230 000 euron korot voidaan käyttää alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti kulttuurin tukemiseen.

Turku 2011 -säätiö valitti KHO:lle heinäkuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön 3.9.2014 tehdystä päätöksestä periä säätiöltä korkoineen takaisin valtionavustusta yhteensä 2 168 912,99 euroa. Oikeusprosessin ajaksi säätiö talletti OKM:n sulkutilille ministeriön vaatiman summan talletuspäivään mennessä kertyneine korkoineen. Talletuspäivänä 6.3.2015 summa oli yhteensä 2 204 064,08 euroa.

KHO:n 23.1.2018 antaman päätöksen mukaisesti Turku 2011 -säätiö on velvollinen maksamaan takaisin 1 975 705,46 euroa. Säätiön velvollisuus maksaa korkoa kuitenkin poistetaan.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve on pahoillaan säätiön tekemä valituksen hylkäämisestä.

- Lopputulos on ikävä Turun kaupungin ja kulttuurin kannalta. Olemme tyytyväisiä kuitenkin siitä, että KHO poisti koronmaksuvelvollisuuden.

- Säätiö on tallettanut kiistelyn kohteena olleen kokonaissumman eli noin 2 miljoonaa ja korot talletuspäivään saakka ministeriön osoittamalle tilille. Korkoa oli kertynyt noin 230 000 euroa. Palautetut määrät käytetään säätiön tarkoituksen toteuttamiseen eli kulttuurin tukemiseen, Minna Arve lupaa.

Turku 2011 -säätiö valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksestä hylätä säätiön oikaisuvaatimus koskien valtionavustusten takaisinperintää, koska piti takaisinperintää perusteettomana. Avustusvaroja oli tarkoitus käyttää kulttuuripääkaupunkivuoden pitkäaikaisten vaikutusten vahvistamiseen muun muassa järjestämällä Turun kulttuuripääkaupunkitavoitteita tukevia pitkäaikaisia hankkeita.

Euroopan unionin kulttuuripääkaupunkiohjelma käynnistyi vuonna 1985. Koskaan aiemmin ei valtio, jonka kaupunki on valittu kulttuuripääkaupungiksi, ole jälkikäteen vaatinut myöntämäänsä avustusta takaisin. 

Lisätiedot:

Minna Arve, kaupunginjohtaja, p. (02) 262 7241

Taustaa

3.9.2014 OKM päätti periä Turku 2011 -säätiöltä korkoineen takaisin valtionavustusta yhteensä 2.168.912,99 euroa.

3.10.2014 Säätiö jätti päätöksestä oikaisuvaatimuksen.

22.6.2015 Ministeriö hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

21.7.2015 Turku 2011 -säätiö jätti valituksensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

23.1.2018 KHO hylkäsi valituksen, mutta poisti koronmaksuvelvollisuuden.

www.turku.fi/2011

-   Luontoäidin kutsussa kelopuut soivat, vesi solisee, karhu murisee ja tanner tärähtää
Tervetuloa pe 2.2. klo 14.30 Haltiaan!

Haltian yöretki-näyttelytila on käynyt läpi muodonmuutoksen. Nyt avautuvassa näyttelyssä voi kuunnella kelopuiden laulua, heittäytyä pehmeälle kivelle ja luontoäidin syliin. Äänimaisemassa on esillä veden solinaa ja sateen ropinaa, myrskytuulta ja salaman jyrinää, linnunlaulua, tulen rätinää ja karhun tuhinaa.

Näyttelyn on suunnitellut äänitaiteilija Kirsi Ihalainen, joka on taltioinut äänimaailmaa 22 erilaiseen kauittimeen. Kauittimia on kätketty erilaisiin paikkoihin, mikä mahdollistaa todentuntuisen luontokokemuksen. Teoksen 23. kanava mahdollistaa teoksen kuuntelun myös kuulolaitteella automaattisesti tilassa.

Ihalainen on äänittänyt ja koonnut uniikkeja äänimaisemia äänitysmatkoiltaan ympäri Suomen. Hän on tarponut umpihangessa laitteiston kanssa, äänittänyt monia erilaisia luonnontapahtumia sekä äänittänyt erämaassa keskellä villiä luontoa, mm. karhut murisivat hänestä vain 10 metrin päässä. Äänitykset ovat aitoja luonnonäänityksiä.

Äänet kulkevat tilassa ylhäältä alas ja huoneen poikki, jolloin syntyy kokemus miten lintu lentää ohitse tai miten sateen ääni muuttuu, kun pisarat iskeytyvät maahan. Kävijä voi myös painaa korvan puuta vasten ja kuunnella kelopuun sointia tai tunnustella kiven värähtelyä.

Media- ja sidosyhmätilaisuus pe 2.2.18 klo 14.30-16 Haltiassa (os.Nuuksiontie 84, Espoo) Paikalla Kirsi Ihalainen, Haltian näyttelypäällikkö Petri Ryöppy ja johtaja Tom Selänniemi.

Lisätietoa:

 Tiedottaja Outi Ala-Härkönen, puh. 040 5173693, outi.ala-harkonen@metsa.fi

Uutisissa valheita, valheista uutisia -kirjassaan pitkän linjan päätoimittaja A.-P. Pietilä kertoo, miksi media menetti valtansa.

Sanomalehdet perustettiin jakamaan uutta tietoa, levittämään sivistystä ja puolustamaan demokratiaa.

Sosiaalisen median aikakaudella uutismedia on ahtaalla. Päättäjät ja mainostajat pyrkivät keskustelemaan suoraan yleisön kanssa ja vaientamaan arvostelun. Uutisina jaetaan mielipiteitä, mainoksia ja suoranaisia valheita. Somen sisällöistä kukaan ei kanna vastuuta.

Kannattaako kustantajien tuottaa asiatietoa vai keskittyä peukutusten keräämiseen? Valtaako Suomen tiedonvälityksen verovaroilla ylläpidetty ja poliitikkojen valvoma Yle ja kotimaaton Google? Mitä tämä merkitsee suomalaisten oikeudelle saada riippumatonta tietoa ja viime kädessä demokratialle?

Kirja keskittyy median hämärään tulevaisuuteen ja vastaa kysymykseen, selviääkö suomalainen media.

***

TERVETULOA KIRJAN JULKISTUSTILAISUUTEEN!

Aika: torstaina 1.2. kello 10
Paikka: Art House -kustantamo (Bulevardi 19 C, 2. krs, 00120 Helsinki; talossa ei ole hissiä)

Tilaisuudessa on mahdollista haastatella kirjoittajaa. Haastattelupyynnöt ja ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään tiistaina 30.1. kello 16:
Nana Sironen, nana.sironen@arthouse.fi, puh. 040 576 7881.

***

A.-P. Pietilä
Uutisissa valheita, valheista uutisia
303 sivua
Saatavilla painettuna ja sähkökirjana
Ilmestyy tammikuussa 2018

Päätoimittaja A.-P. Pietilä on toiminut yli 40 vuotta uutis- ja taloustoimittajana, kolumnistina ja tulosvastuullisena mediajohtajana tv-uutisissa, aikakaus- ja sanomalehdissä. Hän on median sisäpiiriläinen, joka tuntee tiedonhankinnan keinot ja hallitsee kontaktit yritysjohtajiin, mainostajiin ja poliitikkoihin.

Lisätiedot, ilmoittautumiset, haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet:
kustannuspäällikkö Nana Sironen, nana.sironen@arthouse.fi, puh. 040 576 7881

Tervetuloa pe 2.2. klo 14.30 Haltiaan!

Haltian yöretki-näyttelytila on käynyt läpi muodonmuutoksen. Nyt avautuvassa Luontoäidin kutsu -näyttelyssä voi kuunnella kelopuiden laulua, heittäytyä pehmeälle kivelle ja eläytyä yöretken maailmaan. Äänimaisemassa on esillä mm. veden solinaa ja sateen ropinaa, myrskytuulta, salaman jyrinää, linnunlaulua, tulen rätinää sekä ketun, ahman, suden ja karhun ääniä.

Näyttelyn on suunnitellut äänitaiteilija Kirsi Ihalainen, joka on taltioinut äänimaailmaa 22 erilaiseen kauittimeen. Kauittimia on kätketty erilaisiin paikkoihin, mikä mahdollistaa todentuntuisen luontokokemuksen. Teoksen 23. kanava mahdollistaa teoksen kuuntelun myös kuulolaitteella.

Ihalainen on äänittänyt ja koonnut uniikkeja äänimaisemia ympäri Suomen. Hän on tarponut umpihangessa laitteiston kanssa ja äänittänyt erämaassa keskellä villiä luontoa, mm. karhut murisivat hänestä vain 10 metrin päässä. Äänitykset ovat aitoja luonnonäänityksiä.

Äänet kulkevat tilassa ylhäältä alas ja huoneen poikki, jolloin syntyy kokemus siitä, miten lintu lentää ohitse tai miten sateen ääni muuttuu, kun pisarat iskeytyvät maahan. Kävijä voi myös painaa korvan puuta vasten ja kuunnella kelopuun sointia tai tunnustella kiven värähtelyä.

Media- ja sidosyhmätilaisuus pe 2.2.18 klo 14.30-16 Haltiassa (os.Nuuksiontie 84, Espoo) Paikalla Kirsi Ihalainen, Haltian johtaja Tom Selänniemi ja näyttelypäällikkö Petri Ryöppy.
Ilmoittautumiset ke 31.1. mennessä.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset:

Tiedottaja Outi Ala-Härkönen, outi.ala-harkonen@metsa.fi, puh. 040 5173693

www.haltia.com

Tiedotustilaisuudessa nähtiin otteita Lahden Nuorisoteatterin näytelmästä Ella ja kaverit teatterissa. Näytelmässä Ellaa esittää Ella Jäppinen, joka nähdään myös 26.1. ensi-iltansa saavassa koko perheen elokuvassa Supermarsu. Päättyykö teatteriretki kaaokseen? Saako luokka esityksensä valmiiksi? Kuka kiristää opettajaa? Tämä kaikki selviää näytelmässä, joka saa ensi-iltansa lauantaina 27.1. kello 15.

Kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos ja kulttuurituottaja Sari Tuominen kertoivat Talvikarnevaalien ajankohtaiset kuulumiset. Talvikarnevaalit lähtevät käyntiin vauhdikkaasti vapaa pääsyllisellä Avajaistapahtumalla lauantaina 27.1. kello 10–15. 8-sali täyttyy erilaisista puuhapisteistä, sirkustempuista ja iloisista musiikkiesityksistä. Toimintapisteistä ja erilaisissa työpajoista löytyy paljon puuhaa ja koettavaa eri-ikäisille lapsille, muun muassa muskaria, satujoogaa ja askartelua. Lavalla ovat esiintymässä muun muassa ihastuttavat Mimi ja Kuku, Möysän Nuorisoseura, Duo Karhos, Kissamainen osallistava satutuokio, Nuokun sirkus ja Sipi-pelle.

Käynnissä on parhaillaan Talvikarnevaalien maskotin nimikilpailu ja se julkistetaan avajaistapahtumassa.

Lahden Lasten Talvikarnevaalit

Lahden Lasten Talvikarnevaalit järjestetään 27.1.–11.2.2018 ja ne ovat yksi Suomen perinteikkäimmistä ja suurimmista lastenfestivaaleista. Lähes kolme viikkoa kestävä lastenkulttuurin festivaali on laajan yhteistyöverkoston voimin rakennettu tapahtuma, jossa pääkohderyhmä on lapset ja nuoret niin yleisönä, osallistujina kuin esiintyjinäkin.

Talvikarnevaaleilla on mukana yli 50 yhteistyötahoa ja ohjelmia reilusti yli 100. Tule kokemaan Talvikarnevaalien mielenkiintoinen ja monipuolinen lastenkulttuurin kokonaiskattaus.

Talvikarnevaalit haluaa toimia laadukkaan ja lapsilähtöisen lastenkulttuurin puolestapuhujana osoittamalla omalla toiminnallaan, kuinka mielenkiintoinen, monipuolinen ja taiteellisesti korkeatasoinen lastenkulttuuriin keskittynyt festivaali voikaan olla. 

Lisätietoja:

Matti Karhos
Kulttuuriasiainpäällikkö
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

Sari Tuominen
kulttuurituottaja
p. 044 769 8649
sari.tuominen2@lahti.fi

www.phlastenkulttuuri.fi ja www.talvikarnevaalit.fi

Taiteen edistämiskeskus (Taike) vahvistaa asiantuntijuuttaan viidellä uudella läänintaiteilijalla. He aloittavat Taiken kehittämisohjelmissa 1. helmikuuta. Toimikausi on kolme vuotta.

Taiken tuoreimpia kehittämisohjelmia ovat kulttuurisen moninaisuuden ja liikkuvuuden sekä taiteen asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan ohjelmat. Niihin saatiin nyt lisävahvistusta, samoin kuin lasten- ja nuortenkulttuurin sekä taiteilijoiden työskentelyedellytysten ohjelmiin.

”Taike on viiden vuoden aikana kehittänyt läänintaiteilijoiden työtä kohdentamalla sitä nimettyihin kehittämisohjelmiin. Tällä on pyritty asiantuntijatyön entistä vahvempaan vaikuttavuuteen ja lisäämään taiteen ja muun yhteiskunnan välisiä kosketuspintoja”, toteaa Taiken johtaja Minna Sirnö.

”Olemme saaneet jo paljon näyttöä siitä, miten taide ja kulttuuri ovat saaneet jalansijaa muiden yhteiskuntasektoreiden, esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, kun pohditaan tulevaisuuden yhteiskunnan ratkaisuja. Meillä Taikessa on 40 läänintaiteilija-asiantuntijaa valmiina antamaan panoksensa tähän työhön”, Sirnö visioi.

Taiken kulttuurisen moninaisuuden ja liikkuvuuden kehittämisohjelmassa aloittavat FM Maija (Maikki) Kantola (s. 1967) ja FM Milja Guttorm (s. 1978). Kantola käynnistää kulttuurisen moninaisuuden ja taiteen soveltavan käytön projekteja Satakunnassa. Guttorm edistää saamelaiskulttuuria Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin kaupunkiympäristöissä. Kantola työskentelee Porin ja Guttorm Oulun toimipisteessä.

Kantola on aiemmin työskennellyt monikulttuurisissa yhteisöissä, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Hänellä on erityisosaamista mediakulttuurista. Guttorm on toiminut muun muassa saamenkielen opettajana ja saamelaiskulttuuria edistävissä projekteissa koordinaattorina. Kulttuurisen moninaisuuden läänintaiteilijan tehtävään oli 23 hakijaa ja kaupunkisaamelaisuuden tehtävään 7 hakijaa.

Lasten- ja nuortenkulttuurin kehittämisohjelmassa Taiken Jyväskylän toimipisteessä aloittaa viestinnän ja taiteen medianomi Marko Hämäläinen (s. 1972). Hän vahvistaa valokuvataiteen ammattilaisuutta ja eri ikäryhmien valokuvakasvatusta Keski-Suomessa. Hämäläinen on aiemmin työskennellyt vapaan taiteilijana ja valokuvakasvatuksen ammattilaisena. Tehtävään oli 13 hakijaa.

Taiteilijoiden työskentelyedellytysten kehittämisohjelmassa Taiken Tampereen toimipisteessä aloittaa FM Anna Isoaro (s. 1981). Hän kehittää kirjallisuuden alan freelancereiden työskentelyolosuhteita ja tuotannollista osaamista Pirkanmaalla. Isoaro on aiemmin toiminut muun muassa Työväen kirjallisuuspäivien koordinaattorina ja sanataideopetuksen parissa. Tehtävään oli 18 hakijaa.

Taiteen asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämisohjelmassa Taiken Turun toimipisteessä aloittaa HuK Annika Dahlsten (s. 1975). Hän vahvistaa taiteiden välistä sekä taiteen ja muiden alojen yhteistyötä Varsinais-Suomessa ja tarvittaessa muilla alueilla. Dahlsten on toiminut kuvataiteilijana ja opetustehtävissä Turun seudulla. Tehtävään oli 69 hakijaa.

Taike kuuli alueellisia taidetoimikuntia päättäessään uusien läänintaiteilijoiden tehtäväkentistä. Läänintaiteilijoiden työ ja projektit rahoitetaan Veikkauksen tuotoista.

Lisätietoja:

Eva-Maria Hakola
Kehittämispäällikkö
Taiteen edistämiskeskus
p. 0295 330 830
eva-maria.hakola@taike.fi

Minna Sirnö
Johtaja
Taiteen edistämiskeskus
p. 0295 330 702
minna.sirno@taike.fi

Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut järjestää keväällä yhdessä Volume ry:n ja Skafferiet Ritz rf:n kanssa Feasta-bändikatselmuksen. Ensimmäinen osakatselmus on jo täynnä, mutta muihin mahtuu vielä. Kaikki musiikkityylit ovat tervetulleita ja myös sooloartistit voivat osallistua.

Tapahtumakoordinaattori Max Bäckman Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluista kertoo, että bändikatselmuksen ensimmäinen 14.3. pidettävä osakatselmus on jo täynnä, mutta 21. ja 28.3. pidettävissä on vielä tilaa. Katselmukset alkavat klo 18 ja ne pidetään Kulttuuritalo Fannyssa osoitteessa Kirkkopuistikko 34.

- Tapahtumat ovat ilmaisia ja kaikille avoimia eli tervetuloa katsomaan ja kuuntelemaan, kutsuu Bäckman.

Katselmukseen osallistuvat bändit esittävät kaksi biisiä, joista ainakin toisen pitää olla omaa tuotantoa. Tapahtuman yhteydessä pidetään aina myös musiikkiaiheinen keskustelutilaisuus, jossa on mukana asiantuntijavieras.

Kaikki osallistuneet bändit saavat palautteen, ja kaksi bändiä valitaan pääesiintyjiksi Taiteiden yön päälavalle. Voittajabändit pääsevät myös lämmittelijöiksi Volumen ja Ritzin järjestämälle keikalle vuoden 2018 aikana.

Katselmuksiin voi ilmoittautua 28.2. asti. Ilmoittautumiset lähetetään osoitteella max.backman(at)vaasa.fi.

Lisätietoja antaa: tapahtumakoordinaattori Max Bäckman, Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut, p. 040 1831 956, max.backman(at)vaasa.fi.

Vasa stads kultur- och bibliotekstjänster ordnar på våren tillsammans med Volume ry och Skafferiet Ritz rf en Feasta-bandmönstring. Den första delmönstringen är redan fylld, men i de övriga ryms det ännu med band. Alla musikstilar är välkomna och också soloartister kan delta.

Evenemangskoordinator Max Bäckman från Vasa stads kultur- och bibliotekstjänster berättar att bandmönstringens första delmönstring som hålls 14.3 redan är fylld, men i mönstringarna som hålls 21 och 28.3 finns det ännu plats. Mönstringarna börjar kl. 18 och de hålls på Kulturhuset Fanny på adressen Kyrkoesplanaden 34.

-        Evenemangen är avgiftsfria och öppna för alla, så välkomna för att titta och lyssna, säger  Bäckman.

Banden som deltar i mönstringen framför två låtar, av vilka åtminstone den ena ska vara en egen produktion. I samband med evenemanget hålls alltid också en diskussion med musiktema där en sakkunnig gäst deltar.

Alla deltagande band får feedback och två band väljs till huvudartister på Konstens natts huvudscen. De vinnande banden får också spela som förband på en konsert som Volume och Ritz ordnar under år 2018.

Till mönstringarna kan man anmäla sig till 28.2. Anmälningarna sänds till adressen max.backman(at)vaasa.fi.

Ytterligare upplysningar ger: evenemangskoordinator Max Bäckman, Vasa stads kultur- och bibliotekstjänster, tfn 040 1831 956, max.backman(at)vaasa.fi.

Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskuksen Työpiste on toiminut keskustassa nyt puolisen vuotta.

Perjantaina 26.1. klo 8.30–16 vietämme avoimia ovia Työpisteessä, Käsityöläiskatu 10.
Toivotamme myös median edustajat tervetulleiksi tutustumaan toimintamme.

Työllisyyspalveluita kaupunki on tarjonnut jo 100 vuotta, mutta työvoimatoimistona Turun kaupunki on toiminut vasta elokuun alusta osana alueellista työvoima- ja yrityspalvelukokeilua. Kokeilussa Turku vastaa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kaikille työttömille alle 25-vuotiaille turkulaisille tai vähintään 12 kuukautta työttöminä olleille turkulaisille. 

Työpisteen avoimiin oviin voi piipahtaa oman aikataulun mukaan juomaan kahvit ja käydä samalla Työkeskuksen putiikissa tutustumassa Työkeskuksessa valmistettuihin käsitöihin. Aulassa on isäntiä ja emäntiä kertomassa toiminnastamme

Tietoiskuja iltapäivällä klo 13–15

Työpisteen ryhmätiloissa pidetään iltapäivällä lyhyitä tietoiskuja työhön, työttömyyteen ja työn saannin tukitoimiin liittyvistä teemoista. Alla ohjelma aikatauluineen.

OHJELMA JA AIKATAULUT

Ryhmätila 235

• 13.00 Työpisteen asiakkaat, tekemiset ja tavoitteet, työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto
• 13.15 Työpisteen yhteistyö työnantajien kanssa, vastaava urasuunnittelija Sanna Järvi
• 13.30 Palkkatuettu työ ponnahduslautana työpaikkaan ja oma tarina työllistymisestä, Janne Moisio
• 13.45 Nuorten tiimi alle 25-vuotiaitten tukena työnhaussa, asiakasneuvoja Katre Saaremäel
• 14.00 Työpisteen asiakkaat, tekemiset ja tavoitteet, työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto
• 14.15 Työpisteen yhteistyö työnantajien kanssa, vastaava urasuunnittelija Sanna Järvi
• 14.30 Palkkatuettu työ ponnahduslautana työpaikkaan ja oma tarina työllistymisestä, Janne Moisio
• 14.45 Nuorten tiimi alle 25-vuotiaitten tukena työnhaussa, asiakasneuvoja Katre Saaremäel

Tietoiskut ja hanke-esittelyt ATK-luokassa 217 

• 13.00 Party – tukea ja selvyyttä työ- ja toimintakykyyn, projektikoordinaattori Miia Savinainen
• 13.15 Työ löytää tekijänsä Työvoimahautomoissa, hankepäällikkö Hanna Tuohimaa
• 13.30 FEMMA-hanke asiakasohjauksen tukena välityömarkkinoilla, asiakasohjauskoordinaattori Satu Nikkanen, ELY-keskus
• 13.45 Miten maahanmuuttajien polkua työelämään edistetään? hankekoordinaattori Marco Mikkola
• 14.00 Kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelin edut, kuntoutussuunnittelija Inkeri Huuhka
• 14.15 Ideaverstaat – väylä avoimille työmarkkinoille, projektipäällikkö Timo Vahtonen

 Lisätietoja avoimista ovista:

Suunnittelija Jaana Räsänen-Nauska, puh. 050 559 0449, jaana.rasanen-nauska@turku.fi

Rovaniemen Teatteri – Lapin Alueteatteria ylläpitävän Lapin Alueteatteriyhdistyksen hallituksen kokous pidettiin 23. tammikuuta 2018 Lappia-talossa. Teatterinjohtaja Kari Väänänen jätti Alueteatteriyhdistyksen hallitukselle irtisanomisilmoituksen. Kari Väänänen hakee eroa teatterinjohtajan tehtävästä 1.8.2018 alkaen. Irtisanomisilmoitus käsitellään seuraavassa Lapin Alueteatteriyhdistyksen hallituksen kokouksessa. Alueteatteriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Antti Väänänen pitää Kari Väänäsen päätöstä valitettavana.

- Tämä on valitettava päätös. Olisin toivonut toisenlaista päätöstä hyvän taiteellisen johtajuuden vuoksi. Rovaniemen Teatteri on Karin kaudella päässyt tavoittelemaansa yli 30.000 katsojan yleisömäärään ja tehnyt hänen ohjauksessaan teatterin 2000-luvun menestyneimmät näytelmät, kuten Nätti-Jussin seikkailut, Joulutarinan ja Esikoisen. Myös henkilökunta on ollut tyytyväistä Karin johtajuuteen ja arvostaa hänen työtään, Antti Väänänen sanoo.

Lisätietoja saat Lapin Alueteatteriyhdistyksen puheenjohtajalta Antti Väänäseltä: 0400 231096, antti.vaananen@rovaniemi.fi.

Lappeenrannan kaupungin asiakasneuvontakoordinaattori Sari Joronen alkaa edistää aktiivisella myyntityöllä ja suoralla asiakaskontaktoinnilla Lappeenrannan kaupunginteatterin ja -orkesterin myyntiä.

Joronen on suoraan yhteydessä asiakkaisiin muun muassa puhelimitse. Pääasiallisen myyntitehtävänsä ohella hän organisoi teatteriesitysten ja konserttien myyntiä Winkissä sekä jalkautuu yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksiin kertomaan Lappeenrannan kulttuuritarjonnasta.

− Aion vierailla erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa teatterimme nykyisestä ja tulevasta ohjelmistosta sekä kaupunginorkesterin konserteista.  Samalla välitän kokonaisvaltaisesti tietoa Lappeenrannasta, kuten linnoituksen näyttelyistä, tapahtumista ja kaupungin historiasta sekä yöpymis- ja ruokailumahdollisuuksista. Järjestän myös asiakastilaisuuksia, Joronen lupaa ja kertoo olevansa yhteydessä niin vanhoihin kuin uusiinkin asiakkaisiin.

Sari Jorosen mielestä Lappeenrannassa on selkeästi tarvetta vuoden 2016 lopulla aloitetulle aktiiviselle teatteriesitysten ja konserttien ryhmämyynnille. Aiemmin määräaikaisesti hoidettu tehtävä keskitetään nyt lipunmyynnin yhteyteen Asiakaspalvelukeskus Winkkiin. Tarkoituksena on, että koko Winkin työtiimi osallistuu myynnin edistämiseen. Winkissä työskentelee pääsääntöisesti neljä vakinaista työntekijää ja kaksi työllistettyä.

− Näin teatterin ja orkesterin asiakaspalvelusta tulee entistä kokonaisvaltaisempaa ja myynnin edistäminen yhdistyy muuhun palveluumme. Koska olemme säännöllisesti yhteydessä teatterille ja orkesteriin, tunnemme ohjelmiston hyvin ja pystymme antamaan myös ennakkotietoja tulevasta tarjonnasta.

Keskitetysti kaupungin asiakaspalvelua hoitavassa ja matkailuneuvonnan kanssa yhteistyötä tekevässä Winkissä on tarjolla tietoa muistakin kaupungin kulttuuri- ja matkailupalveluista.

− Meillä on parhaat mahdollisuudet koota tietoja myös Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan ulkopuolelta tuleville ryhmille, Joronen arvioi.

Lappeenrannan kaupungin markkinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahmanin mukaan Winkki palvelee sekä asiakkaita että organisaatiota.

– Hyvä palvelukokemus saa palaamaan tuotteen pariin. Asiakasrajapinnassa toimiva Winkin tiimi on avainasemassa, kun kulttuuripalvelujen myyntiä edistetään. Winkissä osataan myös hakea asiakkaan tarvitsemaa tietoa muistakin kaupungin palveluista, Rahman tiivistää.

Eteläkarjalainen elämäntapa mieleistä

Sari Joronen on kotoisin Joutsenon Tiuruniemestä ja käynyt koulua sekä Joutsenossa että Imatralla. Asuttuaan kymmenisen vuotta pääkaupunkiseudulla hän muutti perheineen takaisin Etelä-Karjalaan.  Aiemmin Joronen on työskennellyt muun muassa matkatoimistossa. Winkin asiakasneuvontakoordinaattoriksi hän siirtyi Lappeenrannan lentoaseman maahuolinnan esimiehen tehtävästä vuoden 2015 lopulla.

− Minulle eteläkarjalainen elämäntapa on mieleistä, kuten asiakaspalvelukin. Olemme organisoineet tiimimme työnjakoa niin, että voin käyttää entistä enemmän aikaani asiakaskontaktien luomiseen, uudistetusta työnkuvastaan innostunut Joronen kertoo.

Hän on itsekin kulttuuripalvelujen suurkuluttaja.

− Teatteriesitys tai konsertti on aina elämys ja voittaa kotisohvalla, ruudun ääressä vietetyn illan. Elävä kulttuuri synnyttää ajatuksia ja herättää keskustelua, Joronen kuvailee.

Tähänkin asti hän on tehnyt yhteistyötä teatterilaisten ja orkesterilaisten kanssa, mutta on innoissaan mahdollisuudesta seurata jatkossa myös harjoituksia ja kuulla sisäpiiritietoa tulevasta ohjelmistosta.

− Uskon, että oma innostukseni välittyy myös asiakkaille.

Kuva: Kaupungin kulttuuripalvelujen myyntiä edistävä Sari Joronen tulee olemaan yhteydessä niin vanhoihin kuin uusiinkin asiakkaisiin. Kuvaaja: Minna Kivistö.

Lisätietoja:
Asiakasneuvontakoordinaattori Sari Joronen,
puh. 040 6615 318,
etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Asiakaspalvelukeskus Winkki
Villimiehenkatu 1 (kaupungintalo)
ma–pe klo 9–17
puh. 05 616 2220
winkki@lappeenranta.fi

Mediatiedote 23.1.2018

Tampereen Työväen Teatterissa saa torstaina 25.1. kantaesityksensä uusi kotimainen musikaali Tytöt 1918. Se sijoittuu 1918 sisällissotaan. Itsenäistymistä seuranneeseen vanhan valtatyhjiöön, joka sai punaisten puolella niin miehet kuin naisetkin tarttumaan aseisiin. Tarinan keskiössä ovat nämä naiset, joiden kevät haaveineen, rakkauksineen ja töineen keskeytyy kun he tempautuvat mukaan historian virtaan.

Musikaalin on käsikirjoittanut ja ohjaa Sirkku Peltola, laulujen sanat on tehnyt Heikki Salo ja musiikin on säveltänyt Eeva Kontu ja koreografi on akateemikko Marjo Kuusela. Live-orkesterin kapellimestari on Joonas Mikkilä. Tarina perustuu Anneli Kannon romaaniin Veriruusut ja arkistolähteisiin.

Valtaosan rooleista tekee TTT:n taitava ensemble. Heidän lisäkseen mukana on neljä tanssijaa Tanssiteatteri Tsuumista sekä Pirkanmaan Musiikkiopiston Nuorisokuoro Sympaatti.

Sirkku Peltola - Anneli Kanto - Heikki Salo - Eeva Kontu
TYTÖT 1918

Musikaali perustuu Anneli Kannon romaaniin Veriruusut sekä lukuisiin muihin naiskaartiaihetta sivuaviin historian lähteisiin.
Käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola
Sävellys Eeva Kontu
Laulujen sanat Heikki Salo
Musiikin sovitus Mikko Renfors, Eeva Kontu, Joonas Mikkilä
Musiikkituotanto Mikko Renfors
Kapellimestari Joonas Mikkilä
Koreografia Marjo Kuusela
Lavastussuunnittelu Hannu Lindholm
Pukusuunnittelu Marjaana Mutanen
Kampausten ja maskien suunnittelu Pia Kähkönen
Valo-ja videosuunnittelu Eero Auvinen
Äänisuunnittelu Kalle Nytorp
Ohjaajan ja kapellimestarin assistentti Niina Alitalo
Koreografin assistentti Timo Saari

Yhteistyössä Tanssiteatteri Tsuumi ja Pirkanmaan Musiikkiopisto, Nuorisokuoro Sympaatti
Orkesterin tuotanto yhteistyössä Eeva Kontu Oy

Rooleissa Petra Ahola, Emmi Kaislakari, Eriikka Väliahde, Marketta Tikkanen (Näty), Petra Karjalainen, Heidi Kiviharju, Kristiina Hakovirta, Suvi-Sini Peltola, Kaisa Hela, Niina Alitalo, Karoliina Vanne, Salla Korja-Paloniemi, Hanna Korhonen, Reetta-Kaisa Iles, Miia Selin, Ola Tuominen, Jari Leppänen, Saska Pulkkinen, Jari Ahola, Mika Honkanen, Samuli Muje, Jyrki Mänttäri, Antti Lang, Juha-Matti Koskela, Sampo Kerola, Timo Saari, Joonas Luomala, Antti Nieminen, Konsta Reuter, Annika Junno, Väinö Muje/Akusti Mänttäri. 

Orkesterissa: Joonas Mikkilä/Ville Myllykoski (kosketinsoittimet, kapellimestari), Mikko Renfors/Paavo Malmberg (kosketinsoittimet, perkussiot ja ohjelmointi), Saku Mattila/Jaakko Luoma (kitara), Teemu Broman (basso), Jani Auvinen (rummut), Lotta Laaksonen/Eeva Oksala (viulu) ja Riku Vartiainen/Hanna Kilpinen (sello)

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi

Pressikuvat
Ensimmäiset pressikuvat nyt jakelussa, lisää kuvia tulossa viimeistään ensi-iltapäivänä 25.1.
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/tytot-1918-pressikuvat

Käsiohjelma verkossa
Musikaalin käsiohjelma saatavana nettisivuilla ensi-iltapäivän 25.1.
http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/tytot-1918

Perjantaista sunnuntaihin 16.-18.3. järjestettävä kirjallisuusfestivaali Vaasa LittFest on jälleen täynnä mielenkiintoisia vieraita. Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Juha Hurmeen lisäksi tapahtumassa voi kuulla muun muassa Martina Haagia, Rosa Liksomia, Jake Nymania, Kati Tervoa sekä Kaj Korkea-ahoa ja Ted Forsströmiä.

Kaksikielisen LittFestin ohjelmassa on paneelikeskusteluja ja kirjailijatapaamisia eikä nuorempiakaan kirjallisuuden ystäviä ole unohdettu. Luvassa on kouluvierailuja perjantaina sekä lasten oma LittFest lauantaina pääkirjastolla.

Tapahtumia ympäri kaupunkia

Festivaalin avajaiset pidetään perjantai-iltana kaupungintalon juhlasalissa teemalla ”Kirjan kanssa en ole yksin”. Luvassa on keskustelujen lisäksi musiikkia ja runoja.

Lauantaina pohditaan paneelikeskusteluissa pääkirjaston Draama-salissa miksi meidän pitäisi lukea kirjoja myös tulevaisuudessa sekä sitä mikä on kirjan ja kaunokirjallisuuden arvo: miksi uutuuskirja saattaa joskus löytyä alennuslaarista?

Kirjailijoita voi kuulla lauantaina Vasa Arbiksella ja pääkirjastolla Draama-salissa. Juha Hurme kertoo Arbiksella kuinka ruotsin kielellä on ollut ratkaiseva asema suomalaisen kirjallisuuden kehityksessä. Luento pidetään suomeksi. Draama-salissa Jake Nymanin aiheena on musiikin sensuuri. Draama-salissa vietetään myös aikaa ”Petterin sohvalla”, jossa Petter Lindberg haastattelee muun muassa ruotsalaista näyttelijä, kolumnisti ja kirjailija Martina Haagia, Marko Hautalaa ja Ted Forsströmiä.

Pääkirjaston, kaupungintalon ja Arbiksen lisäksi tapahtumia on myös Sweet Vaasassa sekä Bock´s Corner Breweryssä, jossa järjestetään iltaohjelma lauantaina. Uudessa Open mic –tapahtumassa runoilijat – niin ammattilaiset kuin pöytälaatikkorunoilijatkin – saavat esittää omaa tuotantoaan. Sweet Vaasassa naiskirjailijat keskustelevat sunnuntaina kirjoistaan aiheina ”Vahvat naiset kirjallisuudessa” sekä ”Faktan ja fiktion raja”.

LittFest palaa juurilleen

Festivaali palaa keväällä ytimeensä eli kirjaan, kirjallisuuteen ja lukemiseen. Tätä kuvaa myös festivaalin slogan Kirjallisuus keskiössä.

Ohjelmassa nostetaan esiin paitsi kirjallisuus itsessään ja taiteenlajina, myös lukuharrastuksen merkitys. Kirjallisuuden ja kirjan viihteellistä puolta ei kuitenkaan unohdeta, lupaavat tuottaja Toni Sjöblom ja sisältötyöryhmän edustaja Anna-Maija Koskimies.

- Kirjaan voi parhaimmillaan uppoutua tai kadota ja taas toisaalta löytää sen avulla palasen itseään tai kenties uuden näkökulman omaan maailmaansa. Tämä halutaan välittää festivaalin ohjelmassa, kertovat Koskimies ja Sjöblom.

LittFestin ohjelman on suunnitellut Vaasan kaupunginkirjaston työryhmä. LittFestin koko ohjelma löytyy nettisivulta: www.vaasa.fi/littfest .

Lisätietoja antavat tuottaja Toni Sjöblom, Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut / LittFest p. 0400 564 469, toni.sjoblom(at)vaasa.fi sekä ohjelmaan liittyen pedagoginen informaatikko Anna-Maija Koskimies, Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut, p. 040 352 3543, anna-maija.koskimies(at)vaasa.fi.

Kuva: Juha Hurme, kuvaaja Stefan Bremer

Litteraturfestivalen Vasa LittFest som ordnas från fredag till söndag 16-18.3 har igen många intressanta gäster.  Förutom Finlandiapristagaren i skönlitteratur Juha Hurme kan man under evenemanget höra bland andra Martina Haag, Rosa Liksom, Jake Nyman, Kati Tervo samt Kaj Korkea-aho och Ted Forsström.

I den tvåspråkiga LittFests program ingår paneldiskussioner och författarträffar och yngre litteraturvänner har inte heller blivit bortglömda. Skolbesök utlovas på fredagen samt barnens egen LittFest på lördag på huvudbiblioteket.

Evenemang på olika håll i staden

Invigningen av festivalen hålls fredag kväll i stadshusets festsal under temat ”Med boken är jag inte ensam”. Det blir förutom samtal också musik och dikter.

Under lördagen funderar man vid paneldiskussioner i huvudbibliotekets Dramasal över varför vi borde läsa böcker också i framtiden samt om vilket värde boken och skönlitteraturen har: varför en nyutgiven bok ibland kan finnas i realådan.

Man kan lyssna till författare under lördagen på Vasa Arbis och på huvudbiblioteket i Dramasalen. Juha Hurme berättar på Arbis om hur svenska språket har haft en avgörande ställning i den finländska litteraturens utveckling. Föreläsningen hålls på finska. I Dramasalen är Jake Nymans tema musikcensur. I Dramasalen tillbringas också tid ”I Petters soffa”, där Petter Lindberg intervjuar bland andra den svenska skådespelaren, kolumnisten och författaren Martina Haag, Marko Hautala och Ted Forsström. 

Evenemang ordnas utöver i huvudbiblioteket, stadshuset och Arbis också på Sweet Vaasa samt  Bock´s Corner Brewery, där det ordnas kvällsprogram på lördag. Under det nya Open mic-evenemanget får diktare – såväl professionella som skrivbordslådepoeter – framföra egna alster. På Sweet Vaasa diskuterar kvinnliga författare på söndag sina böcker med temat ”Starka kvinnor i litteraturen” samt ”Gränsen mellan fakta och fiktion”.

LittFest går tillbaka till sina rötter

Festivalen återgår under våren till sin kärna, dvs. boken, litteraturen och läsandet. Det här beskriver också festivalens slogan Med litteraturen i fokus.

I programmet lyfter man fram förutom litteraturen i sig och som konstform också läsintressets betydelse. Litteraturens och bokens underhållande sida glöms inte heller bort, lovar producent Toni Sjöblom och innehållsarbetsgruppens representant Anna-Maija Koskimies.

- När det är som bäst kan man sjunka ned eller försvinna in i en bok eller också med hjälp av den hitta en bit av sig själv eller kanhända ett nytt perspektiv på den egna världen.  Det här vill man förmedla i festivalprogrammet, berättar Koskimies och Sjöblom.

LittFests program har planerats av en arbetsgrupp på Vasa stadsbiblioteket. Hela LittFest-programmet finns på webbsidan: www.vaasa.fi/littfest

Ytterligare information ger producent Toni Sjöblom, Vasa stads kultur- och bibliotekstjänster / LittFest, tfn 0400 564 469, toni.sjoblom(at)vasa.fi samt i anslutning  till programmet pedagogisk informatiker Anna-Maija Koskimies, Vasa stads kultur- och bibliotekstjänster, tfn 040 352 3543, anna-maija.koskimies(at)vasa.fi.

Foto: Juha Hurme, fotograf Stefan Bremer