Kulttuurirahastolta miljoonien tuki suomalaisten museoiden uudistumiseen

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt Museovisio-apurahat kymmenelle museolle eri puolille Suomea. Yhteensä museoiden uudistustyöhön ohjattiin kolme miljoonaa euroa 100 000-500 000 euron suuruisina myöntöinä.

Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-apuraha tähtää uusien yleisöjen saavuttamiseen yhä kiinnostavampien sisältöjen avulla. Kaksivaiheisen apurahahaun toisen vaiheen apurahat olivat haettavina elokuussa 2019, ja apurahaa voi käyttää vuosien 2020- 2023 aikana.

– Museoiden kävijämäärät ovat nousseet huimasti viime vuosina, mutta samaan aikaan museoiden toimintabudjetit ovat usein hyvin rajalliset. Museovisio-apurahalla haluttiin luoda mahdollisuus museoiden sisällölliseen uudistumiseen ja nimenomaan kävijäkokemuksen parantamiseen, kuvailee Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.

–  Apurahoituksella haluttiin haastaa museoita uudistamaan toimintaansa yhä kiinnostavammaksi ja elämyksellisemmäksi. Tärkeä osa hanketta on myös museoiden tiedollisen ulottuvuuden kehittäminen, Ruohonen sanoo.  

Puoli miljoonaa euroa dynaamisen museon kehitykseen

Suurin yksittäinen apuraha, 500 000 euroa, myönnettiin Suomen Metsämuseosäätiölle Suomen Metsämuseo Luston ydinnäyttelyn ja dynaamisen museon konseptin kehittämiseen.

Metsät ja niihin liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen ovat tällä hetkellä keskeinen teema suomalaisessa yhteiskunnassa, metsäpolitiikassa sekä globaalissa ilmastonmuutoskeskustelussa. Nyt rahoitetun Ytimessä-hankkeen tavoitteena on tuottaa laaja, yhteiskunnallista ymmärrystä lisäävä, inspiroiva ja elämyksellinen ydinnäyttely.

– Tarkoituksenamme on muun muassa tarjota museon käyttäjille elämyksellinen tila ja kokonaisvaltainen moniaistinen museokokemus. Museon käyttäjillä on tarve ymmärtää metsä- ja ilmastonmuutoskeskustelua, ja tähän tarpeeseen haluamme vastata, sanoo Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskoski.

Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus ensi kertaa yhteen

Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon yhteishankkeen tavoitteena on luoda A&D Oppimisen keskus, joka keskittyy arkkitehtuurin ja muotoilun oppimiseen. Keskuksen tarkoituksena on luoda museotoimintaa, joka on lähtökohtaisesti vuorovaikutteista, yhteisöllistä ja monitieteistä. Hankkeessa käytetään arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen toimintatapoja soveltaen niitä elinikäisen oppimisen ajattelun mukaisesti.

– Elämme suuren murroksen keskellä, jossa uudenlainen osaaminen ja ymmärrys ovat avainasemassa rakennettaessa yhä osallistavampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Apurahan avulla perustettava A&D oppimisen keskus tuo suunnitteluajattelun työkalut kaikkien ulottuville ympäri Suomea, luoden pohjaa uudenlaisen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiselle, kertoo museonjohtaja Jukka Savolainen.

Designmuseon säätiö sai A&D Oppimisen keskus -yhteishankkeen toteuttamiseksi 450 000 euroa.

Tukea mm. saamelaiskulttuurille ja leikin puolustamiselle

Vuonna 2021 kolme säätiömuseota muuntavat  Ainolan - Aino ja Jean Sibeliuksen kodin, Gallen-Kallelan Museo Tarvaspään ja Emil Wikströmin Visavuoren - aikakoneiksi, jotka tuovat menneisyyden kokemukset ja tulevaisuuden mahdollisuudet nykyhetken keskusteluihin. Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön ja taiteilijamuseoiden Aikakoneita ja utopioita -yhteishankkeelle myönnettiin 200 000 euroa. Hankkeen tarkoituksena on korostaa taiteilijamuseoiden historiaa omavaraisina, luonnonläheisinä, taiteeseen ja elämiseen liittyvien kokeilujen paikkoina nykyajan ilmastonmuutokseen liittyvän murroksen keskellä.

Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -säätiö luovat toimintakonseptin ja brändin uudelle museokeskukselle, joka vahvistaa ja yhdistää museoiden resursseja sekä tilallisesti että toiminnallisesti. Keskuksen päämääränä on profiloitua kulttuuriympäristöön, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistuneeksi monitoimitaloksi, jonka elämykselliset sisällöt houkuttelevat entistä laajempaa yleisöä. 350 000 euron apurahan saaneen hankkeen tavoitteena on myös kasvattaa Jyväskylän imagoa museo- ja Alvar Aalto -kaupunkina.

Mobilia säätiön Tietä kansalle -hanke havainnollistaa tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseo Mobilian näyttelykävijälle visuaalisin ja lisätyn todellisuuden keinoin teiden kehittymistä ja tienrakentamisen nopeutumista. Näyttely vastaa mm. kysymyksiin miten tiet ovat syntyneet ja ketkä teillä ovat kulkeneet. Tavoitteena on havainnollistaa myös tulevaisuuden teitä. Mobilia säätiölle myönnetyllä 100 000 euron apurahalla toteutetaan näyttelyn lopullinen visuaalinen suunnittelu, fyysinen ja digitaalinen rakentaminen sekä tekniset toteutukset materiaaleineen.

Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan näyttely on saamelaisten ainutkertainen mahdollisuus kertoa oma tarinansa museonäyttelykontekstissa. Siidan uudistamishankkeessa laaditaan perusnäyttelyihin ja ulkomuseolle tunnelmanäyttelykäsikirjoitus, joka toteutetaan saamelaistaiteilijoiden tulkintoina. Tietoisen tunnelman ja draamankaaren luomisen avulla museon tuottama tieto saamelaiskulttuurista välittyy kävijälle paremmin. Sámi museum – Saamelaismuseosäätiölle myönnettiin hankkeeseen 400 000 euron apuraha.

Teatteri Hevosenkengän Kannatusyhdistys ry sai niin ikään 400 000 euron apurahan Leikin laboratorio -hankkeeseen, joka tähtää Lelumuseo Hevosenkengän konseptin ja pysyvien näyttelyiden uudistamiseen asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on liittää museon tulevaisuus kolmen roolin - tarinankertoja, kasvattaja ja yhteisön rakentaja - ympärille. Tulevan museon keskeisenä missiona on leikin puolustaminen ja halu toimia leikin asianajajana. Kävijöiden toiveiden mukaisesti näyttelyihin tuodaan lapsuuden historiaa elävöittäviä ratkaisuja, vahvistetaan leikin ja toiminnallisuuden roolia sekä lisätään kaikenikäisille suunnattuja palveluja.

Työväen museoyhdistys ry:n / Työväenmuseo Werstaan toteuttama Teollisuusmuseo kertoo teollisen vallankumouksen vaikutuksista Tampereella, kaupungin teollisista juurista sekä savupiipputeollisuuden vaihtumisesta toisenlaiseen osaamiseen. Museo puhuttelee juuriaan etsiviä useamman polven tamperelaisia ja vasta kaupunkiin muuttaneita asukkaita. Näyttely toteutetaan uudenlaisen yhteisöllisen toimintamallin avulla ja sen taustatietoa kerätään wikidata-tietokantaan. Teollisuusmuseo avataan Tampereella Finlaysonin entisen puuvillatehtaan tiloissa. Hankkeelle myönnettiin 250 000 euron apuraha, ja se toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin museopalveluiden kanssa.

Pohjanmaan museon luonnontieteellinen perusnäyttely, Terranova, uudistetaan nyt kokonaan 17 vuotta avaamisensa jälkeen. Vaasan kaupungin museoille myönnettiin 150 000 euron apuraha uudistamistyöhön. Uudistetun näyttelyn pääteemoja ovat jääkausi ja Merenkurkun maailmanperintö (Suomen ainoa Unescon luonnonperintökohde), ilmastonmuutos, ihmisen ja meren suhde sekä Pohjanmaan luonto. Teemat on suunniteltu alueen erityispiirteitä ajatellen. Terranova toimii aloituspisteenä Vaasan kautta Merenkurkun maailmanperintöalueelle matkaaville ja pääkohteena siitä kiinnostuneille kävijöille, jotka eivät ole alueelle jatkamassa tai joille matka sinne ei ole mahdollinen.

Varkauden museot sai 200 000 euroa Varkautelaisten uusi museo -hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa sisältösuunnittelun rinnalla uudenlaisia, elämyksellisiä tapoja lähestyä ja käyttää kulttuuriperintöä. Hankkeen myötä museo tarjoaa kaupunkilaisille vapaamuotoisen tilan oleskeluun, sekä mahdollistaa kaupunkikulttuurin, museotoiminnan ja museoiden sisältöjen, sekä oman kulttuuriperinnön kehittämisen yhteisön omilla ehdoilla. Tämä vastaa yleisön toiveeseen helposti lähestyttävästä, epämuodollisesta museotoiminnasta.

Lisätietoja:

Suomen Kulttuurirahasto, Johanna Ruohonen, erityisasiantuntija, 09 6128 1247, johanna.ruohonen@skr.fi

Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiö sr: Tuija Wahlroos, Gallen-Kallelan Museon johtaja, 010 406 8845, tuija.wahlroos@gallen-kallela.fi

Designmuseon säätiö sr: Jukka Savolainen, johtaja, 050 307 0455, jukka.savolainen­@designmuseum.fi

Keski-Suomen museo: Heli-Maija Voutilainen, museotoimenjohtaja, 014 266 4348 / 050 355 5048, heli-maija.voutilainen@jyvaskyla.fi

Mobilia säätiö sr: Heidi Rytky, museonjohtaja, 040 900 6641, heidi.rytky@mobilia.fi

Sámi museum - Saamelaismuseosäätiö sr: Sari Valkonen, museonjohtaja, 040 767 1052, sari.valkonen@samimuseum.fi

Suomen Metsämuseosäätiö sr: Leena Paaskoski, kehittämisjohtaja, 050 366 9552, leena.paaskoski@lusto.fi,

Teatteri Hevosenkengän Kannatusyhdistys ry: Johanna Rassi, Lelumuseo Hevosenkengän museonjohtaja, FM, 050 576 7677, johanna.rassi@hevosenkenka.fi

Työväen museoyhdistys ry / Työväenmuseo Werstas: Ulla Rohunen, yleisöpalvelupäällikkö, 050 440 1157, ulla.rohunen@tyovaenmuseo.fi

Vaasan kaupungin museot: Elina Bonelius, museotoimenjohtaja, 040 487 2856, elina.bonelius@vaasa.fi

Varkauden museot: Hanna-Kaisa Melaranta, museotoimenjohtaja, 040 734 6240, hanna-kaisa.melaranta@varkaus.fi

Ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen porautuva CupOfTherapy haluaa ilahduttaa joulun alla tärkeää työtä tekevää hoitohenkilökuntaa. Viikolla 51 tontut tiputtelevat tuotepaketteja Turun alueen psykiatrisiin yksiköihin.

"Hetkessä pysähtyminen ja toisen ihmisen kohtaaminen on korvaamattoman merkityksellistä hektisessä arjessamme. Psykiatrian henkilöstön ohella kuka tahansa voi luoda merkityksellisen hetken toiselle, vaikkapa vain kysymällä mitä oikeasti kuuluu. Läsnä oleminen muodostuu pienistä asioista ja toisen arvostamisesta", kannustavat CupOfTherapy:n psykoterapeutit Antti Ervasti ja Elina Rehmonen.

Lisätietoa:

Elina Rehmonen, elina.rehmonen@cupoftherapy.net, +35840 9012971

Teosto on maksanut joulukuun tilityksen asiakkailleen 12.12.2019. Joulukuun potti oli tänä vuonna kaikkien aikojen suurin, yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Summasta lähes puolet, 5,2 miljoonaa euroa tilitettiin kotimaisille säveltäjille, sanoittajille ja kustantajille. Loput korvauksista tilitettiin ulkomaisille musiikintekijöille, joiden musiikkia on esitetty Suomessa.

Teosto kerää tekijänoikeuskorvaukset sekä kotimaisen että ulkomaisen musiikin julkisesta esittämisestä ja tallentamisesta ja tilittää ne edelleen musiikin oikeudenomistajille. Kaikkiaan tilityksiä sai joulukuussa noin 74 000 oikeudenhaltijaa, joista kotimaisia säveltäjiä, sanoittajia ja kustantajia on 16 600.

Eniten musiikin tekijänoikeuskorvauksia kertyi radiossa ja tv:ssä esitetystä musiikista. Tältä alueelta tuli yli puolet tilityksestä, kaikkiaan 5,65 miljoonaa euroa. Tv:stä ja radiosta maksetut tekijänoikeuskorvaukset ovat pysyneet varsin vakaina viime vuodet.

Eniten kasvoivat suurten konserttien tekijänoikeuskorvaukset, jotka nousivat peräti 60 % kaikkiaan 320 000 euroon. Livemusiikki on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja erilaisia konserttitapahtumia järjestettiin tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla ennätysmäärä. Erityisen vilkasta oli kesäkuussa, jolloin Suomessa konsertoi useita ulkomaisia tähtiä.

Myös ulkomailla esitetyn kotimaisen musiikin tekijänoikeuskorvaukset sekä streaming-palveluiden kuten YouTuben tai Spotifyn tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat neljänneksellä. Luvut eivät kuitenkaan ole suoraan verrattavissa viime vuotiseen, koska korvauksia on saatu kerättyä edellisestä vuodesta poikkeavalta ajanjaksolta.

Yksittäisen tekijän tilityksen määrää riippuu siitä, kuinka paljon kappaletta on esitetty ja mikä on hänen osuutensa teokselle tilitettävästä korvauksesta. Keskimääräinen tilitys oli joulukuussa 313 euroa mutta summa vaihtelee muutamasta eurosta useisiin tuhansiin.

Teostolta tilitettävä summa vaihtelee myös sen mukaan, miten kultakin alueelta saadaan korvauksia kerättyä. Teosto on pyrkinyt jatkuvasti nopeuttamaan korvausten keräämistä niin, että ne saataisiin tilitettyä musiikin tekijöille mahdollisimman nopeasti itse esittämisen jälkeen. Osa joulukuun tilityksen korvauksista on koko vuodelta, osa vuoden ensimmäiseltä puoliskolta ja osa vuoden toiselta kvartaalilta.

Teosto maksaa asiakkaanaan oleville säveltäjille, sanoittajille ja kustantajille tilityksiä neljä kertaa vuodessa. Seuraava tilitys maksetaan maaliskuussa 2020.

Lisätietoja: Asiakkuusjohtaja Jani Jalonen, Teosto, puh. 040 056 4612, jani.jalonen@teosto.fi

Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo ovat saaneet Suomen Kulttuurirahastolta merkittävän Museovisio -apurahan yhteishankkeelleen arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen luomiseksi. Valtakunnallisesti toimivan A&D Oppimiskeskuksen tavoitteena on syventää kokemusta muotoillusta ja rakennetusta ympäristöstä, vahvistaa yleisösuhdetta ja laajentaa merkittävästi sen avulla museoiden kävijä- ja käyttäjäkuntaa, sekä vaikuttavuutta.

Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo toteuttivat yhteisen Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-hankkeen ensimmäisen vaiheen vuosina 2018-19. Yhdessä ideoitiin muotoilukasvatuksen ja arkkitehtuurikasvatuksen osaamiselle perustuvaa keskusta ja kuultiin laajemminkin suunnittelualoja ja muita sidosryhmiä. Viesti oli selvä: yhteistyötä ja yhteistä tekemistä suunnittelun eri aloilla tarvitaan nykyistä enemmän. Tutustumisvierailu keskeisiin alan museoihin Britanniassa tuki myös vahvasti tätä näkemystä.

- Nyt kehitettävä A&D Oppimisen keskus on orgaaninen solmukohta, joka tuo eri toimijoita yhteen ja vuorovaikutukseen keskenään. Se on arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen palvelukeskus, ”logistiikkakeskus” tai ”jakopiste”, joka tuo tiedon ja osaamisen saataville ja vie sitä sinne, missä on tarvetta. Kyseessä on Suomessa kokonaan uudentyyppinen yleisötyön hanke, joka edustaa uutta museoajattelua viemällä työn ulos museon perinteisestä lestistä, kertoo yksi hankkeen alullepanijoista vastaava museolehtori Leena Svinhufvud Designmuseosta.

Muotoillun ja rakennetun ympäristön tunteminen on tärkeämpää kuin koskaan. Arkkitehtuurilla ja muotoilulla on merkitystä, kun yritetään hahmottaa monimutkaisia järjestelmiä ja tarttua visaisiin ongelmiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Arkkitehtuurin ja muotoilun menetelmät tarjoavat mahdollisuuden lisätä ymmärrystä tämän hetken ja tulevaisuuden haasteista. Niiden avulla voidaan lähteä ratkaisukeskeisesti ratkomaan haasteita, joiden keskellä eletään.

-Päätöksenteon osallistavat mallit edellyttävät suunnitteluajattelua (design thinking) ja osaamista: taitoja ja uskallusta mennä prosesseihin mukaan ja nähdä itsensä kehittäjänä ja vaikuttajana. Suunnitteluajattelun potentiaali on mahdollisuudessa tarttua yhtä hyvin isoihin globaaleihin ongelmiin kuin paikallisiin kysymyksiin ja etsiä yhteisiä merkityksiä ja tapoja kommunikoida ympäristöstämme, toteaa yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen Arkkitehtuurimuseosta.

Pedagogisina menetelminä arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus soveltuvat hyvin myös ilmiöpohjaiseen oppimiseen, ja tukevat nykyistä peruskoulun opetussuunnitelmaa. Menetelmät ovat oppilaslähtöisiä, koska ne perustuvat suunnittelun ammattilaisten käyttäjäkeskeisiin suunnittelumenetelmiin. Ne antavat

kaikenikäisille mahdollisuuden omaksua jatkuvan oppimisen avaintaitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä ja empatiaa.

Nelivuotisen hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa oppimiskeskuksen luominen ja toiminnan käynnistäminen, innovatiivisen koko maata kiertävän pedagogisen kiertonäyttelyn järjestäminen sekä valtakunnallisen koulutusohjelman käynnistäminen.

Oppimiskeskus tulee hankkeen alkuvaiheessa olemaan immateriaalinen oppimisen, tiedon ja verkostojen keskus, eikä sitä ole sidottu fyysiseen paikkaan. Oppimisen keskus asuu museoissa, eikä sitä varten rakenneta uusia tiloja, mutta tulevaisuuden toiveena on saada toiminnalle fyysiset tilat uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon puitteissa.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen ja Arkkitehtuurimuseon va johtaja Reetta Heiskanen kommentoivat yhdessä yhteishanketta näin:

- Arkkitehtuurimuseolle ja Designmuseolle Museovisio -apuraha on hyvin merkittävä. Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskus on uudentyyppinen valtakunnallinen museotoiminnan avaus, joka tuo ensi kertaa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen yhteen täydentämään toisiaan. Samalla hanke valmentaa museoita kohti uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota.  

Siinä missä apuraha fokusoi ja uudistaa museoiden toimintaa, suurin vaikutus apurahalla on meille kaikille. Elämme suuren murroksen keskellä, jossa uudenlainen osaaminen ja ymmärrys ovat avainasemassa rakennettaessa yhä osallistavampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Apurahan avulla perustettava A&D oppimisen keskus tuo suunnitteluajattelun työkalut kaikkien ulottuville ympäri Suomea, luoden pohjaa uudenlaisen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiselle.

Martat.fi:n suositussa Kysy Martalta -chatissä Marttojen asiantuntijat vastaavat jouluun liittyviin kysymyksiin 16.–21.12. joka arkipäivä klo 12–15. Chatissä voi kysyä jouluvalmisteluista sekä muista ruokaan ja kodinhoitoon liittyvistä asioista.

Martta-botti

Joulun alla chat-ikkunassa avustaa Marttojen asiantuntijoiden lisäksi Martta-botti, jolta voi kysyä neuvoja yleisimpiin joulupulmiin. Martta-botti antaa esimerkiksi vinkit perunalaatikon valmistukseen ja jouluruokien säilytykseen. Martta-botti aukeaa käyttäjille 16.12.

Maksuton neuvontapuhelin

Apunanne on chatin lisäksi Marttojen perinteinen ja maksuton neuvontapuhelin, joka vastaa kysymyksiin vielä aatonaattonakin. Puhelinneuvonta on auki 16.–17.12. ja 23.12.2019 kello 12–15.

Marttojen joulusivut

Marttojen joulusivut löytyvät osoitteesta www.martat.fi/joulu. Joulusivut antavat parhaan avun jouluvalmisteluihin. Löydät reseptit herkullisiin jouluruokiin, vinkit nopeaan joulusiivoukseen sekä ohjeet parhaiden itse tehtyjen ja herkullisten lahjojen valmistukseen. Voit haastaa perinteiset joulukukat ja koristella sivujen ohjeella viherkasvista oman joulukasvin.

*

LISÄTIEDOT JA HAASTATTELUPYYNNÖT

Marttojen joulusivut: www.martat.fi/joulu

Jouluchat ja neuvontapuhelin
Pirkanmaan martat toiminnanjohtaja Marja Kuuteri, marja.kuuteri@martat.fi, 050 351 6658 (23.12. saakka)

Yleiset haastattelupyynnöt ja tiedustelut
viestintäpäällikkö Joonas Jylhä, joonas.jylha@martat.fi, 050 331 2978 (20.12. saakka)

Joulusiivous ja kodinhoito
neuvonnan johtaja Teija Jerkku, teija.jerkku@martat.fi, 050 342 0585 (19.12. saakka)
koordinaattori Katariina Silanen, katariina.silanen@martat.fi, 050 566 4508 (20.12. saakka)

Jouluruoka ja -perinteet
kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen, arja.hopsu-neuvonen@martat.fi, 050 511 8116 (20.12. saakka)
kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä, kaisa.harmala@martat.fi,  050 511 8007 (19.12. saakka)

Joulukukat
asiantuntija Tiina Ikonen, tiina.ikonen@martat.fi, 050 339 4262 (20.12. saakka)

Suomen historian suurimman nuorten kulttuurihankkeen Taidetestaajien jatko on turvattu lukuvuodeksi 2020–2021. Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin kädenojennus valtiolle sai vastakaikua, ja valtiovarainvaliokunta ehdottaa mietinnössään, että Taidetestaajat voi jatkua valtion tukemana ainakin vuoden lisää. Rahoituksesta puolet tulee valtiolta ja puolet rahoittajilta.

Taidetestaajat on vienyt vuosina 2017–2020 kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kahdelle korkealaatuiselle taidevierailulle vuosittain. Toinen vierailu tehdään omalla alueella ja toinen valtakunnalliseen kohteeseen, useimmiten pääkaupunkiseudulle. Kouluille tarjotaan valmiit kokonaisuudet, joihin kuuluu ennen vierailua tehtävät ennakkotehtävät eli etkot, varsinainen vierailu ja siihen kuuluva jatkotyöskentely, kokemuksen arviointi Taidetestaajat-sovelluksella sekä matkat. Hankkeen käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.

Hanke on vakiintunut koulujen arkeen pidetyksi toimintamalliksi, ja kouluille suunnatun kyselyn tulosten mukaan vain noin 5 % kouluista olisi päässyt taidevierailuille ilman Taidetestaajia. Valtion tukema rahoitusmalli mahdollistaa vuodessa yhden vierailun, joka tehdään omalla alueella sijaitsevaan kulttuurikohteeseen.

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava on tyytyväinen, että hanke saadaan jatkumaan, vaikka vierailujen määrä laskee kahdesta yhteen. – Nyt on jatkettava keskusteluja valtion kanssa siitä, kuinka malli saadaan vähitellen vakiinnutettua pysyväksi osaksi koulujen toimintaa. Samalla on tehostettava vierailujen sitomista muuhun opetukseen, mikä ei ole vielä kaikkialla onnistunut.

– Taide ja koulutus auttavat ymmärtämään – ymmärtämään toisia, maailmaa ja olemassa olevia eroja, etenkin nuorten keskuudessa. Olemme iloisia, että olemme saaneet olla mukana käynnistämässä Taidetestaajia. Ja vielä iloisempia olemme siitä, että valtio lähtee mukaan mahdollistamaan kahdeksasluokkalaisten taidekokemuksista nauttimisen aidossa ympäristössä myös jatkossa, toteaa Sören Lillkung, Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja.

Taidetestaajien hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta on erittäin iloinen päätöksestä. – Tarve Taidetestaajien kaltaiselle toiminnalle on tullut selkeästi esiin. Toiminnasta hyötyvät niin nuoret, koulut kuin taideorganisaatiotkin, ja sillä on yhteiskunnallista merkitystä. Hanke on tarjonnut monelle nuorelle ensimmäisen kosketuksen taiteeseen, ja iso osa nuorista kertoo palautteissa, että menisi mielellään uudestaankin.

Konseptin onnistumisen yksi merkittävä tekijä on ollut ympäri Suomea toimiva aluekoordinaatiotiimi, joka on purkanut koulujen osallistumisen esteitä ja työskennellyt tiiviissä yhteistyössä taidelaitosten kanssa. Koulut on saatu mukaan lähes sataprosenttisesti.

– Taidetestaajissa hiottuja käytäntöjä pystytään hyödyntämään laajemminkin Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton työssä. Lisäksi alueelliset vierailut vahvistavat kulttuurikasvatussuunnitelmien edistämistä ja tukevat alueellista yhteistyötä myös jatkossa. Toiveemme ja tavoitteemme on saada Taidetestaajat pysyväksi osaksi suomalaista peruskoulua, Moilanen summaa.

Lisätiedot:

Hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen / Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, 044 978 4893, etunimi.sukunimi@taidetestaajat.fi

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi

Asiamies Anna Wilhelmson / Svenska kulturfonden, etunimi.sukunimi@kulturfonden.fi

www.taidetestaajat.fi

Konsttestarna, det största ungdomskulturprojektet i Finlands historia, har säkrats för läsåret 2020–2021. Suomen Kulttuurirahastos och Svenska kulturfondens handräckning fick gensvar hos staten, och finansutskottet föreslår i betänkandet att Konsttestarna kan fortsätta, med statligt stöd, åtminstone ett år till. Hälften av finansieringen kommer från staten och hälften av finansiärer.

Konsttestar-projektet har under åren 2017–2020 årligen erbjudit alla finländska åttondeklassare två högklassiga konstbesök. Det ena besöket görs i det egna landskapet och det andra till ett nationellt besöksmål, vanligtvis i huvudstadsregionen. Besöken erbjuds skolorna som kompletta helheter, som inkluderar förarbeten, det egentliga konstbesöket och relaterade efterarbeten och utvärderingar med hjälp av Konsttestar-applikationen samt resor. Förbundet för barnkulturcenter i Finland har ansvarat för projektets praktiska arrangemang.

Projektet har blivit en väletablerad verksamhetsmodell i skolorna, och enligt en till skolorna riktad enkät skulle endast cirka 5 % av skolorna haft förutsättningar att genomföra konstbesöken utan Konsttestarna. Den statligt understödda finansieringsmodellen möjliggör ett årligt besök, som görs till ett kulturbesöksmål i det egna landskapet.

Antti Arjava, överombudsman på Suomen Kulttuurirahasto, är nöjd över att projektet får fortsättning, även om antalet besök minskar från två till ett. – Vi bör fortsätta våra diskussioner med staten om hur modellen gradvis kunde etableras som en permanent del av skolornas verksamhet. Samtidigt bör besöken anknytas mer effektivt till den övriga undervisningen, vilket ännu inte på alla håll har lyckats.

– Konst och utbildning är viktiga vägar till förståelse - förståelse för varandra, för världen och för de olikheter som finns, särskilt bland unga. Vi är glada över att ha fått vara med och starta Konsttestarna. Ännu gladare är vi över att staten nu satsar pengar på att åttondeklassarna också framöver får ta del av konstupplevelser i autentisk miljö, säger Sören Lillkung, vd för Svenska kulturfonden.

Konsttestarnas projektledare Anu-Maarit Moilanen från Förbundet för barnkulturcenter i Finland är mycket glad över beslutet. – Behovet av den typen av verksamhet som Konsttestarna representerar har bekräftats. Såväl ungdomar, skolor och konstinstitutioner drar nytta av verksamheten, som är av social betydelse. Projektet har erbjudit många unga deras första tillfälle att uppleva konst, och många av dem meddelar i sin respons att de gärna gör flera besök.

Ett nationellt regionalt samordningsteam, som har undanröjt hinder för skolornas deltagande och idkat ett intensivt samarbete med konstinstitutionerna, har varit en betydande faktor för konceptets framgång. Skolornas deltagande har varit nästan hundraprocentigt.

– Konsttestarnas praxis kan i ännu större utsträckning utnyttjas i arbetet inom Förbundet för barnkulturcenter i Finland. Dessutom stärker de regionala besöken främjandet av planerna för kulturutbildning och stödjer även i fortsättningen regionalt samarbete. Vår önskan och vårt mål är att göra Konsttestarna till en permanent del av den finländska grundskolan, sammanfattar Moilanen.

Mera information:
Projektledare för Konsttestarna Anu-Maarit Moilanen / Förbundet för barnkulturcenter i Finland, 044 978 4893, förnamn.efternamn@taidetestaajat.fi

Överombudsman Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, förnamn.efternamn@skr.fi

Ombudsman Anna Wilhelmson / Svenska kulturfonden, förnamn.efternamn@kulturfonden.fi

www.konsttestarna.fi

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidepalkinto jaetaan torstaina 12. joulukuuta klo 18.00 Galleria Harmajassa, Pikisaarentie 17, Oulu. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta palkitsi kulttuuriaktivisti, valokuvaaja Aki Roukalan hänen merkittävästä ja laaja-alaisesta työstään taiteen ja kulttuurin esiin nostajana ja välittäjänä. Vuoden 2019 palkinnon suuruus on 5 000 euroa.

Toimikunta perusteli palkintoa seuraavasti:

Hailuodossa asuva ja työskentelevä Aki Roukala on todellinen power station: valokuvaaja, kulttuuritapahtumien taiteellinen johtaja ja konseptien kehittäjä, musiikin ja kirjallisuuden alalla toimiva manageri, yrittäjä ja paikallisaktivisti. Roukala on työskennellyt valokuvaajana suomalaisissa aikakausi- ja sanomalehdissä ja pitänyt valokuvataiteilijana lukuisia yksityisnäyttelyitä.

Parhaiten Aki Roukala tunnetaan Hailuodossa vuodesta 2011 lähtien järjestetyn Bättre Folk -festivaalin perustajana ja taiteellisena johtajana. Bättre Folkin arktinen sisarfestivaali Bättre Folk i Fjällen on löytänyt paikkansa talvifestivaalien joukossa Pyhällä – tänä vuonna oli kolmas tapahtumavuosi. Helmikuussa pyörähti Kuusamon Rukalla käyntiin Nordic Noir -rikoskirjallisuusfestivaali, jonka taiteellisena johtajana häärii niin ikään Roukala. Maustetytötkin tarvitsevat Aki Roukalansa.

Roukala pyörittää myös Is This Art! -levy-yhtiötä ja toimii Hailuodossa sijaitsevan taiteilijaresidenssin ja tapahtumapaikan, Kulttuuritalo Päiväkodin taiteellisena johtajana.Kulttuuriyhdistys Päiväkoti järjesti yhdessä Ruka-Kuusamo matkailu ry:n kanssa elokuussa uuden maksuttoman monitaidefestivaalin, Villifestivaalin, Oulangan kansallispuistossa ja Valtavaaralla. Roukalan ideoimille tapahtumille on luonteenomaista monitaiteellisuus, inhimillinen mittakaava, antikaupallisuus ja luontoyhteys.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta.

Lisätietoja: Ulla Lassila, erityisasiantuntija, ulla.lassila@taike.fi, 0295 330 860.

JUTTU SISÄLTÄÄ VIDEOT JA KUVAT

Kun Rebecca Spörlin puhelimen ruudulle ilmestyi soitto tuntemattomasta numerosta, mahanpohjasta kouraisi.
“Toivoin, että se olisi ebookers. Rakastan Stam1nan musiikkia, metallia ja Suomea”, Spörl kertaa tapahtumia Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Hän on juuri lähdössä miesystävänsä Otto Haalahden kanssa unelmien metallimatkalle Barcelonaan, Bilbaohon ja Madridiin.
Nettimatkatoimisto ebookers ja suomenkielisen metallimusiikin kärkinimiin lukeutuva Stam1na valitsivat Saksasta Suomen Saloon 19-vuotiaana metallimusiikin perässä muuttaneen Spörlin Suomen kovimmaksi metallifaniksi. Hakijoita oli lähes kaksi tuhatta.
“Olen kotoisin pienestä idyllisestä saksalaisesta kylästä. Opiskelin musiikkilukiossa ja sunnuntaisin soitin urkuja kirkossa, mutta mielessäni oli vain yksi asia: oma metallibändi. Olin meidän kylän ainoa hevari ja tiesin, että täältä en löytäisi bändiä. Päätin, että muutan Suomeen. Jopa joululaulut on raskaita Suomessa”, Spörl sanoo.

Lentokone laskeutuu Barcelonaan. Spörl ja Haalahti ottavat taksin keskustaan, La Ramblalle.
“Me emme ole käyneet varmaan edes Ruotsissa yhdessä? Suomi-lomia vaan tehty”, Haalahti sanoo ja astuu ulos taksista.
“Täällähän on lämmintä”, hän jatkaa.
“Niin on, ihanaa”, Spörl sanoo.
Kun matkalaukut ovat turvassa, he heittäytyvät kaupungin vilskeeseen. Ensimmäinen nähtävyys on Antonio Gaudìn suunnittelema Güellin puisto, jota pidetään yhtenä 1900-luvun tunnetuimmista maisema-arkkitehtuurin luomuksista. Spörlin ja Haalahden mielestä Gaudin luomukset ovat kuin “espanjalaisia muumitaloja”.
Matka jatkuu La Boqueria -markkinoille ja kauppahalliin, jonka herkut ja väriloisto ihastuttaa. Rebecca ostaa hedelmäsalaatin eurolla.
Metallitunnelmaan päästään Barcelonan keskiaikaisessa keskustassa, Barri Gòtic, eli goottilainen kortteli. Pariskunta shoppailee ja Haalahden matkaan tarttuu nahkarotsi. Se yllä kelpaa illalla moshata Stam1nan konsertissa yhdessä kaupungin legendaarisimmista klubeista, Razzmatazzissa. He tapaavat illan konserttiin valmistautuvan Stam1nan baarissa. Spörlillä ja Haalahdella on oma metallibändi ja he levyttävät parhaillaan ensimmäistä levyään. Nyt Spörl pääsee juttelemaan idoliensa kanssa. Häntä jännittää, mutta he puhuvat yhteistä kieltä - metallia. Loppu on hurmosta. Razzmatazz-klubilla on tupa täynnä, kun Stam1nan vahvistimista murahtaa ilmoille suomenkielistä metallia. Espanjalaisfani laulaa suomeksi Stam1na-hittiä Enkelimurskain: “kaikkeus on kaunis kuin se suunniteltu ois”.

Kataloniasta matka jatkuu Baskimaahan, Bilbaohon. Matkalla Spörl ja Haalahti tutustuvat yhteen Katalonian vanhimmista kaupungeista, Lleidaan. He kiipeävät kukkulalle ja vierailevat goottikatedraali La Seu Vellassa.
Automatkan pituus Barcelonasta Bilbaohon yllättää pariskunnan ja he jumittuvat ruuhkaan Bilbaon kehäteillä. Spörl pelkää myöhästyvänsä illan Stam1na-keikalta. He parkkeeraavat lopulta auton ja juoksevat Sala Santana -klubille Stam1nan jo möyhentäessä baskilaisyleisöä.

Baskilaisen metallifanin Aytin mielestä baskin kieli ja suomi kuulostavat hieman samalta.
“Serkkuni lähetti minulle Stam1nan videon ja sanoi, että kuuntele, he laulavat suomeksi, mutta se kuulostaa vähän samalta kuin baski. Esimerkiksi suomen sana katu, on täällä kat tai kale”, Ayt sanoo. Hän luettelee ulkomuististaan liudan suomalaisia sanoja: peruna, makkara, äiti.

Aamulla Spörl ja Haalahti tutustuvat Bilbaon tunnetuimpaan nähtävyyteen, Guggenheim-museoon. Sitten onkin jo aika lentää Stam1nan perässä Madridiin. Samaan aikaan toisaalla, Stam1nan miehistöltä alkaa loppua puhtaat sukat. Madridissa ystävykset pyhiinvaeltavat Puente de Vallecas:n kortteliin ja vierailevat rokkimummon patsaalla. Ángeles Rodríguez Hidalgo, kutsumanimeltään La Abuela Rockera eli rokkimummo. Rokkimummo on paikallinen kuuluisuus, joka hurahti heavy metalliin kypsällä iällä vietyään lapsenlapsensa metallikonserttiin. Kokemus muutti hänen elämänsä ja hän alkoi paitsi itse soittaa metallia, myös osallistua ahkerasti hevibändien konsertteihin Madridissa. Erityisesti hänen mieleensä oli AC/DC.

Spörl ja Haalahti viettävät aikaansa Madridin keskustassa Plaza Mayorilla. Siellä he tapaavat viheltäjämestarin. Stam1na avautuu kiertue-elämästä. Isänpäivät menevät ohi ja kotiin palataan pyykkikuorman kanssa väsyneenä.
“Niin paljon tässä ollaan yhdessä ja jutellaan, että tiedämme toisistamme jopa enemmän kuin sukulaiset ja perheenjäsenet. Sitten kun elämässä tulee suruja ja iloja, niin kyllä ne näiden kavereiden kanssa ensimmäisten joukossa jaetaan”, sanoo laulaja-kitaristi Antti Hyyrynen.
Ja sitten lähtee. Stam1na nousee lauteille Madridin Sala Cats -klubilla.
Madridilaiset Marta ja Jose kertovat, kuinka rakkaus suomalaiseen metalliin muuttui heillä avioliitoksi. Marta asui Helsingissä ja Jose kävi häntä siellä tapaamassa.
“Minulle oli vaikeampaa muuttaa takaisin Espanjaan kuin muuttaa Suomeen”, sanoo vannoutunut metallifani Marta.
“Kun kävin Martaa tapaamassa Helsingissä, ymmärrän häntä. Suomessa jopa pienet lapset kuuntelevat metallia”, sanoo Jose.
Kuukautta myöhemmin, pariskunta oli naimisissa.
Spörl ja Haalahti, jotka soittavat samassa Averlanche metallibändissä, käyvät läpi matkan kokemuksia paluulentoa odotellen. Heillä on taskussaan levytyssopimus ja nyt he tietävät, millaista on olla metallibändin kanssa Euroopan-kiertueella.

Katso videot Spörlin ja Haalahden matkasta ebookersin Puhutko metallia? -sivuilla.

Upotettavat videot:

Barcelona

<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/qJJbEgS4D48" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen></iframe>

Bilbao

<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/8STu6i0NASg" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen></iframe>

Madrid

<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/Dy7aaAZ7HTc" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen></iframe>

JUTTU SISÄLTÄÄ VIDEOT JA KUVAT

Baskilaisen metallifanin Aytin mielestä baskin kieli ja suomi kuulostavat hieman samalta.
“Serkkuni lähetti minulle Stam1nan videon ja sanoi, että kuuntele, he laulavat suomeksi, mutta se kuulostaa vähän samalta kuin baski. Esimerkiksi suomen sana katu, on täällä kat tai kale”, Ayt sanoo Stam1nan keikalla Bilbaossa.
Hän luettelee ulkomuististaan liudan suomalaisia sanoja: peruna, makkara, äiti.
Ayt ei ole ajatuksinensa yksin. Suomi näyttää taipuvan espanjalaisilta metallifaneilta ihan mukavasti. Barcelonan legendaarisella Razzmatazz-klubilla Stam1na-fani Claudia laulaa virheettömästi Stam1nan hittiä Enkelimurskain.
“Kaikkeus on kaunis kuin se suunniteltu ois”, Claudia laulaa ja lisää:
“Erittäin seksikästä!”.

Nettimatkatoimisto ebookers taltioi videolle suomenkielisen metallin kärkinimiin lukeutuvan Stam1nan Euroopan-kiertuetta Espanjassa. Kiertuetta lähetettiin seuraamaan “Suomen kovin metallifani”, Rebecca Spörl, jonka ebookers ja Stam1na valitsivat lähes 2 000 hakijan joukosta. Saksalainen Spörl muutti 19-vuotiaana metallimusiikin perässä Saloon, haaveenaan perustaa metallibändi. Minidokkari seuraa Spörlin matkaa Barcelonassa, Bilbaossa ja Madridissa. Ebookersin viestintäpäällikkö Claudia Parker avaa hankkeen taustoja.
“Suomalaiset suhtautuvat intohimoisesti metalliin ja me ebookersilla haluamme kannustaa ihmisiä toteuttamaan intohimojaan matkailussa. Päätimme siis tarttua metalliin, mutta halusimme kääntää asetelman ylösalaisin: kuinka suomalaisten rakastama metalli toimii ulkomailla?”, Parker sanoo.
Ja kyllähän se toimii. Stam1nan laulaja-kitaristi Antti Hyyrynen sanoo, että ikinä ei oikein voi tietää, missä musiikki kolisee kaikkein koviten.
“Esimerkiksi Puola yllätti positiivisesti, ne oli kyllä niin liekeissä”, Hyyrynen sanoo.
Kosketinsoittaja Emil Lähteenmäki komppaa.
“Myös Pariisissa vastaanotto oli niin positiivinen, että ajateltiin, että mikä näitä vaivaa”, Lähteenmäki sanoo.
Rakkaus suomalaiseen metalliin voi muuttua myös avioliitoksi. Näin kävi madridilaisille metallifaneille Martalle ja Joselle. Marta asui Helsingissä ja Jose kävi häntä siellä tapaamassa.
“Minulle oli vaikeampaa muuttaa takaisin Espanjaan kuin muuttaa Suomeen”, sanoo vannoutunut metallifani Marta.
“Kun kävin Martaa tapaamassa Helsingissä, ymmärrän häntä. Suomessa jopa pienet lapset kuuntelevat metallia”, sanoo Jose.
Kuukautta myöhemmin, pariskunta oli naimisissa.

Katso videot ebookersin Puhutko metallia? -sivuilla.

Upotettavat videot:

Barcelona

<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/qJJbEgS4D48" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen></iframe>

Bilbao

<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/8STu6i0NASg" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen></iframe>

Madrid

<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/Dy7aaAZ7HTc" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen></iframe>

Keitä olivat suomalaiset maanpetturit sodan jälkeisinä vuosina?

Kirjailija, historiantutkija Unto Katajamäki ottaa historiamme aran aiheen haltuun kaunokirjallisen asiaproosan keinoin tarinassa, jossa historialliset faktat on kirjattu historiantutkijan pieteetillä oikein ja näiden ympärille on rakennettu jännittävä ajankuva suomalaisessa yhteiskunnassa vallinneesta sekavasta tilanteesta, jossa vakoilu venäläisten ja länsimaiden hyväksi sekä kommunistien vallankaappaussuunnitelmat veivät suomalaisen demokratian veitsenterälle.

Maanpetturit

Suomi vuonna 1948. Neuvostoliiton epäluulo Suomea kohtaan ja pelko salaisista yhteyksistä lännen kanssa johtivat sodan jälkeen siihen, että venäläiset loivat Suomeen tiheän vakoilijoiden verkoston. Sotavangit, jotka päästettiin vapaiksi vakoilua vastaan, ja joukko muita oman maan kansalaisia ryhtyivät palkkion tai aatteen vuoksi toimittamaan venäläisille maan turvallisuuden kannalta vaarallisia tietoja.

Valokuvat lentokentistä, tutka-asemista, teollisuuslaitoksista, keskeisistä silloista ja rautateiden risteyksistä sekä kartat niiden sijainnista kulkivat salaisten postipaikkojen kautta venäläisille. Samaan aikaan huhut äärivasemmiston vallankaappaussuunnitelmista pitivät yllä jännitystä Suomen kohtalosta.

Toimittaja Leo Virta teki selvitystyötä maanpetturiverkostoista. Hän joutui toteamaan, että kilpailussa vakoiluaineistosta ei kaihdettu edes murhia. Kuitenkin hän näki myös, kuinka painostavat varjot yksi toisensa jälkeen poistuivat Suomen yltä.

Unto Katajamäki kirjoittaa suomettumisen aikaan vaietusta aiheesta jännittävästi ja todenmukaisesti. Historiantutkijan asiantuntemuksella kirjoitettu romaani kertoo Suomessa tapahtuneesta vakoilusta ja kommunistien vehkeilystä viihdyttävän, mutta samalla myös vakavan tarinan.

Kuva: Róbert Frankó

Jonne Aaron nähdään pitkästä aikaa konserttisalimiljöössä ensi keväänä. Kiertue alkaa Espoon Sellosalista 22.2. ja päättyy Turun Logomoon 18.4. 

Seitsemän salia käsittävällä Ota mut -konserttisalikiertueella kuullaan ensimmäistä kertaa Jonnen tulkintoja hänen muille artisteille tekemistään menestyskappaleista. Lahjakkaan tulkitsijan ja biisintekijän kynästä ovat syntyneet kappaleet kuten Jos menet pois (Suvi Teräsniska), Elän itselleni (Popeda), Viimeiseen korttiin (Topi Sorsakoski), Tunnit (Yö), Surun aika (Olli Lindholm), Pari kaunista sanaa (Katri Ylander), Elämä on lahja (Anne Mattila), Matka tuntemattomaan (Costello), Nukkuva sydän (Muska) ja Juodaan ja painitaan (Frederik) sekä käännösbiisi Elossa taas (Katri Helena / Negative).

Näiden lisäksi ohjelmisto koostuu Jonnen omasta tuotannosta. Konserttisalimiljöössä osin uusin sovituksin kuultavat Yksin, Tiikerin raidat, Rooma, Vihan sokaisema, Ihanaa elämää, Taivas itkee hiljaa, Kun jätät minua, Kirosanoja ja kiertueen nimikappale Ota mut ovat osa laajamittaista konsertin ohjelmasisältöä. Luvassa on myös kiinnostavia tarinoita uralta ja biisien takaa. 

”Tartun ensimmäistä kertaa muille artisteille tekemiini biiseihin. Tuntuu uudelta ja inspiroivalta seikkailulta. Mukana on toki myös kappaleita omasta tuotannostani. On hienoa päästä pitkästä aikaa konserttisaleihin. Niissä on aina ollut hieno tunnelma sekä akustiikka mitä parhain”, Jonne Aaron kommentoi. 

Ota mut -konserttisalikiertueen lipunmyynti alkaa Lippupisteessä ja Ticketmasterissa perjantaina 13.12. klo 9.00.

Ota mut -konserttisalikiertue:
22.2.2020 Espoo, Sellosali (Lippu.fi)
6.3.2020 Pori, Promenadi Sali (Ticketmaster)
7.3.2020 Tampere, Tampere-talo (Lippu.fi)
27.3.2020 Hyvinkää, Hyvinkääsali (Lippu.fi)
3.4.2020 Rauma, Rauma-Sali (Lippu.fi)
17.4.2020 Cruselli, Uusikaupunki (lippu.fi)
18.4.2020 Turku, Logomo (Lippu.fi)

Showtime klo 19.00
Liput 35,50e / kpl
Lipunmyynti Lippu.fi ja Ticketmaster

Pressikuvia: www.propromotion.fi/asiakkaat/jonne-aaron/

jonneaaron.fi
www.facebook.com/jonneaaronofficial/
IG: jonneaaronofficial

Lisätiedot:
MANAGEMENT ProPromotion Oy / Hype Productions
OHJELMAMYYNTI Tommi Liimatainen, tommi@hypeproductions.fi
MEDIATIEDOTUS Taija Holm, taija@propromotion.fi, 040 748 3435

Merkkejä liikkumistapojen murroksesta säkenöi ilmassa, kun ikonisen Lucia-kulkueen kärkeen asettuu tänään joukko valaistuja sähköavusteisia perhepyöriä lapsineen ja vanhempineen. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun polkupyörät tai ainakaan sähköavusteiset polkupyörät ovat osa perinteikästä kulkuetta.

Perhepyörien esiinmarssi osana Lucian päivän päätapahtumaa ideoitiin ja toteutetaan Pyöräilykuntien verkoston Pyöräilevä Perhe -hankkeen ja Folkhälsanin yhteistyönä. 

• Onhan tässä paljon myönteistä symboliikkaa nähtävissä liittyen kaupunkiliikenteen päästöjen vähentämiseen ja perheiden arkisiin kulkutapavalintoihin, sanoo erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräilykuntien verkostosta. 

Yleisin syy erityisesti lasten kuljettamiseen soveltuvien sähköavusteisten tavarapyörien eli perhepyörien hankkimiseen on Tulenheimon mukaan se, että ne tekevät lapsiperheen arjesta helpompaa tarjoten kaupungissa kätevän, nopean ja mukavan vaihtoehdon liikkumiseen paikasta toiseen. Myös ilmastotietoisuus ja terveysvaikutukset voivat osaltaan vauhdittaa perheiden hankintapäätöksiä.

Sähköavusteinen tavarapyörä onkin yhä useamman lapsiperheen valinta kakkosauton tai jopa ykkösauton sijaan. Sähköavusteiset tavarapyörät ovat yleistyneet suunnilleen samaa tahtia täyssähköautojen kanssa. 

• Molempia on Suomessa tällä hetkellä liikenteessä noin 2 000–3 000 kappaletta, Tulenheimo arvioi. Kehitys on ollut nopeaa, sillä vain muutama vuosi sitten Suomessa oli alle tuhat kumpiakin.

Tavarapyöriä näkyy kaupungeissa ympäri Eurooppaa yhä tavallisemmin liikenteessä, erityisesti lapsiperheiden käytössä. Kaupunkioloissa sähköstä lisävoimaa saava perhepyörä voikin palvella jopa parempi kuin auto.

Moni haaveilee sähköavusteisen perhepyörän hankinnasta,  mutta toive voi vielä tyssätä hintaan. Jos mieltää kustannukset vain hankintahinnan kautta, unohtuvat kuitenkin todelliset käyttökustannukset. Ne ovat sähköisen perhepyörän osalta parin sadan euron tienoilla vuodessa. Viiden vuoden jaksolla käyttö ja ylläpito maksavat todennäköisesti reippaasti alle sen, mitä pyörä maksoi uutena.

Pari kolme tonnia maksava perhepyörä maksaa itsensä noin vuodessa takaisin. Halvimmillaankin auton pitäminen maksaa vuodessa kolmisen tonnia, eli suurinpiirtein saman verran kuin laadukkaan sähköavusteisen perhepyörän hankinta. Autoilun tekee salakavalasti kalliiksi piilevät kustannukset. Rahaa kuluu polttoaineeseen tai sähköön, pysäköintiin, huoltoon, veroihin, vakuutukseen, katsastukseen, renkaidenvaihtoon ja pesuihin.

Viiden vuoden jaksolla auton ylläpitoon saakin helposti kulumaan saman verran kuin uuden auton ostaminen maksaa. Lisäksi siinä, missä käytetyn auton jälleenmyyntiarvo tippuu, hyvin ylläpidetty tavarapyörä säilyttää korkean jälleenmyyntiarvonsa. Päälle tulevat päästöttömyyden tuomat yhteiskunnalliset edut, joille on vaikeampi laskea selkeää hintaa.

Lisätietoja:

Martti Tulenheimo, erityisasiantuntija, Pyöräilykuntien verkosto ry
+358 41 538 9495, martti.tulenheimo@poljin.fi

Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto ry
+358 41 538 9495, matti.hirvonen@poljin.fi

Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on otettu 42 uutta kohdetta. Kohteita on nyt yhteensä 550. Suomen ehdotuksia käsitellään vuoden 2020 aikana.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen hallitustenvälinen komitea on parhaillaan koolla Kolumbian Bogotassa yli 1300 osallistujan ja 138 maan voimin. Varsinaiseen komiteaan kuuluu 24 maata.

Bogotan kokouksessa Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon lisättiin 36 kohdetta. Kiireellistä suojelua vaativien kohteiden luetteloon neljä kohdetta, ja hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriin lisättiin kaksi kohdetta. Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on lisäysten jälkeen yhteensä 550 kohdetta 127 maasta.

Uusia kohteita ovat mm. perinteinen thaimaalainen hieronta, Damaskoksen ruusuun liittyvä tietotaito Syyriasta sekä Brysselin vuosittainen Ommegang-festivaali. Monikansallisina kohteina luetteloon lisättiin alpinismi Italian, Itävallan ja Sveitsin esittämänä sekä 14 Pohjois-Afrikan maan yhteinen taatelipalmuun liittyvä tietotaito. Norja sai luetteloon toisen kohteensa, Setesdalin musiikki- ja tanssiperinteen.

Suomi ehdottanut saunomista ja kaustislaista viulunsoittoa

Suomen ensimmäinen ehdotus aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on saunomisperinne. Ehdotus tulee käsiteltäväksi joulukuussa 2020. Toisena kohteena esitetään kaustislaista viulunsoittoa maaliskuussa 2020. Suomessa esimerkkejä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon. Suomen Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on tällä hetkellä 52 kohdetta.

Suomesta kokouksessa on Museoviraston ohella mukana Kansanmusiikki-instituutti ry, joka on ensimmäinen suomalainen sopimukseen akkreditoitu eli neuvoa-antava kansalaisjärjestö. Kansanmusiikki-instituutti ry on ehdolla myös sopimuksen arviointiryhmään, joka koostuu maailman eri alueita edustavista kuudesta asiantuntijasta ja kuudesta akkreditoidusta kansalaisjärjestöstä. 

Arviointiryhmän päätehtävänä on arvioida esitykset Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin ja antaa niistä lausunnot aineettoman kulttuuriperinnön komitealle. Yli 170 järjestöä on mukana sopimuksen neuvonantajina.

Lisätietoa

Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto
leena.marsio@museovirasto.fi +358 295 33 6017

Elävän perinnön kansallinen luettelo: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/

Lisätietoa ja kuvia uusista kohteista Unescon sivuilla: https://ich.unesco.org/en/lists

Suomen tietokirjailijat ry jakoi syksyllä 2019 apurahoina 1 719 000 euroa yhteensä 515 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa. Hakemuksia lähetettiin syksyn haussa yhteensä 825.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Juhana Aunesluoma, Paula Havaste, Päivi Kosonen, Kaija Vuorio sekä sihteerinä yhdistyksen toiminnanjohtaja. Yhdistyksen hallitus teki päätöksen apurahansaajista kokouksessaan 12. joulukuuta 2019.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Katso apurahansaajat: www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/apurahat/myonnetyt-apurahat/syksyn-apurahat

Lisätietoja:
Apurahatoimikunnan sihteeri
Sanna Haanpää | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
sanna.haanpaa@suomentietokirjailijat.fi | 040 5290 626
www.suomentietokirjailijat.fi

Jos pidetään tärkeänä, että ammattikorkeakoulut osallistuvat koulutuksellaan ja tutkimuksellaan tulevaisuuden maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseen, niiden tehtävä on ajateltava toisin.

”Ammattikorkeakouluilla on annettavaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä, ekososiaalisen sivistyksen tuottamisessa ja ekokriisien ehkäisemisessä, jos käsitystä niiden tehtävästä laajennetaan nykyisestään”, sanovat ammattikorkeakoulun rooliin perehtyneet koulutuksen tutkijat Hannu L. T. Heikkinen ja Harri Kukkonen.

Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimuksessaan ”Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna – Osaaminen, sivistys ja tiedon intressit” he esittelevät toisinajatellun näkemyksen ammattikorkeakoulusta.

Tiedeartikkeli on vapaasti luettavissa tiedelehtien Journal.fi-palvelussa.

Tutkimus kumpuaa ihmiskuntaa uhkaavista maailmanlaajuisista haasteista, joista akuuteimpia on ilmaston lämpeneminen seurannaisvaikutuksineen, kuten ruokatuotannon kriiseineen ja kiihtyvine pakolaisaaltoineen.

Laki jättää tilaa sivistykselle

Nykyisellään laki velvoittaa ammattikorkeakouluja palvelemaan alueellisia paikallisia työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi räätälöityjä koulutuksia ja työelämälähtöistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa eli TKI-toimintaa. Jo nyt laissa mainitaan sivistys opetuksen perustana.

”Koulutuspuheeseen juurtunut osaamisperustaisuus kuitenkin kiteytyy koulutuskustannusten optimoinniksi: työnantajat saavat osaavaa työvoimaa, jonka tuottamiseen käytetään mahdollisimman vähän resurssia. Talouden näkökulmasta voidaan pitää tarpeettomana investoida filosofisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten kysymysten käsittelyyn koulutuksessa”, tutkijat kritisoivat.

Heikkinen ja Kukkonen perustavat tutkimuksensa antiikin filosofin Aristoteleen klassiseen erotteluun tiedon muodoista ja filosofi Jürgen Habermasin teoriaan tiedon yhteiskunnallisista intresseistä. Tutkijoiden lanseeraama laaja näkemys vie ammattikorkeakouluja kohti ekososiaalista sivistystä.

Välittömien hyötyjen lisäksi pitkäjänteisyyttä

Laajan näkemyksen toteuttamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, laajakatseisuutta ja tavoitteiden tarkistamista: välittömien hyötyjen rinnalla on tavoiteltava kauaskantoisia ratkaisuja.

”Ammattikorkeakoulut voivat tulevaisuudessakin kantaa alueellista vastuuta yhdessä työelämän kanssa. Globaalisti kontekstualisoituneessa näkemyksessä huomioidaan nykyistä paremmin pitkäkestoiset vaikutukset ympäristölle, ihmiskunnalle ja luonnolle”, Heikkinen ja Kukkonen toteavat.

Keskusteluun tarvitaan niin koulutuspolitiikan päättäjät kuin tutkijat sekä koulutuksen hallinnossa ja työelämäyhteistyössä toimivat sekä opiskelijat.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
• on ilmaiseksi luettavissa Journal.fi-palvelussa heti, kun numero on ilmestynyt
• on Aikuiskasvatuksen Killan palkitsema Vuoden Aikuiskouluttaja 2019
• tavoittaa laajan yleisön, joka ulottuu tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa. 

Lisätiedot 

Terhi Kouvo, toimituspäällikkö, Aikuiskasvatus, 0400 396 437, terhi.kouvo(a)kvs.fi 

Lappeenrannan kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta ydinkeskustassa sijaitsevalle Kinnusen asuin- ja liiketalon tontille. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on suojella tontilla sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas vuonna 1909 valmistunut Kinnusen talo sekä mahdollistaa pienimuotoinen täydennysrakentaminen.

Kaavahankkeesta järjestetään asukastilaisuus Lounaskahvila El´sissä, Snellmaninkatu 8, torstaina 19.12.2019 klo 17.00–19.00. Asukkailla on tilaisuudessa mahdollisuus tutustua yhdessä suunnittelijoiden kanssa kaavaluonnokseen, sekä kaavaa varten laadittuihin selvityksiin. Tilaisuus on avoimet ovet -tyyppinen eli sinne on mahdollisuus saapua itselleen parhaiten sopivana aikana.

Kaikki kaavasta ja alueen kehityksestä kiinnostuneet ovat tervetulleita asukastilaisuuteen keskustelemaan, kuuntelemaan, ideoimaan ja kertomaan mielipiteitään asemakaavaluonnoksesta.

Lisätiedot:
Kaavoitusarkkitehti Kimmo Hautamaa, puh. 040 647 4889
Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh. 040 653 0745
Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, puh. 040 660 5662

Lapland Hotels SnowVillage avasi tänä vuonna suurempana kuin koskaan. 12.12. avatun lumikylän taiteellinen teema jättää katsojien tulkinnalle tilaa, ja monen teoksen voi nähdä eri tavoin. Näköharhoja ja illuusioita painottavan Arctic Illusions -teeman toteutus vaati lumitaiteilijoilta jopa aiempaa enemmän tarkkuutta ja uniikkia taideosaamista.

Ylläksen lähelle Lainioon jo 19 vuoden ajan noussut SnowVillage avasi huurteiset ovensa 12.12. Tänä vuonna täysin lumensa luonnutta lumikylää oli työstämässä kahdeksanveistäjää, joiden taiteellinen osaaminen haastettiin ainutlaatuisella tavalla.

– Työryhmämme on ahkeroinut tänä vuonna ankarammin kuin koskaan ennen. Olemme onnistuneet luomaan jäisen maailman, joka jää historiaan kaikkien aikojen haastavimpana teoksena, Lapland Hotels SnowVillagen tuotantopäällikkö Janne Pasma kertoo. 

SnowVillage tarjoaa vierailleen lumisia illuusioista , jotka vääristävät katsojan hahmotuskykyä ja syvyysnäköä. Aisteja hämäävät teokset saattavatkin näyttäytyä katsojille eri tavoin. 

– SnowVillage haastaa kävijät selvittämään teosten monipuoliset kulmat, joita ei välttämättä silmä heti huomaa, Pasma jatkaa.

SnowVillagella tavoitellaan tänä vuonna ennätyssuurta kävijämäärää. Viime vuoden huikea 85 000 kävijän määrä halutaan tänä vuonna rikkoa ja tavoitteena on jopa 90 000 vierailijaa. 

Jäästä ja lumesta rakennettu SnowVillage sisältää muun muassa jääveistoksia, koristeltuja lumisviittejä, jääravintolan ja -baarin sekä jäisen kappelin. SnowVillagen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat viisi lumi- ja jääveistostaiteilijaa. Taiteilijoiden uniikki taideosaaminen pääsee tänä vuonna vahvasti esille. Lumikylän toteutukseen osallistuu yhteensä noin 50 henkeä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Janne Pasma
Production Manager, Lapland Hotels SnowVillage
janne.pasma@laplandhotels.com, puh. +35840 657 6559

”Suomalaisessa yhteiskunnassa monet huipputuloiset ovat näkyviä yhteiskunnallisia keskustelijoita tai toimijoita. Yritysjohtajan tai huippuyrittäjän näkökulmasta on tullut epäpoliittinen näkökulma. Ajatellaan, että nämä ovat niitä ihmisiä, jotka kertovat, mitä pitää tehdä”, sanoo Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila uusimassa Juho Kankaanpää & Painavat asiat -podcastjaksossa.

Jaksossa Mattila lukee Hanna Kuuselan ja Anu Kantolan tietokirjaa Huipputuloiset – Suomen rikkain promille, joka kertoo vajaasta viidestätuhannesta suomalaisesta, jotka kuuluvat tuloiltaan Suomen rikkaimpaan tuhannesosaan. Tutkimushaastattelujen avulla kirja avaa, mitä johtajat, perijät ja yrittäjät ajattelevat muun muassa omasta menestyksestään, yhteiskunnasta ja politiikasta.

Vaikka monet huipputuloiset saavat äänensä kuuluviin esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöissä, useat ovat turhautuneita politikkaan. Monet huipputuloiset pitävät edustuksellista demokratiaa tehottomana ja paikallaan polkevana järjestelmänä, jossa kasvot vaihtuvat, mutta mikään ei muutu.

Mattilan mielestä turhautuminen voi liittyä yritysmaailman ja politikan eroihin.

”Jos mietitään yritystä, sillä on yksi hyvin selkeä päämäärä: tuottaa voittoa. Politiikassa näin ei ole. Politiikassa on erilaisia yksilöitä, ihmisryhmiä, arvoja ja ideologioita, ja näitä tulisi sovittaa yhteen, jotta saadaan vakaa yhteiskunta aikaiseksi. Yhteiskunnasta ei voida erottaa ketään.”

Kuuntele uusin jakso Soundcloudissa.

Juho Kankaanpää & Painavat asiat on Vastapaino-kustantamon podcastsarja, jossa luetaan tietokirjoja ja puhutaan niistä teräviä vaihtuvan lukijan kanssa. Jaksot löytyvät Soundcloudista, iTunesista ja Spotifysta.