JVG-elokuva: Vuodet ollu tuulisii nähdään valkokankailla alkuvuodesta 2021. Kymmenen vuoden ajalta taltioidun ennennäkemättömän videomateriaalin ohella elokuvassa pääsevät ääneen JVG ja sen tarinaa rakentamassa olleet taustavaikuttajat, perheenjäsenet ja ystävät. 

Yhtyeen tarina alkoi kahden kaverin Jare Brandin ja Ville Gallen sekä heidän lätkä- ja artistituttavien rap- ja videoharrastuksesta. Vuonna 2011 Häissä-single räjäytti potin ja loppu on historiaa. Kymmenen vuotta ja kuusi albumia, kymmeniä radiohittejä, vuoden striimatuimpia biisejä, yhtyeestä kertovan kirjan sekä 13 Emma-pystiä myöhemmin JVG toteaa elokuvassa: Ei tästä koskaan pitänyt tulla näin suurta.

- Ehkä nämä tarinat, mitä mekin ollaan eletty ja koettu, ovat sellaisia, ettei niitä ihan kaikille tapahdu. Haluamme, että meistä tehdään aito elokuva, joka päästää jengin lähelle ja antaa katsojille jotain sellaista, mitä ei olla ennen nähty, Jare Brand ja Ville Galle kuvailevat fiiliksiään elokuvaan liittyen. 

Elokuvan tuottaa Cocoa Play ja ohjaavat Taito Kawata ja Miika Särmäkari, joka toimii myös elokuvan toisena käsikirjoittajana. Käsikirjoittajana ja osatuottajana toimii myös Lasse Järvi, joka on käsikirjoittanut ja leikannut HBO:n Grammy-palkitun Dr Dren ja Jimmy Iovinen tarinan kertovan The Defiant Ones -musiikkidokumentin.

Elokuvan levittää SF Studios, joka on levittänyt elokuvia kuten Juice, Vesku ja Selänne.
- Meitä kiinnostavat suuret tarinat. JVG on yksi 2000-luvun hienoimmista musiikkiviihteen kasvutarinoista, sanoo levitysyhtiön teatterilevityksen johtaja Timo Räisänen.

JVG-elokuva tulee yksinoikeudella katsottavaksi Elisa Viihde -palveluun elokuvateatterilevityksen jälkeen.
- On hienoa olla mukana tässä elokuvaprojektissa. Elokuva Suomen suosituimmasta bändistä sopii hyvin Suomen suosituimpaan viihdepalveluun ja kotimaisen elokuvan kotiin, Elisa Viihteen sisällönhankinnasta vastaava Laura Kuulasmaa kertoo. 

Katso teaser elokuvasta: https://youtu.be/VZli7UFqqNs

Elokuvan teaser-trailer julkaistaan myöhemmin kesällä 2020.

JVG-elokuva: Vuodet ollu tuulisii nähdään valkokankailla alkuvuodesta 2021. Kymmenen vuoden ajalta taltioidun ennennäkemättömän videomateriaalin ohella elokuvassa pääsevät ääneen JVG ja sen tarinaa rakentamassa olleet taustavaikuttajat, perheenjäsenet ja ystävät.

Yhtyeen tarina alkoi kahden kaverin Jare Brandin ja Ville Gallen sekä heidän lätkä- ja artistituttavien rap- ja videoharrastuksesta. Vuonna 2011 Häissä-single räjäytti potin ja loppu on historiaa. Kymmenen vuotta ja kuusi albumia, kymmeniä radiohittejä, vuoden striimatuimpia biisejä, yhtyeestä kertovan kirjan sekä 13 Emma-pystiä myöhemmin JVG toteaa elokuvassa: Ei tästä koskaan pitänyt tulla näin suurta.

– Ehkä nämä tarinat, mitä mekin ollaan eletty ja koettu, ovat sellaisia, ettei niitä ihan kaikille tapahdu. Haluamme, että meistä tehdään aito elokuva, joka päästää jengin lähelle ja antaa katsojille jotain sellaista, mitä ei olla ennen nähty, Jare Brand ja Ville Galle kuvailevat fiiliksiään elokuvaan liittyen.

Elokuvan tuottaa Cocoa Play ja ohjaavat Taito Kawata ja Miika Särmäkari, joka toimii myös elokuvan toisena käsikirjoittajana. Käsikirjoittajana ja osatuottajana toimii myös Lasse Järvi, joka on käsikirjoittanut ja leikannut HBO:n Grammy-palkitun Dr Dren ja Jimmy Iovinen tarinan kertovan The Defiant Ones  -musiikkidokumentin.

Elokuvan levittää SF Studios, joka on levittänyt elokuvia kuten Juice, Vesku ja Selänne.

– Meitä kiinnostavat suuret tarinat. JVG on yksi 2000-luvun hienoimmista musiikkiviihteen kasvutarinoista, sanoo levitysyhtiön teatterilevityksen johtaja Timo Räisänen.

JVG-elokuva tulee yksinoikeudella katsottavaksi Elisa Viihde -palveluun elokuvateatterilevityksen jälkeen.

– On hienoa olla mukana tässä elokuvaprojektissa. Elokuva Suomen suosituimmasta bändistä sopii hyvin Suomen suosituimpaan viihdepalveluun ja kotimaisen elokuvan kotiin, Elisa Viihteen sisällönhankinnasta vastaava Laura Kuulasmaa kertoo.

Elokuvan teaser-traileri julkaistaan myöhemmin kesällä 2020.

Kuvat medialle >> 

Elokuvan teaser >> 

Lisätietoja:
ProPromotion Oy, Taija Holm, 040 748 3435, taija@propromotion.fi  
Elisa Viestintä, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi

Hei, muistathan ilmoittautua Turun Kaupunginteatterin ja Emma Teatterin yhteisen kesäkomedian pressitilaisuuteen Naantalin Kailon saaressa tiistaina 30.6. klo 10. Tilaisuudessa nähdään pätkä Helppo ero -esityksestä ja kuullaan tekijöitä. Emma Teatterin ulkoilmaareenan löydät jatkamalla Muumimaailman sillan jälkeen suoraan, portit ovat vasemmalla. Tilaisuus kestää n. 30 min, jonka jälkeen on kahvitarjoilu ja mahdollisuus haastatteluihin. Tervetuloa!

Ilmoittaudu mukaan: https://www.lyyti.in/helppoeropressi 

Ihmiset kaipaavat yhdessäoloa, teatteria ja naurua!

Uusi Iloinen Teatteri esittää turvavälikesäteatteria Muuramen Riihivuoressa 16.7. - 2.8. 

UIT tuo yleisön pyynnöstä Riihivuoren Kesäteatteriin päivitetyn version viime kesänä siellä arvostelu- ja yleisömenestyksen saaneesta musiikkikomediasta Aavan meren tällä puolen. Timo Kärkkäisen kirjoittaman näytelmän ohjaa Mikko Rantaniva ja rooleissa nähdään Jussi Lampi, Timo Rautiainen ja Puntti Valtonen. 

Aavan meren tällä puolen käsittelee hersyvällä huumorilla, lämmöllä ja rakkaudella suomalaisuutta ja suomalaisen miehen mysteeriä, naista ja naisia unohtamatta. Esitys sisältää paljon musiikkia, 20 laulua, joista useampien sanomaa näyttelijät tehostavat musiikkia myötäilevällä liikunnalla. 

Esityksen näytöskohtainen katsojamäärä ja katsomo on suunniteltu siten, että turvavälit säilyvät ja näin ollen esityksen aiheuttamat voimakkaatkin naurunpyrskähdykset ja pitkäkestoiset kikatukset ovat turvallisia kaikille osapuolille.

"Viranomaisten ohjeita ja määräyksiä toteutetaan huolellisesti, hygienian ylläpitoa tehostetaan ja hyvin ohjeistettu henkilökuntamme lopulta varmistaa turvallisen teatterinautinnon," vahvistaa UIT:n tuottaja Ulla Havulehto.

Lippuja esitykseen myy Ticketmaster ja lipunmyynti aukeaa to 25.6. klo 18. Katsojia kehotetaan ostamaan liput ennakkoon, mutta lippuja saa ostaa myös ovelta. Näytöksiä on aluksi myynnissä 16 kpl, joista jokaiseen on myynnissä 300 lippua.

"Kovasti on paiskittu töitä, että saadaan tarjota kansalle kesäteatterielämys tänäkin kesänä. Rankan kevään jälkeen ihmiset kaipaavat yhdessäoloa, teatteria sekä iloa ja naurua. Nyt niitä

on Riihivuoressa tarjolla, tietenkin turvaohjeita ja huolellisuutta noudattaen." 

Turvallisuusohjeet löydät täältä: https://www.uit.fi/turvallisuusohjeet

Lisätietoja: teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen, timo@uit.fi

Haastattelupyynnöt: tuottaja Ulla Havulehto, ulla@uit.fi

Neljäsataa puutarhaporttia odottaa vierailijoita 5.7. 2020

Avoimet puutarhat -tapahtumaan on ilmoittautunut yli 400 kohdetta, jotka avaavat porttinsa vierailijoille sunnuntaina 5. heinäkuuta klo 12 -17. Tänä vuonna mukana on paljon uusia kiinnostavia puutarhoja. Lisäksi Youtube-kanavan kautta voi tutustua esittelyvideon avulla 30 kohteeseen. Tämä kanava on auki 5. – 31.7. hakusanalla avoimet puutarhat.

Tapahtuman teemana on Yhdessä oppien puutarhassa. Puutarhavierailun aikana voi hankkia uusia ideoita puutarhanhoitoon ja tutustua uusiin kasvilajeihin ja niiden hoitoon. Monessa puutarhassa ovat juuri nyt parhaimmillaan keskikesän kukkijat, ja vihannesmailta korjataan jo ensimmäistä satoa.

Mielenkiintoisiin kohteisiin voi tutustua etukäteen www.avoimetpuutarhat.fi -sivuilla, jonka karttapalvelun avulla löytyvät lähellä olevat kohteet. Sivuilta löytyy tietoja ja kuvia kohteista. Kohteet ovat hyvin erilaisia, sillä mukana on arboretumeja, yksityispihojen ja kaupallisten kohteiden lisäksi.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Biolan Oy, Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan sekä YK:n kansainvälinen kasvinterveyden vuosi/Ruokavirasto.

Kuva 1. Monissa puutarhoissa näkyy luonnonmukaisuus (Kuva Timo Taulavuori)

Kuva 2 Keskikesänkukkijat pionit kukkivat heinäkuun alussa (Kuva Timo Taulavuori)

Lisätietoja:

tapahtumakoordinaattori Heidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet rf avoimetpuutarhat@puutarhaliitto.fi  puh. 045 665 4956

tapahtumavastaava Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry

timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi puh. 040 745 3005.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

www.biolan.fi/rahkasammal

www.kasvinterveysvuosi.fi

Intagram: #avoimetpuutarhat

Facebook: avoimetpuutarhat

Kirjailija Vivi-Ann Sjögren sekä tähtitieteen professori Esko Valtaoja saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot Vanhan kirjallisuuden päivillä Youtubessa perjantaina 26.6.2020.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Warelius-palkinnot jaettiin osana Vanhan kirjallisuuden päivien Youtube-ohjelmaa perjantaina 26. kesäkuuta 2020 Vivi-Ann Sjögrenille ja Esko Valtaojalle. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään tänä vuonna Youtubessa, ja ohjelmaa voi seurata tapahtuman Youtube-kanavalla.

Kahdentoistatuhannen euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon jakoi Vanhan kirjallisuuden päivien Youtube-ohjelmassa Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Hannele Cantell.

Vivi-Ann Sjögren (s. 1938) on kirjailija ja näyttelijä, joka on kirjoittanut matka- ja ruokakirjoja, oppikirjoja ja ruoka-aiheisia juttuja mm. Helsingin Sanomiin.

Esko Valtaoja (s. 1951) on avaruustähtitieteen emeritusprofessori, joka on kirjoittanut yleistajuisia tietokirjoja luonnontieteen ja filosofian alalta.

Palkintoperustelut

Vivi-Ann Sjögren

Kirjailija, toimittaja ja näyttelijä Vivi-Ann Sjögren de Serrano (s. 1938 Espoossa) on monipuolinen tietokirjailija, jonka tekstit ovat ilahduttaneet lukijoita useiden vuosikymmenien ajan. Sjögren on tunnettu erityisesti ruokakirjoistaan sekä -kolumneistaan, joita julkaistiin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuosien ajan.

Sjögrenin näkemys ruuasta on vahvasti yhteydessä vieraisiin kulttuureihin, ja hänen kirjansa esittelevät reseptien lisäksi kohtaamisia ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Vivi-Ann Sjögrenin toinen kotimaa on Espanja, ja hän kuuluu suomalaisen tietokirjallisuuden suuriin matkailijoihin. Useat hänen kirjoistaan häilyvät matkakirjallisuuden, muistelman ja keittokirjan välimaastossa. Ne kuvaavat intohimoisia, aistikylläisiä makuelämyksiä yhdistettyinä esittelyihin toisista kulttuureista ja traditioista, usein runoudella kuorrutettuna. Sjögrenin luetuimpia kirjoja ovat muun muassa Kocken, turisten, persikorna (Schildt 1994, suom. Mustaa kahvia, keksinmuruja 1998), Andalusiens grova salt (Schildt 1996, suom. Andalusian karkea suola 2000), Morgon och afton i Sahara (Schildt 1999, suom. Saharan aamut ja illat 2002) ja Vivi-Anns kök (Schildt 2007, suom. Vivi-Annin keittiössä 2007).

Sjögrenin tuotanto käsittää paljon muutakin kuin keittokirjoja ja matkakuvauksia. Hän on kirjoittanut koko joukon espanjan oppikirjoja ja ollut mukana työryhmässä laatimassa ruotsin oppikirjoja. Lisäksi hän on julkaissut myös omaelämäkerrallisen kirjasarjan työläiskasvatuksestaan, suvun odotuksista irtaantumisesta ja kaipuusta ulos maailmaan.

Vivi-Ann Sjögren on monipuolinen tietokirjailija, joka yhdistelee rohkeasti erilaisia kirjallisia lajityyppejä. Hänen teoksensa tuovat aistivoimaisen ja kansainvälisen lisän suomalaiseen kirjalliseen kulttuuriin.

Esko Valtaoja

Filosofian tohtori Esko Valtaoja (s. 1951 Kemissä) on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori emeritus. Esko Valtaoja on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja erityisesti luonnontieteen eri aiheista.

Ensimmäisessä omaa tieteenalaansa popularisoivassa kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa (Ursa 2001) Valtaoja pohti elämän synnyn ja kehittymisen mahdollisuuksia oman planeettamme ulkopuolella. Toisessa kirjassaan Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen (Ursa 2004) hän koetti selvittää, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia ihmiskunnalla ja maapallolla voisi olla. Trilogian täydensi maailman ihmeistä kertova Ihmeitä: kävelyretkiä kaikkeuteen (Ursa 2007). Vuonna 2012 julkaistiin hänen suosittu teoksensa, Kaiken käsikirja: Mitä jokaisen tulisi tietää? (Ursa).

Valtaojan ala avaruusfysiikka on kovaa luonnontiedettä. Siinä tutkitaan perimmäisiä kysymyksiä, joihin tieteelläkään ei ole lopullisia vastauksia. Valtaojan tietokirjojen erityinen ansio on niiden sujuvasanaisuus: hän osaa kirjoittaa niin, että lukija ymmärtää lukemansa ja voi samalla innostua aiheista. Valtaoja on ennakkoluulottomasti laajentanut aihepiirejään myös filosofisiin teemoihin. Tampereen entisen piispan Juha Pihkalan kanssa Valtaoja on julkaissut kaksi keskustelukirjaa, Nurkkaan ajettu Jumala? (Kirjapaja 2004) ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni (Minerva 2010), joissa liikutaan tiedon ja uskon rajapinnalla.

Esko Valtaoja on tehnyt merkittävän elämäntyön tuodessaan tieteen kysymyksiä suuren yleisön saataville kirjoissaan ja myös televisio-ohjelmissa. Valtaoja on mukaansatempaava kirjoittaja ja selkeäsanainen puhuja, joka on aina myös itse aidosti innostunut aiheestaan.

Warelius-palkinto

Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Lasse Lehtinen, Tapio Markkanen, Merete Mazzarella, Anne-Maria Mikkola, Ilkka Niiniluoto, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.

Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2020 puheenjohtajana Hannele Cantell sekä jäseninä Seppo Hentilä, Agneta Rahikainen, Kati Solastie ja Kari Vaijärvi.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Haastattelut:

Vivi-Ann Sjögren | 040 765 9198, vivi.finland@gmail.com
Esko Valtaoja | 040 577 7654, valtaoja@utu.fi.

Lisätiedot:

Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
050 351 2771 | anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi
www.suomentietokirjailijat.fi

Kuopion kaupunki haluaa tarjota kaikille kuopiolaisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa ja nauttia kaupungin tuottamista monipuolisista liikunta- ja kulttuuripalveluista sekä kansalaisopiston tarjonnasta edullisesti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on yksi kaupungin keskeisimmistä tavoitteista. Tähän tavoitteeseen vastataan nyt lasten ja nuorten hyvinvointirannekkeella, jossa erityyppisiä kaupungin tuottamia palveluja on koottu yhteen edulliseen kokonaisuuteen. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päätti rannekkeen käyttöönotosta kokouksessaan 17.6.2020.

Lasten ja nuorten hyvinvointirannekkeeseen ovat oikeutettuja kaikki alle 20-vuotiaat kuopiolaiset. Rannekkeen voi hankkia Kuopio-hallin ja Niiralan uimahallin (elokuusta alkaen Kuntolaakson uimahallin) asiakaspalvelupisteistä 6 tai 12 kuukaudeksi kerrallaan. Voimassaoloaika lasketaan ostopäivästä lähtien ja rannekkeiden myynti aloitetaan keskiviikkona 15.7.2020. Rannekkeen hinta on 40 € / 6 kk ja 70 € / 12 kk, ja lisäksi tulee ostaa 7,90 € maksava ranneke, johon etu ladataan. Ranneke on henkilökohtainen ja se täytyy olla mukana palveluja käytettäessä ja käyttöoikeus (henkilöllisyys, ikä) todennettavissa.

Rannekkeella voi käyttää Niiralan/Kuntolaakson ja Lippumäen uimahalleja sekä niiden kuntosaleja ja Kuopio-hallin kuntosalia sekä juoksurata-aluetta. Etuihin kuuluu myös Kino Kuvakukon näytökset teatterin ikärajojen mukaisesti. Lisäksi rannekkeella saa 10 € alennuksen Kuopion kansalaisopiston alle 20-vuotiaille suunnattujen kurssien kurssimaksuista. Rannekkeen palvelutarjontaa voidaan vielä täydentää jatkossa.

”Ympärivuotinen hyvinvointiranneke lisäisi varmasti lasten ja nuorten liikuntapaikkojen käyttöä sekä kannustaisi liikunnan harrastamiseen. Rannekkeella pystymme tarjoamaan kohtuuhintaisen liikuntamahdollisuuden kaikille kuopiolaisille lapsille ja nuorille”, iloitsee liikuntapaikkapalveluiden päällikkö Saku Kekäläinen.

Lasten ja nuorten hyvinvointirannekkeen rinnalla Kuopion kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri tarjoavat kaikille alle 20-vuotiaille ja opiskelijoille esityspäivänä lunastetut liput hintaan 4 €, mikäli lippuja on vielä tuolloin jäljellä. Etu koskee orkesterin kausikonsertteja ja on lunastettavissa Kuopion Musiikkikeskuksesta. Kaupunginteatterin esityksiin etuliput voi lunastaa kaupunginteatterin myyntipisteistä esityspäivänä.

”Viime vuonna valmistuneessa Hyvinvoiva Kuopio -ohjelmassa tunnistimme hyvän elämän elementtejä, joita vahvistamalla kuopiolaiset voivat paremmin. Lapsille ja nuorille hyvän elämän keskiössä on helppo pääsy harrastusten pariin. Edullinen hyvinvointiranneke tarjoaa nyt lapsille ja nuorille tasa-arvoisen mahdollisuuden nauttia liikunnasta ja kulttuurista Kuopiossa”, kertoo hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen.

Hyvinvointirannekkeen palveluiden lisäksi kaupunki tarjoaa toki maksutta alle 18-vuotiaille edelleen muun muassa kirjastopalveluja, kaupungin museoiden palveluja sekä Kuvakukon lapsille ja nuorille tuotettuja kohdennettuja palveluita (koululaisnäytökset, päiväkotien elokuvafestivaalit). Myös supersyysloman ja hyperhiihtoloman maksuton tarjonta sekä K9-kortin sisältö säilyvät ennallaan.

Hyvinvointirannekkeelle keksitään syksyllä iskevämpi nimi ja etsitään ”rannekelähettiläät” eli lapsia ja nuoria, jotka kertovat sosiaalisessa mediassa rannekkeen käytöstä vertaisilleen ja antavat palautetta palvelun kehittämiseksi. Lähettiläät saavat rannekkeensa maksutta.

Suomen itäisin kulttuurifestivaali, nyt seitsemättä kertaa järjestettävä Karhufestivaali on julkaissut vuoden 2020 veistokilpailun osallistujien esittelyt. Moottorisahoin käytävässä kilpailussa karhunveiston mestaruutta on tavoittelemassa 25 veistäjää.

Mukana on kokeneita konkareita, mutta myös ensikertalaisia, joukossa nuoria vasta-alkajiakin. Koronatilanteesta johtuen kaikki osallistujat ovat Suomesta. Osa kilpailijoista käyttää sääntöjen sallimaa avustajaa, ja heidät mukaan laskien kisakentällä nähdään kaikkiaan lähemmäs 40 tekijää. 

Karhufestivaali järjestetään Ilomantsissa 13.–15.8. Kyseessä on ITE-taiteen 20-vuotisjuhlavuoden suurin yksittäinen tapahtuma. Festivaalin pääjärjestäjä on Maaseudun Sivistysliitto alueellisine yhdistyksineen.

Vapaalla tyylillä

ITE-taiteen juhlavuonna veistokilpailun teema Vapaa tyyli – Freestyle antaa tilaa mielikuvitukselle ja kekseliäisyydelle.

- Vapauksia on enemmän, mihin Suomessa on lajin piirissä totuttu. Oikeastaan mitään ei ole kielletty. Esimerkiksi veistosten pintakäsittelylle ei aseteta lainkaan rajoituksia, sanoo festivaalin johtaja Timo Reko.

Kilpailun palkinnoista päättävä tuomaristo koostuu taiteen, puunkäsittelyn, luonnontuntemuksen ja paikalliskulttuurin edustajista. Tuomaristoa johtaa taiteilija Veli Granö.

Yleisö pääsee äänestämään omaa suosikkiaan elokuun loppuun saakka sekä paikan päällä että some-kanavilla.

Koronatilanne on huomioitu järjestelyissä

Korona-pandemia pani Karhufestivaalin järjestäjät harkitsemaan vakavasti tapahtuman peruuttamista.

– Festivaali haluttiin kuitenkin toteuttaa, ja mieluummin muokkasimme järjestelymme tilanteen mukaisiksi. Veistopaikat on siirretty sivummalle Ilomantsin pääkadun varrelta Katri Vala Kulttuurikeskuksen lähimaastoon ja metsikköön. Yleisömäärän rajoituksissa noudatetaan valtakunnallista ohjeistusta, ja suurimmat katsojamäärät kokoava pikaveistokilpailu on jätetty pois ohjelmasta. Tapahtuman tunnelmia välitetään YouTuben ja sosiaalisen median kanavilla, joten ainakin tällä tavoin yleisö varmasti pääsee seuraamaan kisan etenemistä, Timo Reko kertoo.

Ilomantsi – karhuveistosten kylä

Karhufestivaaleilla syntyvät veistokset jäävät Ilomantsiin, ja kesäkaudeksi niitä levitetään eri puolille kirkonkylää yritysten pihoille. Vuosittain muuntuva ja laajeneva veistospuisto kantaa nimeä Tuhannen karhun maa. - Eräänlainen matkailunähtävyys tämä alkaa olla, ja kävijöitä tulee kauempaakin veistoksia katsomaan, Timo Reko sanoo.

Kylämiljööstä paikkansa ottava veistospuisto kuuluu Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kansainväliseen ohjelmistoon.

Tänä kesänä festivaalin organisaatio on myös palkannut kylätaiteilijan. Tehtävässä toimii heinä-elokuun ajan Vuoden ITE-taiteilijan titteliä kantava Paula Huhtanen. Hänen Ilo ylimmillään -näyttelynsä kuuluu niin ikään tapahtuman kokonaisuuteen.

KUVA:

Kuvassa vuoden 2019 Karhufestivaalin veistokilpailun osallistujia. Kuva, Riitta Johanna Laitinen / MSL:n kuva-arkisto.

LINKKEJÄ:

Veistäjien esittelysivu täällä.
Veistokilpailun säännöt täällä.
Karhufestivaalista lisää: www.karhufestivaali.fi.

LISÄTIETOJA:

Karhutiimin yhteystiedot täällä.

Tiedotteen lähettäjä:
Raija Kallioinen
Kulttuurituottaja
Maaseudun Sivistysliitto
puh. 040 5636 876
raija.kallioinen@msl.fi

Järvenpään kaupungin kulttuuripalvelut varaa 50 000 euroa osallistuvaan budjetointiin. Ideahaku on auki 30.9.2020 asti. Myös Järvenpään Palloseura JäPSin pelaajat ja Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen aktiivit tsemppaavat ideoimaan, vaikka keskellä kesähellettä!

Osallistuva budjetointi on kansanvaltaa, jolla tullaan rakentamaan ainutlaatuista kaupunkikulttuurin juhlavuotta 2021. Koko vuosi on omistettu 70-vuotiaan Järvenpään juhlistamiseen.

Kaupunkikulttuuriin ideoita voi kirjata verkkokyselyyn www.jarvenpaa.fi/osallistuvabudjetointi aina syyskuun loppuun.

Ideakatsaus 26.6.2020

Järvenpääläisiltä (ja myös muilta) onkin ideoita jo poikinut. Kaupunkikulttuurin laajan teeman alle mahtuu muun muassa maastopyöräilyä, tietokirjallisuuden päivää, skeittaus- ja skuuttausvalokuvanäyttelyä, performanssia ja useampi ehdotus kirsikkapuupuiston istuttamiseksi Rantapuistoon.

Brasiliassa 1980-luvulla kehitetty osallistuva budjetointi syntyi sosiaalisten olojen parantamiseen, ja siihen se edelleenkin sopii. Tällaisia ehdotuksia muistuttavat nuorisokahvila Niemennokan huvilaan tai kaupunkilaisen välinelainaamo Tuusulanjärveen tutustumiseksi.

Yrittäjät ovat tärkeässä roolissa tekemässä juhlavuotta, joten esimerkiksi historia-aiheiset opastukset tai paikallisen yrittäjän seinään taiteiltu Järvenpää-aiheinen seinämaalaus ovat nyt ehdotettuja esimerkkejä, miten yrittäjä voi hakea mukaan bisneksellään.

Sinä päätät

Osallistuvan budjetoinnin ehdotuksista äänestetään lokakuussa 2020. Äänioikeutettuja ovat kaikki yli 13-vuotiaat. Ideointivaihetta pidennettiin, ja äänestysaikaa siirrettiin myöhäisemmäksi koronaviruspandemian poikkeusolojen takia.

Valtaa ja vastuuta

Inspiroidu tekemään ehdotus, joka toteutuu Järvenpäässä. Rajauksena on toive, että ehdotuksesta löytyisi toteuttajia: kaupunki ei lähtökohtaisesti toteuta tai ylläpidä ideoita, vaan vastuu on ehdottajalla. Kannattaa ehdottaa, kuka lähtisi kanssasi asiaa tekemään: mikä yhteisö, yhdistys, instituutio, ammattikunta tai harrastajaporukka. Ideointiin saa myös tukea niin sanotulta osbu-delegaatiolta, katso yhteystiedot www.jarvenpaa.fi/osallistuvabudjetointi

Inspiraatiota

https://youtu.be/c7CJqPa9LKQ JäPsin pelaajat heittelevät ideoita (ja palloa)

https://youtu.be/1lItBX0c_YQ Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen aktiivit ryhtyvät tuumasta toimeen.

Lisätietoja: 

osallisuuden erityisasiantuntija Pilvi Kallio-Meriläinen,  p. 040 315 3737 (lomalla 8.7.-22.7.)                              etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Elisa Viihteen alkuperäissarja Häräntappoase tuo Anna-Leena Härkösen vuonna 1984 julkaistun klassikkoteoksen 2020-luvulle. Nuorten näyttelijöiden tähdittämän sarjan kuvaukset alkavat heinäkuussa 2020, ja sarja saa ensi-iltansa Elisa Viihde Aitiossa keväällä 2021.

Anna-Leena Härkösen 17-vuotiaana kirjoittamasta esikoisteoksesta on valmisteilla nykyaikaan sijoittuva kahdeksanosainen Elisa Viihteen alkuperäissarja. Pääosin Tampereen seudulla kuvattavan sarjan ovat käsikirjoittaneet HasBeen-sarjan luoja Oskari Sipola sekä aiemmin muun muassa Putousta käsikirjoittanut Oona Haapaniemi. Nuoruuteen liittyviä asioita rohkeasti käsittelevän klassikkoteoksen uuden toteutuksen ohjaa aiemmin mainoksia, lyhytelokuvia ja musiikkivideoita ohjannut Petra Lumioksa.

Idea Häräntappoaseen uudesta tulkinnasta syntyi Oskari Sipolan vuosina 2018‒2019 esitetyn HasBeen-nuortensarjan ilmestyttyä. Häräntappoase-romaanin julkaisuvuonna syntynyt Sipola innostui ideasta ja totesi, että kirjan teemat ovat ikuisia, mutta näyttäytyvät 2020-luvulla hieman eri valossa kuin muutamaa vuosikymmentä aiemmin.

Sarjan tähtinä nähdään 16‒19-vuotiaita näyttelijöitä, jotka valittiin mukaan lähes kahdensadan hakijan joukosta. Häräntappoase-sarjan nuoret ovat Rebekka Baer, Elsa Brotherus, Carola Hakola, Ofelia Hanttu, Romeo Lahti, Noa Lange, Sulo Laukkanen ja Tuure Taskinen.

‒ Uusi tulkinta Anna-Leena Härkösen klassikkoteoksesta tuo tutun tarinan nykyhetkeen ja tarkastelee sen teemoja z-sukupolven linssin kautta. Tyhjenevä maaseutu ja langattomien verkkojen yhdistämä maailma tarjoavat taustakankaan kysymyksille itsenäisyydestä, kasvamisesta, rakkaudesta, seksistä ja sukupuolista, jotka kaikki kohtaavat murrosiän kurimuksissa. Kameran edessä ja takana esiin marssii 90- ja 2000-lukujen tekijäsukupolvi, ja on etuoikeus olla vetovastuussa tämän porukan debyytissä, konseptin kehittäjä, käsikirjoittaja ja tuottaja Oskari Sipola kommentoi.

Anna-Leena Härköseen oltiin yhteydessä heti kun uuden sarjan konsepti alkoi olla selvillä. J. H. Erkon palkinnon vuoden 1984 parhaasta esikoiskirjasta saanut kirjailija hämmästyi:

‒ Yllätyin kuullessani, että esikoisromaanistani suunnitellaan sarjaa. Kirjan ilmestymisestä on yli 30 vuotta, ja siitä oli tehty tv-sarja jo 90-luvulla. Alkuun epäröin, mutta kun minut on pienin askelin totutettu muutoksiin, olen innoissani. Häräntappoaseesta on mahdollista tehdä uusi, raikas versio, jossa perusasetelma on kuitenkin sama kuin alkuperäisteoksessa: kahden nuoren ihmisen rakkaus ja itsensä etsiminen tässä maailmassa. Olen otettu siitä, että romaanini saa vielä nykyäänkin tekijät innostumaan ja odotan suurella mielenkiinnolla tulevaa, Anna-Leena Härkönen kertoo.

‒ Elisa Viihde tunnetaan monipuolisista ja laadukkaista alkuperäissarjoistaan, joita tehdään kunnianhimoisesti ja suomalaista draamaa eteenpäin vieden. Tällainen on myös Häräntappoase-sarja, joka säilyttää sukupolvikokemukseksi nousseen klassikkoromaanin alkuperäiset teemat, mutta huomioi maailman muuttumisen omaperäisillä tavoilla, toteaa Elisan sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela.

Sarjan Elisa Viihteelle tuottaa Welhofilmi yhteistyössä tuotantoyhtiö Legendan ja Film Tampereen kanssa.

Elisa Viihde on julkaissut vuodesta 2014 alkaen 20 alkuperäissarjaa, joita ovat muun muassa Huone 301, Ivalo ja Kaikki synnit (ks. lisää täältä). Tulevia sarjoja ovat lakidraama Pohjolan laki, komediat Makkari ja Mister8 sekä trilleri Munkkivuori.

Kuvat medialle >>

Sarjan tiedot:

Ohjaaja: Petra Lumioksa

Käsikirjoitus: Oona Haapaniemi ja Oskari Sipola

Konsepti ja tuotanto: Oskari Sipola

Rooleissa: Rebekka Baer, Elsa Brotherus, Carola Hakola, Ofelia Hanttu, Romeo Lahti, Noa Lange, Sulo Laukkanen ja Tuure Taskinen

Yhteystiedot medialle:  

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Liekki Promotion, Nora Norrlin, p. 040 846 0116, nora.norrlin@liekkipromotion.com 
Elisa Viihde: Elisa Viestintä p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi  
Welhofilmi Oy: p. 050 552 2376, oskari@welhofilmi.fi

Turun kaupunki julistaa avoimen taidekilpailun Tommilankadun päiväkotiin suunniteltavasta taidekokonaisuudesta. Kilpailu on avoinna kaikille Suomessa toimiville taiteilijoille 1.7.-30.9.2020. Tarkemmat ohjeet osallistumiseen löytyvät osoitteesta www.turku.fi/tommilantaidekilpailu.

Taidetta päiväkodin sisä- ja ulkotiloihin

Kilpailussa teoksia voi ehdottaa tulevan rakennuksen sisä- ja ulkotiloihin. Taideteosten toteutukseen on varattu yhteensä 58 000 €.

Tommilankadun päiväkodissa tulee toimimaan seitsemän ryhmää, joissa on yhteensä 152 lasta. Henkilökuntaa rakennuksessa tulee olemaan noin 30. Tulevan päiväkodin toiminnassa tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on mahdollisimman avoin ja liikuntapainotteinen.

Teokset valitaan lokakuun 2020 aikana

Kilpailussa jaetaan kolme palkintoa, jotka ovat yhteisarvoltaan 10 000 €. Määräajassa saapuneet ehdotukset arvioi tuomaristo, jossa on edustajia kaupungin toimitilojen rakennuttaminen -yksiköstä, pääsuunnittelusta vastaavasta arkkitehtitoimistosta, kasvatus- ja opetuslautakunnasta, kaupunkiympäristölautakunnasta, Turun museokeskuksesta ja Suomen Taiteilijaseurasta. Tuomaristo valitsee palkittavat ja toteutettavat teokset lokakuun aikana.

Kilpailun tuomaristo valitsee ehdotuksista taiteellisesti, teknisesti ja taloudellisesti sopivimman ehdotuksen toteutettavaksi. Arvioinnissa painotetaan ehdotuksen visuaalista sijoittumista osaksi rakennuksen sisä- ja/tai ulkotiloja sekä sisällöllistä yhteyttä rakennuksen käyttötarkoitukseen, sen arkkitehtuuriin ja päiväkodin toimintakulttuuriin.

Kilpailun tulokset julkistetaan lokakuussa 2020. Rakennus valmistuu käyttöönsä tammikuussa 2022.

Lisätietoja:
Ville-Matti Rautjoki, apulaisintendentti
puh. 040 1842 119, ville-matti.rautjoki@turku.fi
Turun museokeskus, Turun vapaa-aikatoimiala

Yksi Helsingin keskustan harvoista pihapuistossa sijaitsevista terasseista aukeaa 1.7.2020 Kansallismuseon Kesäpihalla. Terassi on avoinna keskiviikosta lauantaihin klo 14-20 säävarauksella. Kansallismuseon museokahvilasta ja Puutarhaterassista vastaa Kanresta Oy.  

Omenapuiden katveessa toimiva 30-paikkainen Puutarhaterassi tarjoaa laadukkaita juomia virvokkeista samppanjaan ja erikoisoluisiin. Myös museon sisältä Museokahvilasta ostetut tuotteet voi nauttia pihapuiston paviljongissa.

Tavoite on tarjota erilainen, salaisen puutarhan omainen hetki vastapainona katujen vilinälle. Terassi on avoinna alkusyksyyn asti säiden ja kysynnän mukaan. 

Kansallismuseon Kesäpiha on vehreä ja suojaisa pihapuisto aivan kaupungin keskustassa, ja pihalla on kesän mittaan useita tapahtumia. Esimerkiksi 7.7.2020 Kesäpihalla ja Kansallismuseota ympäröivillä muureilla aukeaa kansainvälisen juryn kuratoima Helsinki Photo -valokuvafestivaali.  

Lisätiedot:  

Maria Koivula, toimitusjohtaja, Kanresta Oy, 050 366 2382

Lappeenrannan kesä on täynnä nähtävää ja koettavaa. Lappeenrantalaisia sekä muualta saapuvia matkailijoitakin hurmataan monin eri tavoin.

Kotimaan mediassa Etelä-Karjalan Monacoksikin tituleeratun Lappeenrannan kesän suosikkikohde Hiekkalinna avautuu 1.7. ja avaa heinäkuun matkailu- ja tapahtumatarjonnan. Heinäkuun viikonloppuina järjestettävät pop up -esitykset sekä satamassa ja linnoituksessa liikkuvat perinneratsukot loihtivat lisää eloa kesäiseen Lappeenrantaan. Tv-sarja Sorjosen kuvauspaikkakierrokset puolestaan tarjoavat tietoa tv-sarjan kulisseista sekä Lappeenrannan historiasta.

Matkailujohtaja Mirka Rahmanin mukaan kesäkuussa Lappeenrannan kesänviettotarjonta painottui vielä pääasiassa luontokohteisiin sekä itsekoettaviin reittielämyksiin koronatilanteen vuoksi.

- Heinäkuussa kesä-Lappeenranta puhkeaa kunnolla kukkaan ja luvassa on paljon erilaisia esityksiä, musiikkia ja nähtävää koko perheelle. Sykkivän satama-alueen ja risteilyjen lisäksi kannattaa toki edelleen suunnata myös Saimaalle ja alueemme upeisiin luontokohteisiin sekä noudattaa nykyhetken mukaisia ohjeistuksia esimerkiksi turvaväleihin liittyen.

- Elokuussa järjestämme muun muassa elokuun tapahtumasunnuntait sekä perinteiset Linnoituksen Vanhankaupungin päivät, kaupungin Avoimet ovet ja Greenreality-karnevaalin sekä tietysti kesäkauden päättävän Sataman valot. Elokuun tapahtumista tiedotamme erikseen myöhemmin.

Rahman kertoo, että Lappeenranta panostaa tänä kesänä erityisesti kotimaan matkailuun, ja kaupunki olikin vahvasti mukana 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjassa.

- Näymme myös eri puolille Suomea kohdennetussa Kesä Saimaalla 2020 -digikampanjassa sekä suur-Helsingin alueen media- ja viestintäkanavissa. Viestitämme, että Lappeenrantaan kannattaa piipahtaa päiväksi tai viivähtää täällä pidempäänkin. Tämän sanoman mukainen rummutus jatkuu aina lokakuulle asti.

- Matkailuneuvontamme on saanutkin muualta Suomesta jo runsaasti yhteydenottoja sekä esimerkiksi välinevuokrauspyyntöjä sekä varauksia Sorjosen kuvauspaikkakierroksille.

Hiekkalinnalla veistoksia ja välinevuokrausta

Lappeenrannan linnoitusniemen kärjessä sijaitseva Hiekkalinna on avoinna 1.7.–30.8. päivittäin klo 10–21. Hiekkalinnalla pääsee ihailemaan tänä vuonna viittä erilaista veistosta, joiden aiheina ovat kaikkien rakastama perinteinen hiekkalinna, tv-sarja Sorjonen, IsoKristiina, Greenreality ja Saimaa Geopark.

Hiekkalinnalla on mahdollisuus myös seurata kohokuvien eli reliefien veistämistä 1.-3.7. aikana ja keskustella niitä työstävän veistäjän kanssa.

Hiekkalinnalta voi tuttuun tapaan lähteä sujuvasti tutustumaan Lappeenrantaan ja Saimaaseen. Alueella sijaitsevasta kaupungin matkailuneuvonnan pisteestä voi vuokrata yhteistyökumppani Drakkar Finland Oy:n kanootteja, kajakkeja, koko perheen soutuveneen airoilla tai sähköperämoottorilla, SUP-lautoja, retkipyöriä, maastopyöriä ja sähköpyöriä. Lisäksi Hiekkalinnalla sijaitsee yksi kaupunkipyörien pysäkkipaikka, josta pyörän voi vuokrata tai jonne sen voi palauttaa.

Hiekkalinnalta pääsee myös yhteistyökumppanien järjestämille melonta-saunalautta- ja pyöräily-saunalauttayhdistelmäretkille. Vuokrausvälineistöä on puolestaan laajennettu retkeilyn perustarvikkeisiin, jotta matkailijat pääsevät paremmin tutustumaan Saimaaseen ja yöpymään sen saaristossa.

Lisätietoa Hiekkalinnasta sekä vuokraus- ja retkitoiminnasta löytyy Hiekkalinnan verkkosivustolta.

Sorjosen kuvauspaikkakierrokset johdattavat tv-sarjan taustoihin

Sorjosen satamakierros johdattaa tv-sarjan rikospaikoille Lappeenrannan linnoitukseen ja satamaan. Kierros on nyt päivitetty tv-sarjan joulukuussa 2019 ensiesityksessä olleen kolmannen kauden tapahtumilla.

Heinäkuun kierrokset järjestetään pe 10.7., la 11.7., ti 14.7., to 16.7., ke 22.7., pe 24.7. sekä ti 28.7. ja to 30.7. Elokuun kierroksia on tarjolla klo 16-17 pe 7.8. ja la 15.8.

Lähtö kierrokselle tapahtuu Hiekkalinnan matkailuneuvonnasta klo 16, kierroksen kesto noin 1 tunti.

Ilmoittautumiset kierroksille tulee tehdä Lappeenrannan matkailuneuvonnassa (Kauppakeskus IsoKristiina, puh. 05 667 788,  lappeenranta@gosaimaa.com) tai Hiekkalinnan infopisteellä (Satamatie 11, puh. 040 572 2224). Kierrokselle voi ilmoittautua mukaan myös sähköisesti Lakeland Experiences -palvelussa. Hinta on 15 €/henkilö ja yhdelle kierrokselle mahtuu maksimissaan 10 henkilöä.

Myös Sorjosen keskustaan sijoittuva päivitetty kuvauspaikkakierros on tilattavissa matkailuneuvonnasta (lappeenranta@gosaimaa.com)  vähintään viiden hengen ryhmille tai 75 euron maksusta.

Pop up -esitykset ilahduttavat keskustan alueella

Pop up -konsertit ilahduttavat heinäkuun viikonloppuina klo 10-18 välisenä aikana ympäri keskustaa puistoissa, toreilla ja aukioilla sekä myös Hiekkalinnalla. Esitysten tarkkaa aikaa ja paikkaa ei ilmoiteta etukäteen, vaan niitä pääsee seuraamaan sattumalla oikealle paikalle oikeaan aikaan.

Luvassa on muun muassa balettia, tankotanssiryhmä, sirkusesityksiä ja paikallisia musiikkiyhtyeitä. Esitykset voivat kestää viidestä minuutista kahteenkymmeneen minuuttiin. Esiintyjiin voi tutustua kaupungin verkkosivustolla.

Perinneratsukot ratsastavat linnoituksessa ja satamassa

Perinteisiin punaisiin housuihin ja luurankotakkeihin pukeutuneet ratsuväen edustajat ratsastavat linnoituksessa ja satamassa 1.7.-1.8. välisenä aikana ke-su klo 11-16. Perinneratsukot voi nähdä myös kaupungin järjestämissä elokuun tapahtumissa.

Iltasoitto jatkuu elokuun loppuun asti

Kesäiltojen tunnelmiin virittää aina elokuun loppuun saakka joka ilta klo 20 vesitornista kajahtava iltasoitto. Perinteiseen tapaan iltasoittona kuullaan Karjalan kunnailla, jonka edesmennyt director musices Hannu Sopanen tulkitsee trumpetillaan vuonna 2007 nauhoitetulla äänitteellä.

Matkailuneuvonta ohjaa kesänviettoon ja luontokohteisiin

Lappeenrannan kaupungin matkailuneuvonta opastaa muun muassa alueen luontokohteisiin ja tarjoaa ajankohtaista tietoa Lappeenrannan seudun käyntikohteista, tapahtumista ja aktiviteettimahdollisuuksista. Lisäksi matkailuneuvonnasta voi noutaa itselleen uuden Linnoituksen esitteen ja Saimaan kiertomatkakartan.

Matkailuneuvonta palvelee kauppakeskus IsoKristiinassa (Brahenkatu 5) ja 1.7. alkaen Hiekkalinnalla (Satamatie 11).

IsoKristiinan matkailuneuvonnan yhteystiedot ja aukioloajat ovat esillä matkailuneuvonnan verkkosivulla. Hiekkalinnan infopisteen yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät puolestaan Hiekkalinnan verkkosivulta.

Lisätietoja:

Matkailujohtaja Mirka Rahman,
puh. 040 849 9161, mirka.rahman(a)lappeenranta.fi

Tietoa kesän tapahtumatarjonnasta:

lappeenrantaevents.fi

tapahtumat.lappeenranta.fi

Tietoa Lappeenrannan matkailukohteista sekä mm. ulkoilu- ja retkeilyreiteistä: visitlappeenranta.fi

Lahden taidemuseon kokoelma-aineistoja on julkaistu Finna-palvelussa osoitteessa museot.finna.fi. Teokset löytyvät Lahden kaupunginmuseon alta. 

Lahden museot on ollut mukana Finnassa vuodesta 2017 julkaisten aineistoja kuva-arkistosta ja kulttuurihistoriallisista kokoelmista. Tarjontaa täydennetään nyt taidekokoelmilla, mikä on mahdollista Lahden museoiden liityttyä Museoliiton ja Kuvaston Taidekokoelmat verkossa -sopimukseen. Taidekokoelmien avaaminen Finnassa parantaa niiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä ja lisää tietoa Päijät-Hämeen alueen taiteesta. Finna.fi on hakupalvelu, josta löytyy vapaasti selattavia aineistoja suomalaisista arkistoista, kirjastoista ja museoista. 

Lahden taidemuseon aineisto on vapaasti käytettävissä, kaupallinen käyttö ja teosten muokkaaminen on kuitenkin kielletty. Lisäksi jos aineistoja käyttää julkisesti, on tekijä ja lähde mainittava.

Lahden taidemuseon kokoelmissa on kaikkiaan yli 9000 taideteosta. Finnassa julkaistaan aluksi niistä noin 300 teosta, jotka koostuvat Helmiä Lahden taidemuseon kokoelmista -julkaisussa (2018) esitellyistä teoksista, kuten Viipuri-säätiön kokoelmasta sekä Lahden kaupungin julkisista veistoksista. 
- Julkaistavien teosten valikoimaa tullaan täydentämään, joten Lahden museoiden Finna kannattaa laittaa seurantaan, sanoo aluetaidemuseotutkija Elisa Lindell.

Aineistojen julkaisu ajoittuu Lahden taidemuseon 70-vuotisjuhlavuoteen. Lahden taidemuseon kokoelmien perustan loivat Viipurin taidemuseosta vuonna 1939 sodan tieltä evakuoidut taideteokset, jotka päätyivät museolle kun Rautalammilla Peuran museossa varastoituna ollut kokoelma jaettiin Lahden ja Hämeenlinnan kesken. Teoksista 70 saatiin Lahteen. Onkin luontevaa, että Viipuri-kokoelma julkaistaan kokonaisuudessaan Finnassa ensimmäisten taidemuseon aineistojen joukossa. Kokoelma sisältää ulkomaisia maalauksia vuodesta 1849 lähtien vuosisadan vaihteeseen sekä kotimaista taidetta 1800-luvun lopulta vuoteen 1936 saakka. Kokoelman helmiä ovat muun muassa Ivan Aivazovskin, Ilja Repinin, Ferdinand von Wrightin, Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Johannes Takasen, Juho Rissasen ja Ragnar Ekelundin teokset.

Finnassa julkaistavat teokset valottavat taidekokoelmien kehityskulkuja tämän päivän Päijät-Hämeeseen. Myös Lahden taidemuseoon talletetut kokoelmat, kuten Suomen Taidepiirtäjäin liiton kokoelma pääsevät esille. Taiteilijoita tässä joukossa ovat muun muassa Hugo Simberg, Fanny Churberg, Juhani Harri, Mauno Hartman, Jorma Kardén, Pentti Papinaho, Pekka Syrjälä ja Marjatta Tapiola.

Lahdessa on runsaasti julkisia veistoksia niin keskustassa kuin lähiöissäkin. Näitä Lahden kaupungin julkisista veistoksista julkaistaan nyt Finnaan noin 70. Tuttuja ja ennestään tuntemattomia teoksia voi tunnistaa katukuvasta ja etsiä niiden tiedot käsiinsä Finnasta. Tekijöitä ovat esimerkiksi Wäinö Aaltonen, Viktor Jansson, Olavi Lanu, Virpi Kanto, Sami Leutola ja Satu Loukkola.

Lahden uusi taide-, juliste- ja muotoilumuseo LAD on parhaillaan rakenteilla ja nyt julkaistavat taideaineistot toimivat apuna akuuttiin taidenälkään ennen uuden museon avautumista. 

Lisätietoja:

aluetaidemuseotutkija Elisa Lindell, elisa.lindell@lahti.fi, 044 482 6371

museoamanuenssi Liisa Mäkitalo, liisa.makitalo@lahti.fi, 044 482 6119

Suomalainen Maston Oy on kehittänyt aidon ekologisen liitu sprayvärin. Sävyt ovat ihania pastelleja ja tuntuma verrattavissa tuttuun ja turvalliseen katuliituun. Uskallatko antaa lapsesi maalata tällä autosi? -minä uskallan

Maston Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Parviainen antoi liitu sprayt naapurin lapsille, jotka silmät suurina kysymysmerkkeinä ottivat haasteen vastaan maalaamalla edustusauton uuteen uskoon.

”Super cool, kuin yhdestä suusta! Lähteehän tämä pois? Maali levittäytyi ihanan tasaisesti ja kuivui nopeasti eli työskentely oli nopeaa ja tehokasta. Seuraavaksi aiotaan maalata laatoille hyppyruudut.”

Metallipintojen lisäksi Maston Liitu eli Chalk soveltuu asfaltille, nurmikolle, hiekkaan, metallille, lasille, lumelle, jäälle jne. Se on helppokäyttöinen suihkutettava liituväri, joka kuivaa noin 2-8 minuutissa, olosuhteista riippuen sekä sen voi pestä pois vedellä.

Maston Liitu on turvallinen vesiohenteinen liuotinvapaa sprayväri. Liidun voi pestä pois kohteesta vedellä vahingoittamatta luontoa. Voit maalata jopa nurmikkoa joten tuote soveltuukin ulkokäyttöön.

Maston Liituvärejä on 6 eri sävyä ja pakkauskoko on 150 ml. Tuotteen suositushinta 6,95€ ja tulevat markkinoille heinäkuussa. 

Lisätietoja:

Myyntijohtaja Jyri Arponen | 0400 620 447 | jyri.arponen@maston.fi

Maston Oy |  www.maston.fi

Video: https://bit.ly/2BbOVrU
Maston web-sivuilla tuotteet: https://bit.ly/30Jxh9x

Suomalaiseksi designklassikoksi syntyneen Nolla -mökin pohjalta kehitetty luontomatkailukonsepti julki. Start up yhtiön tavoitteena rakentaa Pohjoismaihin 200 mökin luontomatkailuverkosto vuoteen 2022 mennessä.

The Nolla Company julkaisee hiilineutraaliin luontomatkailuun tähtäävän majoituskonseptin. Matkailijat pääsevät tulevaisuudessa kokemaan Pohjoismaiden ainutlaatuisen luonnon eri puolille syntyvien Nolla -retkeilykohteiden kautta.

Yhtiön alkuvaiheen rahoittajaksi lähti suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö Toivo Group Oy. ”Kun start up yrittäjät Robin Falck ja Joel Uussaari esittelivät luontomatkailukonseptinsa, ymmärsimme heti, että kyseessä on tulevaisuuden megatrendi. Meillä kaikilla on moraalinen velvollisuus kehittää ajatteluamme ja toimintaamme niin, että jätämme tuleville sukupolville perinnöksi monimuotoisemman, puhtaamman ja elinvoimaisemman ympäristön. Nolla on tästä konkreettinen esimerkki, jonka tarinassa haluamme ehdottomasti olla mukana – Markus Myllymäki, Toimitusjohtaja, Toivo Group Oy.

Ensimmäiset Nolla luontomatkailukohteet

Yhtiön tavoitteena on, että Helsingin edustan Isosaaressa, sekä saaristomeren eteläosassa sijaitsevalla Utön saarella on mahdollista majoittua jo tänä kesänä. Kohteet tulevat kaikkien varattavaksi Nollan nettisivujen kautta, kun tarvittavat viranomaisluvat on saatu. Hotel Rantapuiston yksityisrannalla sijaitseva Marimekkonolla on jo kaikkien vuokrattavissa. ”Meillä on useita kohteita työn alla ja uskon, että pääsemme vielä tämän vuoden aikana tiedottamaan uusista avauksista mm. Nuuksiossa.”– kertoo Nollan Joel Uussaari. ”Ilokseni voin todeta, että olemme saaneet yhteydenottoja jo ennen konseptin julkaisua niin Ruotsista, Norjasta, kuin Tanskastakin”– Uussaari jatkaa.

Hanki oma Nolla

Nolla -mökit tulevat kaikkien saataville 2.7.2020 klo 15.00. Oman Nollan voi tilata helposti netistä osoitteesta www.nollacabins.com/ennakkotilaa (sivusto aukeaa 2.7.2020 klo 15). Nollan hankkiminen on tehty mahdollisimman helpoksi, sillä täysin kalustettu ja varusteltu Nolla toimitetaan aina asennettuna kohteeseen. Toimitusaika on noin 6 viikkoa tilauksesta. Omaa Nollaa voi vuokrata AirBnb -tyyppisesti Nollan nettisivujen kautta.

Nolla -yrittäjäksi?

The Nolla Company etsii yhteistyökumppaneita matkailupalvelualan yrityksistä tarjoamaan Nolla -kohteita ympäri Pohjoismaita.”Olemme kehittäneet matkailupalvelualan yrityksille helpon ja kustannustehokkaan tavan laajentaa toimintaansa ympäristöarvot huomioiden. Pystymme tarjoamaan yrittäjille investointirahoitusta, autamme heitä alkuun projektiensa kanssa ja toimimme operatiivisen toiminnan tukena” - Joel Uussaari.

Toimittajilla on mahdollisuus tutustua Hotel Rantapuistossa sijaitsevaan Marimekkonollaan torstaina 2.7. Tilaisuus alkaa klo 14.00 ja päättyy klo 16.00. Ilmoittautumiset: joel@nollacabins.com/ 045 157 0535.

Suomen suurin kesätaidetapahtuma Finlayson Art Area tuo tänä kesänä Tampereen vanhalle tehdasalueelle luonnon ja värit. Finlaysonin alueella nähdään muun muassa vihertaideteoksia, luonnon tilaa kantaaottavia teoksia ja katumaalauksin kukkivaa asfalttia. 

FAA20 taiteilijat ja näyttelykokonaisuudet:

Petri Eskelinen

Neljä linssiteosta. Suolavedellä täytetyt linssit kääntävät maiseman ylösalaisin. Media 54:n katto; Café Katon terassi ja Näsijärven puoleisen kattokävelyradan terassi.

Grafiikanpaja Himmelblaun 30-vuotisjuhlanäyttely

Esillä grafiikanpajalla tehtyjä klassikkoja sekä uutta tuotantoa. Mukana muun muassa Richard Deacon, EGS, Outi Heiskanen, Pentti Kaskipuro, Tiina Kivinen, Marika Mäkelä, Osmo Rauhala, Sean Scully sekä sarja tänä keväänä syntyneitä grafiikanteoksia Finlaysonin alueesta Finlaysonin 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Tuomo Rosenlundilta. Grafiikanpaja ja galleria Himmelblau, Vanhan tehtaan neljäs kerros, Finlaysoninkuja 9.

Klaus Haapaniemi

Xenia-sarjan grafiikanteoksia ja Lilac-tapetti Café Katossa. Klaus Haapaniemi tunnetaan Suomessa erityisesti Iittalan Taika-astiaston suunnittelijana. Kansainvälisten brändien suunnittelijana meritoitunut Haapaniemi on toteuttanut Grafiikanpaja Himmelblaussa sarjan grafiikanteoksia, joita on esillä kattokahvilassa. Media 54:n katto.

Kaarina Kaikkonen

Ensimmäisen Finlayson Art Arean (2015) rakastettu ja toivottu pikkutakki-installaatio Varjoon tuotu Finlaysonin 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jälleen Satakunnankadun ylle. Lehtiaiheinen veistos Suolla syntynyt tervehtii kävijöitä Vanhan tehtaan sisääntuloaulassa, Väinö Linnan aukio 13.

Kaisu Koivisto

Videoteos Iloinen avaruus, Himmelblaun Minicinema, Media 54:n käytävä.

Henrietta Lehtonen

Jokeltelevaa vauvaa esittävä herkkä videoteos Infant (1995), Finlaysonin kirkko. Teos on ollut aikaisemmin esillä San Giovanni in Bragoran kirkossa Venetsian biennaalissa 1995. Yhteistyössä Finlaysonin kirkko ja Tampereen Taiteilijaseura. Videoteos Über-Ich (2020) on äänetön ja lyhyt kooste ilmiöstä, jota on vaikea saada kuvattua, Himmelblaun Minicinema, Media 54:n käytävä.

Jaakko Mattila

Akvarelleja ja alkydimaalauksia. Jaakko Mattilan uusissa akvarellimaalauksissa korostuu värin ja valon harkittu suhde, alkydimaalaukset ovat syntyneet nopeasti ja sattumalla on sijansa lopputuloksessa. Vooninki, Väinö Linnan aukio 13. 

Petri Merta

Videoteos Taide On (1992). Teoksessa esiintyvät taiteilijat Ilkka Väätti, Kaisu Koivisto, Henrietta Lehtonen, Reijo Mörö ja Hannu Riikonen. Himmelblaun Minicinema, Media 54:n käytävä.

Anna Pekkala

The Great White Trash-veistos käsittelee merten muovikatastrofia valkohain hahmon kautta. Kutomo-sali 1, Finlaysoninkuja 9, kerros 3B.

Anni Rapinoja

Kukkainstallaatio Elämänkehä ja viherinstallaatio, hyötypuutarha Vihreä, Media 54:n katto. Viherinstallaatio, kokemuksellinen kasvihuone Paratiisikokeilu, jossa kasvavat vihannekset, kukat ja mansikat, Väinö Linnan aukio. Kukkakirjoitus Iloa Tampereen Taiteilijaseuralle satavuotislahjaksi FAA:lta, Mältinrannan kukkapenkere. Yhteistyössä Biolan Oy. Rapinojan teoksiin liittyy olennaisesti pölyttäjien suojelu: FAA haluaa olla mukana pelastamassa pörriäisiä. Mehiläinen sairaala on rakennuttanut katolleen mehiläispesiä, yksi FAA:lle omistettu pesä sijaitsee Café Katon sisätiloissa lasin takana. Yhteistyökumppanina Mehiläinen sairaala.

Riku Riippa

Veistosnäyttely eri tiloissa Finlaysonin alueella. Riku Riippa tunnetaan pelkistetyistä, ihmishahmoisista veistoksistaan, joiden aihemaailman hän ottaa usein taidehistoriasta. Siperia, Media 54, ja Finlaysoninkuja 9.

Kyllikki Salmenhaara

Keramiikan zen-mestariksi kutsutun Kyllikki Salmenhaaran uniikkiteoksia taiteenkerääjä, liikemies Kyösti Kakkosen kokoelmista. Salmenhaara tunnetaan erityisesti unelman ohuista dreijatuista keramiikkamaljakoista. Vooninki, Väinö Linnan aukio 13. Yhteistyökumppanina Collection Kakkonen.

Juha Suonpää

Suomen metsien isosta kissasta, ilveksestä, kertova valokuvanäyttely Metsolan mirri parkkihallin rappukäytävässä ja ulkoseinässä, Finnpark Plevna. Yhteistyökumppanina Finnpark Plevna.

Työryhmä Anniina Puiras & Elina Puiras & Maarit Mäkinen

En minä niille laulanut on poikkitaiteellinen näyttely, jonka käsikirjoitettu tarina kertoo maalausten, valojen ja äänimaailman keinoin maailmasta, josta ihmiset ovat kadonneet ja vain eläimet ovat jäljellä. Puuvillasali, Finlaysoninkuja 9, kerros 2B.

Työryhmä Tuomo Rosenlund & Mika Hannula

Näyttely Hetken historia kertoo Finlaysonin alueen 200-vuotisesta historiasta piirrosten ja tekstien keinoin. Kutomo-sali 1, Finlaysoninkuja 9, kerros 3B.

Sanalankoja-sanataideteokseen kolme tekstiä kirjailijoilta Kirsti Kuronen, Antti Salminen ja Jyrki Vainonen. Tekstit sijaitsevat Itäiselläkadulla Finnpark Plevnan seinässä, Väinö Linnan aukiolla ja Päämääränkujalla. Aikaisempia tekstejä on kahdeksan eri paikoissa Finlaysonin alueella. Tekstit ovat paikkasidonnaisia ja uniikkeja tilaustöitä FAA:lle pirkanmaalaisilta ammattikirjailijoilta. Sanalankoja-teos on pysyvä ja ympärivuotinen. Yhteistyökumppanina Taiteen edistämiskeskus.

Design-katutaidetta

Katutaidetta Finlaysonin malleista ja Väinö Linnan teksteistä, Väinö Linnan aukio, Finlaysoninkuja ja Päämääränkuja. Yksi FAA:n odotetuimmista kohteista, katumaalausalue on uudistettu Finlaysonin 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Teemoina ovat historia, puutarha ja Väinö Linna. Vanhimmat mallit ovat vuodelta 1830. Väinö Linnan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kujilla ja pihoilla nähdään otteita Linnan teksteistä. Otteet on valittu teoksista Päämäärä, Musta rakkaus, Tuntematon sotilas sekä Täällä Pohjantähden alla I ja II.

Yhteistyökumppaneina Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy ja Tikkurila Oy. FAA kiittää Väinö Linnan perikuntaa tekstiotteiden käyttöoikeudesta.

Paikan päällä, 100-vuotiasta Tampereen Taiteilijaseuraa juhlistava näyttely, Finlaysonin palatsin puisto. Finlayson Art Area on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Taiteilijaseuran kanssa.

Avoin, iloinen ja monipuolinen

Finlayson Art Arean tapahtumapaikkana on Finlaysonin alue, joka on helppo saavuttaa Tampereen ydinkeskustassa. Näyttelyt sijaitsevat useassa eri kohteessa niin sisägallerioissa, julkisissa auloissa kuin ulkotiloissakin. Näyttelyt ja viikoittaiset opastukset ovat kävijöille ilmaisia. Näyttelyihin ovat tervetulleita myös nelijalkaiset karvakaverit. FAA:n kävijät arvostavat kävijäkyselyjen mukaan eniten monipuolista ja tasokasta sisältöä sekä maksuttomuutta ja saavutettavuutta.

Finlayson Art Area ei ole pelkkää kuvataidetta. Poikkitaiteellinen tapahtuma yhdistää luontevasti kuva- ja sanataiteen katu- ja vihertaiteeseen. Nykytaide saa rinnalleen herkullista rosoa alueen vanhojen tehdassalien ja kapeiden kujien tunnelmasta. Historia kiinnostaa kävijöitä ja on luontevasti mukana tapahtumassa, opastuskierroksilla kerromme myös alueen rikkaasta historiasta.

Taustaa

Finlayson Art Area (FAA) on toteutettu vuodesta 2015. FAA:n tuottaa ja järjestää alueella 30 vuotta toiminut Grafiikanpaja Himmelblau ja mahdollistaa alueen kiinteistöt omistava Varma. Vuonna 2020 Finlaysonin alue täyttää 200 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi myös FAA on toteuttanut uudenlaisia elämyksiä kävijöille. 

Finlayson Art Areassa on vuosittain mukana kymmenestä alle kahteenkymmeneen ammattitaiteilijaa. Edustettuina ovat taiteen eri lajit: maalaus, piirustus, taidegrafiikka, installaatiot, videotaide, valokuvat, veistokset, katutaide. Esittelemme niin tunnettujen tekijöiden kuin suurelle yleisölle tuntemattomampien osaajien taidetta Suomesta ja ulkomailta.

Finlayson Art Arean kantavia teemoja on ollut alusta asti yhteisöllisyys, esimerkkeinä avoimet ja ryhmille järjestetyt katumaalaustapahtumat, jotka valitettavasti jouduttiin tänä vuonna perumaan koronan takia. FAA haluaa tukea taidealan nuoria osaajia ja tarjoaa joka kesä harjoittelupaikan usealle taideopiskelijalle. Teemme vuosittain yhteistyötä TAMKin kansainvälisen Arts & Media -linjan kanssa. 

Finlayson Art Area 4.7.–30.8.2020

Avoinna ti–pe 11–18, la–su 12–18, suljettu ma ja juhlapyhinä.
Opastukset joka ke kello 16 ja la kello 13, lähtö Väinö Linnan aukion lavan vierestä, kesto runsaan tunnin.
Pääsisäänkäynnit Finlaysoninkuja 9 ja Väinö Linnan aukio 13.
finlaysonartarea.fi
Instagram ja Facebook: Finlayson Art Area

Toimimme korona-ajan rajoitteiden mukaisesti. Pidätämme oikeuden aikataulumuutoksiin, jos koronatilanne pahenee.

Vuoden 2020 Lappeenrannan Balettigaala siirtyy järjestettäväksi ensi vuoteen. Balettigaala nähdään seuraavan kerran Lappeenrannassa 27. - 28.8.2021. 

Balettigaalan taiteellisen johtajan Juhani Teräsvuoren mukaan gaalan hallitus teki 28.6. vaikean, mutta ainoan oikean päätöksen. 

- Syksyn tilanne on koronasta johtuen edelleen epävarma yleisötilaisuuksien suhteen ja turvamääräykset rajoittavat tapahtumien järjestämistä vielä elokuun lopussa. Päätöksellämme kannamme vastuuta erityisesti sekä yleisön että taiteilijoiden turvallisuudesta. 

- Olemme todella pahoillamme, ettei tämän vuoden Balettigaala tässä vaikeassa tilanteessa toteudu. Toivoimme viimeiseen asti, että voisimme tarjota tanssinystäville jälleen kerran ainutlaatuisen elämyksen ja olla näin luomassa pohjaa kulttuurisyksyn tanssitarjontaan pitkän hiljaiselon jälkeen. 

Teräsvuori ja koko Lappeenrannan Balettigaala toivottavat katsojat kuitenkin tervetulleiksi ensi vuoden Balettigaalaan. 

- Vuoden 2021 Balettigaala tulee taatusti edellisten vuosien tapaan tarjoamaan inspiroivia elämyksiä. 

Tälle vuodelle hankitut ja varatut liput ovat voimassa myös vuoden 2021 Balettigaalan vastaaviin näytöksiin. Lipun hinta voidaan myös palauttaa ilman palvelupalkkiota asiakkaan tilille. Tätä varten asiakkaan tulee olla asiasta yhteydessä asiakaspalvelukeskus Winkkiin ja ilmoittaa tässä yhteydessä myös tilinumeronsa IBAN-muodossa sekä tilin omistajan nimen. 

Lisätietoja: 

Lappeenrannan Balettigaala, taiteellinen johtaja Juhani Teräsvuori
puh. 0400 417 795 

Toiminnanjohtaja Irma Salomaa-Teräsvuori, puh. 050 594 1859 

lappeenrannanbalettigaala@gmail.com 

https://lappeenrannanbalettigaala.com/
 

Lappeenrannan kaupunki: 

Viestintäjohtaja, II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776
alina.kujansivu@lappeenranta.fi
 

Lipunmyyntiin liittyvät asiat:

Asiakaspalvelukeskus Winkki
Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta (kaupungintalo, 1. kerros)
Puh 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi 

Winkki avoinna ma-pe klo 9-15
3.8. alkaen klo 8.30-16.30

Taiteilijat ja Itämeri – CityTorpparit 2020

Viisi upeaa taideteosta ja tapahtumaa toteutetaan tänä kesänä osana Maaseudun Sivistysliiton CityTorppari-toimintaa. Saimme mahtavan määrän, yhteensä 47 laadukasta ehdotusta, joista valitsimme viisi taiteilijaa/taiteilijaryhmää toteuttamaan teoksensa tänä kesänä.

Teemana vuonna 2020 on ITÄMERI, jossa tarjolla oli kolme erilaista näkökulmaa: Itämerimuistoni, Vedenalla, Jokisuisto. Koronan myötä olemme hieman muuttaneet työskentelytapaa. Nyt taiteilija valitsee itse missä työnsä suorittaa, kunhan työskentelyprosessi on avointa ja sitä voi seurata ja siihen voi osallistua sosiaalisen median välityksellä. Lopputulos voi olla fyysinen, immateriaalinen tai digitaalinen.

Itämeri-teemalla olemme myös mukana valtakunnallisessa Itämeripäivässä 27.8. yhteistyössä John Nurmisen Säätion kanssa.

Timo Kokko, Veden alla -teos on kokeellinen audiovisuaalinen installaatio, jossa orgaanisia ja synteettisiä materiaaleja koskettamalla syntyy äänimaisema. Lokaatio: Saaristomeri ja Kuopio.

Lilli Haapala, Merenvihreä on videotutkielma merenalaisiin ja sen pinnalla heijasteleviin vihreän eri sävyihin. Lokaatio: Turun saaristo ja Turku.

Taina Kontio ja Satu Miettinen, Meren taju on monimediainen teos, joka toteutetaan yhdessä Vänön asukkaiden kanssa. Lokaatio: Vänö-saari.

Tatu Heinämäki, Lisättyä todellisuutta hyödyntävä peli, jossa pelaaja saa tutkittavakseen ja hoidettavakseen suistoalueen kasveista koostuvan puutarhan. Lokaatio: jokisuisto virtuaalisessa ympäristössä ja Hämeenlinna.

Molly Balcom Raleigh, Baltic Sea Book – Itämerikirja. Taiteilija valmistaa 40 kirjan sarjan, jotka yleisö voi lainata itselleen Itämeripäivänä 27.8. kirjastosta - ja syöttää kirjan kaloille lopuksi. Lokaatio: Korppoo, Helsinki ja (kirjaston lokaatiota vielä mietitään).

Taustaa

Maaseudun Sivistysliitto on palkannut vuodesta 2015 eri alojen taiteilijoita yhteisötaiteilijoiksi nimellä CityTorppari tai kylätaiteilija, tai taiteilija on kutsuttu työskentelemään taiteilijaresidenssissä. CityTorppari on Maaseudun Sivistysliiton kehittämä menetelmä ja tapa lisätä maaseudun ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä altistaa ihmiset keskustelemaan ja oppimaan toinen toisiltaan.

Eri puolille Suomea sijoittuvat muutaman viikon tai yhden kuukauden mittaiset työskentelyjaksot tarjoavat uudenlaisia tapoja maaseudun ja kaupungin välisen yhteistyön lisäämiseksi. Lopputuloksena syntyy teos, sävellys, tanssi, ympäristötekoja, osallistavia taideteoksia, yms. riippuen taiteilijasta, yhteisöstä ja paikan hengestä. Tutustu aikaisempaan toimintaan: CityTorppari #citytorppari 

John Nurmisen Säätiön lanseeraama Itämeripäivä järjestetään valtakunnallisena tapahtumana 27.8.2020. Maaseudun Sivistysliitto osallistuu päivän viettoon tarjoamalla kolmelle taiteilijalle tämän Itämeriaiheisen työskentelyjakson. Itämeripäivä.fi #itämeripäivä

Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa.

Lisätietoja: kulttuurijohtaja Helka Ketonen, Maaseudun Sivistysliitto, 040-3577662, helka.ketonen@msl.fi