Quantcast
Channel: Kulttuuri ja taide - ePressi
Viewing all 23084 articles
Browse latest View live

Helppo ero -komedia on kesän tehokkain nauruterapia!

$
0
0

Turun Kaupunginteatterin ja Emma Teatterin yhteinen komedia Helppo ero saa ensi-iltansa 2.7. Naantalissa, Kailon saaren upeassa kesäteatterimiljöössä. Esityskausi jatkuu 22.8. asti ja katsomo täytetään turvavälit huomioiden.

"Hetken näytti jo siltä, että Emma Teatterin kesäteatteriperinne katkeaa tältä kesältä, mutta löysimme onneksi tavan toteuttaa näytökset turvallisesti ja viranomaisohjeita noudattaen. Pari tuntia yhteisen elämyksen ja naurun parissa tuntuu varmasti hyvältä koronakeväänjälkeen. Ainakin harjoituksissa meillä on ollut erinomaisen hauskaa ja nostalgistakin", iloitsee esityksen ohjaaja, Turun Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki. Helppo ero -komedia toi hänet takaisin kesäteatterin puikkoihin muutaman vuoden tauon jälkeen.

Eroamisen hulvaton vaikeus

Näytelmän on kirjoittanut vankalla kokemuksellaan näytelmäkirjailija Satu Rasila. Tällä kertaa seurataan jatkuvajuonista tarinaa Mikasta, aivan tavallisesta suomalaisesta miehestä. "Paitsi että Mikalla on yksi ongelma. Hän ei pääse eroon mistään, ei tavarasta, ei työstä eikä ihmisistä. Mikan jos jonkun pitäisi asioista eroon pääseminen kuitenkin hallita, sillä työkseen hän toimii eroterapeuttina. Mikan keinot auttaa asiakkaita eroon näiden ongelmista ovat vähintäänkin omalaatuiset. Komediassa seurataan sekä Mikan henkilökohtaista että hänen asiakkaidensa pyristelyä eroon mitä erilaisimmista asioista.", Rasila avaa esityksen aihetta.

Mikan johdolla Emma Teatterissa lähdetään seikkailuun, jossa koetaan kaikkien aikojen konmaritus ja pistetään koko arki rohkeasti remonttiin! Tai ainakin yritetään, sillä eihän sitä elämää noin vain mullisteta. Ja onko sittenkin olemassa asioita, joista ei kannatakaan päästä eroon? Näyttämöllä eroterapeuttista tarinaa tulkitsee varsinainen Emma Teatterin dreamteam, eli usealta kesältä tutut suosikkinäyttelijät Teemu Aromaa, Miska Kaukonen, Tom Petäjä ja Linda Wiklund.

Enemmän tilaa yleisölle

Laajennetulla teatterialueella ja katsomossa turvavälit mahdollistaa väljä täyttöaste ja paikkalipuista luopuminen. Tänä kesänä lippuja ei myöskään voi ostaa enää portilta, vaan ne tulee hankkia etukäteen. Kipeänä teatteriin ei saa tulla, vaan liput vaihdetaan kuluitta myöhempään näytökseen. Yleisöä pyydetään tutustumaan Emma Teatterin verkkosivuilta löytyvään ohjeistukseen ennen teatterivierailuaan.

Tekijät

Teksti: Satu Rasila 
Ohjaus: Mikko Kouki 
Lavastussuunnittelu: Jani Uljas 
Pukusuunnittelu: Tuomas Lampinen 
Naamioinnin suunnittelu: Saara Tawast 
Äänisuunnittelu: Jari Tengström 
Valosuunnittelu: Riku Kääriäinen 
Rooleissa: Teemu Aromaa, Miska Kaukonen, Tom Petäjä ja Linda Wiklund

Helppo ero

Ensi-ilta 2.7.2020, näytöskausi jatkuu 22.8. asti 
Emma Teatteri, Kailon saari, Naantali 
Liput 38 / 36 € etukäteen Ticketmasterista 
info@emmateatteri.fi 
emmateatteri.fi 

Esityskuvat täällä, kuvaaja Otto-Ville Väätäinen.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Emmi Kantonen 
Verkko- ja viestintäkoordinaattori 
Turun Kaupunginteatteri 
+358 50 400 2766 
emmi.kantonen@turku.fi


Stars on Stage -valokuvanäyttely avautuu tänään Tampere-talossa – megatähdet esillä Ralph Larmannin keikkakuvissa

$
0
0


Medialla on vapaa pääsy näyttelyyn kesän ajan 

Maailmantähtien keikkakuvaajana tunnetun saksalaisen Ralph Larmannin Stars on Stage -näyttely on esillä Tampere-talon Sorsapuistosalissa 30.6.-18.8.2020. Valokuvat vievät kävijät mukaan yli 60 megatähden keikalle ympäri maailman sekä baletin ja oopperan näyttämöille. Näyttely on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan keikkojen, festareiden ja suurtapahtumien ollessa tauolla.

Tampere-talon näyttelyssä on esillä muiden muassa U2, The Rolling Stones, Kylie Minogue, Ed Sheeran, Tina Turner ja Robbie Williams. Suomalaisista tähdistä näyttelyssä nähdään kuvia Lordin, Kaija Koon, Cheekin, Sunrise Avenuen ja Lauri Tähkän keikoilta. Lisäksi esillä on kuvia Suomen Kansallisoopperan Reininkullasta ja Tanskan kuninkaallisen baletin Joutsenlammesta. Tampere-talon näyttely on laajin Ralph Larmannin tähän asti toteuttamista näyttelyistä.

- En kuvaa pelkästään artistia lähikuvissa, vaan minulle on tärkeää voida vangita kuviini esityksen tunnelma kokonaisuudessaan. Haluan näyttää kuvilla sen valtava työn, mitä konserttituotantojen eteen tehdään, Ralph Larmann kertoo.

Larmann kuvaa aktiivisesti isoja bändejä ja merkittäviä tapahtumia. Myös Suomessa hänen kykynsä maailmanluokan tapahtumien ikuistajana on huomattu useita kertoja. Saksalaiskuvaajalle on syntynyt erityinen ja läheinen suhde Suomeen.

- Ensimmäinen kuvani suomalaistähdistä oli Lordin vuoden 2006 Euroviisuvoitto. Vuotta myöhemmin kuvasin koko laulukilpailun finaalin Helsingissä. Siitä lähti urani myös suomalaistähtien ikuistajana, Larmann sanoo.

Maailman paras keikkakuvaaja


Maailman parhaaksi konserttikuvaajaksi tituleeratun Ralph Larmannin valokuvissa välittyy konserttielämyksen tunnelma ja hohto. Konsertti- ja keikkanäyttely yhdessä Muumimuseon sekä yhden Suomen kauneimman puiston eli Sorsapuiston sekä sieltä löytyvien terassien sekä ravintolapalveluiden kanssa tarjoaa suomalaisille yhden tämän poikkeuksellisen kesän hienoimmista kesälomakohteista.

– Larmannin kuvien kautta meillä kaikilla on mahdollisuus päästä myös monille sellaisille keikoille, joihin emme välttämättä ole edes päässeet. Jokainen löytää kuvista omia suosikkejaan, sillä hänen makunsa ja kattauksensa on todella laaja. Yhteistä Larmannin kuvaamissa keikoissa on todella vahva visuaalisuus. Se kuvista todella välittyy, luonnehtii Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Kokonaisuuden esillepanosta vastaa arkkitehti Taina Väisänen, joka on aiemmin suunnitellut mm. Tampere-talon Muumimuseon näyttelyn sekä kesällä 2019 lähes 17 000 kävijää houkutelleen Andy Warhol Posters (1928-1987) -näyttelyn Tampere-talossa. 

Esityskuvaaja Ralph Larmann

  • Vuonna 1963 syntynyt Ralph Larmann kutsuu itseään esityskuvaajaksi. Hänen uransa käynnistyi 1980-luvun lopulla. Sen jälkeen hän on valokuvannut muun muassa AC/DC:tä, Metallicaa, U2-yhtyettä, Justin Timberlakea, Michael Jacksonia, Ed Sheerania, Pinkiä, Robert Plantia, Princeä sekä Kaija Koota, Cheekiä ja Sunrise Avenueta.
  • Larmann on julkaissut omat kuvakirjat Stage Design ja Stage Design Emotions. Lisäksi hänellä on tärkeä rooli yli 20 kuvateoksessa. Niistä tärkeimmät ovat AC/DC:n Rock Or Bust sekä U2:n U2 360° - From the Ground Up.
  • Larmannin tallentamat Stars on Stage -hetket hehkuvat tarkkoina ja kirkkaina: kuvissa ollaan niin lähellä suurtapahtuman tunnelmaa kuin mahdollista. Megastarojen keikkailmeet ja kiertueiden massiivisuus välittyvät kuvista valokuvaajansa filosofian mukaisesti. Larmann haluaa välittää jokaisessa kuvassaan tietyn vangitsemansa hetken maailmantähden konsertista.
  • Rockin ja popin supertähtien lisäksi Larmann on tallentanut muidenkin musiikinlajien konsertteja. Stars on Stage -näyttelyssä Tampere-talon Sorsapuistosalissa on mukana otoksia myös Suomen Kansallisoopperasta ja Tanskan kansallisbaletista. Näyttäviä kuvia yhdistää suomalainen visualisti, Larmannin hyvä ystävä Mikki Kunttu, jonka taidokkaat näkemykset hehkuvat esityskuvaajan teoksissa.

Medialla vapaa pääsy näyttelyyn

Toimittajat pääsevät näyttelyyn pressikortilla. Lippu lunastetaan korttia näyttämällä Tampere-talon pääaulan lipunmyynnistä. Lehdistölippuja ei varata ennakkoon. Näyttelyssä saa valokuvata. 

Näyttely on auki 30.6.-18.8., ti-su klo 10-17 

Pressikuvia

Larmannin keikkakuvat

https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/MEDIALLE+-+PRESS/Esiintyjäkuvat+-+Performers/Stars+on+Stage+by+Ralph+Larmann/

Kuvia Tampere-talon näyttelyn esillepanosta

https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/MEDIALLE+-+PRESS/Esiintyj%C3%A4kuvat+-+Performers/Stars+on+Stage+by+Ralph+Larmann/Tampere-talon+n%C3%A4yttely/


Lisätietoja


Ohjelmapäällikkö Samppa Rinne, 046 9234 402, samppa.rinne@tampere-talo.fi

Viestintäpäällikkö Anne Sivula, 040 717 4873, anne.sivula@tampere-talo.fi

www.tampere-talo.fi/starsonstage

www.larmann.com/performance_photography   

www.tampere-talo.fi

Pääsyliput: 12 e, eläkeläiset/opiskelijat/lapset 10  e, Museokortilla 9  e, perhelippu 40 e (2 aik. + max. 4 lasta), yhteislippu Stars on Stage & Muumimuseo 20 e

Ensimmäiset striimikeikkansa tekevät viikonloppuna huumoritrio Alivaltiosihteeri ja ennennäkemättömästä teinihysteriasta tunnettu Dingo

$
0
0

Live Stream TV:n areenalla Akun Tehtaalla striimaa perjantaina 3.7. klo 20 ensimmäistä kertaa 30-vuotisella urallaan huumoritrio Alivaltiosihteeri. Radioaalloilta tutuksi tullut kokoonpano esiintyy nyt videokuvan välityksellä kansalaisille.
Luvassa on suosituimpia sketsejä vuosien varrelta sekä valikoima iskevimpiä palindromeja. Tarjolla on myös palindromien yhteislausuntaa. ”Vaikka tämä ei mikään musiikkikeikka olekaan, niin voimme jopa luikauttaa ilmoille jonkin biisinkin”, lupaa Simo Frangén.
Näillä näkymin perjantain striimiesiintyminen on Alivaltiosihteerin kesän ainoa striimikeikka. ”Kannattaa hankkiutua joukkomittaisesti netin ääreen. Onhan se mahtava kulttuuritapaus, kun kolme miestä esittää huumoria ainutlaatuisen virallisella ja huolellisesti artikuloivalla tyylillään!”, kehottaa Frangén.

Niin ikään ensimmäisen striimikeikan tekee lauantaina 4.7. klo 20 Suomen kautta aikain suurimman teinihysterian synnyttänyt Dingo. Yhtyeen kultavuosina 1984–1986 se rikkoi kaikki siihen asti tehdyt levy- ja keikkaennätykset Suomessa. Myös yhtyeen kaikki 1980-luvulla julkaistut albumit olivat vuoden myydyimpiä kotimaisia albumeita. Live Stream TV:n lavalla Neumannin kanssa nähdään Pepe Laaksonen, Jonttu Virta, Leena Peisa ja Saska Ketonen.
Dingon jättihittejä ovat mm. Autiotalo, Kirjoitan, Levoton Tuhkimo, Nahkatakkinen tyttö, Rio Ohoi.
"Keikkaan pitää valmistautua ja sitä varten pitää treenata. Eivät ne livestream-keikat ole mitään perus-live-keikkojen toisintoja, vaikka moni niin kuvittelee”, Neumann kuittaa.

Keikat ovat kaikille avoimia. Striimin aikana myynnissä on vapaaehtoisia kannatuslippuja ja merchandise-tuotteita. Keikoille myydään rajoitettu määrä paikan päälle oikeuttavia pääsylippuja. Live Stream TV -lähetyksiä voi katsoa ja ostoksia tehdä osoitteessa www.livestreamtv.fi

Live Stream TV:tä tuottavat Akun Tehdas ja ProPromotion Oy yhteistyössä Liveton kanssa.

Uudenlainen piknik-kulttuurikahvila Helsingin Suvilahteen

$
0
0




Helsingin Suvilahteen avataan uudenlainen kulttuurikahvila Katarsis lauantaina 4.7.2020. Kahvilakonseptissa yhdistyy rento hengailu, piknik ja elektroninen musiikki. Viikonloppuisin kulttuurikokemuksen kruunaa elektronisen musiikin DJ:t.

Katarsis on auki heinä- ja elokuussa tiistaista sunnuntaihin kello 11–19 säävarauksella. Kahvila toimii merikontista käsin ja levittäytyy viereiselle viheralueelle. Asiakaspaikkoina ovat piknik-pöydät ja -viltit. Kahvilassa voi perinteisten maksutapojen lisäksi maksaa kryptovaluutoilla.

Katarsis tarjoilee piknik-eväitä monenlaiseen makuun. Piknik-korien valikoimassa on patonkia, juustoja, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, smoothieta, jogurttia jne. Kahvin ja teen lisäksi tarjolla on kombuchaa ja luomumehua sekä valikoima alkoholijuomia. Ruoka on lähellä tuotettua ja kasvispainotteista. Kahvilan toiminta on ekologista, mm. ruoka tarjoillaan kestokäyttöisistä tai kierrätettävistä astioista ja ruokahävikkiä vältetään.

− Katarsis-kahvilamme on saanut vaikutteita Berliinin vaihtoehtokulttuurin Kreuzbergista, Melbournen eklektisestä Fitzroysta ja Montrealin vanhalle teollisuusalueelle kasvavasta Mile Ex -alueesta.  Helsingissä paras paikka tämän tyyppiselle kulttuurikahvilalle on ehdottomasti Suvilahden entinen teollisuusalue, josta on muodostunut ainutlaatuinen kulttuuri- ja ajanvietepaikka, kertoo Katarsis-kahvilan yrittäjä Katariina Helin.

Kahvilan nimen takana on tarina. Katarsis (Katharsis) juontuu kreikan sanasta “puhdistuminen” ja tarkoittaa äkkinäistä tunnetilaa tai kliimaksia, joka johtaa elämänhalun uudistumiseen, palautumiseen tai voimistumiseen. Katarsis on tunnettu erityisesti taiteessa, jossa sen on nähty viittaavan yleisön voimakkaaseen tunnekokemukseen tai kokemuksen tuottamaan tyyneyteen ja tasoittuneeseen mielentilaan. Kahvila Katarsiksen tarkoituksena onkin tarjota rentouttavia hetkiä stressaavan kevään jälkeen.

Lisätietoja:
Katariina Helin,
puh. 044 981 6118,
hello@katarsis.info,

www.katarsis.info
Instagram:@katarsis_suvilahti

Kuvat: Katarsis 1, Katarsis 2, Katarsis 3 (kuvat: Katarsis)
Katariina Helin (kuva: Anna Rekola)

Juuret Keski-Suomessa tutkii paikkakunnalta lähteneiden ulkosuomalaisten kohtaloita tänään aukeavassa näyttelyssä.

$
0
0

Konginkankaan kyläkunta Äänekoskelta on tehnyt kokoaan suuremman hankkeen Juuret Keski-Suomessa tutkimalla paikkakunnalta lähteneiden ulkosuomalaisten kohtaloita kotiseutuyhdistys Kömin Killan aloitteesta. Tutkimuksesta syntyi kirja Siirtolaistarinoita Keski-Suomesta – Konginkankaalta maailmalle. Kirja ilmestyy heinäkuun alussa. Kirja kertoo sisukkaan yrittämisen kirkastamia ajatuksia unelmien seuraamisesta, elämänuskosta ja suvaitsevaisuudesta. Kirjan tarinat on rakennettu Juuret näyttelyksi, joka avataan 1.7. klo 12.00 museolla ja kirkossa.

Kotiseutumuseolla ovat esillä Työn sankarien tarinoista projektityöntekijöihin ja paluumuuttajiin. He tekivät raskasta työtä tehtaissa, rakennuksilla, satamissa. Näyttelyssä kerrotaan myös ihmisistä, joiden elämää ohjasi tärkeä ihmissuhde. Niistä kerrotaan Rakkaustarinoissa. Amerikan-tarinat kertovat vuosisadan vaihteen koskettavista ihmiskohtaloista. Seikkailijoiden tarinat kertovat yltiöpäisistä onnistumisista. Joku purjehti maailman ympäri, toinen meni metsäkoneyrittäjäksi Chileen, kolmas kehitysyhteistyöhön Afrikkaan. Koulutushinku vei ihmisiä eteenpäin monella saralla: vastuullisiin tehtäviin, opettamaan, musiikkiin, restauroimaan arvorakennuksia. Aika moni lähti toteuttamaan Kutsumustaan lähetystyöhön ja vapaaehtoistyöhön. Heistä kerrotaan kirkon näyttelyssä Kutsumuksen kuljettamat.

Näyttely on avoinna heinäkuun ma - pe klo 10 – 15.30 sekä sunnuntaisin 12 – 15, Kirkkokatu 2, Konginkangas. Vapaa pääsy. Heinäkuussa on lisäksi musiikkihetki keskiviikkoisin klo 13.00

  • 8.7. Valto Rautiainen ja Jukka Nieminen museolla (laulu ja kitara)
  • 15.7. Arvo Sällinen museolla (hanuri)
  • 22.7. Tapio Tammela kirkossa (piano)
  • 29.7. Konginkankaan Rengit museolla (lauluyhtye)

 

Juuret Keski-Suomessa -tapahtuma siirtyy kesään 2021 koronan vuoksi. Silloin on paikkakunnalle lupautunut koko joukko ulkosuomalaisia esiintymään.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn! Tarinat herättävät ajatuksia sisusta, elämänuskosta, suvaitsevaisuudesta ja unelmien seuraamisesta.

Lisätietoja: http://www.konginkangas.fi/yhdistykset-ja-jarjestot/komin-kilta.php

Taiteilija Kari Cavén velmuilee romuteosnäyttelyssään Savonlinnassa

$
0
0

Taiteilija Kari Cavénin Jo joutui karvas aika -teos toivottaa kävijän sisään Savonlinnan maakuntamuseon kesän päänäyttelyyn ILO PITKÄSTÄ ITKUSTA. Cavénin sanaleikki ja oivaltavat teokset saavat hymyn huulille ja ajatukset liikkeelle. Kierrätystaiteen kuninkaan teoksissa voi tunnistaa lähtökohdan ja materiaalin alkuperän. Mitä uutta on lopulta syntynyt, antaa taiteilija tulkinnan avaimeksi pelkkää nokkelaa sanailua. Maailmalla menestynyt Savonlinnan poika on palannut kulmilleen pitämään hauskaa.

Cavén vietti lapsuutensa näyttelytilan naapurissa. Hän oli nikkari jo nuorena, jonka johdolla rakennetuilla mäkiautoilla huristeltiin alas Myllymäenkatua Savonlinnan keskustassa. Teini-ikäisenä notkuttiin Nälkälinnanmäen puistossa sekä kirjastossa, jonka tyhjentyneessä rakennuksessa Savonlinnan maakuntamuseon väliaikaistilat tänä vuonna ovat. Maailma vei taidekoulun kautta ammattitaiteilijaksi, mutta maalaustaide tuntui liian vakavalta nuorelle miehelle. Hän alkoi tekemään sitä, mikä itseä huvittaa.

Cavénin huumorista kertovat hänen ehdottamansa työnimet näyttelyn otsikoksi: Tuhlaajapojan kotiin paluu tai Eläkeläinen hutiloi. Hän ei juuri määrittele taidetyyliään, vaan etenee sanojensa mukaan perstuntumalla. Valtavat määrät jäteasemilta, kierrätyskeskuksilta ja löytölaareista hankittua tavaraa puhuttelee taitelijaa työverstaalla. Vasta siellä ideat syntyvät, joskus vasta vuosien päästä. Tavarat itse määräävät miksi ne haluavat tulla, mikä niiden identiteetti on. Vahvana periaatteena mukana kulkee myös taloudellisuus. Materiaalit eivät juuri saa maksaa mitään.

Kiristysyritys-teoksessa kolme vanhaa ja kaunista liimapuristinta vääntää toisiaan sekä alla olevaa vielä vanhempaa piipputelineen alaosaa. Ihan veistos on koottu Ikean löytönurkasta saaduilla häkkyröillä, joiden käyttötarkoitusta taiteilija ei vieläkään tiedä. Kaunis jätelavalta löydetty vanha imuri kierrättää itse itseään Imupuhuri-teoksessa. MITÄ MISSÄ MILLOIN -kirjojen irti leikatuista kirjaimista syntyy uudenlaista luettavaa. SITÄ SIINÄ SILLOIN tai MISSÄ ILO TÄSSÄ IÄSSÄ kuvaavat hyvin Twitter-aikamme tiivistettyjä sanomia.

Cavénilla on näppinsä pelissä myös Savonlinnan satamapuistoon suunnitellussa Saimaan laivatyön muistomerkissä. Cavénin luonnoksista valittuun Saimaamme-taideteokseen haetaan parhaillaan rahoitusta.

Savonlinnan maakuntamuseon väliaikaistiloissa sijaitsevassa näyttelytilassa kävijöille avautuu palanen Savonlinnan kaupunkikeskustan historiaa. Nälkälinnanmäen eli Hungerborgin puistomiljöön historia liittyy Savonlinnan seudulla käytyihin rajasotiin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. 1960-luvulla rakennettu modernia arkkitehtuuria edustava vanha kirjastorakennus on kuin luotu taide-elämysten kokemiselle sekä Saimaan ihailulle suurten ikkunoiden kautta.

Ensi vuonna museon toiminnot palaavat remontoituun, miltei 170-vuotiaaseen kruunun jyvämakasiinirakennukseen Riihisaareen. Sitä ennen on kuitenkin aikaa ihmetellä Cavénin teoksia, –joskus hauskoja, joskus ajatuksellisia, mutta aina yllättäviä ja selkeässä muodossa.

Kari Cavén: ILO PITKÄSTÄ ITKUSTA, 1.6.–20.9.2020, Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari–Saimaan luonto- ja museokeskus.

Lisätietoja:

Nikke Kaartinen, museonjohtaja, Savonlinnan maakuntamuseo, 044 417 4460, nikke.kaartinen@savonlinna.fi

Tee Se Suomessa –sivusto tarjoaa innostavia ja erilaisia kohteita kotimaan matkailuun

$
0
0

Kotimaan matkailu, se taitaa olla suositumpaa kuin koskaan! Tee Se Suomessa –sivuston avulla matkailu on myös helpompaa kuin koskaan aiemmin.

Tee Se Suomessa –sivustolle on koottu yli 300 kohdetta, joissa matkailu on turvallista ja myös vastuullista. Sivustolla on tarjolla useita kohteita ulkoilmatekemiseen, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai golffata. Ainutlaatuiset majoituskohteet sekä erilaiset kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä. Kohteet on jaoteltu maakunnallisesti, joten koko kesäreissun kohteet on helppo napata yhdeltä sivustolta. 

Haluatko päästä jyvälle parhaista kalastuskohteista? Kiinnostaako upeimmat pyöräilymaastot? Halajatko ainutlaatuisten elämysten pariin? Toimituksen tärppien avulla on helppo löytää mainiot vinkit elämykselliseen lomaan, oli kyseessä lapsiperhe, ystäväporukka tai loma kumppanin kesken.

EU-osarahoitteisesta (maaseuturahasto) maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014-2019 myönnetty 61 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 35 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 26 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa - 35 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 140 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Tee Se Suomessa -sivusto on maaseutuohjelman viestintää, joten siinä halutaan esitellä nimenomaan rahoitettuja kohteita.

Osallistu sinäkin somessa ja esittele parhaat kotimaan kohteet tunnisteella #TeeSeSuomessa! Toivomme myös maaseutuohjelman tunnisteen #MaaseutuFi-käyttöä.

Tee Se Suomessa - lisätietoja: 

  • Tutustu Tee Se Suomessa -sivustoon: www.maaseutu.fi/teesesuomessa 
  • Tee Se Suomessa -Instagramiin päivitetään kohteita, kuulumisia ja tunnelmia kesä-Suomesta. Vaikka sinun retkestäsi! Otahan siis seurantaan: @teesesuomessa 

Lisätiedot: 

Meri Kiikkala, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 453 2803, etunimi.sukunimi@mmm.fi 

Ilomantsin karhuveistokisaan voidaan ottaa yleisöä – ohjeita noudattaen

$
0
0

Elokuun 13.–14. järjestettävän Karhufestivaalin karhunveistokilpailu pidetään Ilomantsissa Kansallistalon ja Katri Vala Kulttuurikeskuksen maastossa. Veistäjiä on myös Karhuareenalla. Kisaan osallistuu 25 veistäjää, joista monilla on työparinaan avustaja. Karhufestivaalin teema on Vapaa tyyli / Freestyle. Edellisiin vuosiin verrattuna kisassa ei ole mitään rajoituksia laitteiden käytön tai veistosten pintakäsittelyn suhteen.

Koronavuonna keskitymme kisan välittämiseen netissä. Helpoimmin viikonlopun ”lähetykseen” pääsee käsiksi Karhufestivaalin kotisivuilta www.karhufestivaali.fi. Myös festivaalin ja veistokisan ennakkotunnelmia voi seurata netissä koko viikon ajan.

Yleisöä tapahtumaan otetaan koronarajoitusten mukaisesti, noudattaen valtioneuvoston ohjeita. Veistoalueella on kaksi lohkoa, joten nykyisten ohjeiden mukaan voi yleisöä olla samaan aikaan paikalla tuhat ihmistä. Koska yleisö vaihtuu kisan aikana, varovainen arviomme on, että tapahtumaan tulee paikan päälle kolmisen tuhatta ihmistä. Varsinaista yleisötavoitetta meillä ei ole. Panostamme myös järjestyksenvalvontaan siten että ihmisten välimatkat pysyvät riittävinä veistoalueella. Meille on tärkeää veistäjien, yleisön ja oman henkilökuntamme turvallisuus.

Mikäli koronatilanne muuttuu, toteutamme tapahtumaa sen mukaisesti.

Kansallistalon pihapiirissä toimii karhulava ja studio, jonka kautta välitämme nettiin kisatunnelmia ja haastatteluja sekä karhunveiston edistymistä. Voimme ottaa myös jonkin verran yleisöä palvelevia yrittäjiä tarjoamaan omia tuotteitaan Kansallistalon alueelle.  

Ilomantsissa 1.7.2020
Timo Reko
Karhufestivaalin johtaja
puh. 050 322 6798
timo.reko@msl.fi


Uusi Iloinen Teatteri on ollut menossa konkurssiin

$
0
0

UIT:lla on ollut eläkeyhtiö Varman kanssa voimassa maksujärjestely, jonka ulkopuolelle kuuluneet huhtikuun työeläkemaksut (1.800€) jäivät toukokuun lopussa maksamatta. Tämä laukaisi voimassa olleen maksujärjestelyn ja johti konkurssihakemuksen jättämiseen.

 

UIT olisi pystynyt välttymään konkurssihakemuksen jättämiseltä, mikäli olisi saanut Varman 24.6. lähettämän tiedotuksen ajoissa. Posti kantoi sen 1.7. UIT:n postilaatikkoon. Varma jätti konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen 30.6.

 

Varman edustaja on neuvotteluissa ehdottanut UIT:lle uutta maksujärjestelyä, joka ei maksuajaltaan oleellisesti eroa aikaisemmasta. Tilanne ei aiheuta UIT:lle ennakoimattomia ja/tai ennalta arvaamattomia kuluja, jotka voisivat vaikeuttaa tai vaarantaa yhtiön toimintaa.

 

UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen:

 

"Emme missään nimessä ole menossa konkurssiin. Olemme päinvastoin kutsuneet työntekijöitä lomautuksilta takaisin sorvien ääreen ja paiskimme töitä, sillä 16.7. on Aavan meren tällä puolen -musiikkikomedian ensi-ilta Muuramessa Riihivuoren kesäteatterissa."

 

"Harmittaa todella paljon, miten tällainen epäonninen tapahtumaketju aiheuttaa pahaa oloa ja epävarmuutta työntekijöissämme, yhteistyökumppaneissamme ja erityisesti asiakkaissamme. Suuressa roolissa tämän poikkeusajan selviytymistaistelussa on ollut koko ajan yleisön vankkumaton tuki. Kun olemme siirtäneet tämän vuoden produktioita ensi vuodelle, olemme saaneet suurimman osan ennakkolipun ostaneista asiakkaista myös siirtämään lippunsa ensi vuodelle. Sen tuen me tarvitsemme edelleen. Asiakkaiden luottamus on meidän tärkein pääoma ja vakuutan, että UIT taistelee, selviytyy ja jatkaa toimintaansa entistä vahvempana."

 

Lisätietoja: Timo Kärkkäinen, 050 5151 575, timo@uit.fi

Uusi Iloinen Teatteri ei ole menossa konkurssiin

$
0
0

UIT:lla on ollut eläkeyhtiö Varman kanssa voimassa maksujärjestely, jonka ulkopuolelle kuuluneet huhtikuun työeläkemaksut (1.800€) jäivät toukokuun lopussa maksamatta. Tämä laukaisi voimassa olleen maksujärjestelyn ja johti konkurssihakemuksen jättämiseen.

 

UIT olisi pystynyt välttymään konkurssihakemuksen jättämiseltä, mikäli olisi saanut Varman 24.6. lähettämän tiedotuksen ajoissa. Posti kantoi sen 1.7. UIT:n postilaatikkoon. Varma jätti konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen 30.6.

 

Varman edustaja on neuvotteluissa ehdottanut UIT:lle uutta maksujärjestelyä, joka ei maksuajaltaan oleellisesti eroa aikaisemmasta. Tilanne ei aiheuta UIT:lle ennakoimattomia ja/tai ennalta arvaamattomia kuluja, jotka voisivat vaikeuttaa tai vaarantaa yhtiön toimintaa.

 

UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen:

 

"Emme missään nimessä ole menossa konkurssiin. Olemme päinvastoin kutsuneet työntekijöitä lomautuksilta takaisin sorvien ääreen ja paiskimme töitä, sillä 16.7. on Aavan meren tällä puolen -musiikkikomedian ensi-ilta Muuramessa Riihivuoren kesäteatterissa."

 

"Harmittaa todella paljon, miten tällainen epäonninen tapahtumaketju aiheuttaa pahaa oloa ja epävarmuutta työntekijöissämme, yhteistyökumppaneissamme ja erityisesti asiakkaissamme. Suuressa roolissa tämän poikkeusajan selviytymistaistelussa on ollut koko ajan yleisön vankkumaton tuki. Kun olemme siirtäneet tämän vuoden produktioita ensi vuodelle, olemme saaneet suurimman osan ennakkolipun ostaneista asiakkaista myös siirtämään lippunsa ensi vuodelle. Sen tuen me tarvitsemme edelleen. Asiakkaiden luottamus on meidän tärkein pääoma ja vakuutan, että UIT taistelee, selviytyy ja jatkaa toimintaansa entistä vahvempana."

 

Lisätietoja: Timo Kärkkäinen, 050 5151 575, timo@uit.fi

Ympäristöystävällinen ja hyväntuulinen Sataman valot järjestetään elokuun loppupuolella

$
0
0

Koko perheen Sataman valot järjestetään Lappeenrannassa lauantaina 29.8. klo 16–23. Tapahtuma kokoaa jälleen lappeenrantalaiset toimijat, taiteilijat ja asukkaat satamatorille ja Kasinon puistoon juhlimaan ja viihtymään yhdessä elokuun lopun tilanteen mukaiset ohjeistukset ja suositukset huomioiden.  

Tapahtuman tuottamisesta vastaa Taidekoulu Estradi yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Estradin tuottaja Leena Talasmon mukaan tapahtuman teemoina ovat ympäristöystävällisyys, lumovoimainen luonto ja ilo.  

- Ympäristövastuullinen ja ekohenkinen tapahtuma luodaan yhdessä paikallisten järjestöjen, taiteen perusopetuksen oppilaitosten ja taiteilijoiden kanssa.  

- Ympäristöteema ohjaa tapahtumaamme ekologisesti vastuullisiin valintoihin. Huomioimme energiatehokkuuden ledivaloilla, ja painotuotteet ja muu tarvittava materia minimoidaan hyödyntäen digimateriaaleja, kuten QR-koodeja sekä luovaa immateriaalisuutta.  

Alkuillan ohjelma klo 16-18 on suunnattu lapsille ja sen jälkeen ohjelma jatkuu koko perheelle sopivana klo 23 asti. Talasmo kertoo, että yleisöä hemmotellaan laadukkaalla ja kotikutoisella ohjelmalla.  

- Satamatorin päälavalla voi kokea upeita musiikki-, sirkus- ja tanssiesityksiä. Kasinon puiston ”ikimetsässä” on suuria, vanhoja ja viisaita puita, joiden juurilla on runsain määrin ihmeteltävää, oppimista, taide-elämyksiä, touhua ja huvituksia.  

- Rantayrittäjät ja upea veneiden valoparaati valaisevat satama-aluetta osallistuen perinteiseen Sataman Valot -valaistuskilpailuun. illan kruunaa ympäristöystävällinen yllätys. 
 

Valohaasteeseen voi osallistua omalla valaisimella 14.8 mennessä  

Sataman valot haastaa asukkaat ja vierailijat ja tiimisi toteuttamaan omannäköisiä varjostimia osaksi suurempaa yhteisöllistä valotaideteosta, joka valaisee tapahtumassa Kasinon puistoa. Mukaan voi osallistua yksin tai esimerkiksi perheen, ystävien tai vaikkapa työkavereiden kanssa.  

- Valohaaste ei aseta toteutustavalle rajoitteita, eikä etenkään mielikuvitukselle. Suosi kuitenkin kierrätystä ja rakenna varjostimesi mistä tahansa materiaalista, Talasmo pohjustaa.  

Valohaasteeseen voi osallistua lainaamalla valoroikan asiakaspalvelukeskus Winkistä sekä suunnittelemalla ja valmistelemalla varjostimen valoroikan yhteyteen. Valmiita valaisimia otetaan vastaan 14.8. klo 16 asti Winkissä.  

Lisätietoja:  

Taidekoulu Estradi, tuottaja, vararehtori Leena Talasmo
puh. 044 503 1259, leena.talasmo@taidekouluestradi.fi 

Lappeenrannan kaupunki, tapahtumatuottaja Karri Heino
puh. 040 637 1779, karri.heino@lappeenranta.fi  (tavoitettavissa 6.7. alkaen)  

Sataman valot -verkkosivu ja ohjeet Valohaasteeseen: https://lappeenrantaevents.fi/Sataman-valot

 

 

 

 

 

 

 

Taideolohuone Katariinassa pääsee tutustumaan eteläkarjalaiseen taiteeseen kodikkaassa ympäristössä

$
0
0

Taideolohuone Katariina on kaikille avoin, pääsymaksuton taidetila Lappeenrannan linnoituksessa. Katariinaan on ripustettu taidetta vanhojen huonekalujen keskelle, ja vieraille on tarjolla kahvia ja muita virvokkeita. Taideolohuoneen järjestelyistä vastaa Kaakon taide yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalvelujen kanssa. 

– Taideolohuone Katariinan tavoite on madaltaa taiteen kokemisen kynnystä esittelemällä taidetta poikkeuksellisessa, olohuonemaisesti sisustetussa tilassa, sanoo Kaakon taiteen taidejohtaja Anna Vilkuna

Taideolohuone edustaa uudenlaista kaupunkikulttuuria, jossa taiteeseen voi törmätä yllättävissä paikoissa ja olosuhteissa ilmaiseksi. Katariina toimii kurkistusikkunana eteläkarjalaiseen taiteeseen, sillä olohuoneessa on esillä yli 20 taiteilijan teoksia. 

Taideolohuone Katariina (Katariinantori 4) on avoinna 8. elokuuta asti maanantaista perjantaihin kello 11–18 ja lauantaisin kello 11–15. 

Taideolohuone Katariina on toiminut kesäisin vuodesta 2014 lähtien. Kävijäennätys syntyi kesällä 2019, jolloin Katariinassa kävi 2300 vierasta. 

Lisätietoja:

Kaakon taide, taidejohtaja Anna Vilkuna
puh. 045 144 7755, anna@kaakontaide.fi

Lisätietoa tapahtumakumppanuudesta:

Tapahtumapalvelujen asiantuntija, Teemu Myyryläinen,
puh. 040 351 6488, teemu.myyrylainen@lappeenranta.fi (tavoitettavissa 27.7. alkaen)

 

 

Taiteilijaesittely: Vuoden 2020 ITE-taiteilijan Paula Huhtasen Ilo ylimmillään -näyttely Ilomantsissa 1.7.–30.8.2020

$
0
0

 

Vuoden 2020 ITE-taiteilijan Paula Huhtasen taiteilijaesittely on tiedotusvälineiden käytettävissä.
Teksti: toimittaja Riitta Ryynänen
Kuvat: valokuvaaja Eija Irene Hiltunen
Ilomantsi 2.7.2020

 

”Piti valita: rahat tai henki”

Taiteilija Paula Huhtaselle elämässä kaikki on johdatusta, niin suruissa kuin ilossakin – sattumaa ei ole. Kun hän itse paloi loppuun, toipuminen alkoi keinutuolin kantamisesta ulos pihalle. ”Romahtaminen on ollut yksi parhaimmista asioista elämässäni. Minä todellakin tarvitsin sen.” Nyt Huhtanen parantaa muita: väreillään ja iloismillaan.

Keltaista, oranssia, vihreää, punaista, violettia. Paula Huhtasen maalauksessa Ilo ylimmillään – The Highest Joy värikkäät pisteet singahtelevat auringon ympärillä kuin sielut hengen universumissa.

Teos on samanniminen kuin Huhtasen Ilomantsissa esillä oleva näyttely.

”Ilo on vapaata, rajatonta. Vapaa ilo ei mieti, mitä muut siitä ajattelevat”, iloismin kehittäjä Paula Huhtanen kertoo.

 

Ei tuuria vaan johdatusta

Värit ovat Paula Huhtasen taiteen ydin. Ne valikoituvat kulloiseenkin työhön usein vaistomaisesti.

”Toki on teoksia, joiden värit mietin ja poimin pilkuntarkasti ja sentilleen, mutta yhtä lailla toimin primitiivisesti, intuitioni kautta. Se on kuin johdatusta.”

Moni vierastaa sanaa johdatus, mutta Huhtaselle kyseessä on luonnollinen asia.

”Uskon johdatukseen yleisemmällä tasolla. Kyse ei ole tuurista, onnesta, flaksista tai sattumasta. Kaikki elämässä johdatetaan, annetaan eteen, niin suruissa kuin iloissakin, jotta asiat tulisivat läpikäydyiksi ja käsitellyiksi.”

Taiteessaan Huhtanen yhdistää värejä mitä erilaisimpiin pintoihin. Nyt Ilomantsissa on esillä maalauksien lisäksi väreillä tuunattu moottorisaha, linnunpönttöjä, koruja, kynttilöitä ja tekstiilejä, turkkikin.

”Värit ovat puhtaasti energiaa, ja siksi niillä voi vaikuttaa todella paljon moniin asioihin. Esimerkiksi keltainen hoitaa ja parantaa. Jos perheessäni joku sairastuu, panen esille keltaisia tekstiilejä, kuten liinoja ja verhoja. Näin pitäisi toimia sairaaloissakin valkoisen värin sijasta.”

Huhtanen aistii värit voimakkaasti energiakenttinä. Taiteessaan hän kokee rakentavansa esineitä ja maalauksia, jotka ovat fyysisesti nähtävissä mutta myös energioina aistittavissa.

”Uskon että maailmassa on vielä lisääkin värejä ja sävyjä, mutta niitä ei ole tiedostettu ja huomattu.”

Luovuus toimii kaikessa työssä

Ylitorniolla syntynyt Paula Huhtanen ehti ennen taiteilijauralle kokonaan heittäytymistä työskennellä toimittajana, nuorisotilan valvojana, tarjoilijana, galleriayrittäjänä sekä koordinaattorina työllistymis- ja taideprojekteissa. Yksityisnäyttelyitä hänellä on ollut 1980-luvun lopulta lähtien noin 90 ja yhteisnäyttelyitä lähes 20.

”Minulla on ollut pienestä saakka valtava luomisen ja ilmaisun voima. Lapsena piirtelin ja nuorena toimin harrastajateatterissa. Aikuisiällä olen kokenut voivani hyödyntää idearikkauttani ihan kaikissa työtehtävissäni.”

Käänteentekevä vuosi Huhtaselle oli 1997, jolloin hän muutti Heinolaan ja avasi siellä yrittäjänä Veturitornin gallerian.

”Silloin varsinaisesti tulin omalla taiteellani ja tyylilläni esille.”

Akateemisia taiteilijaopintoja Huhtasella ei ole, ja hän kertoo, että aluksi ”viisaammat” taideihmiset neuvoivat häntä olemaan korostamatta itseoppijuuttaan. 

”ITE-taidetta alettiin systemaattisesti kartoittaa 2000-luvun alussa, mutta aiemmin monissa piireissä sitä pidettiin huuhaana eikä sitä arvostettu. Nuorena kuuntelin paljon muita kuin itseäni. Nykyään en moisille neuvoille lotkauttaisi korviani. Taidekentällä vuosikymmeniä toimiminen on ollut minun korkeakouluni. Nyt tiedän, mitä kannattaa tehdä ja varsinkin, mitä ei pidä tehdä.”

Huhtasen mukaan aika on nyt muutenkin toinen, ITE-taide on tehty näkyväksi. Maaseudun Sivistysliitto valitsi Huhtasen vuoden 2020 ITE-taitelijaksi, ja Ilomantsin-näyttely on osa tätä kunniamainintaa.

”Poteroihin sulkemisesta on taiteessa päästävä eroon. Itse pyrin puhkaisemaan kuplia. ITE-genressä on paljon mahtavaa luovaa hulluutta.”

Huhtasen mielestä viimein olisi nähtävä ja tunnustettava ITE-taiteilijoiden arvo myös eri paikkakuntien elinvoimaisuudelle.

”ITE-kohteet ovat vakavasti otettavia taloudellisessakin mielessä. Ajatellaanpa vaikka Parikkalan patsaspuistoa, se tuo elinkeinoa, matkailijoita ja rahavirtoja.”

Oma jaksaminen unohtui

”Itse olen kypsynyt taiteilijana ja luonut aivan oman tyylini ja oman ismin. Se on todella kova juttu.”

Paula Huhtanen luonnehtii maalaustekniikkaansa kuin leipurin työksi; täytyy ymmärtää raaka-aineiden mittasuhteet ja oikeat lämpötilat.

”Kun kyseessä on jopa käyttöesineitä, on pitänyt kokeilla, miten värit pysyvät niissä, kuinka vaatteet ja kengät kestävät kulutusta, paahdetta ja pakkasta.”

Paula Huhtasen oma kehittämä ismi on iloismi.

”Taide on elämäni, ja ilon luominen elämäntehtäväni. Näen auringon sielläkin, missä sitä ei ole. Uskon että kaikki järjestyy parhain päin”, Huhtanen valaisee ajattelunsa ydintä.

Silkkaa auringonpaistetta ei elämä tietenkään kenelläkään ole. Sen on kokenut Huhtanenkin. Vajaat kymmenen vuotta sitten projektitöissä Tampereella työ imaisi täysin mukaansa ja lopulta söi kaikki voimat.

”Rakastin työtäni ja tein sitä yötä päivää. Olin koko ajan tavoitettavissa ja unohdin oman jaksamiseni. Kuka tahansa palaisi tuollaisessa loppuun ja minä paloin täysin.”

”Ajauduin vakavan äärelle: piti valita rahat tai henki.”

Keinutuoli pihalle

Paula Huhtanen valitsi hengen. Hän irtisanoutui. Nyt hän on asunut viis vuotta maalla, Nokialla Sarkolan kylässä.

”Tervehtymisprosessissa oli tärkeää, että muutin mieheni kanssa maalle. Sain eristettyä itseni ihmishälinästä, jota oli kestänyt kymmenisen vuotta, puhelin oli soinut koko ajan, sosiaalista meteliä oli ollut jatkuvalla syötöllä.”

Huhtanen toipui, kun sai olla välittömässä yhteydessä luontoon – kun sai olla rauhassa.

”Keväällä ja kesällä kannoin keinutuolin ulos ja saatoin olla siinä pitkänkin ajan. Keinuttelin, kuuntelin tuulta ja linnunlaulua.”

Nyt Huhtanen pitää pakollista pysähdystä tarpeellisena vaiheena – johdatuksena. Hän sai itsensä jälleen haltuun.

”Romahtaminen on ollut yksi tärkeimmistä tapahtumista elämässäni. Minä todellakin tarvitsin sen. Sain opetuksen, että on muistettava rajansa, että elämässä on muutakin kuin työ.”

Työttömänä ollessaan Huhtanenkin koki syyllisyyttä, olevansa huonompi ihminen. Lopulta ihmisen on kuitenkin tajuttava, mikä on tärkeää – ja terveys, jos mikä, on tärkeää.

”Työttömäthän luokitellaan lähes rikollisiksi, mutta jokaisella pitäisi olla oikeus ja vapaus valita, mihin elämänpäivänsä käyttää. Yhteiskunnan ja yhteisön eteen täytyy tehdä tekoja, mutta vähemmän on joskus enemmän.”

Toki työn imu toimii Huhtasen elämässä yhä, mutta kontrolloidusti.

”Työtä pitää ajatella kuten musiikkia: jos musiikissa ei olisi taukoja, eihän se soisi – ei se olisi musiikkia. Minulla on hyvin intensiivisiäkin työjaksoja, mutta aikataulutan tekemiseni ja pistän ne välillä pakolla poikki, koska seuraavakin päivä aina saapuu.”

 

Ilo ylimmillään – Vuoden 2020 ITE-taiteilija Paula Huhtanen

Katri Vala Kulttuurikeskus, Katri Valan tie 1, Ilomantsi.
1.7.–30.8.2020 ti–la klo 10–15 sekä su 16.8. klo 12–13.
Vapaa pääsy.

 

 

 

LISÄTIETOJA:
Paula Huhtanen, taiteilija
puh. 045 691 4515, paula.huhtanen@gmail.com, kotisivu www.paulahuhtanen.fi

Näyttelystä:
Pinte Kangas, Katri Vala Kulttuurikeskuksen edustaja, Maaseudun Sivistysliiton Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys,
puh. 050 342 2522, pinte.kangas@gmail.com

Karhufestivaalista:
Maarit Hämäläinen-Koljonen, Karhufestivaalin tuottaja, Maaseudun Sivistysliiton Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys,
puh. 040 579 5957, maarit.hamalainen-koljonen@msl.fi 

ITE-taiteesta:
Raija Kallioinen, kulttuurituottaja, Maaseudun Sivistysliitto,
puh. 040 5636 876, raija.kallioinen@msl.fi

 

Kaustisen seutukunta on mukana tarjoamassa helpotusta kansanmusiikkikaipuuseen – VirtuaaliKaustinen soi festivaaliviikolla verkossa

$
0
0

Kaustisen Kansanmusiikkifestivaalit ovat luoneet elämyksiä tuhansille esiintyjille ja kävijöille vuosikymmenten ajan. Perinteisten festivaalien järjestäminen ei tänä vuonna kuitenkaan ollut mahdollista. Kansanmusiikin ystäville halutaan kuitenkin tarjota hiukan helpotusta festarikaipuuseen suorien lähetysten, videotallenteiden ja virtuaalisen yhteissoiton muodossa. Myös Kaustisen seutukunta ja sen jäsenkunnat Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Veteli haluavat olla mukana välittämässä ihmisille festari-iloa myös poikkeusaikana.

Kaustinen soi siis tällä kertaa verkossa. Tapahtuman nimi on VirtuaaliKaustinen, ja sen osoite on www.kaustinen2020.net. 13.-19. heinäkuuta nähdään ja kuullaan suoria lähetyksiä, videotallenteita, työpajoja ja lastenohjelmaa Kaustiselta. Loppuviikosta on luvassa Kaustinen Live –konsertteja. Kaustisen seutukunta tarjoaa lauantain 18.7. yleisön toivekonsertin. Silloin esiintyy legendaaristen Yökatrillien vetäjä JPP.

Yhteistyötä koko seudun hyväksi
Kaustisen seutukunta tekee työtä koko seudun elinvoiman hyväksi. Sen tavoite on olla kärkijoukoissa myös digitalisaation hyödyntämisessä alueen elinvoiman kehittämiseksi. Parhaimmillaan digitalisaatio tarjoaa maaseudulle uutta työtä ja elinkeinoja. Ja monia uusia mahdollisuuksia, joista poikkeusajan virtuaalifestivaalit on erinomainen esimerkki. Siksi Kaustisen seutukunta haluaa olla mukana tukemassa VirtuaaliKaustisen järjestämistä. Samalla saamme laajaa näkyvyyttä, jonka avulla tuodaan esiin Kaustisen seudun mahdollisuuksia ja palveluntarjontaa uusien verkkosivujemme kautta.

Kaustisen Festivaalit on vuosikymmenten ajan ollut hieno ihmisten ja musiikkielämysten kohtaamispaikka. Vuosi 2020 on ollut monessa mielessä erilainen, eikä Kaustinen Folk Music Festival ole tässä suhteessa poikkeus. Kaustisen tunnelmasta voi kuitenkin tänä vuonna nauttia niin kotisohvilla kuin mökkilaitureilla, maalla ja kaupungeissa, yksin tai pienissä porukoissa. Annetaan siis musiikin soida verkossa ja sydämissä, ja kohdataan taas ensi kesänä perinteiseen tapaan Kaustisella!

Musiikillisin kesäterveisin, Kaustisen seutukunta 

Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali on Vuoden karikatyyppi

$
0
0

 

Karikatyristien ja pilapiirtäjien vuosinäyttelySkarpit Taarastissa” on esillä Taidekeskus Taarastissa heinäkuun. 

Vuoden karikatyypiksi 2020 on valittu kapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Valinnan on tehnyt Suomen karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta Skarpit yhdessä viime vuoden karikatyypin, näyttelijä Heikki Kinnusen kanssa. Rouvalista tehdyt karikatyyrit ovat esillä heinäkuussa killan vuosinäyttelyssä Taidekeskus Taarastissa Nastolassa 4.­–31.7.2020. Rouvali voi valita näyttelystä omakseen mieleisensä karikatyyrin. 

Karikatyypiksi valitaan vuosittain positiivinen suomalainen julkisuuden henkilö, joka on sekä persoonana että ulkoiselta olemukseltaan mielenkiintoinen piirrettävä. Vuoden karikatyyppi -nimitys täyttää nyt pyöreitä vuosia, sillä Rouvali on jo kymmenes tittelin saanut.

Rouvali sopii juhlavuoden karikatyypiksi loistavasti. Hän on kansainvälistä uraa luova kapellimestari, jolla on lennokas karaktääri ja karikatyristien kannalta herkulliset piirteet. Ulkonäössä on sekä Nuuskamuikkusta että Harpo Marxia. Rouvali on lumonnut niin nuorison kuin vanhemmankin yleisön – siitä toimii todisteena Tampere Filharmonian vuodesta toiseen loppuunmyydyt konsertit. Hän jatkaa suomalaista loistokasta kapellimestariperinnettä ja seuraa Esa-Pekka Salosta Lontoon filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina syksyllä 2021.

Aiemmat Vuoden karikatyypit ovat olleet Sofi Oksanen, Jutta Urpilainen, Timo Soini, Jörn Donner, Ismo Leikola, Jarkko Nieminen, Sauli Niinistö, Jan Vapaavuori ja Heikki Kinnunen.  

Skarpit Taarastissa

Killan 11. vuosinäyttely on nimeltään Skarpit Taarastissa. Se esittelee karikatyyrejä ja pilapiirroksia viime- ja tältä vuodelta. Näyttely pidetään Nastolan Taidekeskus Taarastissa 4.–31.7.2020. Esillä on töitä 15:ltä eri taiteilijalta. Suurin osa näyttelyn taiteilijoista on laatinut myös karikatyyrin kapellimestari Rouvalista. Osan aikaa paikalla on lisäksi livepiirtäjiä tekemässä karikatyyrejä näyttelyvieraista.

Näyttelyn taiteilijat: OlliBull Anikari, Satu Cozens, Markku Haapaniemi, Teppo Järvi, Juha Kalliolahti, Erkki Kangas, Kerberos – Kalevi Laalo, Jorma Lampela, Tero Mäkelä, Pasi Rahikainen, Elina Rajala, Juha Sihto, Heimo Suomalainen, Leena Suomi sekä Miki Wallenius. 

Skarppien vuosinäyttelyn yhteydessä Taarastissa on myös Kari 100 vuotta & Kerberos -näyttely, jossa on esillä Kari Suomalaisen ja Kerberoksen töitä.

 

Santtu-Matias Rouvali

  • Syntynyt 5. marraskuuta 1985 Lahdessa, asuu Ylöjärvellä
  • Kapellimestari.
  • Opiskeli Sibelius-Akatemiassa ensin lyömäsoittimia, mutta vaihtoi pääaineensa kapellimestariopintoihin Leif Segerstamin johdolla.
  • Avoliitossa, perheeseen kuuluu myös poika edellisestä suhteesta.
  • Harrastaa metsästystä, kalastusta ja saunomista.

 

Skarpit

  • Suomen karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta on perustettu vuonna 2009.
  • Toimii Grafian (visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö) alaisuudessa.
  • Killan päätehtävä on parantaa alan toimintaedellytyksiä, tunnettuutta ja arvostusta ja edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Kilta on järjestänyt myös kilpailuja ja koulutusta.

 

Skarppien vuosinäyttely Skarpit Taarastissa 4.–31.7.2020.

Media on tervetullut julkistustilaisuuteen perjantaina 3.7. klo 1517.

Erillisiä avajaisia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä.

Taidekeskus Taarasti, Taarastintie 6, 15560 Nastola.

Avoinna klo 12–17 (ma ja ti suljettu). Vapaa pääsy.

 

KUVAPANKKI     

Kuvapankin kuvat ovat käytettävissä näyttelyyn liittyvän uutisoinnin yhteydessä veloituksetta.

Rouvalista tehdyt karikatyyrit: https://drive.google.com/drive/folders/15rjlFnrWX24ydjgqjMwpTFw0yia_pWlu?usp=sharing

Muita vuosinäyttelyn töitä:

https://drive.google.com/drive/folders/1lQSIKi7njZWI42gh2EnkxmMvISvqFKJW?usp=sharing

 

Lisätietoja:

Satu Cozens, puheenjohtaja

040 5241 518

satu@kummakko.fi

 

Elina Rajala, sihteeri

0400 689 209

elinarajala@gmail.com 


Anu-Maarit Moilanen Oulun teatterin toimitusjohtajaksi

$
0
0

Oulun teatterin toimitusjohtajaksi on valittu kauppatieteiden sekä taiteen maisteri ja kuvataiteilija Anu-Maarit Moilanen. Teatterin hallitus teki yksimielisen päätöksen perjantaisessa kokouksessaan. Näyttelijäyhdistys puolsi lausunnossaan valintaa.

Tehtävää haki 13 henkilöä. Moilanen valikoitui korkeatasoisesta hakijajoukosta ja erottautui edukseen monipuolisuudellaan, vuorovaikutustaidoillaan ja johtajaominaisuuksillaan.

Moilanen on toiminut aikaisemmin mm. valtakunnallisen Taidetestaajat-kulttuurihankkeen hankepäällikkönä sekä parhaillaan projektipäällikkönä Monetra Oulu Oy:ssä. Hän aloittaa tehtävässään elokuun aikana. Teatterin nykyinen toimitusjohtaja Tuija Hyppönen siirtyy Vuolle Setlementti ry:n talous- ja kehittämisjohtajaksi.

Oulun teatterin taiteellisena johtajana ja toimitusjohtajan työparina toimii Alma Lehmuskallio.


Lisätietoja:
Teatterin hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula p. 044 544 4872,
Anu-Maarit Moilanen p. 040 742 4303

Uusikaupunki kutsuu Tul toril- teematoreille elokuussa

$
0
0

Teemasarja käynnistyy heti ensimmäisenä elokuun lauantaina Kulttuuritorilla ja sen jälkeen ovat vuorossa Laulutori, Kierrätystori ja Nuorisotori. Elokuun viimeisenä lauantaina päätetään torit Venetsialaisteemaan. Vaikka kauppatori herää eloon kilpaa auringon kanssa jo aamuvarhaisella, niin torien tapahtuma-aika ajoittuu yhdeksän ja yhden välille.

Torien ohjelmassa painottuu tänä vuonna musiikki. Torilavalla nähdään muun muassa Duo Iiris & Päivi ja Laula kanssain -yhteislaulumatinea, jossa laulattajana ja seremoniamestarina TV:stäkin tuttu kapellimestari ja pianisti Jari Puhakka. Estradille nousee myös Arto Nuotio & Trio Aurajoki. Tiedä, vaikka tanssijalkaa alkaisi vipattamaan ja torihan on mitä mainion paikka pyörähdellä! Nuorten suosikkitubettaja Jaakko Parkkali kunnioittaa lavaa läsnäolollaan Nuorisotorilla ja kuun lopussa Venetsialaislauantaina on luvassa upeaa sirkustaidetta. Jopa fillaripianisti on luvannut polkaista Uuteenkaupunkiin asti! Lapsille on omaa ohjelmaa – maalauspajassa pääsee näyttämään Rembrandtin taitonsa, kesämuskari tarjoaa musisointia ja energiapakkaukset Mimi Ja Kuku saapuvat hassuttelemaan torille.

Lähiruokaa ja paikallisia tuotteita löytyy torilta aina ja torikojut houkuttelevat ostoksille. Kierrätystorilla kirppistellään ja maksuttomalle myyntipaikalle voi tulla myymään omia tuotteitaan. Pitää muistaa, että oma turhake voi todellekin olla aarre toiselle! Paljon siis mielenkiintoista koettavaa ja nähtävää on taas luvassa, ja mukaan torille ovat tervetulleita aivan kaikki; tuote-esittelijät ja yhdistysten, järjestöjen ja seurojen edustajat teemasta riippumatta! Ja hei, ei unohdeta idyllisiä, palvelevia putiikkeja vain kivenheiton päässä torilta.

Toritapahtumien järjestelyistä ja markkinoinnista saa lisätietoja Teijalta, teija.isotupa@uusikaupunki.fi tai luurista 050 5727 123.

Teematorit 2020 klo 9-13 kauppatorilla: 1.8. Kulttuuritori, 8.8. Laulutori, 15.8. Kierrätystori, 22.8. Nuorisotori ja 29.8. Venetsialaiset                            

”Helene oli kaikkien aikojen bosslady” – kuusi nuorta taiteilijaa työskentelee Helene Schjerfbeckin maalauksen inspiroimana suomalaisen kuvataiteenpäivänä 10.7.

$
0
0

Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä ja Suomen kuvataiteen päivänä 10.7. kuusi nuorta suomalaista taiteilijaa työskentelee itse mestarin inspiroimana.

Kyse on HELENE20-taidetukiprojektista, joka käynnistettiin tänä keväänä koronan takia ahdinkoon joutuneiden taiteilijoiden tukemiseksi. Projektiin haki keväällä mukaan 114 taiteilijaa, joista mukaan valitut ovat 18–34-vuotiaita ja he edustavat eri taiteenaloja monipuolisesti aina graffiteista klassiseen öljyvärimaalaukseen, keramiikasta kolmiulotteiseen tekemiseen. Heiltä kaikilta on kesän ajalta peruuntuneet muut taideprojektit.

Yksi projektiin valituista taiteilijoista on Elli Maanpää. 

”Mun mielestä Helene oli kaikkien aikojen bosslady. Teen muotokuvan Helenestä, sillä haluan kuvata juuri niitä vuosia, kun hän oli täynnä elämää. Maalaan teokseni kierrätetylle peilille, ja näin kutsun kaikki näkemään muotokuvassa myös itsensä. Taide on kantanut minua läpi vaikeiden aikojen. Sen tiedän, että tää on vain yksi elämä, ja se kannattaa elää täysillä.” 

Graffititaiteilija Emilio Mäkipää on taas parhaillaan maalaamassa omaa teostaan Espoon Matinkylän alikulkutunneliin.

”Tässä projektissa on huippua olla mukana. Luonto on itselleni henkireikä ja siksi linnut ovat toistuva teema maalauksissani. Schjerfbeckin Omakuva, valoa ja varjoa tuo itselleni mieleen rohkeuden – miten kuvata itseään mitään kaunistelematta tai siloittamatta. Tähän samaan pyrin myös omassa työssäni.”

Taiteilijoiden teokset valmistuvat elokuussa, ja syyskuun aikana projektin teokset saadaan taidenäyttelyyn Helsingin rautatieaseman Kulttuurihalliin. Näyttelyn yhteydessä avataan huutokauppa, joka huipentuu Syöpäsäätiön juhlatoimikunnan järjestämään tiedegaalaan. Varat lahjoitetaan lyhentämättömänä Syöpäsäätiölle. Projektin järjestäjänä on yksityinen sairaala Helsinki Hospital ja yhteistyökumppanina on Villa Gyllenberg. 

Projektin lähtökohtana on se, että kaikki taideprojektit eivät saa peruuntua, sillä poikkeuksellinen aika poikii varmasti uusia mestariteoksia. 

Tutustu projektiin ja taiteilijoihin: https://www.helsinkihospital.com/helene20

Alueellisten museopalveluiden toiveita kartoitetaan Päijät-Hämeessä

$
0
0

Lahden museoiden keskeisenä tavoitteena on tarjota elämyksiä, sekä tehdä erilaiset aineistot ja palvelut saavutettaviksi kaikille Päijät-Hämeen asukkaille, myös Lahden ja museoiden seinien ulkopuolella. Museo kartoittaakin siksi nyt Päijät-Hämeen alueen asukkaiden kiinnostusta ja toiveita tulevaisuuden museopalveluihin kuten näyttelyihin, yleisötilaisuuksiin, työpajoihin ja muihin tapahtumiin.  

Museota voi auttaa ymmärtämään paremmin Päijät-Hämeen maakunnan asukkaiden kiinnostuksen kohteita sekä kehittämään parempia ja mielenkiintoisempia alueellisia museopalveluita vastaamalla kyselyyn. Kyselyn lopuksi vastaaja voi jättää yhteystietonsa ja osallistua näin arvontaan. Palkintoina jaetaan Helmiä Lahden taidemuseon kokoelmista -kirja sekä lippupaketteja museoon. Vastauksia ja yhteystietoja ei yhdistetä toisiinsa.  

Lahden museot eli Lahden kaupunginmuseo toimii Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona (entinen  
maakunta- ja aluetaidemuseo). Alueellisen vastuumuseon toimialueeseen kuuluu Päijät-Hämeen 9 kuntaa, joita ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä.  

Alueellisen vastuumuseon tehtävänä on toimia kulttuuriperinnön asiantuntijana sekä kehittää ja edistää museotoimintaa, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta ja tarjota museopalveluita koko Päijät-Hämeen alueella.  

 

Lisätiedot: 
Maakuntamuseotutkija Anna-Riikka Vaden, 050 3985 492, anna-riikka.vaden@lahti.fi 
Aluetaidemuseotutkija Elisa Lindell, 044 482 6371, elisa.lindell@lahti.fi 

 

Liitekuva: 
Lapset tekevät punamullalla kivikautista taidetta. Kuva Anna-Riikka Vaden/Lahden museot

 

Avoimet Puutarhat kiinnosti tuhansia

$
0
0

Avoimet Puutarhat kiinnosti tuhansia

 

Avoimet Puutarhat -tapahtuma (5.7.2020) innosti 70 000 puutarhavierailuun. Tapahtuman teemana oli Yhdessä oppien puutarhassa. Koronakevään varjo vaikutti avoinna olevien puutarhojen määrään, mutta monissa kohteissa vierailijoita oli runsaasti. Puutarhakohteita oli avoinna reilut 400, mikä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Näiden joukossa oli kuitenkin monia uusia mielenkiintoisia kohteita.

Puutarhaliitto ry ja muut järjestäjät saivat tapahtumasta hyvää palautetta. Leppoisa tapatuma oli myös hyvin inspiroiva kävijöilleen. Moni kiitteli, että Avoimet Puutarhat järjestettiin myös poikkeuksellisena vuonna, jolloin muita tapahtumia ei juurikaan ole. Puutarhan omistajat kertoivat, että tänä vuonna heillä oli tavanomaista enemmän aikaa valmistella puutarhaa vierailijoita varten hyvään kuntoon.  Palautteissa harmiteltiin, että monella pienellä paikkakunnalla yksityispihoja oli mukana aikaisempaa vähemmän. Uudellamaalla kohteita esiteltiin reilusti yli sata, kun esimerkiksi koko Pohjois-Suomessa niitä oli alle 20.

Ensi vuonna jälleen

Tapahtuma järjestetään ensi vuonna sunnuntaina 20. kesäkuuta. Vierailijat pääsevät silloin nauttimaan alkukesän runsaasta kukinnasta.  Ajankohta on myös lähempänä eurooppalaista yhteistä Rendez vous a Jardins- tapahtumaa, joka järjestetään kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Silloin tuhansia puutarhoja avataan yli 20 Euroopan maassa.

Kotisohvalla jatkuu heinäkuun

Tämän vuoden uutuus Avoimet Puutarhat Kotisohvalla keräsi Youtuben virtuaaliesittelyihin reilut 30 kohdetta. Nämä kohteet ovat nähtävillä vielä heinäkuun loppuun asti. Näin on mahdollista jatkaa tapahtumaa ja saada hyviä ideoita myös kauempana sijaitsevista kohteista.

Puutarhamatkailemaan kesällä?

Tapahtuman kotisivut www.avoimetpuutarhat.fi toimivat koko vuoden puutarhamatkailusivustoina. Sinne voi lisätä oman puutarhansa puutarhamatkailukohteeksi ja etsiä mielenkiintoisia vierailupaikkoja kotimaanmatkalla.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Biolan Oy, Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan sekä Ruokavirasto/YK:n kansainvälinen kasvinterveysvuosi.

Lisätietoja:

tapahtumakoordinaattori Heidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet rf avoimetpuutarhat@puutarhaliitto.fi  puh. 045 665 4956

tapahtumavastaava Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry

timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi puh. 040 745 3005.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

www.biolan.fi/rahkasammal

www.kasvinterveysvuosi.fi

Instagram: #avoimetpuutarhat

Facebook: avoimetpuutarhat

Viewing all 23084 articles
Browse latest View live