Kariston syyskuussa julkaisema hiihtäjä Juha Miedon elämäkerta on löytänyt lukijansa. Hellevi Poudan kirjoittamasta teoksesta Mieto on otettu jo kolmas painos.

Marraskuussa 70 vuotta täyttänyt Juha Mieto muistelee elämäkerrassaan taipaleensa ylä- ja alamäkiä. Mieto paneutuu hiihtäjäsuuruuden elämänvaiheisiin, urheilu-uraan ja koko suomalaisen hiihtourheilun historiaan. Se kertoo myös Miedon tuntemattomammasta puolesta ja siitä, minkälainen ihminen Juha Mieto oikeastaan on.

Toimittaja ja tietokirjailija Hellevi Pouta on kirjoittanut aiemmin muun muassa teoksen Satumaa – Reijo Taipaleen tarina (Karisto 2017).

Lisätietoja ja arvostelukappaleet: tiina.laaksonen@karisto.fi tai 040 4564984

Rehtori-sarjan huumori syntyy samaistuttavista hahmoista sekä oivaltavasti hyödynnetystä mockumentary-tyylistä. Sarjassa nähdään miten epätoivoisiin yrityksiin ihminen voi sortua yrittäessään säilyttää kasvonsa ja kalastellessaan muiden suosiota. Lopputulos on hervotonta komediaa, joka pistää ajattelemaan opettajainhuoneita ja ylipäänsä työyhteisöjä uusin silmin. Sarjan matkassa päästään kaikilta työpaikoilta tuttuihin tilanteisiin aina palautepalavereista pikkujouluihin.

Rehtorin käsikirjoituksesta vastaavat Anna Brotkin (Aikuiset, Jättekiva, Modernit miehet) ja Paula Korva (YleLeaks, Saturday Night Live, Putous, Konttori Suomi), joka myös vastaa ohjauksesta. Rehtorin on tuottanut Yellow Film & TV, joka on myös mm. C More -hittikomedia Sunnuntailounaan takana.

Rehtori-sarjan videotrailerin pääsee katsomaan tästä.

#rehtori

Rehtori MTV3-kanavalla kahden jakson viikkotahdilla lauantaisin 18.1. klo 21 alkaen. Sarjan jaksot ovat katsottavissa myös mtv-palvelussa lauantaisin heti vuorokauden vaihduttua. C More -suoratoistopalvelussa sarja on katsottavissa kokonaisuudessaan jo nyt. Jaksoja on yhteensä 10. 

REHTORIN KESKEISET HAHMOT

Sari Valjakka

Sari Valjakka (Terhi Suorlahti) on nelikymppinen Annalan yläkoulun rehtori. Kukaan ei oikein tiedä, miten niin hyödytön ja sosiaalisesti taitamaton ihminen kuin Sari on voinut päästä rehtoriksi. Suurten visioiden naisena Sari yrittää jatkuvasti tehdä vaikutusta muihin, kuulua häneen epäilevästi suhtautuvien opettajien joukkoon, olla rento ja rakastettu pomo, mutta yritykset aiheuttavat lähinnä vain ongelmia.

Nuutti J. Jokinen

Sarin oikea käsi on Nuutti J. Jokinen (Mikko Penttilä), kaupallisten aineiden opettaja. Luonteeltaan Nuutti on vastuuton, itsekeskeinen ja impulsiivinen - siis tyypillinen teini. Hän on hyvä hyödyntämään uusia opetusmetodeja, kuten "itseohjautuvaa opiskelua", lintsatakseen  omilta tunneiltaan. Sarin uskotuksi Nuutti on päässyt, koska kellään muulla ei ole yhtä paljon luppoaikaa kuunnella Sarin horinoita. 

Henkka Haapala

Henkka Haapala (Sara Paasikoski) on sarkastinen historianopettaja, joka saa joka toinen päivä tarpeekseen keskenkasvuisista oppilaista ja erityisesti opettajista. Henkka on se, joka vastentahtoisesti ajautuu hoitamaan Sarin ja Nuutin keskeneräiset hommat loppuun. Henkan kyynistymistä hillitsee musiikinopettaja Markus, johon hän on luonut keskinäiseen kettuiluun pohjautuvan kiintymyssuhteen. 

Markus Sundström

Markus Sundström (Elmer Bäck) on keski-ikää lähenevä musiikinopettaja, jonka ura rocktähtenä ei koskaan ottanut kunnolta tuulta alleen. Niinpä hän päätyi toteuttamaan singer-songwriter-puoltaan yläasteen musiikintunnille. Hän unelmoi luovansa itsekin joku päivä yhtä sykähdyttävää rocklyriikkaa kuin Bon Jovi, mutta aiheuttaa koululaisten silmissä lähinnä myötähäpeää. 

Lotta Lehtovirta

Lotta Lehtovirta (Pia Andersson) on kaksinkertainen "Vuoden positiivisin ruotsinopettaja" -tittelin voittaja. Hän on kaikkien suosikki, myös Markuksen. Lotta ymmärtää loputtomiin kaikkia oppilaita ja näkee pahimmassakin häirikössä pelkkää luovuutta. Pohjimmiltaan hän kuitenkin välttelee viimeiseen asti kaikenlaisia konflikteja eikä ota minkäänlaista vastuuta koulun kurinpidosta - mikä tietysti kismittää varsinkin Henkkaa. 

Ullis

Saksanopettaja Ullis (Lotta Lindroos) on opettajainhuoneen järjen ääni. Hän on se, joka uskaltaa sanoa ääneen koko opettajakuntaa askarruttavat kysymykset, kuten "Sari, mitä järkeä tässä on?". 

Rönkkö

Röökiä polttava tyttöjen liikunnanopettaja Rönkkö (Kaarina Hazard) välttelee viimeiseen asti kaikenlaista liikuntaa ja ajaa siksi kaikki yli 20 metrin matkat autolla. Hänellä ei ole tarvetta tehdä vaikutusta keneenkään, joten Sari päätyykin usein hänen luokseen halutessaan kuulla kaunistelettoman analyysin asioiden tilasta. 

Antero Leino

Matematiikanopettaja Antero Leinoa (Mikko Roiha) jännittää jo se, että joku katsoo häntä. On suoranainen ihme, että hän ylipäätään pystyy pitämään tunteja. Hänen salainen aseensa on mykkä tuijotus, joka murtaa paatuneimmankin pokerinaaman. 

Hellevi

Koulun hissukkamainen kanslisti Hellevi (Anna-Maija Valonen) pysyttelee aina taka-alalla. Hiirenharmaa ulkokuori kuitenkin kätkee sisälleen yllättäviä vapaa-ajan harrastuksia. 

LISÄTIEDOT:

Kuvat: Venetsia ja pressi.mtv.fi
Lehdistöpaketti

MTV, ohjelmaviestintä: Maritta Kettunen, 050 548 1747, maritta.kettunen@mtv.fi
MTV, draamapäällikkö: Jani Hartikainen, 050 461 4924, jani.hartikainen@mtv.fi
Yellow Film & TV, tuottaja: Noora Haatainen, noora.haatainen@yellowfilm.fi

Yli 33 miljoonaa euroa tieteelle ja kulttuurille vuonna 2019

Jane ja Aatos Erkon säätiö myöntää avustuksia korkeatasoiselle tutkimukselle, taiteelle ja kulttuurille. Säätiö jakoi joulukuussa lähes 7,5 miljoonaa euroa, mikä kasvatti koko vuoden avustussumman säätiön historian kaikkien aikojen suurimmaksi, yli 33 miljoonaan euroon. 

Joulukuussa myönnetyt avustukset painottuivat tieteisiin: 14 avustuksen saajasta tieteen työryhmiä oli 12, ja niille myönnettiin kaikkiaan 7,3 miljoonaa euroa. Avustuksilla mahdollistetaan muun muassa jatkotutkimus hapen puutteen vaikutuksesta erilaisissa sairauksissa, kuten syövässä, suomalaisen tautiperinnön tutkimus sekä puiden hiilinieluefektin molekulaarisen perustan ja jalostuksen tutkimus.

Koko vuonna avustuksia myönnettiin 58 tutkimusryhmälle, organisaatiolle tai henkilölle. Näistä 42 edustaa tieteitä ja 16 kulttuuria sekä taiteita. Tieteille jaettiin vuoden aikana lähes 27 miljoonaa euroa ja kulttuurille sekä taiteelle 6,5 miljoonaa euroa.

Vuosi oli säätiölle ennätyksellinen myös siksi, että avustusten kokonaismäärä ylitti 200 miljoonaa euroa. Lisäksi säätiö myönsi historiansa suurimman tieteen tutkimuksen avustuksen: 2,9 miljoonaa euroa kolmevuotiseen ilmakehätutkimukseen.

”Lyhyen historiansa huomioiden säätiö on vakiinnuttanut nopeasti paikkansa ja toimintamallinsa säätiökentässä. Säätiön linja rahoittaa suurempia ja ajallisesti pitempiä, kansainvälisestikin korkeatasoisia hankkeita noudattaa perustajiensa tahtoa. Avustamillamme tutkimusteemoilla ja kulttuurikohteilla pyrimme edesauttamaan tasa-arvoista koulutuksen ja sivistyksen vahvistamista yhteiskunnassa”, toteaa säätiön asiamies Marja Leskinen.

”Säätiön taloudellinen vakaus sekä ammattitaitoinen toiminta luovat vahvan perustan jatkaa kunnianhimoista tieteen ja kulttuurin tukemista. Säätiö julkisti tänä vuonna Proof of Concept -tukimuodon riskipitoisten tutkimushankkeiden rahoittamiseksi. Tuella haluamme saada eri tieteenaloille lupaavia tutkimuksia, joiden on perinteisesti vaikea löytää rahoitusta aiempien tulosten puuttuessa. Tällaisissa hankkeissa voi piillä paljon tieteellistä potentiaalia, joka muutoin jäisi löytymättä ja hyödyntämättä”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Nils Ittonen sanoo.

Säätiön kaikki avustusten saajat löytyvät osoitteesta www.jaes.fi.

 Jane ja Aatos Erkon säätiö vastaanottaa hakemuksia ympäri vuoden, joten ennalta määriteltyä hakuaikaa ei ole. Avustuksista päättää säätiön hallitus, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Lisätietoja säätiöstä ja hakemisesta osoitteesta www.jaes.fi.

Lisätietoja:
Marja Leskinen, asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö, mkl@jaes.fi, p. 09 6120 6210, www.jaes.fi

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto on jälleen auki jouluaattona 24.12. klo 11–17. Hyvien kokemusten ja asiakaspalautteen ansiosta pääkirjasto avaa ovensa aatoksi jo kolmannen kerran.

-Kirjaston jouluaaton tunnelma on ainutlaatuinen, ja siinä on sellaista joulun rauhaa, mikä sopii jokaiselle – vietti joulua tai ei. Kirjastolla käy niin joulurauhatilaisuudesta palaavia kuin meidän päivittäisiä vakioasiakkaita, kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula kertoo.

Pääkirjaston jouluaaton aukiolon mahdollistaa se, että kirjaston henkilökunnasta moni haluaa vapaehtoisesti tehdä työvuoronsa jouluaattona.

Askartelua, elokuvia ja lainalahjoja

Jouluaattona kirjastossa on ohjelmassa askartelua, lautapelejä ja yhteislauluja. Lisäksi Rotundan puolella pääsee katsomaan elokuvia läpi päivän.  Aattona voi kirjastossa myös lukea ja oleskella samalla tavalla kuin muina kirjaston aukioloaikoina. Lainatakin saa.

Kirjaston aatto tarjoaa myös kestäviä joululahjoja lainalahjan muodossa. Asiakkaat voivat yllättää ystävän, sukulaisen tai jopa itsensä lainaamalla yllätyskirjan. Lainattavat kirjat on paketoitu valmiiksi lahjapaperiin.

• Jouluaatto pääkirjastossa

Lisätietoja:
Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula
Kirjastopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala
rebekka.pilppula@turku.fi, p. 050 5907 691

Museovirasto on jakanut 78 400 euroa aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin yhteisöille, kansalaisjärjestöille ja muille tahoille. Avustusta sai 10 hakemusta, joiden saama keskimääräinen avustussumma oli 7 840 euroa.

Rahoitusta myönnettiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja vaalimista edistäviin hankkeisiin, yhteisölähtöisten toimintamallien kehittämiseen, tietoisuuden lisäämiseen sekä elävän perinnön siirtämistä ja välittämistä tukevien menetelmien kehittämiseen.

Avustushakemuksia saapui 44. Haettujen avustusten yhteissumma oli 660 167 euroa.

Maailmanperintökohteiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Museovirasto jakoi 75 750 euroa. Avustusta sai 4 hakemusta. Rahoitusta myönnettiin hankkeille, jotka edistävät Suomen maailmanperintökohteiden säilymistä, kehittämistä ja tutkimusta, edistävät kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä maailmanperintökohteisiin liittyen ja/tai lisää tietoisuutta kohteista ja maailmanperinnöstä.

Avustushakemuksia saapui 5. Haettujen avustusten yhteissumma oli 80 750 euroa.

Lisätietoja aineettoman kulttuuriperinnön avustusten jakamisesta antavat:

erikoisasiantuntija Eija Liukkonen, puh. 0295 33 6009, eija.liukkonen@museovirasto.fi

erikoisasiantuntija Leena Marsio, puh. 0295 33 6017, leena.marsio@museovirasto.fi

-Lisätietoja avustusta saaneista hankkeista saa ko. yhteisöiltä, kansalaisjärjestöitä ja tahoilta. Lisää Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksesta Suomessa www.aineetonkulttuuriperinto.fi

Lisätietoja maailmanperintökohteiden avustusten jakamisesta antaa

erikoisasiantuntija Stefan Wessman, puh. 0295 33 6256, stefan.wessman@museovirasto.fi

- Lisätietoja avustusta saaneista hankkeista saa ko. yhteisöiltä, kansalaisjärjestöitä ja tahoilta.

www.museovirasto.fi

-------------

-Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin myönnetyt avustukset:

KalevalaFest ry
Lasten laatimien Valekalevala-tarinoiden koostaminen kirjaksi ja nettiin -hankkeeseen 7 000 €

Kokkolan kaupunki
Valtakunnallisten kotiseutupäivien keskustelukammareiden toteuttamiseen 2 000 €

Nuorisoseura Motora ry
Maanantaitanssit - matalan kynnyksen tanssituvat Joensuussa 2 500 €

Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry
Käsityötaitoja ja kierrätysmateriaaleja kunnioittavan työ- ja korjauspajaviikon Riemua ryysyistä suunnitteluun ja järjestämiseen 5 000 €

Porin kaupunki
Talkoot! -perinteen tallentaminen, talkoohengen etsiminen ja hyvien talkoiden reseptin laatiminen 12 000 €

Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry
Kansallispukujen Tietokirstu-hankkeeseen 14 400 €

Suomen Kotiseutuliitto ry
Työpajojen sarja yhteisöille aineettoman kulttuuriperinnön käsittelyyn ja vaalimiseen 15 000 €

Suomen Nuorisoseurat ry

Koko Suomi osaa Sottiisia! -kansanomaisten paritanssien kehittämis- ja yhteistyöhankkeeseen 6 500 €

Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur

Ett lyft för klinkbåtstraditionen i Österbotten 10 000 €

Turun kristillisen opiston säätiö
Tarinankerronta maahanmuuttajien vuorovaikutustaitojen, identiteetin ja kielenoppimisen välineenä -hankkeeseen 4 000 €

-Maailmanperintökohteiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin myönnetyt avustukset:

Petäjäveden kunta

Petäjäveden vanhan kirkon matkailu- ja kulttuuripalveluhanke 35 000 €

Suomen maailmanperintöalueiden yhdistys ry/ Suomen kulttuuriympäristökasvatuksen seura ry

Aineistoa maailmanperintökasvatuksen tueksi 34 000€

Rauman kaupunki

Matka-avustus - Kansainvälisiin maailmanperintökonferensseihin osallistuminen 3 000 €

Suomen maailmanperintöalueiden yhdistys ry

Matka-avustus kansainvälisen yhteistyön edistämiseen 3 750 €

Suojelun ja käytön välinen tasapaino on lähtökohtana Suomenlinnan kehittämiselle tulevina vuosina. Maailmanperintökohde Suomenlinnaa kehitetään avoimena ja saavutettavana voimavarana. Toiminnassa sitoudutaan kestävän kehityksen keinoihin, joilla Suomenlinna säilyy tulevienkin sukupolvien koettavaksi.

Suomenlinnan merilinnoituksen käytön ja kehittämisen suuntaviivat on määritetty uudessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka Suomenlinnan hoitokunnan johtokunta hyväksyi joulukuun puolivälissä.

Suunnitelmaa on tehty uudella tavalla yhdessä Suomenlinnan verkostojen kanssa. Kaksi vuotta kestäneessä työskentelyssä on ollut mukana asukkaita, viranomaisia, matkailutoimijoita sekä merellisen luonnon ja kulttuurin harrastajia.

Osallistavalla otteella on pyritty aktiiviseen keskusteluun ja entistä tiiviimpään yhteistyöhön sidosryhmäverkoston kanssa. Päätöksenteko perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, johon julkinen ja yksityinen sektori sekä kansalaisyhteiskunta osallistuvat omien rooliensa puitteissa.

- Hoito- ja käyttösuunnitelma on taottu yli 30 työpajassa 450 jäsentä sisältävän yhteistyöverkoston voimin. Jokaisella on oikeus käyttää kulttuuriperintöä ja nauttia siitä, sanoo Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Ilari Kurri.

Verkoston työskentelyssä korostuivat eri käyttötarkoitusten tasapaino sekä Suomenlinnan arvoja ja historiaa kunnioittava kehittäminen. Suomenlinna on samanaikaisesti historiallinen merilinnoitus, elävä kaupunginosa ja suosittu matkailukohde.

- Hoitokunnan julkaisemassa suunnitelmassa linjataan, miten Unescon maailmanperintökohdetta säilytetään hyvinvoivana jälkipolville. Eräs suunnitelman keskeisistä tavoitteista on säilyttää Unescon edellyttämä Suomenlinnan erityinen yleismaailmallinen arvo sekä tätä tukevat paikkakohtaiset arvot, toteaa hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.

Seuraavaksi hoito- ja käyttösuunnitelmaa lähdetään toteuttamaan konkreettisista toimenpiteistä muodostuvan toimenpideohjelman avulla. Suomenlinnan toimintaympäristön muuttuessa suunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa päivitetään yhdessä yhteistyöverkoston kanssa.

Lisätietoja:

Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Ilari Kurri, etunimi.sukunimi@suomenlinna.fi, 0295 338 301

Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelma

Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitsevan Rakuunamäen asemakaavaehdotus tulee vuodenvaihteessa uudelleen nähtäville. Edellisen kerran kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2019, jonka pohjalta tulleen palautteen pohjalta asemakaavaehdotukseen tehtiin tarkistuksia. Kaavaan laadittujen muutosten vuoksi Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti asettaa kaavan uudelleen nähtäville. 

Puolustusvoimilta myyntiin vapautuneiden rakennusten myötä alueen muuttuvaa käyttötarkoitusta ja Rakuunamäen asemakaavaa on työstetty aktiivisesti yhteistyössä Senaatin ja alueen asukkaiden kanssa vuodesta 2016 lähtien. Vuorovaikutus ja alueen ominaispiirteiden kunnioittaminen ovat olleet keskeisiä entiselle varuskunta-alueelle laadittavan asemakaavan tekemisessä huomioitavia asioita.

Asemakaavan laadinnassa on kiinnitetty huomiota suunnittelualueen erityisen hyvin säilyneeseen ympäristöön. Alueella on huomattava määrä arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, jonka lisäksi asemakaavaehdotuksessa on haluttu turvata alueen luontoon liittyvien arvojen säilyminen, sekä kehittää alueen liikenneverkkoa ja parantaa liikenneturvallisuutta. Lisäksi alueelle on laadittu erillinen lähiympäristösuunnitelma, joka sisältää ohjeita muun muassa julkisten ulkotilojen, kuten puistojen, katujen ja aukioiden sekä tonttien piha-alueiden käsittelystä.

Asemakaavan valmistelun aikana on järjestetty aktiivisesti asukastilaisuuksia, jotka ovat keränneet paljon Rakuunamäen alueen kehityksestä kiinnostuneita asukkaita. Lappeenrannan kaupungin asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori kokee niiden järjestämisen merkitykselliseksi.

-       Olemme kuulleet asukkaita laajasti osana Rakuunamäen asemakaavamuutosta. Asukkailta tulleet mielipiteet ja muistutukset on otettu huomioon kaavasuunnitelmaa tehdessä ja palautteet on liitetty myös osaksi asemakaavaehdotuksen aineistoa. Annettua palautetta lukiessa on ilo huomata, että myös asukkaat ovat kokeneet prosessin tärkeäksi, Veijovuori kertoo.

Kaavahankkeesta järjestetään asukastilaisuus Hotelli Rakuunassa, Mannerheiminkatu 8, tiistaina 21.1.2020 klo 17.00–19.00. Asukkailla on tilaisuudessa mahdollisuus tutustua yhdessä suunnittelijoiden kanssa kaavaehdotukseen, sekä kaavaa varten laadittuihin selvityksiin.

Tilaisuus on avoimet ovet -tyyppinen eli sinne on mahdollisuus saapua itselleen parhaiten sopivana aikana.

Asemakaavaehdotuksesta on mahdollista antaa muistutuksia 30.12.2019–28.1.2020 välisenä aikana.

Lisätiedot:

Yleiskaavainsinööri Annamari Kauhanen, puh. 040 5755590

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh. 040 653 0745

Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, puh. 040 660 5662

"Rantabaari on ollut koko syksyn ajan C Moren katsotuimpien sisältöjen joukossa, joten oli luonnollista tehdä siitä yksi kotimaisista C More -alkuperäissarjoistamme. Sarjan 2. kausi nähdään ensin yksinoikeudella C More -suoratoistopalvelussa ja myöhemmin MTV:n kanavilla ja mtv-palvelussa", kertoo MTV:n draamapäällikkö Jani Hartikainen. 

Salattujen elämien tekijöiden uutuusdraama Rantabaari on koukuttanut fanit jännittävillä ja rohkeilla käänteillään. Sarjassa on eläydytty nuorten aikuisten villiin kesänviettoon, johon on lukeutunut kesätöiden lisäksi biletystä yöttömässä yössä, draamaa, rakastumisia ja juhlien jälkeisiä morkkiksia. Rantabaari on elänyt vahvasti myös @mtvrantabaari-Instagram-tilin ekstrasisältöjen kautta.

"Rantabaarin ollessa niin mittava ohjelmakokonaisuus, halusimme testata uudenlaista tapaa jakaa, luoda ja elää draamaa. Sarjan Instagramissa seuraajat ovat päässeet tarinaan sisään ihan uudella tavalla, kun sarjan hahmot päivittävät yhteistä tiliä käsikirjoitetulla sisällöllä. Seuraajien sitoutuneisuudesta päätellen tällainen tuotantotapa tukee katselukokemusta vahvasti", kuvailee tuottaja Jasmi Kuusisto MTV:ltä. 

1. kaudella sarjan keskiöön nousivat keskenään varsin erilaiset siskokset Krista (Emilia Jansson), Jartsa (Aino Sirje) ja Suvi (Jaana Joensuu) sekä kämppikset Alissa (Johanna Puhakka), Lola (Sofia Arasola) ja Pietari (Miikka Wallin), joista Alissa ja Lola johtavat yhdessä rantabaari-Trissaa. Rantabaarin vastarannalla olevaa vesiurheilukeskusta puolestaan pyörittävät Anssi (Matti Leino) ja Perttu (Heikki Ranta), jotka molemmat tuntuvan piilottelevan osia elämästään. Oman lusikkansa Rantabaarin ihmissuhdesoppaan ovat laittaneet myös Trissan kokkiharjoittelija Ville (Jaakko Mölsä), hänen DJ-ystävänsä Olivia (Sara Ritala), Lolan veli Milo (Eric Barco) sekä Kristan opettajamies Sauli (Heikki Slåen). 2. kaudella Rantabaari-näyttelijäkaartiin liittyy vielä uusia kasvoja. 

Rantabaarin 2. kausi C More -suoratoistopalvelussa maanantaisin 20.1.2020 alkaen kuuden jakson viikkotahdilla. Sarja nähdään myöhemmin myös MTV:n kanavilla ja mtv-palvelussa. 

Rantabaarin MTV:lle tuottaa Fremantle Finland. 

Huom: Rantabaari on mukana Salattujen elämien 21-vuotissynttäripressitilaisuudessa 22.1. 

Synttäripressitilaisuudessa esittelyssä ovat tämänhetkiset Salkkarit-näyttelijät ja lisäksi tavataan uusia kasvoja sekä sarjaan palaavia vanhoja tuttuja. Lisäksi kuullaan mitä Rantabaari-sarjassa on luvassa kevätkaudella ja tavataan sarjan uusia näyttelijöitä.

AIKA: Keskiviikkona 22.1.2020 klo 13-15
PAIKKA: Salatut elämät -studio, Ruosilantie 1, Helsinki
Kahvitarjoilu synttärikakkujen ja pikkusuolaisen kera

Ilmoittautumiset ma 20.1. mennessä: susanna.jyllinmaa@fremantle.com 

LISÄTIEDOT:

#rantabaari 
Instagram: @mtvrantabaari

Kuvat: pressi.mtv.fi
Näyttelijöiden esittelyt, kuvia ym: Rantabaari lehdistöpaketti

Näyttelijöiden haastattelupyynnöt:
Fremantle Finland, Susanna Jyllinmaa, 050 534 4355, susanna.jyllinmaa@fremantle.com

MTV, ohjelmaviestintä, Maritta Kettunen, 050 548 1747, maritta.kettunen@mtv.fi
MTV, draamapäällikkö, Jani Hartikainen, 050 461 4924, jani.hartikainen@mtv.fi

Maaseudun Sivistysliitto kokoaa vihjeitä Hämeen omaperäisistä itseoppineista taiteentekijöistä

Kanta- ja Päijät-Hämeen ITE-taiteen jäljille lähtee etelähämäläinen parivaljakko Paula Susitaival ja Juho Haavisto. Maaseudun Sivistysliiton ITE Hämeessä -hankkeen kenttätyö käynnistyy tammikuun puolivälissä 2020, jolloin uusi työpari ryhtyy luomaan verkostoja ja kokoamaan tietoa alueen omaperäisistä itseoppineista taiteentekijöistä ja jalkautuu haastattelumatkoille.

Millaista on Kanta- ja Päijät-Hämeen ITE-taide? Tätä ryhtyy selvittelemään etelähämäläinen parivaljakko Paula Susitaival ja Juho Haavisto Maaseudun Sivistysliiton ITE Hämeessä -hankkeessa.

Tammikuun puolivälissä tehtävänsä aloittava työpari lähtee luomaan verkostoja ja kokoamaan tietoa Hämeen alueen omaperäisistä itseoppineista taiteentekijöistä. Vihjeiden jäljille he lähtevät haastattelemaan, kuvaamaan ja sopimaan, millä tavoin ketäkin ITE-taiteilijoista on sopivaa esitellä julkisuuteen. Hankkeessa tuotetaan yleisölle rikasta ja kiinnostavaa tietoa taiteilijoista mediaan, someen, matkailualan käyttöön ja lopuksi kirjan muotoon. Jälkipolvien hyödynnettäväksi syntyy myös tallennukset arkistotietokantaan.

Etelähämäläiset kulttuurin ja perinteen tuntijat ITE-taidekentän uusiksi voimiksi

Hausjärveläinen taiteen kandidaatti Paula Susitaival on toiminut Hämeessä muotoilun läänintaiteilijana ja oli tuolloin mukana mm. Lahdessa muotoilupääkaupunkivuoden näyttelytoiminnassa. Marginaaleissa oleva taide ja ITE-taide on tullut hänelle tutuksi tuottajana ja kuraattorina. Susitaival on työskennellyt erilaisissa kulttuurialan suunnittelu-, tuotanto- ja viestintätehtävissä ja myös kaupunkien palveluksessa, koulujen kerhotoiminnan ja lähiökehittämisen parissa. Perinne- ja paikalliskulttuurin parissa hän on mukana harrastusten ja luottamustehtävien kautta.

Filosofian maisteri Juho Haavisto on etelähämäläinen kulttuurihistorioitsija, jonka kotipaikka on Riihimäellä. Hän on työskennellyt ammattimaisesti valokuvaajana, toimittajana, näyttelyiden tuottajana, web-kehittäjänä ja arkistoalalla. Haavisto on tuottanut monimuotoisia projekteja erilaisissa verkostoissa, tuoreimpiin sisältöihin kuuluu kunnallisen sektorin identiteetti- ja yhteisöllisyystyön hanke.

ITE Hämeessä – omaehtoinen luovuus matkailun voimavaraksi

Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt suomalaisen nykykansantaiteen eli ITE-taiteen kartoitus- ja esittelytyötä vuodesta 1998 alkaen edeten Suomea läpi maakunnittain. Näin pitkäjänteinen ja systemaattinen toiminta aikalaiskansantaiteen parissa on kansainvälisestikin ainutlaatuista. Vuotta 2020 vietetään ITE-taiteen juhlavuotena, sillä ensimmäisestä ITE-taiteen näyttelystä Kaustisella tulee kuluneeksi pyöreät 20 vuotta.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä ITE-taidetta nostetaan esiin Hämeen ELY-keskuksen rahoittaman ITE Hämeessä – omaehtoinen luovuus matkailun voimavaraksi -hankkeen kautta.

Hankkeessa kartoitetaan alueen itseoppineita nykykansantaiteen tekijöitä sekä muita paikalliskulttuurin ja maaseutuperinteen kiinnostavia ilmentymiä. Siinä kootaan ja tallennetaan uutta tietoa, esitellään ITE-taidekohteita yleisöille sekä tarjotaan tuloksia käytettäväksi kylien ja alueen brändäämiseen ja maaseudun matkailupalveluihin.

Maaseudun Sivistysliitosta hankkeessa työskentelee ITE-asiantuntijana kulttuurituottaja Raija Kallioinen, joka on ollut mukana ITE-taiteen esiin nostamisessa ilmiön liikkeelle lähdöstä saakka. Hanketta johtaa MSL:n kulttuurijohtaja Helka Ketonen.

KOTISIVUJEN OSOITTEITA

Kartoitushanke: www.itehameessa.fi

Maaseudun Sivistysliitto: www.msl.fi

ITEnet: www.itenet.fi

YHTEYSTIEDOT

Hankekartoittajat (13.1.2020 lähtien):

Paula Susitaival, paula.susitaival@msl.fi

Juho Haavisto, juho.haavisto@msl.fi

Maaseudun Sivistysliiton kulttuuriosastossa:

Raija Kallioinen, kulttuurituottaja, puh. 040 5636 876, raija.kallioinen@msl.fi

Helka Ketonen, kulttuurijohtaja, puh. 040 3577 662, helka.ketonen@msl.fi

TIEDOTTEEN LÄHETTÄJÄ:
Raija Kallioinen, puh. 040 5636 876, raija.kallioinen@msl.fi

Suomen talven pimeimpänä päivänä, 20.12.2019 Joensuu 

Heavy Metal Knitting is back!

Heavyneulonta on selkä!

Heavyneulonnan (Heavy Metal Knitting) ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin heinäkuussa 2019. Kilpailu järjestetään seuraavan kerran kesällä 2020 ja hakuaika kilpailuun on käynnistetty Suomen talven pimeimpänä päivänä. Hakemuksia karsintavaiheessa otetaan vastaan 31. maaliskuuta 2020 saakka.

Heavyneulonnassa neuloja ottaa pääartistin roolin metallibändissä. Idea on yksinkertainen. Kun bändi soittaa metallia, neuloja neuloo, moshaa ja heiluu neuloineen ja lankoineen musiikin mukana. Heavyneulonnassa yhdistyvät kädentaidot ja metallimusiikki uudella tavalla, jonka tuloksena on innoittavia esityksiä.

Heavyneulonnan maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran kesällä 2019. Sana kilpailusta lähti kirimään nopeasti ympäri maailman. 

Vuoden 2019 kilpailun karsintavaihe houkutteli 26 kilpailijaa 13 maasta ympäri maailman kilpailemaan heavyneulonnan maailmanmestarin tittelistä. Lopulta 12 esitystä 8 eri maasta saapui Joensuussa järjestettyyn finaaliin näyttämään heavyneulontataitonsa.

Ensimmäisen vuoden voittaja ja ensimmäinen heavyneulonnan maailmanmestari oli viisihenkinen japanilainen ryhmä GIGA BODY METAL. Crafts with Ellen Tanskasta sijoittui toiseksi ja 9” Needles Yhdysvalloista kolmanneksi.

Vuoden 2020 Heavyneulonnan maailmanmestaruuskilpailuiden karsinta-aika päättyy maaliskuun 31. päivänä. Karsinta-ajan jälkeen, tuomaristo valitsee 12 kilpailijaa, jotka pääsevät esiintymään live-tapahtumassa Joensuussa 15. ja 16. heinäkuuta. Varsinaisen finaalin päivämäärä on 16. heinäkuuta. 

Karsintakierroksessa heavyneulojan on tehtävä itsestään yhden minuutin heavyneulontavideo, jossa on käytettävä kilpailun järjestäjän valitsemaa musiikkia. Kilpailun viralliset kappaleet tänä vuonna ovat kolmelta joensuulaiselta metallibändiltä: Decrowned - Fortress, Hiitola Unholy Creatures - Kolme Toivomusta ja Nevicate - The Surface.

Tapahtumaa järjestävät yhteistyössä Tovari Oy ja Taito Pohjois-Karjala. 

Lisätietoja:

Verkkosivut: https://www.heavymetalknitting.com

Valokuvia pressikäyttöön: https://heavymetalknitting.com/press/

Instagram: https://www.instagram.com/heavymetalknitting/

Facebook: https://www.facebook.com/heavymetalknitting/

Twitter: https://twitter.com/heavyknitting

YouTube: https://www.youtube.com/channel/UCauOEUmuNzTnIzV-zNCZimg

Yhteystiedot ja kyselyt: 

wtf@heavymetalknitting.com

+358 50 569 0586

tai sosiaalisen median kanavissa

------------------------------------------------------------------------------

Press Release 

On the darkest day of Finnish winter 
(20.12.2019)  Joensuu, Finland

Heavy Metal Knitting is back!

The first ever Heavy Metal Knitting World Championships were held in July 2019. The competition returns in summer 2020 and has opened the entry period for the qualification round on the darkest day of Finnish winter. Applications are accepted until March 31st 2020.

In Heavy Metal Knitting the knitter takes the lead performer role of a metal band. The idea is simple - as the band plays metal music, the knitter knits and moshes with his needles and yarn around. Heavy Metal Knitting is about combining handicrafts and heavy metal music in a new and fresh way, resulting in awe inspiring performances.

The first ever Heavy Metal Knitting World Championships were introduced to the world in April 2019. It did not take too long from the media and people around the world to discover that something new and extraordinary was about to happen.

The first qualification round of the 2019 competition attracted 26 contestants from 13 countries from all around the globe – all aiming to win the very first title of the Heavy Metal Knitting World Champion. Finally 12 acts from 8 different countries made it to the finals and lit the live stage in the city of Joensuu, Finland.

The winner, and the first ever Heavy Metal Knitting World Champion was a 5 person group called GIGA BODY METAL from Japan. Crafts with Ellen from Denmark came in 2nd and 3rd place went to 9” Needles from the USA.

The 2020 Heavy Metal Knitting World Championship application period is open until the 31st of March. After the application period, a jury will elect 12 contestants to join the live event in Joensuu, Finland on the 15th and 16th of July. The grand final will take place on the 16th of July.

In the qualification round, the performer needs to make a one minute long heavy metal knitting video, using one of the three songs selected by the organizers of the competition. The songs this year are all from metal bands from Joensuu, Finland: Decrowned - Fortress, Hiitola Unholy Creatures - Kolme Toivomusta and Nevicate - The Surface.  

The event is being organized in by Tovari Oy in cooperation with Taito Pohjois-Karjala. 

For further information:

Website: https://www.heavymetalknitting.com

Photos available for press purposes: https://heavymetalknitting.com/press/

Instagram: https://www.instagram.com/heavymetalknitting/

Facebook: https://www.facebook.com/heavymetalknitting/

Twitter: https://twitter.com/heavyknitting

YouTube: https://www.youtube.com/channel/UCauOEUmuNzTnIzV-zNCZimg

Contacts: 

wtf@heavymetalknitting.com

or social media channels

Mari Karjalainen

Projektipäällikkö-käsityöpalvelumuotoilija

Matkalla kädentaitojen elämykseen – hanke

Taito Pohjois-Karjala ry

Taitokortteli, Koskikatu 1

80100 Joensuu

puh. 050 315 6947

www.taitopohjoiskarjala.fi

www.taitokortteli.fi

Taito Pohjois-Karjala ry Facebookissa

Taitokortteli Facebookissa

Maaseudun Sivistysliitto kokoaa vihjeitä Hämeen omaperäisistä itseoppineista taiteentekijöistä

Kanta- ja Päijät-Hämeen ITE-taiteen jäljille lähtee etelähämäläinen parivaljakko Paula Susitaival ja Juho Haavisto. Maaseudun Sivistysliiton ITE Hämeessä -hankkeen kenttätyö käynnistyy tammikuun puolivälissä 2020, jolloin uusi työpari ryhtyy luomaan verkostoja ja kokoamaan tietoa alueen omaperäisistä itseoppineista taiteentekijöistä ja jalkautuu haastattelumatkoille.

Millaista on Kanta- ja Päijät-Hämeen ITE-taide? Tätä ryhtyy selvittelemään etelähämäläinen parivaljakko Paula Susitaival ja Juho Haavisto Maaseudun Sivistysliiton ITE Hämeessä -hankkeessa.

Tammikuun puolivälissä tehtävänsä aloittava työpari lähtee luomaan verkostoja ja kokoamaan tietoa Hämeen alueen omaperäisistä itseoppineista taiteentekijöistä. Vihjeiden jäljille he lähtevät haastattelemaan, kuvaamaan ja sopimaan, millä tavoin ketäkin ITE-taiteilijoista on sopivaa esitellä julkisuuteen. Hankkeessa tuotetaan yleisölle rikasta ja kiinnostavaa tietoa taiteilijoista mediaan, someen, matkailualan käyttöön ja lopuksi kirjan muotoon. Jälkipolvien hyödynnettäväksi syntyy myös tallennukset arkistotietokantaan.

Etelähämäläiset kulttuurin ja perinteen tuntijat ITE-taidekentän uusiksi voimiksi

Hausjärveläinen taiteen kandidaatti Paula Susitaival on toiminut Hämeessä muotoilun läänintaiteilijana ja oli tuolloin mukana mm. Lahdessa muotoilupääkaupunkivuoden näyttelytoiminnassa. Marginaaleissa oleva taide ja ITE-taide on tullut hänelle tutuksi tuottajana ja kuraattorina. Susitaival on työskennellyt erilaisissa kulttuurialan suunnittelu-, tuotanto- ja viestintätehtävissä ja myös kaupunkien palveluksessa, koulujen kerhotoiminnan ja lähiökehittämisen parissa. Perinne- ja paikalliskulttuurin parissa hän on mukana harrastusten ja luottamustehtävien kautta.

Filosofian maisteri Juho Haavisto on etelähämäläinen kulttuurihistorioitsija, jonka kotipaikka on Riihimäellä. Hän on työskennellyt ammattimaisesti valokuvaajana, toimittajana, näyttelyiden tuottajana, web-kehittäjänä ja arkistoalalla. Haavisto on tuottanut monimuotoisia projekteja erilaisissa verkostoissa, tuoreimpiin sisältöihin kuuluu kunnallisen sektorin identiteetti- ja yhteisöllisyystyön hanke.

ITE Hämeessä – omaehtoinen luovuus matkailun voimavaraksi

Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt suomalaisen nykykansantaiteen eli ITE-taiteen kartoitus- ja esittelytyötä vuodesta 1998 alkaen edeten Suomea läpi maakunnittain. Näin pitkäjänteinen ja systemaattinen toiminta aikalaiskansantaiteen parissa on kansainvälisestikin ainutlaatuista. Vuotta 2020 vietetään ITE-taiteen juhlavuotena, sillä ensimmäisestä ITE-taiteen näyttelystä Kaustisella tulee kuluneeksi pyöreät 20 vuotta.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä ITE-taidetta nostetaan esiin Hämeen ELY-keskuksen rahoittaman ITE Hämeessä – omaehtoinen luovuus matkailun voimavaraksi -hankkeen kautta.

Hankkeessa kartoitetaan alueen itseoppineita nykykansantaiteen tekijöitä sekä muita paikalliskulttuurin ja maaseutuperinteen kiinnostavia ilmentymiä. Siinä kootaan ja tallennetaan uutta tietoa, esitellään ITE-taidekohteita yleisöille sekä tarjotaan tuloksia käytettäväksi kylien ja alueen brändäämiseen ja maaseudun matkailupalveluihin.

Maaseudun Sivistysliitosta hankkeessa työskentelee ITE-asiantuntijana kulttuurituottaja Raija Kallioinen, joka on ollut mukana ITE-taiteen esiin nostamisessa ilmiön liikkeelle lähdöstä saakka. Hanketta johtaa MSL:n kulttuurijohtaja Helka Ketonen.

KOTISIVUJEN OSOITTEITA

Kartoitushanke: www.itehameessa.fi

Maaseudun Sivistysliitto: www.msl.fi

ITEnet: www.itenet.fi

YHTEYSTIEDOT

Hankekartoittajat (13.1.2020 lähtien):

Paula Susitaival, paula.susitaival@msl.fi

Juho Haavisto, juho.haavisto@msl.fi

Maaseudun Sivistysliiton kulttuuriosastossa:

Raija Kallioinen, kulttuurituottaja, puh. 040 5636 876, raija.kallioinen@msl.fi

Helka Ketonen, kulttuurijohtaja, puh. 040 3577 662, helka.ketonen@msl.fi

TIEDOTTEEN LÄHETTÄJÄ:
Raija Kallioinen, puh. 040 5636 876, raija.kallioinen@msl.fi

Erityiset jouluruoat ja perheen ja suvun kokoontuminen kuuluvat lähes jokaisen suomalaisen joulunviettoon. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta ilmoitti, että erityiset jouluruoat kuuluvat useimmiten heidän joulunviettoonsa. Perheen ja suvun kokoontuminen oli useimmiten osa joulua kolmella neljästä suomalaisesta (72 %) ja neljänneksellä toisinaan.

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselystä. Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn osallistui 4310 suomalaista ja se kerättiin marras-joulukuussa 2019. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan sekä kirkkoon kuulumisen mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kuvio 1. Yleisimmät joulunviettotavat suomalaisilla. Gallup Ecclesiastica 2019. Kirkon tutkimuskeskus/Taloustutkimus. N=4310, prosenttiosuudet.

Joulu on suosittua kirkossakäyntiaikaa

Seurakuntien adventin ajan tilaisuuksiin osallistuu kaksi viidestä suomalaisesta ainakin toisinaan. Yleisintä tilaisuuksiin osallistuminen oli yli 50-vuotiailla.

Kauneimmat joululaulut -tilaisuus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten joulunvietossa. Kolme viidestä (57 %) suomalaisesta osallistuu yhteislaulutilaisuuteen useimmiten tai ainakin toisinaan. Kauneimmat joululaulut kiinnostavat myös nuorempia sukupolvia: puolet alle 35-vuotiaista käy ainakin toisinaan laulamassa kirkossa kauneimpia joululauluja. Innokkaimmin Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen osallistuvat eläkeikäiset, joista neljä viidestä osallistuu tilaisuuteen ainakin toisinaan.

Joulukirkossa käy puolet suomalaisista. Vastaajista 14 prosenttia ilmoitti joulukirkon kuuluvan jouluunsa useimmiten. Kolmanneksella (34 %) joulukirkko kuului joulunviettoon toisinaan. Yleisintä joulukirkossa käyminen oli eläkeikäisillä (61 %), mutta myös alle 25-vuotiaista puolet osallistui joulukirkkoon ainakin toisinaan. Omassa lapsuudenkodissaan joulukirkkoon oli osallistunut puolet vastaajista (45 %).

Vastaajilta selvitettiin myös, miten tärkeänä he pitivät joulun sanomaa Jeesuksen syntymästä. Suomalaiset jakautuvat kahteen yhtä suureen joukkoon suhtautumisessaan joulun merkitykseen. Kaksi viidestä suomalaisesta (39 %) on täysin tai osittain sitä mieltä, että joulun kristillinen sanoma on heille tärkeä. Saman verran (38 %) on heitä, jotka ovat väittämästä osittain tai täysin eri mieltä.

Kuvio 2. Joulun kristillisen sanoman merkitys suomalaisille. Gallup Ecclesiastica 2019. Kirkon tutkimuskeskus/Taloustutkimus. N=4310, prosenttiosuudet.

Eri sukupolvien välillä on huomattavasti eroja siinä, miten tärkeänä he näkivät joulun kristillisen sanoman. Se on tärkein vanhimmille ikäryhmille ja vähenee, mitä nuorempaa ikäryhmää tarkastellaan. Kolme viidestä (60 %) yli 65-vuotiaasta suomalaisesta on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että joulun kristillinen sanoma on heille tärkeä. Alle 35-vuotiaista näin ajattelee vain runsas neljännes (27 %).

Joulunviettotavat muuttuvat

Perinteiset joulunviettotavat myös muuttuvat. Joulurauhan julistusta seuraa ainakin toisinaan neljä viidestä suomalaisesta. Kolme neljästä (75%) yli 65-vuotiaasta seurasi useimmiten joulurauhan julistusta, mutta alle 25-vuotiaista vain kolmannes. Yli 65-vuotiaista vain muutama prosentti ilmoitti, ettei heidän jouluunsa kuulu koskaan julistuksen seuraamista. Toinen oli tilanne nuoremmilla ikäryhmillä: alle 35-vuotiaista kolmannes (35 %) katsoi, että joulurauhan julistuksen seuraaminen ei kuulu heidän joulunviettoonsa.

Kuvio 3. Joulurauhan julistuksen seuraaminen eri ikäryhmillä. Gallup Ecclesiastica 2019. Kirkon tutkimuskeskus/Taloustutkimus. N=4310, prosenttiosuudet. 

Lisätiedot: johtaja Hanna Salomäki, Kirkon tutkimuskeskus, p. 040 688 1496 

Lappeenrannan 370-vuotisjuhlavuosi huipentuu Lappeenrannan satamatorilla uudenvuoden juhlallisuuksiin tiistaina 31.12.2019.

Uudenvuoden juhlallisuudet alkavat lapsiperheille suunnatulla ohjelmalla klo 19. Alkuillan ohjelmassa kuullaan ensin Lappeenrannan Naislaulajien kuoromusiikkia ja sen jälkeen vuorossa on seurakunnan tervehdys, jonka satamatorille tuo Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherra Hannu Haikonen.

Ohjelmassa on myös Tuliteatteri Petrolin tulishow klo 19.45 ja illan ensimmäinen ilotulitus klo 20.

Uudenvuodenaaton juhlallisuudet jatkuvat myöhemmin illalla Tuliteatteri Petrolin illan toisella esityksellä klo 23.35.

Tuliteatteri Petrolin Johanna Juslin kertoo, että illan aikana yleisöä kahdella esityksellään viihdyttävät Lauri ja Santeri loihtivat satamatorille kahden miehen tuliesityksen, josta ei jää vauhtia puuttumaan.

- Pojat ovat harrastaneet tuliteatteria jo vuosikausia, ja taitoa löytyy sen mukaisesti. Tämän vuoden esityksessä yhdistellään led-valovälineitä, tulikeppejä sekä savuefektejä.

Myöhäisillan tuliteatteriesityksen jälkeen klo 23.50 kuullaan kaupungin tervehdys, jonka tuo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola. Uudenvuoden juhla huipentuu ilotulitukseen klo 24.

Lisätietoja:

Tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio, puh. 0400 155 597
jorma.kallio@lappeenranta.fi

Tarkka ohjelma­: https://lappeenrantaevents.fi/fi/Meilla-tapahtuu/Uudenvuodenjuhla

Vuonna 2019 Rauman teatterin esitykset keräsivät yhteensä 42 044 katsojaa. Katsojaluku on teatterin toiseksi paras; vuoden 2018 ennätyksestä jäätiin vain 320 katsojaa. Kuluneen vuoden esitykset täyttyivät 88-prosenttisesti.

Rauman teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva on iloinen ja kiitollinen esitysten saavuttamasta suosiosta:

”Ohjelmistomme on viime vuosina sisältänyt useita uusia ja raikkaita kotimaisia näytelmiä. Erityisen ilahduttavaa on ollut huomata, että olemme onnistuneet tavoittamaan myös uusia katsojia. Viime vuosien katsojalukujen rohkaisemana sama linja tulee jatkumaan myös seuraavina vuosina ja lähitulevaisuudessa on luvassa myös vahvasti paikallisuuteen nojaava näytelmä.”

Kanerva tähdentää, että pelkästään onnistuneet ohjelmistovalinnat eivät kuitenkaan yksistään riitä laadukkaiden esitysten toteuttamiseen:

”Toimintamme kivijalkana toimii erittäin ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, joka mahdollistaa näytelmien korkealaatuisen toteutuksen ja viime kädessä myös yleisön viihtymisen. Suurkiitos myös kaikille katsojillemme, joita ilman teatteriesitys jäisi kovin vajaaksi.”

Vuoden 2019 näytelmistä eniten katsojia keräsi Rauman kesäteatterissa esitetty Kaksi puuta. Kesän esitykset keräsivät yhteensä 17 016 katsojaa. Teatterin salissa esitetyistä näytelmistä eniten katsojia kuluneen vuoden aikana keräsi musiikkikomedia Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä. Myös kevään 2020 ohjelmistossa jatkavan esityksen näki syyskauden aikana 4970 katsojaa.

Myös muut Rauman teatterin omat esitykset menestyivät hyvin. Lokakuussa ensi-iltansa saanut ja niin ikään tulevana keväänä ohjelmistossa jatkava tragikomedia Myydään 3h+k ehti syksyn aikana kerätä 3156 katsojaa. Kevätkaudella esitetyistä näytelmistä Tarkastaja tulee -jännitysnäytelmän näki 4681 katsojaa ja Exän uus ja vanha -komedian 2955 katsojaa. Musiikkitarina Muukalaisen kevään esitykset keräsivät 1837 katsojaa ja jo helmikuusta 2018 ohjelmistossa olleen Lalliksen näki viime kevään aikana vielä 1600 katsojaa.

Ohjelmistoa täydensivät myös paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä kiertänyt maksuton Maailman valot -esitys sekä useat vierailuesitykset, jotka keräsivät yhteensä 5829 katsojaa.

Rauman teatterin vuoden 2020 avaa 1. helmikuuta ensi-iltansa saava piinaava jännitysnäytelmä Kylmä murha.

Lisätietoja:

Otto Kanerva, puh. 040 546 3072, otto.kanerva@raumanteatteri.fi

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

Hiilineutraali uuden vuoden aattojuhla Lahdessa

Vaihtuvaa vuotta juhlistetaan Lahden kaupungintalolla uuden vuoden aattona tiistaina 31.12.2019 kello 19.00 alkaen.

Lauluhaitari viihdyttämässä

Pakkasenpuremille poskille uudenvuodenaattona esiintyy ihastuttava Lauluhaitari. Tervehdykset juhlaan tuovat Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen ja Lahden seurakuntayhtymän kirkkoherra Miika Hämäläinen. Tapahtuman aikana voi ostaa pientä purtavaa JuuJooJaan kioskista.

Hiilineutraali tapahtuma

”Ilotulitus on vuosituhansia vanha taidemuoto”, toteaa Lahden kaupungin kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos. Ilotulitusala on tehnyt huikeaa työtä ympäristövastuullisuuden saralla ja Lahden kaupungin uuden vuoden aattojuhla haluaa tutkitun tiedon kautta kääntää keskustelun oikeisiin asioihin.

CO2esto Oy teki tapahtumasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrityksen ja mitätöinnin CO2-päästöleikkuripalvelun kautta. Yhteenvetona tapahtuman päästövaikutuksista voidaan todeta sen olevan hyvin vähäpäästöinen. ”Tapahtumassa on hienosti huomioitu lähtökohtaisesti mm. hävikkiruoan järjestämistä, logistisia ratkaisuja sekä paikallisten toimijoiden osallistamista” toteaa Janne Kärki (CO2Esto Oy)

Tapahtuman päästöistä vain 4,7 prosenttia aiheutuvat ilotulituksesta ja ohjelmasta. Suurin hiilijalanjälki muodostuu yleisön ja järjestäjien matkoista (79,8 %). Siksi tapahtumaan saapuminen julkisin kulkuneuvoin tai kävellen on suositeltavaa.

”Olemme aktiivisesti selvittäneet ilotulitteiden ympäristövaikutuksia ja saimme hiljattain määriteltyä yrityksemme hiilijalanjäljen. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali jo vuonna 2020. Lahden kaupungin projekti on luonnollinen jatke tälle työlle ja olemme kiitollisia siitä, että saamme olla mukana juhlistamassa uutta vuotta hiilineutraalisti”, toteaa toimitusjohtaja Niila Rajala Suomen Ilotulitus Oy:stä.

Lahden kaupungin hiilineutraalissa ilotulituksessa ei käytetä muovia ja roskat kerätään pois. Jos jotakin lentää pidemmälle (esim. tähtipommin kuoren palanen), niin se on maatuvaa paperimassapohjaista ainetta.

Ilotulitus

Juhla päättyy klo 20.00 nähtävään ilotulitukseen kaupungintalon puistossa, Harjukatu 31.

Saapuminen julkisin kulkuneuvoin on suositeltavaa. Omien rakettien ampuminen juhlapaikalla on kielletty.

Lisätiedot:
Lahden kaupunki
kulttuuriasiainpäällikkö
Matti Karhos
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

Uusi Iloinen Teatteri, UIT, käynnistää kesäteatterinäytökset Leppävirran Vesileppiksessä heinäkuussa. Yhteistyön käynnistää musikaalikomedia Aavan meren tällä puolen, joka pohjautuu 38-vuotiaana traagisesti kuolleen Unto Monosen teksteihin ja persoonaan. Näytelmän pääosissa nähdään Jussi Lampi, Puntti Valtonen ja Trio Niskalaukaus-metalliyhtyeestäkin tuttu Timo Rautiainen.

”Olemme miettineet vuosikausia, että pihallamme pitäisi järjestää kesäteatteria. Pystytämme nyt riittävän suuren teltan sitä varten. UIT on meille ihanteellinen yhteistyökumppani ja Aavan meren tällä puolen loistava avaus yhteistyöllemme. Halusimme kumppaniksemme vahvan ja entuudestaan tunnetun toimijan, joka osaa asiansa ja jolla on hyvä maine alalla”, sanoo Vesileppiksen toimitusjohtaja Kimmo Rossi.

Aavan meren tällä puolen tutkii hauskasti kotimaisen kaihon historiaa Sibeliuksesta Sanniin ja Kalevalasta Kaihon Karavaaniin. Se pyrkii löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi suru on suomalaisille pyhä tunne ja ilo syntiä? Miksi molli soi meistä duuria kauniimmin? Miksi ruoho on vihreämpää meren takana?

”En halua paljastaa juonesta liikaa, mutta siinä tutkaillaan huumorin ja musiikin avulla suomalaisen sielun solmupisteitä. Näytelmää esitettiin viime kesänä Oulussa ja Muuramen Riihivuoressa, ja se sai verrattoman suosion”, sanoo UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen, joka on näytelmän käsikirjoittaja. Näytelmän on ohjannut Kuopion kaupunginteatterin näyttelijänäkin tunnettu Mikko Rantaniva.

Vesileppiksen kesäteatteriteltan näytöksiä järjestetään tulevana kesänä vähintään 12 kappaletta. Aavan meren tällä puolen saa ensi-iltansa 16.7.2020. Liput ovat myynnissä Ticketmasterissa.

Lahden kaupunginkirjaston aikuisille suunnattu lukudiplomi laajenee ensi vuonna koko Lastu-seutukirjastojen yhteiseksi lukuharrastuksen edistämiskampanjaksi. Ensimmäinen aikuisten lukudiplomi julkaistiin vuoden 2019 tammikuussa, ja se herätti heti suurta kiinnostusta. Odotettu uusi Lastu-lukudiplomi 2020 julkaistaan juhlallisin gaalamenoin keskiviikkona 8.1. klo 17.30-19.30 Lahden pääkirjaston aikuisten tapahtuma-alueella.

Julkaisujuhlassa asiakkaat pääsevät tutustumaan uuden lukudiplomin kirjoihin ensimmäisten joukossa. Illan ohjelmassa on mm. haastatteluja, palkintojen jakoa ja kirjamaistiaisia. Vieraana on laulaja-lauluntekijä, näyttelijä Minja Koski eli M, joka esiintyy ja kertoo lukemisen merkityksestä hänelle itselleen. Ilta huipentuu aikuisten Lastu-lukudiplomin teosten ja aihekategorioiden julkistamiseen. Diplomilistat julkaistaan Lastu-seutukirjaston yhteisellä verkkosivustolla lastu.finna.fi torstaina 9.1.

Aikuisten lukudiplomi on Päijät-Hämeen kirjastojen henkilökunnan kokoama kirjavinkkilista, jonka tavoitteena on lukuinnostuksen herättäminen, ja uusien lukuelämysten tarjoaminen. Listalta löytyy haastavia kirjoja himolukijoille sekä helposti lähestyttäviä teoksia heille, joiden lukuharrastuneisuus on jäänyt vähemmälle. Lukudiplomi suoritetaan lukemalla kymmenen teosta erilaisista aihekategorioista. Aikaa diplomin suorittamiseen on koko vuosi.

Lisätietoa vuoden 2019 lukudiplomista löydät https://lastufinna.lahti.fi/aikuisten-lukudiplomi/ (HUOM! Linkki ei toimi 3.-8.1., jolloin sivua päivitetään)

Lisätietoja diplomista ja gaalaillasta:

Maisku Myllymäki, kirjastonhoitaja

Lahden kaupunginkirjasto, Kirjallisuus- ja tietopalvelut

maija-kaisa.myllymaki@lahti.fi

p. 044 4826318

Lauantaina 21.12. Turun Kauppatorilla vietettiin kaikille avointa puurojuhlaa. Väkeä houkutteli paikalle puuron ja glögin lisäksi myös mantelin löytävälle luvattu 500 euron matkalahjakortti.

– Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja se oli oikein onnistunut. Väkeä riitti ja tunnelma oli leppoisa ja lämminhenkinen. Tapahtuman toteuttamisen mahdollistivat kumppanimme Rento Bar ja Toriparkki Oy, kertoo Turun Ydinkeskustayhdistyksen vuoden vaihteessa väistyvä toiminnanjohtaja Katariina Räike.

MBakerylle piparkakkutalokilpailun voitto

Joulun Polku -tapahtumakokonaisuudessa ensimmäistä kertaa järjestettiin myös piparkakkutalokilpailu. Kilpailun voitti 914 äänellä Mbakery Piece of Cake. Kaikkiaan ääniä annettiin 2 374.

Kisa oli käynnissä koko joulukuun ajan ja kilpailuun osallistuneita taloja sai äänestää niin liikkeissä kuin sähköisesti Turkulaisen nettisivuilla. Liikkeissä äänestäneiden kesken arvottiin 100 euron lahjakortti Ydinkeskustayhdistyksen jäsenliikkeeseen ja voittajan toivoma piparkakkutalo. Arvonnan voittaja toivoi itselleen Aijan Herkun gluteenittoman piparkakkutalon. Nettiäänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin 50 euron lahjakortti ydinkeskustan liikkeeseen.

Kilpailuun osallistuivat Aijan Herkku Kauppahallista, Bryggman’s Restaurant & Deli, Kitchen&Café Stockmann Turku, Mbakery Piece of Cake Kauppahallista ja Original Sokos Hotel Wiklund.

Tonttujuoksulla kerättiin yli 1 000 € Turun Seudun Vanhustuki ry:lle

14.12. järjestetyllä Tonttujuoksulla saatiin 1030 euron hyväntekeväisyyspotti Turun Seudun Vanhustuki ry:lle. Leikkimieliseen tonttujuoksuun osallistui 103 juoksijaa. Kaksi parhaiten pukeutunutta tonttujuoksijaa palkittiin yhteistyökumppaneiden lahjakortein.

Joulun Polku -tapahtumakokonaisuuteen kuului tänä vuonna Satumainen joulunavaus 30.11., Lasten päivä 7.12., Tonttujuoksu 14.12. ja Kauppatorin puurojuhla 21.12. sekä piparkakkutalokilpailu. Joulun Polun toteuttaa Turun Ydinkeskustayhdistys ry yhdessä kaupungin, keskustan yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

Lisätietoja:

Turun Ydinkeskustayhdistys ry, toiminnanjohtaja Katariina Räike, p. 044 9738 199, katariina.raike@keskellaturkua.fi tai toiminnanjohtaja Heli Järvelä, p. 050 5028 806, heli.jarvela@keskellaturkua.fi.

CJ 4DPLEX introduces CGV's Second FLEXOUND Augmented Audio™ Theatre at CGV Songpa in Korea.
Gold Class W​​​​​​angsimni, CJ CGV’s premium theatre, reopened on 30 August 2019, was Asia’s first screen with audio enhancements in every seat.

CGV Songpa SphereX is now the second CGV screen with FLEXOUND Augmented Audio™ enhancement in every seat. Based on the great audience feedback and experiences at their first FLEXOUND cinema in CGV Gold Class Wangsimni, CJ CGV and CJ 4DPLEX decided to continue the co-operation with FLEXOUND. CJ 4DPLEX, which is known for 4DX and ScreenX -innovative movie format-, developed this new collaboration between CJ CGV and FLEXOUND for the ultimate Sound Solution into the cinemas.

This new SphereX Songpa cinema with 73 FLEXOUND boosted seats opened on Christmas Eve, 24 December and screens the filmization of the famous musical CATS.

CJ 4DPLEX and FLEXOUND are in talks to expand the collaboration further in more CGV theatres, as well as incorporating FLEXOUND Augmented Audio™ with 4DX and ScreenX.

FLEXOUND Augmented Audio™ is a revolutionary Finnish audio innovation that is rapidly gaining recognition in different industries globally. “The original idea about multisensory listening started from therapy for autistic children. Soundwaves are vibration that can be heard with our ears, but sound can also be perceived with our skin and body. Why only use our fairly bad human hearing, if we can enjoy wonderful movies and music also with our sensation of touch?”, asks the FLEXOUND CEO Mervi Heinaro.

Patented FLEXOUND technology offers equal sound quality in every seat independent of seat location. It improves the clarity of dialogue, enhances the emotions created by the story and provides the audiences a very natural and truly immersive sound without need for a remix or recode allowing cinema operators to screen any content in a FLEXOUND Augmented Audio™ boosted cinema.

Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitseviin Etelä-Karjalan museoon, Lappeenrannan taidemuseoon ja Ratsuväkimuseoon on ilmainen sisäänpääsy talviaikana joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Kaikki kolme museota ovat avoinna klo 11–17.

Etelä-Karjalan museossa, Kristiinankatu 15, on avoinna Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii- Kuvia muistojen Lappeenrannasta 1950-luvulta lähtien näyttely. Se on Lappeenrannan 370-juhlavuoden kunniaksi järjestetty ja se tutustuttaa lappeenrantalaiseen elämänmenoon. Valokuvapainotteisessa näyttelyssä pääsee näkemään, miten tutut kadunkulmat ovat muuttuneet ja mitä lappeenrantalaisten arkeen kuului muutama vuosikymmen sitten. Miten asuttiin, opiskeltiin, käytiin töissä ja vietettiin vapaa-aikaa. Tuttuja aiheita jotka ovat vielä monella omassa muistissa.

Perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia on suljettu tammikuun alusta lähtien. Näyttely puretaan ja Viipurin pienoismalli siirretään pois korjaustöiden tieltä. Rajalla –perusnäyttely on ollut esillä vuodesta 2006 lähtien. Näyttelyn ollessa suljettuna Viipurin pienoismalliin voi tutustua Kiertoajelu Viipurissa –filmin avulla museon sisääntuloaulassa. Pienoismallia voi katsella myös VirtuaaliViipuri 1939 –nettisivuilla http://virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/scalemodelvideo .

Lappeenrannan taidemuseossa, Kristiinankatu 8-10, on avoinna DIMENSIO –näyttely. Se pureutuu ihmisen, koneen ja luonnon välisiin suhteisiin. Dimensio ry järjesti ensimmäisen näyttelynsä Tampereella vuonna 1972. Uusin tavoin muun muassa tekniikkaa, teknologiaa ja luonnonilmiöitä taiteessaan käsittelevän ryhmän näyttelyitä on siitä lähtien järjestetty useita eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Lappeenrannassa esillä on ryhmän taiteilijoiden uusimpia teoksia. Näyttelyssä nähdään niin kuvanveistoa, mekaanisia teoksia kuin maalauksiakin. Mukana on ääntä, liikettä ja kokeiltavuutta, joten myös erilaiset aistikokemukset kuuluvat näyttelyyn.

Ratsuväkimuseossa on avoinna perusnäyttely Hakkapeliitoista hurmahousuihin – Ratsuväkielämää vuosisatojen ajan. 

Tervetuloa museoihin!