Suomen Taideyhdistys myöntää vuosittain Edvard Richter -palkinnon laadukkaasta taidekirjoittamisesta. Palkintosumma on 10 000 euroa.

Richter-palkinnon saa FT Nina Kokkinen (s. 1978) kirjallaan Totuudenetsijät: Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta valmistunut ja Turun yliopistossa uskontotieteestä aiemmin tänä vuonna väitellyt Kokkinen kirjoittaa erinomaisella kielellä puhkipohdituista taiteilijoista uudesta näkökulmasta ja tarkastelee monipuolisesti ja mukaansatempaavasti tunnettujen taiteilijoiden tuotannon sisältöä. Kirja on piristävä poikkeus henkilöhistoriaan painottuneen taidehistoriallisen taidekirjallisuuden joukossa. Tamperelaisen Vastapaino-kustantamon kirja on kieleltään ja aiheen kuljetukseltaan huolellista työtä. Totuudenetsijöissä laajan lähdeaineiston taitava hallinta yhdistyy näkemykselliseen analyysiin ja rikkaaseen kieleen. Kokkisen teos on erinomainen esimerkki siitä, kuinka taide- ja kulttuurihistoriallinen tutkimus voidaan tuoda elävästi, moniäänisesti ja innostavasti nykylukijaa lähelle. Kokkinen kuratoi tutkimuksensa perusteella myös viime keväänä Gallen-Kallelan Museossa esillä olleen Sielun silmä -näyttelyn.

Nina Kokkinen: Totuudenetsijät. Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa
310 s., Vastapaino 2019

Totuudenetsijät tänään Vastapainon joulukalenterissa -40 prosenttia! Käytä verkkokauppamme ostoskorissa koodia JOULU, niin alennus on sinun!

Eeppinen fantasiasarja jatkuu: Aapo Leisiön Tulenkantaja kuljettaa lukijan kolmatta kertaa myyttiseen maailmaan

Aapo Leisiön Tulenkantaja on Pohjoisen legendat -fantasiakirjasarjan kolmas osa. Teos sijoittuu keskiaikaa mukaileviin maisemiin, joiden mystiikkaa on täydennetty jumalilla sekä virtauksella, elinvoimalla, jota vain harvat voivat hallita. Tulenkantaja on jatkoa aikaisemmin ilmestyneille osille Lohikäärmeen kynsi ja Varjosielu. Aapo Leisiö kunnioittaa perinteistä fantasiaa, mutta Pohjoisen legendat -sarja pyrkii maltillisuuteen fantasiallisten elementtien käytössä. Tulenkantajan maailma mukailee pitkälle meidän tuntemaamme maailmaa, ja suurimmat erovaisuudet lienevätkin juuri virtaus ja jumalten ihmisten käyttöön valjastamat voimat. Siinä maailmassa, jossa kirjan henkilöt seikkailevat, örkit ja haltiat ovat vain tavallisia rotuja hyvine ja huonoine yksilöineen.

Tulenkantaja kertoo kirjan päähenkilön, velho Arathuksen, ponnisteluista varjoista ja suruista kohti valoa. Arathuksen maailma on mullistunut ja hän etsii niin itseään, kuin tarkoitusta olemassaololleen. Arathuksen tarinan lisäksi Tulenkantaja on Pohjoisen legendat -sarjalle eräänlainen risteyskohta. Se jakaa aikaisempien osien seurueen omiksi tarinoikseen, sekä aloittaa uusia. Aapo Leisiö on Tulenkantajalla halunnut luoda perustan tulevien osien tapahtumille sekä uusille henkilöhahmoille. Lisäksi Tulenkantaja raottaa verhoa Mioksen, Tulenkantajan maailman pohjoisen kuningaskunnan valtarakenteisiin.

Fantasiaromaanin takakannesta: ”Tulenkantaja kertoo Arathuksen ponnistelusta takaisin valoon, mutta kaipuu ja kostonhalu eivät irrota hänestä otteitaan. Menneet teot vaativat hyvitystä, ja Mios luisuu kohti hetkeä, jossa jokaisen on valittava puolensa. Aateliset ovat rauhattomia, kirkko tekee kaikkensa horjuttaakseen kuninkaan asemaa ja kiertävä saarnamies herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

Tulenkantaja on Pohjoisen legendat -fantasiasarjan kolmas osa. Se on tarina vallanhalusta ja kostonhimosta, välinpitämättömyydestä ja rakkaudesta.”

Tulenkantajan miljöö perustuu Aapo Leisiön ja Kasper Vuorisen yhdessä suunnittelemaan fantasiamaailmaan. Pappien ja paladinien voimat pohjautuvat ajatukselle ”mitä jos jumalat todella antaisivat meille voimiaan?”. Ajatus virtauksesta, kaikkea ylläpitävästä voimasta, on syntynyt itämaisista myyteistä, että jos ihminen on kyllin tietoinen itsestään ja maailmasta, hän kykenee valjastamaan ympäröivät energiat avukseen. Tulenkantajan fantasiamaailma pitää sisällään myös monia fantasiaan vahvasti yhdistettyjä kliseitä, mutta niitä on pidetty tarinassa mukana aivan tietoisesti. Aapo Leisiö pyrkii yhdistämään kliseet ja juonenkäänteet kokonaisuudeksi, joka tempaisee lukijan mukaansa mielikuvitusta hivelemään maailmaan. Maailmaan, jossa sana sytyttää kylän palamaan, ja maailmaan, jossa myös jokainen nainen voi olla juuri sitä, mitä haluaa.

Zodiak – Uuden tanssin keskuksen kevät 2020 lähtee liikkeelle kaipauksesta, syleilee esitystä osallistavana tapahtumana ja tuo Itäkeskuksen Stoan lavalle vallankumouksellista tanssiajattelua kahden eri sukupolven voimin.

Zodiakin kevätohjelmistossa 2020 koetaan viisi kantaesitystä, yksi uusintaensi-ilta, kaksi vierailuteosta, kaksi Z-free-demoa sekä kansainvälisiä teoksia esittelevä Sivuaskel-festivaali.

Kevään käynnistää tanssija-koreografi Ninu Lindforsin ja seitsemän Vanajan vankilan naisen yhteisteos Maan päällä paikka. Esityksen toisena tuottajana toimii Taittuu ry, yhdistys joka on toiminut ohjaaja Hannele Martikaisen johdolla jo yli vuosikymmenen vankilateatterin keinoin syrjäytymistä vastaan ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Esitys nähdään Zodiak Stagella Kaapelitehtaalla viisi kertaa ajalla 21.1.–28.1. Yhteistyökumppanina toimii Rikosseuraamuslaitos.

Zodiakin yhteistyö Itäkeskuksen Stoan kanssa jatkuu myös vuonna 2020. Stoassa nähdään huhtikuussa kaksi esityskokonaisuutta.

Stoan isossa teatterisalissa nähdään yhteisillassa 1. ja 2. huhtikuuta kaksi tulkintaa amerikkalaisen tanssinuudistajan Deborah Hayn teoksista. Hayn vallankumouksellisen tanssiajattelun esittäjinä toimivat ruotsalainen Cullberg-tanssiryhmä ja suomalainen tanssija-koreografi Vera Nevanlinna. Illassa esitetään Cullbergille tehty uusi tulkinta Hayn ikonisesta The Match -teoksesta vuodelta 2004, sekä uusintaensi-illassa Vera Nevanlinnan tulkinta vuonna 2007 Zodiakissa ensi-iltansa saaneesta Hayn soolokoreografiasta News.

Stoan huhtikuun toinen esitys on koreografi Sonya Lindforsin uusi teos camouflage. Teos jatkaa Lindforsin kunnianhimoista tutkimusmatkaa feministisen näyttämön utopioiden parissa. camouflage on useasta päällekkäisestä kerroksesta rakentuva maasto, jossa asiat vuoroin paljastuvat ja peittyvät. Kirjavan pinnan alta hahmottuu spekulatiivinen (auto)fiktio, joka johdattelee illuusion, ihmeiden ja myyttien maailmaan. Teoksen ensi-ilta on pe 17. huhtikuuta.

Sivuaskel 2020 painottaa tapahtumallisuutta

Helmikuun piristys, Zodiakin kansainvälinen nykytanssifestivaali Sivuaskel, järjestetään 31. tammikuuta – 8. helmikuuta 2020. Festivaali levittäytyy jälleen Kaapelitehtaan lisäksi Itäkeskuksen Stoaan.

Vuoden 2020 festivaalin ohjelmiston punaisena lankana kulkevat tapahtumallisuus, ylenpalttisuus ja voimakas esiintyjäntyö. Festivaalin ohjelmistossa on vain kaksi normaalikatsomosta koettavaa teosta, muu ohjelmisto haastaa yleisön ja esiintyjien välistä rajaa.

Festivaaliohjelmisto sisältää kuusi esitystä ja kolme ohjelmallista klubia. Festivaalin pääohjelmiston taiteilijavieraat ovat nora chipaumire, Michiel Vandevelde, Ivo Dimchev, taiteilijakollektiivi Berstad/Helgebostad/Brun, Matilda Aaltonen & Joel Teixeira Neves ja Sorour Darabi.

Klubiohjelmassa nähdään ja koetaan Sirkka Rukoilija ja House of Disappointments, punkbändi Kovaa Rasvaa yhdessä Feministisen kiroiluiltaman kanssa sekä rapduo Pimeä hedelmä. Festivaalin koko ohjelma löytyy osoitteesta www.zodiak.fi/sivuaskel.

Johanna Nuutinen ja Mikko Makkonen ensi kertaa Zodiakin ohjelmistossa

Zodiak Stagella saa 25. helmikuuta ensi-iltansa Jenni-Elina von Baghin uusi sooloteos A Prologue. Von Bagh jatkaa työryhmänsä kanssa samojen teemojen tutkimista kuin syksyllä 2018 nähdyssä Posthuman days -teoksessa. A Prologue tunnustelee miltä tuntuu elää tässä ajassa, miten käsillä oleva hämmennys ja maailman tila on suhteessa taiteeseen, tanssiin ja tunteviin ruumiisiimme. Mikä on hetki ennen hetkeä?

Kevään ohjelmistossa nähdään myös teokset kahdelta Zodiakissa ensi kertaa koreografina esittäytyvältä taiteilijalta.

Mikko Makkonen lähtee työryhmänsä kera liikkeelle hypermaskuliinisuuden ilmiön kriittisestä tarkastelusta ja sen purkamisesta. Actions x Figures kysyy 19. maaliskuuta alkaen millaisia maskuliiniseksi oletetun ruumiin kehollisuudet ja toimijuudet voivat olla vuonna 2020? Voiko maskuliinisuuden määritelmiä paeta tai uudelleenkirjoittaa? Miten maskuliiniseksi oletettu ruumis katsoo tai kuinka sitä katsotaan?

Johanna Nuutisen uusi kolmiosainen teos OPIA puolestaan sukeltaa 12. toukokuuta silmät edellä jatkuvasti läsnä oleviin kysymyksiin, jotka liittyvät katsomiseen, katseen alla olemiseen, sekä siihen miten hahmotamme muotoa ja muodostamme merkityksen sille mitä näemme. OPIA tutkii katseen takaista maailmaa virtuoottisen tanssin, surrealistisen tilasuunnittelun ja vangitsevan äänimaiseman keinoin.

Kvartetto kommentoi radikaalin lempeästi

Kevätohjelmiston lopuksi, kesäkuun 3. ja 4. päivä, Zodiak Stagella nähdään lempeän radikaali vierailuesitys. Kati Raatikaisen ja työryhmän teoksessa Kvartetto neljä erityisesti maailmaa aistivaa ja siinä toimivaa ihmistä kohtaa toisensa näyttämöllä. Tanssimassa yhdessä ja yksin, antautumassa omasta ainutlaatuisuudestaan kumpuavalle liikkeelle, kaipaukselle ja rakkaudelle. Vierailun mahdollistaa Pohjanmaan tanssin aluekeskus.

Kevään ohjelmistossa nähdään myös kaksi yleisölle avointa Z-free-demoa. Z-free on Zodiakin residenssikonsepti, joka tarjoaa valituille taiteilijoille mahdollisuuden kehitellä ideoitaan ja avata julkisesti työtapojaan. Keväällä 2020 Z-free-residensseissä työskentelevät koreografi Karolina Ginman ja Heli Keskikallio työryhmineen.

Tarkemmat tiedot kevään ohjelmistosta löytyvät Zodiakin verkkosivuilta www.zodiak.fi.

Lisätiedot: Tiedottaja Piia Ahonen, piia.ahonen@zodiak.fi, puh. 09 3154 4729
Lehdistökuvat: www.zodiak.fi > Medialle > Lehdistökuvat > Kevät 2020

Jo perinteeksi muodostunut Lappeenrannan kaupunginteatterin Toiseksi kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus pidetään teatterin yleisölämpiössä maanantaina 16.12. klo 18.00.

Lämpimästi tervetuloa nauttimaan jouluntunnelmasta, glögistä ja pipareista sekä laulamaan joululauluja yhdessä teatterin väen kanssa. Noin tunnin kestävän Toiseksi kauneimmat joululaulut -tapahtuman säestää Jani Pola.  

Toiseksi kauneimmat joululaulut
Lappeenrannan kaupunginteatterin yleisölämpiö
Ma 16.12. klo 18.00

Vuoden Huiput 2019 -kilpailun tuomaristo on koossa. 40 vuotta täyttävän kilpailun ilmeestä vastaa tällä kertaa Kobra Agency.

Vuoden Huiput on nostanut esiin parasta suomalaista luovaa suunnittelua jo 40 vuoden ajan. Ensimmäinen Vuoden Huiput -kilpailu vuonna 1980 piti sisällään neljä sarjaa, jotka olivat Kuluttajamainonta, Tuotehyödykemainonta, Mainoselokuvat ja tv-grafiikka sekä Käyttögrafiikka. Vuoden Huiput 2019 -kilpailussa sarjoja on kaikkiaan 14, toivotun paluun tekee Pakkaukset-sarja.   

Vuoden Huiput on suunnittelijoiden itsensä perustama kilpailu. Alan terävintä kärkeä edustava, vuosittain vaihtuva tuomaristo pitää sisällään 61 suunnittelijaa ja ylituomarin, joka on tänä vuonna TBWA/Helsingin vastaava luova johtaja Jyrki Poutanen. Tuomariston valitsee kilpailua järjestävän visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian hallitus.  

Vuoden Huiput -kilpailusivusto on avattu osoitteessa www.vuodenhuiput.fi, mutta varsinainen kilpailutöiden sisäänjättöaika on 2.–24.1.2020. Sivuilta löytyvät kilpailun koko tuomaristo ja sarjat. Vuosittain vaihtuvan, ylituomarin valitseman Jokeri-sarjan teemana on vastuullisuusteot. 

Vuoden Huiput -tapahtuman ilmeestä vastaa tänä vuonna suunnittelutoimisto Kobra. ”Mitä yhteistä on vapaamuurareilla, ruusunristiläisillä, Illuminatilla – ja Grafialla? Paras salajärjestö on sellainen, joka on kaikkien nähtävillä. Kerran vuodessa järjestö laittaa liikkeelle kilpailun, jonka johtoon valitaan yksi suurmestari. Kilpailussa arvioidaan kuka on luovuudessaan onnistunut parhaiten manipuloimaan massoja. Yhdessä nämä niin kutsutut “grafialaiset” palvovat pyramidia. Mitä me teimme? Totuus on kaikkien nähtävillä, me vain visualisoimme tämän salaperäisen rituaalin ilmeen”, kertovat Kobran suunnittelijat Tuukka Koivisto ja James Zambra suunnittelun taustoista.

Vuoden Huiput 2019 -kilpailu käynnistyy 2.1.2020 ja töiden sisäänjättö päättyy 24.1. klo 17. Kilpailun tuomarointi tapahtuu 8.–9.2. Metropolian Arabian toimipisteessä. Huiput Creative Festival pidetään 5.3. Clarion Jätkäsaaressa. Voittajia juhlitaan gaalassa 2.4.2020. 

Lisätiedot: 

Katja Ojala, viestintäpäällikkö, 040-847 3875, katja.ojala@grafia.fi

Veera Moilanen, tuottaja, 044-023 9954, veera.moilanen@grafia.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Lahden kaupunginmuseon alueelliseksi vastuumuseoksi 1.1.2020 alkaen. Nimitys perustuu uuden museolain voimaan astumiseen ja Lahden kaupungin hakemukseen. Kulttuuriympäristön viranomaistyöt siirtyvät lain mukaan maakuntien keskusmuseoille. Samalla museot on velvoitettu hoitamaan myös muuta alueellista museotyötä.

Päätöksen myötä Lahden kaupunginmuseoon voidaan palkata kolme uutta työntekijää lisääntyneen valtionosuuden myötä: arkeologi, korjausrakentamisen asiantuntija sekä aluetaidemuseotutkija. Aiemmin museossa on viranomaistyötä hoitanut kaksi rakennustutkijaa ja yksi arkeologi sekä alueellista työtä maakuntamuseotutkija. 

Museonjohtaja Timo Simanainen ja tutkimuspäällikkö Hannu Takala ovat tyytyväisiä OKM:n myöntämään alueellisen vastuumuseon statukseen. Lakimuutoksen myötä on saatu siirrettyä henkilöresursseja maakuntiin, lähemmäs toimijoita. Ennen kaikkea uudistus palvelee alueen asukkaita, kaavoittajia ja erilaisia kulttuurialan aktiiveja. Lisäresurssit tulevat ennen kaikkea maankäytön suunnittelun viranomaistyöhön sekä muuhun alueelliseen museotyöhön. Henkilömäärän lisäys tulee näkymään lisääntyneinä toimintoina kuten neuvontatyönä, näyttelyinä ja esitelmätilaisuuksina eri puolilla Päijät-Hämettä jatkossa.

Lisätietoja:

museonjohtaja Timo Simanainen

p. 044 716 1301

timo.simanainen@lahti.fi

tutkimuspäällikkö Hannu Takala

p. 050 559 4158

hannu.takala@lahti.fi

Teemu Niukkasen ohjaama ja Antti Toivosen käsikirjoittama lyhytelokuva Onko sulla nälkä? on valittu Sundance-elokuvajuhlille, jonne tänä vuonna pyrki ennätykselliset 10 397 lyhytelokuvaa. Virallisessa kilpasarjassa lyhytelokuvia esitetään 74 kappaletta.

Elokuvayhtiö Komeetan tuottaman elokuvan maailman ensi-ilta oli kuluvan vuoden syyskuussa Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla. Sundance-elokuvajuhlilla elokuva saa Yhdysvaltain ensi-iltansa.

Onko sulla nälkä? on tyylilajiltaan räävitön, mutta sydämellinen komedia. Elokuva kertoo nykymaailman kyydistä tippuneesta yksinhuoltajaäidistä, joka yrittää luotsata poikansa turvallisesti homoseksuaalisuuden satamaan. Pääosissa nähdään Pirjo Lonka ja Matvei German.

”On jylhää, että yksi maailman merkittävimmistä festivaaleista valitsee jälleen ohjelmistoonsa suomalaisen komediaelokuvan. Komedia mielletään usein vain viihteelliseksi ja pinnalliseksi tyylilajiksi, mutta minä uskon, että nimenomaan komediassa pitää käsitellä kipeitä teemoja yleisön maailmankuvaa haastaen ja tabuja purkaen. Onko sulla nälkä? väittää, että vanhemmuudessa epäonnistuminen on vääjäämätöntä. Niinhän se on ja sille voi ihan hyvin hekotella. Toivon, että Sundancessakin yleisö antaa naurun vain tulla”, pohtii ohjaaja Teemu Niukkanen.

Myös tekijöiden ensimmäinen lyhytelokuva Saatanan kanit valittiin Sundancen ohjelmistoon vuonna 2017 ja on kiertänyt sen jälkeen yli sadalla elokuvafestivaalilla ympäri maailman saaden lisäksi Jussi-ehdokkuuden.

”Se että elokuvamme tulee valituksi Sundanceen toistamiseen, ja vielä näin kovana vuonna, on hieno saavutus ja kertoo siitä, että Teemun tyyli käsitellä asioita puhuttelee myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tarkoituksena onkin seuraavaksi jatkaa tätä pitkän elokuvan muodossa, jota jo työstämme kansainvälisten kumppaniemme kanssa”, sanoo tuottaja Daniel Kuitunen Komeetasta.

Onko sulla nälkä? on mukana vuoden 2020 lyhytelokuva-Jussien shortlistalla ja Suomen televisioensi-ilta on lauantaina 21.12. Yle Teemalla.

Robert Redfordin vuonna 1978 perustama Sundance Film Festival on yksi maailman merkittävimmistä elokuvafestivaaleista. Sundance järjestetään 23. tammikuuta 2020 alkaen Park Cityssä, Utahissa.

Sundancen uutinen:
https://www.sundance.org/blogs/news/2020-festival-shorts-indie-episodic-special-events-announced

Lisätietoja:
Tuottaja Daniel Kuitunen
040 777 2880
daniel@komeettafilmi.fi

UUTUUSKIRJA: Helsinkiläisperheen tarina sodissamme 1939-1944

Suomi tempaistiin 80 vuotta sitten Euroopassa raivoavaan suursotaan. Aihe on siten hyvin ajankohtainen. Käsillä oleva teos on kertomus Edvard ja Ilma Hytösen seitsemänhenkisen perheen kokemuksista Suomen talvi- ja jatkosodassa. Kertojina ovat perheenjäsenet. Teokseen on valittu perheen runsaasta keskinäisestä kirjeenvaihdosta syyskuun 1939 ja elokuun 1944 väliseltä ajalta sotavuosien ja välirauhan kannalta keskeiset ja tarpeelliset kirjeet ja kortit. Ydinkertomusta on täydennetty ja vahvistettu muutamalla perheenjäsenen sodanajan päiväkirjamerkinnällä ja perheen lähipiiriin kuuluneen henkilön kirjeellä tai kortilla..

Perheen tarina kertoo asenteesta ja toimintatavoista, joilla perheyhteisö osallistui kansakunnan kamppailuun nuoren valtion itsenäisyyden säilyttämiseksi. Talvisodan, välirauhan ja jatkosodan historioiden kaaret muodostuvat eletyistä ja reaaliaikaisesti kirjoitetuista sotavuosien kokemuksista. Niissä näkyvät perheejäsenten toiveet ja pelot, ilot ja surut sekä harhakuvitelmat. Kirja on siten myös yksilötason historiallista kuvausta olosuhteista ja elämästä Suomessa ”ensimmäisen tasavallan” viimeisinä ja raskaimpina vuosina.

Tarinaa on kiinnitetty sotien kulkuun sodan vaiheesta, tapahtumasta tai tapahtumapaikasta kertovien teosten, kansallisarkiston asiakirjojen ja perheen perimätiedon avulla silloin, kun kirjeiden, korttien tai päiväkirjojen sisällöt eivät sitä riittävässä määrin tee. Kaikki perheen ja lähipiirin viestien tekstit ovat alkuperäisessä muodossaan. Sotien kannalta irrallisia yksityiskohtia on kuitenkin jätetty. Myös tekstin luettavuutta haittaavia, tahattomia kirjoitusvirheitä on korjattu.

Emeritusprofessori Juhani Hytönen

Kirjoittaja on kantaperheen vanhimman pojan vanhin poika ja työkokemukseltaan Helsingin yliopiston kasvatustieteen emeritusprofessori. Hänen erityisalueensa ovat pienten lasten kasvatus ja opetus sekä lapsikeskeinen kasvatusteoria. Aihepiireistä hän on julkaissut (WSOY) useita oppikirjoja. Näitä ovat mm. Lapsikeskeinen kasvatus (1992), jonka 7. uudistettu painos ilmestyi vuonna 2004. Aihepiirin kokoava teos on vuonna 2008 ilmestynyt Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä. Opetussuunnitelmiin perustuvaa pienten lasten opetusta käsittelevä oppikirja on Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka (1999), joka on kirjoitettu yhdessä Annu Brotheruksen ja Leena Krokforsin kanssa. Teoksen 2. uudistettu painos ilmestyi vuonna 2002. Teokset ovat ollet käytössä kaikissa maamme lastentarhanopettajia ja peruskoulun luokanopettajia kouluttavissa yliopistoissa. Oppikirjat on myös käännetty viron kielelle ja ne ovat olleet Eestin lastentarhanopettajia ja alkuopettajia kouluttavien laitosten opetussuunnitelmissa. Kirjoittaja vihittiin Tallinnan yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 2004.

Kirkon mediasäätiön syksyn tuotantotukea saaneista ohjelmista useat käsittelevät yhteiskunnan erityisryhmien elämää.

Kaikki tarvitsevat rakkautta. Jaakko ja Sirpa eivät ole koskaan tavanneet kasvokkain, mutta puhuvat puhelimessa päivittäin. Kun Jaakko kuulee Sirpan terveyteen liittyviä kohtalokkaita uutisia, päättää hän lähteä tapaamaan Sirpaa toiseen kaupunkiin. Teemu Nikin käsikirjoittama elokuva Sokea, joka ei halunnut nähdä Titanicia kertoo sokean, pyörätuoliin sidotun Jaakon ja rollaattorilla liikkuvan Sirpan rakkaudesta. Elokuva sai Kirkon mediasäätiöltä 5 000 euroa ennakkovalmistelutukea.

Dokumenttielokuva Pienin ja suurin vedoin kertoo äideistä ja tyttäristä, unelmista, rakkaudesta ja rohkeudesta. Elokuvan päähenkilöt, kehitysvammaiset suomalainen Emma-Kaisa ja japanilainen Shoko, ovat itsenäistymisen ja oman elämän rakentamisen alkutaipaleella olevia naistaitelijoita, joiden tarinoita ja kulttuurisia eroja seurataan rinnakkain. Ville Asikaisen dokumentti Pienin ja suurin vedoin sai käsikirjoitustukea 2 000 euroa.

Komediallinen lastensarja Erityiset kertoo kuvitteellisen kaupungin alakoulun 6-luokkalaisille erityislapsille suunnatusta pienluokasta. Nämä kuusi lasta tunnetaan muilla luokilla häirikköinä ja kiusattuina, mutta täällä joukkiosta muodostuu osiaan suurempi kokonaisuus, jossa ketään ei jätetä yksin. Aito Media Oy:n tuottamalle lastensarjalle myönnettiin 4 000 euroa.

Kun pieni poika tuntee itsensä yksinäiseksi, hän alkaa jutella autojen kanssa. Yksinhuoltajaäidin 5-vuotiaan pojan yksinäisyyteen paneutuva, Moilo Ab:n tuottama lastensarja Pojken som kunde tala med bilar sai Kirkon mediasäätiöltä 10 000 euroa.

Yhdeksän lapsen romaniperhe eli kaksikymmentä vuotta villin luonnon keskellä Romanian Bukarestin Delta-alueella, kunnes heidät ajettiin paratiisistaan ja pakotettiin sopeutumaan urbaaniin suurkaupunkielämään. Dokumentti seuraa Enachen perheen dramaattista elämänmuutosta kolmen vuoden ajan. Tv-dokumentti Acasa – kadotettujen paratiisi sai 10 000 euron tuotantotuen.

Syksyn tuenjaossa tukea myönnettiin 15 ohjelmahankkeelle yhteensä 71 000 euroa.

Kirkon mediasäätiön syksyn kaikki tuotantotuet: www.kirkonmediasaatio.fi

Lisätietoja: Kirkon mediasäätiön asiamies Juha Rajamäki, p. 050 512 4772

Kirkon mediasäätiö on 24 seurakunnan ja seurakuntayhtymän sekä Kirkkohallituksen vuonna 2005 perustama säätiö, joka tukee ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien sekä sähköisten hankkeiden tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa. Säätiö jakaa tukea kaksi kertaa vuodessa.

Enontekiöllä tiedämme, että kaamoksen hämärä on hieno kuvauskohde. Oletko joskus ikuistanut kaamoksen tunnelman kuvaan? Valitse paras kuva, jonka olet ottanut kaamosalueella kaamoksesta ja lähetä se Kaunis kaamos -valokuvakilpailuun 6.1.2020 mennessä.

Palkintoina on Oulun Digitarvikkeen 500€ arvoinen lahjakortti ja kahden hengen illalliskortti Lapland Hotelsien Pallaksen, Enontekiön Hetan tai Kilpisjärven hotelleissa käytettäväksi.

Voittajat valitsee luontokuvaaja Tomi Valo.

Kilpailun säännöt

Kaunis kaamos -kuvan ja kirjan tapahtuman ohjelma

Lisätiedot:

Heli Nurmi, 040 5380712

viestintä- ja kulttuurikoordinaattori

Enontekiön kunta

Turkulaisilla on jälleen tammikuussa mahdollisuus kuulla paikallisia yhtyeitä maksutta. 15–18.1.2020 järjestettävä Turku Band Festival värittää kaupunkia nyt kuudetta kertaa. Luvassa on keikkojen lisäksi paneelikeskustelu ja musiikkiaiheinen tietokilpailu. Tapahtuman järjestää Turun kaupungin nuorisopalveluiden Turku Rock Academy-toiminta.

Turku Band Festivalissa on viiden vuoden aikana esiintynyt yhteensä satoja turkulaisia yhtyeitä kaikkiaan noin 15 000 hengelle.

Toiminnanjohtaja Tomi Arvas kertoo, että tapahtuman rakenne on pysynyt samanlaisena alusta alkaen. Turkulaisille tarjotaan neljän päivän aikana maksutta mahdollisuus tutustua oman kaupungin yhtyeisiin.
-Kävijämäärien ja palautteen perusteella konsepti on onnistunut hyvin tavoittamaan ihmiset.

Yhtyeiden ilmoittautumisia otettiin vastaan lokakuussa ja ilmoittautuneita kertyi 80. Ohjelmaa on tänä vuonna tulossa kahteentoista eri esiintymispaikkaan.
- Tilaisuuksiin on paikoista riippuen ikäraja. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman tilaisuus on ikärajaton, Arvas sanoo.

Bar Ö:n paneelikeskustelussa torstaina 16.1. käydään läpi Turun näkymiä erikokoisten tapahtumien näkökulmasta. Lauantain 18.1. ohjelmassa on Turkulaisen musiikin tietokilpailu. Kisa keskittyy paikalliseen musiikkiin 1970- luvulta 1990 luvulle.

Lisätiedot:

• www.turkubandfestival.fi
• Toiminnanjohtaja Tomi Arvas, puh. 050 5546118
• Tuottaja Iida-Sofia Saukkoriipi, puh. 044 9670302

Arvoisa vastaanottaja, 

Ohessa on käyttöönne uusin Mitä Suomi lukee -lista.

Lisää Mitä Suomi lukee -listoja löytyy kotisivultamme www.kirjakauppaliitto.fi

Ystävällisin terveisin,
Hanna Suvisaari
Kirjakauppaliitto ry 
  

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) musiikkipedagogin tutkinto uudistuu. Kevään 2020 yhteishaussa olevassa musiikkipedagogin koulutuksessa opiskelija voi valita pääaineekseen klassisen musiikin tai pop-/jazzmusiikin lisäksi kirkkomusiikin. Uudenlainen koulutus alkaa syksyllä 2020.

Kirkkomusiikkia pääaineenaan opiskelevat valmistuvat musiikkipedagogeiksi (AMK). Uudenlainen tutkinto tarjoaa valmistuvalle aiempaa laajemmat työllistymismahdollisuudet, sillä se antaa kirkkomusiikin valinneille sekä kanttorin että instrumenttipedagogin kelpoisuuden. Muualla Suomessa ei ole tarjolla vastaavanlaista koulutusta. Musiikkipedagogin tutkinto sisältää myös opettajan yleiseen pedagogiseen kelpoisuuteen vaadittavat opinnot.

Koulutukselle on kysyntää, sillä sekä kirkon että työmarkkinoiden suunnalta on saatu vahva viesti uudella tavalla profiloituneen kanttorikoulutuksen tarpeesta. Oamk on luonteva uudenlaisen musiikkipedagogikoulutuksen järjestäjä koulutuksen laadukkuuden ja maantieteellisen sijainnin vuoksi.

Kirkkohallitus päätti kanttorin viran uusista kelpoisuusvaatimuksista 10.12.2019. Päätös mahdollistaa kanttorin kelpoisuuteen vaadittavien opintojen integroimisen musiikkipedagogitutkintoon.

Lisätietoja:

Lehtori Ismo Hintsala, ismo.hintsala@oamk.fi, 040 541 7793

Koulutus- ja tki-johtaja Riitta Tötterström, riitta.totterstrom@oamk.fi, 050 308 2924

oamk.fi/fi/koulutus/ammattikorkeakoulututkinnot/musiikkipedagogi-amk

Turun kaupungin kulttuurilautakunta päätti yksimielisesti keskiviikon 11.12.2019 kokouksessaan myöntää Aboa-apurahan tanssitaiteilija Maria Nurmelalle. Aboa-apuraha on vuoden työskentelyapuraha, joka vuodelle 2020 on 20 800,44 euroa. Määräaikaan 31.10.2019 mennessä Aboa-apurahaa haki yhteensä kahdeksan taiteilijaa.

Kulttuurilautakunta toteaa perusteluissaan tanssitaitelija Maria Nurmelan olevan aktiivinen tanssitaiteen ammattilainen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Nurmela kehittää turkulaista tanssitaiteen kenttää. Nurmela luo esityksiä, tuottaa, tanssii, tekee koreografioita ja opettaa. Poikkitaiteellinen yhteistyö osoittaa Nurmelan kykyä uudistua sekä rohkeutta kokeilla erilaisia työskentelytapoja. Nurmelan esityksille on ominaista vahva yleisön osallistaminen esimerkkeinä Turussakin syksyllä 2019 nähty The Days ja vuonna 2020 toteutuva Susurrus.

Nurmela keskittyy ensi vuonna Aboa-apurahan turvin täysipäiväisesti taiteelliseen työskentelyyn. Hänen työsuunnitelmansa vuodelle 2020 koostuu neljästä kokonaisuudesta. Nurmelan The Days on uudella tavalla tuotettua nykytanssia, joka pohjautuu improvisaatioon. Nurmela toteuttaa The Days -hankkeessa seniorityöpajoja sekä vauvoille ja taaperoille tanssi- ja valotyöpajoja.

Toisena hankkeenaan Nurmela tuottaa Susurrus-teoksen, jossa hän myös toimii koreografina australialaiskoreografi Renae Shadlerin kanssa. Teoksessa pohditaan, onko ekologisuus haaste vai mahdollisuus esitystaiteessa. Susurrus-esityksen ensi-ilta on Turussa joulukuussa 2020.

Kolmas Nurmelan hanke on School for The Blind. Teoksessa kohtaa kaksi eri kulttuurista tulevaa taiteilijaa. Teos elävöittää kummankin kotimaan taidekenttää. Teoksen ensi-ilta oli International Dance Week Jerusalem -festivaalilla 10.12.2019, jonka jälkeen teos kiertää Israelissa ja Suomessa vuoden 2020 aikana. Teoksen Suomen ensi-illasta syksyllä 2020 on sovittu alustavasti Turun Barker-teatterin kanssa.

Neljäntenä kokonaisuutena vuosina 2020–21 Nurmela ohjaa, koreografioi sekä tuottaa yhteistyössä turkulaisen ammattilaiskuoro Key Ensemblen kanssa Pieni Tulitikkutyttö -teoksen (työnimi). Tämä immersiivisenä toteutettava monia taiteenlajeja sekä turkulaisia taidealan ammattilaisia ja harrastajia yhdistävä teos julkaistaan vuonna 2021 turkulaisessa tehdasmiljöössä.

Maria Nurmela (s.1978) on turkulainen tanssitaiteilija, jolla on Taideakatemian tanssitaiteen maisteriopintojen lisäksi tanssijan tutkinto Suomen Kansallisoopperan Balettikoulusta. Hänet on huomioitu vuonna 2008 yhtenä merkittävimmistä eurooppalaisista naistanssijoista arvostetussa Balett/Tanz-vuosikirjassa. Nurmela on toiminut Tero Saarinen Companyssa tanssijana, harjoittajana ja yhteisötanssihankkeen vetäjänä (2003–2017).

Lisätietoja: 

Janina Andersson
Puheenjohtaja
Turun kulttuurilautakunta
p. 040 509 8998
janina.andersson@turku.fi

Niina Niemi-Nagy
Kulttuurisihteeri
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
p. 040 630 1658
niina.niemi-nagy@turku.fi

Maria Nurmela
p. 040 501 5703
nurmela.maria@gmail.com

Turun kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan 11.12.2019 osan vuoden 2020 kulttuuriavustuksista. Avustuksia jaettiin nyt yhteensä 1 496 000 euroa ja ne kohdentuvat kulttuurilautakunnan kanssa kolmivuotisen yhteistyösopimuksen tehneille yhdistyksille.

Sopimuksen tehneisiin yhteistyökumppaneihin kuuluu vakiintuneita turkulaisia kulttuurin ammattilaistoimijoita. Kumppaneiden valinnassa arviointikriteereinä ovat olleet korkea taiteellinen laatu, toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen sekä laaja yhteistyökyky. Joukossa on myös kulttuurialan koulutusta ja kansainvälisyyttä edistäviä toimijoita. Nyt päätetyt kumppanuudet ovat voimassa kauden 2019–2021.

Kulttuurilautakunta päätti 11.12. myös vuoden työskentelyyn tarkoitetusta Aboa-apurahasta, joka myönnettiin tanssitaiteilija Maria Nurmelalle.

Loput kulttuuriavustukset sekä henkilökohtaiset taideapurahat lautakunta jakaa helmikuussa 2020.

Sopimuksen tehneiden yhteistyökumppaneiden avustukset 2020:

KUVATAIDE

Arte r.y. 26 000 €

Jöötti ry 12 000 €

Turun Taidegraafikot ry 22 000 €

Turun Taiteilijaseura ry 106 500 € (sisältää korotuksen 17 500 € vuodelle 2020)

Kuvataidekeskuksen kannatusyhdistys r.y. 55 000 € (taiteen perusopetukseen)

KONSTa - Turun Seudun Kuvataidekoulun Kannatusyhdistys ry 32 000 € (sisältää korotuksen 12 000 € vuodelle 2020, taiteen perusopetukseen)

TANSSITAIDE

Aurinkobaletin kannatusyhdistys r.y. 83 000 €

Tanssiteatteri ERIn kannatusyhdistys ry 83 000 €

Läntinen tanssin aluekeskusyhdistys ry 100 000 €

NÄYTTÄMÖTAIDE

Linnateatteri yhdistys ry 93 000 €

Tehdas Teatteri 50 000 €

Turun Nuori Teatteri - Åbo Unga Teater ry 30 000 € (josta 5 000 € taiteen perusopetukseen)

Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys r.y. 25 000 €

Nukketeatteritaiteilijayhdistys Aura of Puppets ry 35 000 €

Åbolands Ungdomsförbund Åuf rf 3 000 € (taiteen perusopetukseen)

SÄVELTAIDE

Kuninkaantien muusikot ry 18 000 €

Kamarikuoro Key Ensemble ry 34 000 €

Jazz City Turku ry 68 000 €

Turun musiikkijuhlasäätiö sr 296 000 €

Saaristo-oopperayhdistys ry 10 000 €

KIRJALLISUUS

Kirjan talo - Bokens hus ry 45 000 €

Runoviikko ry 10 000 €

VALOKUVATAIDE

Valokuvakeskus Peri ry 89 000 €

MONITAIDE

Barker-teatteri yhdistys ry 23 000 €

Lasten- ja nuortenkulttuuriyhdistys Vilperi ry. 7 500 €

Turun Suurtorin keskiaika ry 120 000 €

PERFORMANSSITAIDE

New Performance Turku ry 20 000 €

YHTEENSÄ 1 496 000 €

Lisätietoja:

Janina Andersson
Puheenjohtaja
Turun kulttuurilautakunta
p. 040 509 8998

Niina Niemi-Nagy
Kulttuurisihteeri
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
p. 040 6301 658

sähköpostit: etunimi.sukunimi@turku.fi

Vuoden lahtelaisesta urheiluteosta palkittiin karaten huipputuomari Pirkko Heinonen. Kulttuurialan tunnustuspalkinto myönnettiin laulaja-lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä Minja Koskelle. Nuoret lahtelaiset keilaaja Jesse Ahokas ja kuvataiteilija Pinja Sydänmaa palkitaan stipendein. Tunnustuspalkinnot jaetaan Lahden torilla Joulukylän avajaisissa lauantaina 14.12.2019 klo 11.

Kuntalaiset saivat jo kolmannen kerran ehdottaa, kenelle kaupungin myöntämät urheiluteko- ja kulttuurialan tunnustuspalkinnot heidän mielestään kuuluvat. Tänä vuonna oli myös uusi palkintokategoria, jossa sai ehdottaa vuoden nuorta lahtelaista urheilijaa ja kulttuurintekijää.  

Eri kategorioihin saatiin useita kymmeniä eri ehdotuksia. Ehdotuksia sai antaa kaupungin verkkosivujen tai Lahti-Pisteen kautta. Liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti palkittavista kokouksessaan 11.12.2019.

Kulttuurialan tunnustuspalkinto Minja Koskelle

Laulaja-lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä Minja Koski on monipuolinen taiteilija. Hän on Teatteri Vanhan Jukon näyttelijä ja myös teatterin taustayhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja. Muusikkona hän on esiintynyt ja levyttänyt mm. Kaj Chydeniuksen kanssa ja tehnyt artistinimellä M kaksi arvostelumenestystä saavuttanutta albumia Tehtaantyttö ja Näytän missä asun. Koski on myös käsikirjoittanut ja säveltänyt musiikin kahteen lastennäytelmään.  

Kulttuurialan tunnustuspalkinto myönnetään ansioituneesta, uutta luovasta ja usein myös pitkäaikaisesta lahtelaisen kulttuurielämän hyväksi tehdystä työstä. 

Kulttuurialan tunnustuspalkinto on myönnetty vuodesta 1981. Viime vuosien kulttuurialan palkitut ovat käsikirjoittaja-ohjaaja Timo Taulo (2018), Tuubakimalainen-duo (2017) ja videokuvaaja Keijo Skippari (2016).

Vuoden 2019 lahtelainen urheiluteko -tunnustus karaten huipputuomari Pirkko Heinoselle

Lahtelainen Pirkko Heinonen on yksi viidestätoista tuomarista, jonka kansainvälinen karateliitto on nimennyt ensi kesän Tokion olympialaisiin. Karate on ensimmäistä kertaa olympialajina. Heinonen on Euroopan tuomarikomiteassa ainoa nainen, Suomesta ja Lahdesta. Historiallisen saavutuksen taustalla on määrätietoinen työ, kokemus ja vahvat näytöt osaamisesta.

Vuoden lahtelaisen urheiluteon valintakriteereitä ovat merkittävä menestys kilpailuissa kansallisesti ja kansainvälisesti tai muunlainen lahtelaista urheilukulttuuria myönteisesti edistävä ja uudistava toiminta.

Vuoden lahtelainen urheiluteko palkitaan nyt 13. kertaa.Viime vuosien palkitut ovat painija Arvi Savolainen (2018), lahtelainen vapaaehtoistyö kaupunkiseudulla järjestetyissä urheilutapahtumissa (2017) ja thainyrkkeilijä Tessa Kakkonen (2016).

Nuoret lahtelaiset Jesse Ahokas ja Pinja Sydänmaa palkittiin stipendillä

Vuoden nuori urheilija on keilaaja Jesse Ahokas

18-vuotias lahtelaisen Keilaseura Bayn keilaaja Jesse Ahokas on saavuttanut vuoden 2019 aikana mitalisijoituksia nuorten PM- ja MM-kilpailuissa, juniorien EM-kilpailuissa sekä miesten EM-kilpailuissa. Mitalisijoituksia on niin yksilö- kuin pari- sekä joukkuekilpailuistakin.

Ahokas on usean vuoden ajan tehnyt määrätietoista työtä keilailu-uransa eteen yhdessä valmentajaisänsä Jarmon kanssa. Ahokkaan seuraava suuri tavoite on elokuussa 2020 Helsingissä pelattavat miesten EM-kotikisat.

Stipendi myönnetään nuorelle lahtelaista seuraa edustavalle urheilijalle tai ryhmälle valtakunnallisesta ja/tai kansainvälisestä menestyksestä. Huomionosoituksen tarkoituksena on kannustaa nuoria urheilijoita urallaan eteenpäin.

Vuoden nuori kulttuurintekijä –stipendi myönnettiin kuvataiteilija Pinja Sydänmaalle  

Pinja Sydänmaa valmistui v. 2018 kuva-artesaaniksi Kaarisillasta Koulutuskeskus Salpauksesta. Hänellä on oma yksityisnäyttely Maapallo pyörähtää Galleria Uudessa Kipinässä toukokuussa 2019. Lisäksi hänen töitään on ollut esillä useissa yhteisnäyttelyissä, muun muassa Helsingin Musiikkitalossa, Lahden kaupunginkirjastossa sekä Kaarisilta Biennalessa.

Tänä vuonna esillä on ollut myös Sydänmaan kokeellinen videoteos Matkalla, jossa pääosassa ovat maisemat runojen ja maalausten kautta.  

Stipendi myönnetään nuorelle lahtelaiselle taiteilijalle tai työryhmälle mielenkiintoisesta ja taiteellisesti korkeatasoisesta toiminnasta kuluvana vuonna. Huomionosoituksen tarkoituksena on nostaa esiin nousevia lahtelaisia kykyjä.  

Aiempina vuosina palkittavan nuoren urheilijan on päättänyt Nastolan aluejohtokunta. Nyt yhteisellä palkitsemismenettelyllä aluejohtokunta haluaa vahvistaa yhden kaupungin periaatetta sekä yhdenvertaisuutta. 
- Vuoden nuori kulttuurintekijä on kokonaan uusi kategoria, jonka liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti tässä samassa yhteydessä ottaa käyttöön, taustoittaa kulttuuriasianpäällikkö Matti Karhos.

Linkki liikunta- ja kulttuurilautakunnan esityslistaan.

Lisätiedot

Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue
Liikunnan ja kulttuurin vastuualue,
liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki, p. 050 559 4145
kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos, p. 050 387 8792

Vuoden lahtelaisesta urheiluteosta palkittiin karaten huipputuomari Pirkko Heinonen. Kulttuurialan tunnustuspalkinto myönnettiin laulaja-lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä Minja Koskelle. Nuoret lahtelaiset keilaaja Jesse Ahokas ja kuvataiteilija Pinja Sydänmaa palkitaan stipendein. Tunnustuspalkinnot jaetaan Lahden torilla Joulukylän avajaisissa lauantaina 14.12.2019 klo 11.

Kuntalaiset saivat jo kolmannen kerran ehdottaa, kenelle kaupungin myöntämät urheiluteko- ja kulttuurialan tunnustuspalkinnot heidän mielestään kuuluvat. Tänä vuonna oli myös uusi palkintokategoria, jossa sai ehdottaa vuoden nuorta lahtelaista urheilijaa ja kulttuurintekijää.  

Eri kategorioihin saatiin useita kymmeniä eri ehdotuksia. Ehdotuksia sai antaa kaupungin verkkosivujen tai Lahti-Pisteen kautta. Liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti palkittavista kokouksessaan 11.12.2019.

Kulttuurialan tunnustuspalkinto Minja Koskelle

Laulaja-lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä Minja Koski on monipuolinen taiteilija. Hän on Teatteri Vanhan Jukon näyttelijä ja myös teatterin taustayhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja. Muusikkona hän on esiintynyt ja levyttänyt mm. Kaj Chydeniuksen kanssa ja tehnyt artistinimellä M kaksi arvostelumenestystä saavuttanutta albumia Tehtaantyttö ja Näytän missä asun. Koski on myös käsikirjoittanut ja säveltänyt musiikin kahteen lastennäytelmään.  

Kulttuurialan tunnustuspalkinto myönnetään ansioituneesta, uutta luovasta ja usein myös pitkäaikaisesta lahtelaisen kulttuurielämän hyväksi tehdystä työstä. 

Kulttuurialan tunnustuspalkinto on myönnetty vuodesta 1981. Viime vuosien kulttuurialan palkitut ovat käsikirjoittaja-ohjaaja Timo Taulo (2018), Tuubakimalainen-duo (2017) ja videokuvaaja Keijo Skippari (2016).

Vuoden 2019 lahtelainen urheiluteko -tunnustus karaten huipputuomari Pirkko Heinoselle

Lahtelainen Pirkko Heinonen on yksi viidestätoista tuomarista, jonka kansainvälinen karateliitto on nimennyt ensi kesän Tokion olympialaisiin. Karate on ensimmäistä kertaa olympialajina. Heinonen on Euroopan tuomarikomiteassa ainoa nainen, Suomesta ja Lahdesta. Historiallisen saavutuksen taustalla on määrätietoinen työ, kokemus ja vahvat näytöt osaamisesta.

Vuoden lahtelaisen urheiluteon valintakriteereitä ovat merkittävä menestys kilpailuissa kansallisesti ja kansainvälisesti tai muunlainen lahtelaista urheilukulttuuria myönteisesti edistävä ja uudistava toiminta.

Vuoden lahtelainen urheiluteko palkitaan nyt 13. kertaa.Viime vuosien palkitut ovat painija Arvi Savolainen (2018), lahtelainen vapaaehtoistyö kaupunkiseudulla järjestetyissä urheilutapahtumissa (2017) ja thainyrkkeilijä Tessa Kakkonen (2016).

Nuoret lahtelaiset Jesse Ahokas ja Pinja Sydänmaa palkittiin stipendillä

Vuoden nuori urheilija on keilaaja Jesse Ahokas

18-vuotias lahtelaisen Keilaseura Bayn keilaaja Jesse Ahokas on saavuttanut vuoden 2019 aikana mitalisijoituksia nuorten PM- ja MM-kilpailuissa, juniorien EM-kilpailuissa sekä miesten EM-kilpailuissa. Mitalisijoituksia on niin yksilö- kuin pari- sekä joukkuekilpailuistakin.

Ahokas on usean vuoden ajan tehnyt määrätietoista työtä keilailu-uransa eteen yhdessä valmentajaisänsä Jarmon kanssa. Ahokkaan seuraava suuri tavoite on elokuussa 2020 Helsingissä pelattavat miesten EM-kotikisat.

Stipendi myönnetään nuorelle lahtelaista seuraa edustavalle urheilijalle tai ryhmälle valtakunnallisesta ja/tai kansainvälisestä menestyksestä. Huomionosoituksen tarkoituksena on kannustaa nuoria urheilijoita urallaan eteenpäin.

Vuoden nuori kulttuurintekijä –stipendi myönnettiin kuvataiteilija Pinja Sydänmaalle  

Pinja Sydänmaa valmistui v. 2018 kuva-artesaaniksi Kaarisillasta Koulutuskeskus Salpauksesta. Hänellä on oma yksityisnäyttely Maapallo pyörähtää Galleria Uudessa Kipinässä toukokuussa 2019. Lisäksi hänen töitään on ollut esillä useissa yhteisnäyttelyissä, muun muassa Helsingin Musiikkitalossa, Lahden kaupunginkirjastossa sekä Kaarisilta Biennalessa.

Tänä vuonna esillä on ollut myös Sydänmaan kokeellinen videoteos Matkalla, jossa pääosassa ovat maisemat runojen ja maalausten kautta.  

Stipendi myönnetään nuorelle lahtelaiselle taiteilijalle tai työryhmälle mielenkiintoisesta ja taiteellisesti korkeatasoisesta toiminnasta kuluvana vuonna. Huomionosoituksen tarkoituksena on nostaa esiin nousevia lahtelaisia kykyjä.  

Aiempina vuosina palkittavan nuoren urheilijan on päättänyt Nastolan aluejohtokunta. Nyt yhteisellä palkitsemismenettelyllä aluejohtokunta haluaa vahvistaa yhden kaupungin periaatetta sekä yhdenvertaisuutta. 
- Vuoden nuori kulttuurintekijä on kokonaan uusi kategoria, jonka liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti tässä samassa yhteydessä ottaa käyttöön, taustoittaa kulttuuriasianpäällikkö Matti Karhos.

Linkki liikunta- ja kulttuurilautakunnan esityslistaan.

Lisätiedot

Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue
Liikunnan ja kulttuurin vastuualue,
liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki, p. 050 559 4145
kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos, p. 050 387 8792

Risto-Ruunan sotaretket: viimeinkin hevonen kertoo sotakokemuksensa

Kirjoittaja Viljo Sallinen kertoo:

”Isäni joutui Jatkosotaan ja olin lähes kuusivuotias kun hänet marraskuulla 1944 kotiutettiin. Sodan tapahtumia veteraanit purkivat puhumalla, varsinkin kun heillä oli sopivaa juotavaa. Usein he puhuivat tapahtumista rintamilla, mainiten myös hevoset. Puhuessa haavoittuneitten hevosten lopettamisesta, he yleensä hiljenivät ja vaihtoivat puheenaihetta. Nämä tarinat jäivät pienen pojan mieleen lähtemättömästi.

Vuosien mittaan tulivat isän ja rintamamiesten jutut mieleen. Luin hevoset sodassa -kirjoja ja vähitellen mieleeni tuli, että hevonen itse voisi kertoa sotaretkistään. Siinä auttaisi tulkki tuomaan muistot esille. Otin tulkin roolin ja kerroin muistot, jotka Risto-Ruunan paljon nähneistä silmistä oli luettavissa”

Mitä talvi- ja jatkosodissa palvelleet suomenhevoset ajattelivat ja tunsivat?

Risto Ruunan tarina kertoo mitä hevonen joutui kestämään sotataipaleella junien kuljetusvaunuissa ja kuljetustehtävissä rintamalla sekä etulinjassa. Kirjan kertoja Risto Ruuna oli suomenhevonen parhaassa iässään, kun talvisota syttyi ja kun se palasi oman isännän luo jatkosodan loputtua, oli Risto jo vanha kovien kokemusten koettelema hevonen.

Risto Ruunan palveluyksikkö jatkosodassa oli kenttätykistörykmentti 2, jossa myös kirjoittajan isä palveli. Kun suomalaiset etenivät vanhalta rajalta Aunukseen ja Syvärille, tiet huononivat ja joukot joutuivat kiireellä rakentamaan sotateitä. Raskainta tehtävää suorittavat tykistön hevoset saivat lepotaukoja tien rakentamisen ajoiksi.

Asemasota-aika oli helppoa aikaa hevosille. Vihollisen partisaanit kuitenkin häiritsivät yhteyksiä ja hevonen oli helpoin kohde tuhota kuljetuksen pysäyttämiseksi. Monet hevoset oppivatkin aistimaan lähelle tulleet viholliset ja yrittivät välttää näiden kohtaamista.

Perääntyminen vanhan rajan Suomen puolelle vaati hermoja, kestävyyttä ja onnea. Risto Ruunankin muistin täyttivät kaatuneet ja haavoittuneet sotilaat ja hevoset. Kokeneena sotahevosena se joutui tarpeen mukaan tehtävästä toiseen. Sodan loppuajan se oli jälleen kärkihevosena tykinvaljakossa.

Riston paluu rauhanaikaan alkoi kuten sotiin lähtökin. Pitkä junakuljetus ja saapuminen tutulle asemalla oli pitkän sotaretken kohokohta. Vaikka hevoset olivat olleet kauan poissa ja vieraantuneet isäntäväestään, nähdessään tutun paikan, moni hevonen ravasi erehtymättä kotiinsa eikä jäänyt odottamaan isäntäänsä.

Turun kaupunginkirjasto on tehnyt päätöksen laajentaa pääkirjaston aukioloaikoja vuonna 2020. Suurin muutos laajennetuissa aukioloajoissa on, että pääkirjasto on vuodessa vain 11 päivänä kiinni, kun aikaisemmin kiinniolopäiviä on ollut 17.

Pääkirjasto tulee jatkossa olemaan auki loppiaisena, pääsiäislauantaina, helatorstaina, helluntaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä klo 11–17.

- Yli kymmenessä vuodessa asiakkaiden odotukset palvelun saavutettavuudelle ovat muuttuneet yhteiskunnan ja palveluiden ollessa auki yhä laajemmin läpi vuoden kaikkina päivinä, kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula avaa päätöksen syitä.

Kirjastotilan merkitys on vahvistunut yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyessä. Kirjasto on syrjinnästä vapaa alue, jossa jokainen kävijä on yhtä arvokas ja tervetullut. Erityisesti juhlapyhien aikana korostuu ilmaisen ja saavutettavan tilan ja palvelun merkitys. Kirjastossa voi silloinkin kokea yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Lisäksi aukioloajat tulevat muuttumaan niin, että lauantain ja sunnuntain aukiolot yhtenäistyvät klo 11–17. Aikaisemmin pääkirjasto on ollut lauantaisin auki klo 10–16 ja sunnuntaisin klo 12–18.

Turun pääkirjaston aukioloajat 1.1.2020 alkaen:

• ma–pe klo 9–20
• la–su klo 11–17
• loppiainen, pääsiäislauantai, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä ja itsenäisyyspäivä klo 11–17
• uudenvuodenaattona, kiirastorstaina, vappuaattona, juhannuksen aatonaattona, jouluaatonaattona klo 9–17.
• Kirjasto on kiinni seuraavina juhlapyhinä: uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, juhannuksen jälkeinen sunnuntai, joulupäivä ja tapaninpäivä
• Jouluaattona pääkirjasto on edelleen vapaehtoisesti auki. Tämä tarkoittaa sitä, että aukiolo katsotaan joka vuosi erikseen.

Lisätietoja: 

Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula
Kirjastopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala
rebekka.pilppula@turku.fi, p. 050 5907 691

Åbo stadsbibliotek har gjort ett beslut att utvidga huvudbibliotekets öppettider år 2020. Den största förändringen i de utvidgade öppethållningstiderna är att huvudbiblioteket är stängt endast 11 dagar i året, då det tidigare rörde sig om 17 stängda dagar.

Huvudbiblioteket kommer i fortsättningen att vara öppet på trettondagen, påsklördagen, Kristi himmelsfärdsdagen, pingsten, allhelgonadagen och självständighetsdagen kl. 11–17.

- På dryga tio år har kundernas förväntningar beträffande servicens tillgänglighet förändrats, i takt med att samhället och tjänster fungerar i allt större omfattning under årets samtliga dagar, anger direktören för bibliotekstjänster, Rebekka Pilppula, som orsaker till beslutet.

Biblioteksutrymmets betydelse har förstärkts då samhällets ojämnlikhet ökat. Biblioteket är en diskrimineringsfri zon, där varje besökare är lika värd och välkommen. Särskilt i helgtider understryks värdet av ett fria och tillgängliga utrymmen och tjänster. I biblioteket kan man också då uppleva likvärdighet och social gemenskap.

Dessutom kommer öppethållningstiderna att förändras så att lördags-  och söndagsöppettider förenhetligas till kl. 11–17. Hittills har biblioteket på lördagar varit öppet kl. 10–16 och söndagar kl. 12–18.

Åbo huvudbiblioteks öppettider fr.o.m. 1.1.2020: 

• må–fr kl. 9–20
• lö–sö kl. 11–17
• trettondagen, påsklördagen, Kristi himmelsfärdsdagen, pingsten, allhelgonadagen och självständighetsdagen kl. 11–17
• nyårsaftonen, skärtorsdagen, valborgsmässoaftonen, dagen före midsommarafton och dagen före julafton kl. 9–17
• Biblioteket är stängt under följande helger: nyårsdagen, långfredagen, påskdagen, annandag påsk, första maj, midsommaraftonen, midsommardagen, söndag efter midsommar, juldagen och annandag jul.
• På julafton är biblioteket fortfarande frivilligt öppet. Det betyder att ställningstagande till öppethållning görs skilt för sig varje år.

Tillägsuppgifter:

Direktör för bibliotekstjänster Rebekka Pilppula 
Bibliotekstjänster
Åbo stads fritidssektor
rebekka.pilppula@turku.fi, tel. 358505907691