Kirjailija Mervi Heikkilän tuore lastenromaani on kotimaista fantasiaa parhaimmillaan. Jaan ja Jäähammas (Karisto 2019) on toiminnallinen ja jännittävä seikkailu, mutta nuori päähenkilö Jaan kohtaa myös aivan tavallisia arkiongelmia.

Tarinan alussa pohjoista Puhurin merenrantakaupunkia saartaa yllättäen sankka kalmosumu. Jotain on tehtävä ennen kuin kaupunkilaiset sairastuvat ja maalta tulevat pakolaiset nääntyvät pakkaseen! Onneksi Jaanilla on apunaan hyvä ystävä Tit ja uskollinen koira Moha.

Kaupungin pelastaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Isätön ja temperamenttinen Jaan on tuon tuosta vaikeuksissa, ja Titin uteliaisuus johtaa nuoret moniin vaaroihin. Mustapuisen keihään, noitapussin ja muutaman hyvän neuvon turvin he ovat kuitenkin valmiita yrittämään. Pahimmassa tapauksessa heidän vastassaan on itse Jäähammas – salaperäisen koiveltajien paimentolaiskansan ikivanha tietäjä. 

Kirjailija ja kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä on kirjoittanut useita lasten- ja nuortenkirjoja sekä novelleja aikuisille. Hän asuu Kuortaneella miehensä ja sekalaisen eläinperheen kanssa.

Mervi Heikkilä:

Jaan ja Jäähammas

ISBN 978-951-23-6651-4

198 sivua

Arvostelukappaleet: tiina.laaksonen@karisto.fi tai 0404564984

Miksi väkivaltaisesta suhteesta voi olla vaikea lähteä pois? Miten traumat ilmenevät ja vaikuttavat elämässämme? Voiko niistä selviytyä? Jenny Rostain kertoo uutuuskirjassaan Liian rikki kuolemaan omasta kamppailustaan väkivallan aiheuttamien traumojen kanssa. Kirjaan on myös koottu uusinta tietoa traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD), josta moni kärsii tietämättään. Jokaisesta myydystä kirjasta lahjoitetaan Naisten Linjalle yksi euro väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen tukemiseen.

Traumat ovat ihmismielen luonnollinen tapa käsitellä vaikeita ja järkyttäviä tilanteita, mutta vaiettuina ja hoitamattomina ne aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä ja lukuisia itsemurhia. Usein sairastunut on ongelmansa kanssa yksin juuri silloin, kun apua eniten tarvitsisi. Trauman oireet saattavat alkaa yllättäen, kun jokin kohdattu asia muistuttaa trauman aiheuttaneesta tilanteesta.

Kirjassa Jenny Rostain kertoo oman koskettavan tarinansa, jossa parisuhteessa koettu henkinen ja fyysinen väkivalta sekä sen aiheuttama trauma olivat viedä häneltä hengen. Kirjaan on koottu ajankohtaisinta tietoa traumaperäisestä stressihäiriöstä, sen ilmenemismuodoista ja hoitokeinoista. Omien kokemustensa kautta Rostain haluaa tarjota vertaistukea kaikille, jotka kamppailevat häpeän ja syyllisyyden tunteiden, rajojen asettamisen ja oikeanlaisen avun saamisen kanssa.

”Väkivallan ja hyväksikäytön aiheuttama tuho sekä se, kuinka pitkäkestoisia ja vakavia niiden vaikutukset todellisuudessa ovat, on jäänyt yhteiskunnassamme ilman keskustelua. Siksi halusin nostaa kirjassani esille traumojen todellisen luonteen ja niiden seuraukset. Traumoista voi toipua, kunhan ne ensin noteerataan”, kertoo Rostain kirjastaan.

Helsinkiläinen Jenny Rostain (s. 1982) on ammatiltaan näyttelijä, käsikirjoittaja ja valokuvaaja, joka eli vuosia New Yorkissa opiskellen ja uraa luoden. Hänen jääkiekkoilija Tommi Kovasesta kertova esikoisteoksensa Kuolemanlaakso oli arvostelumenestys, ja se valittiin vuoden 2017 urheilukirjaksi.

Jenny Rostain: Liian rikki kuolemaan

222 sivua | Saatavana painettuna kirjana, sähkökirjana ja äänikirjana| Ilmestymispäivä 22.8.2019

Hanna Kilpinen on aloittanut elokuussa Tampere-talon taidemusiikkiohjelmiston tuottajana. Kilpinen vastaa myös Tampere Chamber Music -festivaalin tuottamisesta. Samalla Tampere-talo ja festivaali ryhtyvät tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä ja festivaalin tapahtumat on määrä keskittää pääosin Tampere-taloon. Tampere Chamber Music ja Tampere-talo ovat tuottaneet yhteisen konsertin vuosittain järjestettävälle festivaalille vuodesta 2017 alkaen.

Hanna Kilpinen, 37, on koulutukseltaan musiikkipedagogi (YAMK) sekä musiikin maisteri Göteborgin yliopiston orkesteriakatemiasta (Swedish National Orchestra Academy).

Kilpisellä on pitkä kokemus orkesterimuusikon ja tapahtumatuottajan tehtävistä. Hän on toiminut Tampereen Musiikkiakatemian orkesteriakatemiakoordinaattorina vuodesta 2016 ja työskennellyt Norjan Kansallisoopperan orkesterin sellistinä vuosina 2010-2018. Lisäksi hän on toiminut freelancer-sellistinä orkestereissa ja teattereissa Suomessa.  

Lisätietoja

Tuottaja Hanna Kilpinen, puh. 041 533 0381

Ohjelmapäällikkö Suvi Leinonen, puh. 050 401 8202

etunimi.sukunimi@tampere-talo.fi

Hanna Kilpisen kuva liitteenä, kuvaaja: Anne Sivula

Tampere Chamber Music ry on toiminut vuodesta 2018. Se järjestää ja edistää kamarimusiikkitoimintaa Tampereella. Yhdistyksen vuoden kohokohta on seuraavan kerran 23.-26. tammikuuta 2020 järjestettävä kamarimusiikkifestivaali, joka rakentuu konserteista, luennoista ja mestarikursseista. Tampere Chamber Musicin taiteellisena johtajana toimii pianotaiteilija Heini Kärkkäinen.

http://www.tamperechambermusic.com/

Kulttuuri- ja kongressikeskus Tampere-talo Oy:n visiona on olla Suomen vetovoimaisin ja rytmikkäin tapahtumayritys, jonka mahdollistaa n. 70 henkilön asiantuntijatiimi. Vuonna 2018 talon liikevaihto ja muut tuotot olivat yhteensä 18,9 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto on tuplaantunut kuluneen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2018 toteutettiin yli 1000 erilaista ja elämyksellistä tapahtumaa, joista puolet oli yritystapahtumia ja puolet kulttuuritapahtumia. Yhtiö toimii sekä operaattorina että promoottorina. Tampere-talo Oy:n oma ohjelmatoimisto tuotti viime vuonna yli 100 omaa kulttuuri- ja konserttitapahtumaa. Talon toimitusjohtaja on Paulina Ahokas.

https://tampere-talo.fi

Neil Armstrong oli ensimmäinen ihminen Kuussa. Ellen MacArthur purjehti maailman ympäri aivan yksin. Kukaan ei ole käynyt niin syvällä valtameren pinnan alla kuin James Cameron. Pia Stromstadin kirjoittama ja Trond Bredesenin kuvittama kirja 10 suurta seikkailijaa kertoo näiden ja seitsemän muun hurjapään tarinan. 

Mikä saa ihmisen matkaamaan tuntemattomille maille, kiipeämään aina vain korkeammalle, kaivautumaan syvemmälle ja raivaamaan uusia uria usein kylmässä, märässä ja vaarallisessa maailmassa – tietämättä varmasti, palaako ikinä kotiin? Tämä viihdyttävä ja vangitseva tietokirja tarjoaa kymmenen vastausta viime vuosisadan suurilta seikkailijoilta.

Kirja soveltuu 10-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Jännittävät tarinat inspiroivat uteliaaseen elämänasenteeseen sekä muistuttavat merten, vuorten, avaruuden – ja ihmisen – ihmeellisyydestä.

Pia Stromstad on norjalainen toimittaja ja kokenut lasten tietokirjojen tekijä. Trond Bredesen on palkittu norjalainen kuvittaja. 

Pia Stromstad ja Trond Bredesen

10 suurta seikkailijaa

Alkuteos: 10 ville ekspedisjonar

61 sivua

Ilmestynyt elokuussa 2019

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:

Aino Vähäpesola

aino.vahapesola@arthouse.fi, 040 145 0470

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva, lapsipotilaiden tueksi tehtävä Elämä Lapselle -konsertti järjestetään 11. syyskuuta Hartwall Arenalla Helsingissä.

MTV3 välittää konsertin suorana lähetyksenä klo 20–22. Tänä vuonna konsertin ensimmäinen tuntikin televisioidaan: Sub esittää konsertin etkot klo 19–20. Etkoissa lavalle nousevat muun muassa Eino ja Aapeli sekä Tuure Boelius.

Elämä Lapselle kokoaa tänä vuonna yhteen upean esiintyjäjoukon sekä mahtavan kummitubettajatiimin, kun hyväntekeväisyyskonsertissa mukana ovat muun muassa Sanni, Robin Packalen, JVG, Elastinen, Juha Tapio, Isac Elliot, Suvi Teräsniska, STEREO feat. Samu Haber, Benjamin, ABREU, Arttu Lindeman sekä tubetähdet Pinkku Pinsku, Roni Back, MiskaMH ja Roponen. Konsertin juontaa Marja Hintikka yhdessä kummitubettajien kanssa.

– Elämä Lapselle -konsertin tavoitteena on kerätä varoja lapsipotilaiden sekä lastentautien tutkimustyön tueksi ympäri Suomen. Konsertin avulla haluamme nostaa monipuolisella tavalla esille lastenklinikoilla tehtävän elintärkeän työn sekä meidän kaikkien mahdollisuudet vaikuttaa pienten potilaiden hyvinvointiin. Kummien tuella hankittavat hoitolaitteet auttavat parhaan hoidon mahdollistamisessa lapsipotilaille ja lastentautien tutkimukseen tehtävät investoinnit ovat edesauttamassa kehitystä tulevaisuudessa. Tänä vuonna konserttilähetyksen uutuus – Maikkarin suoran lisäksi ensimmäinen tunti suorana Subilla – on kummitubettajien tähdittämänä myös upea mahdollisuus, jonka avulla voidaan viedä tärkeää viestiä välittämisestä ja vaikutusmahdollisuuksista erityisesti nuorille. Lämpimästi tervetuloa mukaan syksyn tärkeimpään tapahtumaan, Kummit Ry:n viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valli toivottaa.

KUTSU MEDIALLE:

Elämä lapselle -konsertin pressitilaisuus järjestetään konserttipäivänä 11.9. Hartwall Arenalla klo 18.00.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: matti@kummit.fi

Pääsyliput ja lahjoitusohjeet:

• 25/29,50€ maksavat konserttiliput ovat nyt myynnissä: ticketmaster.com.
• Yli 1000 euron lahjoituksella saa tervehdyksen suoraan Elämä Lapselle -konserttilähetykseen MTV3:lla
• Ennakkolahjoituksia voi tehdä osoitteessa kummit.fi. Lahjoittaa voi soittamalla numeroon 0600-1-6000 (20,11 € + pvm) sekä tekstaamalla KUMMIT numeroon 16499 (yhden viestin hinta on 10 €).
• Oman keräyksen lapsipotilaiden hyväksi voi käynnistää Kummien digilipaspalvelussa

Lastenklinikoiden Kummien järjestämä Elämä Lapselle -konsertti tukee Suomen viiden yliopistollisen lastenklinikan toimintaa sekä lastentautien tutkimustyötä. Ensimmäistä kertaa 90-luvun puolivälissä järjestetyn tapahtuman avulla on mahdollistettu useiden elintärkeiden hoitolaitteiden hankinta sekä tuki monelle merkittävälle lastentautien tutkimushankkeelle Suomessa. Viime vuosina yhdistys on tukenut merkittävin panoksin myös lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia n. 36 miljoonan euron edestä.

Elämä Lapselle -etkot
Subilla ke 11.9. klo 19 alkaen.

Elämä Lapselle -konsertti
MTV3-kanavalla ke 11.9. klo 20 alkaen.

Ohjelmat ovat katsottavissa suorina lähetyksinä myös mtv-palvelussa ja C More-suoratoistopalvelussa.

Lisätiedot:

Kuvat: PRESSI ja Venetsia

MTV ohjelmaviestintä: Heini Nieminen, 044 351 5059, heini.nieminen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja: Jasmi Kuusisto, 040 415 0540, jasmi.kuusisto@mtv.fi
Kummit Ry, viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valli, 050 356 3336, matti@kummit.fi

Rauman Kaupunginteatterin syyskauden avaa 14.syyskuuta ensi-iltansa saava Petja Lähteen kirjoittama ja ohjaama musikaalikomedia Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä?

Näytelmän harjoitukset ovat jo täydessä vauhdissa ja ensi maanantaina yleisöllä on mahdollisuus päästä seuraamaan näytelmän valmistumista. Avoimet harjoitukset järjestetään maanantaina 26. elokuuta klo 18:00-19:30. Tuona aikana Rauman Kaupunginteatterin saliin pääsee kulkemaan vapaasti. Myös Teatteriravintola Ankkuri ja Rauman Kaupunginteatterin lippumyymälä palvelevat asiakkaita avoimien harjoitusten ajan.

Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

Lisätietoja: 

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

Suuntaa askeleesi Helsingin keskustaan lauantaina 14.9., kun Senaatintori muuttuu Marttatoriksi. Tiedossa on kivaa kaikenikäisille ja kokemuksia koko perheelle, kestävän arjen merkeissä. Torilla on toimintaa klo 10–16 – tule mukaan marttojen menoon!

Marttajärjestö täyttää tänä vuonna 120 vuotta, ja Marttatori on osa juhlavuoden tapahtumia. Paikalle saapuu marttoja eri puolilta maata viettämään lauantaipäivää yhdessä helsinkiläisten kanssa.

Torin seitsemän teema-aluetta tarjoavat tietoja ja taitoja hyvään arkeen. Aiheina on mm. järvikalan käyttö, omenalajikkeet, sadonkorjuu, säästövinkit ja kohtuullinen kulutus. Kokeile, tee itse, opi ja nauti.

Marttamyyjäiset valtaavat osan torista. Tarjolla on käsitöitä, leivonnaisia ja säilykkeitä sekä esimerkiksi Martat on rock -tuotteita. Pohjois-Karjalan Marttojen kahviossa nautitaan maankuuluja piirakoita.

Päälavalla on ohjelmaa koko päivän. Ilmastokeskusteluun osallistuvat mm. ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sekä Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen. Vinkkivarteissa martat antavat ohjeita yrttien ja sienten käyttöön ja ympäristöystävälliseen siivoukseen. Näe marttojen parhaat villasukat, osallistu toritansseihin laviksen malliin ja tempaudu mukaan yhteislauluun. Toripäivän tunnelman viimeistelee Värttinän konsertti.

Lisätietoja

Reija Salovaara p. 040 508 8249 reija.salovaara@martat.fi,

Tiitus Uusoksa p. 050 431 2464 tiitus.uusoksa@martat.fi

martat.fi/marttatori

PÄÄLAVAN OHJELMA

10 Tervetuloa Marttatorille

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä & Marthaförbundetin toiminnanjohtaja Annika Jansson

10.15 Martat vinkkaa: Ota kaikki irti yrteistä

10.30 Ilmasto ei odota – Martat ratkomassa aikamme haastetta

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, Sitran johtaja Mari Pantsar & Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen

11 Ruoasta ratkaisuja ilmastolle

Fazerin vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa

11.15 Martat vinkkaa: Syksyn parhaat sienivinkit

11.30 Tarinoita Marttojen 120-vuotiselta taipaleelta & Marttalaulu

mm. Marttojen kunniapuheenjohtaja Salme Holma

12 Välittämistä yli rajojen – Martat tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta maailmalla

Kamerunin kotitalousneuvojien järjestön puheenjohtaja Marie Louise Wandji, Etiopian vammaisten naisten kansallisen järjestön toiminnanjohtaja Dibabe Bacha & Latvian Centrs MARTAn johtaja Iluta Lāce ja talousjohtaja Dita Lāce.

12.30 Toritanssit

Liikunnanohjaaja Sirpa Vepsäläinen ja Lavis-tuokio

12.45 Martat vinkkaa: Isoäidin siivousvinkit 13 Marttojen parhaat villasukat

Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen & kädentaitomartat Marketta Rahikainen ja Tanja Rantanen 13.30 Allsång på Marthatorget – Yhteislaulua Marttatorilla

14 Tasa-arvotekoja jo 120 vuotta – mitä seuraavaksi?

Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Eva Biaudet, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara & Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Sallamaari Muhonen.

 15.15 Päätösjuhla

Musiikista vastaa Värttinä!

Du spelar in, vi ger ut.      

SLS/Finlands svenska folkmusikinstitut (SLS/FMI) utlyser möjlighet till utgivningssamarbete. Utgivningen sker i institutets skivserie Folkmusik från Finlands svenskbygder på nätet och i CD-format. Ansökan är öppen för alla som spelar, sjunger eller annars utövar folkmusik eller musik kopplad till genren.

Utgivningen sker inom ramen för institutets verksamhetsplan och -budget och görs under 2020. Ett avtal uppgörs mellan samarbetsparterna. SLS/FMI reserverar resurser för utgivningens tryckkostnader, grafik, foto, tillståndsavgifter, distribution, nätspridning och marknadsföring. Artisten ansvarar för övriga kostnader och för det praktiska utförandet av inspelningen. 

Ansökningar lämnas in senast 7.10.2019 på sls.fi/skivutgivningssamarbete2020

Till ansökan bifogas en demoinspelning i wav- eller mp3-format, minst 15 minuter lång.

För mer information, kontakta

Annika Richard
producent, SLS/Finlands svenska folkmusikinstitut
annika.richard@sls.fi
+358 6 319 5605 / +358 40 487 0900

Britanniasta Suomeen rantautunut Green Flag Award -järjestelmä ja auditointi tunnistaa ja palkitsee laadukkaasti ylläpidetyt viheralueet ja asettaa tason kansainvälisesti ensiluokkaisille viheralueille. Vuonna 2019 palkittujen puistojen määrä lähes tuplaantuu, kun tunnus jaetaan Suomessa viidelle eri puistolle. Tulokset julkaistaan Kaupunginpuutarhurien kesäluentopäivillä Forssassa 22.8.2019.

Kansainvälinen viheralueiden laadun tunnus, Green Flag Award, on palkinnut puistoja Suomessa jo vuodesta 2016 lähtien, jolloin Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksen puistolle myönnettiin ensimmäinen GFA-tunnus. Vuonna 2019 tunnuksen voittaneita puistoja on yhteensä viisi; Lahden Pikku-Vesijärven puisto, Tampereen Hatanpään Kartanonpuisto ja arboretum sekä Kotkan kolme puistoa: Vesipuisto, Katariinan Meripuisto ja Jokipuisto. Puistot saivat erityistä tunnustusta niiden monipuolisista palveluista yhteisölle ja tasokkaasta kunnossapidosta.

Lahti ja Tampere uusivat GFA -tunnuksensa

Lahden Pikku-Vesijärven puisto palkitaan jo kolmannen ja Tampereen Hatanpään kartanonpuisto ja arboretum toisen kerran Green Flag Award -tunnuksella. Pikku-Vesijärvi sai tunnustusta erityisesti viihtyisästä kokonaisuudesta ja monipuolisesta kaupunkipuiston ympäristöstä.

- Puiston vahvuutena on sen osien erilaisuus, rakennetusta perinteisestä puistosta tiheään kaupunkimetsään, kirjoittavat GFA tuomarit Eeva-Kaarina Ståhlström ja Sanna Kuula raportissaan.

Hatanpään kartanonpuiston kulttuurihistoriallinen näkökulma ja sen merkitys valtakunnallisesti kiinnitti erityisesti tuomareiden, Seija Nurkkalan ja Ville Immosen huomion.

- Hatanpään kartanonpuisto ja arboretum on erittäin kiinnostava ja näyttävä tutustumis- ja vierailukohdekokonaisuus ja varmasti tärkeä matkailuvaltti koko kaupungille.

Kotkan kaupungille jopa kolme Green Flag Award -tunnusta

Kotkan kaupunki osallistui Green Flag Award hankkeeseen ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Osaksi kansainvälistä laatupuistojen verkostoa pyrkivät Sapokan vesipuisto, Katariinan Meripuisto ja Jokipuisto.

Sapokan Vesipuistolle myönnettiin tunnustus monipuolisista toiminnoista ja näyttävyydestä. Tuomareiden mukaan erilaiset habitaatit rytmittävät puistossa kävelyä, ja luovat hienosti erilaisia tunnelmia.

- Eri kasvilajeja on käytetty hyvin osaavasti ja niitä on sijoitettu lajille sopiviin kasvupaikkoihin, jossa ne näyttävät luontaisesti viihtyvän, kommentoivat kaikki Kotkan puistot arvioineet GFA tuomarit Titta Holmala-Kylmäkoski ja Sara Luhtaniemi Tampereen kaupungilta.

Kotkan Jokipuisto sai kiitosta erityisesti komeista graniittimuureista vesiputouksineen, lummelammesta ja näyttävistä istutuksista. Tuomareiden mielestä Jokipuisto on yksi hienoimpia puistoja Suomessa, ja kaupunki sai tunnustusta arvokkaasta työstä puiston eteen.

-  Jokipuisto on ainutlaatuinen kohde, joka hurmaa upeilla näkymillä ja rakenteilla. Pienelle alueelle on saatu koottua monia eri elementtejä, jotka ovat tasapainossa keskenään. Tunnelma on harmoninen ja rauhoittava.

Katariinan Meripuistossa tuomareiden huomio kiinnittyi erityyppisiin toimintoihin, jotka vetävät puoleensa erilaisia käyttäjiä. Puistossa huomioidaan upeiden kallioiden ja merimaisemien lisäksi liikunnan iloa ja leikin riemua.

-  Meripuisto on upea kokonaisuus, jonka historia on edustavasti näkyvissä. Puistokokonaisuus on luonnonarvoiltaan erittäin monipuolinen, varsinkin kasvillisuuden ja linnuston osalta.

”Green Flag -tunnuksen saaminen luo runsaasti etuja viheralueelle: kohde – esimerkiksi puisto – saa auditoinnista eväitä kehittää toimintaa puiston käyttäjien ja matkailijoiden näkökulmista, esimerkiksi opastusta, palveluita ja toiminnallista sisältöä. Se parantaa viheralueiden arvostusta sekä edistää puiston osapuolien yhteistyötä entisestään.”

Green Flag huomioi viheralueen käyttäjät, ympäristön ja toimintastrategian

Englannissa vuonna 1996 perustettu tunnus ylläpitää mainettaan standardijärjestelmänä erinomaisesti ylläpidetyille puistoille ja viheralueille. Järjestelmä arvioi viheralueiden hoitoa, käyttäjien osallistumismahdollisuuksia, kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja sekä ilmastonmuutosta ennakoivia toimenpiteitä puistoalueella 27 kohtaa sisältävän kriteeristön avulla.

Vuonna 2019 kansainvälisesti voittaneita puistoja on ennätysmäärä. Yhteensä 2096 puistoa ja viheraluetta, 14 maassa, 4 eri maanosassa. Suurin osa palkituista viheralueista sijaitsee Isossa-Britanniassa, jonka lisäksi hanke on levinnyt Belgiaan, Ruotsiin, Meksikoon, Espanjaan, Saksaan, Turkkiin, Arabiemiraatteihin, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Suomeen.

Suomessa Hämeen ammattikorkeakoulun, HAMK, rakennettu ympäristö on toiminut kansainvälisessä yhteistyössä GFA-asioissa jo vuodesta 2015. Heikki Peltoniemi ja Sari Suomalainen ovat tutustuneet GFA-järjestelmään Isossa-Britanniassa ja tuoneet osaamista Suomeen.

Vuonna 2019 Viherympäristöliitto ry solmi sopimuksen Keep Britain Tidy -organisaation kanssa. Viherympäristöliitto hallinnoi ja kehittää Green Flag -hanketta Suomessa. Tavoitteena on kehittää palkinnosta koko viheralan ja suomalaisten tuntema tunnus.

Lisätiedot:

Seppo Närhi, pääsihteeri, puh. 0400 419 085, Viherympäristöliitto ry, seppo.narhi@vyl.fi

Essi Mäkinen, GFA-koordinaattori, puh. 040 7499 331, Viherympäristöliitto ry, essi.makinen@vyl.fi

Green Flag Award -hanke Suomessa: https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/green-flag-award/

Green Flag Award website: http://www.greenflagaward.org.uk/

Elokarnevaaleja vietetään Mäntyharjun torilla perjantaina 30.8. klo 15-19. Tapahtuman avaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Pekkanen, joka myös juontaa koko tapahtuman.

Elokarnevaalien ohjelmassa on myös leikkimielinen maalaustapahtuma, jonka huutokauppatuotto käytetään lasten ja nuorten taideretkeen. Taiteilijoiksi ovat lupautunut mm. Jukka Ollikainen, Osmo Pöntinen, Tarja Olli ja Juho Sihvonen. He maalaavat esiintymislavalla klo 15-16.30, valmiit taideteokset huutokaupataan klo 17.30. Huutokauppaan odotetaan ja toivotaan runsasta osanottoa, sillä syntyvät taideteokset ovat varmasti uniikkeja ja joidenkin taiteilijoiden kohdalla jopa ainutkertaisia. Samalla mahdollistetaan nuorten taideretken toteutuminen.

Esiintyjistä estradille pääse ensimmäisenä kello 15.15 Jokeri Pokeri Box eli taikuri Simo Aalto yhdessä avustajavaimonsa Kirstin kanssa. Heidän tarjoilemansa taikashow kiinnostaa varmasti niin lapsia kuin aikuisiakin. Jokeri Pokeri Box esiintyy vielä toisen kerran uudella setillä viiden jälkeen.

Jokeri Pokeri Boxin jälkeen lavan ottavat haltuun Zäpämmät. Zäpämmät on kahden naisen duo, jonka luonteessa on vähän kainoa kesätyttöä kuin myös rohkeaa naista. Marjo soittimenaan suomalainen kantele ja Pauliinan käsissä ja jaloissa kaikenlaiset ääntä tuottavat instrumentit vievät kuulijat kauniiden ja rosoisten laulujen äärelle. Zäpämmät esiintyvät klo 16 alkaen.

Paikallinen lauluyhtye Nooni pääsee lavalle klo 18. Nooni johdattelee yleisön nauttimaan naiskuoron kauniista soinnista ja päättää Elokarnevaalien ohjelmaosuuden muun muassa Mårtensonin, Kärjen ja Sarmannon säveliin.

Tapahtuman ajan torilla on myös muun muassa sesongin herkkuja lähituottajilta, koululuokkien myyntikojut sekä tuote-edustajia.

Lisätietoja:

Eija Kling
markkinointipäällikkö/Mäsek Oy
eija.kling@mantyharju.fi
Puh. 040 774 1902

Syyskuussa on jälleen mahdollista osallistua maailman suurimpaan valokuvauskilpailuun kuvaamalla eri puolilla Suomea sijaitsevia kulttuuriympäristöjä, historiallisia rakennuksia tai arkeologisia kohteita. Kilpailu järjestetään Suomessa jo kolmatta kertaa. Tavoitteena on innostaa mukaan mahdollisimman laaja joukko ihmisiä ja tehdä kulttuuriperintöä näkyväksi ja tunnetuksi.

Tänä vuonna hiljennytään kuvaamaan teemalla Pyhä paikka. Kuvan kohteena voi olla esimerkiksi muinainen uhripaikka tai arkkitehtonisesti häikäisevä uskonnollinen rakennus. Aihetta voi myös tulkita haluamallaan tavalla.

Kuvattavista kohteista on koottu listaukset Wikipediaan. Myös muita kohteita voi kuvata. Lisäksi kilpailuun voi osallistua jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia sarjassa Kadonneet paikat ja rakennukset. Kilpailun verkkosivuilla opastetaan kännykkäsovelluksen käyttämisessä.

Kilpailun yhteydessä järjestetään useita tapahtumia

• Wikimediaan tallennettua saamelaista kuvaperintöä kuvaillaan uudelleen Kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlan markkinoilla Sevettijärvellä 24.8. Kts. ohjelma

• Työpaja Valokuvataiteen museossa Helsingissä 5.9. jatkaa ja avaa teemaa. Työpajan jälkeen järjestetään jälleenvalokuvausretki Salmisaaren teollisuusalueen ympäristössä. Lisätietoja

• Helsingin Vallisaareen suunnataan valokuvaamaan 14.9.

Kilpailuun osallistutaan tallentamalla kuvat kilpailun nettisivujen kautta 1.–30.9.2019. Kuva saa olla otettu aikaisemminkin. Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailun järjestävät Suomessa Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto yhteistyössä Ajapaikin ja Valokuvataiteen museon kanssa.

Tarkemmat ohjeet löytyvät Wiki Loves Monuments -kilpailun verkkosivuilta.

Kuvattavat kohteet Wikipediassa.

Kuvattavat kohteet kartalla ja kännykässä.

Jälleenvalokuvaus

Ajapaik-kännykkäsovellus jälleenvalokuvaukseen.

Kuvia vuoden 2018 kilpailusta

Suomen kilpailun voittaja vuonna 2018: Vaajakosken vanha vesivoimalaitos. Kuvaaja Teuvo Salmenjoki

Suomen kilpailun finalistit 2018

Kansainvälisen kilpailun voittajat 2018

Lisätietoja

Susanna Ånäs, Wikimedia Suomi ry, susanna.anas@wikimedia.fi +358 40 557 8039

Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi +358 295 33 6251

Wikimedia Suomi ry

Museovirasto

Ajapaik

Valokuvataiteen museo

PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalon mielestä joka kesä toistuva keskustelu talkootyöstä ei ole festivaalien järjestäjienkään etu. Siksi olisi hyvä istua neuvottelupöytään. Työ- ja sosiaalioikeuden dosentin, OTT Jaana Paanetojan toteaa juuri julkaistussa artikkelissa, että talkootyö-nimikkeen käyttö saattaa peittää työsuhteen.

Kuluneenakin kesänä on käyty keskustelua erilaisten festivaalien talkootöiksi kutsutuista tehtävistä. Talkoolaisten asemaa on kuitenkin käsitelty pitkälti verotuksen ja verohallinnon tulkintojen kautta: ovatko esimerkiksi ilmaiset festivaaliliput ja ylläpito verotettavaa tuloa.

Festivaaleja järjestetään Suomessa hyvin erilaisilla pohjilla. On yhdistyksiä, joissa yhteiseen asiaan sitoutuneet ihmiset järjestävät talkoilla festivaaleja.  Ongelmallisena voi pitää erityisesti yritysmuotoista liiketoimintaa, jossa paikka paikoin tehdään erittäin hyvää tulosta ja iso osa työvoimasta on paikalla talkoostatuksella.

”Olennainen kysymys on kuitenkin se, voidaanko näitä kaikkia tehtäviä aidosti pitää talkootöinä vai ovatko ne työsuhteita”, PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo toteaa.

Aito talkootyö on nimittäin työtä, jossa ei synny työsuhdetta eikä työhön osallistuva saa näin työntekijälle kuuluvaa suojaa. Aidossa talkootyössä ei ole työnantajaa eikä näin ollen myöskään tahoa, jolla olisi esimerkiksi vakuuttamisvelvollisuus työtapaturmien varalta.

”Aidossa talkootyössä on oltava kysymys työstä, jossa työsuhteelta vaadittavat, laissa säädetyt tunnusmerkit eivät täyty”, OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja sanoo.

Hän on tutkinut laajasti nykypäivän talkootyötä työoikeuden kannalta ja kirjoittanut sen pohjalta tänään Edilexissä julkaistun artikkelin. Paanetojan mukaan perinteisen talkootyön käyttöala näyttää laajentuneen viime vuosina aiempaa laajemmalle, ja työ on saanut uusia piirteitä.

Paanetoja kiinnittää Edilex-artikkelissaan huomiota siihen, että niin alustataloudessa kuin nykypäivän talkootyössäkin näkyy pyrkimys mieltää tai rakentaa työtä koskeva oikeussuhde muuksi kuin työsuhteeksi. Hän muistuttaa, että sopimuksilla tai mielikuvilla ei asiaa kuitenkaan ratkaista:

”Ratkaisu oikeussuhteen luonteesta tehdään arvioimalla työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä tosiasiallisissa työnteko-olosuhteissa”, Paanetoja muistuttaa artikkelissa. PAM on pyytänyt häneltä aiemmin asiantuntija-arviota talkootyöstä.

PAMin Ylitalo luonnehtii ammattimaisesti toteutettuja festivaaleja tärkeiksi, sillä ne tekevät Suomesta mielenkiintoisen ja mukavan maan niin matkailijoille kuin omallekin väelle.

”Meidän mielestämme toimintaa olisi hyvä kehittää kaikkien osapuolten kannalta kestävältä pohjalta. Työnantajavastuiden kiertäminen on riski myös yrityksille eikä jokakesäinen talkookeskustelu palvele niitäkään”, Ylitalo arvioi.

PAM esitti työnantajaliitto MaRalle ja sen jäseninä oleville alan yrityksille neuvottelua talkootyöstä jo tälle kesälle. Liikkeellelähtö kuitenkin myöhästyi.

”Koska seuraava festivaalikesä on käsillä nopeammin kuin uskommekaan, ehdotammekin, että aloittaisimme alan toimijoiden kanssa keskustelut nyt hyvissä ajoin siitä, miten kesäisten festivaalien työvoimatarve tyydytetään niin, että se kestää tarkastelun myös työlainsäädännön näkökulmasta”, Ylitalo ehdottaa.

 Artikkelin Edilexissä löydät täältä.

Lisätietoja:

PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo 050 588 1170

Hennalan sotavankileiri oli Suomen suurimpia, ja siellä kärsi pahimmillaan yli 10 000 punavankia. Uutuuskirja Hennalan helvetti tarkastelee karuissa oloissa toimineen kasvatusosaston toimintaa.

Lahden Hennala on yksi sisällissotamme tunnetuimmista kuolemanleireistä. Vankileirin epäinhimillisistä oloista ja laittomista teloituksista tiedetään viimeaikaisten tutkimusten ansiosta jo paljon, mutta leirin muu toiminta on tähän saakka jäänyt katveeseen. Tuija Wetterstrandin uutuuskirja Hennalan helvetti tarkastelee Hennalan vankileirihelvettiä kasvatusosaston työn kautta. ”Jäljittäessäni Hennalassa vankina olleen isoenoni vaiheita törmäsin punakaartilaisten muistelmissa mainintoihin kirjastosta, soittokunnasta, kuorosta sekä muusta virkistys­ ja valistustoiminnasta. Halusin selvittää, mitkä olivat kasvatusosaston työntekijöiden motiivit ja minkälaisia vaikutuksia heidän työllään oli,” Wetterstrand summaa.

Hennalan ensimmäinen kasvatusjohtaja Yrjö Alanen aloitti työnsä 4. kesäkuuta 1918, pian kenttäoikeuksien ja pikateloitusten jälkeen. Hennalassa oli tuolloin vielä lähes 11 000 vankia. Sotavankilaitoksen kasvatusosasto pyrki tarjoamaan henkistä huoltoa ja virkistystoimintaa nälän, lian, ahtauden ja tautien vaivaamille punavangeille. Monet kasvatusosaston työmenetelmistä olivat nykynäkökulmasta varsin moderneja, kuten vankien kanssa käydyt ryhmä- ja yksityiskeskustelut, musiikin käyttö terapiamuotona, yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen lehtikirjoitusten avulla sekä kasvatustyöntekijöiden jalkautuminen vankien kotipaikkakunnille rauhoittelemaan tulehtunutta ilmapiiriä.

”Kasvatustyöntekijät joutuivat kasvotusten vankien kauhean kohtalon kanssa ja katsomaan usein kuolemanhätää silmästä silmään. He eivät olleet vartijoita, jotka pahimmillaan toimivat omien oikkujensa mukaan julmasti vankeja kohtaan. Kasvatustyöntekijöiden työhön kuului vankien kohtaaminen vertaisenaan ja heidän kuuntelemisensa. – – Heitä kannusti työhönsä vahva sosiaalinen omatunto ja lähetyskutsumus.”

”Olisiko pitänyt – tai voinut – tehdä enemmän? Vaikea kysymys, johon vastaaminen ei ole helppoa. Ainakin Lahden ensimmäinen kasvatusjohtaja Yrjö Alanen teki kaikkensa vaikuttaakseen päättäjiin niin, että sotavankileirit olisi suljettu. Häntä vain ei kuunneltu, koska viha ja kostonhimo velloivat vahvoina ja toisaalta jo perustettua rakennelmaa ei haluttu lähteä purkamaan. – – Kasvatusosaston työntekijät toimivat sotavankileireissä täysin toivottomassa tilanteessa kesällä 1918. Yhtä työntekijää kohden oli tuhansia vankeja.”

Kasvatusosaston työntekijöiden vilpitön yritys kohentaa vankien oloja epäonnistui kuitenkin pahasti, kun rankaisumieliala etenkin korkeammassa johdossa oli liian kova.

FM Tuija Wetterstrand on arkeologi, historioitsija ja tietokirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat mm. Suomen kalliomaalaukset (SKS 2013, yhdessä Jukka Parkkisen kanssa) sekä Punaisten panssarijuna 1918 (Into, 2017). Myös Wetterstrandin isoeno oli vankina Hennalassa.

”Isoenoni Anton selvisi Hennalan helvetistä luultavasti pitkälti sen vuoksi, että hän sai ruokapaketteja kotoaan Asikkalan Vesivehmaalta, josta pääsi käymään päiväseltään Hennalaan. Helppoa se ei ollut. Suvun kesken elää edelleen tarina, jossa ruokapakettia veljelleen vievä isoäitini Ida sai hevoskärrykyydin ison talon isännältä matkalla Hollolan Paimelan laivarantaan, mistä pääsee vuoroaluksella Vesijärven satamaradan laiturille ja siitä paikallisjunalla Lahteen. Isännän kuullessa millä matkalla isoäitini oli, hän heitti Idan kärryiltään ja kirosi punikit alimpaan helvettiin.”

Media on lämpimästi tervetullut teoksen julkistamistilaisuuteen Hennalan kasarmialueen kupeessa sijaitsevaan Sotilaslääketieteen museoon (Helsingintie 199 B, Lahti) lauantaina 31.8. klo 16 alkaen. Tilaisuudessa on hernekeittotarjoilu. Lisätiedot: https://www.facebook.com/events/2361756604065587/.

Tilaa arvostelukappale:
arvostelukappaleet@finlit.fi
Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
viestintä- ja markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

Tuija Wetterstrand
Hennalan helvetti
ISBN 978-951-858-086-0
SKS 2019
Sisällysluettelo

Tervetuloa Critical Tide -näyttelyn lehdistötilaisuuteen torstaina 5.9. kello 11.00. Tilaisuudessa voit tavata näyttelyn kansainvälisistä muotoilijoista ja tutkijoista muodostuvan kuraattoritiimin sekä näyttelyssä mukana olevia muotoilijoita. Mahdollisuus haastatteluille kello 12.00–12.30 tai ennalta sovittuun aikaan. Tilaisuudessa tarjolla kevyt lounas.

Ennakkoilmoittautumiset, ruokarajoitteet ja lisätiedot: minni.soverila@designmuseum.fi RSVP 2.9. mennessä.

Critical Tide haastaa tarttumaan meriluonnon kriisiin

Syyskuun 6. päivä Designmuseon Galleriassa avautuva Critical Tide -näyttely esittelee erilaisia projekteja ja teoksia, jotka pyrkivät osaltaan parantamaan merten tilaa ja muuttamaan ihmisten asenteita meriämme kohtaan. Critical Tide houkuttelee kävijät osallistumaan, oppimaan ja heittäytymään muiden merilajien asemaan.

- Ciritcal Tide pyrkii tieteen ja muotoilun keinoin kasvattamaan empatiaa merta ja sen eliöstöä kohtaan. Näyttelytyöryhmä uskoo, että empatian ja samastumisen avulla voidaan vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja toimintaan. Toisen asemaan asettuminen on myös tärkeä muotoilun työkalu, toteaa Designmuseon intendentti Suvi Saloniemi.

Näyttelyn takana on kansainvälinen joukko moniammatillisia tekijöitä: muotoilija ja Aalto-yliopiston professori Julia Lohmann, muotoilija, sukellusohjaaja ja tutkija Pirjo Haikola, muotoilija, kuraattori ja tutkija Gillian Russell sekä graafinen suunnittelija ja kuvittaja Gero Grundmann. Mukana lehdistötilaisuudessa ovat myös muotoilijat Pete Fung ja Samein Shamsher sekä professori Andrew Merrie, joiden projektit ovat osana Critical Tide -näyttelyä.

Tutustu näyttelyssä nähtäviin projekteihin täältä
Näyttelyyn liittyvät tapahtumat löydät täältä

Kuva: Julia Lohmannin merileväveistos Oki Naganode / Noortje Knulst                                                                              

Turun Kaupunginteatterin näyttelijäkunta vahvistui elokuussa kolmella uudella näyttelijällä. He kaikki, Pihla Maalismaa, Pauliina Saarinen ja Aaro Wichmann, ovat mukana 13.9. ensi-iltansa saavassa Amélie-musikaalissa.

Pihla Maalismaa teki viime syksynä Ihmiset, paikat ja esineet -draaman kehutun päärooliin Turun Kaupunginteatterissa. Maalismaa on hiljattain nähty myös television puolella komediasarjassa Härölä, ja loppuvuodesta tulossa on elokuva Täydellinen joulu. Teatterikorkeasta vuonna 2016 valmistunut ja Suomen Kansallisteatterissa kiinnityksellä esiintynyt Maalismaa on aina tähdännyt näyttelijäksi. Muutto Helsingistä Turkuun merkitsee hänelle uusia työkavereita ja monipuolisia rooleja: "On hyvä haaste tehdä teatteria isossa talossa, tykkään työskennellä erilaisten tekstien kanssa. Ja ihmisten kanssa! Ei voi olla parempaa tapaa ansaita elantonsa, kuin valmistaa esityksiä yhdessä", leikkimieliseksi, itseironiseksi ja tarkaksi näyttelijäksi itseään luonnehtiva Maalismaa innostuu.

Pauliina Saarinen on puolestaan tuttu Turun Kaupunginteatterin musikaaliyleisölle, sillä hän on esiintynyt musikaaleissa Jekyll & Hyde (2013), Tamara (2015), Rock of Ages (2016), Viimeinen laiva (2017) ja Varissuo (2018), jossa hän esitti yksinhuoltajaäiti Ilonan roolin. Vahvaääninen Saarinen tekee teatterin ohella myös laulukeikkoja. Musikaalirooliensa jatkeeksi Saarinen odottaa pääsevänsä työstämään rooleja puhedraamoissa: ”Musikaaleissa musiikkiosuuksiin lukitaan nopeasti lopputulos, jota kohti pyritään, ja tunnistan toimivani näin myös roolia rakentaessa. Nyt haluankin oppia rauhoittamaan roolityötä ja antamaan itselleni luvan siihen, että kaiken ei tarvitse olla ratkaistuna alusta asti", unelma-ammatissaan työskentelevä Saarinen vakuuttaa.

Aaro Wichmann nähdään Turun Kaupunginteatterissa ensimmäistä kertaa. Monipuolisen näyttelijän viimeisimpiin rooleihin kuuluvat Janne Helsingin Kaupunginteatterin Myrskyluodon Maijassa (2018) ja Rochester Åbo Svenska Teaterin Jane Eyressä (2018). Näyttelijä hänestä tuli vahingossa. Wichmann oli kiinnostunut elokuvaamisesta ja päätyi kuvauskeikan kautta osaksi Teatteri Rujon porukkaa. "Ensimmäisessä roolissani ammattiteatterissa vastanäyttelijöinä olivat Seela Sella ja Leea Klemola. Siitä se lähti, pian hainkin jo Teatterikorkeaan, vaikka olin aiemmin haaveillut urasta arkkitehtina. Nykyisessä ammatissani parasta on luova hysteria, vaikka välillä työn vaatima jatkuva heittäytyminen ottaa koville", itseään välillä vähän liiankin analyyttiseksi kuvaileva Wichmann kertoo.

Kiinnityksen vauhdikas startti Amélie-musikaalin parissa on lähentänyt yhdessä viihtyvää kolmikkoa. Kaikki odottavat innolla sitä, että valmis Amélie pääsee hurmaamaan yleisönsä. "Siitä tulee huikea! Tykkään siitä, että musiikki ei ole erillisiä numeroita dialogin päätteeksi, vaan Améliessa se soljuu läpi kohtausten. Etenkin meidän kahvilan naisten esittämästä biisistä tulee ihanan ilotteleva", Maalismaa nauraa.

Kuva: Pauliina Saarinen, Pihla Maalismaa, Aaro Wichmann. Kuvaaja Emmi Kantonen.

Haastattelut ja lisätiedot:

Emmi Kantonen

Verkko- ja viestintäkoordinaattori

Turun Kaupunginteatteri

+358 50 400 2766

emmi.kantonen@turku.fi

Torstaina 29.8. klo 14.00 -20.00 messujen ovet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille. Koululaiset tutustuvat messutarjontaan koulupäivänsä aikana torstaina tai perjantaina 29. – 30.8. Vapaa pääsy.

Lasten ja nuorten harrastemessut järjestetään kolmatta kertaa Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa 29.–30.8.2019. Kuutisenkymmentä näytteilleasettajaa on esittelemässä lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia mukavan tekemisen kautta. Paikalle odotetaan lähes 12 000 kävijää.  

Mukana on laaja kirjo lahtelaisia nuoriso- ja kulttuuriyhdistyksiä, liikunta- ja urheiluseuroja ja muita toimijoita. Harrastusvaihtoehtoja pääsee kokeilemaan käytännössä ja näytteilleasettajat ovat keksineet kaikenlaista mukavaa kävijöiden iloksi.  

Esiintymislavalla nähdään taidokkaita esiintyjiä ja liikuntaharrastuksista pääsee kokeilemaan niin joukkue- kuin yksilölajeja. Messujen yhteydessä on myös 6.- ja 7-luokkalaisille lahtelaisnuorille suunnatut Helsingin poliisisoittokunnan ja Hämeen poliisin yhteistyössä toteuttamat ”Pidä huolta” -valistuskonsertit.  

Lähes 9000 lahtelaista 1.-7.-luokkalaista tutustuu messutarjontaan koulupäivänsä aikana torstaina tai perjantaina 29. – 30.8. klo 8.30–14.00.  

Torstaina 29.8. klo 14.00 -20.00 messujen ovet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille. Tällöin paikalle voi tulla myös pienempien lasten kanssa perhekunnittain tai jo aamulla käyneet lapset uudestaan ajan kanssa tai vaikka teinit kavereineen. Myös naapurikunnista Lahdessa harrastamassa käyvät ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.  

Messut ovat maksuttomat niin kävijöille kuin näytteilleasettajillekin. Messuilla ei ole myytäviä tuotteita. Tapahtuma järjestetään nyt kolmannen kerran ja sen tuottaa Lahden kaupunki.  

Lisätietoja messuista
https://www.facebook.com/lahden.harrastemessut 
Lahden kaupunki 
Inkeri Määttä, tapahtumapäällikkö, inkeri.maatta@lahti.fi, 044 416 3890 
Daniel Suopelto, kulttuurituottaja, daniel.suopelto@lahti.fi, 044 417 0005 
koulujen osallistuminen,Susanna Koponen, kulttuuriohjelman koordinaattori, 050 398 5775

Lappeenrannan museot tarjoaa Lappeenrannan kaupungin 370-v. juhlavuoden kunniaksi ohjelmaa niin Linnoituksessa kuin kaupungin keskustassa, Kulttuuritila Nuijamiehessä. Ohjelmatarjontaa on elo-syyskuun vaihteelle tarjolla runsaasti ja museoilla on avoimet ovet Linnoituksessa 6.-7. syyskuuta. Voit aloittaa juhlinnan torstaina 29.8. aamulla kaupungin Avointen ovien päivänä joogaamalla Lappeenrannan taidemuseolla. Lauantaina 31.8. voit käydä kuuntelemassa kirjailija, Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttisen kokemuksia hänen vuodestaan Siperiassa. Sunnuntaina 1.9. kannattaa käydä katsomassa Lappeenrannassa kuvattu Punahousut-elokuva vuodelta 1939. Perjantaina 6.9. on loistava tilaisuus tutustua ennakkoon uuteen syksymmällä avautuvaan Lappeenrannan kuvista koostuvaan valokuvanäyttelyyn Kulttuuritila Nuijamiehen luennolla.

Kaikki tapahtumat ovat ilmaisia.

To 29.8. klo 8 – 9 ja 9 – 10 Lempeä jooga Lappeenrannan taidemuseolla.
Tuo mukana oma joogamatto ja saavu 5 minuuttia ennen joogan alkua. (Päivän aikana muuten museoihin normaali sisäänpääsymaksu.)

La 31.8. klo 13.00 Jussi Konttinen kertoo Pohjois-Siperian Jakutiassa viettämästään vuodesta Etelä-Karjalan museolla.

Su 1.9. klo 17.00elokuva Punahousut Kulttuuritila Nuijamiehessä. Ohjaus Ilmari Unho. Pääosissa Helena Kara ja Kullervo Kalske.

Pe 6.9. Museoperjantai.
Vapaa sisäänpääsy Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon.

Pe 6.9. klo 17.30 luento Kulttuuritila Nuijamiehessä tulevan näyttelyn Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii. Kuvia muistojen Lappeenrannasta 1950-luvulta lähtien kuva-aineistosta. Luennon pitää amanuenssi Miikka Kurri.

La 7.9. Linnoituksen Valot.
Linnoituksen museoihin vapaa pääsy. Päivän aikana ohjelmassa mm. Linnoituksen luonto- ja kulttuuripolku sekä Ratsuväkimuseon rakennushistoriakierroksia.

• 11.00 ja 12.00 Rakennustutkija Sini Saarilahti kertoo Ratsuväkimuseon rakennushistoriasta (kesto n. 50 min.).
• 13.00 ja 15.00 Projektitutkija Jani Loijas kertoo Ratsuväkimuseon näyttelystä (kesto 1h).
• Luonto- ja kulttuuripolku klo 14.00. Lähtö Komendantin talon edestä (Kristiinankatu 9). (kesto n. 70 min.)

Lisätietoja:  amanuenssi Hanna Lommi, hanna.lommi@lappeenranta.fi, 040 563 7618

Lahden sivistysjohtaja esittää, että perustetaan Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden kaupunginteatteri Oy, johon kaupunginteatterin toiminta ja henkilöstö siirtyvät liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Samassa yhteydessä nykymuotoinen kaupunginteatterin taseyksikkö lakkautettaisiin.

Esitystä käsitellään liikunta- ja kulttuurilautakunnan kokouksessa 29.8.2019 ja kaupunginhallituksessa 30.9.2019. Teatterin mahdollisesta yhtiöittämisestä 1.1.2021 alkaen päättää valtuusto kokouksessaan 7.10.2019.  

Yhtiöittämisesitystä perustellaan sillä, että sen avulla teatteri pitkällä tähtäyksellä saavuttaa parhaat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset.
- Teatterin tehtävänä on jatkossakin tuottaa korkeatasoista ja monipuolista teatteritarjontaa, toteaa Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvist.  

Yhtiö saa rahoituksensa valtionosuuksista, kaupungin myöntämästä toiminta-avustuksesta, investointiavustuksesta ja vuokra-avustuksesta, lipputuloista sekä muista liiketoiminnan tuloista. Esityksen mukaan yhtiölle tulee lisäksi myöntää riittävä omapääoma pääomalainana yhtiön perustamisvaiheessa toiminnan käynnistämiseksi sekä riittävä käyttöpääoma.  

Granqvist kertoo, että yhtiön omistajaohjaus ja tavoitteiden asettaminen kuuluisivat sivistyksen palvelualueelle ja liikunta- ja kulttuurilautakunnalle.  

Osakeyhtiömallin vahvuuksina teatteri pitää toiminnan ketteryyttä ja itsenäisempää asemaa, mikä mahdollistaa nopeamman reagoinnin ja keskittymisen ydintoimintaan. Päätöksenteko on lähempänä ja mahdollisuus johdon vahvaan tukeen oman hallituksen kautta. Vahvuudeksi katsotaan myös, että valtionosuudet tulevat suoraan osakeyhtiölle. Haastetta tuovat muun muassa entistä suurempi paine ohjelmiston menestymiseen sekä aiemmin kaupunkiorganisaatiosta saatujen tukipalvelujen, verkostojen ja kehittämistoimintojen järjestäminen.  

Yhtiöittämistä on käsitelty teatterin henkilöstön sekä liikunta- ja kulttuurilautakunnan kanssa.  Tarkastelussa on huomioitu taloudelliset ja rahoitukselliset vaikutukset sekä vaikutukset henkilöstöön, johtamiseen ja toimintaprosesseihin mm. tuloksellisuuden parantamisen näkökulmasta. Osana Lahden kaupungin vuoden 2018 tasapainottamisohjelmaa on tehty yhtiöittämisselvitys, jonka laati Innomanni Oy.  

Lahden kaupunginteatterista  

Lahden kaupunginteatteri on kunnallinen ammattiteatteri, joka tällä hetkellä toimii Lahden kaupungin organisaatiossa taseyksikkönä liikunta- ja kulttuurilautakunnan alaisena vastuualueena.  Teatteri tuottaa vuosittain 6 – 8 omaa ensi-iltaa, joiden lisäksi on yhteistuotantoja sekä vierailuesityksiä. Katsojia teatterissa käy vuosittain noin 80.000.  

Teatterissa on henkilöstöä noin 120 henkilötyövuoden verran.  Oman henkilöstön lisäksi on vierailevia suunnittelijoita, ohjaajia ja näyttelijöitä tarpeen mukaan sekä vuokratyövoimaa lähinnä vahtimestari- ja aulapalveluissa.  Henkilöstömenot muodostavat noin 55 % teatterin menoista. Toiseksi suurin menoerä kohdistuu kiinteistöstä maksettavaan vuokraan.  

Vuoden 2019 talousarviossa teatterin saama valtionosuus on 2.265.922 euroa ja kaupungin avustus 4.521.078 euroa eli yhteensä 6.787.000 euroa. Sisäinen vuokra on talousarviossa 1.964.700 euroa. Teatterikiinteistön laajempi peruskorjaus on suunniteltu vuodelle 2027.  

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan kokouksen 29.8.2019 esityslista-asioita 

mm.
- Sivistyksen palvelualueen talousarvioesitys 2020 
- Lahden kaupunginteatteri Oy:n perustaminen 
- Launeen tekojää ja liikunta-alue, Hankesuunnitelma 
- Liikuntapalveluiden vuosiavustukset vuonna 2019, täydennetyt hakemukset 
- Sivistyksen palvelualueen seurantaraportti 1.1. - 30.6.2019 
Linkki esitysistaan KTweb  

Lisätiedot

Lahden kaupunki
sivistysjohtaja Tiina Granqvist, puh. 050 383 6574

Rotuaarin lavalla kuultiin ilmastonmuutosta pysäyttäviä ideoita perjantaina 23.8.2019. Toista kertaa järjestetyssä maailman pelastavan ideakisan finaalin voitti Piilometsän päiväkoti. Toiseksi tuli Juha Karjalaisen, Kaarlo J. Paloniemen ja Mikko Mäkisen vety-tiimi ja kolmanneksi perhe Raatikan katonmaalausidea. Ideakisan palkinnot (1000 e, 300 e, ja 100 e) tarjosi Osuuskauppa Arina. Ideakilpailun tarkoituksena on saada ihmisiä toimimaan ja keksimään ratkaisuja kaikilla tasoilla ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kilpailu oli osa Ilmastonmuutos ja maailmanrauha -symposiumia, jonka järjestivät Oulun juhlaviikot ja Ilmakitaransoiton MM-kisat.

Voittajat valitsi kolmihenkinen asiantuntijatuomaristo, johon kuuluivat yhteisön ja liiketoiminnan kehittäjä Niina Karvinen Business Kitcheniltä, ruoka-asiantuntija Kaisa Myllykangas ProAgrialta sekä Oulun kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen.

Päiväkoti Piilometsän lapset ja aikuiset oli kisassa mukana toista kertaa. Tänä vuonna piilometsäläiset ideoivat pelillistä ja koukuttavaa Ekoportaat-sovellusta, jolla voi lisätä ihmisten ympäristötietoisuutta sekä luonnonvarojen säästämiseen tähtääviä toimintatapoja. Sovelluksessa on helppoja vinkkejä, tehtäviä ja linkkejä sekä peli- ja tieto-osio.

Piilometsän ideoima sovellus sopisi varhaiskasvatukseen ja kouluihin, mutta myös aikuisille ja yrityksille ja yhteisöille. Sovelluksesta tulisi helppo, maksuton ja motivoiva. Sovellusta käyttämällä jokainen voi toteuttaa kestävää kehitystä omalla taitotasollaan, mutta se mahdollistaa etenemisen myös ylemmälle tasolle ja haasteellisempiin ympäristötekoihin. Yrityksille ja yhteisöille kannustavaa on nopeakäyttöisyys, siitä ei tule työllistäviä suunnitelmia ja raportointeja.

Piilometsä muistuttaa ideasuunnitelmassaan, että Oulu saisi idean toteuttamisesta positiivista mainetta ja tuotteen levitysmahdollisuudet ovat rajattomat. Yhteistyötä tarvitaan eri kumppaneiden kanssa, esimerkiksi peliala, korkeakoulut ja BusinessOulu.

Juha Karjalainen, Kaarlo J. Paloniemi ja Mikko Mäkinen ideoivat tuuli- ja vesivoimalla tuotetun energian välivarastointia vedyn avulla. Kolmikko totesi ideastaan, että hyötyjiä ovat kaikki, jotka ovat energiataloudessa jotenkin liikenteessä, ”jopa niin että aluksi todennäköisesti yrittävät torpata ja sitte ryöstää tämän”.

Erittäin käytännönläheistä ideointia tekivät Vilho ja Aino Raatikka yhdessä Minna Pahkamaa-Raatikan kanssa. Idea oli maalata kaikki mahdolliset katot valkeiksi heijastamaan auringon säteilyä pois. Ajatus oli lähtenyt kuvista, joissa jäätiköt sulavat ja aurinkoa heijastava lumi vähenee koko ajan.

Idean jatkokehittelyssä voitaisiin suunnitella valmiiksi vaaleita kattopeltejä ja muita pinnotteita. Ideoijat lupaavat jakaa ratkaisunsa koko maailmaan vapaasti, jotta saataisiin toimivia vaikutuksia aikaan.

Lisätietoa: tuottaja Uula Neitola, uula at oulunjuhlaviikot.fi, p. 040 732 4344 (Pia Alatorvinen, pia at oulunjuhlaviikot.fi, p. 044 723 2676 tai Hanna Ikonen, hanna at ilmakitara.fi, p. 044 700 1057).

Tiedote 24.8.2019
Vapaa heti julkaistavaksi

Seta jakoi tänään Turku Priden puistojuhlassa Asiallisen tiedon omena -tunnustuksen Pinkkipartio ry:lle. Tunnustuksen vastaanotti Setan puheenjohtaja Sakris Kupilalta ja hallituksen jäsen Petteri Keräseltä Pinkkipartion varapuheenjohtaja Käpy Tyrmi.

Asiallisen tiedon omena -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain taholle, joka on edistänyt seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen asemaa tai levittänyt asiallista tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Tunnustus on jaettu vuodesta 1991 saakka.

”Pinkkipartio ry on toiminut yhdenvertaisen harrastustoiminnan mahdollistamiseksi ja sen edistämiseksi yhden Suomen suurimman nuorisojärjestön sisällä. Pinkkipartion päämääränä on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat olla ja tulla mukaan partiotoimintaan avoimesti omana itsenään. Pinkkipartio on nostanut sateenkaari-ihmiset näkyviksi suomalaisessa partioliikkeessä”, Setan hallituksesta perustellaan.

Yhdistys on ollut näkyvästi mukana esimerkiksi suurissa partiotapahtumissa, kuten suurleireillä sekä pride-tapahtumissa. Lisäksi se on tarjonnut muille partiotoimijoille asiallista tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä partion sisällä esimerkiksi tapahtuma- ja leiritilojen järjestämisestä, jotta ne olisivat turvallisia myös sukupuolivähemmistöihin kuuluville.

”Pinkkipartio on vaikuttanut myös partion kansainvälisen toiminnan linjauksiin, jotta niissä huomioidaan sukupuolten moninaisuus. Toiminnallaan yhdistys on vaikuttanut myönteisesti siihen, että sateenkaari-ihmiset ovat tervetulleita mukaan partiotoimintaan. On arvokasta, että sateenkaari-ihmisten oma ääni kuuluu suuren nuorisojärjestön sisällä”, Setan hallitus kehuu.

”Partiossa vallitsee sellainen puhumisen tapa, että uskotaan partion olevan avointa kaikille, koska peruskirjaan on niin kirjattu. Näin ei kuitenkaan valitettavasti kaikkialla vielä ole, vaan monissa lippukunnissa yksittäisten johtajien asenteet vaikuttavat huomattavasti asenneilmapiiriin tai ajatellaan, että sateenkaari-ihmisiä ei ole meidän lippukunnassa, joten asiaa ei tarvitse ajatella”, kertoo Pinkkipartion puheenjohtaja Veera Hatakka.

”Olemmekin halunneet avata Suomen Partiolaisten sisällä avoimen keskustelun sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen liittyen. Haluamme, että lippukunnissa ja piireissä aidosti pohditaan, olemmeko valmiita ottamaan kaikki ihmiset vastaan tasa-arvoisina vai emme, ja millaisiin ulostuloihin partiossa ollaan valmiita sateenkaari-ihmisille turvallisen osallisuuden edistämiseksi.”

Hatakka kertoo vastaanoton olleen Partion sisällä hyvä. Toiminnan myötä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt on tehty näkyvämmiksi ja myös lippukunnissa ja piireissä on herätty ajattelemaan partiolaisten moninaisuutta monipuolisemmin. Yhdistystä on pyydetty paljon kouluttamaan ja heiltä on kysytty näkemyksiä ohjelmien toteutukseen.

”Moni on sanonut, että tiedolle on tilausta ja teemme arvokasta työtä. Suomen Partiolaisten toimintasuunnitelmaan on tänä vuonna kirjattu, että sateenkaaripartiolaisten ryhmään kuulumisen haasteisiin tartutaan. Viime vuonna Suomen Partiolaiset lähti tukemaan Translaki-kampanjaa. Uskomme, että meidän toiminnalla on ollut tässä iso vaikutus”, Hatakka sanoo.

Seta nuhtelee SLEY:n

Asiallisen tiedon omenan jakamisen lisäksi Seta nuhtelee Kunniarotta-tunnustuksella tahoa, joka on toiminnallaan ylläpitänyt seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää tai muuten vaikeuttanut seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämää.

Vuoden 2019 Kunniarotta-tunnustus myönnetään Suomen luterilaiselle evankeliumiyhdistykselle SLEY:lle. SLEY julkaisi 2018 nuorille suunnatun Kutsuvat sitä rakkaudeksi -oppaan. Kauttaaltaan hetero-, sukupuoli- ja perhenormatiivinen teos ylläpitää ja vahvistaa ennakkoluuloja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia kohtaan. Teos korostaa nuoren ”oikeutta” elää hetero- ja sukupuolinormatiivisen Raamatun tulkinnan mukaisesti. Käytännössä opas kehottaa sateenkaarinuoria kieltämään oman identiteettinsä. Viesti itsensä kieltämisestä ja Raamatun mukaisesta oikeanlaisesta elämästä on kääritty ymmärtävään ja lempeään sävyyn.

”Teos on omiaan vahingoittamaan jo ennestään erityisen haavoittuvassa asemassa olemassa olevia sateenkaarinuoria. Se asettaa myös eriarvoiseen asemaan uskonnollisissa yhteisöissä elävät sateenkaarinuoret, jotka ovat alttiimpia kokemaan moniperusteista syrjintää. SLEY:n julkaisu jättää kertomatta, että yhä useampi sateenkaari-ihminen voi nykyään sovittaa yhteen oman uskonnollisuuden ja sateenkaarevan identiteettinsä ilman itsensä kieltämistä. Teoksen viesti sateenkaarinuorille on täysin vastuuton ja jopa hengenvaarallinen”, Setan hallitus perustelee.

Aiempien vuosien tunnustusten saajat Wikipediassa. Setan nuorisotoimikunta nimeää vuosittain myös Vuoden sateenkaarinuoren. Vuoden 2019 sateenkaarinuoreksi nimettiin elokuun alussa 14-vuotias Mesi Kissaniitty.

Lisätietoa:

Veera Hatakka
Pinkkipartion puheenjohtaja
veera.hatakka@gmail.com 

Sakris Kupila
Setan puheenjohtaja
sakris.kupila@seta.fi
p. +358 50 329 9891

Kuvat vapaasti median käytettävissä: Pinkkipartio Helsinki Pride -marssilla 2019. Kuvaaja Veera Hatakka.