Katsotuimpien sisältöjen kärjessä on suomalaisten suursuosikki Salatut elämät, jota katsotaan C Moressa ennakkoon. Toiseksi eniten C Moressa katsellaan Formula 1 -kisoja ja kolmanneksi eniten katselua keräsivät Suomen osalta voittoisat Jääkiekon MM-kisat. 

Katsotuimmissa sarjoissa kärkinelikon muodostamat C Moren omat kotimaiset alkuperäissarjat Roba, Aallonmurtaja, Onnela ja Sunnuntailounas. Päivittäisdraamasarjojen kärkisijoja pitävät myös kotimaiset sarjat kun uutuusdraama Rantabaari on kiilannut heti Salattujen elämien jälkeen toiseksi suosituimmaksi sisällöksi ennen ikisuosikki Kauniita ja rohkeita. Vuoden 2019 suosituin elokuva oli sekin kotimainen: viime vuoden lopulla ensi-iltansa saanut komedialeffa Swingers. 

Kotimaisista C More -alkuperäissarjoista suosituin oli mm. Kari Hietalahden ja Riku Niemisen tähdittämä poliisidraama Roba. 

Ulkomaisten sarjojen katsotuimpien listalla Keeping Up With The Kardashians on joutunut luovuttamaan ykkössijan Game of Thronesille, jonka odotettu viimeinen tuotantokausi alkoi C Moressa keväällä. Myös amerikkalaissarja Younger nousi katsotuimpien ulkomaisten sarjojen kärkikolmikkoon. 

"Panostus laadukkaaseen kotimaiseen draamatuotantoon näkyy vahvasti C More -katselussa. C Moren kotimaiset alkuperäissarjat, kuten Roba, Aallonmurtaja ja Onnela, ovat ylittäneet odotuksemme tänäkin vuonna ja nousseet suomalaisten suosikeiksi", iloitsee C Moren suoratoistopalveluiden ohjelmistostrategi Emmi Lehikoinen. "Näiden lisäksi toki kansainväliset hitit, kuten Deadpool 2 ja Game of Thrones, löytävät C Moressakin paikkansa top-listoilla."

Vuoden katsotuimmat top-10

1. Salatut elämät
2. Formula 1
3. Jääkiekon MM-kisat
4. Roba
5. Aallonmurtaja
6. Onnela
7. Sunnuntailounas
8. UEFA Mestarien liiga
9. Yökylässä Maria Veitola
10. Swingers

Katsotuimmat sarjat 

1. Roba
2. Aallonmurtaja
3. Onnela
4. Sunnuntailounas
5. Game of Thrones
6. Keeping Up With The Kardashians
7. Younger
8. Solsidan - Onnea onkimassa
9. Bullets 
10. Rehtori

Katsotuimmat päivittäisdraamasarjat

1. Salatut elämät
2. Rantabaari
3. Kauniit ja rohkeat

Katsotuimmat elokuvat

1. Swingers
2. Deadpool 2
3. Tuntematon sotilas
4. Red Sparrow
5. Mile 22
6. Harry Potter ja viisasten kivi
7. The Shape of Water
8. Itse ilkimys 3
9. Peppermint
10. Solsidan

Katsotuimmat ulkomaiset sarjat

1. Game of Thrones
2. Keeping Up With The Kardashians
3. Younger
4. Solsidan - Onnea onkimassa
5. Catch-22
6. Pietarin kapellimestari
7. Riviera
8. Peaky Blinders
9. Gåsmamman
10. Cardinal

LISÄTIEDOT:

Kuvat ja ohjelmatiedot: pressi.mtv.fi

C More, ohjelmaviestintä, Maritta Kettunen, 050 548 1747, maritta.kettunen@mtv.fi

#cmoresuomi
Instagram & Twitter: @cmorefi Facebook.com/CMoreSuomi

Valtiovarainministeriö kilpailutti suomalaisten juhlarahojen valmistamisen ja myynnin sekä suomalaisten rahasarjojen ja kahden euron erikoisrahojen myynnin. Kilpailutuksen voitti Suomen Moneta (Suomen Moneta on Oy Nordic Moneta Ab:n virallinen aputoiminimi).

Valtiovarainministeriö ja Suomen Moneta ovat tehneet sopimuksen, joka on voimassa 20.12.2019−31.12.2022. Sopimus sisältää sopimusoption vuosille 2023 ja 2024.

Suomen Hallitusmuoto 1919 -erikoisraha

Ensimmäisenä Suomen Monetan kautta myyntiin tulee vuoden 2019 ainoa kahden euron erikoisraha: Suomen Hallitusmuoto 1919. Rahaa on myynnissä enintään 90 000 kappaletta. Lisätietoa rahan keräilijämyynnistä on saatavilla Suomen Monetan verkkosivuilta: www.suomenmoneta.fi

Vuonna 2019 ei tämän lisäksi julkaista enää muita keräilyrahatuotteita.

Lisätietoja:

Suomen Monetan viestintäpäällikkö Sari Raki, e-mail; sari.raki@nordicmoneta.fi

Suomen Monetan asiakaspalvelu puh: 010 808040 (ark. 9-17); e-mail:info@suomenmoneta.fi

jälleenmyyjille: wholesale@nordicmoneta.com

Lappeenrannan tapahtumapalvelut järjestää tapahtumajärjestäjille tarkoitetun Meillä tapahtuu -tilaisuuden Galleria Pihatossa (Valtakatu 80) keskiviikkona 15.1.2020. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 16.15 ja varsinainen ohjelma starttaa klo 16.30. Foorumi päättyy klo 18.

Tapahtumaan tulee ilmoittautua sähköisesti 7.1.2020 mennessä. Osallistujien toivotaan vastaavan ennakkokysymyksiin ilmoittautumisen yhteydessä.

Kestävä tapahtumatoiminta luo positiivisia mielikuvia

Tilaisuudessa esitellään kestävän tapahtumatoiminnan periaatteita. Kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen mukaan tapahtumien vihreä toteutus viestii positiivisia mielikuvia ja on merkki vastuullisuudesta.

– Ilmastopääkaupunki Lappeenrannassa pyritään hiilineutraalisuuteen sekä esimerkiksi kierrättämään kaikki alueella syntyvät jätteet. Siksi olisi tärkeää, että myös tapahtumatoiminnassa huomioitaisiin kestävä toiminta. Ympäristövaikutuksia voi vähentää ennakkosuunnittelulla.

Räsänen kertoo, että tapahtumissa kestävä toiminta pitää sisällään muun muassa jätehuollon, kierrätyksen, liikenteen ja tarjoilujen järjestämiseen liittyvien asioiden huomiointia ekologisesta näkökulmasta.

–  Tapahtuman sisällön ei sinällään tarvitse muuttua, jotta toiminta olisi kestävää. Esimerkiksi juomatarjoiluissa voi miettiä, olisiko mahdollista käyttää lasien tai mukien panttijärjestelmää, joka vähentää jäteongelmia ja roskaamista. Järjestäjät voivat myös pohtia uudelleenkäytettävien materiaalien hyödyntämistä esimerkiksi opasteiden ja kylttien osalta.

– Tapahtumaa markkinoitaessa kannattaa suosia sähköisiä välineitä. Tapahtuman kestävästä toiminnasta ja ekologisista valinnoista viestiminen ennen tapahtumaa ja sen aikana vähentää jälkihoitokustannuksia.

Lisävinkkejä kestävän tapahtuman järjestämiseen löytyy myös Lappeenranta Events -verkkosivustolta.

Uusi tapahtumakalenteri palvelee entistä paremmin mobiilikäyttäjiä

Foorumissa esitellään myös Etelä-Karjalan uutta tapahtumakalenteria, joka otetaan tapahtumapalvelujen asiantuntija Teemu Myyryläisen mukaan käyttöön heti loppiaisen jälkeen.

– Uusi, nykyaikainen tapahtumakalenteri palvelee entistä paremmin mobiilikäyttäjiä ja mahdollistaa tapahtumien selaamisen myös tapahtumapaikan tai järjestäjän mukaan.

Uudesta tapahtumakalenterista voi lukea lisää Etelä-Karjalan liiton verkkosivustolta.

Meillä tapahtuu -tilaisuudessa keskustellaan kestävän tapahtumatoiminnan ja uuden tapahtumakalenterin lisäksi Lappeenrannan tulevasta tapahtumavuodesta sekä kerrataan mennyttä vuotta ja sen antia.

Tapahtuman aikana käydään läpi tapahtumajärjestäjiltä koottua palautetta vuodesta 2019 sekä tarkastellaan tapahtumajärjestäjien ilmoittautumisen yhteydessä ennakkoon esille nostamia aiheita. Tarjolla on myös tietoa kaupungin tapahtumakumppanuuksista.

Lisätietoja:

Asiantuntija Teemu Myyryläinen
puh. 040 351 6488, teemu.myyrylainen@lappeenranta.fi

Ilmoittautumiset 7.1.2020 mennessä: http://bit.ly/Meillatapahtuu

Keski-Suomen kulttuurirahasto järjestää vuoden 2020 alussa kolme seudullista apurahainfoa. Jämsän tilaisuus pidetään Kivipankilla (osoitteessa Seppolantie 7) ti 7.1. klo 17 – 19. Infossa on paikalla rahaston asiamies Antti Niskanen ja mahdollisesti hoitokunnan jäsen.

Kulttuurirahasto rahoittaa työskentely- ja kuluapurahoin siis tiedettä ja taidetta sekä kulttuuriperintöön ja lasten ja nuorten kulttuuriin liittyviä hankkeita. Julkisrahoitteiset organisaatiot (kuten koulut) eivät voi saada rahoitusta perustoimintaan, mutta lyhytkestoisiin erillishankkeisiin tukea voi saada.  

- Infojen Idea on siis se, että kun viime vuosina olemme järjestäneet infon ainoastaan Jyväskylässä, nyt useampia järjestämällä tulemme lähemmäs apurahanhakijoita. Toivotaan, Jämsään tulee väkeä eteläisen Keski-Suomen alueelta, toivoo asiamies Antti Niskanen.

Lisätietoja:
Keski-Suomen kulttuurirahasto
asiamies Antti Niskanen puh. 050 385 7607
Jämsän kaupunki
palveluasiantuntija Hannu Ahlstedt 040 358 0452

Kutsu tiedotusvälineille ja yleisölle

Lappeenrannan kaupunginteatterin avoimet harjoitukset

MAUKKA, VÄYKKÄ JA SYNTYMÄPÄIVÄ

Tervetuloa kaupunginteatterin seuraavan ensi-iltaesityksen avoimiin harjoituksiin

Aika: Torstaina 9.1.2020 klo 18

Paikka: Lappeenrannan kaupunginteatterin pieni näyttämö, 3. krs, Kauppakeskus IsoKristiina

Aihe: Lappeenrannan kaupunginteatterin kevätkauden ensimmäisenä ensi-iltanäytelmänä nähdään ihastuttavan hauska lastenteatteriesitys Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä. Näytelmä perustuu suositun lastenkirjailijan Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -kirjoihin. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 25.1. klo 18.30 pienellä näyttämöllä.

Ilmari Pursiaisen (vierailija) ohjaamassa näytelmässä seikkailevat Maukka kissa ja Väykkä koira. Yhdessä he viettävät Maukan syntymäpäivää, mutta mikään ei tunnu menevän kissan toivomalla tavalla. Eikä hän saa lahjoja, sillä eihän kakkua voi sanoa lahjaksi! Läheisistä kavereista edes Kana von Got, Vuohi Mäk Käkätin tai Aasi Oinkvist eivät näytä piittaavan päivänsankarista. Ovatko he tosiaan unohtaneet? 

Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä on kutkuttavan kekseliäs koko perheen näytelmä ystävyydestä. 

Avoimissa harjoituksissa yleisö pääsee seuraamaan näytelmän valmistumista. Etenkin lapsiperheet ovat lämpimästi tervetulleita.

Lue lisää: https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Kevat-2020/Maukka,-Vaykka-ja-syntymapaiva 

Vuoden viimeisessä päätöskokouksessa Suomen elokuvasäätiön hallitus antoi päätöksen 403 hakemukselle. Myönteisiä päätöksistä oli noin puolet eli 202.

Tuotannon tuet: 20 uutta elokuvaa ja sarjaa tuotantoon, naisohjaajia 51 prosentissa vuoden aikana tuetuista hankkeista

Tuotannon tukia haettiin eniten, yhteensä 263 hakemuksella yli 14,7 miljoonan euron arvosta. Tukea myönnettiin 78 hakemukselle yhteensä yli 3,7 miljoonaa euroa.

Tuotantotukea haettiin 53 elokuva- tai sarjahankkeelle, joista myönteisen päätöksen sai 20. Tuotantotukea jaettiin yhteensä 2 659 000 euroa. Tuensaajien joukossa on kolme on pitkää näytelmäelokuvaa, neljä sarjaa, seitsemän dokumenttielokuvaa ja kuusi lyhytelokuvaa. Näistä kaksi on animaatiohankkeita (sarja ja lyhytelokuva) ja neljä on kansainvälisiä vähemmistöyhteistuotantoja (kaksi näytelmäelokuvaa ja kaksi dokumenttielokuvaa).

Pitkien näytelmäelokuvien joukossa on mukana Kjell Westön romaaniin perustuva Rikinkeltainen taivas, jonka ohjaa Claes Olsson ja tuottaa Solar Films. Tuetuissa sarjoissa tekijöinä on mm. Jalmari Helander ja Auli Mantila, ja dokumenttielokuvista tuotantoon lähtee mm. John Websterin ohjaama työelämäkuvaus The Happy Worker sekä Mia Halmeen ohjaama lääketieteen maailmaan sijoittuva SuperB.

Vuoden 2019 aikana elokuvasäätiön tuotantotukea on saanut 66 hanketta, joissa Suomi on päätuottajamaa. Näissä hankkeissa 51 prosentissa on naisohjaaja, 46 %:ssa naiskäsikirjoittaja ja 31 %:ssa naistuottaja. Laajemmin tilastotietoja vuoden 2019 tukitoiminnasta julkaistaan keväällä 2020 ilmestyvässä Elokuvavuosi-raportissa.

Kehittämistuen puolella 85 hakemuksesta läpi meni 26 % eli 22 hakemusta, jotka saivat yhteensä 544 000 euroa. Käsikirjoitusapurahoissa läpi meni 23 prosenttia hakemuksista: 116 hakemuksesta 27 sai yhteensä 141 100 euroa. Kuudelle markkinointi- ja levitystukihakemukselle myönnettiin vajaa 400 000 euroa ja kolme hakijaa sai tukea kuvailutulkkauksen ja heikkokuuloisten tekstityksen valmistamiseen.

Käsikirjoitusapurahan saajissa oli kaksi Resilienssi-hankehaussa valittua tuensaajaa. Heurekan kanssa yhteistyössä toteutetussa hankkeessa etsittiin ideoita immersiivisiksi virtuaalitodellisuusteoksiksi, jotka voivat tulla osaksi Heurekan tulevaa luonnonkatastrofeja ja resilienssiä käsittelevää näyttelyä. Tuen saivat Timo Wright Mono No Aware -hankkeella sekä Olli Tähtinen Vesi ystävänä -hankkeella.

Katso kaikki tuotannon tukipäätökset: https://ses.fi/tukitoiminta/tukipaatokset/tuotanto/

Esityksen ja levityksen tuet: teattereille, digijakeluun ja elokuvien maahantuontiin

Esityksen ja levityksen tukia jaettiin 90 hakemukselle yhteensä reilu 770 000 euroa. 19 hakijaa sai elokuvateattereille myönnettävää laitehankinta- ja kunnostustukea ja kuusi hakijaa sai koulutustukea. Digitaalisen monikanavajakelun tukea myönnettiin 49 hakemukselle.

Ohjelmistotukea myönnettiin 16 elokuvan maahantuontiin. Joukossa on mm. useita musiikkidokumentteja, Cannesissa palkitut Nuoren naisen muotokuva ja Parasite, kanadalaiselokuva Matthias & Maxime sekä historiallinen draama Mr Jones.

Katso kaikki esityksen ja levityksen tukipäätökset: https://ses.fi/tukitoiminta/tukipaatokset/esitys-ja-levitys/

Kulttuuriviennin tuet: hanketuella kansainvälisille markkinoille

Kulttuuriviennin tukia jaettiin 34 hakemukselle yhteensä reilu 154 000 euroa. Hakemuksista neljä koski hanketukea, kolme materiaalitukea ja 27 matkatukea. Kulttuuriviennin hanketukea myönnettiin Hölmö nuori sydän -elokuvan Oscar-kampanjaan, Mestari Chengin ja The Gravediggerin kansainvälisiin lanseerauksiin sekä Tottumiskysymyksen kansainväliseen myyntiin.

Katso kaikki kulttuuriviennin tukipäätökset: https://ses.fi/tukitoiminta/tukipaatokset/kulttuurivienti/

Lisätietoa:
Marjo Pipinen
viestintäasiantuntija
marjo.pipinen@ses.fi
puh. 09-6220 3020

Mennään naimisiin -häätapahtuma vastaa avioliittoa suunnittelevien parien moniin uusiin, ajankohtaisiin toiveisiin perinteisten rinnalla. Oli kyse juhlapaikan valinnasta,  sen koristelusta tai siitä, että entistä useammin koko perhe on mukana häätapahtumasuunnittelussa.

Avioliiton solmivista pareista jo lähes puolella on perheessä lapsia. Yle.fi -sivustolla kerrotaan 19.8.2019, että vuonna 2018 syntyneistä esikoisista 42% syntyi avioliitossa, kun taas perheen kuopukset; toinen tai kolmas lapsi ovat syntyneet avioliittoon (64% ).

11.-12. tammikuuta järjestettävä Mennään naimisiin -tapahtuma on lähtenyt mukaan tukemaan tulevien avioparien sujuvaa hääsuunnittelua ottamalla huomioon myös lapset. Tapahtuman järjestäjät tietävät, että usein käytännössä perheen pienimmätkin ovat mukana häämessuilla hääjärjestelyjä tehtäessä.

Perhevieraille on ensimmäistä kertaa tapahtuman 25-vuotisessa historiassa tarjolla Wanhassa Satamassa lämmin vaunuparkki sekä mammatila – tila äitien käyttöön, jotta myös mukaan tulevan pienen tarpeisiin voidaan vastata.

– Käytännössä järjestelyille on selkeä varaus, jo muutaman vuoden ajan lasten mukanaolo on näkynyt tapahtumassamme kasvavasti, kertoo tapahtuman järjestäjä Paula Kirvesmäki. -- Haluamme helpottaa uusilla palveluilla kävijöiden vierailua.

Mennään naimisiin -häämessut tarjoaa laajasti häihin liittyvää tietoa sekä esittelee valittujen näytteilleasettajien kera monipuolisesti häätilaisuuksien järjestelyihin liittyvää informaatiota. Esille ovat nousseet entistä enemmän erilaiset yksittäiset juhlapaikat kirkkohäiden rinnalla.

Hääparit haluavat omiin tilaisuuksiinsa paikasta riippumatta luonnollisesti lähes aina juhlavuutta. Juhlapaikka koristellaan persoonallisesti. Paula Kirvesmäki mainitsee kiinnostavana uudenhenkisen vihkikaaren, joka toimittaa alttarin virkaa juhla- ja siunaamispaikalla.

– Haluamme jatkuvasti olla ajan hengessä mukana ja kuunnella hääparien toiveita, Kirvesmäki jatkaa. – Tammikuun tapahtumamme esittelee mm. juhlapaikkoja, niiden koristelumahdollisuuksia sekä näihin liittyen ammattilaisten inspiroimia vihkikaaria. Esimerkkeinä voi mainita kaksi hyvin erilaista vihkikaarta; Steam Punk -vihkikaaren sekä makrameetyylillä toteutetun vihkikaaren, summaa Kirvesmäki.

Mennään naimisiin -häämessut lauantaina 11.1.2020 klo 10-17  ja sunnuntaina 12.1.2020 klo 11-16. Helsingin Katajanokalla Wanhassa Satamassa.

Lisätiedot ja akkreditointi

Mennään naimisiin häämessutuottaja Paula Kirvesmäki, paula.kirvesmäki@mennaannaimisiin.fi tai puh. 050 3566 120

instagram @mennaannaimisiin  facebook @mennaannaimisiin

www.mennaannaimisiin.fi/ohjelma

www.mennaannaimisiin.fi/messuilla-mukana

Suomalaisilla on erityinen suhde luontoon ja metsässä liikkumiseen sekä puuhun materiaalina. Puukko on perinteisesti kulkenut mukana metsäretkillä. Puun käsittely, vuoleminen ja puukon käyttö on arvokasta käsityötaitoa, joka nyt halutaan nostaa esiin kun Taitoliitto on valinnut vuolemisen vuoden 2020 käsityötekniikaksi.

”Käsityö jo sanana meillä Suomessa aivan liian usein mielletään vain pehmeisiin materiaaleihin, lankoihin ja tekstiiliin. Haluamme kuitenkin muistuttaa, kuinka moninaista käsityötekniikoiden ja materiaalien kirjo on. Vuolutaito on perinteinen, arvokas käsityöosaamisen osa-alue ja meillä Suomessa on myös vahva puukkojen valmistuksen perinne,” sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. ”Puukon käyttötaito opittiin aiemmin luonnollisesti jo lapsena. Nykyään perinteinen vuolutaito on kuitenkin monella unohduksissa. Toivomme, että ihmiset innostuvat kokeilemaan ja opettamaan myös nuorille vuolemisen taitoa. Tekniikkaan ei tarvita kalliita työvälineitä tai materiaaleja. Hyvällä peruspuukolla ja metsästä löydetyllä puunpalalla pääsee alkuun, ja puun muokkautuminen omissa käsissä on ainutlaatuinen kokemus.”

Vuolumestarien taito on katoamassa

Vuolemisen taito on kansanperinnettä, joka on vaarassa kadota. Vuolumestarien käsissä on syntynyt esimerkiksi perinteisiä, äärimmäistä käsityötaitoa vaativia lastukoristeita, lintuja ja tuomaanristejä. Vuolemisen valinta vuoden käsityötekniikaksi ei tavoittele kuitenkaan sitä, että kaikkien pitäisi oppia lastulintujen tekijöiksi. Yksinkertainen pajupillin veistely, kaarnalaivan muotoilu tai grillitikun vuoleminen retkellä on jo elämys, joka antaa tuntumaa puuhun materiaalina ja opettaa puukon käsittelytaitoa. Olisi kuitenkin hienoa, jos tekniikan esiin tuominen lisäisi myös kiinnostusta katoavaa taitoa kohtaa ja perinteisillekin mestareille löytyisi oppilaita jatkamaan vanhojen tekniikoiden taitoa eteenpäin.

Molla Mills kiertueelle opettamaan virkkuukoukun vuolemista

Modernin virkkauksen kansainvälisesti tunnettu taitaja Molla Mills kiertää kaikissa Suomen taitoyhdistyksissä huhti-toukokuussa 2020 opettamassa virkkuukoukun vuolemista ja virkkausta. Seitsemällätoista paikkakunnalla vietetään kevään kynnyksellä kurssituokio todellisen matalan kynnyksen vuolemisen parissa ja lopputuloksena kurssilaiset saavat mukaan kauniin ja käytännöllisen itse tehdyn käsityövälineen. Näin halutaan innostaa Vuoden 2020 käsityötekniikan eli vuolemisen kokeiluun myös enemmän pehmeiden materiaalien käsityötekniikoista innostuneita.
Kiertueaikataulu: https://www.taito.fi/vuole-oma-virkkuukoukku-molla-millsin-kanssa/ 

Taitoliitto julkiaisee vuoden 2020 aikana taito.fi-sivulla ohjevideoita ja materiaalia, joiden avulla vuolemista on helppo uskaltautua kokeilemaan.

Taitoliitto ja Suomen käsityön museo toteuttavat yhteistyönä vuoden käsityötekniikkaa tukevan Metsästä käsin -kutsunäyttelyn, jonka esittelee suomalaisten suhdetta metsään, puuta materiaalina sekä esittelee metsää tilana ja paikkana käsityön näkökulmaa unohtamatta. Tunnelmallinen näyttely pyrkii esittelemään suomalaisen metsän ytimen, metsän tunnun, äänet ja tuoksut. Näyttely tulee olemaan esillä Jyväskylässä Suomen käsityön museossa 23.5.–30.8.2020 ja CraftCornerissa Helsingissä syyskuussa 2020.

Taitoliitto nimesi Vuoden käsityötekniikan nyt neljännen kerran. Edellisten vuosien tekniikat makramee, kirjonta ja kudonta ovat nousseet kestosuosikeiksi ja saaneet paljon näkyvyyttä.

Kolmasosa suomalaisista (34 %) kertoo nikkaroivansa, rakentelevansa tai tekevänsä käsitöitä ainakin muutaman kerran kuussa. 7 % kertoo tekevänsä käsitöitä joka päivä ja 77 % suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti. Naisista jopa 11 % tekee käsitöitä päivittäin.
Käsityön harrastaminen Suomessa –tutkimus 2018.

Lappeenrannan kaupunginteatteri valitsi Aija Käkelä-Laineen Vuoden katsojaksi 2019. Käkelä-Laine palkitaan esityskauden 2019 päättävässä Cabaret-esityksessä 31.12. klo 19. Vuoden katsoja saa nimityksen ohella palkinnoksi kutsuvieraslipun kaikkiin teatterin vuoden 2020 omiin ensi-iltoihin.

Teatterinjohtaja Iiris Rannion mukaan Vuoden katsojaksi valitaan henkilö, joka on innokkaana seurannut teatterin ohjelmistoa ja toimintaa.

– Aija on teatterimme vakiokävijä, joka käy ahkerasti esityksissämme. Hän on monipuolisesti teatterista kiinnostunut ihminen.

Toimittajana, käsikirjoittajana ja viestinnän opettajana toimiva lappeenrantalainen Aija Käkelä-Laine ottaa nimityksen vastaan ylpeänä ja yllättyneenä.

– Olen ylpeä, että läpi elämäni kestänyt suhteeni teatteriin huomioidaan. Haluan kuitenkin korostaa, että Lappeenrannassa on monia uskollisia teatterikävijöitä, joille voisi antaa tämän saman tunnustuksen.

Käkelä-Laine kertoo aloittaneensa teatterin seuraamisen jo lapsena. Hän on aina ollut luontaisesti kiinnostunut teatterimaailmasta.

– Käyn katsomassa esityksiä laidasta laitaan, myös Lappeenrannan ulkopuolella. Minua kiinnostavat erityisesti uudet esitykset ja teatterialan uudet tuulet, joita seuraan suurella mielenkiinnolla.

– Mielestäni teatteriesitysten pitää tavalla tai toisella liikuttaa ja antaa ajattelun aihetta. Silloin esitys vie katsojat tunnetasolle ja teatterikäynti tuntuu aidolta elämykseltä.

Lappeenrannassa erinomaisia teatteriammattilaisia

Lappeenrannan kaupunginteatterin Vuoden katsojan Aija Käkelä-Laineen mielestä Lappeenrannassa on erinomaisia teatteriammattilaisia.

– Kaupunginteatterissamme on monipuolisia ammattilaisia, joiden onnistumisia eri rooleissa ja esityksissä on hienoa seurata.

Kaupunginteatterin 70-vuotisjuhlakaudesta Käkelä-Laineelle jäi parhaiten mieleen keväällä esitetty Runar & Kyllikki.

– Runar & Kyllikki oli erinomainen, loppuun asti toteutettu esitys ja esimerkiksi Sirpa Riuttala on osoittautunut hyväksi ohjaajaksi. Myös Maaninkavaara ansaitsee erityiskehut.

– Minua kuitenkin harmittaa, että katsojamäärät ovat joskus jääneet hyvissä esityksissä pieniksi. Olisi hienoa, jos ihmiset uskaltautuisivat kokeilemaan uutta. Juuri teatteri tarjoaa uusia elämyksiä, ajatuksia ja kokemuksia.

Vuoden katsoja tekisi pieniä muutoksia viikonloppuesityksiin nähden vähemmän yleisöä keräävien arkiesitysten lippuhintoihin.

– On tärkeää, että teatteri houkuttelisi ihmisiä lähtemään esityksiin. Opiskelijoille on jo tarjolla hyvä lippuetu, mutta toivoisin entistä edullisempaa lippuhintaa eläkeläisille ja työttömille, jotta kynnys lähteä teatteriesitykseen madaltuisi entisestään.

Vuoden 2020 kevätkaudelta Aija Käkelä-Laine odottaa erityisesti syyskaudelta 2019 jatkavaa Verkossa-esitystä sekä helmikuun alussa ensi-iltansa saavaa Liian paksu perhoseksi -näytelmää.

– Verkossa jäi minulta näkemättä syyskaudella. Odotan, että pääsen katsomaan sen, sillä farssi on haastava laji.

– Liian paksu perhoseksi -elokuva oli suosittu, joten innolla odotan sen teatteritoteutusta. Luotan ohjaaja Sirpa Riuttalaan ja seuraan erityisellä mielenkiinnolla, kuinka pääosaa esittävä vieraileva näyttelijä Katariina Lantto onnistuu roolissaan.

Kuvassa Lappeenrannan kaupunginteatterin Vuoden katsoja Aija Käkelä-Laine, jonka omaan arkistoon kuuluva kuva on otettu Veronassa Julian kotitalon pihalla.

Lisätietoja:

Teatterinjohtaja Iiris Rannio
puh. 040 642 8803, iiris.rannio@lappeenranta.fi

Näyttelyvuosi 2020 taiteiden tiedekunnan F-talon gallerioissa polkaistaan käyntiin avajaisten merkeissä keskiviikkona 8. tammikuuta klo 18–19.30. Nähtäville tulee kaikkiaan seitsemän uutta näyttelyä. Lämpimästi tervetuloa avajaisiin!

Galleria Seinässä nähdään Laura Tahvanaisen puupiirroksia, joissa hän käsittelee ihmisen suhdetta luontoon. Galleria Hämärässä Janette Backmanin luontokuvaesitys kertoo samantapaisesti öisen luontomme kauneudesta.

Elli Alasaaren valokuvanäyttely Galleria Kilossa on oodi oman ajan ottamiselle sekä luovalle tekemiselle ilman kritiikkiä ja suorittamisen pakkoa. Johanna Oksasen näyttely Galleria lyhdyssä kertoo puolestaan sanattomaan naamioteatteriteokseen virkattujen naamioiden tarinaa.

Galleria Kajossa avautuva Pirjo Vuohtoniemen, Jenni Martikaisen ja Anniliina Parkkisen yhteisnäyttely käsittelee henkilökohtaisia aiheita eri näkökulmista tekstiilitaiteen keinoin. Galleria Kopiossa nähtävä Elisa Alaluusuan näyttely avaa luonnoskirjoja käsittelevää tutkimustyötä sekä siihen olennaisesti liittyvää taiteellista prosessia. Galleria Kellarissa nähdään vielä lisäksi Jenni Turusen carborundum-grafiikkaa ja ääntä yhdistävä installaatioteos.



Galleria Seinä

Laura Tahvanainen:
Syvimmät joet virtaavat hitaasti
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Näyttelyn nimi on japanilainen sanonta, jolla tarkoitetaan, että kaikki millä on syvyyttä etenee hitaasti ja tulee esiin vähä vähältä.

– Näyttelyssäni viittaan tätä sanontaa mukaillen maailman pohjavirtaan, ikuisiin totuuksiin ja luonnon lakeihin. Kuu vaikuttaa vuorovesiin ja luonnonvoimat muokkaavat ympäristöä. Universumilla on oma pulssi, luonto elää ja hengittää omaa tahtiaan. Sitä pulssia meidän tulisi kuunnella ja kunnioittaa, Laura Tahvanainen kertoo.

– Universumin näkökulmasta Ihminen matkustaa täällä vain hetken, kuin muurahainen kaarnalaivalla, vaikka kuinka haluaisimmekin uskoa hallitsevamme tätä kaikkea.

Tahvanainen käsittelee teoksissaan ihmisen suhdetta luontoon. Kautta aikain ihmisillä on ollut tarve järjestää ja hahmottaa, tai edes sietää tätä omituista maailmaa jossa elämme. Tunne hallinnasta luo turvallisuutta.

­– Useat puupiirrokseni ovat surrealistisia kuvauksia luonnosta, missä luonto saa ihmismäisen muodon antaen äiti maalle kasvot. Luonto on se suuri kuva, syvä pohjavirta, jota meidän tulisi kuunnella ja kunnioittaa, mutta jota vastaan me liian usein taistelemme, Tahvanainen toteaa.

– Uidessamme vastavirtaan saamme huomata, että loppupeleissä ainoa varma on epävarma, järjestys on epäjärjestys, ja odottamaton odottaa kulman takana.

Laura Tahvanainen on viidennen vuoden kuvataidekasvatuksen opiskelija. Näyttelyn teokset ovat syntyneet syksyllä 2019 Japanin maaseudulla taiteilijaresidenssin aikana. Teosten tekniikkana on puupiirros. Uusissa ympäristöissä luonto kulminoitui suurimmaksi inspiraation lähteeksi, yhdistyen ajankohtaiseen keskusteluun luonnon pahoinvoinnista ja ilmaston lämpenemisestä. Syvimmät joet virtaavat hitaasti -kokonaisuus oli esillä myös Japanissa Tenku Art Festivaaleilla.

Lisätietoja:
Laura Tahvanainen
lauratahva(at)gmail.com
+358 50 409 0660
 
Kuvat:
1. Laura Tahvanainen: Natural entropy. 2019. Puupiirros, 60 x 37 cm
2. Laura Tahvanainen: Natural entropy III. 2019. Puupiirros, 40 x 60 cm



Galleria Hämärä

Janette Backman:
Moonlight with Me
9.1.–23.1.2020
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Janette Backmanin Moonlight with Me -luontokuvaesitys ja videoteos kertoo öisen luontomme kauneudesta. Yössä loistavat kuu, tähdet ja revontulet toimivat arktisen taivaan oppaina ja valaisevat kulkijan tietä pimeässä. Esitys koostuu noin sadasta still-kuvasta, jotka on otettu vuosien 2015–2019 välisenä aikana Lapin ja Koillismaan alueella.

Videoesitys on saanut inspiraatiota luovan tähti- ja revontulikuvauksen kurssista, joka järjestettiin soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelman puitteissa Kuusamossa 2018. Kaikki videolla nähtävät otokset ovat kameran muodostamia tiedostoja.

– Öinen luonto on aina satumainen elämys, mutta käyttämällä perinteisten luontokuvien rinnalla erilaisia luovia valokuvaustekniikoita yöluonnon kauneus saa vielä yhden ulottuvuuden lisää, Janette Backman kertoo.

Janette Backman on rovaniemeläinen luonnonvalokuvaaja ja luonnossa liikkuja. Hän harrastaa valokuvaamisen lisäksi retkeilyä, vaeltamista ja monia kädentaidollisia töitä huovuttamisesta poronsarvikorujen tekemiseen. Hän on taidemaalari, kuvittaja sekä satukirjailija ja on ammatiltaan metsätalousinsinööri. Työkseen hän tekee luonnonsuojelutyötä uhanalaisten lajien parissa. Tällä hetkellä Backman opiskelee soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelmassa, taiteiden tiedekunnassa Lapin yliopistossa.

– Hämärän laskeuduttua tunnelma kuun, tähtien ja revontulten loisteessa on usein taianomainen ja toivon esityksen katsojien saavan kokea edes osan niistä luonnon tarjoamista elämyksistä, joista olen itse saanut onnekseni nauttia. Yöluonto rauhoittaa ja voimauttaa. Elämyksellistä matkaa öisen taivaan alle, Backman toivottaa.

Lisätietoja:
Janette Backman
jabackma(at)ulapland.fi

Kuva:
Janette Backman



Galleria Kilo

Elli Alasaari:
Olisinko täällä -valokuvanäyttely
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

­– Aloitin syksyllä 2018 kuvaamaan kaikkea vastaani tulevaa miettimättä, miksi kuvasin. Kaksoisvalotin kuvia siten, että kuvasin filmirullan täyteen satunnaisia asioita. Latasin sen kameraan uudelleen ja jatkoin satunnaisten asioiden kuvaamista, Elli Alasaari kertoo.

– En voinut tietää, mitkä kaksi eri valotusta ja niihin sisältyvät kaksi eri maailmaa sattuivat kohtaamaan toisensa filmillä. Kuvat siis tavallaan syntyivät vahingossa.

Alasaari käsittelee kaksoisvalotusten kautta läsnäoloa sekä ajan ja paikan suhdetta. Kuvissa oma kokemus kahdesta eri hetkestä sekoittuu toisiinsa.

– Millainen uusi hetki syntyy näiden eri tilanteiden yhdistelmästä? Olinko läsnä näissä hetkissä, entä tässä uudessa hetkien yhdistelmässä? Onko mahdollista kokea läsnäoloa kiitävässä ajassa ja paikassa, Alasaari pohtii.

Filmikuvaus on Alasaarelle sattumalle ja virheille antautumista sekä asioiden tarkkailua uteliaisuuden, intuition ja tunteiden kautta. Kuvatessa ei tarvitse ylianalysoida, ja voi tyytyä lopputulokseen sellaisena kuin se on. Kuvaaminen filmille on jatkuvaa yllätysten löytämistä – satunnaisia ilahtumisia ilman oletusta onnistumisesta.

Olisinko täällä -valokuvanäyttely on oodi oman ajan ottamiselle ja luovalle tekemiselle ilman kritiikkiä ja suorittamisen pakkoa. Alasaari ottaa kirjaimellisesti aikaa itselleen meditoimalla eli istumalla hiljaa näyttelytilassa joka arkipäivä tunnin ajan koko näyttelyn esilläolon ajan.

­– Meditaatio on avoin ja kuka tahansa on vapaa liittymään seuraani.

Elli Alasaari on seitsemännen vuoden graafisen suunnittelun opiskelija.

Lisätietoja:
Elli Alasaari
ellialasaari(at)gmail.com
Instagram: @ulottumattomissa

Kuva:
Elli Alasaari: Nimetön. 2018. Kaksoisvalotus värifilmille.



Galleria Lyhty

Johanna Oksanen:
A Hole in My TETRIS – naamio tunteiden tulkkina
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

A Hole in My Tetris -näyttely kertoo samannimiseen sanattomaan naamioteatteriteokseen (Ilmaisukoulu Tuike 2017) virkattujen naamioiden tarinaa.

Miltä Suru näyttää, pelkääkö Pelko itseään, mitä Viha vihaa, räjähtääkö Raivon pää?

Naamiohahmot Pelko, Viha ja Suru kysyvät, ovatko heidän nimikkotunteensa ainoastaan haitaksi vai pitäisikö kaikki tunteet kokea tarpeellisiksi ja turvallisiksi. Mitä tapahtuu, jos nämä niin sanotut negatiiviset tunteet aina vaan kahlitaan, tippuvatko arkisen elämän tetrispalikat hallittuun järjestykseen vai syntyykö kauhea kaaos?

Naamiontekijä, Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun yliopistonlehtori FT Johanna Oksanen, kartoittaa väitöksenjälkeisessä taiteellisessa tutkimuksessaan naamioiden avulla muun muassa erilaisten ilmaisutapojen ja niiden merkitysten sanallistamisen, dokumentoinnin ja analysoinnin menetelmiä.

Lisätietoja:
Johanna Oksanen
+358 40 484 4404

Kuvat:
1. Viha/Raivo. Pellavanaamio. Kuva: Johanna Oksanen
2. Pelko. Pellavanaamio. Kuva: Johanna Oksanen
3. Suru. Pellavanaamio. Teatteriharjoitukset, Suruna Henna Karekari. Kuva: Johanna Oksanen



Galleria Kajo

Pirjo Vuohtoniemi, Jenni Martikainen ja Anniliina Parkkinen:
Asioita joista ei puhuta
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Asioita joista ei puhuta -näyttely on kahden sisutus ja tekstiilimuotoilun ja yhden vaatetussuunnittelun opiskelijan yhteisnäyttely, joka tekee näkyväksi asioita joista ei puhuta. Se on jatkoa prosessille, joka alkoi tekstiilitaiteen produktion kurssilla keväällä 2019. Näyttely käsittelee henkilökohtaisia ja rankkojakin aiheita kolmesta eri näkökulmasta tekstiilitaiteen keinoin.

Yleensä vaatteiden halutaan olevan imartelevia ja korostavan kauneusihanteiden määrittämiä parhaita puolia sekä peittävän ongelmakohtia. Pirjo Vuohtoniemi kääntää tämän asetelman toisinpäin Solmussa -teossarjassaan. Teokset pohtivat henkistä pahoinvointia ja itsetuhoisuutta, ja sitä miten vaatteilla voi peittää asioita ja luoda mielikuvia. Mitä ihmisestä, hänen henkisestä hyvinvoinnistaan ja kokemuksistaan voi päältäpäin päätellä? Teokset on toteutettu sekatekniikalla villalangasta ja sisalköydestä.
       
Hiusten leikkuusta käynnistynyt pohdinta identiteetin ja ulkonäön yhteydestä ohjasi Jenni Martikaista tutkimaan ihmisten tyypittelyä ulkonäön ja käytöksen perusteella Tyypit -teossarjassaan. Henkilön sisäinen identiteetti on kuitenkin näkymätön. Kosketuksen ja tyyppikuvausten kautta teosten on tarkoitus saada pohtimaan omia roolejaan ja tapaa, miten muita kohtaa arkisissa tilanteissa. Teokset ovat leikkauksia hetkistä ja puolista, mitä emme aina näytä muille. Sekatekniikalla toteutetuissa teoksissa on hyödynnetty kierrätyskankaita, lankaa, paperia ja korunosia.

Anniliina Parkkisen Violets & Poppies -teoksen lähtökohtana on yksi hänen lempiteoksistaan, englantilaisen taidemaalari John Everett Millaisin maalaus Ophelia (1851–2), jonka aiheena on kuvitteellinen henkilö William Shakespearen Hamlet -näytelmästä. Teoksen nimi tulee John Everett Millaisin maalauksessa esiintyvistä unikoista ja orvokeista, jotka symboloivat 1800-luvun loppupuolella viktoriaanisessa Englannissa pinnalla olleessa kukkaiskielessä kuolemaa ja uskollisuutta. Ompelu ja kirjontamenetelmin toteutetun teoksen materiaaleina ovat organza ja kirjontalangat.

Lisätietoja:
Pirjo Vuohtoniemi
pvuohton(at)ulapland.fi
Jenni Martikainen
jennimadesign(at)gmail.com,
instagram: @jenni.martikainen
Anniliina Parkkinen
annparkk(at)ulapland.fi

Kuvat:
1.Pirjo Vuohtoniemi: Solmussa. 2019. Kuva: Pirjo Vuohtoniemi
2. Jenni Martikainen: lähikuva Tyypit -teossarjan teoksesta. 2019. Kuva: Jenni Martikainen



Galleria Kopio

Elisa Alaluusua:
Si(i)vu Luonnoskirjoista / Slice Of Sketchbooks
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Galleria Kopiossa nähtävä näyttely pohjautuu Alaluusuan tohtorin tutkimukseen, joka toteutettiin vuosina 2009–2016 Chelsea College of Arts’issa (UAL) Lontoossa. Praktiikkakeskeisen tutkimuksen kohteena olivat luonnoskirjat. Työskentelyn keskiössä olivat tekemisen tarve ja taitelllinen prosessi, jotka yhdessä kerätyn tutkimusmateriaalin kanssa ohjasivat tutkimuksen suunnan.

Luonnoskirjoja käsittelevä tutkimus sijoittuu tutkivan piirtämisen kentälle, jonka tekijöitä löytyy maailmalta yhä enemmän, erityisesti Englannista, Australiasta ja Pohjois-Amerikasta. Alaluusuan piirtämispraktiikka toteutuu sekä paperille että videoiden muodossa. Hän näkee nämä kaksi prosessia hyvin samankaltaisina: pienistä osasista muodostetaan uusi kokonaisuus, jonka toteutuksessa tärkeitä elementtejä ovat aika, lineaarisuus sekä liike.

Alaluusuan taiteellinen tutkimus jakautuu kahteen osaan; tutkimustekstiin sekä taiteelliseen produktioon. Näyttelyssä nähdään prosessin aikana syntyneitä piirroksia paperille yhdessä kahden Sketchbooks -videoinstallaatiosta valitun videopiirroksen kanssa. Näyttely kutsuu pohtimaan taiteellisen tutkimuksen prosessia, sekä luonnoskirjojen tarjoamia mahdollisuuksia meille kaikille taiteellisina työvälineinä sekä myös laajemmin elämänhallinnan välineinä.

Kuva:
Elisa Alaluusua: Stephen Scrivenerin luonnoskirjojen pohjalta (yksityiskohta). 2011.
Muste paperille 42 x 114 cm.



Galleria Kellari

Jenni Turunen:
Lapsi toisella rannalla
9.1.–23.1.2020
Avajaiset keskiviikkona 8.1.2020 klo 18–19.30
F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Hetki kesämökin rannalla ja lapsuuskuva ovaalinmuotoisissa kehyksissä. Muun muassa näiden
mielikuvien varaan rakentuu Jenni Turusen carborundum-grafiikkaa ja ääntä yhdistävä installaatio.

– Teoksen aiheena on menneisyys ja sen läsnäolo nykyisyydessä. Millaisissa hetkissä voi tuntea menneisyyden vaikutuksen itsessään ja toiminnassaan? Kuinka minuus rakentuu menneisyyden kokemuksista? Itsetuntemuksen ja tietoisuuden kerryttämiseen tarvitaan aikaa, hiljaisuutta ja reflektointia. Koen näiden asioiden puolesta puhumisen tärkeänä yhteiskunnassamme, Turunen kertoo.

Turusen käyttämiin työskentelytekniikoihin kuuluvat piirustus, ääni, installaatio ja grafiikka.
Taiteellisessa työskentelyssä hänelle tärkeitä asioita ovat aistisuus, monitasoisuus ja
esteettinen elämys.

– Esteettinen elämys ei olisi elämys ilman sen yhteyttä ajatteluun ja mieleen.
Taiteellinen työskentelyni on pyrkimystä ymmärtää tuota yhteyttä ja käydä vuoropuhelua
tiedostamattoman kanssa, Turunen pohtii.

Jenni Turunen on syntynyt ja asunut lapsuutensa Iisalmessa. Tällä hetkellä hän asuu Rovaniemellä ja opiskelee taiteen maisteriopintoja Lapin yliopistossa. Hän on Lapin taiteilijaseuran, Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberan ja Suomen taidegraafikoiden varsinainen jäsen.

Lisätietoja:
Jenni Turunen
jenni(at)jenniturunen.fi
+358 44 360 4168
www.jenniturunen.fi
https://www.taiko.art/jenni-turunen

Kuvat:
Jenni Turunen: yksityiskohtia teoksesta Lapsi toisella rannalla, 2019.



LY / TTK / LP

Taiteiden tiedekunnan tammikuun taiteilijana Galleria Lovisassa esittäytyy kuvataiteilija, kuvataiteen yliopistonlehtori ja kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman alumni Elisa Alaluusua. Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn kahvila Meidän Lovisan yhteyteen 7.–31.1.2020 välisenä aikana!

Teoskokonaisuus pohtii taiteellista prosessia, appropriaatiota sekä pohjoista identiteettiä.

Taustalla on idea näyttelystä Alaluusua on Alaluusua  – nimen merkitys vaihtuu sen mukaan onko kieli suomea vai englantia – yhteistyössä poromies Teuvo Alaluusuan kanssa, joka on valokuvannut lappilaista arkipäivää omasta näkokulmastaan vuosikymmenen ajan. Asioilla harvoin on yksiselitteinen merkitys.


Taiteiden tiedekunnan tammikuun taiteilija Galleria Lovisassa:
Elisa Alaluusua
7.1.–31.1.2020
Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma–pe 7.30–20, la 8–16

Lisätietoja:
Elisa Alaluusua
ealaluusua(at)hotmail.com


Lisätietoja Galleria Lovisasta:
Näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen
leila.lipiainen(at)ulapland.fi

Lapin yliopiston Galleria Lovisassa esitellään taiteiden tiedekunnan alumnien, henkilökunnan ja opiskelijoiden joukosta valittujen kuukauden taiteilijoiden teoksia. Näyttelytila sijaitsee kahvila Meidän Lovisan yhteydessä.

Kuva:
Elisa Alaluusua: Nature I. 2019. Yksikanavainen videopiirros, 11:33 min.


LY / TTK / LP

Pääomani

Q-teatterissa helmikuussa kantaesityksensä saava Milja Sarkolan kirjoittama ja ohjaama Pääomani on tarkkanäköinen esitys varakkuudesta - rahallisesta ja muunkinlaisesta- sekä sen vaikutuksesta ihmissuhteisiin.

Mitä on saada ansionsa mukaan? Mitä on olla velkaa? Mitä on mitattavuus?
Missä luokkaero sijaitsee? Mikä on tuhlausta? Mikä ei ole vaihtoehto? Miltä etuoikeus tuntuu?

Esityksen rooleissa ovat Q-teatterin ensemblesta Lotta Kaihua, Tommi Korpela ja Eero Ritala, sekä ensimmäistä kertaa Q:ssa vierailee Laura Rämä, jonka Näyttelijäliitto palkitsi vuonna 2016 Vuoden Nuori näyttelijä -palkinnolla.

Pääomani kantaesitys Q-teatterissa on 13.2.2020, esitykset jatkuvat toukokuulle asti.
ohjaus ja dramaturgia: Milja Sarkola ja Katariina Numminen
lavastus: Kaisa Rasila
valosuunnittelu: Heikki Paasonen
pukusuunnittelu: Riitta Röpelinen
äänisuunnittelu: Eero Nieminen

”Minulla on tällä hetkellä 63 297 euron asuntolaina, jossa on 16 vuoden laina-aika ja 350 euron kuukausierä.Jos teen ylimääräisen 6 500 euron lyhennyksen vuodessa laina on maksettu kuuden vuoden päästä eli 2024 kun olen 47 vuotta.Suunnitelma edellyttää, että olen terve ja työkykyinen, että minulla on töitä ja säännölliset tulot jaettei minulle, miehelleni tai lapselleni tapahdu merkittäviä materiaalisia, fyysisiä tai psyykkisiä katastrofeja.”

Milja Sarkola on palkittu näytelmäkirjailija ja ohjaaja. Hänen kirjoittamiaan näytelmiä ovat mm. Jotain toista – Henkilökohtaisen halun näyttämö, Harriet sekä Perheenjäsen.
Keväällä ilmestyy Sarkolan esikoisromaani nimeltään Pääomani Kustannusosakeyhtiö Teoksen kustantamana. Pääomani on Sarkolan ensimmäinen proosateos, ja se ilmestyy myös ruotsiksi Förlagetin kustantamana.

Vuoden 2020 avaa amerikkalaisen Vivian Maierin (1926–2009) näyttely, joka tuo valokuvamaailman sensaatioksi postuumiksi nousseen kuvaajan työn enimmäistä kertaa esille Suomessa. Henkilönä salaperäiseksi jääneen valokuvaajan omakuvat tuovat esiin kysymyksiä valokuvaajan identiteetistä: kuka ja millainen valokuvaaja oli Vivian Maier?

Kesäkauden näyttelyiden teemana on ihmisen jälki maapallolla. Kahden keskipolven valokuvaajan, Sanna Kanniston (s. 1974) ja sveitsiläisen Yann Minngardin (s. 1974) laajat näyttelyt tutkivat ja ihmettelevät suhdettamme tosiin elollisiin olentoihin ja planeettamme ekosysteemiin. Ympäristökysymyksiä käsittelevää kokonaisuutta täydentävät Lasse Lecklinin (s. 1982) kuvat Islannin sulavilta jäätiköiltä.

Syksyn näyttelyissä tarkastellaan yksilön ja yhteiskunnan rakenteiden vuorovaikutusta. Näyttelyt tutkivat, miten elämämme rakentuu yhteydessä yhteiskunnallisiin konventioihin ja suhteessa ympäröivän yhteiskunnan kehityskulkuihin. Framing the World on yksityisen kokemuksena kautta yhteiskuntaa katsovan Jari Silomäen (s. 1975) ensimmäinen laaja retrospektiivinen museonäyttely.

Kevät 2020 – Identiteetit

Vivian Maier: October 18, New York, 1953. © Estate of Vivian Maier, Courtesy of Maloof Collection and Howard Greenberg Gallery, NY.

Vivian Maier: Omakuva ja sen varjo

17.1.–24.5.2020
Suuri näyttelytila

Valokuvamaailman sensaatioksi postuumisti nousseen Vivian Maierin (1926–2009) kuvat ovat ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Maier kuvasi intohimoisesti koko aikuiselämänsä, mutta ei itse tuonut työtään esille, vaan ansaitsi elantonsa toimimalla lastenhoitajana. Anonyymina elänyt Maier kulki kaduilla kamera käsissään ja peilasi itseään heijastuksista, toisista ihmisistä ja omasta varjostaan.

Näyttely tarjoaa arvoitukselliselle valokuvaajalle tilaisuuden kertoa, kuka hän oli, miten hän koki itsensä maailmassa ja mitä hän kenties ajattelisi nyt saamastaan huomiosta.

Unfold

17.1.–15.3.2020
Projekti-tila & suuri näyttelytila

Suomen valokuvataiteen museolla on pitkät perinteet nuorten valokuvaajien esiin tuomisessa. Unfold-näyttelyssä suomalaisen valokuvataiteen nuori polvi tutkii sekä oman persoonallisen ilmaisunsa että valokuvataiteen identiteettiä. Näyttelyn teokset ovat osia Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelman opiskelijoiden taiteellisista opinnäytetöistä.

Kehon kirjaaminen – Suomen passin historiaa

17.1.–24.5.2020
Kuvakulma

Ihmisen minuus ja sen määrittely on aiheena myös näyttelyssä Suomen passin ja passivalokuvan historiasta 1900- ja 2000-luvuilla. Näyttely tarkastelee niin tunnistusmenetelmien edistymistä, kehon koodaamisen kehitystä ja näiden kautta lisääntyvää valvontaa sekä yhteiskunnallisia muutoksia.

AdeY: Evolution, part II, Australia, 2018.

AdeY: The Censored exhibition

27.3.–24.5.2020
Projekti-tila

AdeY tuo alastomuuden takaisin valokuvataiteeseen yllättävästä suunnasta – huumorin kautta. Identiteetin teema on näyttelyssä läsnä erilaisten kehojen ja niiden välisen dynamiikan myötä. Kuvissa taiteilija tutkii yhdessä tanssijoiden kanssa miten yhteiskunta määrittelee sen, keitä me olemme ja kuinka meidät otetaan vastaan.

Kesä 2020 – Ihmisen jälki maapallolla

Sanna Kannisto: Cyanocompsa cyanoides, 2019.

Sanna Kannisto

10.6.–30.8.2020
Suuri näyttelytila

Valokuvataiteilija Sanna Kanniston (s.1974) näyttely on läpileikkaus taiteilijan 20-vuotisesta urasta, hänen kuvaustyöstään Etelä-Amerikan sademetsien tutkimusasemilla ja Hangon lintuasemalla.

Tutkijoiden kanssa työskentelevä Kannisto on kuin omaa kokoelmaansa keräävä tieteilijä-taiteilija. Kanniston teoksissa pohjoisen lauhkean vyöhykkeen linnut sekä näiden sademetsien sukulaiset lumoavat katsojansa. Kanniston tyyli tuo esiin tieteellisen esittämistavan ja klassisen maalaustaiteen astelemakuvan yhteyden. Lintuja kuvatessaan Kannisto on saanut havaita kouriintuntuvasti myös lintukantojen pienenemisen. Näyttely on Kanniston laajin museonäyttely tähän mennessä.

Yann Mingard: Everything is up in the air, thus our vertigo

10.6.–30.8.2020
Suuri näyttelytila

Sveitsiläisen kuvataiteilija Yann Mingardin (s.1973) laaja soolonäyttely nähdään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Näyttely on geologisten ilmiöiden inspiroima teoskokonaisuus. Mingard kerää teoksiinsa lähdemateriaaleja eri ajoilta, yhdistäen muinaishistoriaa, taidehistoriaa, historiallisia dokumentteja ja nykypäivän kuvastoa.

Mingard käsittelee taiteessaan ilmastonmuutosta ja antroposeenia toisinaan hyvinkin absurdien ja paikallisten historiallisten tapahtumien kautta. Näyttely on kuin dystooppinen tutkimusmatka, joka on kuitenkin tunnelmaltaan kannustava. Mingard kehottaa meitä tutkimaan ja tarkkailemaan ympäristöämme, mutta ennen kaikkea elämään.

Lasse Lecklin: Skeidararjokull, sarjasta Crossings, 2019.

Lasse Lecklin: Crossings (View Above, Voice Within)

10.6.–30.8.2020
Projekti-tila

Valokuvatateilija Lasse Lecklin (s.1982) toimii hiljaisena tarkkailijana, joka todistaa sulavien jäämassojen kauneutta ja kauheutta. Euroopan suurin jäätikkö, Islannin Vatnajökull on sulanut poikkeuksellista vauhtia vuodesta 1985 lähtien. Teoksen nimi merkitsee siirtymää antroposeenin aikaan: jäätiköt sulavat ihmiskunnan toiminnan seurauksena.

Syksy 2020 – Yksilö ja yhteiskunta

Kuva: Jari Silomäki

Jari Silomäki: Framing the world

11.9.2020 – tammikuu 2021
Suuri näyttelytila

Framing the World on valokuvataiteilija Jari Silomäen (s.1975) laaja soolonäyttely. Silomäen teokset kertovat 2000-luvun maailmanpoliittisista tapahtumista hienovaraisten ja yksityisten tarinoiden avulla. Näyttelyn punaiseksi langaksi muodostuu yksilön elämäntarinan ja yhteiskunnan tapahtumien suhde ja lomittuminen. Kuulumme aina omaan aikaamme ja olemme osa ympäröivää historiaa.

Kuva: Clare Gallagher

Clare Gallagher: The Second Shift

11.9.–15.11.2020
Projekti-tila

"Vihaan kotitöitä! Petaan sängyt, tiskaan astiat – ja puoli vuotta myöhemmin täytyy aloittaa kaikki alusta.”

Pohjoisirlantilaisen Clare Gallagherin näyttely The Second Shift (Toinen vuoro) kuvaa taiteilijan oman arjen kautta kodin- ja lastenhoidon työtä, joka ei usein ole läsnä perhekuvissa. Näyttely on taiteilijan pyrkimys tunnistaa usein naisten osaksi jäävän näkymättömän työn laajuus ja merkitys.

Katja Eydel

20.11.2020 – tammikuu 2021
Projekti-tila

Kuvataideakatemian valokuvauksen professorina toimineen Katja Eydelin (s.1969) näyttely esittelee erilaisten instituutioiden, kuten koulutus- ja kuntoutuslaitoksien ja kriminaalihuollon organisaatioiden rakennuksia ja huoneita. Eydel on kiinnostunut fyysisistä tiloista, joissa pyritään kasvattamaan toimivia yksilöitä yhteiskuntaan.

Pressikuvat

http://bit.ly/svm_2020

Lisätietoja

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/tulevat

Museonjohtaja Elina Heikka

09 6866 3613

050 527 8885

elina.heikka@fmp.fi

Suomen kansallismuseon avoinna pitämissä kymmenessä museokohteessa vieraili vuoden 2019 aikana yhteensä 762 481 kävijää, 7 % enemmän kuin vuonna 2018. Historiallisten museorakennusten ja ajankohtaisten näyttelyiden lisäksi yhä useampi löytää Suomen kansallismuseon kohteisiin myös erilaisten tapahtumien tai kokous- ja juhlatilaisuuksien puitteissa. Tapahtumarikas vuosi huipentui Kansallismuseon laajennuksen arkkitehtuurikilpailun ratkaisuun, 10 000 vuotta muotoilua -näyttelyn avautumiseen Etelä-Korean Soulissa sekä ilmiömäisiksi kasvaneisiin Hämeen linnan ja Olavinlinnan talvivalaisuihin.

- Kuluneen vuoden aikana Suomen kansallismuseon toiminnassa, yhteistyöverkostoissamme sekä museovieraiden palautteissa on korostunut museo kaikille avoimena tilana, jossa jokainen saa kokea ja tuntea omalla tavallaan. Parhaimmillaan voimme toiminnallamme parantaa edellytyksiä monenlaiselle vuorovaikutukselle ja ymmärrykselle, ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen resilienssiä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, sanoo museopalvelujohtaja, vs. ylijohtaja Tiina Mertanen Suomen kansallismuseosta.

Vankila uutena kohteena heti suosikiksi – linnojen juhlavalaisuista osallistavia somehittejä

Suomen kansallismuseon kokonaiskävijämäärä 762 481 on museoperheen kaikkien aikojen ennätyslukema. Suurimpia kävijämäärien kasvuja olivat Hämeen linnan +14 % ja Louhisaaren +13 %. Olavinlinnassa, Langinkoskella ja Seurasaaressa nousua oli kussakin noin 9 %. Museokortilla vierailevien kävijöiden lukumäärä vaihtelee kohteittain, ollen keskimäärin 21 % koko kävijämäärästä.

Vuonna 2019 Suomen kansallismuseoon liitettiin kymmenes museokohde, Vankila Hämeenlinnassa. Aiemmin Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämä Vankila avattiin toukokuussa. Vankila saavutti heti odottamattoman suosion, kun kävijöitä kirjattiin 31 455 – museon kaikkien aikojen ennätys.

Hämeen linnassa valmistuivat vuoden aikana odotetut muutokset: pysyvä Rikkauksien Häme -näyttely, asevitriini sekä museokaupan tilat uudistuivat. Kiinnostava linna sekä Linnanniemen lukuisat suuret yleisötapahtumat siivittivät myös Hämeen linnan 111 822 kävijällään koko vuosikymmenen vilkkaimpaan vuoteen. Vuoden lopun juhlavalaisu toteutettiin linnassa ammattilaisten ja ideakilpailun voittaneiden yhteisponnistuksena. Valoteokset valtasivat myös sosiaalisen median: Hämeen linnan juhlavalaisu on taltioitu pelkästään Instagramissa satoihin kuviin. Myös Savonlinnassa sijaitsevan Olavinlinnan suosio kasvoi entisestään kävijämäärän oltua 149 873.

Helsingin Kansallismuseossa vieraili vuonna 2019 yhteensä 227 235 henkilöä. Kansallismuseo vaikuttaakin saavuttaneen uuden tason kävijämäärissä, joka on kasvanut vain neljässä vuodessa liki 50 %. Vuonna 2019 näyttelyihin liittyvä ohjelma, eli luennot, työpajat ja teemapäivät, olivat erittäin kysyttyjä. Tapahtumakävijöitä oli Kansallismuseossa 56 000. Tunnelma oli katossa muun muassa miekkaluennoilla, romanipäivänä, vintagetapahtumissa, Kuolleiden päivänä ja Kansallismuseon toimiessa kesällä vuoden Pride Housena. Kansallismuseon Kesäpihan tapahtumat keräsivät 15 000 kävijää. Erilaisia yritys- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin Kansallismuseossa vuoden aikana lähes 160 kappaletta.

Seurasaaren ulkomuseossa vietettiin 110-vuotisjuhlaa. Kävijämäärä ylitti edellisvuoden ollen 55 973, ja perinteisinä suosikkeina jatkoivat Seurasaaren juhannus, Lasten Seurasaari ja Seurasaaren Joulupolku. Presidentti Kekkosen kotina tunnetussa Tamminiemessä vieraili 16 905 ja Hvitträskin ateljeekodissa 17 762 kävijää, molemmat edellisvuoden tasolla. Kesäkohteista Louhisaaren kartanolinnassa kävijämäärä jatkoi tasaista nousua ollen 19 404 kävijää, ja Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla oli ennätykselliset 12 431 kävijää. Kotkassa Merikeskus Vellamossa sijaitsevassa Suomen merimuseossa sekä jäänmurtaja Tarmossa oli hyvä vuosi, yhteensä 119 621 kävijää.

Kansainvälisyys ja ympäristövastuu nousivat teemoiksi

Kansallismuseossa talvella 2018–2019 nähty 10 000 vuotta muotoilua -näyttely, joka esitteli runsaasti myös Kansallismuseon omia kokoelmaesineitä, avautui joulukuussa uudelleen Etelä-Korean kansallismuseossa Soulissa. Vuoden 2020 aikana näyttely nähdään maan kansallismuseon kolmessa eri museossa.

Lokakuussa 2019 Suomen kansallismuseo sai kansainvälistä huomiota, kun Mesa Verde -kokoelman esineistö nousi esiin presidenttien Niinistö ja Trump tapaamisessa. Suomi tulee luovuttamaan kokoelmaan kuuluvat ihmisjäänteet ja niiden kanssa haudoista löydetyt esineet takaisin Yhdysvaltain alkuperäiskansoille. Repatriaatiokysymykset eli kokoelma-aineistojen luovutukset ja palautukset niiden alkuperämaihin ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joissa Kansallismuseo toimii laajassa kansainvälisessä verkostossa.

Näyttelyohjelmistossa nousivat vahvasti esiin ympäristönsuojelun kysymykset. Kansallismuseon kesässä nähtiin valokuvaaja Nick Brandtin vaikuttava näyttely Inherit the Dust. Kotkassa Suomen merimuseossa puolestaan avautui Merimonsterit jatkuen tammikuuhun 2021 saakka. Muinaisten merikarttojen hirviöistä kertova näyttely johdattelee huomaamaan nykypäivän tuhoisat merten hirviöt: muoviroskat ja saasteet.

Vuoden 2019 aikana käytiin arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisärakennuksesta. Kaksiosaisen, loppuun asti nimimerkeillä käydyn kilpailun voitti JKMM Arkkitehtien työ ”Atlas”. Lisärakennuksen toteutus on kirjattu tämänhetkiseen hallitusohjelmaan. Mikäli hanke etenee keskeytyksettä, lisärakennuksen on tarkoitus avautua yleisölle vuonna 2025.

Vuoden 2020 ohjelmiston kulmakivinä arvot, ymmärrys ja kohtalot

Alkavana vuonna Suomen kansallismuseon ohjelmistossa pohditaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Kansallismuseossa lokakuussa 2019 avautunut, 15.3.2020 saakka nähtävä Maailma, jota ei ollut -näyttely on aikamatka muun muassa mayojen, asteekkien ja sapoteekkien Etelä- ja Väli-Amerikassa kukoistaneisiin korkeakulttuureihin. Näyttely herättää ajattelemaan myös sitä, millä oikeudella eurooppalaiset ottivat kaiken haltuunsa. Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset käsittelee vaikeaa ja vaiettua aihetta 24.1.–19.4.2020. Meeri Koutaniemen valokuvissa sekä Lea Pakkasen ja hänen isänsä Santeri Pakkasen tarinoissa ja tekemissä haastatteluissa piirtyvät esiin inkerinsuomalaisten identiteetit ennen ja nyt. Mesa Verde -kokoelmasta palautettavat 28 hautaesinettä ovat esillä Kansallismuseon Keskihallin yhteydessä 14.1.–1.3. Ihmisjäänteitä ei kuitenkaan eettisistä syistä tässä esillepanossa nähdä.

Museon kesänäyttelyn aiheena ovat Muumit ja erityisesti näiden Tove Janssonin rakastettujen hahmojen arvot ja elämänfilosofia, 15.5.–20.9.2020. Tapahtumarikas Kansallismuseon Kesäpiha avautuu jälleen kesäksi 2020. Talvikauden näyttelyssä Sami Parkkisen valokuvateokset pysäyttävät pohtimaan aikuisen ja lapsen – isän ja pojan – tapaa hahmottaa maailmaa. Kansallismuseon pysyvien näyttelyiden uudistus etenee, ja Suomen alueen historiaa keskiajalta itsenäistymisen alkuvaiheisiin saakka kattava osuus on uudistuksen vuoksi pääosin suljettuna. Aiemmin uudistetut Esihistoria sekä Suomen tarina ovat avoinna, ja tämä Toista maata -niminen osio avautuu vuoden 2021 alkupuolella.

Tamminiemessä juhlistetaan presidentti Kekkosen syntymän 120-vuotisjuhlaa. Toukokuussa 2019 avautuneen Museoviraston journalistisen kuva-arkiston JOKA:n ja akateemikko, valokuvaaja Caj Bremerin lehtikuvanäyttely on esillä 27.12.2020 asti. Maaliskuussa Tamminiemen illoissa valloittaa tanssiteos Uotinen Goes Kekkonen, jossa pääroolin esittää Jorma Uotinen. Hvitträskin kesässä nähdään kapinallisestakin kansallisromantiikasta ja myös 1960-luvusta teemoja ammentava taidekäsityön näyttely. Myös Hämeen linnassa nähdään ensi vuonna erityisiä vieraita, kun ritariajan puitteisiin tuodaan 17.4.–29.11.2020 belgialaisen nykytaiteilija Nick Ervinckin 3D-veistoksia, muun muassa mielikuvituksellisia kyborgeja.

Kotkassa Suomen merimuseolla, Merikeskus Vellamossa, avautuu toukokuussa 2020 Suomen kansallismuseon ja Kymenlaakson museon yhteistyönä toteuttama Kohtalona Ruotsinsalmi. Vuosina 1789 ja 1790 käytyihin mittaviin Ruotsinsalmen meritaisteluihin ja -linnoitukseen tutustutaan elämäntarinoiden, ankarien taisteluiden pauhun sekä merenpohjasta löydettyjen hylkyjen ja esineistön avulla. Näyttelyn toteutuksessa nähdään ja koetaan viimeisintä mallinnus- ja peliteknologiaa. Kohtalona Ruotsinsalmi tulee olemaan avoinna pysyvästi.

Kaikissa museoissa järjestetään vuoden mittaan runsaasti yleisölle avoimia tapahtumia luennoista ja työpajoista seikkailupäiviin ja markkinoihin. Parhaat kanavat seurata vilkasta tapahtumatarjontaa ovat museokohteiden Facebook- ja Instagram-tilit tai paikallislehdet.

Mediakuvia

Lisätiedot
museopalvelujohtaja (vs. ylijohtaja) Tiina Mertanen, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 481, tiina.mertanen@kansallismuseo.fi
ylijohtaja (vt. pääjohtaja) Elina Anttila, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 131, elina.anttila@kansallismuseo.fi

Lappeenrannan museoiden seuraava Museoklubi on lauantaina 11.1.2020 klo 14 Lappeenrannan taidemuseossa osoitteessa Kristiinankatu 8 – 10. Museoklubissa on puhujana Perttu Määttä. Hän kertoo puolustuslaitokseen 1920-luvulla suunnitellusta kulttuurinsuojeluorganisaatiosta. Illan aikana selviää mitä nämä kulttuurisuojelusuunnitelmat olivat, ja miten ne ilmenivät Lappeenrannan, Käkisalmen ja Viipurin osalta vuonna 1928. Luennon kesto on noin yksi tunti.

Museoklubi on kaikille avoin ja ilmainen klubi, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Tilaisuuteen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Tervetuloa museoklubiin ja kuulemaan tarinaa itsenäisyytemme varhaisilta vuosilta!

Niinataren oma tiedote:

Tiedote: Niinatar-hääpukuliikkeelle oma alue Mennään Naimisiin -häämessuille – paikan päällä myös hallitseva Miss Suomi!

TV5:n Say Yes to the Dress Suomi -sarjasta tuttu Niinatar-hääpukuliike on näyttävästi esillä Mennään naimisiin -häämessuilla. Helsingin Wanhassa Satamassa järjestettäville häämessuille on rakennettu Niinatar Wedding Wonderland -alue, jossa näytteilleasettajina ovat Niinatar-hääpukuliikkeen lisäksi Vanajanlinna, Salon Bella Pelo palkittu kultaseppä Mika Tarkkanen ja Hypoxi.

- Hääpukuliikkeemme siirtyy viikonlopun ajaksi häämessuille. Esillä on vuoden 2020 näyttävimmät hääpuvut, joita tulevat morsiamet pääsevät sovittamaan yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Ensimmäistä kertaa hääpukuja on myös mahdollista ostaa messuilta, Niinatar-hääpukuliikkeen omistaja Niina Kuhta kertoo.

Häämessujen asiakkaita koko viikonlopun palvelevat Say Yes to the Dress Suomi -sarjasta tutut asiantuntijat. Lauantaina paikan päälle saapuvat hallitseva Miss Suomi Anni Harjunpää sekä perintöprinsessat Jutta Kyllönen ja Riikka Uusitalo.

Lisätiedot ja akkreditointi:

Mennään naimisiin häämessutuottaja Paula Kirvesmäki,

paula.kirvesmäki@mennaannaimisiin.fi   puh. 050 3566 120

instagram & facebook @mennäännaimisiin

www.mennaannaimisiin.fi/ohjelma-2/

www.mennaannaimisiin.fi/messuilla-mukana

Museovirasto julistaa haettavaksi avustukset ammatillisten museoiden innovatiivisiin hankkeisiin sekä yhteisöjen kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyviin hankkeisiin. Avustusten tavoitteena on edistää sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kulttuuriperintötyötä. Avustusten hakuaika päättyy 14.2.2020 klo 15.00.  Avustukset haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten asiointipalvelun kautta. Verohallinnon Katso-tunnistaminen korvataan Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-tunnistuksella alkuvuodesta 2020.

Ammatillisesti hoidettujen museoiden innovatiivisten hankkeiden tavoitteena on lisätä kulttuuriperinnön ja taiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja merkitystä kehittämällä museoiden toimintamalleja sekä syventämällä museoiden ja yleisöjen välistä vuorovaikutusta. Avustuksella tuetaan erityisesti kokeiluja ja uudenlaisia, innovatiivisia tapoja tehdä museotyötä. Tavoitteena on myös löytää uusia toimintamalleja ja kehittämismahdollisuuksia koko museokentän hyödynnettäväksi. Avustusta voidaan myöntää päätoimisesti ja ammatillisesti hoidetuille kunnan, yhdistyksen, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen museoille.  

Yhteisöjen kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyvillä avustuksilla vahvistetaan yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöön. Avustettavat hankkeet voivat sisältää kulttuuriperintöön liittyvän tiedon tallennusta, dokumentointia ja tiedon välittämistä sekä toimenpiteitä, joilla lisätään yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia ja kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta. Avustuksella tuetaan erityisesti hankkeita, jotka sisältävät yhteisöjen osallistumista toimintaan, hankkeen tulosten monipuolista levittämistä sekä uudenlaisia yhteistyömuotoja. Avustusta voidaan myöntää kansalaisjärjestöille ja muille oikeustoimikelpoisille yhteisöille.

Lisätietoja:

Ammatillisten museoiden innovatiivisiin hankkeisiin

Anna Alavuotunki, anna.alavuotunki@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6019 ja Anu Niemelä, anu.niemela@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6015

Yhteisöjen kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyviin hankkeisiin

Eija Liukkonen, eija.liukkonen@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6009

www.museovirasto.fi   

Kutsu tiedotusvälineille ja yleisölle

Lappeenrannan kaupunginteatterin teosesittelyt: 

MAUKKA, VÄYKKÄ JA SYNTYMÄPÄIVÄ & LIIAN PAKSU PERHOSEKSI

Tervetuloa kaupunginteatterin tulevien ensi-iltanäytelmien teosesittelyihin.

Aika: Tiistaina 14.1.2020 klo 18.00

Paikka: Lappeenrannan kaupunginteatteri 3. krs, Kauppakeskus IsoKristiina

Aihe: Lappeenrannan kaupunginteatterin kevätkauden ensimmäisinä ensi-iltanäytelminä nähdään lastennäytelmä Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä sekä Liian paksu perhoseksi. Teosesittelyillassa tutustutaan tuleviin ensi-iltateoksiin. Paikan päällä ovat näytelmien ohjaajat sekä muuta työryhmää. Tilaisuuden juontaa teatterinjohtaja Iiris Rannio.

Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä on Ilmari Pursiaisen ohjaama kutkuttavan kekseliäs näytelmä Maukka-kissasta ja Väykkä-koirasta. Suositun lastenkirjailijan Timo Parvelan kirjoihin perustuva näytelmä on ilahduttava tarina ystävyydestä. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 25.1. klo 18.30 pienellä näyttämöllä.

Liian paksu perhoseksi on Sirpa Riuttalan ohjaama suominostalgian maustama elämänmakuinen rakkaustarina. Näytelmä perustuu Sisko Istanmäen saman nimiseen romaaniin, jossa tuhti ja tomera, parikymppinen Kaisu muuttaa kauppa-apulaiseksi Ruutinojalle. Siellä hän tapaa kaupanpitäjän Ernin ja pari rakastuu. Rakkaus ei katso muotoa tai murretta, mutta kärkäskielinen anoppi ja shoppailuun hurahtanut käly koettelevat nuoren parin onnea. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 1.2. klo 19.00 suurella näyttämöllä.

Teosesittelyilta korvaa aiemmin järjestetyt ensi-iltanäytelmien infotilaisuudet. Yleisö ja median edustajat ovat tervetulleita teosesittelyiltaan kuulemaan lisää uusien näytelmien työstöstä sekä esittämään omia kysymyksiä työryhmille. Tilaisuus kestää noin tunnin.   

Lisätietoa näytelmistä: https://lprteatteri.fi/fi 

Lisätiedot:

Iiris Rannio
Teatterinjohtaja
iiris.rannio@lappeenranta.fi
040 642 8803

KUTSU HEINÄHATTU, VILTTITOSSU JA ÄRHÄKKÄ KOULULAINEN -ELOKUVAN PRESSINÄYTÖKSIIN!

Sinikka ja Tiina Nopolan kirjasarjaan pohjautuva Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen -elokuva saa ensi-iltansa 14.2.2020.

Olet lämpimästi tervetullut elokuvan pressinäytöksiin:

To 30.1. Helsinki, Cinamon Tripla Kosmos-Sali (Fridonkatu 2B, Helsinki), klo 10.00-11.15 näytös ja klo 11.15-13.00 haastattelut Loungessa

Pe 31.1. Tampere, Finnkino Plevna (Itäinenkatu 4, Tampere), klo 11.00 näytös, klo 12.15 haastattelut

Ke 5.2. Pori, Promenadi Pori (Yrjönkatu 17, Pori), klo 10.00 Näytös, klo 11.15 Haastattelut, Ravintola Borg, Eetu Salinin aukio 6

Pe 7.2. Oulu, Finnkino Plaza (Torikatu 32, Oulu), klo 11.30 näytös, klo 12.45 haastattelut

Tervetuloa myös kutsuvierasnäytökseen sekä kuvaamaan ja haastattelemaan näyttelijöitä ja tekijöitä punaiselle matolle:

To 30.1. Helsinki, Tennispalatsi (Salomonkatu 15, Helsinki), klo 17.00 ovet, 17.30 ohjelma

Ilmoittauduthan Helsinki & Tampere 27.1. mennessä ja Pori & Oulu 31.1. mennessä:

https://gest.fi/customers/ajchib/2530

Heinähattu on juuri aloittanut koulun, jossa hän oppii paljon uusia jännittäviä asioita. Vilttitossusta on tylsää jäädä aamulla kotiin, koska hänellä ei ole ketään leikkikaveria. Kun Heinähattu kertoo lähtevänsä luokkansa kanssa onkiretkelle, keksii Vilttitossu ovelan juonen, jonka seurauksena onkimaan pääseekin hän itse. Asiasta seuraa soppa, jonka selvittämiseen tarvitaan isä, äiti, Alibullenin neidit sekä kyläpoliisit Isonapa ja Rillirousku.

Elokuvan pääosissa nähdään 9-vuotiaat Emelia Levy (Heinähattu) ja Matilda Pirttikangas (Vilttitossu) sekä Niina Lahtinen (Hanna), Joonas Nordman (Matti), Janne Kataja (Isonapa), Lari Halme (Rillirousku), Pirjo Heikkilä (Helga Alibullen), Krisse Salminen (Halise Alibullen) ja Aksa Korttila (opettaja Annukka).

Elokuvan ohjaa Lenka Hellstedt (mm. Kaikki oikein, Maata meren alla) ja tuottavat Yellow Film & TV, Ricky Rapper Oy ja Tuotantoyhtiö Hihhihhii Oy. Levityksestä vastaa SF Studios.

Elokuvan trailer: https://youtu.be/cX0XCGNaA1M

LEHDISTÖMATERIAALI:
www.filmikamari.fi/pressit
Tunnus: press
Salasana: noutaja

TIEDOTUS:
ProPromotion Oy, Taija Holm, 040 748 3435, taija@propromotion.fi

– Maan päällä paikka -teos syntyy yhteistyössä Vanajan vankilan kanssa

Zodiakin kevätkauden 2020 aloittaa erityinen kantaesitys. Maan päällä paikka on teos, joka syntyy tanssija-koreografi Ninu Lindforsin ja kuuden Vanajan vankilan naisen yhteistyönä. Esityksen ensi-ilta on tiistaina 21.1. Zodiak Stagella Kaapelitehtaalla.

Aloite esitykseen tuli Taittuu ry:ltä. Taittuu on yhdistys, joka on toiminut ohjaaja Hannele Martikaisen johdolla jo yli vuosikymmenen vankilateatterin keinoin syrjäytymistä vastaan ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta.

- Pohjimmiltaan meillä kaikilla on pyrkimys ymmärtää ja kohdata toisemme. Taittuussa olemme nähneet uudelleen ja uudelleen kohtaamisen voiman teatterin kautta, toteaa yhdistyksen vastaavana ohjaajana ja tuottajana toimiva Martikainen.

- Taide luo uusia polkuja erilaisten yhteisöjen ja yksilöiden välille ja näin se lisää keskinäistä ymmärrystä yhteiskunnassamme, Martikainen jatkaa.

Jäljelle jää vain kehollisuus

Maan päällä paikka on ensimmäinen Taittuun toteuttama esitys, joka perustuu ensisijaisesti fyysiseen ilmaisuun. Esityksen koreografiasta ja ohjauksesta vastaava Ninu Lindfors on tehnyt yhteistyötä Martikaisen kanssa jo useammassa Taittuun teatteriproduktiossa. Nyt ilmaisuvälineinä ovat kuitenkin sanojen sijaan liike ja kehot.

- Maan päällä paikka herättää jo nimenä ajatuksen jonkin ainutlaatuisen etsimisestä ja toiveen sen löytymisestä. Teoksen liike tunnustelee näkymätöntä ja etenee hapuillen, kuin tavoittaakseen kantavaa maata, jolle astua. Esiintyjien kanssa jaetut ajatukset itselle tärkeistä paikoista ovat olleet alkusysäys teoksen tapahtumien, tunnelmien ja maiseman syntyyn, Lindfors kertoo.

Teoksen toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman Vanajan vankilan ja Rikosseuraamuslaitoksen tukea.

- Meille Vanajan vankilassa on kertynyt vuosien varrella paljon hyviä kokemuksia vankilateatterista ja muista taidehankkeista. Kokemukset herättivät kuitenkin kysymyksiä: Miten teatteria voisi tehdä ilman suomen kieltä? Kuinka nivoa fysiikka mukaan taiteen tekoon?, pohtii Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen.

- Naisvankityössä törmätään usein sanojen loppumiseen ja silloin jäljelle jää vain kehollisuus. Odotamme fyysisen lähestymistavan teatteriesityksiltä paljon. On kiinnostava nähdä mitä kysymme, kun tämä hanke on maalissa ja esirippu Zodiakissa laskeutunut viimeisen kerran, Tammi-Moilanen toteaa.

Maan päällä paikka nähdään Zodiak Stagella viisi kertaa ajalla 21.–28. tammikuuta.

Taittuu Ry:n kotisivu: www.taittuu.fi

Rikosseuraamuslaitoksen tutkimussarjassa julkaistu tutkimus Vankilateatterin vaikutukset ja vaikuttavuus (Laura Menard, 2018): www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/julkaisut/risenjulkaisusarja/taittuurynvankilateatterinvaikutustenarviointia.html

KANTAESITYS
Ninu Lindfors – Vanajan vankilan naiset: Maan päällä paikka

Koreografia ja ohjaus: Ninu Lindfors
Esiintyjät: Vanajan vankilan naiset
Ohjauksellinen ja dramaturginen dialogi: Hannele Martikainen
Puvustus: Tommi Haapaniemi
Tilasuunnittelu: Salla Salin
Valosuunnittelu: Pekka Pitkänen
Äänisuunnittelu ja musiikki: Janne Masalin
Tuotanto: Taittuu ry, Vanajan vankila, Zodiak – Uuden tanssin keskus
Yhteistyökumppani: Rikosseuraamuslaitos
Kuvat: Heini Lehväslaiho

Ensi-ilta: ti 21.1.2020 klo 19.00, Zodiak Stage, Kaapelitehdas (Tallberginkatu 1, V-aula), Helsinki
Muut esitykset: ke 22.1. klo 19.00 | pe 24.1. klo 19.00 | la 25.1. klo 15.00 | ti 28.1. klo 19.00

Taiteilijatapaaminen la 25.1. esityksen jälkeen.

Liput: 30,50/24,50/16,50€
Lippuja ennakkoon: Tiketti.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Tiedottaja Piia Ahonen, piia.ahonen@zodiak.fi, puh. 044 971 6344
Lehdistökuvat: www.zodiak.fi > Medialle > Lehdistökuvat > Kevät 2020