Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian loput taidehankinnat Harjun kampukselle julkistetaan maanantaina 22. tammikuuta klo 14. Prosenttitaiteena hankitut työt ovat suurikokoisia ja näyttäviä.

Seppo Uuranmäen työnimellä Hei, Hej valmistuneelle teokselle järjestettiin nimikilpailu, ja valittu nimi paljastetaan tilaisuudessa. Nimiehdotuksia saatiin Gradian opiskelijoilta ja henkilöstöltä.

Teos koostuu kahdesta Harjun rakennuksen pääsisäänkäynnin yhteydessä olevasta luonnollisen kokoisesta pronssisesta ihmishahmosta. Alkuideana niissä oli klassisen veistotaiteen traditio, ja ajatus muotoutui kahdeksi koululaiseksi.

Taiteilija Eila Kinnusen teos Tuure on kooltaan 3m x 10m kasviaiheinen maalaus, joka on maalattu rakennuksen kolmen kerroksen läpi kulkevaan ns. valokuiluun. Kinnusen teoksen taustalla on ajatus, että ympäristöön haluttiin vihreyttä, joka taiteenkin kautta välittyvänä antaa hyvinvointia.

Kuvataiteilija Jaakko Valon teos Lentoharjoitus on kolmiosainen riippuva puuveistos, ja se sijoittuu Harjun ruokalan yhteyteen. Teoksen lentävä ihmishahmo on noin 170 cm pitkä ja lentävä puu noin 180 cm leveä. Valo näkee, että lukiolainen ja ammattiin opiskeleva on koulussa ikään kuin opiskelemassa lentotaitoja tulevaa elämää, jatko-opintoja ja ammatillista suuntautumista varten.

Julkisen tilan prosenttitaidetta

Harjulla on jo aiemmin julkistettu niin ikään prosenttitaiteena hankittua taidetta. Jyväskylän Lyseon kuvataideopettajan ja Gradian prosenttitaidetyöryhmän jäsenen Satu Joutsensalon mukaan taide piristää ympäristöä ja antaa ideoita.

- Kun julkisiin tiloihin hankitaan taidetta, katsotaan ensin tila, johon sitä halutaan. Sitten valitaan taidemuoto, ja sen jälkeen kartoitetaan sopivat taitelijat. Arkkitehtuuri antaa puitteet teoksille. Gradian prosenttitaidetyöryhmän asiantuntemus on ollut hankinnoissa tärkeää, luonnehtii Jyväskylän Taiteilijaseuran prosenttitaidetyöryhmään valitsema jäsen, taiteilija ja taidekriitikko Hannu Castrèn.

Valtion taidetoimikunta on tukenut Harjun kampuksen taidehankintoja 40 000 euron avustuksella. Kaikkiaan Harjulle hankittiin viisi teosta, joista kaksi on julkistettu jo aiemmin. Ne ovat Riitta Rönkön teos Up Side Down 1 ja 2 sekä Eila Kinnusen teos Tellervo.

Harju on nyt valmis

Harjun kampuksen kolme vuotta kestänyt 38 miljoonaa euroa maksanut mittava korjausurakka on nyt kokonaan valmis. Se on ollut kaikkien aikojen suurin koulutuskuntayhtymän toteuttamista. Tiloissa työskentelevät Jyväskylän Lyseon lukio, Jyväskylän aikuislukio sekä Gradia Jyväskylän ammatillisia aloja.

Kutsu medialle:

Toimittajat ovat tervetulleita julkistustilaisuuteen maanantaina 22.1.2018 klo 14, Osoite: Sepänkatu 3, Jyväskylä. Taitelijat ovat tilaisuudessa paikalla.

Lisätietoja

Riikka Kaarnamo, kiinteistöjohtaja ja prosenttitaidetyöryhmän puheenjohtaja, Gradia-kiinteistöt, puh. 040 341 5799, riikka.kaarnamo@gradia.fi

Hannu Castren, Gradian prosenttitaidetyöryhmän jäsen, hannu. castren@gmail.com

Muusikko ja esitystaiteilija Pan Daijing esiintyy ensi kertaa Suomessa helmikuun alussa. Helsingissä nähdään kaksi kertaa Daijingin viime elokuussa kantaesitetty teos Fist Piece, osana Sivuaskel | Side Step Festival -nykytanssifestivaalia Kaapelitehtaalla.

Fist Piece on esityksellinen laajennus Daijingin esikoisalbumista Lack 惊蛰. Teos nähtiin ensimmäisen kerran elokuussa Berlin Atonal -festivaalilla. Berliinissä Daijingin rinnalla esiintyi sopraano Yanwen Xiong. Helsingin esityksiin Daijing on kutsunut toiseksi esiintyjäksi Gregori Homan.

Noise-musiikista ponnistava Daijing tunnetaan erityisesti synkistä ja puhdistavista live-esiintymisistään. Verkkomedia PW-MAGAZINESSA Daijingia kuvataan sanoilla “arguably one of the most striking performers in the contemporary music scene”.

Daijing itse kuvaa suhdettaan esiintymiseen Crack Magazinen haastattelussa seuraavasti:

- When I look people in their eyes sometimes it’s fear, or they’re about to cry. It’s this kind of intimacy that I’ve been craving my whole life with people and I can get it when I’m performing.

Fist Piece esitetään kaksi kertaa Kaapelitehtaan Valssaamossa osana Zodiak – Uuden tanssin keskuksen järjestämää Sivuaskel-festivaalia. Esitykset to 8. helmikuuta klo 21 ja pe 9. helmikuuta klo 19. Lippuja Tiketistä (Sivuaskeleen tapahtuman alla).

Fist Piece Zodiakin verkkosivuilla.
Arvio Lack 惊蛰 -albumista A Closer Listen -verkkosivulla.

SIVUASKEL | SIDE STEP FESTIVAL 2018

Esitykset

5.–6.2. Sonya Lindfors: NOBLE SAVAGE (Pannuhalli)

6.–7.2. Ligia Lewis: Sorrow Swag (Zodiak Stage)

8.–9.2. Pan Daijing: Fist Piece (Valssaamo)

9.–10.2. Ligia Lewis: minor matter (Pannuhalli)

10.–11.2. Marcela Levi & Lucía Russo: Iron Mouth (Zodiak Stage)

Muu ohjelma

7.2. Blackness & Postmodern + Decolonial Dreaming Session (julkaisu- ja keskustelutilaisuus, Valssaamo). Yhteistyössä UrbanApa

8.2. Conversations with Objects (keskustelu, Zodiak Stage). Yhteistyössä Goethe-Institut Finnland

9.2. Side Step Festival Club, with DJ Sansibar (Ihana Baari / V-aula)

10.2. Side Step Festival Club, with DJ Sophia Wekesa (Ihana Baari / V-aula)

Työpajat

7.–9.2. Natalie Abbott: Bad Ideas for a Group

10.2. Marcela Levi & Lucía Russo: Bumping

Sivuaskeleen koko ohjelmisto löytyy verkosta osoitteesta www.zodiak.fi/sivuaskel.

Liput:
Yksittäisliput: 27,50/20,50/16,50 €
Festivaalipassi (5 esitystä): 55 €

Lippuja ennakkoon: Tiketti

Lisätiedot ja pressilippuvaraukset: Tiedottaja Piia Ahonen, piia.ahonen@zodiak.fi, puh. 09 3154 4729
Lehdistökuvat: www.zodiak.fi > Medialle > Lehdistökuvat > Kevät 2018

Tahdotko? Tahdon – glitteriä ja timantteja! 

Häät ovat paitsi rakkauden, myös kauneuden juhlaa. Morsian ja sulhanen haluavat olla elämänsä suurena hetkenä parhaimmillaan – kuten myös heidän lähipiirinsä anopista kaasoon ja muihin juhlavieraisiin. Yhä useamman juhlalookin kruunaa timantti. Se voi kimaltaa myös parrassa. 

Häät ovat yksi elämän perinteikkäistä juhlista, mutta samalla häistä halutaan yhä uniikimpia. Juhlia järjestetään erityisteemoin ja puvuissa on yhä enemmän valinnanvaraa. Tänä vuonna häälookin nousevana trendinä ovat glitter ja ihotimantit, joilla voi korostaa yksilöllisyyttään ja kohottaa juhlatunnelmaa. 

"Glitter ja ihotimantit tekevät vauhdilla tuloaan Suomeen. Ne ovat tuttuja Lady Gagan ja kumppaneiden showbisneksestä, mutta esimerkiksi Briteissä ne ovat jo iso juttu myös tavallisten ihmisten juhlameikissä", kertoo meikkitaiteilija Elina Kymäläinen Tampereen keskustan Meikkistudio ElinaK -liikkeessään.   

Kimmellystä asiakkaan toiveesta 

Suomessakin glitter tunnetaan jo pidemmältä ajalta tietyissä piireissä kuten tanssiharrastuksissa. "Sain kimmokkeen tehdä oman glittersarjani, kun yksi ystäväni halusi ostaa minulta laadukasta glitteriä. Hänen tyttärensä harrastaa cheerleadingia ja tytöt käyttivät kasvoillaan askarteluglitteriä. Ryhdyin tuumasta toimeen ja nyt valikoimissani on iholle, hiuksiin ja kynsiin tarkoitettu laaja glittersarja Glitter by ElinaK. Myyn sitä omassa salongissani ja jälleenmyyjien kautta sekä verkkokaupassa. Tuotteisiini voi tutustua myös monissa tapahtumissa kuten häämessuilla. Esimerkiksi Kaapelitehtaan häätapahtumassa timanttejani nähdään muotinäytöksessä." 

Glitter by ElinaK sisältää noin 60 eri sävyä, mukana pimeässä loistavia glittereitä, ja myynnissä on myös useammanlaisia kiinnitysaineita. "On iholiimaa ja -suihketta. Ne tekevät glitteristä kosketuksenkestävän. Kevyempään kiinnitykseen käy vaseliini tai hiusgeeli. Glitterin lisäksi valikoimassani on monenkokoisia, -muotoisia ja -sävyisiä ihotimantteja. Niitä käytetään glitterin tapaan ihokoristeena ja timanteissa on se hyvä puoli, että niitä voi käyttää yhä uudelleen. 

Kasvoilla ja kulmakarvoissa

Olet saattanut jo törmätä ElinaK:n säihkeeseen. Glitter by ElinaK lanseerattiin viime kesänä ja sitä on nähty myös julkisuudessa. "Tämä ei ole yksinomaan naisten juttu. Viime Nenäpäivässä puheluihin vastaavien julkkisten yllä näkyi ennakkoluulottomasti glittereitäni. Muun muassa Brother Christmasin kulmakarvoissa oli glitteriä!" 

Hääpari voi käyttää glitteriä monin tavoin, morsian kasvomeikin lisäksi esimerkiksi kynsissä, korostamaan decolteeta, olkapäitä tai kampausta."Samoin ihotimanttejani voi käyttää luovasti: koruina missä päin kehoa tahansa, vaikkapa selässä. Pikkutimantteja voi kiinnittää iholle myös rajaamaan kauniisti puvun hihansuita tai rintamusta. Moni tekee niistä häihin tai muihin juhliin kimaltavan timanttitatuoinnin. Miehetkin käyttävät niitä. Eräskin sulhanen peitti timanteilla häiden ajaksi niskatatuointinsa. Eli niillä voi peittää ja korostaa." 

Ekoglitterit tulevat 

Elina Kymäläinen on arvostettu ja palkittu meikkitaiteilija ja hän on käyttänyt glitteriä myös kokovartalomaalauksiin, ilmeisen menestyksekkäästi, sillä hänellä on bodypaintingin SM-kisoista useita mitaleita, myös ykkössijoja. Mistä Kymäläinen saa inspiraationsa? "Olen aina ollut visuaalinen ja kiinnostunut kauneudesta ja uutuuksista. Seuraan jatkuvasti maailman trendejä. Seuraava iso juttu saattavat olla ekoglitterit ja minäkin otan ne valikoimiini jo tänä keväänä." 

Kymäläinen tekee maskeeraajan työtä kunnianhimoisesti ja hänet tunnetaan alalla monipuolisena ammattilaisena. Taustalla ovat myös parturi-kampaajan opinnot ja teatterialan ammattitutkinto maskeerauksesta. Kymäläinen palvelee yksityisasiakkaiden lisäksi julkisuuden produktioita ja henkilöitä ja toteuttaa esimerkiksi mainoskuvaus-, teatteri- ja TV-maskeerauksia. 

Laatu on Kymäläiselle tärkeä asia ja hän on oppinut kymmenen vuoden uransa aikana luottamaan tiettyihin tuotesarjoihin. "Toimin neljä vuotta Make up Factoryn jälleenmyyjänä ja nykyisin olen sen maahantuoja. Se on saksalainen tuotesarja, jolla on loistava hinta-laatusuhde. Arvostan myös sitä, että Make up Factory sopii niin monelle, koska sen tuotteista suuri osa on hajusteettomia ja parabeenittomia, ja sävyt sopivat hyvin suomalaisille." 

Häälook 2018 TOP3-trendit by ElinaK 

1. voimakkaat huulet
2. ihotimantit
3. hehku: metallinsävyt ja kimallus 

+  miehekkään parran glitteröinti

Teksti: Irma Capiten / Vauhtikynä 

Kuvat: Eetu Keränen

 -----------

Elina Kymäläinen / Meikkistudio ElinaK tavattavissa mm. Helsingin Love Me Do -häämessuilla 20.–21.1. osastolla 39 sekä seuraavissa tapahtumissa: 

• Suomen Häämessut, Jyväskylä 17.2.
• Naisten messut, Tampere 24.–25.3.
• Make-up Event, Helsinki 13.4. 

Haastattelupyynnöt ja lisätiedot: 

Elina Kymäläinen 

puh. 040 732 2110

elinak@elinak.fi

www.elinak.fi

www.facebook.com/meikkistudioelinak

Mediatiedote 17.1.2018

Kulttuurin valtionosuustyöryhmä esittää tänään opetusministeriölle jättämässään esityksessä, että Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa. Tämä tarkoittaisi kahden miljoonan euron leikkausta teatterin budjettiin. Muiden kansallisnäyttämön asemassa olevan teattereiden asemaan tai rahoitukseen ei esityksessä puututa.

”Onko tarkoitus, että teatteripääkaupunki Tampere ja TTT toimivat VOS-uudistuksen ainoina rahoittajina? Ehdotus pudottaisi tamperelaisen puheteatterin rahoitusta nykyisestä kaikkiaan 24 prosenttia ja TTT:lle se tarkoittaa 20 prosentin leikkausta koko vuosibudjettiin. Ehdotus vaarantaa TTT:n toiminnan, erityisesti Suuren näyttämön osalta, ja Tampereen aseman maamme teatteripääkaupunkina”, hämmästelee teatterinjohtaja Maarit Pyökäri esityksen pääkaupunkikeskeisyyttä.

TTT on Suomen kolmanneksi suurin teatteri ja suurin teatteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ehdotuksessa puututaan erityisesti maakuntien esittävään taiteen mahdollisuuksiin.
”Ehdotus on aluepoliittinen katastrofi ja ristiriidassa työryhmän omien periaatteiden kanssa. Työryhmän yksi teeseistä oli nimenomaan taiteen alueellinen saavutettavuus. Miten tämä toteutuu, jos leikkaukset kohdistuvat siihen ainoaan kansallisnäyttämöön, joka toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella?”, Pyökäri toteaa.

Hän muistuttaa, että työryhmän ehdotus ei ollut yksimielinen ja leikkauksen vaikutukset näyttävät jääneen kokonaan selvittämättä. Asian jatkovalmistelussa tulisi perehtyä tarkemmin teatterin toimintaan ja sen tehokkuuteen.
”Olemme valtion erityistukea nauttivista kansallisnäyttämöistä kustannustehokkain. TTT:n pääsylippua tuettiin vuonna 2016 noin 54 eurolla, kun vastaava luku oli Kansallisteatterissa 60 euroa, Svenska Teaternissa 123 euroa ja Kansallisoopperassa 184 euroa.”

Tampereen Työväen Teatteria voi pitää Pirkanmaan suurimpana kulttuurilaitoksena.  Katsojia teatterissa on vuosittain noin 145 000. Teatteri tuottaa matkailutuloa Tampereelle noin 3-4 miljoonaa. Se on myös huomattava työllistäjä, jossa työskentelee vuosittain liki 400 työntekijää. Teatterilla on myös erittäin laaja yhteistyöverkosto.

Lisätietoja
hallituksen puheenjohtaja Kai Hintsanen, 050 344 6215
teatterinjohtaja Maarit Pyökäri, 050 352 1652

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että teatteri- ja orkesterilaki korvataan esittävän taiteen edistämisestä annettavalla lailla. Laki kattaisi yleisesti kaikki esittävän taiteen muodot. Myös museolaki uudistettaisiin kokonaisuudessaan.  Rahoitusta myönnettäisiin sekä laskennallisina valtionosuuksina että erilaisina harkinnanvaraisina tukina. Työryhmä luovutti ehdotuksensa ministeri Sampo Terholle.

Työryhmän ehdottaa, että taide- ja kulttuurilaitosten rahoitus perustuisi laskennalliseen valtionosuuteen ja sitä täydentäviin harkinnanvaraisiin tukiin.  Valtionosuuden laskenta perustuisi yksikköhintaan ja henkilötyövuosien määrään. Laskennasta säädettäisiin uudistetussa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa. Valtionosuuskelpoisuus esittävän taiteen osalta muuttuisi määräaikaiseksi. Kolme- tai kuusivuotisen valtionosuuden edellytykset poikkeaisivat toisistaan. Museoiden valtionosuuskelpoisuus tehtäisiin toistaiseksi.

Esittävälle taiteelle tulisi yksi yhteinen yksikköhinta. Yksikköhintaa voitaisiin painottaa toiminnan luonteeseen perustuvilla kertoimilla (painokerroinmalli) tai kulttuuripoliittisilla perusteilla. Valtionosuusprosentti olisi 39. Rahoituksen myöntäminen perustuisi kolme- tai kuusivuotiseen rahoitussuunnitelmaan.

Taiteen vapaan kentän toiminta-avustusten kriteereitä ja tukimääriä ehdotetaan muutettavaksi. Toiminta- avustuksia myönnettäisiin yksivuotisina tai kolmivuotisina ja avustuksen saamisen ehdot vaihtelisivat avustuksen mukaan. Lisäksi voitaisiin myöntää viisivuotisia kehittämisavustuksia. Toiminta-avustuksia voitaisiin myöntää myös tuotantotaloille ja -alustoille. Niille toimijoille, jotka eivät täytä toiminta-avustuksen saamisen edellytyksiä, voitaisiin myöntää kertaluontoinen erityisavustus. 

Työryhmän ehdottaa, että museoiden valtionosuus muodostuisi ns. perusrahoituksesta sekä tehtäväkohtaisesta rahoituksesta alueellisille ja valtakunnallisille vastuumuseoille.  Vastuumuseot korvaisivat nykyisen maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän sekä valtakunnallisen erikoismuseojärjestelmän. Vastuumuseoiden tehtävistä ja edellytyksistä säädettäisiin lailla ja ne neuvottelisivat Museoviraston kanssa kolmivuosittain toimintaansa koskevasta suunnitelmasta.

Museoiden perusrahoituksen valtionosuusprosentti olisi 37. Alueellisten vastuumuseoiden tehtäväkohtaisen osan valtionosuusprosentti olisi 85. Valtakunnallisten vastuumuseoiden tehtäväkohtainen rahoitus myönnettäisiin valtionosuuden euromääräisenä korotuksena. Rahoituksen myöntäminen perustuisi kaikilla museoilla kolmivuotiseen rahoitussuunnitelmaan. Valtionosuuden lisäksi museoille voitaisiin myöntää harkinnanvaraisia hankeavustuksia.

Työryhmän ehdotukseen liittyy viisi eriävää mielipidettä. Seuraavaksi ehdotus lähtee laajalle lausuntokierrokselle.

Taustaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan taide- ja kulttuurilaitosten rahoituksen uudistusta kesällä 2016. Laaja-pohjainen, toimijakenttää laajasti edustava työryhmä on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä toimijakentän kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä hahmotteli uudistukselle kulttuuripoliittiset teesit ja yleiset rahoituksen pääperiaatteet Sitran fasilitoimana. Tämä osa työstä valmistui helmikuussa 2017.

Toisessa vaiheessa työryhmä on valmistellut ehdotusta rahoitusjärjestelmän ja lainsäädännön uudistamiseksi. Uudistukseen sisältyvät nykyinen museolaki, teatteri- ja orkesterilaki sekä laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Työryhmän ehdotus on valmisteltu hallituksen esityksen muotoon. Ehdotukseen liittyy muistio esittävän taiteen ja museoiden rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta mukaan lukien harkinnanvaraisen rahoitusjärjestelmän kehittäminen sekä uudistusten toimeenpanoon liittyvistä rahoitustarpeista.

Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:1). Työryhmän ehdotus http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-541-9

Lisätietoja: työryhmän varapuheenjohtaja, ylijohtaja Riitta Kaivosoja (OKM), p. 02953 30129

Muualla verkossa

• Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistus http://minedu.fi/kulttuurivos

En arbetsgrupp som tillsatts av undervisnings- och kulturministeriet föreslår att den nuvarande teater- och orkesterlagen ersätts med en lag om främjande av utövande konst. Lagen ska omfatta alla former av utövande konst. Arbetsgruppen föreslår också en helhetsreform av museilagen. Finansieringen ska enligt förslaget beviljas både som kalkylerade statsandelar och som olika behovsprövade stöd. Arbetsgruppen överräckte sitt förslag till minister Sampo Terho.

Arbetsgruppen föreslår att konst- och kulturinstitutionernas finansiering ska grunda sig på en kalkylerad statsandel och på kompletterande behovsprövade stöd. Beräkningen av statsandelarna ska enligt förslaget grunda sig på priset per enhet och på antalet årsverken. Beräkningen ska regleras i undervisnings- och kulturväsendets förnyade finansieringslag. Rätten till statsandel för utövande konst ändras så att den beviljas för viss tid. Enligt förslaget ska rätten till statsandel för tre respektive sex års tid beviljas på villkor som skiljer sig från varandra. Besluten om muséernas rätt till statsandelar ska enligt förslaget vara i kraft tills vidare.

Utövande konst ska få ett gemensamt pris per enhet. När priset per enhet räknas ut ska man enligt förslaget ta i bruk en modell med viktningskoefficienter, som beaktar verksamhetens art. Enligt förslaget ska man också kunna vikta priset per enhet på kulturpolitiska grunder. Statsandelsprocenten är enligt förslaget 39. Beviljandet av finansieringen grundar sig enligt förslaget på en tre- eller sexårig finansieringsplan.

Man föreslår att kriterierna för erhållande och för beviljande av verksamhetsbidrag för det fria fältet ändras. Verksamhetsbidrag beviljas för ett eller för tre år i sänder och villkoren för att få understöd ska variera beroende på vilket understöd det är frågan om. Dessutom ska det finnas femåriga utvecklingsbidrag. Därtill kan verksamhetsbidrag också kunna beviljas ett produktionshus eller en produktionsplattform. De aktörer som inte uppfyller villkoren för att få verksamhetsbidrag ska enligt förslaget kunna beviljas specialunderstöd av engångskaraktär.

Arbetsgruppen föreslår att muséernas statsandel ska bestå av s.k. basfinansiering samt av uppgiftsspecifik finansiering för museer med regionalt respektive riksomfattande ansvar. Enligt förslaget ska de här museerna ersätta det nuvarande systemet med landskaps- och regionmuséer och det särskilda systemet med riksomfattande specialmuseer. Dessutom föreslås att man genom lag föreskriver om uppgifter och villkor för de nya ansvariga museerna och att de ska förhandla med Museiverket om treåriga verksamhetsplaner.

Statsandelsprocenten för muséernas basfinansiering sa enligt förslaget uppgå till 37. För museer med regionalt ansvar föreslås den uppgiftsbaserade andelen av statsandelen uppgå till 85 procent. Den uppgiftsbaserade finansieringen för museer med riksomfattande ansvar ska enligt förslaget beviljas i form av en höjning med ett visst belopp. Beviljandet av finansieringen för alla museer ska enligt förslaget grunda sig på en treårig finansieringsplan. Utöver statsandelen ska museerna kunna beviljas behovsprövad projektfinansiering.

I arbetsgruppens förslag ingår fem avvikande åsikter. Nästa steg är att förslaget skickas ut på en omfattande remissrunda.

Bakgrund

Undervisnings- och kulturministeriet tillsatte under sommaren 2016 en arbetsgrupp för att bereda en reform av konst- och kulturinstitutionernas finansiering. Den bredbasiga arbetsgruppen, där aktörsfältet är representerat på ett omfattande sätt, har haft ett tätt samarbete med aktörsfältet. Under det första skedet utformade arbetsgruppen, med facilitering av Sitra, kulturpolitiska teser och huvudprinciper för reformen. Den här delen av arbetet blev färdig i februari 2017.

Under det andra skedet har arbetsgruppen berett ett förslag till reform av finansieringssystemet och lagstiftningen. Reformen omfattar den nuvarande museilagen, teater- och orkesterlagen samt lagen om undervisnings- och kulturväsendets finansiering. Arbetsgruppens förslag har beretts som en regeringsproposition. I förslaget ingår en promemoria om en helhetsreform av finansieringen av utövande konst och av muséerna, inklusive utvecklandet av det finansieringssystemet som grundar sig på prövning samt finansieringsbehov i anslutning till verkställandet av reformen.

Arbetsgruppens förslag finns att läsa på webbadressen http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-541-9

Mer information: arbetsgruppens ordförande, överdirektör Ritta Kaivosoja (UKM), tfn 02953 30129

Se även

• Reform av kulturens statsandelar http://minedu.fi/sv/reform-av-kulturens-statsandelar

 Lappeenrannan kaupunginteatteri kutsuu kaikki teatterista kiinnostuneet vuoden 2018 ensimmäiseen Teatteriklubiin. Klubi järjestetään tiistaina 23.1. klo 17.30–19 (kauppakeskus IsoKristiina, 3. krs). 

Teatteriklubin aiheena on helmikuun 3. päivänä ensi-iltansa suurella näyttämöllä saava Anton Tšehovin Lokki, joka on ajaton kuvaus ihmisyyden moninaisuudesta. Venäläisen näytelmäkirjallisuuden klassikon ohjaa Hollywoodissa ohjaajana, näyttelijäntyön valmentajana ja opettajana toimiva Marjo-Riikka Mäkelä. Lappeenrantalaislähtöinen vieraileva ohjaaja Mäkelä saapuu Teatteriklubin vieraaksi. 

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa. Kokoontumisia järjestetään kerran kuussa tiistaisin. Klubitapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Teatteriklubia isännöi teatterinjohtaja Timo Sokura. 

Lisätietoja: 

Teatterinjohtaja Timo Sokura, puh. 040 670 0508
timo.sokura(at)lappeenranta.fi

Historiasta kertovat kyltit talojen seinissä ovat tuttu näky monissa kaupungeissa maailmalla ja yhä enemmän myös Suomessa.  Nyt myös Suomen valtion 25 arvorakennusta on saanut historiasta ja arkkitehtuurista kertovat kyltit julkisivuihinsa.  Senaatti-kiinteistöt on laatinut tärkeimpiin valtion arvorakennuksiin laatat, joissa on myös kirjoitetun historiatiedon lisäksi vanha valokuva kertomassa rakennuksissa tai ympäristössä tapahtuneista muutoksista.

”Suurin osa kylteistä sijaitsee Helsingin historiallisessa keskustassa, mutta arvokohteita on myös muualla Suomessa. Esimerkiksi entisten lääninhallitusten talot Oulussa ja Kuopiossa ovat saaneet omat kylttinsä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink.  Kyltit on tehty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Joukossa on myös muutama uudempaa arkkitehtuuria edustava arvokohde, esimerkiksi Helsingin Oopperatalo ja Turun virastotalo.

Historiakyltit on tässä vaiheessa asennettu 25 kohteeseen ja niitä on tarkoitus laatia lisää tulevina vuosina.

Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on yli 500 suojeltua rakennusta. Senaatin arvokohteista ja kulttuuriympäristöistä voit lukea enemmän http://www.senaatti.fi/tietoa-senaatista/kulttuuriperintomme/.  Sivustolla esitellään valtion rakennushistoriallisesti arvokasta kiinteistöomaisuutta sanoin ja kuvin.

Laaja verkkokirjaston kaikille rakennusperinnöstä kiinnostuneille

Senaatti-kiinteistöt on lisäksi julkaissut verkossa nyt jo yli 130 rakennushistoriaselvitystä tai muuta raporttia rakennetusta kansallisomaisuudestamme. Ne ovat näyttäviä teoksia, jotka tarjoavat mielenkiintoista luettavaa niin arkkitehtuurista, rakennuksista kuin historiasta kiinnostuneille.

Senaatti-kiinteistöt tilaa vuosittain 10–20 rakennushistoriaselvitystä kohteistaan. Suomen mittakaavassa kyse on ainutlaatuisesta määrästä ja mittavasta panostuksesta kulttuurihistoriallisen tiedon kartuttamiseksi.  Selvityksiä tilataan moneen tarkoitukseen.  Niistä on hyötyä muun muassa rakennusten korjauksissa ja myyntitilanteissa.

Raportteihin voi tutustua tästä.

Kyltitetyt kohteet:

Valtioneuvoston linna, Arppeanum, Säätytalo, Kansallisarkisto, Merikasarmi, Valtiontalo Etelä-Esplanadi 4, Smolna, Kaartin kasarmi, Fabianinkatu 15, Ateneumin taidemuseo, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, Kansallismuseo, Helsingin Eurooppalainen koulu, Aleksanterin teatteri, Sinebrychoffin taidemuseo, Oopperatalo, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Valtion virastotalo Aleksanterinkatu 4 – 10, Königstedtin kartano, Turun Akatemiatalo, Turun virastotalo, Vaasan Hovioikeuden talo, Kuopion lääninhallitus, Oulun lääninhallitus

Lisätietoa:

Senaatti-kiinteistöt, rakennuttajapäällikkö Selja Flink p. 0205 811 706.

Tervetuloa Pesärikko-esityksen mediatilaisuuteen Turun Kaupunginteatterin Sopukkaan keskiviikkona 24.1. klo 13.

Ohjaaja Mikko Roihan uusi tulkinta Orvokki Aution Pesärikko-trilogiasta saa ensi-iltansa Turun Kaupunginteatterin Sopukassa 25.1. Esitys on kahdeksan teatterin yhteistuotanto, jonka Berliinistä alkanut kierros eri teattereissa päättyy Turkuun. Esitys on kerännyt ylistäviä arvioita pitkin matkaansa.

Mediatilaisuudessa nähdään ja kuullaan lisää esityksestä. Kahvien yhteydessä on mahdollisuus haastatella ohjaajaa ja näyttelijöitä. Turun Kaupunginteatterista mukana on näyttelijä Eila Halonen.

Ilmoittaudu mediatilaisuuteen ti 23.1. klo 16 mennessä: emmi.kantonen@turku.fi

Kirjailijahaastattelu teatterissa 25.1.

Saamme kirjailija Orvokki Aution vieraaksi Turun Kaupunginteatterissa järjestettävään keskustelutilaisuuteen. Toimittaja Taina West haastattelee kirjailijaa teatterin toisen kerroksen yleisölämpiössä torstaina 25.1. klo 17.30-18.30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tueksi perustetaan reformilähettiläiden verkosto. Verkoston 20 asiantuntijaa eri puolilta Suomea tukee opettajia ja muuta oppilaitoksen henkilökuntaa reformin käytännön toteutuksessa. Reformilähettilästoiminta on osa laajaa ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukiohjelmaa, johon on varattu noin 60 miljoona euroa vuosille 2017–2020.  

Reformilähettiläät auttavat koulutuksen järjestäjiä ja opetushenkilöstöä sekä työelämää muutoksessa. He viestivät reformiin toimeenpanosta ja neuvovat siihen liittyvissä käytännön asioissa. He myös järjestävät alueillaan koulutuksia ja muita tilaisuuksia. Lisäksi koulutuksen järjestäjät ja alueelliset verkostot voivat kutsua reformilähettilään kouluttamaan reformiin liittyvissä asioissa erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

- Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen, ja yhteinen tehtävämme on varmistaa toteutuksen onnistuminen. Se on erityisen tärkeää nyt, kun talouden kasvun myötä työelämä tarvitsee osaajia kaikkialla Suomessa. Reformilähettiläät tuovat tuen kentälle ja levittävät uusia toimintatapoja. Hallitus on varannut runsaasti resursseja reformin toimeenpanoon, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Reformilähettilästoimintaa koordinoi ammattiopisto Luovi. Opisto vastaa reformilähettilästoiminnasta, toiminnan kehittämisestä ja toimeenpanosta yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Reformilähettiläiden koulutus järjestetään 16. - 17.1.2018, jonka jälkeen lähettiläät ovat ammatillisen koulutuksen toimijoiden käytettävissä.  

Reformilähettiläät työskentelevät omassa oppilaitoksessaan, mutta valtionavustuksen avulla lähettiläillä on käytössään työaikaa muihin kuin oman organisaation tilaisuuksiin ja tapahtumiin.  

Toimeenpanoon tukea 60 miljoonaa euroa  

Reformilähettilästoiminta on osa ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukiohjelmaa, jonka painopiste on koulutuksen järjestäjien toiminnan uudistamisessa. Tavoitteena on uudistaa ammatillisen koulutuksen toimintakulttuuria kokonaisvaltaisesti ja pysyvästi.  

- Tukiohjelmaan on varattu noin 60 miljoona euroa vuosille 2017–2020. Panostamme muun muassa opettajien osaamisen kehittämiseen, keskeyttämisten vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä uudenlaisiin toimintamuotoihin ja digitaalisiin työkaluihin, Grahn-Laasonen sanoo.   

Tukiohjelman toimet ja kehittämishankkeet muodostavat ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita tukevan kokonaisuuden. Opetushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen, viestintä, koulutuksen järjestäjien tuki ja neuvonta, laadunhallinnan tukeminen sekä kehittämishankkeet ovat tukiohjelman keskeisiä kokonaisuuksia.

Kehittämishankkeilla uudistetaan ammatillisen koulutuksen ydinprosesseja ja toimintamalleja nykyistä asiakaslähtöisemmiksi ja joustavammiksi sekä kevennetään hallintoa. Lisäksi kehittämishankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistä ja koulutuksen läpäisyn parantamista, vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, kehitetään turvallisuuskulttuuria sekä luodaan ja pilotoidaan uusia, innovatiivisia toimintakäytäntöjä.  

Yksilöllisten opintopolkujen rakentamisen tueksi kehitetään koulutuksen järjestäjille yhteiset mallit ja niitä tukevat digitaaliset työvälineet (eHOKS). Yhteiset toimintamallit kehitetään myös osaamisen näyttämistä, oppisopimuskoulutusta ja koulutussopimusta varten.  

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta.  

Lisätietoja:  

- ylijohtaja Mika Tammilehto, p. 0400 425 522

- erityisavustaja Daniel Sazonov (ministerin haastattelupyynnöt), p. 041 5168260  

Vuosi 2018 on alkanut vauhdikkaasti ja iloisissa merkeissä

Upeat esitykset Arvoituksellisia muunnelmia, Kohtauksia eräästä avioliitosta, Mielensäpahoittaja ja poika, Naisia hermoromahduksen partaalla ovat saaneet näin tammikuussa Ihmiset liikkeelle juhlapyhien jälkeen.

Anna Krogeruksen Kuin ensimmäistä päivää jatkaa tätä upeiden esityksien jatkumoa. Ensi-ilta on 10.2. klo 18 Päänäyttämöllä. Esitys kertoo komedian keinoin nykypäivän kipeistä ongelmista, vanhusten hoidon heikkenemisestä ja hoitotyön raskaudesta.

Yleisöllä on mahdollisuus tutustua näytelmään ennakkoon joko osallistumalla ilmaiseen lukutapahtumaan:

Tule tutustumaan Anna Krogeruksen näytelmään Kuin ensimmäistä päivää pintaa syvemmältä.

Tämä ilmainen tapahtuma on kaksivaiheinen:

Ensin luemme yhdessä näytelmän tekstin, ei tarvitse näytellä, ihan vaan luetaan kohtaus kerrallaan

Lukuun osallistuneet pääsevät katsomaan kyseisen näytelmän harjoitusläpimenoa

harjoituksen jälkeen on mahdollisuus keskustella näkemästään näytelmän ohjaajan, Pekka Heikkisen, kanssa.

Valitse näistä yksi sinulle sopiva ajankohta. Kokoonnumme teatterin yleisöaulassa. Tule ajoissa paikalle!

Ti 23.1.2018 klo 13-15

Ke 24.1.2018 klo 18-20

Ma 29.1.2018 klo 18-20

To 1.2.2018 klo 13-15

Lukutapahtumaan osallistuneille harjoitusläpimenot:

Ti 6.2.2018 klo 18.30-

Ke 7.2.2018 klo 19.00-

Läpimenon kesto noin 2,5 tuntia

Tai tulemalla katsomaan avoimia harjoituksia to 1.2. klo 18.30 – 19.30. teatterin Päänäyttämölle, Keinusaarentie 5.

Tämäkin on ilmainen, joten tervetuloa!

 Ohjaaja Pekka Heikkinen tarjoilee Kuin ensimmäistä päivää -näytelmän katsojien purtavaksi.

Hannele Kumpulainen

Koristetta etsimässä / In Search of Ornament 10.1.–28.1.2018

tm•galleria

Erottajankatu 9, 00130 Helsinki / Skillnadsgatan 9 b, 00130 Helsingfors

Avoinna: ti, to, pe 11-17, ke 11-18, la 11-16, su 12-16 / Öppet: tis, tors, fre 11-17, ons 11-18, lör 11-16, sön 12-16

tmgalleria@painters.fi, puh. 09 6811 0575

https://www.painters.fi/galleria/hannele-kumpulainen/

Fb: https://www.facebook.com/tmgalleria.taidemaalariliitto/

"Joka aamu kohta herättyäni pitelen kädessäni kahvikuppiani, joka on saanut muotokielensä joessa muovautuneesta kivestä. Ihailen tämän vaalean harmaan posliinin virheettömyyttä enkä luopuisi sen käytöstä mistään hinnasta. Kuppi asetteineen kuuluu Timo Sarpanevan 70-luvulla suunnittelemaan Suomi-astiastoon, ja sitä voi eittämättä kutsua pohjoismaisen muotoilun klassikoksi.

Kuitenkin, tämä puhtaan muodon ilmentymä on paljastunut tuottavan koristeita hyvinkin luonnollisella tavalla. Jossain vaiheessa aloin pistää merkille kupin ulkopinnassa hentoiset tahrat, jotka syntyivät aamukahvilla. Kahvin juomisen lopputuloksena nautintoaineeni asettui fajanssille uusiin ja erilaisiin kuvioihin. Edessäni oli orgaanisia kuvioita orgaanisella muodolla. Aloin kerätä näitä muodostelmia ja pitkän mietinnän ja useiden materiaalitunnustelujen jälkeen päätin käyttää pieniä kivenpaloja jälkien tallentamiseen: mosaiikki osoittautui sopivaksi menetelmäksi tehtävään.

Käsityön päästyä käyntiin voitin häpeäntunteen, joka kumpusi prosessin luonteesta. Likasinhan objektin huulillani suu täynnä kuumaa nestettä, nautin tahraisuudesta haluten vielä esitellä lopputuloksen. Kiinnostukseni on kuitenkin puhtaan visuaalinen etteikö myös fysikaalinen. Mm. leuan anatomia, astian muoto, seinämän paksuus ja kallistuskulma vaikuttavat jälkien kehittymiseen. Usein näenkin itseni ja kupin koneena, joka tuottaa tietoa tahrakuvioiden muodossa.

Kunkin työn koko on n. 9 x 16 cm. Miellän ne kannettaviksi taideteoksiksi, ovathan ne kutakuinkin kännykän kokoisia. Joka tapauksessa niitä on mukava pidellä kädessä. Ripustusta ajatellen tm·galleria on sarjalle ideaalinen tila. Mosaiikkipalojen pieni koko, n.3 x 3 mm, ottaa mittaa gallerian kuutioihin. Työt tulevat riviin tietyn välimatkan päähän toisistaan kiertäen koko gallerian. Esillepanolla pyrin luomaan mielikuvan boordinauhasta, joka viestittäisi koristeen olemassaolosta.

Blankon käsite on ajattelulle aina haaste: biologisina olentoina etsimme tyhjyydestä tahtomattammekin merkkejä. Olen miettinyt, onko tahra modernismin oma ornamentti, jonka olemassaolo on väistämätön ja joka meidän olisi viisainta hyväksyä. Vai olisimmeko valmiita täyttämään täyttämättömän ja ottamaan ornamentin jälleen käyttöön?

Oma taustani suhteessa suomalaisen modernismin estetiikkaan on kaksijakoinen. Vartuin ympäristössä, jossa vaalittiin modernistista kauneuskäsitystä, mutta jossa samaan aikaan modernismin kieltämällä ornamentilla (kohdallani karjalaisella) oli sekä oma merkityksensä että historiansa. Käytännössä nämä kaksi järjestelmää elivät kasvuympäristössäni rinnakkain, vaikka ne eivät olleetkaan toisilleen olemassa. Jollain tapaa tämä ristiriitainen malli elää mielessäni tänäkin päivänä. Ja ehkäpä juuri tällä projektillani, jossa olen löytänyt kahvitahroja pelkistetyltä muodolta, työstän tätä modernin ja perinteen skismaa katsomalla modernismia lian läpi.

- Hannele Kumpulainen

Press release in English: https://www.painters.fi/wp-content/uploads/2016/10/In-Search-of-Ornament_press_release.pdf

https://www.painters.fi/galleria/hannele-kumpulainen/

http://www.hannelekumpulainen.net/

Liitteenä 3 teoskuvaa

Hannele Kumpulainen: sarjasta Koristetta etsimässä, marmori, n. 9 cm x 16 cm, 2017

Poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilän kirja ”Vuoden 1918 pitkät varjot – Muistamisen historia ja politiikka” (Siltala) julkaistaan torstaina 18.1. Paasitornissa. Teos antaa tukevan pohjan kipeän historian käsittelylle kun Suomi siirtyy satavuotisen itsenäisyyden juhlavuodesta muistovuoteen 2018.

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö järjestää yhdessä Kansan Sivistysrahaston kanssa julkistamisen yhteydessä keskustelutilaisuuden, jossa Seppo Hentilän alustusta kommentoivat kirjailija Sirpa Kähkönen ja poliittisen historian dosentti, kansanedustaja Pilvi Torsti. Päälle käydään keskustelua, jota johdattelee Säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander.

Aika: torstai 18.1.2018 klo 16–18
Paikka: Paasitornin Karl Lindahl -sali, Paasivuorenkatu 5A, Helsinki

Lisätietoja: Mikko Majander, 040 530 5489, mikko.majander@sorsafoundation.fi

Saksan keskeisimmän lukutaitojärjestön Stiftung Lesenin tutkimuspäällikkö Dr. Simone C. Ehmig saapuu Suomeen Lukukeskuksen vieraaksi. Hän esiintyy kahdessa tilaisuudessa 23. ja 24.1. Seminaareissa käsitellään nuorten miesten lukutaitoa sekä lukutaidon kehittymistä varhaislapsuudessa.

Sanat haltuun -hankkeen loppuseminaarissa 23.1. Simone C. Ehmig esittelee tuoreita saksalaisia tutkimustuloksia koskien sukupuolten välistä eroa lukutaidossa.

"Tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on tunnustettu tosiasia. Vaikka erot näennäisesti katoavat aikuiässä, merkitsevät ne kuilua lukutottumuksissa ja lukemaan oppimisessa. Nuorilta miehiltä puuttuvat lukevat esikuvat. Saksalaiset tutkimukset vahvistavat, että heikommat taidot omaavat nuoret miehet tarvitsevat heidän tarpeistaan kumpuavia, omia ohjelmia lukutaidon tukemiseen“, Ehmig sanoo.

Lue lapselle -seminaarissa 24.1. Ehmig puhuu lukutottumusten muodostumisessa varhaislapsuudessa. Hän mm. esittelee digitalisaation vaikutusta lasten lukemiseen sekä antaa vanhemmille vinkkejä erilaisten medioiden käytöstä yhteisissä lukuhetkissä.

Sanat haltuun – ammattikoululaisten lukutaito muuttuvassa työelämässä
23.1. klo 8.30-12, Biofore talo (Alvar Aallon katu 1, 00100 Helsinki)

UPM ja Lukukeskus kutsuvat kuulemaan alan parhaita asiantuntijoita ammattikoululaisten lukutaidosta. Sanat haltuun -hankkeen loppuseminaari tarjoaa ajankohtaisen katsauksen muuttuvan työelämän synnyttämiin haasteisiin.  Seminaarissa esitellään myös Sanat haltuun -hankkeen tuloksia.

Koko ohjelma ja lisätiedot: www.lukukeskus.fi
Median ilmoittautumiset: https://www.lyyti.fi/reg/lukukeskus_UPM

Lue lapselle -seminaari
24.1. klo 10-12, Goethe-Institut (Salomonkatu 5 B, 00100 Helsinki)

Uusien medioiden yleistyminen vaikuttaa ihmisten lukutottumuksiin. Tutkimusten mukaan aikuisten lukeminen on vähentynyt, mikä heijastuu myös lasten kanssa lukemiseen. Kehitys ei kuitenkaan ole yksinomaan negatiivista. Seminaarissa kuullaan tuoreimpia tutkimustuloksia varhaislapsuuden lukutottumuksista Saksasta ja Suomesta. Tilaisuudessa esitellään myös Lukukeskuksen Lue lapselle -hanketta.

Yhteistyössä Goethe-Institutin kanssa.
Kielet: suomi ja englanti
Vapaa pääsy
Koko ohjelma: www.lukukeskus.fi

Dr. Simone C. Ehmig on väitellyt tohtoriksi viestinnästä ja opiskellut mm. lingvistiikkaa sekä taidehistoriaa. Hän on tehnyt lukuisia empiirisiä tutkimuksia mm. Mainzin yliopistoon Saksaan sekä Luganon yliopistoon Sveitsiin. Tällä hetkellä hän työskentelee johtajana Sitftung Lesenin tutkimusinstituutissa. Stiftung Lesen on Saksan keskeisin lukutaitojärjestö. Sen alainen tutkimusinstituutti on erikoistunut lukemisen ja mediankäytön tutkimukseen. Ajankohtaiset tutkimusprojektit koskevat ääneen lukemisen merkitystä perheissä, nuorten lukemaan innostamista sekä terveydenlukutaitoa.

Haastattelupyynnöt ja lisätiedot: Lukukeskus, viestintäpäällikkö Saara Oranen, saara.oranen@lukukeskus.fi, 044 5661903

Lahden kaupunginkirjaston musiikin genrevinkkauksessa on tällä kertaa käsiteltävänä 1970-luvun lopussa syntynsä saanut synthpop. Genren selkein piirre on syntetisaattorin käyttö äänimaisemaa hallitsevana instrumenttina, ja juuri tästä syystä se on kerännyt aikojen saatossa fanien lisäksi myös runsaasti kritiikkiä.

Musiikin genrevinkkauksissa syvennytään aina jonkin tietyn genren tai teeman ympärille, kuunnellaan siitä esimerkkejä ja taustoitetaan biisejä ja niiden tekijöitä. Myös genren syntyä ja sen historiaa käydään lyhyesti läpi.

Vinkkaus järjestetään Lahden pääkirjaston Monitoimitilassa keskiviikkona 24.1 klo 17.00-18.15. Tapahtuma on maksuton.

Lisätiedot:

Janne Seppänen
kirjastonhoitaja
Lahden kaupunginkirjasto
puh. 044 416 3633
email. janne.seppanen@lahti.fi

Leevi Madetoja-pianokilpailu järjestetään tänä vuonna 22.–27.1.2018. Kilpailuun on ilmoittautunut yhteensä 79 soittajaa kolmessa eri sarjassa. Kilpailu pidetään Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) konserttisalissa. 17-vuotiaiden ja sitä vanhempien sarjan Konserttofinaali pidetään Madetojan salissa Oulu Sinfonian konserttina perjantaina 26.1.2018 kello 18. 

Oulun ammattikorkeakoulu järjestää pianokilpailun yhteistyössä Oulun konservatorion, Centria-ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja POTKU – Pohjois-Pohjanmaan taiteen ja kulttuurin tuki ry:n kanssa. Kilpailuun voivat ottaa osaa Suomen musiikkioppilaitoksissa, ammatillisella toisella asteella tai ammattikorkeakouluissa pianonsoittoa opiskelevat henkilöt, joihin luetaan myös lukuvuonna 2017–2018 läsnä olevat ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijat eivät voi osallistua kilpailuun. 

Kilpailun arviointilautakunta koostuu kokeneista pianotaiteilijoista ja pedagogeista. Puheenjohtajana toimii Paavali Jumppanen ja muina raadin jäseninä Risto Kyrö, Ulla Roiko-Jokela sekä Jussi Siirala. 

Lisätiedot lipuista, kilpailun ohjelmasta sekä ilmoittautuneiden soittajien tiedot löytyvät osoitteesta www.pianokilpailu.oamk.fi. Kilpailua voi seurata myös Facebookissa @LeeviMadetojaPianokilpailu.

Lisätietoja

Jouko Tötterström
Järjestelytoimikunnan ja taiteellisen toimikunnan puheenjohtaja
p. 050 303 1829
jouko.totterstrom@oamk.fi

Milla Korja
Tuottaja
p. 040 141 5217
milla.korja@oamk.fi

Uusi vuosi on vierähtänyt käyntiin, ja suomalaisten matkailuinnostus ei näytä olevan laantumassa. Päinvastoin. Mutta se, mitä suomalaiset matkoiltaan haluavat, on kuitenkin muuttumassa.

Eksoottiset kaukokohteet kasvattavat eniten suosiotaan

Kaukokohteiden suosio on kasvamassa entuudestaan. Vuonna 2017 eniten kasvua tapahtui Afrikan mantereelle, jonne varattiin yli 50% enemmän matkoja kuin vuotta aikaisemmin. Myös Väli-Amerikan, Karibian ja Lähi-Idän matkat kasvattivat suosiotaan. Ainoa kaukokohde, jonne oli vuonna 2017 hieman laskeva trendi, oli Pohjois-Amerikka.

”Afrikan suosion kasvu ei ole yllättänyt meitä. Afrikasta on tullut viime vuosina entistä lähestyttävämpi kohde, ja sitä ei koeta enää samalla tavalla ”pelottavana” tai ”tuntemattomana” kohteena, kuin ehkä vielä muutamia vuosia aikaisemmin. Lisäksi lentoyhteydet Helsingistä Afrikan eri kohteisiin ovat parantuneet ja kasvaneet huomattavasti nyt muutaman vuoden aikana, joka myös helpottaa matkan konkreettista toteuttamista. Monipuoliset aktiviteetit ja villi luonto ovat Afrikan ehdoton vetonaula. Etenkin Afrikan erilaiset kiertomatkat, vapaaehtoistyöt sekä safarit ovat koko ajan suositumpia. Odotamme Afrikan suosion kasvavan entuudestaan vuonna 2018”, kommentoi KILROY Finland Oy:n kaupallinen johtaja Juuso Klemola.

Selkeästi suosituimpia kohteita Afrikassa ovat Etelä-Afrikka, Tansania ja Namibia. Myös matkat Sambiaan, Keniaan, Beniniin, Marokkoon ja Mauritiukselle ovat selkeästi kasvussa.

Merkityksellisen matkustamisen suosio on kasvamassa

Jos ennen haluttiin helppoon lomakohteeseen löhöilemään, nyt suositaan aktiviteettejä, harrastuksia, tutkiskelua, oppimista, auttamista, vapaaehtoistöitä, sosiaalista kanssakäymistä ja teemamatkoja. Matkoilla halutaan entistä enemmän tehdä jotain ennenkokematonta, hyödyllistä tai avartavaa, josta jää muutakin käteen kuin rusketusrajat.

”Hyvänä esimerkkinä tästä on muun muassa vapaaehtoistöiden kasvava kysyntä, etenkin väli-Amerikkaan, mutta myös Aasiaan ja Afrikkaan. Tämän lisäksi niin sanottujen työlomien (Working Holiday) kysyntä kasvaa tasaisesti, ja vuoden 2018 ehdoton hitti tulee olemaan kesätyöprojektit Yhdysvalloissa, joihin olemme jo tähän mennessä vuotta moninkertaistaneet asiakasmäärät tulevalle kaudelle, ja vielä on muutama kuukausi jäljellä, ennen kuin kesäkauden 2018 paikat on täytetty”, kommentoi Klemola.

Myös erilaisten harrastusten ja kuntoilumuotojen kokeilu sekä harjoittaminen matkakohteessa on suositumpaa. Erilaiset fitness-matkat, jooga-matkat ja surffi-leirit ovat kaikki kovassa kysynnässä, ja koko ajan suositumpia.

Aasia ja Eurooppa edelleen suomalaisten suosiossa

Aasian kohteet ja Eurooppa ovat jo pitkään olleet suomalaisten suosiossa, ja matkustajamäärät jatkavat edelleen kasvuaan. Eurooppa on suomalaisten tuttu kestosuosikki etenkin kesäkuukausina, ja Aasiaan lähdetään etenkin talvea pakoon. Aasian suosituimmat kohteet Thaimaa ja Indonesia ovat niin nuorten kuin vanhempienkin mieleen, ja mahdollisuudet eri aktiviteeteille ovat todella laajat. Euroopan kohteista vuonna 2017 eniten suosiotaan kasvatti Portugali. Aasian kohteista Sri Lankasta ja Malediiveista näyttää tulevan 2018 vuoden hittikohteet, ja moni yllättyykin kyseisten kohteiden olevan yllättän budjettiystävällisiä kokonaisuudessaan. Euroopan kesän 2018 suosikiksi näyttäisi muodostuvan KILROYn uusi vapaaehtoistyöprojekti Kreikassa, jossa pääsee osallistumaan merikilpikonnien suojeluun.

Matkustajamäärät kasvussa

Etenkin kaukokohteiden kasvava suosio näkyy myös KILROYn asiakasmäärien kasvussa. KILROYn asiakasmäärä kasvoi lähes 9% vuonna 2017, edelliseen vuoteen verrattuna.

Nyt jos koskaan kannattaa matkustaa

Matkustajamäärien kasvu on tietenkin seurausta monesta asiasta, mutta yleisesti ottaen tilanne on matkustamisesta innostuneille kuluttajille hyvinkin suotuisa. Muun muassa lentoliikenteen kasvava kilpailu on johtanut siihen, että kaukokohteisiin pääsee Helsingistä nykyisin helpommalla ja halvemmalla kuin koskaan aikaisemmin. Valinnanvaraa riittää, ja myös yleinen talouden positiivinen markkinanäkymä innostaa nyt suomalaisia toteuttamaan matkaunelmiaan. Maailmalla tapahtuu paljon asioita, mitkä kylläkin huolettavat niin kuluttajia kuin alan ammattilaisiakin, mutta siitä huolimatta 2018 voi hyvinkin olla monella tapaa matkailun kultavuosi.

Valokuvaaja Heidi Piiroinen ja toimittaja, kirjailija Kimmo Oksanen ovat 10 vuoden ajan seuranneet Romanian Transilvaniasta kotoisin olevan romaninaisen Mihaela Stoican ja hänen sukunsa elämää Euroopassa. Valokuvataiteen museossa avautuva näyttely Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina pureutuu kuvin ja tekstein Stoican elämään, kadulla kerjäämisen yhteiskunnallisiin taustoihin sekä romanikerjäläisten saamaan vastaanottoon.

Vuonna 2007 Helsingin ja muutaman muun suomalaiskaupungin katukuvaan istahti outoja ihmisiä. Heidän kaltaisiaan ei ollut Pohjolan perukoilla aiemmin nähty. Romanikerjäläisistä tuli ilmiö, joka herätti kummastusta, sääliä, kysymyksiä, ja – kuten täysin vieraan edessä usein käy – pelkoa ja vihaa.

Näyttely Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina tarkastelee Mihaela Stoican henkilötarinan kautta ilmiön laajempia yhteiskunnallisia taustoja.

Mihaela Stoica tuli Helsinkiin kerjäämään vuonna 2007 Cetatea de Baltăn kylästä Romaniasta. Hän synnytti esikoisensa Helsingissä helmikuussa 2008, omana 17-vuotissyntymäpäivänään. Nyt hän on kolmen lapsi äiti ja asuu Helsingissä. Mihaela Stoica ei ole käynyt koulua eikä osaa lukea tai kirjoittaa. Hänen ensimmäinen lapsensa käy koulua Helsingissä. Onko hänellä toivoa paremmasta tulevaisuudesta? 

Näyttelyn kuvat ja tekstit kertovat Stoican sekä hänen perheensä ja sukunsa elämästä kymmenen vuoden aikana Suomessa, Romaniassa, Kreikassa, Virossa ja Ranskassa. Näyttely pureutuu kadulla kerjäämisen syihin, elämisen olosuhteisiin Transilvaniassa, Romanian yhteiskuntaan ja kerjäläisten vastaanottoon Euroopassa.

Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen kirja Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina (WSOY) julkistetaan yhtäaikaisesti näyttelyn avajaisten kanssa Suomen valokuvataiteen museossa.

Heidi Piiroinen: Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina
7.2.–20.5.2018
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu
liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Näyttelyn pressitilaisuus ti 6.2. klo 10–11 Suomen valokuvataiteen museossa
Pressitilaisuudessa esitellään Suomen valokuvataiteen museon kevään näyttelyt Tuntuuko tutulta? – Valokuvia suomalaisesta arjesta sekä Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina.

Valokuvaaja Heidi Piiroinen ja toimittaja, kirjailija Kimmo Oksanen ovat paikalla kertomassa Ohikuljetut-näyttelystä sekä kirjasta.

Näyttelyiden avajaiset ja kirjan julkistustilaisuus ti 6.2. klo 18–20. Vapaa pääsy.

Ilmoittautumiset pressitilaisuuteen, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:
Lauri Alaviitala, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo
lauri.alaviitala@fmp.fi
050 526 8336

Lisätietoja kirjasta:
Tuuli Leppänen, viestintäpäällikkö, WSOY
tuuli.leppanen@wsoy.fi
040 5646 734

Kuvia mediakäyttöön

(Kuvatiedostot ovat ladattavissa Google Drive -kansiossa. Kuvakrediitti: Heidi Piiroinen, teossarjasta Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina)

Näyttely Suomen valokuvataiteen museon verkkosivuilla

Perinteet, yhteisöllisyys ja laaja taiteiden kirjo toivat voiton Culture EDEN in Finland -kilpailussa  Fiskars Village ruukkiyhteisölle Raaseporiin. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho jakoi palkinnon Matka 2018 -messuilla Helsingissä.

Kunniamaininnat saivat Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan ”Backwoods Paradise”, Parppeinvaaran Runokylä Ilomantsissa, keramiikkakylä Posiolla ja Tuusulanjärvi. Palkinnoista päätti kulttuurin ja matkailun asiantuntijoista koostunut arviointiryhmä.

Suomen kansalliseen kilpailuun osallistui 24 kulttuurimatkailukohdetta eri puolilta Suomea. Mukana oli muun muassa kuvataiteen, muotoilun, musiikin, rakennusperinteen ja käsitöiden ympärille rakentuvia matkailukohteita. Kohteiden toiminnan tuli perustua vähintään neljän organisaation verkostoihin, jotka tarjoavat kulttuuriin perustuvia matkailupalveluja ja kokemuksia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

- Suomessa on paljon hienoja kulttuurikohteita ja monipuolista osaamista, joista voimme olla ylpeitä.  Alueiden kulttuuriset erityspiirteet ovat selkeitä matkailun vetovoimatekijöitä, joita tulisi enemmän nostaa esille kansainvälisessä matkailussa, toteaa ministeri Sampo Terho.

- Matkailun ja matkailijamäärien nopeasti kasvaessa on panostettava yhä enemmän kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun kehittämiseen. Paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käyttö, paikallinen työvoima, kestävät materiaalit, paikallisen kulttuurin ja elämäntavan kunnioittaminen ovat esimerkkejä vastuullisesta matkailusta, ministeri Terho jatkaa.

Culture EDEN in Finland -kilpailun järjestivät opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland Oy / Visit Finlandin Culture Finland katto-ohjelma. Suomen kansallinen kilpailu oli osa Euroopan komission European Destination of Excellence kilpailua, jota on järjestetty vuodesta 2007 alkaen. Suomi on osallistunut kilpailuun kaksi kertaa aikaisemmin. Vuonna 2008, jolloin teemana oli aineeton kulttuuriperintö matkailussa, sekä vuonna 2010, jolloin teema oli vesistömatkailu.  Nyt etsittiin nousevia kulttuurimatkailukohteita, jotka yhdistävät kulttuuria ja matkailua vastuullisesti ja innovatiivisella tavalla.

Kansallisten kilpailujen voittajat palkitaan Brysselissä keväällä. EDEN-kilpailun tavoite on vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Voittajakohteet saavat näkyvyyttä ja pääsevät osaksi eurooppalaista EDEN -verkostoa, joka toimii markkinointi- ja verkostoitumiskanavana.

Palkintoperustelut:

Fiskars Village  

Fiskarsin historiallinen ruukkimiljöö Länsi-Uudellamaalla on monipuolinen kulttuurimatkailukohde, jota on kehitetty innovatiivisella ja perinteitä kunnioittavalla tavalla. Taiteen, muotoilun ja käsityön ohella aktiivinen tapahtuma-, näyttely- ja museotoiminta ovat kohteen vahvuuksia. Ainutlaatuinen taide- ja kulttuuritarjonta yhdessä luonnon ja kulttuuriympäristön kanssa tekevät kohteesta kansainvälisesti kiinnostavan. Paikallisia ja luonnosta saatavia raaka-aineita hyödyntävä lähiruoka sekä liikunta-aktiviteetit lisäävät vetovoimaisuutta. Luova yhteisö kehittää jatkuvasti uusia tuotteita sekä osallistamisen ja eläytymisen muotoja. Verkostomainen toimintatapa edistää taloudellista, kulttuurista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.

Kunniamainintojen perustelut:

Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan Backwoods Paradise

Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan Backwoods Paradise Pirkanmaalla on suomalaisen taiteen, teollisuusperinnön ja arkkitehtuurin ympärille rakentunut kulttuurimatkailukohde metsä- ja järvimaiseman keskellä. Kohteen vahvuuksia ovat pitkälle tuotteistetut palvelukokonaisuudet, joita on rakennettu museotoiminnan, näyttelyiden ja kulttuuritapahtumien ympärille. Ruoka- ja majoituspalveluiden aktiivinen kehittäminen sekä innovatiiviset ja kestävää kehitystä edistävät palveluratkaisut ovat osa kokonaisuutta.  Pitkäjänteinen ja ammattimainen kulttuurimatkailun kehittämistyö sekä vahva verkostomainen toimintatapa on esimerkillistä. Kohteella on hyvät valmiudet lisätä kansainvälistä tunnettuutta.

Posion keramiikkakylä

Posion keramiikkakylä on kulttuurimatkailukohde Lapissa, jolle perustan luovat kylän vahva keramiikkataiteen sekä käsityön perinne ja osaaminen.  Posion kunnan ja toimijoiden panostus kulttuuriin on luonut matkailullisesti vetovoimaisen kulttuurikeskittymän.  Käyntikohteet ylläpitävät posiolaista kulttuuriperimää muodostaen kokonaisuuden, missä kylän ihmisten arki, ikiaikaiset tarinat sekä paikallinen kulttuuri ja pohjoisen luonto yhdistyvät.  Kohde tunnetaan maailmalla keramiikkataiteesta ja sillä on hyvät edellytykset vahvistaa palveluiden tuotteistamista.

Parppeinvaaran Runokylä

Pieni ja tiivis kulttuurimatkailukohde Ilomantissa Pohjois-Karjalassa tuo esille karjalaisen kulttuurin perinteen ja nykyisyyden. Matkailun kehittämisen perusta on aineellisen ja aineettoman kulttuuritarjonnan – karjalaisuuden, rakennusperinnön, musiikin, sotahistorian, nykytaiteen, ruokaperinteen, ortodoksisuuden ja maiseman - yhdistäminen elämykselliseksi kokonaisuudeksi. Runokylän toimijoiden pitkäjänteinen yhteistyö  kunnan  ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa  kestävän kehityksen huomioimisessa, matkailun tuotetarjonnan lisäämisessä ja uusien mahdollisuuksien etsimisessä on ollut tuloksellista.  Perinteeseen pohjautuva ruokatarjonta on saanut kansainvälistä tunnustusta.

Tuusulanjärvi

Tuusulanjärven kulttuurimatkailukohde Uudellamaalla antaa matkailijalle kokemuksia 1900-luvun taiteilijayhteisön elämästä ja nykypäivän kulttuurista. Kulttuuritapahtumat  ja alueen virkistysmahdollisuudet ovat luonteva osa kokonaisuutta. Lisääntynyt yhteistyö kulttuuri-, matkailu- ja ohjelmapalvelutoimijoiden välillä sekä Järvenpään ja Tuusulan kuntien matkailupanostukset ovat nostaneet kohteen hyvin esille pääkaupungin ja Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä. Tuusulanjärven nykyiset luovan alan taitajat muodostavat luontevan jatkumon Suomen kultakauden ajan mestareiden taiteilijayhteisölle.

Valokuvia palkituista kohteista sekä tilaisuudesta on saatavilla Visit Finlandin sivuilta.

Lisätietoja:

• Susanna Markkola, Culture Finland katto-ohjelman projektipäällikkö, Visit Finland / Business Finland Oy, p. 046 923 4272 tai susanna.markkola@businessfinland.fi
• Anne Mattero, neuvotteleva virkamies, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 029 533 0206 tai anne.mattero@minedu.fi
• Heli Talvitie, kulttuurisihteeri, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 029 533 0307 tai heli.talvitie@minedu.fi

Muualla verkossa:

• Valokuvia tilaisuudesta on saatavilla noin kello 15
• Valokuvia palkituista kohteista

─        Fiskars

─        Mänttä

─        Posio

─        Parppeinvaara

─        Tuusula

• Culture EDEN in Finland kilpailu  
• European Destination of Excellence kilpailu   

Traditionerna, gemenskapen och ett brett spektrum av konstarter innebar en seger för bruksmiljön i Fiskars Village i tävlingen Culture EDEN in Finland. Priserna delades ut av Europa-, kultur- och idrottsminister Sampo Terho under resemässan Matka 2018 i Helsingfors.

Hedersomnämnanden gick till Backwoods Paradise i Konststaden Mänttä-Vilppula, poesibyn Parppeinvaara i Ilomants, keramikbyn i Posio och Lake Tuusula. En bedömningsgrupp med sakkunniga inom kultur och turism utsåg prismottagarna.

I den nationella tävlingen i Finland deltog 24 kulturturistmål på olika håll i Finland. Med och tävlade var turistmål som byggs upp kring bland annat bildkonst, formgivning, musik, byggnadsarvet och hantverk. Turistmålets verksamhet skulle utgå från nätverk bestående av minst fyra organisationer som genom att beakta principerna för en hållbar utveckling erbjuder turisttjänster och upplevelser som baserar sig på kultur.

– Vi kan vara stolta över de många fina kulturturistmålen och det mångsidiga kunnandet i Finland. Regionala kulturella särdrag är något som uppenbart attraherar turism och som borde framhållas mer inom den internationella turismen, konstaterar minister Sampo Terho.

– När turismen och antalet turister ökar snabbt krävs allt större satsningar på en kulturellt och socialt hållbar turismutveckling. Användningen av lokala produkter och råvaror, lokal arbetskraft, hållbara material och respekt för den lokala kulturen och livsstilen är exempel på ansvarsfull turism, fortsätter minister Terho.

Tävlingen Culture EDEN in Finland arrangerades av kultur- och undervisningsministeriet, arbets- och näringsministeriet och Business Finland Ab / Visit Finlands takprogram Culture Finland. Den nationella tävlingen i Finland ingick i Europeiska kommissionens tävling European Destinations of Excellence, som har arrangerats sedan 2007. Finland har tidigare deltagit i tävlingen två gånger: 2008, då temat för tävlingen var immateriellt kulturarv inom turismen, samt 2010, då temat var insjöturism. Nu efterlystes växande kulturturistmål som på ett ansvarsfullt och innovativt sätt förenar kultur och turism.

Vinnarna i de nationella tävlingarna belönas i Bryssel på våren. Målet med tävlingen är att stärka samarbetet mellan aktörerna. De vinnande turistmålen får synlighet och kommer med i det europeiska EDEN-nätverket, som fungerar som en kanal för marknadsföring och nätverkande.

Foton av de prisbelönade turistmålen och från tillställningen finns tillgängliga på Visit Finlands webbsidor.

Prismotiveringar:

Fiskars Village 

Fiskars historiska bruksmiljö i Västra Nyland är ett mångsidigt kulturturistmål som har utvecklats på ett innovativt sätt och med respekt för traditioner. Vid sidan av konsten, formgivningen och hantverket hör den aktiva evenemangs-, utställnings- och museiverksamheten till Fiskars styrkor. Den unika konst- och kulturverksamheten i kombination med naturen och kulturmiljön gör Fiskars till ett internationellt intressant kulturturistmål. Närmat gjord på lokala råvaror och råvaror som fås från naturen samt motionsaktiviteterna ökar dragningskraften. Inom det kreativa samfundet utvecklas ständigt nya produkter och nya former av delaktighet och inlevelse. Det nätverksbaserade verksamhetssättet främjar miljömässig, ekonomisk, social och ekologisk hållbarhet.

Motiveringar till hedersomnämnandena:

Backwoods Paradise i Konststaden Mänttä-Vilppula

Backwoods Paradise i Konststaden Mänttä-Vilppula i Birkaland är ett kulturturistmål i ett skogs- och sjölandskap som har byggts upp kring konsten, industriarvet och arkitekturen i Finland. Till konststadens styrkor hör servicehelheter som till stor del har produktifierats och som har byggts upp kring museiverksamheten, utställningarna och kulturevenemangen. Det aktiva utvecklandet av mat- och inkvarteringstjänsterna samt servicelösningar som är innovativa och främjar hållbar utveckling utgör en del av helheten. Det långsiktiga och proffsiga arbetet med att utveckla kulturturismen samt det starkt nätverksbaserade verksamhetssättet är exemplariskt. Konststaden har goda förutsättningar att bli mer känd internationellt.

Posio – Ceramic Village of Lapland

Keramikbyn i Posio är ett kulturturistmål i Lappland som bygger på byns starka keramikkonst- och hantverkstradition och på kunnandet inom dessa områden. Posio stads och olika aktörers satsningar på kulturen har skapat en turistmässigt attraktiv samlingsplats för kultur. Kulturarvet i Posio upprätthålls genom besöksmålen som bildar en helhet där byinvånarnas vardag och gamla berättelser samt den lokala kulturen och den nordliga naturen förenas. Keramikkonsten i Posio är känd ute i världen och i Posio finns goda förutsättningar att stärka produktifieringen av tjänsterna.

Parppeinvaara Bardic Village

I det småskaliga kulturturistmålet i Ilomants i Norra Karelen framhävs den karelska kulturtraditionen och den nutida karelska kulturen. Till grund för utvecklandet av turismen ligger det materiella och det immateriella kulturutbudet där den karelska identiteten samt byggnadsarvet, musiken, krigshistorien, nutidskonsten, mattraditionen, den ortodoxa kulturen och landskapet sammanförs till upplevelsemässig helhet. Det långsiktiga samarbete som aktörerna i poesibyn har bedrivit med kommunen och med andra konstaktörer för att främja hållbar utveckling, öka produktutbudet och finna nya möjligheter har gett resultat. Det traditionsbaserade matutbudet har fått internationellt erkännande.

Lake Tuusula

I kulturturistmålet i Tusby träsk i Nyland får turisterna uppleva nutidskulturen och livet i 1900-talets konstnärsgemenskap. Kulturevenemang och områdets rekreationsmöjligheter utgör en naturlig del av helheten. Det ökade samarbetet mellan kultur-, turist- och programtjänsteaktörerna samt Träskända kommuns och Tusby kommuns satsningar på turismen har gett området i närheten av huvudstadsregionen och Helsingfors-Vanda flygplats ett lyft. De nuvarande kreativa aktörerna utgör en naturlig fortsättning på den konstnärsgemenskap som rådde bland mästarna under den finländska konstens guldålder. 

Mer information:

• Susanna Markkola, projektchef för takprogrammet Culture Finland, Visit Finland / Business Finland Oy, tfn 046 923 4272 eller susanna.markkola@businessfinland.fi
• Anne Mattero, konsultativ tjänsteman, undervisnings- och kulturministeriet, tfn 029 533 0206 eller anne.mattero@minedu.fi
• Heli Talvitie, kultursekreterare, undervisnings- och kulturministeriet, tfn 029 533 0307 eller heli.talvitie@minedu.fi

På webben:

• Foton från tillställningen finns att tillgå ungefär klockan 15     
• Foton av de vinnande kulturturistmålen

Fiskars

Mänttä

Posio

Parppeinvaara

Tuusula

• Tävlingen Culture EDEN in Finland  
• Tävlingen European Destinations of Excellence