Traditions, sense of community and a wide range of arts were the factors that secured the victory for Fiskars Village, located in Raasepori, in the Culture EDEN in Finland competition. Minister for European Affairs, Culture and Sport Sampo Terho presented the award at the Nordic Travel Fair Matka 2018 in Helsinki today.

In addition, “Backwoods Paradise” in the Art Town Mänttä-Vilppula, Parppeinvaara Bardic Village in Ilomantsi, Posio – Ceramic Village of Lapland, and Lake Tuusula were recognised for their excellence. An award committee consisting of experts in the fields of culture and tourism chose the awardees.

A total of 24 cultural tourism destinations participated in the national competition in Finland. Among the participants were tourist destinations built around visual arts, design, music, architecture and crafts, for example. The activities of the participating destinations had to be managed by a network consisting of at least four different organisations providing culture-based travel services and experiences in compliance with the principles of sustainable development.

“We have a number of excellent cultural destinations and versatile expertise in Finland to be proud of.  The different regions in Finland have their unique cultural characteristics that interest and attract foreign visitors, and they should be highlighted more in our endeavours to promote international tourism in Finland, says Minister Sampo Terho.

“As the number of tourists keeps increasing rapidly, we should ever more invest in the development of culturally and socially sustainable tourism. Use of local products, raw materials and ingredients, local workforce, sustainable materials, and respect for the local culture and lifestyle are examples of responsible tourism, Minister Terho continues.

The Culture EDEN in Finland competition was organised by the Ministry of Education and Culture, the Ministry of Economic Affairs and Employment, and Culture Finland, a programme of Business Finland and Visit Finland. The national competition was part of the European Destination of Excellence competition, organised by the European Commission since 2007. Finland has participated in the competition twice before: in 2008, when the theme was tourism and local intangible heritage, and in 2010, when the theme was aquatic tourism.  In 2017, emerging cultural tourism destinations combining culture and tourism in a responsible and innovative manner were sought.

The winners of the national competitions will be awarded in a ceremony to be held in Brussels later this spring. The aim of the EDEN competition is to reinforce cooperation between actors in the tourism sector. The winning destinations will receive visibility and become part of the European EDEN network, which functions as a channel for marketing and networking.

Photographs of the awarded destinations and the award ceremony are available at the website of Visit Finland.

Reasons for the winning award:

Fiskars Village 

The historical Fiskars Ironworks and Village in western Uusimaa represents a diverse cultural tourism destination, developed in an innovative way with due respect for tradition. Besides the arts, design and crafts, the strengths of the site include various kinds of events, exhibitions and museums. The unique arts and culture offering together with the natural and cultural environment makes this a particularly interesting destination for international visitors. Local food made from raw materials produced nearby or derived from nature and exercise and sports activities add to the amenities. The creative community is constantly developing new products and forms of involvement and unique experiences. Networked practices promote economic, cultural, social and ecological sustainability.

Reasons for the recognitions of excellence:

Backwoods Paradise in the Art Town Mänttä-Vilppula

The Backwoods Paradise in the Art Town Mänttä-Vilppula in Pirkanmaa is a cultural tourism destination that displays Finnish art, industrial heritage and architecture at the heart of the lake and forest landscape. The particular strengths of the site include service packages constructed around museum activities, exhibitions and cultural events. Active development of restaurant and accommodation services and innovative service solutions that promote sustainable development are among the key priorities.  Long-term efforts to develop cultural tourism on a professional basis and the solid, well-networked practices are exemplary. The site has good potential to win even wider international recognition.

Posio – Ceramic Village of Lapland

The Arctic Ceramic Centre in Posio, Lapland is a destination for cultural tourism, founded on the strong tradition and expertise in ceramics and crafts in the village.  The investments in culture by the municipality of Posio and various stakeholders have created an attractive centre for cultural tourism.  The sites to be visited maintain the cultural heritage of Posio in a way that brings together the everyday life of the villagers, ancient stories, local culture and northern nature.  The site is well known in the world for ceramic art, with good potential to further strengthen the productisation of services.

Parppeinvaara Bardic Village

The small and compact cultural tourism destination in Ilomantsi, North Karelia showcases the Karelian cultural heritage, in the old days and now. The development of tourism is based on the combination of tangible and intangible cultural offering – Karelian traditions and building heritage, music, military history, contemporary art, culinary tradition, Greek Orthodoxy and landscape – into a unique experience. The long history of collaboration between the Bardic Village and municipal and other actors in promoting sustainable development, increasing the range of tourism products offered and search for new opportunities has produced good results.  Food based on the local and Karelian heritage has won international recognition. 

Lake Tuusula

The Lake Tuusula cultural tourism destination in Uusimaa offers unique experiences about the life of the artist community of the 20th century and contemporary culture. Cultural events and recreational opportunities complement the offering. Increased cooperation among the stakeholders in the culture, tourism and programme service sectors have made this site well known. It is conveniently located close to the Helsinki Capital Region and Helsinki-Vantaa airport. The creative artists now living in the Lake Tuusulanjärvi region are a natural follow-up to the masters of the Golden Age of Finnish Art at the turn of the 19th and 20th century.

Inquiries:

• Susanna Markkola, Project Manager for Culture Finland programme, Visit Finland / Business Finland Oy, tel. +358 46 923 4272 or susanna.markkola@businessfinland.fi
• Anne Mattero, Senior Ministerial Adviser, Ministry of Education and Culture, tel. +358 29 533 0206 or anne.mattero@minedu.fi
• Heli Talvitie, Specialist, Ministry of Education and Culture, tel. +358 29 533 0307 or heli.talvitie@minedu.fi

Related links:

Photographs of the award ceremony will be available around 15.00    

Photographs of the awarded destinations:

• Fiskars

• Mänttä

•  Posio

• Parppeinvaara

• Tuusula

Culture EDEN in Finland competition

European Destination of Excellence competition  

Tervetuloa Lahden Nuorisoteatterin ja Lahden Lasten Talvikarnevaalien tiedotustilaisuuteen tiistaina 23.1.2018 kello 13 Pikkuteatterille (Loviisankatu 8).

Tiedotustilaisuudessa nähdään otteita Lahden Nuorisoteatterin ensi-iltaan lauantaina 27.1. kello 15 tulevasta näytelmästä Ella ja kaverit teatterissa. Näytelmässä Ellaa esittää Ella Jäppinen, joka nähdään myös 26.1. ensi-iltansa saavassa koko perheen elokuvassa Supermarsu.

Näytelmän ohjaaja Sanna Heiskanen taustoittaa näytelmää. Näyttelijä Ella Jäppinen on paikalla ja antaa mielellään haastatteluja. Kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos ja kulttuurituottaja Sari Tuominen kertovat Talvikarnevaalien ajankohtaiset kuulumiset.

Pyydämme ilmoittautumista ma 22.1.2018 klo 14 mennessä osoitteeseen sari.tuominen2@lahti.fi
Lisätietoja: www.phlastenkulttuuri.fi ja www.talvikarnevaalit.fi 

Lahden Lasten Talvikarnevaalit

Lahden Lasten Talvikarnevaalit järjestetään 27.1.–11.2.2018 ja ne ovat yksi Suomen perinteikkäimmistä ja suurimmista lastenfestivaaleista. Lähes kolme viikkoa kestävä lastenkulttuurin festivaali on laajan yhteistyöverkoston voimin rakennettu tapahtuma, jossa pääkohderyhmä on lapset ja nuoret niin yleisönä, osallistujina kuin esiintyjinäkin.

Talvikarnevaalit haluaa toimia laadukkaan ja lapsilähtöisen lastenkulttuurin puolestapuhujana osoittamalla omalla toiminnallaan, kuinka mielenkiintoinen, monipuolinen ja taiteellisesti korkeatasoinen lastenkulttuuriin keskittynyt festivaali voikaan olla. 

Tervetuloa!

Matti Karhos
Kulttuuriasiainpäällikkö
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

Sari Tuominen
kulttuurituottaja
p. 044 769 8649
sari.tuominen2@lahti.fi

Talvikarnevaalien julistekuva: Kirsi Karppinen
Ella ja kaverit teatterissa: Johannes Wilenius

Pikkuiseen Fiskarsin kylään mahtuu historiaa, kulttuuria ja nähtävää, sekä kolme artesaanijuomatuottajaa Ägräs Distillery, Fiskarsin Panimo ja Kuura Cider.

Meidän kolmen alkoholituottajan yhteiskierros on nimetty Kärkituotteeksi Visit Finlandin järjestämässä kilpailussa, jossa oli 155 osallistujaa ympäri Suomen. Voittajia valittiin yhteensä 15 kappaletta.

Kilpailun voittajiksi valitut yritykset ovat onnistuneet luomaan sellaisia matkailutuotteita, joita kansainvälisillä markkinoilla kaivataan juuri nyt. Meille suomalaisille hyvin tuttujen asioiden, kuten koskemattomassa luonnossa liikkumisen ja saunaperinteen tuotteistaminen helposti saavutettaviksi matkakokemuksiksi on todella tärkeää, kertoo kärkituotekilpailun tuomariston puheenjohtaja, kehitysasiantuntija Liisa Renfors Visit Finlandilta.

Kierroksella tutustutaan jokaisen juomatuottajan tiloihin, käytettyihin raaka-aineisiin ja valmistusmenetelmiin. Kesän 2017 kierrokset olivat oiva vetonaula hieman erilaisen Fiskars kokemuksen etsijöille. Kierroksella tutustutaan myös kevyesti kylän historiaan.

Oli kyseessä sitten kaupunkilainen, joka haluaa päästä kaupungin sykkeestä rauhaan tai ulkomaalainen, joka on pidennetyllä viikonlopulla kauniissa Suomessa – Fiskars sopii matkailukohteeksi myös korkealaatuisen ruokailukokemusten perässä oleville.

Yhteiskierroksia voi varata osoitteesta taproom@agrasdistillery.com hintaan 55 €.

Lisätietoa kierroksesta: http://www.agrasdistillery.com/fiskars-three-craft-beverage-producers-tour/

What is the scariest stage you have been on? This is a question Finns are giving an easy answer to once again this February. Polar Bear Pitching is a unique pitching event in that there is no time limit for your speech, but you have to do it while standing waist deep in a hole carved to the frozen Baltic Sea.

Finns like to describe their attitude towards life with one word, sisu. Sisu stands for the spirit of never giving up and rising to meet any challenge, whatever it may be never thinking that anything would be too much to handle. This is the mindset you need to compete in  Polar Bear Pitching as temperatures can be less than -30 degrees Celsius, and the Finnish winter is famous for being harsh.

It sounds extreme, but that is exactly why this concept works. Here you can really show in a very concrete way, how far you are willing to go for your business. It is easy for investors to see who is serious about their work. Also, it is an opportunity for startups to get media exposure on a global scale.

The event has a lot more to offer the business community. Apart from the adrenaline-pumping finals The Dark Bear Semi-Finals will be on the 6th of February, where anyone can take a dip in the frozen sea to compete for the opportunity to get into the finals. Later that evening there will be a party to help people warm back up. The morning of the 7th  opens with a business conference, and in the evening is the main event, the world-famous finals, followed by crazy cool after party.

Regardless of whether they win or lose, many companies see their sales skyrocket after participating in Polar Bear Pitching. It really makes anyone stand out, when standing in seawater in front of an audience dressed for an arctic expedition. If you’re lucky, you may even have an aurora borealis above you. This stage truly is an experience like no other.

Polar Bear Pitching gathers already for the fifth time entrepreneurs, investors and media from around the world to Oulu on 6. - 7.02. The event is known for it’s finals where entrepreneurs pitch from an ice hole outdoors. During the two days there will also be a conference, evening parties and a winter spa village open to everyone.

For more information:

Anne Sorvari

anne@polarbearpitching.com

+358500380947

Kansallissarjakuvaksi noussut Fingerpori vietti 2017 kymmenvuotisjuhlaansa. Pertti Jarlan luoma sarjakuva eriskummallisesta kaupungista tavoittaa noin miljoona uskollista lukijaa kuutena päivänä viikossa. Fingerpori ilmestyy 45 mediassa, joista 35 on printtilehtiä ja loput nettijulkaisijoita. Ei siis ihme, että kansa jaksaa taittaa peistä Fingervitseistä keskustelupalstoilla. Lukijoiden ideoita keräävään juustomestari@yahoo.com -osoitteeseen ropisee sadoittain ehdotuksia joka viikko.

Myös kokoelmateokset kiinnostavat. Viime vuonna maailmalle lähti lähes 50 000 Fingerpori-opusta, joista erityisen suosittu oli 10 800 kappaleen myynnillään 10-vuotta jatkuneen menestyksen kunniaksi toteutettu Fingerpori – Juhlakunnossa -kirja, johon on koottu pitkiä Fingerpori-tarinoita, sarjan historiikki ja tietoa tekijästä.

Myyntimenestyksiä olivat myös 12 100 kappaleen myynnillä kultakantinen Fingerpori 10 -kokoelma sekä laajennetut isopokkariversiot Rivo-Riitta, Fingerporin ISO Postilla sekä Fingerpori from Finland XL, englanninkielinen strippivalikoima "käännöskelvottomaksi" väitetystä sarjasta. Näiden teosten myötä Fingerpori dominoi vuoden 2017 myydyimpien kotimaisten sarjakuvien listaa valloittaen kaikkiaan 9 sijaa 20 myydyimmästä julkaisusta.

Lisätiedot: Arktinen Banaani, kustantaja Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Finlands nationalmuseums samlingar utökades i december 2016 med en omfattande och värdefull donation, då Rolando Pieraccini, förläggare, litteraturforskare, samlare, mecenat och stor Finlandsvän, donerade en betydande samling manuskriptmaterial till Museiverket. Rolando och Siv Pieraccinis samling omfattar omkring 6 500 brev, dokument och fotografier i original med anknytning till kända personer som påverkat vårt lands historia. I den nya utställningen och i den nya publikationen visas material som anknyter till Jean Sibelius.

Donationen omfattar två nationellt betydelsefulla samlingar av brev och dokument, vars samlande har varit Rolando Pieraccinis stora passion i årtionden. Den ena helheten anknyter sig till Jean Sibelius och omfattar 227 brev, tryckta eller handskrivna noter, fotografier och andra dokument. Den största och vetenskapligt sett mest betydelsefulla delen utgörs av korrespondens mellan Sibelius och hans förläggare Robert Lienau.

Materialet i Pieraccinis unika samling är intressant även för historieforskare. Det publiceras två katalogverk, varav det första, som nu publicerats, omfattar Jean Sibelius-samlingen. En del av Sibeliusmaterialet visas också i den nya utställningen på Nationalmuseet som öppnas för allmänheten 19.1.

Den andra helheten, ”Stora finländare”, ger med hjälp av brev och dokument en genomblick av de centrala personerna i Finlands historia. Det äldsta dokumentet i samlingen är från år 1606. Största delen av materialet kommer från 1800- och 1900-talen. De flesta av de mest betydelsefulla personerna inom kultur, vetenskap, konst och politik i Finland är representerade.

Rolando och Siv Pieraccinis samling blir på Nationalmuseet en del av vår gemensamma nationella egendom. Den är en nationalskatt som erbjuder en unik beröringspunkt med många historiskt och kulturellt betydelsefulla personers liv.

Jean Sibelius. Brev, manuskript och fotografier ur Rolando och Siv Pieraccinis samling
Utställning på Nationalmuseet 19.1–28.2.2018

Jean Sibelius. Kirjeitä, käsikirjoituksia, valokuvia
Museiverket 2017, 304 s., inb., ISBN 978-951-616-290-7, 69 € (inkl. moms)
Kansallismuseon julkaisuja 14, ISSN 2343-1180

Ytteligare information
överdirektör Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6131
intendent Jouni Kuurne, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6381


NATIONALMUSEUM
Mannerheimvägen 34, Helsingfors
Museet är öppet tis, tors-fre kl. 11–18, ons kl. 11–20, mån stängt
www.kansallismuseo.fi

Suomen kansallismuseon kokoelmiin saatiin joulukuussa 2016 mittava ja arvokas lahjoitus, kun Rolando Pieraccini, kustantaja, kirjallisuudentutkija, keräilijä, mesenaatti ja suuri Suomen ystävä, lahjoitti Museovirastolle merkittävän kokoelman käsikirjoitusaineistoja. Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmaksi nimettyyn kokonaisuuteen kuuluu noin 6 500 alkuperäistä kirjettä, asiakirjaa ja valokuvaa tunnetuilta, maamme historiaan vaikuttaneilta henkilöiltä. Nyt Kansallismuseossa esillä oleva näyttely ja uusi julkaisu esittelevät Jean Sibeliukseen liittyviä aineistoja.

Lahjoitus käsittää kaksi kansallisesti merkittävää kirje- ja asiakirjakokoelmaa, joiden kerääminen on ollut Rolando Pieraccinille vuosikymmenten intohimo. Kansallismuseolle lahjoitetuista asiakirjakokonaisuuksista toinen käsittää Jean Sibeliuksen aineistoa; 227 kirjettä, painettua nuottia tai omakätistä nuottikatkelmaa, valokuvaa tai muuta dokumenttia. Suurimman ja myös tieteellisesti arvokkaimman osuuden muodostaa Sibeliuksen ja hänen kustantajansa Robert Lienaun välinen kirjeenvaihto.

Pieraccinin kokoelman aineistot ovat ainutlaatuisuudessaan kiinnostavia myös historiantutkimuksen näkökulmasta. Ne julkaistaan kahtena luetteloteoksena, joista ensimmäinen, nyt julkaistu teos käsittää Jean Sibelius -kokoelman. Osaan Sibelius-aineistoa voi tutustua myös Kansallismuseossa 19.1. avautuvassa näyttelyssä.

Toinen kokonaisuus, ”Suuria suomalaisia”, luo kirjeiden ja dokumenttien kautta läpileikkauksen Suomen historiassa vaikuttaneisiin keskeisiin henkilöihin. Kokoelman vanhin asiakirja on vuodelta 1606. Pääosa aineistosta painottuu 1800- ja 1900-luvuille. Edustettuina ovat useimmat suomalaisen kulttuuri-, tiede- ja taide-elämän sekä politiikan merkkihenkilöt.

Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma tulee Kansallismuseossa osaksi yhteistä kansallisomaisuuttamme. Ne ovat kansallisaarteita, jotka tarjoavat ainutlaatuisen kosketuksen monen historiaamme ja kulttuuriimme keskeisellä tavalla vaikuttaneen henkilön elämään.

Jean Sibelius. Kirjeitä, käsikirjoituksia, valokuvia Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmasta
Näyttely Kansallismuseossa 19.1.–28.2.2018

Jean Sibelius. Kirjeitä, käsikirjoituksia, valokuvia
Museovirasto 2017, 304 s., sid., ISBN 978-951-616-290-7, 69 € (sis. alv)
Kansallismuseon julkaisuja 14, ISSN 2343-1180
Kirjan kansikuva on ladattavissa Kansallismuseon verkkosivuilta

Lisätietoja
ylijohtaja Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6131
intendentti Jouni Kuurne, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6381


KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki
Museo avoinna ti, to-su 11–18, ke 11–20, ma suljettu
www.kansallismuseo.fi

Pohjanmaan museon Katse kokoelmiin –pienoisnäyttelysarjassa on tammi-maaliskuussa esillä Emil Johannes Sjöholmin keräämä merkittävä perhoskokoelma.

Emil Johannes Sjöholm (ent. Jokela, 1894-1989, Pietarsaari) oli jääkäri ja Stenbergin tupakkatehtaan pitkäaikainen työntekijä. Hänen perhosharrastuksensa alkoi 27. heinäkuuta 1932 lastensa kanssa tekemällä venematkalla, kun lasten innostus sai hänet keräämään eräältä saarelta perhosia ja muita hyönteisiä. Harrastus johti lopulta lähes 5000 perhosnäytteen kokoelmaan, jonka hän lahjoitti 90-vuotiaana luontoyhdistys Ostrobothnia Australikselle.

Päivä- ja yöaktiivisista suurperhosista koostuva kokoelma on merkittävä, koska se edustaa erinomaista otantaa rajatulta alueelta (Pietarsaaren seutu) pitkältä aikaväliltä. Sjöholm itse piti seutua keräilijän kannalta hankalana, koska se sijaitsee monille perhoslajeille joko liian pohjoisessa tai liian etelässä. Toisaalta alue on biotoopeiltaan monipuolinen metsineen, soineen, peltoineen ja rantoineen.

Jääkäri

Sjöholm aloitti Saksassa jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniassa 4. marraskuuta 1915. Koulutuksensa alkuvaiheissa 1916-1917 Sjöholm ehti olla mukana ruotsalaisen paroni Otto von Rosenin johtamassa I maailmansodan sabotaasiretkessä, jonka tavoitteena oli toimittaa pernaruttoa Suomessa toimineiden venäläisten varuskuntien hevosille. Lisäksi hän osallistui taisteluihin Saksan itärintamalla Misse-joella (nyk. Misajoki) ja Riianlahdella.

Saavuttuaan varavääpelinä jääkäreiden pääjoukon mukana Vaasaan 25. helmikuuta 1918 hänet komennettiin Suomen sisällissotaan, missä hän toimi kiväärinjohtajana, asemestarina ja asevarastonhoitajana. Taisteluihin hän osallistui Lempäälässä, Kämärällä ja Viipurissa. Talvi- ja jatkosodassa Sjöholm toimi muun muassa paikallispäällikkönä Pietarsaaren suojeluskunnassa ja saksalaisten joukkojen yhdysupseerina.

Lisätietoja antaa: huonekalukonservaattori Sari Nordlund, Vaasan kaupungin museot, p. 040 166 2084, sari.nordlund(at)vaasa.fi

Kuva: Isoapollo kokoelmassa, kuvaaja: Sonja Ahola

I Österbottens museums miniutställningsserie Glimtar ur samlingarna visas i januari-mars en av Emil Johannes Sjöholm insamlad betydelsefull fjärilssamling. 

Emil Johannes Sjöholm (f.d. Jokela, 1894–1989 Jakobstad) var jägare och långvarig arbetstagare vid Strengbergs tobaksfabrik. Hans fjärilshobby började den 27 juli 1932 då han var på en båttur med sina barn och deras entusiasm fick honom att samla fjärilar och andra insekter på en holme. Hobbyn ledde slutligen till en samling på 5 000 specimen av fjärilar, som han vid 90 års ålder donerade till natur­föreningen Ostrobothnia Australis. 

Fjärilarna i samlingen är både dag- och nattaktiva storfjärilar. Samlingen är betydelsefull, eftersom den representerar ett utmärkt urval från ett begränsat område (Jakobstadstrakten) över en lång tidsperiod. Sjöholm själv betraktade trakten som besvärlig för en samlare, då den ligger antingen för långt norrut eller för långt söderut för många fjärilsarter. Samtidigt är området mångsidigt med avseende på biotoper med skogar, myrar, åkrar och stränder.

Jägaren

Sjöholm gick in vid 1:a kompaniet i 27:e jägarbataljonen i Tyskland den 4 november 1915. I begynnelse­skedet av utbildningen 1916–1917 hann Sjöholm medverka i en sabotage­expedition ledd av den svenska baronen Otto von Rosen under första världskriget. Syftet var att sprida mjältbrand bland hästarna vid de ryska garnisonerna i Finland. I kriget deltog han därutöver i strider på den tyska östfronten vid floden Misse (numera Misa) och vid Rigabukten.

Efter att han hade kommit till Vasa som vicefältväbel med jägarnas huvudtrupp den 25 februari 1918 blev han kommenderad till inbördeskriget, där han var gevärsledare, vapenmästare och vapen­förråds­föreståndare. Han deltog i striderna vid Lembois (Lempäälä), Kämärä och Viborg. Under vinter- och fortsättnings­kriget var Sjöholm lokal chef inom skyddskåren i Jakobstad och förbindelseofficer för de tyska trupperna.

Ytterligare uppgifter: möbelkonservator Sari Nordlund, Vasa stads museer, tfn 040 166 2084, sari.nordlund(at)vaasa.fi

Bild: Apollofjäril i samlingen, foto: Sonja Ahola

Lahtelaisten erikoismuseoiden yhteismarkkinointiprojekti käynnistyy Helsingissä 18.–21.1.2018 Matka2018 -messuilla. Lahden Erikoismuseot näyttäytyvät Järvi-Suomen, Visit Lahti -osiossa (osasto 6 s 10) ensimmäistä kertaa yhdessä.

”Idea yhteistyöstä syntyi jo reilu vuosi sitten, kun Lahden vetovoimaisimmaksi kohteeksi kansainvälisessä Trip Advisorissa valittiin Suomen Moottoripyörämuseo. Samana syksynä avasi Apulandia ovensa menestyksekkäästi. Radio-ja tv-museo Mastola sekä Hiihtomuseo läpikävivät suuria uudistuksia ja nykyaikaistivat näyttelyitään.” -toteaa erikoismuseoiden välistä yhteistyötä koordinoiva projektipäällikkö Susanna Norja.

Tällä hetkellä Lahden vahvuus museokentällä on monipuolinen erikoismuseotarjonta. Ainutlaatuisilla, tiettyihin ilmiöihin ja aihealueisiin perustuvilla sisällöillään museot ovat vetovoimaisia matkailukohteita. Yhdessä erikoismuseot muodostavat vetovoimaisemman kokonaisuuden. Lisäksi saadaan yhteistyössä vahvistettua markkinoinnillista ja myynnillistä resurssointia ja tätä kautta valtakunnallista näkyvyyttä sekä tunnettavuutta.

Ajatuksen tasolle jäänyt idea saatiin toteutumaan, kun museot päättivät pilottiprojektista. Panostuksen myötä Lahden Erikoismuseot tulevat näkymään erilaisilla messuilla ja tapahtumissa sekä keskittymään kohdennettuun markkinointiin erityisesti ryhmämatkailun saralla. Tavoitteena on kasvattaa museoiden tunnettuutta ja vierailijamääriä vahvistaen samalla Lahden vetovoimaisuutta kulttuurikohteiden kaupunkina.

Projektin taloudellinen panostus tulee suoraan projektin toimijoita. Yhteistyön taustalla ei ole erillistä kehityshanketta. Projektia toteutetaan läheisessä yhteistyössä Lahden seutu – Lahti Region Oy:n kanssa ja projektissa työskentelevän projektipäällikön tapaat Lahden seutu – Lahti Region Oy:n toimipisteestä.

Yhteisesitteet tulevat jakoon Matkamessuille, ja museoiden tiedot kokoava yhteinen nettisivu www.lahdenerikoismuseot.fi on avattu tällä viikolla. Myös sosiaalisen median kanavissa Lahden Erikoiset tulevat näkymään ja viestimään kunkin museon omia viestintäkanavia hyödyntäen. Kohteet tekevät myös ristiin markkinointia toistensa sosiaalisen median kanavissa ja nettisivuilla.

Projektin koordinoivassa roolissa toimii Radio- ja tv-museosäätiö. Alkuvaiheessa pilottina käynnistyneen projektin väliarviointi tehdään maaliskuussa 2018.

Lisätietoja:

Susanna Norja, Projektikoordinaattori, Lahden erikoismuseot p. 040 1939257

Tiia Tiainen, Lahden museot p. 050 5184591

Hannu Hannula, radio-ja tv-museosäätiö p. 0400 493636

Riku Routo, Moottoripyörämuseo p. 0400 712310

KUTSU LEHDISTÖTILAISUUTEEN

Tervetuloa Vaasan kaupunginorkesterin lehdistötilaisuuteen

Ti 23.1. klo 11.20 kaupungintalon Isoon kokoushuoneeseen (2. krs)

Lehdistötilaisuuden aiheena on

Slaavilainen kevät -konsertti

To 25.1. klo 19.00 Vaasan kaupungintalolla ja

Pe 26.1. klo 19.00 Seinäjoki-salissa

Haastateltavina ovat:

• Kapellimestari James Lowe
• Solisti Jan-Erik Gustafsson, sello
• Intendentti Merja Tyynelä, Vaasan kaupunginorkesteri
• Intendentti Heli Lahti, Seinäjoen kaupunginorkesteri

Tervetuloa!

Orkesterin ja solistin yhteisharjoituksia voi tulla kuvaamaan ennen lehdistötilaisuutta ja sen jälkeen (harjoitukset klo 10–14).

Slaavilainen kevät
to 25.1. klo 19.00 Vaasan kaupungintalo
pe 26.1. klo 19.00 Seinäjoki-Sali

ti 23.1. klo 17.
Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterit
joht. James Lowe
sol. Jan-Erik Gustafsson, sello

Antonin Dvorak: Slaavilaisia tansseja op. 46
Robert Schumann: Sinfonia nro 1 B-duuri “Kevät”
Antonin Dvorak: Sellokonsertto h-molli

Ylikapellimestari James Lowe tuo kevään keskelle talvea kauden avajaiskonsertissa Schumannin ensimmäisen sinfonian myötä. Slaavilaisia sävyjä tuo Antonín Dvořákin kansanmusiikilla maustetut Slaavilaiset tanssit. Hänen sellokonserttoaan pidetään yleisesti yhtenä tärkeimmistä lajissaan. Maamme merkittävimpiin kuuluva sellotaiteilija Jan-Erik Gustafsson tarjoaa teokselle arvoisensa esittäjän.

Liput 29 / 25 / 21 €

Äni Jaatinen oli kuolla aivotulehdukseen 20-vuotiaana - nyt hän esittelee kokemuksistaan taidetta 'My Rosy Road' -näyttelyssä Helsingin Galleria Kajasteessa 18.1. - 11.2.2018.

 

Helsingin Galleria Kajasteen kevätkauden avaa nuori, helsinkiläinen kuvataiteilija ja designer Äni Jaatinen ”My Rosy Road” -näyttelyllään. Graafisessa sarjakuvanovellissa ”My Rosy Road” Äni käsittelee traagista ja pysäyttävää tapahtumaa, joka muutti hänen elämänsä ja lähes päätti sen. Teoksessa ja näyttelyssä kuvataan tunteita ja kokemuksia siitä, millaista oli kokea vakava aivosairaus – menettää normaaliin elämään kuuluva toimintakyky kokonaisuudessaan ja saada se jälleen takaisin.

Äni Jaatisen näyttely rakentuu toivosta ja kiitollisuudesta. Näyttely koostuu maalauksista, visuaalisesta sarjakuvasta ja graafisista veistoksista.

Äni  kertoo: ”My Rosy Road’ on tarina ei niin ruusuisesta tiestä, joka johti uniikkiin kokemukseen ja lopulta elämän positiiviseen käännekohtaan. joita tuon teoksissani esiin monin eri tavoin. Sarjakuvanovellin ensimmäisen version kieli on englanti, koska sarjakuvasta kustannetaan hyväntekeväisyyspainos neurologisiin osastoihin ympäri maailmaa. Kiitos suuresti jo aikaisille lahjoittajille keräyksessä!”

Kaikki halukkaat voivat osallistua hyväntekeväisyyskampanjaan 'IndieGoGo' ja tukea sarjakuvan saamista neurologisiin osastoihin sairaaloissa ympäri maailmaa. Osallistuminen tapahtuu linkin kautta:
https://www.generosity.com/community-fundraising/my-rosy-road-free-copies-to-neurological-hospitals/x/1784455

Äni Jaatinen on tunnettu monien seminaarien ja innovaatio- ja business -tapahtuminen tapahtumakuvittajana. Lisäksi hän on tehnyt hyväntekeväisyystaidetta mm. lastensairaaloille. Näyttelyn toteuttamisessa Äni Jaatinen on tehnyt yhteistyötä Microsoftin, Huawein, Gigantin, Helsinkingin, Four Sigmaticsin ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa.

Lisätietoja taiteilijasta:

http://www.galleriakajaste.fi/helsinki/nykyinen-nayttely/
www.facebook.com/anijaatinen
www.anij.fi, anij@anij.fi
https://wingsofsaints.com/

Näyttely on esillä Galleria Kajasteessa 18.1. - 11.2.2018.

Liitteet näyttelyn juliste ja teoskuva:
Cloudy view,2017. Maalaus kovalevylle. Kuvaaja Äni Jaatinen.

Näyttelyn juliste, suunnittelu Äni Jaatinen.

Yhteystiedot:

Äni Jaatinen sähköposti: anij@anij.fi

Galleristi Anna-Maija Kajaste p. 040-8556598

Galleristi Tarja Lamberg p. 044-2009625
Galleria Kajaste
Albertinkatu 30/Bulevardi 32
00120 Helsinki
email: helsinki@galleriakajaste.fi

 

Galleria on avoinna ke-pe 12-18 ja la-su 12-16

 

Museiverket och miljöministeriet informerar

Majoriteten av finländarna anser att det är viktigt att bevara kulturarvet och kulturmiljön, berättar Finlands första medborgarbarometer som utrett frågan. Människorna är beredda att sätta pengar och tid på kulturarvet, men önskar samtidigt att myndigheterna har en aktiv roll i vården av kulturarvet.
 
Enligt barometern upplever finländarna att kulturarvet innebär seder, traditioner och hantverk (64 %), gemensamma erfarenheter och berättelser (61 %) och språk (58 %). Kulturmiljön kopplas tydligare till landskap (59 %), naturmiljön (54 %) och den byggda miljön (48 %). De frågor som respondenterna ansåg vara viktigast att värna om är naturmiljön, seder, traditioner och hantverk samt språket.

”En betydande del av respondenterna upplevde att naturmiljön hör till kulturarvet eller kulturmiljön, vilket stärker min uppfattning om att det i praktiken inte finns någon gräns mellan naturen och kulturen eller naturmiljön och kulturmiljön”, konstaterar miljörådet Tuija Mikkonen vid miljöministeriet.

I undersökningen framträdde finländarnas vilja att värna om kulturarvet och kulturmiljön. Respondenterna ansåg att de är viktiga t.ex. för områdenas renommé och att de utgör en faktor som ökar förståelsen människor emellan. Även om en del av respondenterna har uppfattningen att kulturarvet avser något gammalt, konstaterades det att kulturarvet speciellt i fråga om kulturmiljön också är en del av dagens värld.  Sammanlagt 59 % var av åsikten att värnandet om kulturarvet och kulturmiljön inte begränsar utvecklingen och handlingsfriheten. Majoriteten ansåg att kulturarvets värde inte kan mätas i pengar och att värnandet bidrar till att bevara oersättliga värden och att upprätthålla och utveckla det traditionella kunnandet och yrkesskickligheten.

Merparten av respondenterna upplevde att de själva har möjlighet att föra kulturarvet vidare till kommande generationer. De som primärt ska bära ansvaret för vården av kulturarvet och kulturmiljön ansågs dock vara myndigheterna (69 %), och först efter det medborgarna (64 %) och sammanslutningar (53 %).

”Det är intressant att ansvaret för att vårda kulturarvet i minsta grad anses ligga på företag och kulturarvsutövare”, säger överintendent Ulla Salmela vid Museiverket.

”Detta stöder uppfattningen om att ansvaret för kulturarvet ligger hos oss alla, inte endast hos dem som är mest intresserade av frågan. Även om människorna förväntar sig att den offentliga sektorn ska ha ansvar för vården av kulturarvet, är det positivt att de samtidigt är beredda att acceptera att det används skattemedel för ändamålet. Barometern ger oss viktig information om medborgarnas åsikter”, tillägger Salmela.

Kulturarvsbarometern genomfördes av Kantar TNS Oy på beställning av Museiverket och miljöministeriet. Enkäten var riktad till finländare i åldern 18–79 år. Den besvarades av 2 066 personer. Kulturarvsbarometern är ett av de initiativ i Finland som anknyter till Europaåret för kulturarv 2018. Temaåret samordnas av Museiverket, och syftet är att öka människornas uppskattning av kulturarvet, att öka kunskaperna och att stärka uppfattningarna om det egna och det gemensamma europeiska kulturarvet. I Finland är president Tarja Halonen beskyddare för temaåret. Det övergripande temat är delaktighet i kulturarvet.

Kulturarvsbarometerns resultat

Information om Europaåret för kulturarv


Mer information:
Aura Kivilaakso, specialplanerare, Museiverket, 0295 336 027, fornamn.efternamn@museovirasto.fi
Ulla Salmela, överintendent, Museiverket, 0295 336 251, fornamn.efternamn@museovirasto.fi
Tuija Mikkonen, miljöråd, miljöministeriet, 0295 250 184, fornamn.efternamn@ym.fi
Jaakko Hyry, forskningsdirektör, Kantar TNS, 09 613 500
 

Museovirasto ja ympäristöministeriö tiedottavat

Valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä, kertoo Suomen ensimmäinen aihetta selvittänyt kansalaisbarometri. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriperinnön hyväksi, mutta toisaalta toivovat viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa.
 
Barometrin mukaan suomalaiset mieltävät kulttuuriperinnön tavoiksi, perinteiksi ja kädentaidoiksi (64 %), ihmisten yhteisiksi kokemuksiksi ja tarinoiksi (61 %) sekä kieleksi (58 %). Kulttuuriympäristö liitetään selkeimmin maisemiin (59 %), luontoympäristöön (54 %) ja rakennettuun ympäristöön (48 %). Tärkeimmäksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luontoympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen.

”Merkittävä osa vastaajista koki luontoympäristön kuuluvan kulttuuriperintöön tai -ympäristöön, mikä vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että rajaa luonnon ja kulttuurin tai luonto- ja kulttuuriympäristön välillä ei käytännössä ole olemassa”, toteaa ympäristöneuvos Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä.

Tutkimuksessa korostui suomalaisten halu vaalia kulttuuriperintöä ja -ympäristöä. Niitä pidettiin tärkeinä esimerkiksi alueiden maineelle ja ihmisten välistä ymmärrystä lisäävänä tekijänä. Vaikka käsitykset kulttuuriperinnöstä liittyivät useilla vastaajilla johonkin vanhaan, erityisesti kulttuuriympäristön osalta sen todettiin myös kuuluvan tähän hetkeen. Vastaajista 59 % oli sitä mieltä, ettei kulttuuriperinnön ja -ympäristön vaaliminen rajoita kehitystä ja toiminnan vapautta. Valtaosa ajatteli, ettei kulttuuriperinnön arvoa voi mitata rahassa ja että vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja sekä ylläpitää ja kehittää perinteistä osaamista ja ammattitaitoa.

Enemmistö vastaajista koki, että heillä itsellään on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön välittämiseen tuleville sukupolville. Ensisijaisena vastuunkantajana kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä huolehtimisessa pidetään kuitenkin viranomaisia (69 %), ja vasta sen jälkeen kansalaisia (64 %) ja yhteisöjä (53 %).

”On mielenkiintoista, että kulttuuriperinnöstä huolehtimisen ajatellaan kuuluvan kaikkein vähiten paitsi yrityksille myös kulttuuriperinnön harrastajille”, pohtii yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.

”Tämä tukee käsitystä siitä, että vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille, ei ainoastaan aiheesta eniten kiinnostuneille. Positiivista on, että vaikka ihmiset odottavat julkisen sektorin kantavan vastuuta kulttuuriperinnön hoidosta, ovat he samalla valmiita hyväksymään verorahojen käytön kulttuuriperinnön hoitoon. Barometri tuo työllemme tärkeää tietoa kansalaisten näkemyksistä”, Salmela jatkaa.

Kulttuuriperintöbarometrin toteutti Kantar TNS Oy Museoviraston ja ympäristöministeriön tilauksesta. Kysely kohdennettiin 18–79-vuotiaille suomalaisille. Siihen vastasi 2066 henkilöä. Kulttuuriperintöbarometri on yksi Euroopan unionin Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen 2018 liittyvistä aloitteista Suomessa. Teemavuotta koordinoi Museovirasto ja sen tarkoituksena on kasvattaa ihmisten arvostusta kulttuuriperintöään kohtaan sekä lisätä tietoa ja vahvistaa käsityksiä omasta ja Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä. Suomessa teemavuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön.

Kulttuuriperintöbarometrin tulokset

Tietoa Kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta

Lisätiedot:
Erikoissuunnittelija Aura Kivilaakso, Museovirasto, 0295 33 6027, etunimi.sukunimi@museovirasto.fi
Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, 0295 33 6251, etunimi.sukunimi@museovirasto.fi
Ympäristöneuvos Tuija Mikkonen, ympäristöministeriö, 0295 250 184, etunimi.sukunimi@ym.fi
Tutkimusjohtaja Jaakko Hyry, Kantar TNS, 09 613 500

Pate Mustajärven 11. sooloalbumi julkaistaan 2.3. Sitä ennen on mahdollista kuulla albumin avaussinkku ”Suuri tulevaisuus”, jonka sävellyksestä vastaavat Antti ja Ilkka Kleemola sekä sanoituksesta Kimmo Ojala. Biisi julkaistaan tänään perjantaina 19. tammikuuta. 

Luvassa on uuden ajan kansallisbiisi, joka kirvoittaa yhteislauluun luoden uskoa ja toivoa huomisesta. 
“Kun kuulin tämän biisin demon ensimmäistä kertaa, huomioni kiinnittyi tekstiin. Tässä iässä ja tällä elämänkokemuksella kai voi jo todeta nuoremmilleen, että kaikesta selviää ja elämä kantaa. En kuitenkaan aio miksikään vuorisaarnaajaksi ruveta, toteanpahan vain”, pohtii Mustajärvi.

Pate Mustajärvi ja Antti Kleemola ovat tehneet yhteistyötä jo pidempään. “Kleemola on tehnyt mulle aiemminkin biisejä ja niitä on aina hienoa soittaa kunnon bändin kanssa kuten nyt. Biisi meni purkkiin miltei ‘livenä’”, Pate toteaa.

Uusi vuosi tuo uuden biisin myötä Paten kevääseen myös 2.3. julkaistavan sooloalbumin, joka kantaa ajanjaksoa kuvaillen nimeä ‘2018’ sekä 8.3. alkavan konserttisalikiertueen. Kiertue käsittää yhdeksän paikkakuntaa ja huipentuu 24.3. kotikentälle Tampere-taloon. 

“Vaikka sen itse sanonkin, niin tulossa on ihan helvetin hyvä levy. Studiossa tunnelma oli vapautunut ja se kuuluu tuotoksesta. Pääsette nauttimaan näistä helmistä sitten maaliskuisella kiertueella”, kehaisee Mustajärvi.  

Biisitiedot:
Pate Mustajärvi: Suuri tulevaisuus
säv. Antti Kleemola, Ilkka Kleemola san. Kimmo Ojala
ISRC 19075823222
Kuuntele biisi: https://lnk.to/Suuri-tulevaisuus
Lataa radiosoittoon: http://bit.ly/2DqJCo4

Pate Mustajärvi Tyylillä 2018 -kiertue:
08.03. Oulu, Madetojan sali
09.03. Mikkeli, Mikaeli
10.03. Lahti, Sibeliustalo
15.03. Jyväskylä, Paviljonki
16.03. Seinäjoki, Törnävä-sali
17.03. Turku, Logomo
22.03. Helsinki, Kulttuuritalo
23.03. Hämeenlinna, Verkatehdas
24.03. Tampere, Tampere-talo

Liput:
www.lippu.fi
www.ticketmaster.fi

Pressikuvat:
http://www.propromotion.fi/pressikuvat/patemustajarvi/

www.pate.fi
Facebook: Pate Mustajärvi Official
Twitter: @MustajarviPate
Instagram: @patemustajarvi

Sisällissodan ääniä -antologia kokoaa kirjallisia kaikuja sadan vuoden takaa vuodelta 1918. Mukana on aikalaistekstejä sotakevään pyörteistä sekä myöhempiä kirjoituksia ajan tunnelmista.

Kirjan ytimenä ovat kaunokirjalliset katkelmat, novellit, muistelmat ja päiväkirjamerkinnät. Toisenlaista ajankuvaa luovat puheet, uutiset ja propagandatekstit. Äänensä saavat kirjassa kuuluviin muun muassa Juhani Aho, Kaarlo Uskela, F. E. Sillanpää, Ilmari Kianto, Santeri Alkio, Irmari Rantamala – ja moni muu. 

Aatteen palo ja toisaalta sodan raadollisuus näkyvät kummankin puolen kirjoituksissa, jotka yhtyvät moniääniseksi kuoroksi, puneutuvat punavalkoiseksi kudelmaksi.

Antologian toimittanut Juri Nummelin on turkulainen kirjallisuuden moniottelija, joka on koonnut kirjoja niin vanhasta vihapuheesta kuin aikuisten saduistakin.

* * *

SISÄLLISSODAN ÄÄNIÄ - JULKISTUSTILAISUUS

Kirjan julkistustilaisuutta vietetään sisällissodan syttymisen vuosipäivänä lauantaina 27. tammikuuta. Tilaisuus alkaa Turun Pienessä Kirjapuodissa kello 14. Juri Nummelinia haastattelee toimittaja Kalle Talonen. 

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Tapahtuma Facebookissa

* * *

Juri Nummelin
Sisällissodan ääniä: kaikuja punaiselta ja valkoiselta puolelta
262 sivua
Saatavilla painettuna kirjana ja sähkökirjana
Ilmestynyt tammikuussa 2018

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet:

Kustannustoimittaja Hanna Härtsiä, hanna.hartsia@arthouse.fi, puh 040 576 7879

Vasaramäkeen, Marjamaanpuistoon perustetaan tänä vuonna Maailmanpuutarha, joka symboloi monikulttuurista Suomea ja on samalla kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Idea maailmojen puutarhasta tuli DaisyLadies -yhdistyksen toiminnanjohtaja Hülya "Hissu" Kytöltä.

- Olen asunut jo lähes 50 vuotta Suomessa ja olen juurtunut tänne. Turkuun tarvitaan paikka, jonne voi istuttaa puun tai kasvin, joka kasvaessaan symboloi juurtumista uuteen maahan ja kulttuuriin. Maailmanpuutarha luo tunteen jatkuvuudesta ja synnyttää muistoja, idean äiti Hissu Kytö kertoo.

Maailmanpuutarha jakautuu seitsemään eri maantieteelliseen tilaan: Skandinaviaan, Eurooppaan, Välimeren alueeseen, Lähi-Itään, Aasiaan ja Oseaniaan, Afrikkaan ja Amerikkaan. Tilojen läpi kulkiessa voi kokea kulttuurien kirjon. Tämä maantieteellinen jako perustuu siihen, miten eri puutarhakulttuureista on aikojen saatossa tullut vaikutteita pohjoiseen. 

Puistossa siirrytään tunnelmasta toiseen

Tavoitteena ei ole kasvitieteellisesti jäljitellä jotain tiettyä puutarhakulttuuria tai tietyn alueen kasvillisuutta, vaan tuoda eri paikkojen tunnelmia esiin Suomessa menestyvää kasvillisuutta hyödyntäen. Ensimmäisenä puistoon istutetaan keskeiselle sijainnille Suomi 100 -kuusi Suomea ja pohjoista luontoa edustamaan.

Puistoon on varattu tilaa myös taiteelle. Puiston kahteen osaan jakavan pääkäytävän toiselle puolelle istutetaan pienikokoisia kukkivia puita ja perustetaan piknik-paikkoja tunnelmaa, väriä ja viihtyvyyttä luomaan. Kukkivien puiden kujanne ja maailmojen puutarhat muodostavat yhdessä elämyspuutarhan. 

Asukkaat ja yhteistyöryhmät mukana alusta asti

Maailmanpuutarhan suunnittelun eri vaiheet toteutetaan yhteistyössä asukkaiden ja eri yhteistyöryhmien kanssa. Kevään 2018 aikana järjestettävissä suunnittelutyöpajoissa kuka tahansa voi osallistua ja ideoida maailman puutarhoja; millainen tunnelma eri alueista tulee mieleen, millaista kasvillisuutta alueella on, millaisia kokemuksia ja muistoja alueisiin liittyy jne.

- Kyse ei enää ole pelkästä puutarhasta. Odotan innolla työpajojen tuloksia ja sitä, millaisia tunnelmia ja mielikuvia ihmiset tulevat niissä tuottamaan, kertoo ylläpitopäällikkö Mari Helin.

Työpajojen pohjalta puiston eri tiloja lähdetään toteuttamaan vaiheittain. Osallisuus jatkuu myös suunnitteluvaiheen jälkeen. Asukkaat ja yhteistyöryhmät voivat halutessaan osallistua puiston hoitamiseen tai olla muuten mukana toiminnassa, Helin jatkaa.

Lisätiedot:

www.turku.fi/maailmanpuutarha

DaisyLadies ryn toiminnanjohtaja Hülya "Hissu" Kytö puh. 050 555 8781

Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialan ylläpitopäällikkö Mari Helin 050 324 2506

Lahden kaupunginteatteriin tulee kevätkaudella jopa 5 700 uusmaalaista kasiluokkalaista katsomaan Täällä Pohjantähden alla osan 2. Näytöksiä järjestetään yhteensä 12 osana Taidetestaajat-hanketta. Taide-elämyksiin kuuluvat myös erilaiset etkot ja jatkot, jotka syventävät kokemusta. 

Ensimmäiset vierailut tehdään maanantaina 22.1.2018 ja ne jatkuvat toukokuulle asti.  

Teatterin etkot Mastolassa

Lahdessa järjestetään uusmaalaisille oppilaille teatteriesityksen etkot Radio- ja tv-museo Mastolassa, jonne on suunniteltu johdantoa sisällissodan teemoihin. 

– Koska oppilaat eivät ole nähneet ensimmäistä osaa, me pohjustamme esitystä esimerkiksi videoiden avulla. Sisällissodassa taisteli paljon nuoria, joten pyrimme tuomaan esiin nuorten näkökulmaa. Toteutamme ulkona ja sisällä erilaisia pisteitä, joissa oppilaat käyvät, projektisuunnittelija Toni Puurtinen kertoo. 

Mukana etkojen toteuttamisessa on myös Lahden Nuorisoteatteri 12–22-vuotiailla näyttelijöillään, jotka esittävät sisällissodassa mukana olleita nuoria. Ohjaajina toimivat Sanna Heiskanen ja Väinö Weckström. 
– Tarkoituksemme on teatterin keinoin herättää ajatuksia ja kysymyksiä nuorista sisällissodassa sekä selventää taidetestaajille, miksi olemme juuri Lahdessa ja Radiomäellä. Haluamme, että vieraat lähtisivät Radiomäeltä teatteriin virittäytyneinä tunnelmaan, Heiskanen sanoo. 

Syvä kokemus nuorille

Lahden kaupunginteatterin johtaja Ilkka Laasonen uskoo, että uusmaalaiset nuoret saavat Täällä Pohjantähden alla osa 2 -esityksestä ennen kaikkea emotionaalisen kokemuksen siitä, miten kansakunta on syntynyt. 
– Kokemus on syvempi, mitä historian oppikirjoista saa. Se muuttuu lihaksi ja vereksi katsojien edessä. Toivon, että se myös herättää keskustelua siitä, että on onnekasta syntyä maahan, jossa vallitsee rauha.

Laasonen uskoo, että nuoret katsovat teosta ennakkoluulottomasti.
– Heillä tuskin on sellaista taakkaa, että he vertailisivat näyttämön tapahtumia Väinö Linnan romaaniin vaan kokemus syntyy uutena heidän silmiensä edessä.  

Kasit tutustuvat kulttuuriin lähellä ja kauempana

Taidetestaajat-hankkeessa Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden tarjoavat kolmelle ikäluokalle 8-luokkalaisia mahdollisuuden vierailla kahdessa kulttuurikohteessa, kuten oopperassa, teatterissa, konsertissa tai taidenäyttelyssä.   

Yksi vierailu tehdään omaan maakuntaan tai lähialueelle, toinen Helsinkiin tai muualle Suomeen. Säätiöt maksavat taidetestaajien matkat ja pääsyliput ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto koordinoi käytännön toteutusta.  

INFO Taidetestaajat-hankkeesta 
· Kolmen vuoden ajan kaikki Suomen 8-luokkalaiset – yhteensä lähes 200 000 nuorta – kokevat ja arvioivat taidetta.
· Nuoret käyvät kahdessa eri kohteessa omassa maakunnassa tai lähialueella sekä Helsingissä tai muualla Suomessa.
· Nuorten arvostelut ovat kaikkien katsottavana sivustolla taidetestaajat.fi.
· Mukana on Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.
· Päijät-Hämeessä projektia koordinoi lastenkulttuurikeskus Efekti. 

Lisätiedot
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue
kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos p. 050 387 8792, matti.karhos@lahti.fi 
ohjaaja Väinö Weckström p. 0400 801 004, lahdennuorisoteatteri@gmail.com 
projektisuunnittelija Toni Puurtinen p. 0440 187404, toni.puurtinen@lahti.fi 
teatterinjohtaja Ilkka Laasonen p. 040 809 2280, ilkka.laasonen@lahti.fi

Torstaina 18.1.2018 Helsingissä vietettiin Tieteiden yötä. Kolmeentoista tapahtumapaikkaan levittäytynyt yö tarjosi tiedettä ja kiinnostavia kohtaamisia. Suosituimpia tapahtumia olivat Ilmastonmuutosilta Lavaklubilla, Suomen Pankin Rahamuseon velkaa käsitellyt ilta sekä Tieteiden talon runsas ohjelmakokonaisuus. Myös Tiedekirjassa esiintynyt Helsingin nörtein kuoro keräsi suuren yleisön.

Vuodesta 2003 alkaen järjestetty Tieteiden yö laajeni tänä vuonna jokavuotiseksi tapahtumaksi. Tiedettä täynnä olevasta yöstä päästään jatkossa nauttimaan vuosittain tammikuussa. Seuraava Tieteiden yö on torstaina 10.1.2019.

Tieteiden yön 2018 ohjelmasta vastasivat Helsingin kaupunginmuseo, Tiedekulma, Tiedekirja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska litteratursällskapet i Finland, Suomen sukututkimusseura, Suomen tietokirjailijat, Suomen tiedetoimittajain liitto, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Tiedeakatemiain neuvottelukunta, Helsingin yliopistomuseo, Suomen Pankin rahamuseo, Ateneum, Allegra Lab Helsinki, Vastapaino, Gaudeamus ja Tutkijaliitto sekä kymmenet tieteelliset seurat, jotka järjestivät ohjelmaa Tieteiden talolla. Tapahtumaa koordinoi Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tieteiden yötä rahoittaa Koneen Säätiö.

Lisätietoja:

Mandi Vermilä
Tieteiden yön tuottaja
(09) 228 69 221
mandi.vermila@tsv.fi

www.tieteidenyo.fi

Lappeenrannan kaupunginorkesterin konserttien kuulijaluku kasvoi vuonna 2017. Kuulijamäärä oli yhteensä kotimaassa 13 226 kuulijaa ja ulkomaan Pietarin vierailun kanssa 13 626 kuulijaa. Vuonna 2016 kuulijamäärä oli 12771 kuulijaa. Konsertteja järjestettiin sinfoniakonserteista kamarimusiikki- ja viihdekonsertteihin kaikkiaan 61 kappaletta. Orkesteri teki 7 tilaus- ja yhteistyökonserttia ja vieraili 16 kertaa mm. vanhainkodeissa ja Lappeenrannan kouluissa koululaiskonsertein. Saimaa Sinfoniettaa tehtiin soitantovuonna 5 periodia, joissa konsertteja oli 10 kappaletta Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Pietarissa.

Milko Vesalainen, intendentti 040 5478706