Kansallismuseo jatkaa Vankilan kävijäkokemuksen uudistamista avaten kesällä 2020 audiovisuaalisin ja digitaalisin esityskeinoin henkiin herätetyn uuden Vankilan.

Vuonna 1871 Hämeenlinnaan valmistunut Suomen ensimmäinen sellivankila avautuu 2. toukokuuta Vankila-museona. Vankilassa tuomiotaan ovat kärsineet monet historian tunnetut rikollishahmot, kuten murhamies Matti Haapoja ja puukkojunkkarit Isoo-Antti ja Rannanjärvi. Linnan naisvangeista tunnetuimpia olivat runoilija Elvi Sinervo ja unisaarnaaja Maria Åkerblom. Vankeinhoito päättyi vuonna 1993 ja rakennus entisöitiin Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämäksi museoksi 1997. Nyt Suomen kansallismuseo avaa kohteen nimellä Vankila.

Synkkä vankilarakennus tarjoaa erinomaiset puitteet tapahtumille, keskusteluille ja yksityistilaisuuksille. Kesän aikana Vankilassa järjestetään lukuisia tapahtumia. Toukokuussa siellä koetaan jo loppuunvarattu seikkailullinen pakohuonekokemus, kun Pako Vankilasta tuo 40 joukkuetta selviytymään ulos Vankilan sellien uumenista. Kesäkuussa ohjelmassa on erikoiskierroksia, heinäkuussa lasten seikkailukierroksia sekä rikosmysteerien ratkomista. Vankila on mukana myös Hämeenlinnan Taiteiden yössä.

Kansallismuseo jatkaa Vankilan näyttelyn ja kävijäkokemuksen uudistamista tavoitteena nostaa esille todellisuudessa vankilan kokeneiden – niin vankien, vartijoiden kuin muidenkin vankilaan liittyvien – muistoja ja tarinoita. Vankilan käsikirjoitustiimissä on mukana muun muassa kirjailija, vankikarkuri Jan Jalutsi.

Lehdistökuvat

Lisätietoja medialle
Vankilan uudistus: Projektipäällikkö Hanna Forssell, hanna.forssell@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6475
Tapahtumat: Yleisötyökoordinaattori Joni-Pekka Karjalainen, joni.karjalainen@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6154

VANKILA
Kustaa III:n katu 8, 13100 Hämeenlinna
p. 0295 33 6932
Avoinna 2.5.‒31.5.2019 ma‒pe klo 10‒16, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 11‒16.
1.6.‒31.8.2019 ma‒su klo 10‒17. Suljettu juhannusaattona 21.6.
www.kansallismuseo.fi

Uudistunut Kuka kuvasi? -palvelu on 50 vuotta täyttävän Suomen valokuvataiteen museon juhlavuoden lahja suomalaisille.

Suomen valokuvataiteen museo on ylläpitänyt vuodesta 2013 suosittua Kuka kuvasi? -verkkopalvelua, josta voi hakea tietoa ennen 1950-lukua kuvaustyönsä aloittaneista, Suomessa toimineista valokuvaajista ja alan harrastajista. Uudistetussa palvelussa haettavana ovat 3000 valokuvaajan ohella yli 1000 Suomessa toimineen kuvaamon tai valokuvausalan liikkeen tiedot.

Kuka kuvasi? on Valokuvataiteen museon eniten käytetty verkkopalvelu, jota muut museot, arkistot ja sukututkijat arvostavat. Vanhojen valokuvaamoiden tiedot voivat olla suureksi avuksi esimerkiksi vanhojen perhevalokuvien ja visiittikorttien ajoittamisessa.

Verkkopalvelu perustuu museon perustyönään ylläpitämään tietokantaan, ja se karttuu jatkuvasti. Kuvaamoita voi hakea palvelussa esimerkiksi nimellä, paikkakunnittain tai toiminta-ajan mukaan. Palvelussa on runsaasti yksityiskohtaista tietoa suurimpien ja hyvin tunnettujen liikkeiden historiasta ja kuvauskäytännöistä. Palvelun kautta on myös mahdollista lähettää museolle omat tietonsa ennen 1950-lukua aloittaneista valokuvaajista ja valokuvaamoista.

50 vuotta täyttävä Suomen valokuvataiteen museo on valokuvan valtakunnallinen erikoismuseo, joka palvelee muita kuva-arkistoja, tutkijoita ja kansalaisia valokuvaa koskevissa kysymyksissä.

http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/

Lisätietoja:

Elina Heikka
museonjohtaja
09 6866 3613
050 527 8885 
elina.heikka@fmp.fi

Lappeenrannan museot viettävät talviaikana Museoperjantaita joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ja silloin on vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon.

Museoperjantaina 3.5.2019 on avoinna Etelä-Karjalan museo (Kristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus). Poikkeuksellisesti Lappeenrannan taidemuseo on suljettuna näyttelyvaihdon vuoksi.

Etelä-Karjalan museolla on esillä kaksi näyttelyä. Vaihtuvana näyttelynä on Pyhän koiran niemi. Siperian alkuperäiskansojen tarinoita ja kulttuuria Hansi - Mansiasta. Hanti- Mansian Luonnon ja ihmisen museon kanssa toteutettu näyttely esittelee suomalais - ugrilaisen hanti-kansan muinaisia taruja ja kulttuuria. Kansantieteellisessä näyttelyssä tutustutaan hanteihin ja heidän esineistöönsä, kulttuuriinsa ja kiehtoviin taruihin ihmisen, eläinten ja luonnon yhteydestä.

Perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Sekä Etelä-Karjalan museossa on klo 13 – 15 vertaisihmettelijät paikalla. Heidän kanssaan voi jakaa näyttelykokemusta heti tuoreeltaan.

Museoperjantaina 3.5. julkaistaan myös Etelä-Karjalan museon kulttuurihistoriallisista kokoelmista kertova kirja Menneisyyden kaihoa ja merkityksiä - Kirjoituksia Etelä-Karjalan museon kokoelmista. Runsaasti kuvitettu kirja avaa näköaloja Etelä-Karjalan museon kokoelmiin. Eteläkarjalaisesta menneisyydestä kertovia kokoelmaesineitä tarkastellaan kirjassa laajempien ilmiöiden osana.

Kirjan teksteistä ja toimituksesta on vastannut Reija Eeva. Etelä-Karjalan museon esinekokoelmia kirjaa varten ovat kuvanneet Tuomas Nokelainen ja Seppo Pelkonen. Kirjan graafisen ilmeen on suunnitellut Päivi Veijalainen Mainostoimisto Huhtikuusta.

Kirjaa myydään perjantaista 3.5. lähtien Etelä-Karjalan museossa ja Lappeenrannan taidemuseossa hintaan 35€.

 Etelä-Karjalan museo ovat avoinna klo 11 – 17. Tervetuloa museoon!

lisätietoja Museoperjantaista saa amanuenssi Hanna Lommilta hanna.lommi@lappeenranta.fi tai kirjasta intendentti Reija Eevalta reija.eeva@lappeenranta.fi

Käsin ja sydämin avaa uusia näkökulmia elämään jatkosodan rintamalla. Rintamapuhdetyöt ovat vähän tutkittu aihe, jonka upeasti kuvitettu teos tuo nyt lukijoiden saataville. Kirja luo aiemmin hyödyntämättömään arkistoaineistoon ja mittavaan yksityiskokoelmaan pohjautuen autenttista ajankuvaa jatkosodan vuosilta rintamalla olleiden silmin. 

Jatkosodassa syntyneet rintamapuhdetyöt ovat monelle tuttuja ja tunnistettavia: suomalaiskodeista löytyy vieläkin alumiinisia puukontuppia, tuohisia rasioita tai tykinhylsyistä tehtyjä maljakoita. Laadukkaimmillaan sodan ajan puhdetyöt yltävät taidekäsityön tasolle.

Tästä kartoittamattomasta käsityöperinteestä sotahistoriakeräilijä, tietokirjailija ja tutkija Olli Kleemolan, arkeologi ja folkloristi Riku Kauhasen sekä valokuvaaja Aake Kinnusen teos muodostaa ainutlaatuisen kokonaiskuvan. 

Puhdetyöt kertovat sodan historiasta nimenomaan sen kokeneiden kautta. Puhdetöiden teko nähtiin ”tervehenkisenä” ajankuluna, ja se osoittautui asemasotavaiheen aikana yhdeksi tärkeimmistä joukkojen mielialaa ylläpitäneistä tekijöistä. Puolustusvoimat näki puhdetyöinnostuksen keinona helpottaa jatkosodan kotirintaman työvälinepulaa, ja sodanjohto päättikin ryhtyä tukemaan puhdetyöharrastusta. Aiemmin pienkäsitöitä oli tehty Suomessa lähinnä sisällissodan jälkeen sotavankileireillä. Jatkosodan rauhallisessa asemasotavaiheessa puhdetyöinnostus rintamalla kasvoi ajoittain jopa teollisuusmittoihin. 

Käsin ja sydämin kartoittaa niin puhdetöiden historiaa, tekijöitä kuin käsitöihin käytettyjä materiaaleja ja työkaluja. Kokonaisuutta täydentää runsas kuvitus puhdetöiden teosta sekä tasokkaat kuvat nykypäivään säilyneistä esineistä. 

Olli Kleemola, Riku Kauhanen ja Aake Kinnunen

Käsin ja sydämin

ISBN 978-951-23-6414-5

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: Tiina Laaksonen, tiina.laaksonen@karisto.fi, 040 456 4984

Rovaniemeläinen kuvataiteilija Leila Lipiäinen tekee esinelähtöisiä teoksia grafiikan lisäksi. Hän löytää outoja ja kiehtovia muotoja sekä inspiroivia materiaaleja olemassa olevista esineistä. Hän muokkaa löydettyjä, muuttaa niitä, yhdistää yllättäviä ja arvottomiakin esineitä toisiinsa ja saa näin aikaan jotain uutta. Muodot, materiaalit, merkitykset ja käsitteet herättävät hänen kiinnostuksensa.


Galleria Lovisan toukokuun näyttely koostuu pienistä esineinstallaatioista, joissa voi nähdä tuttuja ja arkisia esineitä. Mukana on teoksia useista eri kokonaisuuksista, kuten Lukupiiri, Seinäesineitä, Nimipäivät, Valaistuneet, H-, Risku- ja Kukka -sarjoista.

Lipiäisen kolmiulotteisia esinekoosteita ja installaatioita on nähty useissa yksityis-, ryhmä- ja yhteisnäyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomailla vuodesta 1988 lähtien. Hän on Lapin taiteilijaseuran, Tornion kuvataideseuran, MUU ry.:n ja Suomen taidegraafikkojen jäsen.


Taiteiden tiedekunnan
toukokuun taiteilija Galleria Lovisassa
Leila Lipiäinen:
SEINÄESINEITÄ
2.5.–1.6.2019
Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma–pe 7.30–20, la 8–16

Lisätietoja näyttelystä ja Galleria Lovisasta:
Näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen, leila.lipiainen(at)ulapland.fi

Lapin yliopiston Galleria Lovisassa esitellään taiteiden tiedekunnan alumnien, henkilökunnan ja opiskelijoiden joukosta valittujen kuukauden taiteilijoiden teoksia. Näyttelytila sijaitsee kahvila Meidän Lovisan yhteydessä.


Kuvat:
1. Leila Lipiäinen: Valaistunut I. 2017. Kuva: Marko Junttila
2. Leila Lipiäinen: Valaistunut II. 2017. Kuva: Marko Junttila
3. Leila Lipiäinen: Hauras. 2018. Kuva: Leila Lipiäinen
4. Leila Lipiäinen: Lukupiiri -teossarjasta Matka ja Vaalea. 2011. Kuva: Arto Liiti
5. Leila Lipiäinen: Rosa -teossarjasta Nimipäivät. 2014–2015. Kuva: Leila Lipiäinen



LY / TTK / LP

Kansallinen veteraanipäivä on lauantaina 27.4. ja tämän vuoden teemana on On aika muistaa – Det är dags att minnas. Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään kutsuvierastilaisuutena Kuopion Musiikkikeskuksessa. Veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987. Ensimmäistä veteraanipäivää vietettiin vuonna 1987 Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Vuoden 2019 alussa sotiemme veteraaneja oli noin 10 000 ja keski-ikä heillä oli 94 vuotta.

Lahden Ristinkirkolla tapahtumat alkavat kunnianosoituksin sankarihaudoilla kello 9.30. Nuoren puheen pitää Lahden nuorisovaltuuston jäsen Siiri Kankainen. Esiintymässä ovat Lahden Veteraanisoittokunta ja Lahden Mieskuoro. Tilaisuuden juontaa Lahden Sotaveteraanit ry:n kunniapuheenjohtaja Juhani Honkaniemi.

Tilaisuus jatkuu kello 10.00 veteraanipäivän kirkkotilaisuudella. Lahden kaupungin puheenvuoron tulee pitämään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau.
Messussa saarnasta ja liturgiasta vastaa Keski-Lahden Seurakunnan pappi Jukka Immeli. Messun jälkeen on tarjolla kirkkokahvit.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt SVR M I kunniamerkit veteraaneille, jotka eivät vielä ole saaneet kyseistä valtiollista huomionosoitusta. Asianomaisille lähetettiin kutsut jakotilaisuuteen, joka pidettiin kutsuvierastilaisuutena perjantaina 26.4. Lahden Upseerikerholla.

Lahden Nastolassa kansallisena veteraanipäivänä järjestetään kunniakäynti kello 9.30 kunnantalon edustalla Nastolasta 1939–1945 maata puolustamaan lähteneiden muistokivellä. Tämän jälkeen siirrytään kulkueena lippulinnan jäljessä sankarihautausmaalle, jossa seppeleen lasku sankarimuistomerkille kello 9.45. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu ja huomionosoitukset Nastolan kunnantalolla. Tasavallan presidentin myöntämiä SVR M I kunniamerkkejä jaetaan yhdelle nastolalaiselle sotaveteraanille. Lisäksi jaetaan kuusi veteraanien ansioristiä.

Lisätietoja:
Lahden kaupunki
kulttuuriasiainpäällikkö
Matti Karhos
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

Kiitos kirjasta -mitali myönnetään vuonna 2019 Satu Vasantolalle teoksesta En palaa koskaan takaisin, luulen.

Palkinto jaetaan lauantaina 27.4.2019 klo 14.00 Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Palkintolautakunnan perustelut:

Satu Vasantolan romaani En palaa koskaan takaisin, luulen on voimakas sukutarina rakkaudesta, vihasta, lähtemisestä ja palaamisesta. Se osoittaa hienosti, kuinka menneisyys elää meissä jokaisessa ja kuinka eri tavalla me katsomme samaa maailmaa.

Kirja kertoo erään pohjalaisen suvun tarinan iloineen ja suruineen. Eritoten suvun matriarkka Martta on hieno hahmo, joka ei katkeroidu kohtaamistaan ongelmista, vaan viisastuu entisestään. Vaikka elämä murjoo, sisulla mennään eteenpäin ja perheestä pidetään huolta parhaalla mahdollisella tavalla.

Tarina liikkuu hallitusti eri ajoissa ja paikoissa. Niin Irakista tulleella Fatimalla kuin Suomessa eläneillä Martalla, Johannalla ja Susannalla on hyvin samanlaisia kokemuksia naisina, vaikka lähtömaat ovatkin erilaiset. Henkilöhahmot jäävät mieleen niin, että lukemista on sulateltava, ennen kuin pystyy tarttumaan seuraavaan kirjaan.

Vasantolan ajankohtainen ja samalla ajaton aihe ja kerronta vakuuttavat ja ihastuttavat.
En palaa koskaan takaisin, luulen on erittäin taidokas ja hallittu esikoisromaani, jonka monikerroksinen tarina palkitsee lukijansa upeasti.

Kiitos kirjasta -palkinnon perustajat ja jakajat ovat Kirjakauppaliitto ry, Libro ry ja Suomen kirjastoseura ry. Ensimmäinen Kiitos kirjasta -palkinto jaettiin vuonna 1948. Palkinto on tunnustuspalkinto, joka käsittää mitalin ja kunniakirjan. Se luovutetaan kotimaiselle kirjailijalle, jonka edellisenä vuonna ilmestynyt suomen- tai ruotsinkielinen kaunokirjallisuuteen kuuluva teos on ollut erityisen virikkeitä antava.

Palkinnon tarkoituksena on edistää kirja-alan ammattilaisten omakohtaista kirjallisuuden arviointia ja osoittaa maamme kirjailijakunnalle, minkälaisia teoksia arvostavat lukijat, jotka työssään esittelevät kirjallisuutta.

Lisätietoa palkinnosta ja aiemmin palkitut: https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/kiitos-kirjasta-palkitut/

Kirjakauppaliitto ry
toimitusjohtaja Laura Karlsson
p.050 571 5511
laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi

Turun filharmoninen orkesteri jakaa vapaalippuja TFO telakalla! -festivaalin ilmaiskonsertteihin lauantaina 4.5. klo 11–13 Hansatorilla. Konsertit, joihin vapaalippuja jaetaan, ovat Suomalaisia suosikkisävelmiä ke 22.5. klo 18.00 Ruissalon telakan Lindblom-salissa sekä Barokenroll to 23.5. klo 20.45 Westin-salissa. Vapaalippuja jaetaan 2 kpl per asiakas ja per konsertti.

Suomalaisia suosikkisävelmiä -konsertissa kuullaan musiikkia muun muassa kotimaisilta säveltäjiltä Jean Sibelius, Toivo Kuula, Toivo Kärki ja Unto Mononen. Konsertin johtaa Erkki Lasonpalo ja laulusolistina nähdään Juhani Forsman. Turun filharmoninen orkesteri esiintyy sinfonietta-kokoonpanolla.

Barokenroll-konsertissa kuullaan Barokenroll-kvartetin genrerajat rikkovaa musiikillista ilotulitusta Beatlesista rockiin ja Abbasta Lordiin. Kvartetissa esiintyvät Juha-Pekka Vikman, viulu, Katariina Taipale, viulu, Ramona Wolin-Takala, alttoviulu sekä Eija Huhtala-Krapu, sello.

Lippujaosta mahdollisesti ylijääneet liput jaetaan ma 6.5. alkaen Kulttuurikauppa Ars Musicasta, Aninkaistenkatu 9, avoinna ma–pe klo 12–17.

Hansatorilta paikanpäältä on mahdollisuus ostaa lippuja myös muihin TFO telakalla! -festivaalin konsertteihin. Turun filharmonisen orkesterin viulistit Juha-Pekka Vikman ja Li Qi viihdyttävät yleisöä musiikkiesityksillä.

Kamarimusiikkisarja päättyy ranskalaisiin säveliin

Kevään viimeisessä kamarimusiikkikonsertissa nautitaan ranskalaisten säveltäjien taidonnäytteistä. Turun linnan konsertissa kuullaan Gabriel Faurén ilmeikäs jousikvartetto e-molli, Jacques Castérèden pirteä Concertino trumpetille, pasuunalle ja pianolle sekä Claude Debussyn tunnelmallinen ja musiikin iloa pulppuava pianotrio G-duuri. Syksyn kamarimusiikkisarja alkaa sunnuntaina 15.9. klo 15 Turun linnassa romantiikan ajan ohjelmistolla.

Ranskalainen iltapäivä Turun linnassa su 5.5.2019 klo 15.00. Juha-Pekka Vikman, viulu, Susanna Suorttanen, viulu, Sauli Kulmala, alttoviulu, Katja Kolehmainen, sello, Megumi Nakazawa, trumpetti, Anna-Maija Laiho-Ihekweazu, pasuuna, Anna Kulmala, piano. Fauré – Castérède – Debussy. Liput 25,50/20,50/9,50 €.

**

Åbo filharmoniska orkester delar ut fribiljetter till ÅFO på varvet! -festivalens gratiskonserter lördagen den 4.5 kl. 11–13 i Hansatorget. Fribiljetter delas ut till konserter Finländska favoritmelodier on 22.5 kl. 18.00 på Runsala varvets Lindblom-salen och Barokenroll to 23.5 kl. 20.45 på Westin-salen. Fribiljetter delas ut 2 per kund och per konsert.

Under konserten Finländska favoritmelodier får vi höra musik av bland annat de finländska kompositörerna Jean Sibelius, Toivo Kuula, Toivo Kärki och Unto Mononen. Konserten leds av Erkki Lasonpalo och som sångsolist står Juhani Forsman. Åbo filharmoniska orkester uppför med sinfoniettabesättning.

Under konserten Barokenroll hör vi musik från Beatles till rock och från Abba till Lordi. Musiker Juha-Pekka Vikman, violin, Katariina Taipale, violin, Ramona Wolin-Takala, viola samt Eija Huhtala-Krapu, cello, uppför i konserten.

Om det finns biljetter kvar, delas de ut från måndagen 6.5 i Ars Musica, Aningaisgatan 9, öppet må–fr kl. 12–17.

Det finns också en möjlighet att köpa biljetter till andra ÅFO på varvet -festivalens konserter på plats. ÅFO:s violinister Juha-Pekka Vikman och Li Qi bjuder på musikuppvisningar. 

Kammarmusikserie slutar med franska toner

Vårens sista kammarmusikkonsert bjuder på mästerverk av franska kompositörer. På konserten i Åbo slott får vi höra Gabriel Faurés stråkkvartett e-moll op. 121, Jacques Castérèdes Concertino för trumpet, trombon och piano och Claude Debussys pianotrio G-dur. Höstens kammarmusikserie inleder söndagen den 15.9 kl. 15 i Åbo slott.

Fransk eftermiddag i Åbo slott sö 5.5.2019 kl. 15.00. Juha-Pekka Vikman, violin, Susanna Suorttanen, violin, Sauli Kulmala, viola, Katja Kolehmainen, cello, Megumi Nakazawa, trumpet, Anna-Maija Laiho-Ihekweazu, trombon, Anna Kulmala, piano.  Fauré – Castérède – Debussy. Biljetter 25,50/20,50/9,50 €.

**

Lipunmyynti | Biljettförsäljning

Lippuja Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin myy Lippupiste, www.lippu.fi. Turussa lippuja voi ostaa myös Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta Turun konserttitalolta, avoinna ma–pe klo 12–17. Lippuja myydään myös ovella tuntia ennen tilaisuuden alkua, mikäli paikkoja on jäljellä. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Biljetter till Åbo filharmoniska orkesters konserter säljs via Lippupiste, www.lippu.fi. I Åbo kan man även köpa biljetter i Åbo kulturbutik Ars Musica i Åbo konserthus (Aningaisgatan 9), öppet må–fr kl. 12–17. Biljetter säljs också vid dörren en timme före evenemanget börjar om det finns platser kvar. Åbo konserthus, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt | Mera information och intervjuförfrågningar

Paula Kahtola
tiedottaja-markkinoija vt | informatör-marknadsförare tf
Turun filharmoninen orkesteri | Åbo filharmoniska orkester
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala | Åbo stads fritidssektor
Sibeliuksenkatu 2, FI-20100 Turku
+358 (0) 44 907 2091
paula.kahtola@turku.fi

facebook.com/turkuphilharmonic
@turku_philharmo
www.tfo.fi

Ystävällisenä kutsuna toimittajille ja kuvaajille

Uuden Iloisen Teatterin Herkkua kuin heinänteko -revyyn

• pressitilaisuus tiistaina 7.5. klo 12
• ensi-ilta torstaina 9.5. klo 20

Linnanmäen Peacock-teatterissa.

Tervetuloa jutuntekoon!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Tiina Siikasaari
markkinointipäällikkö
p. 045 125 1175
tiina@uit.fi

Paahtimopäivät tuo kolme pienpaahtimoa Lappeenrantaan 25.5.

Lappeenrannan ensimmäiset Paahtimopäivät järjestetään Lehmus Roasteryn paahtimokahvilassa Satamatie 6 lauantaina 25.5.

Paahtimopäivät on maksuton tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan pienkahvipaahtimoiden toimintaan. Ovet ovat avoinna yleisölle koko päivän.

Tapahtumassa on esillä kolme kahvipaahtimoa: paikallinen Lehmus Roastery, Kahiwa Coffee Roasters Lahdesta ja Inka Paahtimo Kouvolasta. Järjestämisestä vastaa kahvipalvelu Slurp.

Päivän aikana kävijät pääsevät tutustumaan kahvin paahtamiseen, maistelemaan ja vertailemaan erilaisia kahveja sekä kuulemaan paahtimoyrittäjien puheenvuoroja omasta suhteestaan kahviin. Paikalla on myös kansainvälinen vieras kertomassa ajankohtaisista kahvikuulumisista maailmalla.

Avoin tapahtuma kaikille kahvin ystäville

Tapahtuma on avoin kaikille hyvän kahvin ystäville eikä vaadi aiempaa tietämystä kahvista.

"Paahtimopäivien tarkoitus on levittää tietoa kahvista ja kulttuurista sen ympärillä. Kotimaiset pienpaahtimot paahtavat uskomattoman herkullisia ja usein yksittäiselle tilalle asti jäljitettäviä kahveja, mutta niistä on vain vähän tietoa saatavilla", kertoo Tero Rehula, kahvipalvelu Slurpin perustajäsen.

"Meille on tärkeää pitää tapahtumat maksuttomina ja helposti lähestyttävinä", hän jatkaa.

Yleensä Paahtimopäivillä on ollut esillä yksi paahtimo kerrallaan, mutta tällä kertaa tilat mahdollistavat kolmen paahtimon osallistumisen.

Paahtimopäiviä on järjestetty syksystä 2015 lähtien ja yksittäisiä tapahtumia on ollut jo lähes kymmenkunta. Aiemmin tapahtumat ovat suuntautuneet Helsingissä sijaitseviin pienpaahtimoihin.

"On kunnia järjestää ensimmäiset pääkaupunkiseudun ulkopuoliset Paahtimopäivät juuri Lappeenrannassa Lehmus Roasteryn tiloissa. Onhan sekä paahtimo että kahvila palkittu Suomen parhaina kategorioissaan", Tero Rehula summaa.

Kahvikulttuuri elää murrosta

Suomessa on jo reilusti yli 30 pienpaahtimoa, jotka keskittyvät poikkeuksellisen korkealaatuisten papujen paahtamiseen. Pienpaahtimoita yhdistää pyrkimys läpinäkyvyyteen kahvien alkuperässä. Sekoituskahvien sijaan korostetaan yksittäisiä kahvitiloja ja viljelijöitä.

Kymmenen vuotta sitten pienpaahtimoita ei ollut puoliakaan nykyisestä määrästä. Tarjonnan lisääntyminen on myös nostanut kysyntää, ja nykyään valikoituja pienpaahtimokahveja saa myös ruokakaupoista.

"Pienpaahtimokahvien hankkiminen on haastavaa, vaikka tarjontaa riittää. Slurpin tehtävä on ratkaista tämä ongelma. Toimitamme yli 20 pienpaahtimon kahveja vastapaahdettuina suoraan postiluukkuun. Tavoite on tuoda palveluun mukaan myös kansainvälisten huippupaahtimoiden kahveja", kertoo Tero Rehula Slurpilta.

Lisätietoja: Tero Rehula, Slurp, +358 40 843 2980, tero.rehula@slurp.coffee

Paahtimopäivien nettisivut: www.paahtimopaivat.fi

Tapahtuman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/events/2309459849310163/

Kuva: Lehmus Roasteryn paahtomestari Jussi Tyrisevä valvoo papujen laatua.

Läsrörelsen i skolan har evenemang i 40 skolor i Finland, sex evenemang görs på svenska.

Den 3 maj drar Tika Sevón och Eva Frantz ett evenemang för alla elever i åk 6 och 7 i Pargas. Eventet sker i Sarlinska skolan.

Där talar de om Frantz skräckbok i sanatoriemiljö för barnläsare, Hallonbacken. I Konceptet med läsevenemangen bygger på att en kändis talar om sin läsning och vilken plats den haft i hens barndom och liv, sedan samtalar hen med en författare. Kändisen är en läsande förebild som väcker läslusten hos eleverna och får dem att inse att läsning är en sak som angår också dem.

De skolor som blivit beviljade evenemang får också ett bokpaket med författarens böcker. I Pargas har skolorna fått Hallonbacken.

Lukuliike koulussa – Läsrörelsen i skolan är en fortsättning på Kultur- och undervisningsministeriets Läskunnighetsforum, som bestod av sakkunniga från olika organisationer verksamma inom läsningens och läskunnighetens område. Forumet publicerade hösten 2018 ett förslag för hur man kan utveckla arbetet för läsning och läskunnighet. Läsrörelsen utgår från det kunnande som finns på området och det värdefulla arbete som redan nu görs för att stöda läsningen.

På läsrörelsen webbplats finns tips för undervisningen. Utöver eventen ordnas det ca 200 författarbesök och verkstäder, tio besök och 15 verkstäder i svenskspråkiga skolor. Med anledning av Läsrörelsen i skolan utmanar vi skolorna att läsa högt i morgonsamlingar och på lektioner, att engagera andra skolor och hemmen att delta.

Läsrörelsen har sammaställt tips för hur man enkelt kan ordna lässtunder i skolor.

Vår målsättning är att alla elever vid läsårets slut har läst eller hört åtminstone en bok.

Taideasema Mäntyharjuun on valittu kuusi eteläsavolaista taitelijaa. Taideasema sisältää monipuolisen kierroksen Asemanlammen rannalla, jossa nähdään installaatioita, veistoksia, maalauksia, sarjakuvaa ja ääntä. Kari Kärkkäinen Juvalta toteuttaa teoksen Asemanlampeen. Juho Sihvonen Savonlinnasta tekee suurikokoisen sarjakuvateoksen. Anna Siiriäinen Hirvensalmelta kuvaa akryylilevylle tehdyissä maalauksissaan kohtaamisia ja hetkiä. Juha Lahtinen Pieksämäeltä tuo Asemalle Metsänjumala-veistoksen. Mikkeliläisen kuvanveistäjä Hanna Vahvaselän installaatio on "Vähän sinnepäin". Mäntyharjun Sisu-tiimin hullut professorit tekevät ääni-installaatiokokeilujaan Asemanlammen rannalla. Sisu-tiimin taakse kätkeytyy mäntyharjulainen taiteilijaparikunta Susanna Pälviä ja Siard Haantjes. 

Taideaseman juryssä ulkopuolista asiantuntemusta edustava jäsen taiteilija Krister Gråhn totesi valintaprosessista: 

- Taideasemaa tehdessä on käynyt selväksi, että tälle ja tämän kaltaisille tapahtumille on kysyntää. Ympäri maakuntaa saapuneet hakemukset osoittivat laadullaan myös sen, että nykytaidetapahtumille on potentiaalisia toteuttajia olemassa seudulla. Tämänkertaisten valintojen johtotähtenä oli tehdä saapuneista hakemuksista kokonaisuus, jossa teosten kirjo on riittävän laaja, mutta jossa teokset myös tukevat toisiaan. Kooste olisi voinut olla jotain aivan muutakin.

Kesäksi Mäntyharjun Asemanlammen ns. Reissutorin kompleksiin syntyy uusi katutaiteilija Maikki Rantalan maalaama muraali. Yhteisöteoksia on myös luvassa. Askeleen kenkätehtaan liimakellarien maastoon on tulossa mäntyharjulaisten lasten ja nuorten taidetta.  Mäntyharjun kunnantalon seinään syntyy yhteisöllinen virkkausteos, jonka ajatus syntyi kuntalaisideana kohentaa väliaikaisesti kunnantalon ajansaatossa saamia kolhuja.

Taideasema Mäntyharjun vahvana taustavaikuttajana on Etelä-Savon Säästöpankin kulttuurisäätiö, joka avasi erillishaun. Näin teosten toteuttaminen Asemanlammen ympäristöön tuli mahdolliseksi.

"Mäntyharjun rautatieaseman kautta kulkee tuhansia ihmisiä. Tämä on hieno avaus toivottaa tulijat tervetulleeksi Mäntyharjun kulttuurikuntaan; taidettahan ei koskaan voi olla liikaa", sanoo Juha Vallin, Etelä-Savon Säästöpankin kulttuurisäätiöstä.

- On hienoa, että Etelä-Savon Säästöpankin kulttuurisäätiö lähti mukaan tähän taideavaukseen ja samalla tuomaan tunnetuksi eteläsavolaista nykytaidetta. Mäntyharjun kunnan resursseilla ei olisi ollut mahdollista rahoittaa taiteilijoiden työskentelyä. Samalla säätiö juhlii myös kolmekymmentävuotista olemassaoloaan. Hieno keino juhlia, toteaa kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky.

Kuntataiteilija Mari Liimatainen näkee Taideaseman myös kulttuuripoliittisena avauksena, jolle Mäntyharjun kunnassa on toki jo perinteitä mm. Katajainen kansa -purkutalotaidetapahtuman myötä. Tällä kerralla taiteilijahaku haluttiin kohdentaa nimenomaan eteläsavolaisiin taiteilijoihin. Eteläsavolaisen kulttuurin edistäminen ja toimintaedellytysten kehittäminen on ennen kaikkea eteläsavolaisten asia.

Taideasema Mäntyharju avautuu 15.6. ja on koettavissa elokuun loppuun saakka. Alueelle on vapaa pääsy ja teostiedot tulevat mm. mobiiliopasteeseen sekä infopisteistä saatavaan paperikarttaan.

Taideaseman koordinoi Mäntyharjun kunnan kulttuuripalvelut.

Kuva: Mäntyharjun kunnan arkisto

Lisätiedot:

Anu Yli-Pyky
Kulttuurisihteeri
Mäntyharjun kunta
PL 76
52701 MÄNTYHARJU
Puh. 0400 797 944

anu.yli-pyky@mantyharju.fi
www.mantyharju.fi

Turun kuuluisa Posankka täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi taiteilija Alvar Gullichsenin suunnittelema Posankka on saanut kolme poikasta eri puolille Turkua. Pienoisposankat toivottavat Turkuun tulijat tervetulleiksi laivayhtiöiden terminaaleissa ja Turun lentoaseman tuloaulassa. Juhlavuoden kunniaksi Posankka on saanut myös Turun kaupunkieläimen tittelin.

Taiteilija Alvar Gullichsenin suunnittelema Posankka ui Turkuun vappuna Aurajokea pitkin vuonna 1999. Sympaattinen kumiankan ja marsipaanipossun risteymä on tervehtinyt Helsingintien varrella turkulaisia ja Turkuun saapuvia jo 20 vuotta.

-Posankka on nyt hedelmällisessä iässä ja sen oli aika lisääntyä turkulaisia ja muita ilahduttamaan, sanoo taiteilija Alvar Gullichsen. Posankka sijaitsee Turun ylioppilaskylän alueella kylpylähotelli Caribian edessä. Se on 7,5 metriä pitkä, reilut neljä metriä leveä ja viisi metriä korkea. Patsas on valmistettu teräsvahvisteisesta lujitemuovista. Posankan tilasi Pro Cultura -säätiö osana Turun veistoskaupunkihanketta ja patsas on osa Turun museokeskuksen kokoelmia. Gullichsen on saanut idean Posankasta nähtyään Lontoossa Warner Brosin kaupassa suurikokoisia muovisia veistoksia Väiski Vemmelsäärestä ja muista piirroshahmoista.

Posankan ensimmäiset versiot ilmestyivät öljyvärimaalauksessa sekä Laika & The Cosmonautsien levynkannessa. Posankan valmisti muovialan yrittäjä Bjarne Ölander ja originaalin muovauksen teki virolainen kuvanveistäjä Matti Varik.

Pienet posankkapatsaat ovat noin 20 kilon painoisia ja noin metrin korkuisia täysin emonsa näköisiä patsaita. Ne on tehty lasikuidusta. Patsaat on sijoitettu jalustoille Silja Linen ja Viking Linen ja lentoaseman auloihin näkyville paikoille. Posankan tarinan kertoo kunkin patsaan juureen kiinnitetty kyltti.

Posankka on Turun kaupunkieläin

Juhlavuoden 2019 kunniaksi Posankka saa Turun virallisen kaupunkieläimen tittelin. Tämä tarkoittaa sitä, että Posankkaa pidetään esillä kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa tästä lähtien kyseisellä tittelillä.

Turun kaupunki on vuonna 1997 valinnut nimikkoeläimekseen uuttukyyhkyn, nimikkokasviksi tammen ja nimikkosieneksi kultarouskun. Ne kuvastavat kaupungin tyypillisiä ja merkityksellisiä lajeja. Valinnassa on ollut mukana silloinen Turun Ympäristösuojelutoimisto. Varsinais-Suomen maakunnalle on myös valittu nimikkoeläin, -kala ja -lintu. Ne ovat kettu, silakka ja naakka.

-Posankan nimittäminen Turun viralliseksi kaupunkieläimeksi ei uhkaa muita nimikkotittelin saaneita, vaan korostaa Posankan roolia kaupungin lemmikkinä. Kyyhky on Turun nimikkoeläin, Posankka on kaupunkieläin, selventää Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila.

Posankka taipuu myös koruiksi ja t-paitaan

Posankkaa juhlistetaan myös uudella tuotesarjalla, jonka toteutuksesta vastaa turkulainen Kristiina’s Product Design yhteistyössä Alvar Gullichsenin kanssa. Luvassa on muun muassa ekologisesti valmistettuja Posankka-aiheisia hopeakoruja, t-paitoja, kangaskasseja, lippiksiä, avaimenperiä ja leivonnaisia. Posankka on puhtaiden vesistöjen ystävä ja siksi osa tuotteiden voitosta lahjoitetaan Pidä Saaristo Siistinä ry:lle.

-Halusin luoda Posankalle oman tuotesarjan, koska se on hauska ja sympaattinen hahmo. Se myös soveltuu moneen käyttöön, sanoo Kristiina Winter.

Posankka-korut on tehty luonnonarvoja kunnioittavalla eco-act-menetelmällä, jonka on kehittänyt kultaseppä Tomi Hyvärinen isänsä, edesmenneen kuuluisan korutaiteilija Matti Hyvärisen kanssa. Kristiina Winterin suunnittelemia Posankka-tuotteita on myynnissä Posankan verkkosivuilla www.posankka.fi ja myös Turun kaupungin museokaupoissa.

Nimikilpailu aukeaa myös 29.4. 

Posankan kunniaksi Turun kaupunki järjestää myös pienoisposankkojen nimikilpailun Turun kaupungin Facebook-tilillä.

Lisätiedot:

Posankan suunnittelija, taiteilija Alvar Gullichsen, p. 0400 605 650
Posankka-tuotteiden kehittäjä Kristiina Winter, kristiinasproductdesign@gmail.com
Tallink Silja Oy, aluejohtaja Nina Honkaranta, p. 0400 441 505
Saara Malila, viestintäjohtaja, Turun kaupunki, p. 044 907 5710

The famous Pigduck (Posankka) of Turku is 20 years old this year. In honour of the anniversary, the Pigduck designed by the artist Alvar Gullichsen has got three little ones in Turku. The little pigducks welcome arrivals in the port terminals and in the arrivals hall of Turku Airport. The Pigduck has also received a title of the City Animal of Turku to mark the anniversary.

The Pigduck designed by the artist Alvar Gullichsen swam along the River Aura to Turku in 1999. The sympathetic hybrid of a rubber duck and a marzipan pig sitting next to Helsingintie road has been greeting the citizens of Turku and visitors coming to Turku for 20 years already.

-The Pigduck is now of fertile age and it was its time to breed little ones to delight the citizens of Turku and other people, says the artist Alvar Gullichsen.

The Pigduck is located in the area of Turku’s Student Village in front of Spa Hotel Caribia. It is 7.5 metres long, a good four metres wide and five metres high. The statue is constructed of reinforced plastic with steel support. The Pigduck was ordered by Pro Cultura Foundation as part of the sculpture city project of Turku and the statue belongs to the collections of the Museum Centre of Turku. Gullichsen had got the idea of Pigduck after having seen big plastic sculptures of Bugs Bunny and other cartoon characters in Warner Bros’s shop in London.

The first versions of the Pigduck were published in an oil painting on a record sleeve by Laika & The Cosmonauts. The Pigduck was created by the entrepreneur in plastics Bjarne Ölander, and the original was moulded by the Estonian sculptor Matti Varik.”

The small pigduck statues weigh about 20 kilogrammes and are about 1 metre high and look just like their mother. They are made of glass fibre. The statues are placed on pedestals in the halls of Silja Line, Viking Line and the airport. The story of the Pigduck is written on a plate attached to the base of each statue. 

The Pigduck is the City Animal of Turku

In honour of the anniversary year 2019 the Pigduck receives a title of the official City Animal of Turku. This means that the Pigduck is from now on presented with the title in question in the communications and marketing of the city.

In 1997 the City of Turku has chosen a stock dove as an official animal, an oak as an official plant and a weeping milkcap as an official mushroom. They illustrate the typical and important species of the city. The then Environmental Protection Office of Turku took part in selecting them. Southwest Finland has also an official animal, fish and bird. They are a fox, a Baltic herring and a jackdaw.

-Nominating the Pigduck as the official city animal of Turku does not threaten the others having the official titles but highlights the role of the Pigduck as a pet of the city. The dove is the official animal of Turku, the Pigduck is the city animal, clarifies Director of Communications of the City of Turku Saara Malila. 

The Pigduck in jewellery and T-shirts

The Pigduck is also celebrated with a new series of products created by Kristiina’s Product Design in Turku in cooperation with Alvar Gullichsen. The series includes, among others, ecologically made Pigduck-themed silver jewellery, T-shirts, textile bags, caps, key rings and pastry. The Pigduck is a friend of clean waterways and that is why part of the profit of the products is donated to the Keep the Archipelago Tidy Association.

-I wanted to create a series of products specially for the Pigduck because it is such an amusing and sympathetic figure. It is also suitable for versatile use, says Kristiina Winter.

The Pigduck jewellery is made with an eco-act method which respects natural values and has been developed by the goldsmith Tomi Hyvärinen and his father, the late famous jewellery artist Matti Hyvärinen.

The Pigduck products made by Kristiina Winter are on sale at the Pigduck website www.posankka.fi and also in the museum shops of the City of Turku. 

A name contest also opens on 29 April

In the honour of the Pigduck, the City of Turku also announces a contest for names for little pigducks on the Facebook page of the City of Turku.

Den berömda Posankan i Åbo fyller 20 år i år. Jubileumsåret till ära har Posankan, skapad av konstnären Alvar Gullichsen, fått tre småttingar runt om i Åbo. Småposankorna önskar resenärerna välkomna till Åbo på rederiernas terminaler och i ankomsthallen på Åbo flygplats. Jubileumsåret till ära har Posankan även utnämnts till Åbos stadsdjur.

Posankan är skapad av konstnären Alvar Gullichsen och konstverket simmade in i Åbo längs Aura å vid valborg 1999. Den sympatiska korsningen av en gummianka och en marsipangris har redan i 20 år vid Helsingforsvägen hälsat välkomna Åbobor och dem som anländer till Åbo.

–Posankan är nu i fertil ålder och det är dags för den att föröka sig och glädja Åbobor och alla andra, säger konstnären Alvar Gullichsen. Posankan ligger nära Studentbyn i Åbo utanför badhotellet Caribia. Den är 7,5 meter lång, cirka fyra meter bred och fem meter hög. Statyn är gjord av armerad plast med stålförstärkning. Pro Cultura-stiftelsen beställde Posankan som en del av miljöprojektet "Åbo, en europeisk skulpturstad” och statyn hör till Åbo museicentrals samlingar. Gullichsen fick idén till Posankan efter att han såg stora plaststatyer av Snurre Sprätt och andra figurer i Warner Bros butik i London.

De första versionerna av Posankan uppkom i en oljemålning samt på ett skivomslag till Laika & The Cosmonauts. Posankan är tillverkad av företagaren Bjarne Ölander och originalet utformades av den estländske skulptören Matti Varik.

De små posankastatyerna väger cirka 20 kg och är cirka en meter höga, exakta kopior av sin mor. De är gjorda av glasfiber. Statyerna är placerade på piedestaler i Silja Lines och Viking Lines terminaler samt flygplatsens aula på en synlig plats. En skylt i foten av varje staty berättar om Posankas historia. 

Posankan är Åbos stadsdjur

Jubileumsåret 2019 till ära blir Posankan det officiella stadsdjuret av Åbo. Detta innebär att Posankan kommer att vara framme i stadens kommunikation och marknadsföring med den ifrågavarande titeln.

Åbo stad har år 1997 valt skogsduvan till sitt signaturdjur, eken till sin signaturväxt och mandelriskan till sin signatursvamp. Dessa avspeglar de typiska och betydande arterna för staden. Dåvarande Åbo miljöskyddskontor var med i urvalsprocessen. Även Egentliga Finland har sina landskapsdjur, -fisk och fågel. De är räven, strömmingen och kajan.

–Posankas utnämning till Åbos officiella stadsdjur hotar inte de övriga ”titelbärarnas” status utan framhävar Posankas roll som stadens favorit. Duvan är Åbos signaturdjur, men Posankan är ett stadsdjur, förtydligar Åbo stads kommunikationsdirektör Saara Malila.

Posankan böjer sig även till smycken och t-skjortor

Posankan firas också med en ny produktserie, som verkställs av Åboföretaget Kristiina’s Product Design i samarbete med Alvar Gullichsen. Det blir bland annat ekologiskt tillverkade silversmycken, t-skjortor, tygkassar, lippisar, nyckelringar och bakverk med Posanka-tema. Posankan är en vän till rena vattenområden och därför doneras en del av intäkterna från produkterna till Håll Skärgården Ren rf.

–Jag ville skapa en egen produktserie åt Posankan, eftersom den är en så rolig och sympatisk figur. Den lämpar sig också väl till olika ändamål, säger Kristiina Winter.

Posanka-smycken är tillverkade med en eco-act-metod som respekterar naturvärden. Guldsmeden Tomi Hyvärinen har utvecklat metoden tillsammans med sin far, den redan avlidna, berömda smyckeskonstnären Matti Hyvärinen. Kristiina Winters Posanka-produkter säljs på Posankas egen webbsida www.posankka.fi och i Åbo stads museibutiker.

Namntävlingen öppnas den 29 april

Posankan till ära arrangerar Åbo stad en namntävling för de småposankorna på Åbo stads Facebook-sida.

Ytterligare information:

Designer av Posanka, konstnären Alvar Gullichsen, tfn 0400 605 650

Utvecklare av Posanka-produkter Kristiina Winter, kristiinasproductdesign@gmail.com

Tallink Silja Oy, regiondirektör Nina Honkaranta, tfn 0400 441 505

Saara Malila, kommunikationsdirektör, Åbo stad, tfn 044 907 5710

Lahden museoiden suositut päiväleirit saavat jatkoa tänäkin kesänä, kun kesälomalle voi suksia tai hypätä Hiihtomuseon Lomalatu -päiväleireillä. Alakouluikäisille tarkoitettuja päiväleirejä on aiemmin järjestetty Historiallisella museolla ja Radio- ja tv-museo Mastolassa.

Hiihtomuseon päiväleireillä on luvassa toimintaa niin museossa kuin lähiympäristössä. Päiväleirillä pääsee kurkistamaan hiihtolajien historiaan ja harjoittelemaan sekä kisailemaan museon toimintaosastolla ja lähimaastossa. Leirillä retkeillään Urheilukeskuksen metsissä, tutustutaan alueen muinaisjäännöksiin, kiivetään Suurmäen huipulle ja polskitaan maauimalassa. Lisäksi ohjelmassa on erilaisia pelejä, leikkejä, askarteluita ja tietenkin uusia kavereita sekä muuta hauskaa toimintaa museossa ja ulkona.

Kesäkuun toisella viikolla, 10.6.–14.6.2019, leireilemään pääsevät 7–9-vuotiaat ja seuraavalla viikolla, 17.6.–20.6.2019, 10–12-vuotiaat. Leiritoimintaa järjestetään klo 9-16 välisenä aikana. Leiripäivään kuuluu lounas ja välipala. Leirien hinnat ovat 48 € ja 38 €.

Päiväleirit toteutetaan aiempien vuosien tapaan yhteistyössä Lahden nuorisopalveluiden kanssa. Ohjaajina leirillä toimivat nuorisopalveluiden kokeneet nuorisonohjaajat.

Leireille voi ilmoittautua 6.5.2019 alkaen Lahden verkkokaupassa https://verkkokauppa.lahti.fi/fi/nuorisopalvelut

Lisätietoja:
Anna-Riikka Vaden puh. 050 3985 492 anna-riikka.vaden@lahti.fi
Ulla Aaltio puh. 050 398 5496 ulla.aaltio@lahti.fi

Suomipop Festivaalin ennakkotapahtuma rantautuu Ouluun 3.-4. toukokuuta, jolloin Kauppakeskus Valkeassa päästään jo etukäteen festaritunnelmaan. Luvassa on paljon tapahtumaan liittyvää aktiviteettia; lippuarvontaa ja -piilotuskilpailua, polkupyörän tuunausta, Suomipopittaja-kisan finaali ja Hovimuusikko Ilkan keikka. Varsinainen festivaali, joka järjestetään toista kertaa Oulun Kuusisaaressa 11.-13.7., tuo paikalle kotimaiset tähtiartistit muun muassa Lauri Tähkän, Chisun, Juha Tapion, SANNIn, Apulannan, Eput ja Vesalan. 

Kauppakeskus Valkean Suomipop Festivaalin ennakkotapahtumassa perjantaina 3.5. lavalle nousee Hovimuusikko Ilkka. Perjantaina ja lauantaina jaossa on 100 ensimmäiselle lipunostajalle kangaskassi.

Lisäksi lauantaina 4.5. kauppakeskuksen lavalla etsitään Oulun kovinta Suomipopittajaa. Ennakkokarsinta suoritettiin tapahtuman Facebookissa ja 10 finalistia pääsee perustelemaan Valkean lavalle, miksi juuri heidän kaveriporukkansa on paras Suomipopittaja ja ansaitsee kesän parhaimman festarielämyksen. Tuomaristo valitsee voittajaporukan lavahaastattelujen perusteella.

”Oulussa on aina osattu juhlia. Nyt on aika palkita siinä lajissa kunnostautunut porukka!”, iloitsee tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen. 

Lauantaina Special Bike tekee Valkean vieressä Tiernapoika-aukiolla pyörien pikahuoltoja ja samalla pisteellä voi tuunata itse pyörälle Suomipop-lookin. Oulun Kaupunkipyörät esittäytyvät lauantaina. Luvassa on myös runsaasti arvontoja sekä lippupiilotuskisa.

Erikoishintaiset liput myynnissä Kauppakeskus Valkean Suomipop Festivaalin pisteellä: 3 päivän peruslippuja on saatavissa 2 päivän hinnalla 119 euroa ja 3 päivän vip-lippua alehintaan 249 euroa (ovh. 279 euroa).

Esiintyjät:
TO 11.7.: Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Juha Tapio, Neljä Ruusua, J. Karjalainen, Ellips, Vesala, Pariisin Kevät
PE 12.7.: Anna Puu, Apulanta, Ismo Alanko, Elastinen, Teflon Brothers, Chisu, Roope Salminen & Koirat, Kolmas Nainen, Stereo
LA 13.7.: Lauri Tähkä, Laura Voutilainen, Antti Ketonen, Eppu Normaali, Bomfunk MC’s, Raskasta Suomipoppia, Ellinoora, Kaija Koo, SANNI 

Liput:
3pv 139e
3pv vip 279e
2 pv (pe-la) 119e
1 pv 79e
1 pv vip 139e

Lipunmyynti:
www.tiketti.fi ja www.lippu.fi

Ikäraja: K-18

www.suomipopfestivaali.fi
www.facebook.com/suomipopfestivaalioulu
@suomipopfestivaali
#suomipopkaupunki #suomipopoulu

Lisätiedot:
Nelonen Media Live Oy, tuotantopäällikkö (Oulu), Sarianna Matikainen, 045 129 2852, sarianna.matikainen@nelonenmedia.fi
Nelonen Media Live Oy, promoottori Timo Isomäki, timo.isomaki@promoter.fi
ProPromotion Oy, tiedottaja Taija Holm, 040 748 3435, taija@propromotion.fi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja tutkija Lena Näre keräsivät tarinoita työttömyydestä.

On kulunut yksi sukupolvi edellisestä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämästä Työttömän tarina -kirjoituskilpailusta, jolla kartoitettiin työttömäksi joutuneiden suomalaisten kokemuksia työttömyydestään lamavuonna 1993. Vuonna 2018 SKS keräsi jälleen suomalaisten kokemuksia työttömyydestä, työnhausta ja prekaarista työstä.

Lokakuussa 2018 päättynyt Työttömän tarina -kirjoituskilpailu tuotti laajan ja monipuolisen aineiston. 205 vastaajaa kirjoitti omakohtaisesti työttömäksi joutumisesta, työttömän arjesta ja työttömiin kohdistuvista aktivointitoimenpiteistä. Aineistoa kertyi kaikkiaan 1 103 sivua. Tekstien pituus vaihteli puolesta sivusta yli sataan sivuun. Kirjoitukset olivat korkealaatuisia, omakohtaisesti kirjoitettuja, koskettavia ja jotkin koomisiakin tarinoita työttömyydestä.

Kirjoitukset haastavat julkisessa puheessa viljellyn kuvan työttömistä. Suurin osa kirjoittajista kuvaa itseään ahkeraksi, tunnolliseksi, koulussa menestyneeksi ja myös työelämässä hyvin pärjänneeksi. Aineistossa on muutamia kertomuksia "elämäntapatyöttömyyttä" edustaneilta. Kirjoituskilpailuun osallistuneissa oli akateemisia pätkätyöläisiä enemmän kuin peruskoulupohjaisia kirjoittajia. Osa kirjoittajista kuvaa työttömyyden periytymistä aiemmilta sukupolvilta, osa muistelee 90-luvun lamaa. Monet kuvaavat, kuinka oma tai lähimmäisen työttömyys vaikuttaa lähimmäisiin, perheeseen ja lapsiin:

Jatkuva stressitila ja pelko lamaannuttavat sekä henkisesti että fyysisesti. Ei ole varaa huomata itsessä tapahtuvia hitaita muutoksia. Itsetunto, osaaminen ja usko murenevat hiljalleen. Köyhyys ja työttömyys ovat kuin aalto, joka tasaisesti kuluttaa ihmisyyden rosoista peruskalliota, aina vaan sileämmäksi, kunnes sillä ei ole enää suojaavaa pintarakennetta. Aalto hioo pois rakkautta ja jaksamista, vaikkei rahalla ja työllä saisi olla mitään tekemistä niiden kanssa.

Lähes poikkeuksetta työttömät kertovat kokevansa itsensä toisen luokan kansalaisiksi. Pahimmin työttömyyden pitkittyminen näyttää iskevän niihin, joilla on kotoa peritty vahva työeetos. Tällöin ristiriita koetun identiteetin ja ympäristön antaman leiman välillä on kohtuuttoman suuri ja kamppailu niin identiteetistä kuin työpaikan saamisestakin erityisen uuvuttavaa. Jotkut kirjoittajat esittävät perustuloa ratkaisuksi siihen, että työtön voisi saada haltuunsa energiat, jotka nyt valuvat identiteettikamppailuun ja sanktioiden väistelyyn.

Työttömän tarina -kirjoituskilpailun voittaja (1. sija) on Sari Hakala Kuopiosta. Muut rahapalkinnon saajat (sijat 2.–5.) ovat Nimimerkki Epäilevä Helsingistä, Sanneleena Lapinoja Helsingistä, Maria Nousiainen Hankasalmelta, Kukka-Maria Ahokas Vantaalta sekä Laura Kaselius Tampereelta.

Työttömän tarina -kirjoituskilpailun voittaneet kirjoitukset esitellään kootusti maanantaina 29.4.2019 klo 14–16 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa järjestettävässä seminaarissa (Hallituskatu 1, Helsinki). Seminaari on avoin yleisölle. Tervetuloa!

Palkintolautakuntaan kuuluivat presidentti Tarja Halonen (pj.), kirjailija Sirpa Kähkönen, emeritusprofessori Sakari Heikkinen, toimittaja Timo-Erkki Heino, apulaisprofessori Lena Näre ja arkistonjohtaja Outi Hupaniittu. Kirjoituskilpailun palkinnot lahjoitti Kalevi Sorsa -säätiö.

Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi
Lena Näre, lena.nare@helsinki.fi

Suomen Kellomuseo avaa korumuotoilun ja kultasepäntaitojen saloja laajassa korunäyttelyssä Näyttelykeskus WeeGeellä, Espoossa. Katsaus suomalaisten kultaseppien koulutukseen nostaa esille kädentaidot ja uudet sekä vanhat taitajat.

Kahdeksan kuukautta kestävä korunäyttely on tuotettu yhteistyössä Suomen Kellomuseon, Lahden ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Suomen Kultaseppien Liiton kanssa. Näyttely juhlistaa kultasepänalan koulutusta, jonka perinne jatkuu vielä tänäkin päivänä Lahden Muotoiluinstituutin korumuotoilun linjalla sekä Koulutuskeskus Salpauksen Kultasepän alan opinnoissa. Ensimmäinen näyttely aiheesta toteutettiin Sibeliustalolla Lahdessa syyskuussa 2018. Kellomuseon näyttely syventyy aiheeseen näyttävien korujen ja koulutuksen upean historian kautta sekä mielenkiintoisella oheisohjelmistolla.

Kultaseppäkoulun tarinan voidaan sanoa alkaneen yli sata vuotta sitten Pietarissa, kun Karl Fabergé palkkasi pajoilleen lahjakkaita suomalaisia kultaseppiä. Venäjän vallankumouksen aikaan kultasepät tulivat Suomeen ja toivat oppimansa taidot mukanaan. Kun Suomen Kultaseppien Liitto perusti Kultaseppäkoulun Helsinkiin vuonna 1938, olivat samat kultasepät mukana vaikuttamassa koulutuksen sisältöön. Näin heidän taitonsa ovat siirtyneet mestari-kisälli-periaatteella opettaja- ja opiskelijasukupolvelta toiselle ja ne näkyvät myös näyttelyyn osallistuvissa töissä.

Kultaseppäkoulu muutti Lahteen 1970-luvulla ja vuonna 1996 koulutus jakautui koru- ja esinemuotoilun ammattikorkeakouluopintoihin Muotoiluinstituutissa ja kultasepänalan toisen asteen koulutukseen Lahden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Vuonna 2006 jalometallin koulutusala siirtyi Koulutuskeskus Salpaukseen.  

Näyttelyyn osallistuu 26 Muotoiluinstituutin korumuotoilun opiskelijaa, jotka ovat kutsuneet näyttelyyn pareikseen Kultaseppäkoulun alumneja. Parit ovat valinneet yhteisen aiheen, josta kumpikin osapuoli on toteuttanut oman näkemyksensä koruteoksen muodossa. Näyttelykävijä pääsee tutustumaan mm. unien, jäätiköiden sulamisen, kivun, sattuman ja taikametsän saloihin korujen kautta.

Koulutuskeskus Salpauksesta näyttelyyn osallistuu 15 opiskelijaa. Heidän taidonnäytteensä ovat upeita emalointi- ja kaiverrustöitä, joiden taitajat alkavat käydä vähiin 2000-luvun Suomessa. Opiskelijat ovat kirjoittaneet tarinat korujensa synnystä.

Näyttelykoruissa voi nähdä korumaailman koko kirjon, perinteisistä kultasepäntaidonnäytteistä rajoja rikkoviin taidekoruihin, jotka venyttävät käsitystä siitä, mikä oikeastaan on koru. Näyttelyn lisäksi Suomen Kellomuseo järjestää yhteistyössä oppilaitosten kanssa tapahtumia ja opastuksia näyttelyyn.

Näyttely on auki 3.5.2019-5.1.2020 Suomen Kellomuseossa (Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, 02100 Espoo) www.kellomuseo.fi 

Kysy lisää

Tarja Sipponen, Koulutuskeskus Salpaus, tarja.sipponen@salpaus.fi

Laura Kokki, Suomen Kellomuseo, laura.kokki@kellomuseo.fi

Essi Pullinen, LAMK, essi.pullinen@lamk.fi

Kapellimestari Mikko Franckin kiinnostus Metropoliaa ja sen kyvykkäitä opiskelijoita kohtaan jatkuu edelleen. Kaksi vuotta sitten huhtikuussa hän teki merkittävän rahalahjoituksen klassisen laulukoulutuksen tukemiseksi; vuosi sitten keväällä hän vietti kokonaisen päivän Metropoliassa tutustumalla viiteen eri kampukseen ja 17 tutkinto-ohjelmaan. Tuolloin hän teki suuren lahjoituksen sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen parantamiseksi.

Samalla vierailulla kävi ilmi, ettei tällä maailman yhdellä johtavalla kapellimestarilla ollut omia taiteilijasivuja netissä. Kun hänen agenttinsa oli katsonut sellaisia nykypäivänä ehkä kuitenkin tarvittavan, Franck halusi antaa haasteen niiden tekemiseksi Metropolian graafisen suunnittelun opiskelijoille. Hän oli kuullut hyvää suunnittelutoimisto Valovirrasta, viestinnän tutkinto-ohjelman idearikkaista medianomi-opiskelijoista ja kannustavista opettajista.

Franckin toimeksianto opiskelijoillemme oli luoda hänen tarpeisiinsa sopiva verkkosivusto ja konsepti taiteilijan sosiaalisen median presenssiä varten. Franck toivoi konseptilta vuorovaikutteisuutta, rentoutta ja kapellimestarin toimenkuvasta kertomista perinteisen taiteilijasivuston sijaan.

Viestinnän lehtorit Jaakko Ruuttunen ja Lauri Huikuri ohjasivat liikkuvan grafiikan kolmannen vuoden opiskelijoiden projektikurssia. Kurssin aikana opiskelijat loivat konsepti- ja ulkoasuehdotuksia Franckin tulevien www-sivujen lähtökohdaksi. Näin pystyttiin kokoamaan suuri joukko luovia ideoita ja ratkaisuehdotuksia, joita maestron itse saapui arvioimaan.

”Olen vaikuttunut Metropolian mediaopiskelijoiden osaamisesta. Heillä tulisi siksi olla käytössään mahdollisimman hyvä laiteympäristö ja välineet, joilla toteuttaa lahjakkuuttaan ja luovia ideoitaan”, kapellimestari Franck totesi viime käyntinsä jälkeen. Siksi hän päätti tällä kertaa tukea visuaalista viestintää ja liikkuvan grafiikan opiskelua lahjoituksella, joka tullaan käyttämään uusien ja innovatiivisten sisältötekniikoiden tuotantovälineisiin.

Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Tuire Ranta-Meyer kiittää lämpimästi lahjoituksesta. ”Metropolia on iloinen ja ylpeä siitä, että Mikko Franck on nähnyt ammattikorkeakoulumme monialaisuuden voimavarana ja yhteiskuntaa uudistavien ratkaisujen mahdollistajana”, hän kertoo. ”Mikko haastaa, mutta samalla kannustaa opiskelijoita ylittämään itsensä. Tapa jolla hän on kohtaamisissa läsnä ja antaa opiskelijoille palautetta, on myönteisyydessään vertaansa vailla!” 

Lisätietoja

Tuire Ranta-Meyer
johtaja, yhteiskuntasuhteet
Metropolia Ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
p. 050 526 2002

Sirpa Rutanen
Metropolian Viestintäpalvelut
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
p. 040 716 2707

Lue lisää visuaalisen viestinnän opinnoista