Kutsu medialle 

Maailmantähtien keikkakuvaajana tunnetun Ralph Larmannin Stars on Stage -näyttely toteutetaan Tampere-talon Sorsapuistosalissa 30.6.-18.8.2020. 

Median edustajat ovat tervetulleita kuulemaan Ralph Larmannin ajatuksia valokuvataiteestaan Tampere-talon Maestro-tilaan tiistaina 30. kesäkuuta klo 12. Puheenvuoronsa jälkeen saksalainen Larmann myös vastaa kysymyksiin englanniksi.

Vuonna 1962 syntynyt Ralph Larmann kutsuu itseään esityskuvaajaksi. Hänen uransa käynnistyi 1980-luvun lopulla. Sen jälkeen hän on valokuvannut muun muassa AC/DC:tä, Metallicaa, U2-yhtyettä, Justin Timberlakea, Michael Jacksonia, Ed Sheerania, Pinkiä, Robert Plantia, Princeä sekä Kaija Koota, Cheekiä ja Sunrise Avenueta.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään pe 26.6.2020:

markku.makkonen@verstas.com

Lisätietoa Stars on Stage -näyttelystä:

https://www.tampere-talo.fi/starsonstage/

Pressikuvia: 

https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/MEDIALLE+-+PRESS/Esiintyj%C3%A4kuvat+-+Performers/Stars+on+Stage+by+Ralph+Larmann/

Lappeenrannan kaupunki järjestää heinäkuun viikonloppuina klo 10-18 välisenä aikana pop up -esityksiä keskustan alueella.

Esitysten tarkkaa aikaa ja paikkaa ei ilmoiteta etukäteen, vaan niitä pääsee seuraamaan sattumalla oikealle paikalle oikeaan aikaan, kertoo kaupungin tapahtumatuottaja Karri Heino.

– Luvassa on muun muassa balettia, tankotanssiryhmä, sirkusesityksiä ja paikallisia musiikkiyhtyeitä.

Esitykset voivat kestää viidestä minuutista kahteenkymmeneen minuuttiin.

Pop up -esityksiä järjestetään ympäri Lappeenrannan keskustaa puistoissa, toreilla ja aukioilla. Kaupunki muistuttaa esityksiä seuraavia huolehtimaan tarvittavista turvaväleistä.

Pop up -esiintyjät:

4.7. - 5.7.

Fillaripianisti Aarno Paakkari, balettitanssija Laura Kaljunen, Street Culture Club -katutanssia ja paikalliset yhtyeet Laulava Sydän, trio Soivasti sekä Katja & Antti.

11.7. - 12.7.

Sirkusryhmä Sirkus Kumiankka, Street Culture Club -katutanssia sekä paikalliset yhtyeet Sensu-Ellit ja Nuttama & Konsta.

18.7. - 19.7.

Tankotanssitrio Red Foxes, paikalliset yhtyeet Laulava Sydän, Katja & Antti, Satu ja Lauri sekä trio Soivasti.

25.7. - 26.7.

Viulu ja Sello -duo Veera ja Saaga, balettitanssija Laura Kaljunen ja paikalliset yhtyeet Satu ja Lauri, duetto Eetu ja Ida sekä duo LIWE.

Lisätietoja

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatuottaja, Karri Heino
puh. 040 637 1779, karri.heino@lappeenranta.fi (tavoitettavissa 6.7. alkaen)

lappeenranta.event@lappeenranta.fi

Kirkon mediasäätiö on myöntänyt kevään tuenjaossa 18 ohjelmahankkeelle yhteensä 109 500 euroa.

Suurimmat tuet saivat Charlotta Airaksen dokumentti Valonsieppaaja, joka kertoo valon roolista muun muassa kirkkoarkkitehtuurissa sekä Aito Media Oy:n tuottama koulun erityisluokkaan sijoittuva lastenohjelmasarja Erityiset. Kumpikin sai 12 000 euron tuen.

Klaus Härön valmisteilla olevalle elokuvalle, My Seilor, My Love, myönnettiin 10 000 euron tuotantotuki. Elokuva kertoo eläkeläismiehen ja -naisen viimeisestä rakkaudesta, jota miehen keski-ikäinen tytär ei pysty hyväksymään. 

Lapsille ja nuorille suunnattuja tukea saaneita hankkeita ovat Aleksi Delokouraksen käsikirjoittama ja ohjaama, eri kulttuuritaustoista tulevien kaverusten elämästä kertova nuorisoelokuva Bussi 97, Reetta Huuhtasen ohjaama ja Jalmari Finnen klassikkokirjoihin perustuva Kiljuset-elokuva sekä Petteri Saarion ohjaama kolmesta saamelaisveljeksestä kertova dokumentti Revontulen pojat.

Mediasäätiön tukea saivat myös muun muassa Bonsai Films Oy:n tuottama lyhytelokuvasarja sekä niistä koostettu korona-epidemiasta kertova elokuva Poikkeustila, Tuija Halttusen ilmastotutkimuksen ja rahan etiikasta kertova dokumentti Pilvet sekä Kaarina Hazardin Minna Canthista kertova elokuva.

Tuen saajien joukossa on myös Arto Halosen ohjaama elokuva Alien 1975. Se kertoo kulttuurien kohtaamisesta kylmässä pohjolassa vuonna 1975, kun itäsuomalaisen pikkukaupungin koripallojoukkueeseen saapuu afroamerikkalaisen vahvistus.

Lista myönnetyistä tuista löytyy säätiön verkkosivuilta www.kirkonmediasaatio.fi

Lisätietoja:
Kirkon mediasäätiön asiamies Juha Rajamäki, p. 050 512 4772

Kirkon mediasäätiö tukee ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien sekä sähköisten hankkeiden tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa. Säätiö jakaa tukea kaksi kertaa vuodessa. Se on perustettu vuonna 2005.

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään tänä vuonna Youtubessa. Ohjelmaa voi seurata perjantaina 26.6. ja lauantaina 27.6. Vanhan kirjallisuuden päivien Youtube-kanavalla.

Vanhan kirjallisuuden päivillä on luvassa monipuolista tietokirjaohjelmaa. Perjantaina mm. jaetaan vuotuiset Warelius-palkinnot sekä kuullaan Elämäni tietokirjat -haastattelu. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Elämäni tietokirjat -haastattelusarjassa tavataan tennistähti Jarkko Nieminen. Elämäni tietokirjat -sarjassa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta. Niemistä haastattelee Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen.

Perjantaina 26.6.2020
Klo 10.30–11.00 Avajaiset. Warelius-palkintojen jako. Palkinnon jakaa Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Hannele Cantell.
Klo 11.00–12.00 TIETOKIRJA.FI: Elämäni tietokirjat. Tennistähti Jarkko Nieminen. Haastattelijana Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen.

Lisätietoja Vanhan kirjallisuuden päivien verkkosivuilla www.vanhankirjallisuudenpaivat.com.


Lisätiedot:

Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi

Suomen luonnon päivä on luonnon oma juhlapäivä. Päivää juhlitaan aina elokuun viimeisenä lauantaina, kuten on juhlittu jo vuodesta 2013 asti. Suomen luonnon päivä on kansallisten juhlapäivien uusin tulokas, kun se kirjattiin tästä vuodesta alkaen Yliopiston almanakkaan – merkkipäivä löytyy nyt jokaisesta kalenterista. Jo aiemmin tuttu liputus ja mustikkapiirakka saavat tänä vuonna seurakseen luontorunokilpailun, jonka tuomarina toimii rouva Jenni Haukio.

Suomen luonnon päivän saaminen kalentereihin on innostuneiden ja luontoa arvostavien suomalaisten yhteinen onnistuminen: Kolmesataavuotias instituutio, Yliopiston almanakkatoimisto, lisäsi Suomen luonnon päivän kalenteriin vuodesta 2020 alkaen. Merkkipäivää, ja sen myötä uutta suomalaista tapakulttuuria, on rakennettu yhdessä.

Jokaisella merkkipäivällä on symbolinsa: Lippu salkoon ja mustikkapiirakka pöytään luontomme kunniaksi!

Sisäministeriö suosittaa liputusta Suomen luonnolle 29.8.2020. Tämä on jo neljäs kerta, kun liputamme luonnollemme! Liputa omalla tavallasi kotona tai retkellä ja näytä arvostuksesi luontoa kohtaan.

Jokaisella itseään kunnioittavalla merkkipäivällä on oma leivoksensa kuten laskiaispulla, runebergintorttu tai tippaleipä. Suomen luonnon päivän leivos on mustikkapiirakka. Sen voi paistaa evääksi retkelle tai samana päivänä järjestettävien ylioppilasjuhlien tarjoilupöytään. Kokeilunhaluiset nuotiokokkaajat valmistavat leivoksen itse tulella.

Koronakevät innosti suomalaiset runoilemaan luonnolle

Yleisradio on kannustanut kevään ja kesän aikana suomalaisia runoilemaan. Heinäkuun puolessa välissä päättyvä runokilpailu on saanut suomalaiset runoilemaan ahkerasti. Juhannukseen mennessä runoja on tullut yli 1300. Vuonna 2020 suomalainen runous näyttäisi olevan kaunista ja luontoa romantisoivaa, mutta myös luontoa suojelevaa. Myös kevään ja kesän koronatilanne näkyy runoissa. Runokilpailu päättyy 15.7. ja kilpailun voittorunon valitsee rouva Jenni Haukio.

Suomen luonnon päivää vietetään aina elokuun viimeisenä lauantaina. Päivää koordinoivana ohjausryhmänä toimivat Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen Luontopalvelut, YLE Luonto, Suomen Partiolaiset, Suomen Sydänliitto, Suomen ympäristökoulujen liitto ja Suomen Latu.

Lisätietoja:

Heli Rekiranta, Metsähallitus, Suomen luonnon päivän koordinaattori, 0407544664, heli.rekiranta(at)metsa.fi

Suomen luonnon päivän verkkosivut: https://www.suomenluonnonpaiva.fi/

Suomen luonnon päivän runokilpailu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/25/millainen-suomen-luonto-on-runon-kielella-osallistu-luontorunokilpailuun

Kuvat

Kuvaaja: Eeva Mäkinen

Elokuussa järjestettävä Villifestivaali on valloittava kansallispuistoon sijoittuva vaellusfestivaali, jossa kävijä seuraa ohjelmaa esitys kerrallaan siirtymällä pisteeltä toiselle järjestyksessä tai vaeltaa festivaalireitillä ja käy katsomassa esityksiä oman aikataulunsa mukaan.

Toista kertaa järjestettävä Villifestivaali yhdistää Kuusamon ainutlaatuisen luonnon sekä musiikin ja taiteen. Tapahtuma sijoittuu metsään noin 70 hehtaarin alueelle. Sen poikkeuksellinen formaatti mahdollistaa festivaalin turvallisen järjestämisen. Tuottaja Jussi Saarinen Ruka-Kuusamo Matkailusta on tyytyväinen, että tapahtumia voi taas järjestää:

- Ihan mahtavaa, että nyt päästään järjestämään Villifestivaali. Konsepti estää ruuhkautumiset, ja kun tehdään muutamia lisätoimenpiteitä, saadaan turvallinen ja rento luonto–kulttuuri elämys kaikille. Uskon, että tämänkaltaisilla tapahtumilla on iso rooli yleisen mielialan kohottamisessa!

Villifestivaali käynnistyy perjantaina avajaiskonsertilla Pikku-Pyhävaaran huipulla. Lauantaina festivaali levittäytyy viime vuoden tapaan kymmenen kilometrin patikointireitille Oulangan kansallispuistoon. Tapahtuma tuo reitille akustista musiikkia, runoutta, yhteisötaidetta, joogaa ja ilma-akrobatiaa. Lapsiperheille soveltuva ohjelma tapahtuu lähellä Oulangan luontokeskusta, joka on myös festivaalireitin lähtöpiste. Villi on ilmaisfestivaali.

Festivaalin toteutuksessa huomioidaan turvallisuus ja toimitaan voimassa olevien viranomaissuositusten ja rajoitusten mukaisesti. Villissä ei ole ruoka- tai juomatarjoilua. Esiintymispaikoilla on henkilökuntaa pitämässä lukua katsojamääristä sekä ohjeistamassa turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta. Tänä vuonna tapahtumassa ei ole lainkaan sisätiloissa tapahtuvia ohjelmia. Mikäli virustilanne olennaisesti muuttuu, voi festivaalin peruuntuminen olla mahdollista.

Autuaaksi tekevä kokemus

- Viime vuonna festivaali sai kiitosta miljööseen sopivista artistivalinnoista ja rennon mystisestä tunnelmasta. Myös tuleva ohjelma ja esiintyjät on koottu kohdeyleisö ja esiintymisympäristö mielessä pitäen, kertoo ohjelmasta vastaava Sanna Roukala Kulttuuriyhdistys Päiväkodista.

Avajaiskonsertissa perjantaina esiintyy suomalaisen rock ’n’ rollin kärkinimi Jukka Nousiainen soolona. Konsertin näyttämönä toimii Pikku-Pyhävaaran huippu. Lauantaina festivaalilla esiintyvät Oulangan kansallispuistossa luomufolkkia soittava Viitasen Piia soolona, lavarunoilija Nihkee Akka, juureva rocktrio Räjäyttäjät, Venna ja Jäntti -duo, joiden esitys yhdistää ilma-akrobatian ja musiikin. Lyömäsoittaja ja äänitaiteilija Tatu Rönkkö palaa Villiin soittamaan improvisoidut keikat hyödyntäen soittiminaan muun muassa luita. Viime vuonna avajaiskonsertissa esiintynyt Yona esiintyy tänä vuonna säestetyn joogatuokion laulajana. Yhteisötaiteesta vastaa kuusamolainen kuvataiteilija Jonna Kalliomäki.

Esitykset starttaavat porrastetusti noin tunnin välein ja lähtöjä on kolme. Kokonaiskesto kierrokselle esityksineen on noin 5,5 tuntia.

Villifestivaali Oulangan kansallispuistossa 21.8.-22.8.2020

Järjestäjät: Kulttuuriyhdistys Päiväkoti ry. sekä Ruka-Kuusamo Matkailu ry. Villifestivaali tekee yhteistyötä Metsähallituksen kanssa.

Lisätietoja:

Tuottaja Jussi Saarinen, Ruka-Kuusamo Matkailu ry
jussi.saarinen@rukakuusamo.fi
040 843 60 23

Ohjelmavastaava ja sisällöntuottaja Sanna Roukala, Kulttuuriyhdistys Päiväkoti
info@kulttuuritalopaivakoti.fi
040 544 64 93

Artistien promot ja haastattelupyynnöt: Pekka Heinonen, Kulttuuriyhdistys Päiväkoti
pekka@battrefolk.fi
040 583 8864

http://www.villifestivaali.fi
https://www.instagram.com/villifestivaali/
https://www.facebook.com/villifestivaali

Minna Canthin kotitalo, Kanttila, täyttää 200 vuotta. Sen kunniaksi järjestetään Kanttila 200 vuotta -näyttely, joka koostuu kolmesta eri näyttelystä ja Minnan Puoti -myymälästä. Näyttely on avoinna 2.7.-6.9.2020 klo 14-18.

Kanttilan rakennushistoriaa -näyttely kertoo kuvin ja sanoin Kanttilan rakennushistoriallisen selvityksen pohjalta rakennuksen vaiheita ja sivuaa samalla Minna Canthin elämää. Mitä tänään koulussa opit? -näyttelyssä pohditaan koulun, kädentaitojen ja vapauden merkityksiä sekä tutustaan Kanttilan muutos- ja korjaustyöremonttiin. Palasina koko nainen – viestejä näkymättömältä vyöhykkeeltä on mediataideteoskokonaisuus, joka koostuu kuvista ja lisätyn todellisuuden videoista. Minnan Puoti on kuopiolaisen Katutaideyhdistys Urbaani ry:n graffitein stailaama tila, joka tarjoaa uniikkia ostettavaa.

Koronarajoitukset huomioiden näyttelytilaan mahtuu 10 henkilöä tunnissa. Asiakkaiden toivotaankin ostavan liput ennakkoon ja varaamaan ajan näyttelyyn osoitteessa tiketti.fi.

Minna Canthin kotitalo

Tämä 200 vuotta vanha rakennus oli myös Minna Canthin koti, kokoontumispaikka ja seinät, joiden sisällä puolustettiin tasa-arvoa. Canth asui Kanttilassa nuoruusvuosinaan 1853-1863, sekä uudelleen leskeksi jäätyään vuodesta 1880 aina kuolemaansa saakka (1897). Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kanttila sijaitsee aivan Kuopion keskustassa Snellmaninpuiston laidalla, vain 5 minuutin kävelymatkan päässä kauppatorilta.

Näyttely on osa Kanttilan muutos- ja korjaustyöprosessia, jonka Minna Canthin talo ry on aloittanut loppuvuodesta 2016. Kanttilan pääsuunnittelija, arkkitehtitoimisto Arto Mattila Oy suunnittelee Kanttilan arkkitehtipiirustukset kesän 2020 aikana. Hankkeeseen haetaan yhteistyökumppaneita ja rahoitusta.

Vuoden 2020 Karhufestivaalin veistokilpailun tuomariston puheenjohtajaksi on valittu taiteilija, valokuvaaja ja elokuvantekijä Veli Granö.

Ilomantsissa 13.–15.8.2020 toteutuva seitsemäs Karhufestivaali on ITE-taiteen juhlavuoden suurin yksittäinen tapahtuma. Festivaalin ytimenä on moottorisahoin käytävä karhunveistokilpailu, jonka tämänkertainen teema Vapaa tyyli – Freestyle kannustaa veistäjiä mielikuvituksen ja kekseliäisyyden käyttöön.

Veli Granö on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan ITE-taiteen esiin nostajana omassa taiteellisessa työssään sekä asiantuntijana Maaseudun Sivistysliiton hankkeissa. Tänä vuonna hän työskentelee MSL:ssä kartoittaen satakuntalaista ITE-taidetta. Veli Granö on myös valtakunnallisen ITE-taiteen kannatusyhdistyksen puheenjohtaja.

Tuomaristossa monipuolista asiantuntemusta

Kilpailun tuomaristo koostuu taiteen, puunkäsittelyn, luonnontuntemuksen ja paikalliskulttuurin edustajista. Mukana ovat puunveistäjä Timo Kareinen Ilomantsista, Ilomantsin kunnan nimeämä metsästystä harrastava työterveyshoitaja Anna Puruskainen-Saarelainen, Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastosta professori Timo Tokola sekä Stora Enson markkinointiasiantuntija Seppo Vihreäpuu. Tuomariston sihteerinä toimii Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja Raija Kallioinen.

Arvioinnissa huomioidaan ”freestylen” henki

Tuomariston työtä ohjaavat etukäteen määritellyt arvioinnin kriteerit. Tämänvuotinen teema Vapaa tyyli – Freestyle antaa kilpailijoille huomattavasti enemmän vapauksia kuin moottorisahaveiston kilpailuissa on Suomessa totuttu. Veistosten pintakäsittelylle ei aseteta lainkaan rajoituksia, vaan veistäjiä kannustetaan ITE-taiteen hengessä käyttämään mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään.

25 uutta veistosta tulossa Tuhannen karhun maahan

Karhunveiston kilpailussa on mukana 25 osallistujaa. Osa heistä käyttää kilpailun sääntöjen sallimaa avustajaa, joten kisakentällä nähdään kaikkiaan lähemmäs 40 tekijää. Mukana on puolenkymmentä uutta veistäjää, joukossa myös nuoria vasta-alkajia.

Karhuveistokset jäävät Ilomantsiin. Tulevina vuosina niitä nähdään kyläympäristöön levittäytyvässä Tuhannen karhun maan veistospuistossa.

Karhufestivaali kuuluu tänäkin vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kansainväliseen ohjelmistoon.

Veistokilpailun järjestää Maaseudun Sivistysliitto alueellisine yhdistyksineen.

Tuomariston kokoonpano täällä.
Arvioinnin kriteerit täällä.
Veistokilpailun säännöt täällä.
Karhufestivaalista lisää: www.karhufestivaali.fi

Lähettäjä:
Raija Kallioinen
Kulttuurituottaja
Maaseudun Sivistysliitto
puh. 040 5636 876
raija.kallioinen@msl.fi

Tampere-talo sai juhannusviikolla hyviä uutisia, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tapahtumayhtiölle 500 000 euron avustuksen koronapandemian taloudellisten vaikutusten lieventämiseen. Tuen ansiosta Tampere-talo pystyy kutsumaan kokonaan takaisin töihin kulttuuri- ja ohjelmistotuotannon sekä viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijat sekä varmistamaan syksyn kulttuuritapahtumien toteutumisen. Ministeriön avustus on yhtiön taloudelle ja monipuolisen kulttuuriohjelmiston tarjoamiselle elintärkeä, sillä toisin kuin muut kulttuurilaitokset, Tampere-talon liiketoiminta on lähes kokonaan tulorahoitteinen. Vaikka yhtiö teki kevään aikana merkittäviä sopeuttamistoimia, koronarajoituksilla ja talon sulkemisella 2,5 kuukaudeksi oli silti isot ja välittömät vaikutukset markkinaehtoisesti toimivan yrityksen liiketoimintaan.

- Olimme kevään aikana sopeuttaneet toimintaa ja taloutta voimakkaasti ja hakeneet kaikki mahdolliset säästötoimenpiteet. Osana sopeuttamista kävimme maaliskuussa myös yhteistoimintaneuvottelut ja jouduimme lomauttamaan henkilöstön osittain tai kokonaan. Näistäkin huolimatta tämän vuoden tappiomme näytti vielä ennen ministeriön tukea yli miljoonaa euroa, sanoo toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

- Tuki varmistaa myös sen, että meidän on mahdollista jatkaa yhteiskuntavastuullisen tehtävämme toteuttamista tarjoamalla monipuolista kulttuuriohjelmistoa erilaisille kohderyhmille myös näin poikkeusaikana. Tämä vuosi on 30-vuotisjuhlavuotemme ja saamme syksyllä tarjota yleisölle upean kulttuuriohjelman, joka on turvallinen, vastuullinen ja juhlavuotemme arvoinen, Paulina Ahokas kertoo.

Myöntämällä tuen ministeriö osoitti Ahokkaan mielestä huomioineensa sen tosiasian, että Tampere-talo on Suomen suurin, käytännössä lähes täysin tulorahoitteinen kulttuuritoimija vain noin 7 prosentin julkisella avustuksella.

- Käytännössä kaikki muut oopperaa, balettia, orkesterivierailuita, ilmais- ja perhetapahtumia toteuttavat kaltaisemme toimijat ovat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin vähintään 60 prosentin julkisella tuella toimivia laitoksia, Paulina Ahokas muistuttaa.

Kesällä näyttely ja drive in -festarit, syksylle virtuaalitapahtumia

Tampere-talo avasi ovensa rajoitusten purkamisen jälkeen kesäkuun alussa. Muumimuseo ja ravintola Tuhto ovat auki ja yritystilaisuuksia voi järjestää rajatulle osallistujamäärälle. Maailmantähtien keikkakuvia esittelevä Ralph Larmannin kesänäytttely, Stars on stage, on auki 30.6.-18.8. Tampere-talo toteuttaa lisäksi yhteistyössä Akun Tehtaan kanssa neljä drive in -konserttia 1.-4.7. Teivon raviradalla Ylöjärvellä.

- Kesän tapahtumatarjontamme on lähes normaalin kesän mukainen. Olemme myös suunnitelleet syksyä luottavaisin mielin, sillä kevään aikana konsertteja ja tapahtumia on julkaistu tilanteeseen nähden runsaasti, kertoo liiketoimintajohtaja Mika Nevalainen.

Yhtiö varautuu kuitenkin siihen, että osittaiset kokoontumis- ja tapahtumarajoitukset pysyvät voimassa vielä syksylläkin.

- Tästä johtuen suunnittelemme mahdollisuuksia seurata tapahtumia ja konsertteja syksyllä myös virtuaalisesti. Syksyn ohjelmisto on linjamme mukaisesti monipuolinen ja sopii eri kohderyhmille. On mittavaa suurtuotantoa, erikoisohjelmaa, lapsille, perheille ja senioreille, Mika Nevalainen jatkaa.

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Paulina Ahokas, 040 551 1551

Viestintäpäällikkö Anne Sivula, 040 717 4873

etunimi.sukunimi@tampere-talo.fi

Drive in -festivaali Teivossa www.tampere-talo.fi/tapahtumat/drive-in-festivaali/

Stars on Stage by Ralph Larmann -kesänäyttely www.tampere-talo.fi/tapahtumat/ralphlarmann/

Syksyn kulttuuri- ja konserttiohjelmisto www.tampere-talo.fi/syksy2020/

Julkaisuvapaita pressikuvia

Tampere-talosta https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/MEDIALLE+-+PRESS/Kuvia+Tampere-talosta+-+Photo+collection+of+Tampere+Hall/

Toimitusjohtaja Paulina Ahokas https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/Talon+johto+-+Management+team/Paulina+Ahokas+-+Toimitusjohtaja/

Kesänäyttely https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/MEDIALLE+-+PRESS/Esiintyj%C3%A4kuvat+-+Performers/Stars+on+Stage+by+Ralph+Larmann/

Ohjelmisto, poimintoja https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/MEDIALLE+-+PRESS/Esiintyj%C3%A4kuvat+-+Performers/

Tampere-talo on valtakunnallisesti toimiva tapahtumayhtiö. Tilikauden 2019 liikevaihto oli 14,6 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen tuli yli 20 prosenttia. Kävijä- ja tapahtumamäärät ovat yli kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa. Vuonna 2019 talon 1100 tapahtumaa keräsi kaikkiaan 675 000 kävijää. Yhtiön vahva kasvu on jatkunut jo seitsemän peräkkäistä vuotta.

Vuoden 2019 kokonaisliikevaihto oli 21,4 miljoonaa euroa, ja se sisältää Tampereen kaupungin vuokra-avustuksen ja 7 prosentin kumppanuusavustuksen. Kumppanuusavustuksella talo toteuttaa matalan kynnyksen ja ilmaistapahtumia sekä kulttuuriohjelmistoa, jota ei muuten olisi mahdollista tarjota.

Runokuun Tietokirjaraadissa kolme tietokirjailijaa lukee otteita teoksistaan yrittäen voittaa puolelleen sekä tuomarit että yleisön. Runokuun ja Tietokirjaraadin teemana on tänä vuonna Sähkö. Runokuun Tietokirjaraati pidetään perjantaina 21.8.2020 klo 17.00-18.00 keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Lisäksi tilaisuus livestriimataan.

Tietokirjaraadissa kilpailevat kirjailijat Janne Käpylehto, Mikko Mattlar ja Tiina Sarja. Käpylehto puolustaa teostaan Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen (Into 2016), Mattlar teostaan Synteettinen Suomi (Svart Publishing 2019) ja Tiina Sarja teostaan Minne sähkö meni? (Kustannus Mäkelä 2020, tehty yhdessä Mikko Posion ja Henna Ryynäsen kanssa).

Tietokirjaraadissa ankaraa, mutta ehdottoman leikkimielistä tuomarinvaltaa käyttävät näyttelijä ja vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard, viestintäasiantuntija ja tietokirjailija Katleena Kortesuo sekä graafinen suunnittelija ja poddaaja Kasper Strömman. Juontajana tapahtumassa on kriitikko Vesa Rantama. Vapaa pääsy.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto ja Suomen tietokirjailijat ry. Tapahtumaa tukee Tietokirjallisuuden edistämiskeskus.

Runokuun Tietokirjaraati
Aika: Perjantaina 21.8.2020 klo 17.00–18.00
Paikka: Keskustakirjasto Oodi, 3. krs, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki
Vapaa pääsy.


Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296
www.suomentietokirjailijat.fi
www.runokuu.fi

Reserviläisliitossa ei ymmärretä viimeaikojen patsaskeskustelua. Liiton varapuheenjohtaja Kari Salminen muistuttaa suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisesta, johon kuuluvat olennaisena osana eri aikakaudelta peräisin olevat patsaat ja muistomerkit.

- Suomessa elettiin useita vuosisatoja Ruotsin vallan alla ja sen jälkeen satakunta vuotta osana tsaarin Venäjää. Noilta ajoilta peräisin olevat patsaat ovat osa kulttuuriperintöämme, joka muistuttaa meitä pitkästä historiastamme ja niistä vaiheista, joiden kautta olemme tulleet tähän päivään.

Black life matter -mielenosoituksissa eri puolilla maailmaa on kaadettu ja töhritty patsaita. Viime päivinä myös Suomessa on vaadittu mm. Mannerheimin ratsastajapatsaan ja Neuvostoliiton aikaisten patsaiden siirtoa pois nykyisiltä paikoiltaan. Varapuheenjohtaja Salmisen mukaan Suomessa ei ole koskaan toimittu näin.

- Suomi on historiansa aikana kokenut monta murroskautta mutta patsaita täällä ei ole koskaan kaadettu. Ruotsin vallan aikaisia muistomerkkejä on paljon eri puolilla Suomea ja Helsingin paraatipaikalla on edelleen vuonna 1894 paljastettu tsaari Aleksanteri toisen patsas. Suomalaiset ovat aina ymmärtäneet, että historiaa ei voida muuttaa patsaita kaatamalla.

Vuonna 1960 paljastetun sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ratsastajapatsaan siirtoa on vaadittu liittyen Mannerheimin rooliin itsenäisyyden alkumetreillä. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Salminen muistuttaa marsalkka Mannerheimin keskeisestä roolista talvi- ja jatkosodan aikana sekä siirtymisessä sodasta rauhaan.

- Vaikka Venäjän armeijan ratsuväenkenraali ja sittemmin Suomen marsalkka Mannerheim on osin kiistanalainen hahmo maamme historiassa, tunnustavat kaikki näitä asioita vähänkään tuntevat hänen keskeisen roolinsa sotiemme ajan ylipäällikkönä sekä maamme siirtämisessä sodasta rauhaan. Patsaskeskusteluun osallistujien kannattaakin tutustua tämän ajan historiaan, opastaa Salminen.

Vuonna 1952 kuollut Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim toimi armeijan ylipäällikkönä Talvi-, Jatko- ja Lapin sodan aikana sekä Tasavallan Presidenttinä vuosina 1944-1945.

Lisätietoja asiasta antavat varapuheenjohtaja Kari Salminen, 040 096 8974 ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755.

Ravintolayhtiö Kanrestan myyntipäällikkönä aloittaa 1.7. Jeena Westerholm. Jeenan toimenkuvaan kuuluvat Kanrestan yritysmyynnin rakentaminen, asiakkuuksien hoito sekä myynnin ja markkinoinnin yhteistyön rakentaminen.

Jeena Westerholm siirtyy uuteen toimenkuvaansa Finlandia-ravintolan myyntipäällikön tehtävästä. Ennen tätä Jeena on toiminut asiakkuuspäällikkönä Ravintolakolmiolla.

Kanresta avaa vuodenvaihteessa 2020-2021 kaksi uutta ravintolaa: Aalto Töölön rakennukseen tulevan ruokaravintolasta, juhlasalista ja auditoriosta muodostuvan kokonaisuuden Ravintola Töölön sekä Ylvan Kaivopihan kiinteistöön tulevan liike-elämän kohtaamispaikan. Kasvustrategiansa toteuttamiseksi yhtiö vahvistaa nyt myyntiään.

Kanresta toimii pääosin kumppanuusmallilla; se räätälöi kullekin kulttuuri- ja tapahtumatalolle talon tavoitteita tukevan oman ravintolakonseptin. Tapahtumatalojen avautuessa Kanresta avaa koronakriisin jäljiltä loput 30 ravintolastaan loppukesästä.

Kanrestan vuoden 2019 liikevaihto oli 29,6 miljoonaa euroa. Yhtiö jakoi omistajansa Suomen Kansanterveysyhdistyksen kautta Suomen terveydelle 1,8 miljoonaa euroa.

Kanresta on maan ensimmäinen Yhteiskunnallinen Yritys -merkin saanut ravintola-alan yritys. Se jakaa omistajansa Suomen Kansanterveysyhdistyksen kautta osinkonsa lastentautien tutkimukseen, sydänsairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, mielenterveyden vahvistamiseen ja ikäihmisten arvokkaan elämän hyväksi. Osingot menevät vuosittain jäsenjärjestöjen Lastentautien tutkimussäätiön, Sydänliiton, Mieli – Suomen Mielenterveys ry:n ja Vanhustyön keskusliiton päivittäiseen työhön.

Lisätiedot: Maria Koivula, toimitusjohtaja Kanresta Oy, 050 366 2382

Lahden museot julkaisee vuosittain vuosikatsauksen omasta monipuolisesta toiminnastaan. Ilmi käyvät muun muassa kokoelmien karttuminen, asiakaskäyntien määrät museokohteissa ja työntekijöiden asiantuntijatehtävät. Vuoden 2019 katsaus on nyt julkaistu.

Vuoteen 2019 mahtui Lahden museoissa paljon uusia avauksia, suunnittelua sekä muutoksia, mutta myös hyviksi havaittujen toimintatapojen jatkamista. Tässä muutamia esimerkkejä museoiden toiminnasta.

Helmikuussa avautui kokonaan uudella konseptilla kehitetty museon toimipiste, Museokioski, jossa järjestettiin muun toiminnan ohella joka kuukausi vaihtuvia näyttelyitä. Museokioski osoittautui menestykseksi, siellä vieraili vuoden aikana 33 000 asiakasta. Museokioskiin tultiin viihtymään, tutkimaan, oppimaan ja keskustelemaan.

Iso uudistus ja siihen liittyvä valmistelu liittyi museolain uudistukseen. Museolaki muuttui vuoden 2020 alusta tehden Lahden kaupunginmuseosta Päijät-Hämeen alueellisen vastuumuseon. Uudistus toi museolle lisää henkilöresursseja, mutta myös vastuuta kulttuuriympäristön viranomaistehtäviin. Tulevaa lakimuutosta ja vastuumuseon statusta valmisteltiin museossa vuoden 2019 syksyllä.
 
Yksi mediahuomiotakin saanut hanke oli alkuvuodesta 2019 käynnistynyt museon ja Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistyksen Kokoelmakummi-yhteishanke. Hankkeella haettiin sponsoritukea Viipuri-kokoelmaan kuuluvien taideteosten konservointiin. Vuoden loppuun mennessä kummeja oli lähtenyt mukaan lähes kymmenen. Kokoelmakummi-hanke huipentui menestyksekkääseen konserttiin alkuvuodesta 2020. Lipputulojen myötä jokaisella oli mahdollisuus osallistua teosten konservointikuluihin, sanoo museoamanuenssi Liisa Mäkitalo. Museo jatkaa kokoelmakummi-hankkeen kehittelyä ja on saanut sitä varten Museoviraston myöntämän 30 000 euron avustuksen.

Kaksi Lahden museoiden näyttelytoimipistettä oli vuoden 2019 aikana suljettuna, Historiallinen museo ja Taidemuseo. Vuotta leimasi valmistautuminen Taide-, juliste- ja muotoilumuseon suunnittelutöihin sekä Historiallisen museon muutostöihin.

Lahden museoiden vuosikatsaus 2019

Lisätiedot: vt. museonjohtaja Hannu Takala, 050 5594 158, hannu.takala@lahti.fi
www.lahdenmuseot.fi

Liitekuvat:
Leevi and the Leavings -yhtyeen alkuperäisjäsen Risto Paananen vaimonsa kanssa kuuntelemassa avajaisesiintyjien tulkintaa yhtyeen kappaleista. Kuva Eetu-Pekka Heiskanen.

Sisulla sankariksi -näyttelyn avajaisissa 11.4. toimittaja, kirjailija Kalle Veirto jututti hiihtäjälegendoja Juha Mietoa ja Siiri ”Äitee” Rantasta. Kuva Eetu-Pekka Heiskanen.

Museokioskin saamaa palautetta. Kuva Eetu-Pekka Heiskanen.

Imogen Kealey

SANKARITAR

Tositarinaan perustuva huikea viihderomaani naisesta, jonka rohkeus ja neuvokkuus tekivät hänestä yhden toisen maailmansodan suurimmista sankareista.

Nancy Wake toimi toisen maailmansodan jälkipuoliskolla brittien agenttina. Hänestä tuli Ranskan vastarintaliikkeen johtohahmo ja eräs liittoutuneiden palkituimmista toisessa maailmansodassa palvelleista naisista.

Natseille hän oli varjoissa liikkuva aave, ”Valkoinen hiiri”, Gestapon innokkaimmin etsimä etsintäkuulutettu, jonka löytämisestä luvattiin viiden miljoonan frangin palkkio.

Vuonna 1944 Nancy Wakesta tuli Lontoon ja kapteeni Henri Tardivatin johtaman maquis-ryhmän välinen yhteyshenkilö. Hän koordinoi vastarintaliikkeen toimintaa ennen Normandian maihinnousua ja rekrytoi jäseniä liikkeeseen. Wake myös johti hyökkäyksiä saksalaisten asemiin ja Gestapon Montluçonissa sijainneeseen paikalliseen päämajaan.

Henkeäsalpaava romaani kertoo naisesta, joka on uhkarohkeasti päättänyt pelastaa rakastamansa miehen, kääntää sodan kulun ja kostaa verisesti Ranskaa miehittäville saksalaisjoukoille.

Imogen Kealey on pseudonyymi, jonka takana on kaksi kirjoittajaa.

Darby Kealey on Los Angelesissa asuva käsikirjoittaja ja elokuvatuottaja. Hän on kirjoittanut mm. kiitetyn Patriot-sarjan Amazonille.

Imogen Robertson on Lontoossa asuva elokuvaohjaaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut useita suosittuja historiallisia romaaneja. Hän on ollut kolme kertaa Crime Writers’ Associationin Historical Dagger -palkintoehdokkaana.

Sankaritar
ISBN 9789523750586
Suomennos Maikki Soro
148 x 210 mm
Sidottu, suojapaperi
382 s.
Ilmestyy viikolla 27/2020

"Olemme aina matkalla muutoksessa, mutta tämän kevään aikana se on tullut konkreettisesti haasteeksi ja mahdollisuudeksi meille kaikille"

Viidettä kertaa järjestettävä Tampere Chamber Music -festivaali tarjoaa runsaasti kamarimusiikkia, tanssia ja tiedettä. Hyvinvointia korostavan, 14.-17.1.2021 järjestettävän festivaalin teemaksi on valittu Matkalla muutoksessa. Festivaali haluaa vahvistaa kamarimusiikin vaikuttavuutta ja kehittää musiikin kokemusta niin yleisön kuin muusikon näkökulmasta. Festivaaliohjelma keskittyy Tampere-taloon ja Tampereen Musiikkiakatemialle. Ohjelma julkaistaan ja lipunmyynti alkaa alkusyksystä 2020.

- Festivaaliteema syntyi kesällä kauneimman luontokokemuksen aikana. Rakkaus ja kunnioitus luontoa kohtaan tulee saamaan festivaalilla erityisen huomion, kertoo festivaalin taiteellinen johtaja, pianotaiteilija Heini Kärkkäinen.

Matkalla muutoksessa -teema nivoutuu vanhan kiinalaisen filosofian ympärille viidestä elementistä ja energian matkasta. Elementit puu, tuli, maa, metalli ja vesi muodostavat viiden kamarimusiikkikonsertin temaattisen kokonaisuuden, joissa musiikin virtaa tuodaan esiin moniaistillisesti myös valaistuksella ja liikkeellä.

- Kiinalainen lääketiede ja sen kokonaisvaltainen viisaus ovat kiinnostaneet ja kiehtoneet minua aina. Myös muutos, elämän vääjäämättömimpänä totuutena, sen tasapainottelu ja energiatasot ovat läsnä jatkuvasti. Olemme aina matkalla muutoksessa, mutta tämän kevään aikana se on tullut konkreettisesti haasteeksi ja mahdollisuudeksi meille kaikille, Kärkkäinen jatkaa.

Festivaalilla nähdään kotimaisia valovoimaisia kamarimuusikkoita, mm. kitaristi Ismo Eskelinen, alttoviulisti Atte Kilpeläinen, viulisti Réka Szilvay, sellisti Marko Ylönen ja tähtitanssija Minna Tervamäki sekä kansainvälisiä vieraita, kuten maineikkaisiin viulisteihin lukeutuva Jean-Jacques Kantorow (FR), herkkä tulkitsija pianisti Marianna Shirinyan (ARM-DEN) ja bandoneonin tunnetuimpina taitajina kuultu Marcelo Nisinman (ARG). Tutut festivaalivieraat sellisti Robert Cohen (UK) ja viulisti Priya Mitchell (UK)saapuvat jälleen ilahduttamaankuulijoita. Fysiatri Jukka Pekka Kouri luennoi kivusta, sen olemuksesta ja lievityksestä.

Festivaali tarjoaa myös maksutonta ohjelmaa. Edellisessä tapahtumassa tammikuussa 2020 suursuosion saanut Yösoitto-konsertti Vanhassa kirkossa järjestetään uudelleen, ja siellä kuullaan Schubertin jousikvintetto. Konsertteja tarjotaan Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden kautta myös hoitolaitoksien asukkaille. Maksuttomia mestarikursseja tarjotaan valtakunnallisella tasolla musiikin opiskelijoille.

Lisätietoja

Tuottaja Hanna Kilpinen, 041 533 0381, hanna.kilpinen@tampere-talo.fi

Tuotanto Tampere-talo ja Tampere Chamber Music ry.

Liite: Kuva TCM:n taiteellinen johtaja Heini Kärkkäinen

Tampere-talon ja Tampere Chamber Music -festivaalin kanssa tapahtuman yhteistyössä ovat mukana Tampereen kaupunki, Tampere Filharmonia, Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys, Pirfest, Tampereen seurakunnat sekä Tampereen ammattikorkeakoulu.

Mikkelin, Kuopion, Joensuun, Lappeenrannan ja Savonlinnan kaupunkien sekä Etelä-Savon maakuntaliiton, Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sekä Etelä-Karjalan liiton yhteinen Saimaa-ilmiö-hanke valittiin jatkoon kansainvälisen asiantuntijaraadin esivalintakokouksessa 23.-24.6. Esivalinnan läpäisseet kaupungit julkistettiin lehdistötilaisuudessa 24.6. Savonlinnan lisäksi jatkoon pääsivät myös Tampere ja Oulu.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine on erittäin tyytyväinen, että haussa päästiin jatkoon. Hyvin alkanut yhteistyö tiivistyy seuraavassa vaiheessa, kun valmistetaan lopullinen hakukirja varsinaista valintaa varten.

- Tässä vaiheessa esitän Savonlinnan kaupungin puolesta lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme ja kaikille, jotka ovat myötävaikuttaneet Saimaa-ilmiön syntymiseen. Jo esivalinnan läpäiseminen on hieno saavutus ja se on osoitus ennen kaikkea itäsuomalaisen yhteistyön voimasta, toteaa Laine. Hän lisää, että kulttuuripääkaupunkitittelillä on toteutuessaan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia.

Kulttuuripääkaupunkihaun toisessa vaiheessa valmistetaan 100-sivuinen lopullinen hakukirja, jossa esitellään tarkennettu ja yksityiskohtainen suunnitelma kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta ja toteutuksesta. Ennen lopullista valintaa asiantuntijaraadin delegaatio tutustuu hakijakaupunkeihin paikan päällä.

Sillanrakentajien puheenjohtajana toiminut Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasinen on innoissaan jatkoon pääsystä.

- Olemme rakentamassa yhteistä tarinaa, joka todella ansaitsee tulla kuulluksi. Saimaa-ilmiö2026 on saattanut meidät uudenlaiseen yhteistyöhön, jota on tärkeää jatkaa. Esittelymme kansainväliselle valintaraadille tehtiin kunnon itäisellä ilolla, ja Saimaa-ilmiön tarinaa ja teemoja avattiin ilon kautta!, kiteyttää Kaasinen.

Savonlinnan kaupungin nimissä tehtävää kulttuuripääkaupunkihakua oli kansainväliselle asiantuntijaraadille esittelemässä kuusihenkinen delegaatio, johon kuuluivat Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, Saimaa-ilmiön valmistelutiimin Sillanrakentajien puheenjohtaja Sari Kaasinen, joensuulainen valotaiteilija Kari Kola, projektityöntekijä Jarkko Kääriäinen Itä-Suomen yliopistosta sekä hankkeen koordinaattorit Anu-Anette Varho ja Reko Tammi. Esittelytilaisuus koostui 30 minuutin esityksestä sekä tunnin mittaisesta keskusteluosuudesta, jossa valintapaneeli esitti kysymyksiä.

Lisätietoja:

• Janne Laine, kaupunginjohtaja
  puh. 044-4174001, janne.laine@savonlinna.fi
• Sari Kaasinen, puheenjohtaja, Sillanrakentajat
  puh. 050-5640930, sari.kaasinen@sarikaasinen.com
• Anu-Anette Varho, koordinaattori
  puh. 040-5484658, anu-anette.varho@esavo.fi
• Reko Tammi, koordinaattori
  puh. 040-7361992, reko.tammi@esavo.fi

Maailman viimeinen puurunkoinen höyrylotja Mikko risteilee jälleen Saimaalla tänä kesänä. 106-vuotiaan tervahöyryn remontti saadaan päätökseen lähiviikkoina, mutta laiva on jo avoinna yleisölle Savonlinnan keskustassa Aleksin aukiolla.  Mikko tekee yhteensä kaksitoista yleisöristeilyä, ja mukaan mahtuu myös blues-livemusiikkia. S/s Mikko toimii myös info- ja tapahtumapisteenä laiturissa ollessaan. Mikko-risteilyjä on jo odotettu. Laivan omistaa Savonlinnan maakuntamuseo / Savonlinnan kaupunki.

Tervahöyry Mikon remontissa mm. vaihdettiin huonokuntoiset pohjalankut, tilkittiin lankkujen välit hamppuriveellä ja pikimassalla, tervattiin puuosat sekä hiekkapuhallettiin ja maalattiin metalliosat. Kaupunkilaiset ovat kiitelleet, kun ovat saaneet seurata töiden etenemistä mm. sosiaalisen median kanavissa. Työskentely on ollut ainutlaatuista myös museon oman väen piirissä, sillä näin laajaa kunnostusta ei edes joka vuosikymmenelle osu.

Mikon asemapaikkana on tänä kesänä Riihisaaren museorakennuksen remontin vuoksi Aleksin aukio Savonlinnan keskustassa. Siellä tehdään vielä viimeisiä kunnostustöitä, mutta yleisö pääsee jo tutustumaan laivaan päivittäin klo 10–17. Ruumaan valmistuu Mikon ja muiden Savonlinnan museolaivojen historiasta kertova uusi laivanäyttely. Lisäksi Mikolta annetaan kevyttä matkailuneuvontaa sekä paikka mm. erilaisille musiikkiesityksille. Laivaan on sen laiturissa ollessa vapaa pääsy.

S/s Mikko liikkuu edelleen höyrykoneen ja metristen koivuhalkojen voimalla. Höyrykattilan lämmitys aloitetaan jo edellisenä päivänä. Koska yleisöristeilyt ovat olleet tauolla useamman vuoden, on perinteisiä tervahöyryristeilyjä jo kovasti odotettu. Ensimmäiset yleisöristeilyt Mikko seilaa torstaina 16.7. klo 12 ja 15, ja jatkoa seuraa seuraavina päivinä. Risteilyjä on myös Syystulet-tapahtuman yhteydessä syyskuussa. Pyhän Olavin päivän risteilyt 29.7. klo 14 ja 18 seilataan blues-tunnelmissa esiintyjänään Ismo Haavisto One Man Band.

Risteilyt kestävät 1,5 tuntia ja lipunmyynti tapahtuu laivalla. Risteilyjen tarkka lähtöpaikka keskustassa selviää myöhemmin. Mikon siirtyminen ja kääntyminen Aleksin aukion laituriin on hidasta ja haasteellista, joten risteilyjen ajaksi laituripaikka yritetään etsiä muualta.

Katso video s/s Mikosta (YouTube): https://youtu.be/Rock3wnO9-8

Lisätietoa: Nikke Kaartinen, museonjohtaja, Savonlinnan maakuntamuseo, 044 4174460, nikke.kaartinen@savonlinna.fi

Taustatietoa sekä risteilyaikataulut kesällä 2020:

Museolaiva s/s MIKKO

Maailman viimeinen puurunkoinen höyrylotja.
Rakennettu Savonlinnan konepajalla 1914.
Pituus 30,4 m, leveys 7,1 m, syväys 2,4 m.
Nopeus 6 solmua.
Omistaja Savonlinnan kaupunki / Savonlinnan maakuntamuseo.

Kesällä 2020 Aleksin aukion laiturissa Savonlinnan keskustassa. Mikosta ja höyrylaivoista kertova laivanäyttely ruumassa. Info- ja tapahtumapiste.

Mikon yleisöristeilyt:

To 16.7. klo 12 (lähtö Aleksin aukiolta) ja klo 15 (lähtöpaikka varmistuu).
Pe 17.7. klo 12 (lähtöpaikka varmistuu) ja klo 15 (lähtöpaikka varmistuu).
La 18.7. klo 12 (lähtöpaikka varmistuu) ja klo 15 (lähtöpaikka varmistuu).
Su 19.7. klo 12 (lähtöpaikka varmistuu) ja klo 15 (lähtöpaikka varmistuu).
Kesto: 1,5 tuntia.

Pyhän Olavin Päivän bluesristeilyt 29.7. klo 14 (lähtöpaikka Aleksin aukio) ja klo 18 (lähtöpaikka varmistuu). Esiintyjänä risteilyillä Ismo Haavisto One Man Band.
Kesto: 1,5 tuntia.

Pe 4.9. klo 18 Syystulet-risteily (lähtöpaikka varmistuu).
La 5.9. klo 14 Syystulet-risteily (lähtöpaikka varmistuu).
Kesto: 1,5 tuntia.

S/s Mikko avoinna päivittäin 10–17. Vapaa pääsy.

Muutokset mahdollisia.

Tervetuloa!

Tunnuskappaleen ovat tehneet Leri Leskinen, Jukka Immonen ja Paula Vesala

MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI elokuvateattereissa 4.9.2020

Rakastettu, koko perheen elokuvaklassikko, kansallisaarteeksikin oikeutetusti kutsuttu, teknisesti uudistettu Muumipeikko ja pyrstötähti -animaatio nähdään elokuvateattereissa kautta maan 4.9.2020.

Elokuvasta on juuri julkaistu sen juliste ja traileri (kts. tiedotteen lisätiedot). Trailerissa kuullaan ensikertaa vuoden 2020 elokuvaversion uutta, mutta perinteitä kunnioittavaa äänimaailmaa ja musiikkia, sekä nähdään alkuperäisen animaation tuttua visuaalista maailmaa teknisesti uudistettuna.

Ensi-iltansa saavan Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan (2020) score-musiikin ovat säveltäneet Leri Leskinen ja Jukka Immonen. Elokuvaan on tehty myös kaksi laulua, Rakkaus ja ystävyys sekä Tuuthan sä viel takaisin?, jotka Leskinen ja Immonen ovat säveltäneet yhdessä Paula Vesalan kanssa. Vesala on myös sanoittanut kappaleet. Suvi Teräsniskan esittämää Rakkaus ja ystävyys -kappaletta kuullaan juuri julkaistussa trailerissa.

”Oli maailman kivointa tehdä Jukan ja Lerin kanssa nämä kaksi laulua tähän lapsuuteni Muumi-klassikkoon!

Muumit ovat olleet minunkin sydäntäni lähellä jo pienestä asti. Lapsena kirjoitin Tove Janssonille kirjeenkin, johon hän vastasi ja lähetti minulle postimerkkejä ja kiiltokuvia.

Rakkaus ja ystävyys -kappaleen esittäjä Suvi Teräsniska esitti myös Oma maa -elokuvan tunnuslaulun, jota olin mukana tuottamassa ja sovittamassa. Suvilla on maailman kaunein ääni, sellainen lämmin ja syleilevä.

Paras palaute Rakkaus ja ystävyys -laulusta tuli jo omalta lapseltani, joka lähetti oikein Jukallekin viestin, että ’ihana biisi’.”

Paula Vesala

Rakkaus ja ystävyys sekä Tuuthan sä viel takaisin? -kappaleiden tekijä

Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva (2020)

Muumipeikko ja pyrstötähti perustuu legendaarisen suomalaisen kuvittajan ja kirjailijan Tove Janssonin samannimiseen kirjaan vuodelta 1946. Cinematicin tuottama Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva (2020) on uudistettu versio maailmanlaajuisesti tunnetusta klassikkoanimaatiosta (1992), joka on nyt saanut uuden elämän.

Vaikka elokuvan äänimaailma – musiikki, kappaleet ja dubbaukset – on uudistettu kokonaan, on se tehty alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Animaation kuva on päivitetty tämän päivän elokuvastandardeihin uudistaen se teknisesti huippulaatuiseksi niin uusille sukupolville kuin vanhoille Muumi-faneille, mutta elokuvassa on säilytetty alkuperäisen elokuvan tarina sekä klassisen piirtämisen ja kalvoanimaation tyyli.

Alkuperäisen Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan (1992) luojan, ideamoottorin, taiteellisen johtajan ja tuottajan Dennis Livsonin poika Tim Livson tuottaa nyt uuden elokuvaversion yhdessä Antti J. Jokisen kanssa.

” Muumien filosofian ytimessä on joukko hienoja arvoja: ystävällisyys, väkivallattomuus, seikkailumieli ja turvallisuus sekä lähimmäisten ja myös luonnon kunnioittaminen. Näihin Tove Janssonin luomiin arvoihin oli isäni Dennis Livsonin helppo yhtyä ja vahvistaa niitä omassa Muumi-animaatiotuotannossaan entisestään. Janssonin luomat Muumi-hahmot ja huikeat tarinat sujuvoittivat nerokkuudellaan ja moniulotteisuudellaan niiden työstämistä animaatioiksi.

Isäni poismenon jälkeen päätin, että jonakin päivänä tuon hänen luomansa ja tuottamansa Muumilaakson tarinoita -televisiosarjan (1990-1992) sekä Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan (1992) teknisesti päivitettyinä uudelleen esitykseen. Koin lähes velvollisuutenani saattaa nämä hienot tuotannot myös uusien sukupolvien saataville paitsi niiden kulttuurisen merkityksen, myös niiden edustamien upeiden ja ajattomien arvojen vuoksi.

Tavattuani Antti J. Jokisen, alkoi yhteistyömme nopeasti tämän meille kummallekin tärkeän Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan parissa. Ymmärsimme molemmat jo 1990-luvun alussa tehdyn tuotannon vahvuudet ja kauneuden. Vaikka animaatiotekniikan näkökulmasta aikakausi oli jo vaihtunut, halusimme molemmat kunnioittaa alkuperäistä. Visuaalisen ilmeen muuttaminen ei tullut kysymykseenkään – isäni oli luonut niin hienon ja ajattoman animaatioelokuvan, sekä tarinankerronnallisesti että visuaalisesti. Totesimme Jokisen kanssa myös, että ”retrous” on ehdoton vahvuus.

Kunnioitin isäni tuotantoja toki ennestäänkin, mutta nyt, tehdessäni samoja tuotantoja itse, ovat hänen työnsä määrä, antaumuksensa ja periksiantamattomuutensa tulleet todella esille. Omakin matkani näiden tuotantojen parissa on ollut jo pitkä ja haastava, mutta isäni tekemä työ oli satakertainen ja huomattavasti haastavampi hänen luodessaan näitä 90-luvun alussa.

Olen kiitollinen paitsi isälleni ja Tove Janssonille, nyt myös uudelle Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan tekijätiimille tehdystä työstä. Elokuvan upeus koostuu sen kaikista työvaiheista: alkaen Tove Janssonin kirjasta, hahmoista ja tarinasta; ja edeten isäni näkemyksillä animoidun alkuperäisen elokuvan kautta tämän uudistetun version kaikkiin teknisen toteutuksen vaiheisiin.

Nyt, elokuvan ollessa lähestulkoon valmis, on ilo keskittyä sen saattamiseen elokuvateattereihin, mahdollisimman monen lapsen – ja aikuisen – nautittavaksi niin Suomessa kuin maailmalla.”

Tim Livson

Tuottaja

Muumipeikko ja Pyrstötähti -elokuva (2020)

Kindernet Entertainment Ltd.

Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvassa Muumilaaksossa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, kun maailmanloppu uhkaa, eikä kesä ole enää kuin ennen. Elämän palaaminen uomiinsa edellyttää Muumilaakson väeltä ennennäkemätöntä sankaruutta. Seikkailussa kohdataan jännittäviä vaaroja, mutta myös luonnon ihmeitä ja uskomattomia aarteita – ja solmitaan korvaamattomia uusia ystävyyksiä.

4.9.2020 ensi-iltansa saava Muumipeikko ja pyrstötähti tullaan näkemään teatterilevityksensä jälkeen C More -suoratoistopalvelussa ja MTV:n kanavilla.

LISÄTIEDOT

TRAILERI

YouTubessa: https://youtu.be/9PkVNXZkbgU

• Traileritiedostoa voi tiedustella elokuvan tiedotuksesta

LEHDISTÖMATERIAALI

JULISTE JA LEHDISTÖVALOKUVAT

www.filmikamari.fi/pressit

ONLINE

KOTISIVU

Cinematic: www.cinematic.fi

FACEBOOK

Cinematic: www.fb.com/CinematicFuture

Leffat / SF Studios: www.fb.com/leffat

INSTAGRAM

Cinematic: @cinematicfuture

Leffat / SF Studios: @leffat

HASHTAG

#muumipeikkojapyrstötähti

SYNOPSIS

Eräänä sateisena iltana Muumilaakson rauhaisaan idylliin saapuu filosofiksi esittäytyvä Piisamirotta ennustamaan koko maapalloa kohtaavaa katastrofia. Yhtäkkiä kesä ei olekaan enää niin kuin ennen. Muumipeikon, Nipsun ja Pikku Myyn on lähdettävä vaikeakulkuiseen seikkailuun tähtitornivuoren huipulle selvittämään, onko maailmanloppu todella tulossa.

Elämän palaaminen uomiinsa edellyttää Muumilaakson väeltä ennennäkemätöntä sankaruutta. Matkalla kohdataan jännittäviä vaaroja mutta myös luonnon ihmeitä ja uskomattomia aarteita – ja solmitaan korvaamattomia uusia ystävyyksiä.

Vahvistunein joukoin maailmalta takaisin Muumilaaksoon palattuaan on ystävyksillä entistäkin paremmat eväät niin pyörremyrskyiltä kuin pyrstötähdiltä suojautumiseen ja koko Muumi-perheen pelastamiseen. Tarvitaan vain kekseliäisyyttä, yhteishenkeä ja valmiutta auttaa apua tarvitsevia, jotta kaikki pysyvät turvassa merkillisiltä luonnonilmiöiltä.

ROOLEISSA

hahmo: suomi / ruotsi

Muumipeikko: Joonathan Kettunen / Christoffer Strandberg

Hemuli: Jarmo Koski / Max Forsman

Pikku Myy: Sarika Lipasti / Saga Sarkola

Muumimamma: Kristiina Halttu / Maria Sid

Muumipappa: Carl-Kristian Rundman / Carl-Kristian Rundman

Nipsu: Tuomas Uusitalo / Andreas af Enehielm

Niisku: Antti LJ Pääkkönen / Oskar Pöysti

Niiskuneiti: Heljä Heikkinen / Alma Pöysti

Nuuskamuikkunen: Markus Niemi / Lasse ”Redrama” Mellberg

CREDIT

Perustuu Dennis Livsonin elokuvaan (1992) sekä Tove Janssonin kirjaan (1946) Muumipeikko ja pyrstötähti

Alkuperäinen idea: Lars Jansson ja Dennis Livson

Käsikirjoitus: Akira Miyazaki

Johtava animaattori: Toshiki Yamazaki

Ohjaus: Hiroshi Saito

Ääniohjaus: Markus Bäckman (suomi) ja Carla Rindell (ruotsi)

Äänisuunnittelija: Kirka Sainio

Musiikki: Leri Leskinen ja Jukka Immonen

Laulut: Leri Leskinen, Jukka Immonen ja Paula Vesala

Art Director: Ville Granroth

Tuottajat: Antti J. Jokinen ja Tim Livson

Vastaavat tuottajat: Sara Norberg, Mikko Kodisoja ja Tom Fanning

Tuotanto: Cinematic Animations ja Kindernet Entertainment

Kuvan remasterointi: Post Control Helsinki Oy

Dubbausstudio: BTI Studios Suomi Oy

Levitys ja markkinointi: SF Studios

Striimaus ja televisiointi: MTV / C More

TIEDOTUS, LISÄTIEDOT, HAASTATTELUPYYNNÖT JA EPK-MATERIAALI

press@cinematic.fi

Lappeenrannassa kuvataan poikkeusoloja tanssin keinoin. Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalvelujen kanssa yhteistyössä toteutettava Kieltoliike on neljän yli 3 minuutin pituisen tanssiteoksen kokonaisuus, jossa jokainen videoitu esitys on yksilöllinen tanssiteos. 

Kieltoliike-kokonaisuuden alullepanija, tanssitaiteilija ja koreografi Sanna Salama kertoo, että koronasta johtuvien poikkeusolojen aikana monikin eri asia on ollut kiellettyä ja ihminen on oppinut uusia malleja siten myös keholliseen olemiseen. 

- Korona on tuonut monia erilaisia ilmiöitä maailmalle ja halusin lähteä työstämään koreografiaa näiden ilmiöiden kautta. Kokonaisuutemme onkin saanut muotonsa poikkeuksellisten liikkeiden kautta. Teoksissa kuvataan siis tanssin keinoin eräänlaisia kieltoliikkeitä, joita ihmiset ovat sisäistäneet poikkeusolojen aikana. 

Teokset ovat esillä 25.6. alkaen aina elokuun loppuun saakka vesitornilla, Myllysaaressa, satamassa ja valleilla, joissa videotkin on kuvattu. Kohteissa sijaitsee opasteet, joissa olevien QR-koodien avulla pääsee katsomaan videoita omalla älylaitteella, johon on ladattu QR-koodin lukuun tarvittava sovellus. 

Salama sanoo, että opasteet on tarkoituksella sijoitettu niin, että ne kiinnittävät huomiota ja katsoja voi sattumalta löytää teosten luokse. 

- Teokset voi kiertää missä järjestyksessä tahansa tai käydä katsomassa vaikka vain yhden kerrallaan. Katsoja voi myös samalla miettiä omaa suhtautumistaan poikkeusoloihin ja ehkä saada uusia näkökulmia teosten kautta. 

- Kaikki videot tullaan julkistamaan heinäkuun loppupuolella myös nettisivuillamme, jotta ulkopaikkakuntalaisetkin pääsevät niitä katsomaan. Toivomme kuitenkin, että ihmiset menisivät tutustumaan esityksiin paikan päälle, kuten normaalissakin esitystoiminnassa on tapana tehdä. 

Kuvauskohteet antavat teoksille paikallisen ilmeen 

Tanssi antaa Sanna Salaman mielestä avaimet kokonaisvaltaiselle ilmaisulle ja videolla liike on mielekkäämpää kuin staattinen oleminen. 

- Sekoittamalla poikkeusolojen ilmiöitä ja nykytanssia saadaan yhtenäinen kokonaisuus, joka pitää sisällään samaa tyyliä edustavat itsenäiset teokset. 

Kuvauskohteet on valittu niin, että niistä tunnistaa Lappeenrannan ja ne antavat siten teoksille paikallisen ilmeen. 

- Vesitornilla hamstrataan vessapaperia ja Myllysaaressa pestään käsiä. Satamassa taas pidetään tiukasti hengityssuojia ja metrin turvaväliä. Valleilla opiskelijat ovat peruutettujen tapahtumien pääsylippujen keskellä. 

- Jokaisessa paikassa on myös ajateltu olevan eriasteisia suhtautumisia poikkeusoloihin. Vesitornin hahmoille ei ole muuta väliä, kunhan on vessapaperia, kun taas sataman hahmot noudattavat jokaista annettua ohjetta pilkuntarkasti, Salama taustoittaa. 

Kussakin kohteessa on juuri sille tyypillinen ympäristö, joka tarjoaa omanlaisensa pinnan tanssia. Tämä työryhmän tekemä tietoinen valinta on Salaman mukaan tuonut mukanaan rajoituksia, mutta myös mahdollisuuksia. 

- Vesitornilla betonialusta ei houkutellut maassa tapahtuviin liikkeisiin. Myllysaaressa tanssitaan pienellä laiturilla, joten liikelaajuudet ovat sen mukaiset. 

- Satamassa tasainen pinta antoi mahdollisuudet teknisempään tekemiseen. Valleilla koreografia on rakennettu niin, että esitystä katsotaan ylhäältä päin eli liike tapahtuu lähestulkoon kokonaan maassa. 

Kieltoliikkeen musiikista kokonaisuudessaan vastaava Antti Joronen kertoo, ettäjokaisella teoksella on oma räätälöity taustamusiikkinsa. 

- Luvassa on niin nykyaikaista tietotekniikalla kokoonpantua elektronista jytkettä kuin lappeenrantalaisille tuttua karjalaista kansansävelmääkin.

Yhteistyö on toiminut saumattomasti 

Sanna Salama vastaa Etelä-Karjalan kulttuurirahaston myöntämän apurahan tuekseen saaneen teoksen ulkoasusta ja koreografioista sekä tanssii esityksissä. Noora Ikonen toimii toisena tanssijana ja somevastaavana. Antti Joronen vastaa musiikin ohella videoiden ja muiden materiaalien koostamisesta. 

Apua teoksiin on saatu myös muun muassa drone-kuvaamista harrastavalta Teemu Heiskaselta sekä Hermanni Neuvoselta, joka on tehnyt opasteet. 

- Meillä toimii yhteistyö saumattomasti ja se on tällaisissa projekteissa tärkeintä. Jokainen pääsee näyttämään mitä haluaa ja lopulliset ratkaisut tehdään porukalla. 

- Tässä on myös päässyt hyvin käsittelemään omia ajatuksia poikkeusoloista. Musta huumori on kukkinut matkan varrella ja vakavia asioita on pystytty keventämään taiteen tekemisen avulla, Salama hymyilee. 

Kuva: Vesitornille sijoittuvassa Kieltoliike-esityksessä hamstrataan vessapaperia. Kuvassa Sanna Salama ja Noora Ikonen. Kuvaaja: Antti Joronen. 

Lisätietoja:

Kieltoliike-teoksen työryhmä,
kieltoliike@gmail.com
Facebook: https://www.facebook.com/kielto.liike.5 
Instagram: https://www.instagram.com/kieltoliike/?hl=fi
Verkkosivusto: https://kieltoliike.webnode.fi/

Tapahtumayhteistyöstä: 

Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalvelut, asiantuntija Teemu Myyryläinen
puh. 040 351 6488, teemu.myyrylainen(a)lappeenranta.fi

Suomen sodassa pääsiäislauantaina huhtikuun 18 p:nä 1808 haavoittuneen, Raahessa vammoihinsa menehtyneen eversti Flemingin lesken Raaheen lahjoittaman sydänkorun tarina on historiaan kirjoitettu kertomus sankaruudesta, ikävästä ja kiitoksesta.

Raahen kotiseutuyhdistyksen aktiivit tekivät kunnioitettavaa kotiseututyötä kaivamalla esille mm. Jenny Paulaharjun ja Eero Permin kirjoituksissaan mainitseman esineen, jonka tarina tuodaan uudestaan päivänvaloon ja jonka innoittamana luotu muistoesine tulee jatkamaan tarinaa eteenpäin. Alkuperäisen korun ja sen tarinan pohjalta, Raahe-seuran toimeksiannosta, on raahelainen kultaseppä-muotoilija Päivi Harjuhaahto suunnitellut hopeisen uudisversion, Raahen sydän -kotiseutukorun, jota on saatavana Kruunumakasiinimuseolta tai Raahe-seura ry:ltä.

Flemingin sydämen koko kiehtova tarina luettavissa Raahe-seura ry:n varapuheenjohtaja Aki Pulkkasen blogissa.

• Raahen sydän -kotiseutukorun julkistus tänään 25.6.2020 alkaen klo 18.00 osoitteessa www.raahenseutu.fi
• Flemingin sydänkorun tarina -mininäyttely Kruununmakasiinimuseolla 24.6. – 30.8.2020 Linkki

• Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan johdosta virtuaalisesti vietettävien perinteisten Pekanpäivien lähetykset jatkuvat. Tänään 25.6. alkaen klo 18.00 kokoelma-amanuenssi Miska Eilolan esitelmä Suomen sodan vaiheista Raahen seudulla ja tämän jälkeen seuraa Raahen sydämen virallinen julkistus. 
• Kaikki Raahen Pekanpäivien lähetykset löytyvät osoitteesta www.raahenseutu.fi.

Lisätietoja Raahen sydän -korun synnystä ja Flemingin sydämen historiasta:

Sari Nurro, Raahe-seura ry:n puheenjohtaja, 040 593 7587, sari.nurro@kotinet.com
Aki Pulkkanen, Raahe-seuran varapuheenjohtaja, 050 523 9889, aki.pulkkanen@raahe.fi