Tampere-talon syksyn ohjelmistossa on luvassa muun muassa Brnon kansallisteatterin baletin ja Tampere Filharmonian esittämä Joutsenlampi sekä Bonnie Tylerin, Soile Isokosken ja Antti Siiralan konsertit. Nyt julkaistavien 11 uuden esityksen liput tulevat myyntiin tänään torstaina 25. huhtikuuta.

Brnon kansallisteatterin baletti ja Tampere Filharmonia tulkitsevat Tampere-talossa maailman suosituimman baletin Joutsenlammen neljässä esityksessä 8.–10. marraskuuta. Tampere Filharmoniaa johtaa tšekkiläiskapellimestari Robert Kružík. Pjotr Tšaikovskin lumoava musiikki ja teoksen sävykäs rakkaustarina ovat puhutelleet yleisöä maailmanlaajuisesti jo yli 140 vuoden ajan. Koko perheelle soveltuva klassikkobaletti on nähty Tampere-talon ja Tampere Filharmonian yhteistuotantona viimeksi vuonna 2010.

Joutsenlampi on keskeinen osa maineikkaan Brnon kansallisteatterin baletin ohjelmistoa. Teoksen koreografian on luonut Robert Strajner Marius Petipan ja Lev Ivanovin version pohjalta. Uudesta lavastuksesta vastaa englantilainen lavastaja Peter Horne ja puvustuksesta Roman Šolc. Tuotannon maailmanensi-ilta oli 19. helmikuuta 2019 Janáčekin Teatterissa Brnossa.

– Näimme tämän tuotannon Brnossa, ja sen herkkyys puri ihan välittömästi. On ihanaa päästä tarjoamaan tanssiyleisölle Brnon tanssijatähtien maailmanluokan tulkinta Joutsenlammesta oman sinfoniaorkesterimme kanssa, kertoo Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Tampere-talon klassisen ohjelmiston kohokohtina Soile Isokoski, Antti Siirala sekä Verdin Requiem-suurtuotanto

Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin sopraanoihin lukeutuva Soile Isokoski esittää 20. syyskuuta Pienessä salissa muun muassa Wagnerin, Kilpisen ja Duparcin lauluja pianisti Ilkka Paanasen säestyksellä. Leedsin pianokilpailun ja Wienin Beethoven-kilpailun voittanut huippupianisti Antti Siirala soittaa puolestaan Schubertia ja Rahmaninovia harvinaisella Suomen keikallaan 23. marraskuuta.

Syyskaudella on luvassa myös viulistitähti Iidamari Ahosen ja pianisti Naoko Shibayama-Aarnion yhteiskonsertti 22. syyskuuta sekä pianisti Ville Hautakankaan 12 kantaesitystä pianolle -konserttisarjan toinen osa 27. marraskuuta.

Kevätkaudella 2020 Tampere-talossa nähdään Tampere-talon ja Tampere Filharmonian yhteistuotantona yksi musiikkihistorian dramaattisimmista kuoroteoksista, Verdin Requiem. Isossa salissa 9. ja 11. huhtikuuta järjestettävät suurkonsertit johtaa Santtu-Matias Rouvali. Konsertteja tähdittävät Tampere Filharmonia, Tampereen Oopperan kuoro ja Tampereen Filharmoninen kuoro. Solisteina nähdään sopraano Helena Juntunen, mezzosopraano Maiju Vaahtoluoto, tenori Andrea Shin ja basso Giorgi Kirof. Lipunmyynti pääsiäislauantain 11.4. esitykseen alkaa 20.5. Kiirastorstain 9.4. esitys kuuluu Tampere Filharmonian kevään 2020 kausikorttisarjaan, kausikorttien myynti alkaa 6.5. ja yksittäislipunmyynti 2.12.

Tampere-talon klassinen ohjelmisto täydentyy vielä kevään aikana.

Total Eclipse of the Heart raikaa Isossa salissa elokuussa

Bonnie Tyler konsertoi Tampere-talossa 30.8. Tyler muistetaan mm. superhiteistään Total Eclipse of the Heart ja It’s a Heartache. Kymmeniä miljoonia levyjä myynyt walesilainen laulajalegenda julkaisi maaliskuussa uuden studioalbuminsa Between the Earth and the Stars, jolla kuullaan myös duetot Rod Stewartin, Cliff Richardin ja Barry Gibbin kanssa.

Syksyn muihin uusiin konserttijulkistuksiin lukeutuvat kanteletar Ida Elinan ja Pirkanpoikien yhteiskonsertti 11.9., Maria Ylipään ja Jaakko Kuusiston tähdittämä Piazzolla-konsertti 9.11. sekä Ulla Tapanisen uusi Lava-ammuntaa VI -komediamonologi 28.–29.11.

Tampere-talon julkaisee vielä lisää syksyn konsertteja sekä Sorsaklubin syyskauden keikkoja toukokuussa.

Tähän mennessä julkaistut Tampere-talon oman tuotannon konsertit syyskaudella 2019:

Ke 14.8. Michael Bolton
Ke 21.8. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta
Ma 30.8. Bonnie Tyler
Su 1.9. Suuri kansainvälinen balettigaala 2019
Ke 11.9. Ida Elina & Pirkanpojat
Ke 18.9. Piirpauke 45 vuotta -juhlakonsertti
Pe 20.9. Soile Isokoski
Su 22.9. Iidamari Ahonen, viulu
Ti 24.9. Intimissimo: Tommi Läntinen
Pe 27.9. Intimissimo: Jarkko Martikainen
La 28.9. Music From The Movies Of David Lynch
Su 6.10. Maggie Reilly
Ma 7.10. Dire Straits Experience
Ke 9.10. Vuoden nuoret muusikot
La 12.10. Mariza
La 12.10. Muska On The Road 50 vuotta
To 31.10. Pepe Willberg
Pe 1.11. Intimissimo: Samuli Putro
Ke 6.11. Ilmavoimien Big Band feat. Randy Brecker
Pe–Su 8.–10.11. Tšaikovski: Joutsenlampi
La 9.11. Maria Ylipää: Piazzolla
To 14.11. Kaikki äitini, kaikki tyttäreni
La 16.11. Intimissimo: Edu Kettunen
Su 17.11. Satu Sopanen & Tuttiorkesteri
To 21.11. Girlschool
La 23.11. Antti Siirala, piano
Ke 27.11. Ville Hautakangas – 12 kantaesitystä pianolle, osa 2
To–pe 28.–29.11. Ulla Tapaninen – Lava-ammuntaa VI
La 30.11. Mokoma akustisena
La 30.11. Jaakko Laitinen & Väärä Raha
To 5.12. Drag-leidit lavalla
Su 8.12. Kannaksen pojat & Eino Grön: Joulu Kannaksella
Ma 9.12. Take 6
Ke 11.12. Suklaasydän -näyttämökonsertti
Ti 10.12. Intimissimo: Kauko Röyhkä
Pe 13.12. Pientä laittoa -komedia
Ke 18.12. Kari Tapio - 15 kesää -laulunäytelmä
La 21.12. Intimissimo: Samae Koskinen

Kevätkaudella 2020:
To 9.4. ja la 11.4.2020 Verdi: Requiem

Pressikuvat:
https://www.dropbox.com/sh/ikmvve670j6zk1a/AADVNIENrbNKryFS043ayawDa?dl=0

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö Jaani Haapasalo, jaani.haapasalo@tampere-talo.fi, 050 353 6440

Lapin AMKin verkkolehti Lumen on ilmestynyt. Kevätnumeron teemana on Aito arktinen.

Lehti on luettavissa osoitteessa www.lumenlehti.fi.

Arktinen on lappilaisille arkea, ja sen vaikutusta omaan toimintatapaan tai valintoihin olla vaikea itse nähdä. Mitä kaikkea arktinen on? Miten se näkyy Lapin elinkeinoissa ja ammattikorkeakoulun tekemisissä?

Näillä sanoilla AMK lähestyy arktista aspektia strategiassaan:

Arktisuudesta elinvoimaa!

Arktinen olosuhdeosaaminen on kokonaisvaltaista olosuhteiden hallintaa ja hyödyntämistä. Arktisissa olosuhteissa menestyminen ja olosuhteiden hyödyntäminen ovat Lapin AMK:n profiilin ydin. Arktisissa oloissa menestyminen ja hyvinvointi edellyttävät monialaista erityisosaamista sekä ratkaisukeskeistä ja avointa toimintakulttuuria. Yhteisöllinen, avoin ilmapiiri, tehokkuus ja vieraanvaraisuus ovat paikallisia vahvuuksia. Lappilaiselle tietotaidolle, koulutukselle, tutkimukselle ja kehitykselle on kasvavaa kysyntää kun globaali mielenkiinto on kääntynyt kohti arktisia alueita.

Numeron teemapäätoimittaja FT, yliopettaja Merja Koikkalainen kirjoittaa:

- Pohjoisuus ja arktisuus ovat läsnä arjessamme, vaikka emme niiden erityisyyttä päivittäin ajattelisikaan. Arktinen alue on määriteltävissä oleva asia, mutta onko arktisuus enemmän kuin alue? Pitääkö se sisällään pohjoisessa asuvan ihmisen taipumuksen tai tavan ajatella asioista, olla joustava ja sopeutuva?

Lehden artikkeleissa arktisuutta lähestytään monen elinkeinon kautta: kuvataiteista poronhoitoon, ruuantuotannosta digitalisaatioon ja erämaamatkailusta kestävään rakentamiseen. Arktisen luonnon ja olosuhteiden erityisyys ja hyvinvointivaikutukset sekä rajan ylittävä yhteistyö nousevat kirjoituksissa vahvasti esille.

Vieraileva kirjoittaja Liisa Holmberg on Arktisen yliopiston neuvoston puheenjohtaja ja työskentelee tällä hetkellä kansainvälisessä saamelaiselokuvien elokuva-instituutti ISFIssä. Liisa Holmberg kirjoittaa kuinka arktisissa oloissa menestyminen ja hyvinvointi edellyttävät ratkaisukeskeistä ja avointa toimintakulttuuria.

Lumen

Lumen on Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti, jonka jakaa pohjoista tietoa ja levittää arktista osaamista. Lehti on luettavissa osoitteessa www.lumenlehti.fi.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2019 ja sen pääteemana on Kehittyvät hyvinvointipalvelut. Numeron teemapäätoimittaja on YTT, yliopettaja Leena Viinamäki.

Aiemmin ilmestyneet numerot

Numero 1/2015. Teemana Arktisuudesta elinvoimaa. Päätoimittaja rehtori Martti Lampela. Ilmestynyt 9.12.2015
Numero 1/2016. Teemana Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen. Päätoimittaja Seppo Saari. Ilmestynyt 28.4.2016
Numero 2/2016. Teemana Turvallisuusosaaminen. Päätoimittajana Merja Koikkalainen. Ilmestynyt 29.9.2016
Numero 3/2016. Teemana Etäisyyksien hallinta. Päätoimittaja Leena Viinamäki. Ilmestynyt 8.12.2016
Numero 1/2017. Teemana Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Päätoimittaja Marita Wahlroos. Ilmestynyt 27.4.2017
Numero 2/2017. Teemana Arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen. Englanninkielinen. Päätoimittaja Esa Jauhola. Ilmestynyt 28.9.2017.
Numero 3/2017. Teemana Verkostojen voima. Päätoimittaja Seppo Saari. Ilmestynyt 13.12.2017
Numero 1/2018. Teemana Oppiminen ja opiskelu T&K- ja työelämärajapinnassa. Päätoimittaja Merja Koikkalainen. Ilmestynyt 25.4.2018
Numero 2/2018. Teemana Tulevaisuuden työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Päätoimittaja Leena Viinamäki. Ilmestynyt 27.9.2018.
Numero 3/2018. Teemana Lapin elinkeinoelämän uudet mahdollisuudet. Päätoimittaja Lahja Karjalainen. Ilmestynyt 5.12.2018

Lisätietoja

Lehden toimitussihteeri, viestintäkoordinaattori Heli Lohi (heli.lohi(ät)lapinamk.fi), puh 040 524 9836

Koomikko Adam Kayn hulvaton esikoiskirja näyttää, millaista nuoren lääkärin työ keskellä sairaalan hektistä arkea oikeasti on. Teos on ollut maailmanlaajuinen menestys, ja nyt sen voi lukea myös suomeksi.

Elämän ja kuoleman kysymykset. Jatkuva ihmisruumiin eritteiden tsunami. Surkeammat tienestit kuin sairaalan pysäköintimittarilla. 97 tunnin työviikko - hei hei ystävät ja vapaa-aika! Kohta voi vähän kirpaista - Nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat on hillittömän hauska ja raa’an rehellinen kuvaus lääkärintyöstä.

Tämä kirja paljastaa kaiken mitä olet halunnut tietää sairaalaelämästä - ja enemmän kuin muutaman asian, jotka olisit voinut jättää väliinkin. Totuus on tunnetusti tarua ihmeellisempää: kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva teos voittaa juonenkäänteissä niin Teho-osaston kuin Greyn anatomiankin. Kirja tuo iholle todellisuuden lääkärisarjojen takana - sensuroimatta yhtäkään ällöttävää yksityiskohtaa tai potilaan älynväläystä. 

Adam Kay on brittiläinen koomikko ja komediakäsikirjoittaja, jonka vanhemmat eivät ole vieläkään antaneet hänelle anteeksi sitä, että hän lopetti lääkärintyönsä.

Kayn esikoiskirja Kohta voi vähän kirpaista on ollut valtaisa menestys. Britanniassa sitä on myyty tähän mennessä 1,3 miljoonaa kappaletta. Se oli kotimaassaan vuoden 2018 myydyin tietokirja jättäen jälkeensä esimerkiksi Michelle Obaman elämäkerran. Kirja on voittanut myös lukuisia palkintoja; se oli viime vuonna muun muassa Sunday Timesin vuoden huumorikirja ja National Book Awardsin Book of the Year -pääpalkinnon voittaja. 

Kirjan käännösoikeudet on myyty nyt 33 maahan. Kay on muokkaamassa kirjaa myös kahdeksanosaiseksi BBC:n komediadraamaksi. 

Adam Kay

Kohta voi vähän kirpaista - Nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat

Alkuteos This is Going to Hurt: Secret Diaries of a Junior Doctor

Suomennos Ari Jaatinen

269 sivua

Ilmestynyt huhtikuussa 2019

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:

Myynti- ja markkinointiassistentti Rosa Ala-aho, rosa.ala-aho@arthouse.fi, 040 576 7878

Kirjamyynnin alkuvuosi on sujunut tietokirjallisuuden osalta positiivisissa merkeissä. Tietokirjojen myynti kasvoi tammi-maaliskuussa 2019 suurimmissa kirjakaupoissa ja kirjakauppaketjuissa 10,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä pokkareiden myynti kasvoi toista prosenttia. Kaunokirjojen myynti puolestaan laski 13,5 % prosenttia. Kirjojen kokonaismyynti kasvoi tammi-maaliskuussa vajaan prosentin.

”Vaikka kaunokirjallisuuden myynnissä oli nyt laskua, esimerkiksi Minna Canthin juhlavuosi on näkynyt. Maaliskuun myydyin kotimainen kaunokirja oli Minna Rytisalon Minna C. ja myydyimpien kirjojen joukkoon nousi myös Suvi Aholan teos Mitä Minna Canth todella sanoi”, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson alkuvuoden myyntiluvuista.

Kaunokirjallisuuden listalla toiselle sijalle kipusi Vuoden johtolanka -palkittu Eva Franztin Kahdeksas neito. Käännetyssä kaunokirjallisuudessa alkuvuoden kirjauutuuksista ovat lukijoita kiinnostaneet mm. tutut viihde- ja jännityskirjailijat Lucinda Riley, Donna Leon ja Jojo Moyes.

Tietokirjallisuuden myynnissä kärkeä piti maaliskuussa Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni.

”Kirja on pysytellyt myydyimpien kirjojen joukossa jo pitkälle toista vuotta. Tämä on hyvä suoritus tietokirjalta”, arvioi Karlsson.

Tietokirjoista myös Michelle Obaman Minun tarinani sekä Kari Hotakaisen Kimi myyvät edelleen. Lasten- ja nuortenkirjojen myydyin teos on tubettaja Miklun Paras kirja ikinä.

Kirjan ja ruusun päivän juhlinta jatkuu koko viikon

Parhaillaan vietetään valtakunnallista lukuviikkoa. Kirjan ja ruusun päivänä 23.4. alkanut juhlinta jatkuu kirjakaupoissa sunnuntaihin 28.4. asti. Sen kunniaksi kampanjakirjakaupat jakavat monista lastenkirjoistaan ja paperituotteistaan tutun kuvittaja Mira Malliuksen uniikkeja kirjakasseja kaupanpäällisiksi yli 15 euron kirjaostoksesta. Lahjallaan kirjakaupat haluavat muistuttaa siitä, millainen merkitys on paikallisilla ja kirjallisuudelle omistautuneilla kirjakaupoilla.

Lähimmän kampanjakirjakaupan tiedot löytää Kirjan ja ruusun päivän virallisilta sivuilta osoitteesta www.kirjanjaruusunpaiva.fi/media

Lisätietoja
Toimitusjohtaja Laura Karlsson,
laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi / 050 571 5511
Kirjakauppaliitto ry

Uutuuskirja Juuret Martsarissa kertoo pääkaupunkiseudun legendaarisen lähiön tarinan. 1970–1980-luvuilla Martsarissa kasvoivat mm. formulatähdet Mika Häkkinen ja Mika Salo sekä muusikko Juha Lehti ja kirjailija Katri Lipson. Kirjan julkistamistilaisuus on 8.5. klo 18 Martinlaakson kirjastossa.

Suomi lähiöityi puoli vuosisataa sitten, kun sadattuhannet suomalaiset muuttivat työn perässä maalta kaupunkiin. Lähiöihin nousi valtava määrä kerrostaloja, joiden kylkiin rakennettiin pikavauhtia päiväkoteja, kouluja ja ostoskeskuksia. Pihat täyttyivät leikkivistä lapsista. Juuret Martsarissa kertoo Martinlaakson tarinan lähiössä 1970–1980-luvuilla varttuneiden nuorten kokemusten ja muistojen kautta. Kirjan tekijä Jukka Ahonen on haastatellut lähiön entisiä ja nykyisiä asukkaita F1-maailmanmestari Mika Häkkisestä Martinlaakson lukiossa vuosikymmeniä opettaneeseen Maissi Salmeen. Minkälaiset eväät lähiö antoi elämälle?

”Se oli hyvä paikka. Koulut olivat lähellä ja ympärillä oli hirvee määrä samanikäisiä kavereita. Siellä oli sellainen yhteinen juttu, että me ollaan Martsarin jengi ja muut oli… ihan paskaa.” Mika Salo

”Kun tapaan vanhoja kavereita Martsarista, ei tarvitse esittää mitään. Kaikki tekaistu näkyisi läpi. – – Näistä juurista voi olla ylpeä. Ne ovat vahvat juuret. Eivät kimalla kultaa, mutta ne ovat rehelliset ja aidot juuret. Ne pitävät pystyssä, vaikka vähän myrskyääkin. Juuret betonissa.” Jukka Ahonen

Vanha Martsari on nyt katoamassa, kun vain muutama vuosikymmen sitten rakennettuja taloja puretaan ja lähiöön rakennetaan uutta keskustaa. Nuoret isät ja äidit ovat muuttuneet harmaantuneiksi pariskunniksi, jotka sauvakävelevät lähiön viheralueilla. Martinlaakso on kasvattanut kokonaisen sukupolven ja valmistautuu nyt vastaanottamaan uuden aallon asukkaita. Vaikka paljon muuttuu, yksi asia säilyy: Martsarin henki.

”Vanhemmat ovat täällä ikääntyneet. Samalla lailla muistan Martsarin kävelyteiden varressa kasvaneet pienet taimet, nyt ne ovat paksuja puita ja niitä pannaan jo nurin. Näen taloja, joissa ystävät ovat asuneet. Niitä puretaan, koska ne alkavat olla jo vanhoja ja huonossa kunnossa. Se on vähän samanlainen kuin ihmisen kaari, vanhennutaan ja uudet ottaa paikan, kuvio jatkuu.” Juha Lehti

Juuret Martsarissa julkistetaan 8.5.2019 klo 18 Martinlaakson kirjastossa. Jukka Ahosta on mahdollista haastatella tilaisuuden jälkeen. Katso julkistamistilaisuuden ohjelma.

Jukka Ahonen toimii viestintäjohtajana Pohjoismaiden Investointipankissa. Hän on asunut lapsuutensa Martinlaaksossa.

Jukka Ahonen
Juuret Martsarissa
ISBN 978-951-858-027-3
SKS 2019
Sisällysluettelo

Tilaa arvostelukappale:
Kirjasta on saatavilla pdf-versio jo ennakkoon. Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@finlit.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
viestintä- ja markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

Hyvä Vastapainon jäsen!

Vastapainon syksyn uutuudet ja kaikki tämän vuoden kirjat löydät täältä: https://vastapaino.fi/media/f/2038

Taidehistoriaa, Euroopan historiaa, taloutta, aikalaisanalyysia, filosofiaa ja paljon paljon muuta!

Muista että Vastapainon jäsenenä saat aina 20 prosentin alennuksen kirjoustamme verkkokaupastamme (https://vastapaino.fi/) käyttämällä ostoskorissa koodia OSUUSKUNTA.

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Vastapainon väki

Venäjän keisarien yksityiseksi kesänviettopaikaksi Kymijoen rannalle Kotkaan rakennettu kalastusmaja täyttää tänä kesänä 130 vuotta.

Juhlakaudella tutustutaan keisarillisiin kesiin muun muassa kalastuksen, musiikin, muistelutuokioiden ja teemaopastuksien kautta ainutlaatuisen luonnon äärellä. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on tänä kesänä avoinna 2.5. alkaen aina elokuun loppuun asti.

Kesän tapahtumia
• Keisarillista kalastusta 26.5. klo 10‒16
Tapahtumassa tutustutaan perhokalastuksen saloihin, kuullaan kosken kalalajeista ja niiden hoidosta sekä syvennytään opastuksilla Langinkosken kalastuksen historiaan. Vapaa pääsy tapahtumaan, museokäynti maksullinen.
• Kymijoen Lohisoitto: Keisarillinen ilta 5.6. klo 19‒21
Langinkosken kuohujen äärellä nautitaan harvinaislaatuisesta musiikillisesta hetkestä palkitun Kamus-jousikvartetin johdolla; Terhi Paldanius (viulu), Jukka Untamala (viulu), Jussi Tuhkanen (alttoviulu) sekä Petja Kainulainen (sello). Ohjelmistossa Scarlatti - Aho – Mendelssohn. Maksullinen tapahtuma.
• Keisarillinen kalastusmaja 130 vuotta 13.‒14.7. klo 11‒18
Langinkoskella juhlistetaan kalastusmajan monivaiheisia kymmeniä vuosia. Ohjelmassa on musiikkia, riemukkaita muistelutuokioita, mielenkiintoisia teemaopastuksia ja hartaita hetkiä luonnon äärellä. 13.7. museoon on vapaa pääsy .
• Suuriruhtinattaren siveltimenjäljissä 2.‒4.8. klo 12‒18
Langinkoskella syvennytään akvarellimaalaukseen suuriruhtinatar Olga Aleksandrovnan hengessä. Viikonlopun aikana järjestetään kolme ohjattua maalauskertaa, joiden keisarillisen tason varmistaa Pietarin taideakatemian Alexander Novoselov. Anna Langinkosken luonnon koskettaa, lumota ja inspiroida! Maksuton tapahtuma, ennakkoilmoittautuminen, rajattu osallistujamäärä. Omat tarvikkeet mukaan.

Langinkosken historiaa
Keisari Aleksanteri III mieltyi Langinkoskeen heti ensi vierailullaan vuonna 1880 ja halusi kosken itärannalle kesänviettopaikakseen kalastusmajan. Heinäkuussa 1889 keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna saapuivat Langinkoskelle viettämään uuden kalastusmajan juhlavia tupaantuliaisia.

Langinkoski on rakennuksineen osa vuonna 2014 perustettua Kotkan kansallista kaupunkipuistoa sekä Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema- ja luonnonsuojelualuetta. Museotoiminta alkoi 1930-luvulla, ja sitä hoiti vuoteen 2018 asti Langinkoskiseura ry.

Lisätietoja
Palveluvastaava Silja Korkeamäki, silja.korkeamaki@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6267

Lehdistökuvia

LANGINKOSKEN KEISARILLINEN KALASTUSMAJA
Avoinna 2.‒31.5. ma‒su 10‒16 / 1.6.‒31.8. ma‒su 11‒18 / Juhannusaattona 21.6.2019 suljettu
Tilauksesta avoinna ryhmille myös muina aikoina.
Keisarinmajantie 118, 48230 Kotka
Opasvaraukset ja tiedustelut
puh. 0295 33 6991 / langinkoski@kansallismuseo.fi
www.kansallismuseo.fi

Taiteiden tiedekunnan F-talon näyttelytiloissa avautuu maanantai-iltana 29. huhtikuuta kaikkiaan kahdeksan uutta näyttelyä. Mari Riikonen tutkiskelee oikopolkuja valokuvien ja piirustuksien välityksellä Galleria Seinässä. Niina Perander tuo koettavaksi muistokuvia Vattajalta Galleria Hämärään. Leila Lipiäinen tarkastelee Pyhätunturin ikiaikaisia kiviä carborundum-teoksissaan Galleria Kilossa. Maria Laakkosen muutos-teemainen grafiikkainstallaatio nähdään Galleria Lyhdyssä. Tytti Muurisen näyttely Galleria Kajossa on visuaalinen kurkistus Lapin menneisyyteen kuvittamisprosessin kautta. Poroaitojen riistaturvallisuus -hankkeen visuaalista dokumentointia on puolestaan esillä Galleria Kopiossa. Paula Rytilahden neulanreikäkameralla ottamia kuvia yliopistolta nähdään Galleria Kellarissa. Lisäksi F-talon toisessa kerroksessa avautuu 3d-tulostustekniikkaa esittelevä teollisen muotoilun opiskelijoiden yhteisnäyttely. Tervetuloa avajaisiin maanantaina 29.4. klo 18!



Galleria Seinä

Mari Riikonen:
Oikopolut
30.4.–9.5.2019
Avajaiset maanantaina 29.4.2019 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Oikopolut ovat kiehtoneet Mari Riikosta jo pitkän aikaa. Hän on löytänyt yhteyksiä oikopolkujen ja mielen toiminnan välillä.

– Millainen on kulkija, joka haluaa mennä oikopolulle, pelkästään kiireinen tai laiska? Pitääkö ennen polulle astumista harkita polun kuntoa ja jalkineiden vedenpitokykyä? Oikopolku täytyy usein myös tietää ennalta, sillä polku voi olla pitkä, eikä sen päätepiste ole alussa välttämättä näkyvillä, Riikonen pohtii.

– Toisen henkilön seurassa kulkiessaan saattaa löytää uusia, itselle ennalta tuntemattomia oikopolkuja. Toisaalta osa oikopoluista vie selvästi tiettyyn paikkaan, kuten mutkan suoristava oikopolku. Oikopolut kuvastavat ihmisen eri puolia, kuten laiskuutta, oivallusta tai anarkismia.

Oikopolku ei kuitenkaan välttämättä ole ajallisesti nopeampi, sillä se saattaa oikaista esimerkiksi kohtisuoraan ylös rinnettä, mikä hidastaa kulkua, vaikka kuljettu matka olisikin lyhyempi. Oikopolun käyttäjän on tehtävä valinta, meneekö hän esimerkiksi vasta istutetun nurmikon tai muun herkän maankohdan yli, koska polku väistämättä jättää maisemaan jäljen.

Kuka on ensimmäinen henkilö, joka aloittaa polun, vai onko se kollektiivinen tapahtuma? Ehkä joku kohta on kuin tehty oikopolulle, sen paikka on jo luotu ennen kuin itse polku syntyy siihen. Polku kuvaa myös symbolisesti elämänvalintoja. Oikopolut voivat osoittautua myös harhapoluiksi. Oikopolut liittyvät myös mielen polkuihin, siihen kuinka tietyt yhteydet aivoissa vahvistuvat käytön myötä, jolloin oikopoluista voi tulla pääväyliä.

Riikonen tarkastelee näyttelyssään näitä teemoja valokuvien ja piirustuksien välityksellä. Seinä-galleria tukee näyttelyn sisältöä olemalla avoin tila, jossa ajatuksilla on tilaa liikkua eteenpäin, eikä kehässä kuten ovellisessa, suljetussa näyttelytilassa. Oikopolulle voi astua ohikulkiessaan. Näyttely on Riikosen kuvataiteen aineopintojen lopputyönäyttely.

Lisätietoja:
Mari Riikonen
marriiko(at)ulapland.fi

Kuvat:
Mari Riikonen: 66°50'53.3"N
Mari Riikonen, 66°50'53.3"N 19°33'59.7"E. 2019. Valokuva.
 


Galleria Hämärä

Niina Perander:
Muistokuvia Vattajalta – Recollections of Vattaja
30.4.–9.5.2019
Avajaiset maanantaina 29.4.2019 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Kuvittele horisontti, jossa ei ole ainuttakaan saarta. On vain äärettömältä tuntuva taivas, meri ja hiekkaa. Maiseman voisi piirtää muutamalla viivalla. Muistokuvia Vattajalta on rakkauskirje tuolle merenrannalle. Kokoelma kerättyjä ja kuviksi muutettuja muistoja eri sukupolvilta. Vattaja on yksi Suomen kauneimmista paikoista, yli 15 kilometriä avointa hiekkarantaa. Silti se on tuntematon. Suuri osa alueesta pakkolunastettiin Puolustusvoimien käyttöön 50-luvulla.

Näyttelyn teokset pohjautuvat haastatteluihin, joissa Niina Perander on kerännyt tarinoita rannalla vietetystä elämästä. Ensimmäiset mökit Vattajalle rakennettiin 20-luvulla. Länsirannalle kasvoi hiljalleen pieni mökkien kylä, paikallisille tutummin Kämppävattaja. Vattajalle saatettiin vanhoina aikoina muuttaa lehmän ja kanojen kanssa kesäksi. Käydä heinätöiden välissä kalastamassa ja pestä mattoja. Vaikka kalamajoista tuli hiljalleen kesämökkejä, Kämppävattajan yhteisö säilyi.

Vanhimmat muistot ovat yli 80-vuotiaiden haastateltavien lapsuusajoilta. Vattajan elämää on esillä monella tavoin, näyttely on kokoelma maalauksia, piirroksia ja installaatiota. Mukana on myös muistelijoiden omia valokuvia Kämppävattajalta. Lapsuuden loputtomia Vattaja-kesiä värittää haikeus. Puolustusvoimat päätti poistaa kaikki siviilirakennukset alueelta 2013. Mökit pakkolunastettiin ja monelle rakas Kämppävattaja katosi.

Lisätietoja:
Niina Perander
+358 40 7372015
niina.perander(at)gmail.com

Kuva:
Elisa Karhula: Hetki vielä. 2018. Valomaalaus kameralle. Kuva on piirretty hiiltyneellä nuotiopuulla ilmaan ja tallennettu pitkällä valotusajalla valokuvaksi. Takana näkyy Vattajan horistontti.



Galleria Kilo

Leila Lipiäinen:
Pyhä kivi
30.4.–9.5.2019
Avajaiset maanantaina 29.4.2019 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

– Grafiikan näyttelyni Pyhä kivi esittelee carborundum-vedoksia näkö- ja tuntoaisteihin perustuvista havainnoista niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin Pelkosenniemen Pyhätunturin juurella olevan rakennuksen pihakivetyksestä, Leila Lipiäinen kertoo.

Pihakivet ovat kaksi miljardia vuotta vanhoja veden ja jään muovaamia kiviä Pyhätunturin rakalta. Niiden yli kävellään niitä huomaamatta. Kivet ovat olleet täällä iäti ja ovat täällä vielä meidänkin jälkeen. Arkinen, hyötykäytetty materiaali on nähnyt vuosituhansia toisensa perään. Ajallisesti enemmän kuin me koskaan.

– Tätä kivissä nähtävää ajan ulottuvuutta on vaikea ymmärtää. Henkilökohtaista suurta ihmetystä ilmentäviä sanoja nousee ajatuksiin. Ikiaikainen, kaukaisuus, kunnioitus, vellova vesi, painava jää, historia, iäisyys, viisaus, vahvuus, muoto, liike, herkkyys, ajan ihme, Lipiäinen kuvailee.

Näyttelyn teokset koostuvat mustalle ja valkoiselle paperille varioiden vedostetusta Maan hiljaiset -teossarjasta. Taiteilijaa viehättää ajatus maan hiljaisista. Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa: Suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee käsitteen seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät [ihmiset]. Ehkä kivistäkin voi sanoa näin.

Carborundum-vedosten lisäksi näyttelyssä on esillä vedostamiseen käytettyjä alumiinilaattoja. Näyttely on Leila Lipiäisen kuvataiteen syventävien opintojen taiteellinen produktio.

Lisätietoja leila.lipiainen(at)ulapland.fi

Kuvat:
Leila Lipiäinen: Maan hiljainen II. 2019. Carborundum, 78 x 53cm. Kuva: Marko Junttila.
Leila Lipiäinen: Maan hiljainen III. 2019. Carborundum, 78 x 53cm. Kuva: Marko Junttila.



Galleria Lyhty

Maria Laakkonen:
Eteneviä
30.4.–9.5.2019
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Eteneviä on kuvasarjoista koostuva installaatio. Kuvien erilaiset tapahtumat limittyvät toisiinsa tilassa. Kaikkea yhdistää muutos.

Installaatio on toteutettu grafiikan menetelmin. Hitaat valmistusprosessit ja kuvien tekoon käytetty aika hukkuvat kuvien vyöryyn. Läsnä on tunne aiheiden monistumisesta ja visuaalisesta sekamelskasta. Tarinallisuus piilee pienissä eroissa, etenevissä prosesseissa. Kaikessa on ehkä sittenkin olennaisinta toisto, rytmi, sarjallisuus ja sommittelu, niin tilassa kuin paperilla.

Teokset ovat syntyneet satunnaisten luonnoskirjasta löytyneiden hahmotelmien perusteella. Niissä on nähtävissä niin kuvitustaiteen kuin länsimäisen ja japanilaisen populaarikulttuurin vaikutus.

Myös kuvataideopetuksen parissa vietetty aika on jättänyt jälkensä ilmaisuun. Maria Laakkonen on opintojaan viimeistelevä aineenopettaja. Näyttely on syntynyt halusta löytää aikaa tekemiselle, satunnaisilta tuntuvien aiheiden työstämiselle sekä sen pohtimiselle, mihin olemme menossa.

Lisätietoja:
Maria Laakkonen
marilaak(at)ulapland.fi

Kuva:
Maria Laakkonen: yksityiskohta teoksesta Eteneviä.



Galleria Kajo

Tytti Muurinen:
Anna elää
30.4.–9.5.2019
Avajaiset maanantaina 29.4.2019 klo 18–19.30
F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8¬–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu

Anna elää on visuaalinen kurkistus Lapin menneisyyteen avaten historian kuvittamisprosessia tutkimuksen ja taiteen rajapinnassa. Se on samalla Tytti Muurisen soveltavan kuvataiteen pro gradua esittelevä näyttely. Maalaukset haastavat pohtimaan mitä tieto oikeastaan on, ja miten kuvallinen tieto eroaa kirjoitetusta tiedosta. Valmiiden teosten lisäksi näyttely esitteleekin kuvan tekemisen prosessia muun muassa luonnosten ja pohdintojen kautta.

Näyttelyn keskiössä on poropaimen Anna Riimin (1772-1852) elämäntarina. Visualisointiprojekti alkoi syksyllä 2017, kun Tytti Muurinen ja kulttuurihistorian väitöskirjaansa Anna Riimistä tekevä Christa Haataja aloittivat tiiviin yhteistyön.

Projekti eteni Muurisen lopputyöksi, jossa hän tutki kuinka näkymätöntä historiaa voidaan esittää uskottavasti taiteen keinoin. Näkymätöntä, sillä esimerkiksi Annan kasvoista ei ole olemassa yhtäkään kuvaa. Projektin ja sitä kautta näyttelyn teemat kietoutuvat historian visualisoinnin, soveltavan kuvataiteen, kulttuurihistorian ja paikallishistorian ympärille. Johtavana ajatuksena on ollut avata Lapin vähemmän tunnettua historiaa ja antaa antaa ääni menneisyyden tavallisille ihmisille.

Anna Riimin tarinaa käsitellään teemojen kautta, jotka hänen elämässään nousivat esille tutkimusta tehdessä. Teokset ovat pääasiassa maalauksia, jotka on toteutettu kullekin kuvalle parhaiten sopivalla tekniikalla, muun muassa akvarellilla ja sekatekniikalla.

Tytti Muurinen on taiteilija-graafikko, joka on kiinnostunut taiteen ja suunnittelun välisestä häilyvästä alueesta. Kiinnostus taiteeseen toi hänet Lapin yliopistoon opiskelemaan kansainväliseen Arctic Art and Design-maisteriohjelmaan vuonna 2017. Suomen luonto ja eläimet ovat Tytille suuri inspiraation lähde, ja hänen maalaustensa aiheet ovatkin usein eläimiä.

Lisätietoja:
Tytti Muurinen
tmuurine(at)ulapland.fi
+358 40 569 4968

Kuvat:
1. Tytti Muurinen: Kun Anna saa kasvot. Luonnos, 2019.
2. Tytti Muurinen: yksityiskohta maalauksesta. 2019. Akvarelli ja tussi.



Galleria Kopio

Rantamaula, L., Vierelä, M., Gunslay, N. ja Rätti, O.:
Riekko lensi yli poroaidan
30.4.–9.5.2019
Avajaiset maanantaina 29.4.2019 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Poroaitojen riistaturvallisuus -hanke (2014-2015) selvitti yli vuoden mittaisella seurannalla tutkimukseen valikoitujen aitojen ja riistaeläinten vuorovaikutusta Lapin maakunnassa. Aitojen aiheuttamien haittojen vähentämistä tutkittiin merkintäkokeilla tutkimusaidoilla.

Hankkeen toteutus pyrittiin dokumentoimaan valokuvin. Hankkeesta ja sen tuloksista valmistettiin näyttelyelementti Arktisen keskuksen tiedekeskukseen. Hankkeen innoittamana syntyi sivutuotteena myös aiheeseen liittyvä dioraama.  

Kuva:
Veli Kouri: Merkitty poroaita, 2014.



Galleria Kellari

Paula Rytilahti: Yliopisto laatikossa
30.4.–9.5.2019
Avajaiset maanantaina 29.4.2019 klo 18–19.30
F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Yliopisto laatikossa -näyttelyn idean alku on kiinnostuksessa neulanreikäkameran toimintaa kohtaan.

– Lopputulosta ei voi ennustaa tarkasti. Neulanreikäkameran avulla halusin vapaalla otteella tarkastella yliopistoa ja sen herättämiä ajatuksia, Paula Rytilahti kertoo.

– Opiskeluvuosien aikana yliopistolla on tullut vietettyä paljon aikaa ja se on toiminut tietynlaisena turvapaikkana opiskeluelämän aikana. Samaan aikaan se on tuottanut myös ahdistusta ja harmaita hiuksia opiskelupaineiden ja tulevaisuuden kysymyksien kautta.

Näyttelyn kuvat ovat otettu laatikosta tehdyllä neulanreikäkameralla käyttäen valokuvapaperia negatiiveina, jotka ovat työstetty digitaalisesti valokuvatulosteiksi.

Paula Rytilahti on yleisen kasvatustieteen opiskelija ja näyttely on hänen valokuvauksen sivuaineen loppuproduktio.

Lisätietoja:
Paula Rytilahti
prytilah(at)ulapland.fi      

Kuva:
Paula Rytilahti: Uraputkeenko. 2019. Digitaalinen vedos.



Arctan edusta, F-talon 2. kerros

Teknologia-avusteiset mallitekniikat -kurssin näyttely
30.4.–15.6.2019
F-talo, 2. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

3d-tulostus kasvattaa suosiota harrastajien keskuudessa ja on erottamaton osa tämän päivän tuotekehitysprosesseja. Teknologian edullisuus on tuonut sen yhä useamman saataville ja harrastajia löytyy niin insinöörien, muotoilijoiden kuin taiteilijoidenkin riveistä sekä ihan tavallisista kuluttajista.

Tulostamalla on kätevää tehdä esimerkiksi varaosa rikkoontuneeseen kodinkoneeseen ja jatkaa näin sen käyttöikää. Sovelluskohteita 3d-tulostukselle löytyy lääketieteistä metalliteollisuuteen ja mahdollisuudet vain laajenevat teknologian kehittyessä.

Teknologia-avusteiset mallitekniikat -kurssilla käsiteltiin erilaisten teknologioiden mahdollisuuksia tuotekehityksen tukena ja keskityttiin erityisesti 3d-tulostukseen siihen liittyvän harjoitustyön kautta. Näyttely esittelee teollisen muotoilun ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden älysormuskonsepteja sekä niistä valmistettuja ulkonäkömalleja. Sormusten geometria on viimeistelty 3d-mallintamalla, ja ulkonäkömallit on valmistettu hyödyntäen 3d-tulostusta ja laserleikkausta perustuen mallinnusgeometriaan.

Älysormuskonseptien muotoiluprosessi eteni nopeiden kynäluonnosten kautta 3d-mallinnukseen ja edelleen tulostukseen. Konseptit kehittyivät edelleen vielä tulostusvaiheessa, sillä vasta fyysinen malli paljasti geometrian todellisen luonteen ja toi esiin ongelmakohtia, jotka eivät tulleet esille tuotekehityksen aiemmissa vaiheissa. Niinpä mallinnusgeometriaa korjattiin ja tulostettiin uudelleen, kunnes saatiin haluttu lopputulos aikaiseksi.

Lisätietoja:
Heikki Tuisku
heikki.tuisku(at)ulapland.fi

Kuva:
Riikka Honkanen: Kaljakaveri 1.0

LY / TTK / LP

Irlantilaissyntyisen Lucinda Rileyn uusin suomennettu teos, maaliskuussa ilmestynyt Varjon sisar, oli maaliskuun myydyin käännetyn kaunokirjallisuuden kirja Suomessa. Romaani kuuluu Seitsemän sisarta -kirjasarjaan, jonka aiemmat osat nousivat maaliskuun myydyimpien pokkareiden listalle: Seitsemän sisarta löytyy sijalta 4 ja Myrskyn sisar sijalta 8.

Lucinda Riley vieraili Suomessa maaliskuun loppupuolella ja keräsi suuren yleisön esiintyessään Suomalaisessa kirjakaupassa Helsingissä ja Lahdessa. Kirjasarjan seuraava osa, Helmen sisar, julkaistaan suomeksi syyskuussa. Kaikki Rileyn kirjat on suomentanut Hilkka Pekkanen.

Kirjakauppaliiton kokoama Mitä Suomi lukee -lista perustuu laajan valikoiman kirjakauppojen sekä verkkokauppojen ja Lehtipisteen kirjamyyntiin. Maaliskuun listaus on luettavissa täältä.

Lisätiedot: tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313 

Opintojensa loppusuoralla olevat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan taidekasvatuksen opiskelijat esittäytyvät taiteen tekijöinä galleria Valossa Arktikumissa. Avajaisia vietetään maanantaina 29. huhtikuuta klo 18.00–19.30. Tervetuloa!


Tekijät ovat lähestyneet näyttelyn kiertokulku -teemaa monista tulokulmista. Kiertokulkua tarkastellaan niin kiireen kuin ikuisuudenkin näkökulmasta, unohtamatta luonnon ja ympäristön muuttumista ja yksilön elämän mittasuhteita.

Taiteelliset toteutukset on tehty eri tekniikoilla. Näyttelyssä on esillä veistoksia, maalauksia, piirroksia, videoita sekä installaatioita. Tekotavoissa on hyödynnetty mm. polttopiirustusta, valutusmaalausta, syanotypiaa, keramiikkaa ja virkkausta.

– Minä kierrän omia polkujani, sinä kuljet omiasi, vuodenajat tulevat ja menevät, maapallo jatkaa kulkuaan. Minne me kaikki olemme matkalla, kysyy Leena Tolonen installaatiossaan, jonka hän on koonnut vuoden jokaisena päivänä ottamistaan valokuvista.

– Planeettamme ja elämä sen pinnalla ovat ihmeitä. Vaikka tuntuu, että olemme unohtaneet elävämme keskellä ihmettä, olevamme osa sitä, meillä ei ole mitään oikeutta, ei mitään tekosyytä tuhota tätä ihmettä, rikkoa tätä taikaa, kirjoittaa puolestaan Juha Mytkäniemi omasta sekatekniikalla toteutetusta kolmen teoksen sarjastaan.

Näyttelyn teokset on toteutettu Taidekasvatuksen syventävä taideproduktio -kurssilla. Nykytaiteen, taidekasvatuksen ja oman taiteellisen ilmaisun vuoropuhelu antavat tarpeellisia eväitä työelämään. Oman taidekäsityksen pohtiminen ja taiteellisen prosessin tunteminen ovat olennainen osa kuvataidekasvattajan työtä. Lisäksi kasvatuksen taustalla vaikuttavat arvot ja tavoitteet, kuten kestävä kehitys, nousevat esille prosessin aikana.

Koko vuoden kestävä kurssi alkaa teeman valinnasta ja teoksen ideoinnista. Yksilöllinen taiteellinen prosessi etenee opettajien ja opiskelijaryhmän kanssa keskustellen ja huipentuu yhteiseen näyttelyyn.

Näyttelyssä ovat mukana Mari Järviluoma, Anna Kainulainen, Päivi Kallio, Maija Lampela, Ruusu-Maria Lappalainen, Mikko Luhtasela, Heidi Luokkanen, Piia Mikkonen, Juha Mytkäniemi, Sonja Pasanen, Kaisa Ronkainen, Roosa Salakka, Essi Seppälä, Vilma Talasjärvi, Leena Tolonen, Helmiina Tyni, Tiina Ukkola ja Hanna Ylilahti.

Kurssin opettajina toimivat Maria Huhmarniemi, Antti Stöckell ja Marjo Pernu.



Galleriat Valo, Katve I ja Katve II

Kiertokulku
– Taidekasvatuksen syventäviä taideproduktioita 2019
30.4.–28.5.2019
Avajaiset ma 29.4. klo 18–19.30. Tervetuloa!
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna: ti–su klo 10–17.30, suljettu ti 7.5.
Vapaa pääsy.

Lisätietoja:
Yliopisto-opettaja Antti Stöckell, +358 40 484 4408, antti.stockell(at)ulapland.fi
Kuvataidekasvatuksen opiskelija Päivi Kallio, +358 40 722 6424, paivi.kallio(at)ulapland.fi


Kuvat:
1. Yksityiskohta Leena Tolosen installaatiosta Minun taivaani, sinun taivaasi, meidän taivaamme minun maani, sinun maasi, meidän maamme. Kuva: Leena Tolonen
2. Teos Juha Mytkäniemen sarjasta Ihmeitä. Kuva: Juha Mytkäniemi.

LY / TTK / LP

Museoperjantai 3.5.2019

Lappeenrannan museot viettävät talviaikana Museoperjantaita joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ja silloin on vapaa pääsy Linnoituksen museoihin.

Museoperjantaina 3.5.2019 Lappeenrannan taidemuseo on suljettu näyttelynvaihdon vuoksi. Etelä-Karjalan museossa on avoinna kolme näyttelyä.

Pyhän koiran niemi. Siperian alkuperäiskansojen tarinoita ja kulttuuria Hanti-Mansiasta näyttely esittelee suomalais-ugrilaisen hanti-kansan muinaisia taruja ja kulttuuria. Kansatieteellisessä näyttelyssä tutustutaan hanteihin ja heidän esineistöönsä, kulttuuriinsa ja kiehtoviin taruihin ihmisen, eläinten ja luonnon yhteydestä.Pyhän koiran niemi, Seitsemän karhun saari sekä Eläinten ja lintujen sota -tarut tarjoavat yhdessä hantien alkuperäisten esineiden kanssa ainutlaatuisen sukelluksen Obin ugrilaisten kansojen historiaan, elämään ja tarustoon. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Hanti-Mansian Luonnon ja ihmisen museon kanssa.

HIISI. Etelä-Karjalan merkittäviä muinaisjäännöskohteita. Monet muinaisjäännökset liittyvät uskomuksiin ja maailmankuvaan. Vanhan kansan pyhiä paikkoja ovat muun muassa kuppikivet, uhripuut, -kivet, -kalliot ja -lähteet sekä pyhät lehdot, vanhalta nimeltään hiidet. Niillä on ollut tapana muistaa
paikanhaltijoita tai vainajia sekä pyytää apua meitä väkevämmiltä voimilta pientä uhrilahjaa vastaan. Kunnioitus on hyvä ohjenuora paikoilla vierailuun myös nykyaikana. Tutustu näyttelyssä linnavuoreen, kuppikiviin ja kalmistoon kuuntelemalla
myös ääniä menneisyydestä.

Perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Etelä-Karjalan museossa on klo 13 – 15 vertaisihmettelijä paikalla. Hänen kanssaan voi jakaa näyttelykokemusta heti tuoreeltaan.

Etelä-Karjalan museo on avoinna klo 11 – 17. Tervetuloa museoon!

Etelä-Karjalan museo Kristiinankatu 15 Lappeenrannan linnoitus

Tästä uutisen lopusta löydät valokuvat, jotka on ottanut AJ Savolainen

Vuoden 2019 Teosto-palkinnon saivat Stina Koistisen ja Nicolas ’Leissi’ Rehnin sävellykset, sanoitukset ja sovitukset levyllä Love sekä Sebastian Hillin sävellys Snap Music. 

Kun palkinnon saa kaksi teosta, kummankin palkintosumma on 20 000 euroa. 16. kerran jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja.

Esiraadin asettamien ehdokkaiden joukosta voittajat valitsi tuomaristo, johon kuuluivat viime vuonna palkittujen teosten tekijät Astrid Swan (tuomariston pj) ja Joona Toivanen sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet: professori Tuija Hakkila-Helasvuo (Taideyliopiston Sibelius Akatemia) ja musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari (Nelonen Median radiot). 

”Keskenään hyvin erilaisten ja erimuotoisten ehdokasteosten kuunteleminen ja arviointi oli sekä kiinnostavaa että antoisaa. Perusteellisen kuunteluprosessin jälkeen olimme yksimielisiä siitä, että haluamme palkita juuri nämä kaksi teosta. Mielestämme voittajateoksissa oli myös paljon samaa niiden muodon erilaisuudesta huolimatta: kummatkin ovat kollaasimaisia tunnelmaltaan ja toteutukseltaan ja kumpikin teos kommentoi omalla tavallaan kiihkeätempoista aikaa, jota nyt eletään”, toteaa tuomaristo yhteisesti.

Palkitsemiaan teoksia tuomaristo luonnehti seuraavasti: 

Love

”Vahvoista sävellyksistä ja niihin saumattomasti sisäänrakennetusta tuotannosta muodostuva herkkä kudelma, joka on täynnä värikkäitä yksityiskohtia. Hitaasti sisälleen päästävä teoskokonaisuus on löytänyt sen, mitä musiikki parhaimmillaan on.”

Snap Music

”Ammattitaitoinen ja vahva sävellys on dramaturgisesti elävä ja voimallisuudessaan raju. Paikoitellen jopa hiphopia ja free jazzia lähentelevä teos leikittelee humoristisesti kliseillä ja kääntää ne voitokseen. Jokainen nuotti on perusteltu.”

Ehdokkaina oli kaikkiaan seitsemän teosta tai teoskokonaisuutta

Teosto-palkintotuomaristo valitsi voittajat seitsemän ehdolla olleen teoksen tai teoskokonaisuuden joukosta. Ehdokkaat asetti musiikkialan ammattilaisista koostunut esiraati.

Yllämainittujen voittajien lisäksi ehdokkaina olivat (aakkosjärjestyksessä teoksen nimen mukaan):

Odda Áigodat – Solju

Hilda Länsmanin ja Ulla Pirttijärven sävellykset ja sanoitukset sekä Samuli Laihon ja Teho Majamäen sovitukset levyllä Odda Áigodat.

Taika tapahtuu - Litku Klemetti

Litku Klemetin sävellykset ja sanoitukset levyllä Taika tapahtuu.

Tuomas Palonen - Tuomas Palonen

Tuomas Palosen sävellykset ja sanoitukset levyllä Tuomas Palonen.

Under the Arching Heavens: A Requiem - Alex Freeman

Alex Freemanin kuoroteos Under the Arching Heavens: A Requiem Aleksis Kiven, Viljo Kajavan, Edith Södergranin, Siegfried Sassoonin ja Walt Whitmanin teksteihin.

Vihapuheita ja rakkauslauluja - Laineen Kasperi

Kasperi Laineen ja Pekka Luostarisen sävellykset ja sovitukset sekä Kasperi Laineen sanoitukset levyllä Vihapuheita ja rakkauslauluja.

Teosto-palkintoehdokkaita vuosien varrella yli 100, voittajia 29

”Teosto-palkinto perustettiin 16 vuotta sitten edistämään kotimaista rohkeaa, omaperäistä ja innovatiivista säveltaidetta. Tämä vuosi mukaan lukien ehdolla on ollut kaikkiaan 116 teosta tai teoskokonaisuutta, joista 29 on palkittu. Ehdokkaat ja voittajat ovat hyvä läpileikkaus siitä, kuinka monimuotoinen ja vireä kotimainen musiikkikulttuuri meillä on”, toteaa Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.  

Musiikintekijöiden ja -kustantajien rahoittama palkintosumma on enintään 40 000 euroa ja se jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003.

Vuoden 2019 palkintoehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat muusikko-musiikkitoimittajat Arttu Tolonen (freelance, esiraadin pj), Amanda Kauranne (Yle) ja Tuuli Saksala (Yle), Pori Jazzin taiteellinen johtaja Mikkomatti Aro, musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist (HBL), muusikko Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Lisätietoa:

Tietoa Teosto-palkinnosta ja edellisten vuosien voittajista
www.teosto.fi/teosto/teosto-palkinto.

Kaikkien palkintoehdokkaina olleiden haastattelut Teostory-verkkolehdessä https://www.teosto.fi/teostory/blogin-tagit/teosto-palkinto.

Voittajien haastattelut julkaistaan Teostoryssa to 25.4. klo 18.30. Jutuista löytyvät myös kuuntelulinkit teoksiin.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Susanna Perämaa

Markkinointipäällikkö

p. 040 558 8023

susanna.peramaa@teosto.fi

Iisalmen Pohjolankadulla on Euroopan pisin ja kaunein koivukuja. Kesällä 2019 koivukujalla järjestetään jo toista kertaa taidenäyttely, joka koostuu valtakunnallisesti merkittävien kuvanveistäjien teoksista. Näyttelyn kokoavana voimana ja näyttelyn kuraattorina toimii iisalmelaissyntyinen taiteilija, taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen. Näyttelun järjestäjänä on Iisalmen kaupunki.

Laulava luontoni -näyttelyn teokset kuvastavat taiteilijan suhdetta siihen luontoon, mikä asuu taiteilijan sisällä, eli luovuuden alkulähteeseen. Tätä visiota ovat toteuttamassa taiteilijat Miina Äkkijyrkkä, Pauno Pohjolainen, Kerttu Horila, Radoslaw Gryta, Tapani Kokko, Essi Korva, William Dennisuk, Matti Kalkamo ja Taru Mäntynen.

"Kutsuin mukaan niitä kuvanveistäjiä, joiden työskentelyä olen vuosien mittaan arvostanut. Kaikki ovat vahvoja persoonallisia taiteilijoita, joilla voimakas suhde luontoon ja oman ilmaisun eläimelliseen alkuvoimaan", sanoo Kaikkonen.

Näyttelyn avajaisia vietetään 27.6.2019. Näyttely on avoinna 28.6.-31.7.2019 ja sinne on kaikilla luonnollisesti vapaa pääsy. Näyttelylle tullaan avaamaan nettisivut osoitteessa www.iisalmi.fi/koivukujabiennaali, joille lisätään materiaalia ja kuvia taiteilijoista ja teoksista. Yleisö voi tuoda oman osansa näyttelyyn jakamalla kuvia ja kommentteja somessa hastagilla #iisalmikoivukujabiennaali. Näyttelyn viimeisenä päivänä, 31.7.2019 esitetään koivukujalla kuvataiteilija Tapani Kokon ja vaimonsa Virpi Kannon performanssiesitys Taidevankkuri Linnuntie.

"On mahtavaa, että saamme jälleen Iisalmeen korkeatasoisen taidenäyttelyn koivukujalle. Tästä kuuluu valtavan iso kiitos Kaarina Kaikkoselle. Toiveissamme on, että näyttely vakiintuisi kahden vuoden välein järjestettäväksi biennaaliksi", kertoo Iisalmen kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.

Taiteilijat:

Miina Äkkijyrkkä (s. 1949 Iisalmi) on kuvataiteen valtionpalkinnolla palkittu kuvanveistäjä, joka on tunnettu värikkäistä lehmäveistoksista, jotka on toteutettu hitsaamalla vanhoista autojen osista. Nautaeläimet ovat inspiroineet Äkkijyrkän taidetta lapsuudesta saakka. Hän aloitti lehmien piirtämisen 3-vuotiaana.

Pauno Pohjolainen (s. 1949 Kuopio) on Ars Fennica -palkinnolla palkittu kuvanveistäjä. Pohjolaisen teokset ovat usein abstrakteja orgaanisia muotoja. Veistoksissa Pohjolainen tutkii vastakohtien ja kontrastien vuorovaikutusta. Materiaaleina veistoksissa on käytetty puun lisäksi lasikuitu- ja epoksihartsia, metallilevyjä- ja verkkoja.

Kerttu Horila (s. 1946 Iisalmi)on tullut tunnetuksi veikeistä ihmishahmoja esittävistä keraamisista ja pronssisista veistoksistaan. Naisen elämään liittyvät näkökulmat ja tilanteet ovat keskeinen aihe hänen tuotannossaan.

Radoslaw Gryta (s. 1955 Knasnik Lubelski, Puola) on kuvataiteen valtionpalkinnolla palkittu puolalaissyntyinen suomalainen kuvanveistäjä. Grytan teoksissa toistuvat usein viittaukset lapsuuden luontoon: tammiin, lehmuksiin, mehiläisiin ja viljaan. Veistosten materiaalina hän käyttää puuta tai betonia. Vuodesta 1994 hän on toiminut kuvanveistotaiteen professorina Kuvataideakatemiassa.

Tapani Kokko (s. 1959 Pudasjärvi). Kokko veistää moottorisahalla raisuja ja humoristisen vakavia puuveistoksia. Työhuoneella veistosten pinta saa hionnan jälkeen pintaan väriä maalilla ja puuväreillä värittämällä. Kokon taiteessa hormonit ja energiat virtaavat. Taide on saanut vaikutteita eteläamerikkalaisesta kansantaiteesta ITE-taiteeseen. Kokko tekee myös vaimonsa Virpi Kannon kanssa performanssitaidetta.

Essi Korva (s. 1985 Pello) on Kolarissa asuva kuvanveistäjä, joka toteuttaa vahvoja luonto-ja ihmisaiheisia teoksia. Teokset perustavat kokemukseen maailmasta ja käsittelevät usein pelkoa, lapsuutta, yksinäisyyttä ja tyhjyyttä. Korva on osallistunut useisiin veisto- ja ympäristötapahtumiin Suomessa ja ulkomailla.

William Dennisuk (s. 1954 Detroit) on amerikkalaissyntyinen, nykyisin Imatralla asuva kuvataiteilija, kuvanveistäjä ja kuvataiteen opettaja. Suomeen hän muutti vuonna 1982. Dennisuk on toiminut opettajana useissa taidekouluissa ja voittanut ympäristötaidekilpailuja ulkomailla. Dennisukin töissä yhdistyvät kuvanveisto, maisema ja arkkitehtuuri. Taide on Dennisukin mukaan tapa kysyä perustavanlaatuisia kysymyksiä maailmasta missä elämämme.

Matti Kalkamo (s. 1968 Tampere) huomioitiin Ars Fennica ehdokkuudella vuonna 2009. Kalkamon teoksissa huokuu huoli ihmisestä humoristisella tavalla. Teokset ovat kuin kolmiulotteisia ajatuksia ihmisenä olemista maailmassa missä läsnä on monia kipupisteitä. Kalkamo haastaa teoksillaan katsojan mielikuvituksen, huumorintajun ja maailmankatsomuksen.

Taru Mäntynen (s. 1944 Kärsämäki) veistää inspiraatiota Kalevalasta, surrealismista ja kalliomaalauksista. Mäntynen kuljettaa katsojan mytologian maailmaan. Luontoaiheisissa teoksissaan ihmisen ja eläimen rajat hämärtyvät ja veistoksiin taltioitu liike, tanssi ja kehollisuus ilmentävät syviä tunnetiloja.

Lisätietoja:

• Sanna Marin, Kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö / Iisalmen kaupunki 
• puh. 040 588 9074 
• sanna.marin(at)iisalmi.fi 

• Kaarina Kaikkonen, kuraattori / Laulava luontoni -näyttely
• puh. 040 574 9919
• kaarina_kaikkonen(at)hotmail.com

Jonne Aaron julkaisee uuden albumin Tiikerin raidat 10. toukokuuta. Levyn nimeä kantava sinkku ilmestyi huhtikuussa, ja nimikkobiisin lisäksi albumilta löytyvät aiemmat singlet Rooma, Kun jätät minua, Vihan sokaisema ja Mitä sä ajattelet. 

Ennenkuulematonta materiaalia edustavat groovaava Seitsemästä neljään, herkkää tunnelmaa ja vahvaa tulkintaa sisältävät Rakkauden talo ja Jos en sua saa sekä kaunis ja koskettava balladinomainen Rakastatko mua vielä, jolla on mukana laulaja Capri.

Levyn tuottajaksi valikoitui Jimmy Westerlund, jonka kanssa Jonne Aaron on tehnyt saumatonta yhteistyötä jo Negativen loppuajoista lähtien. Edellinen Risteyksessä-albumi syntyi myös yhteistyössä Westerlundin kanssa. 

-Tiikerin raidat -albumi on mielestäni urani vahvimpia kokonaisuuksia niin tekstillisesti kuin musiikillisestikin. Tällä hetkellä, kun malttamattomana odotan, että saan laulut ihmisille kuultavaksi, valmistaudumme myös tulevaan festivaalikesään perusteellisesti. Tulemme tuomaan myös livetuotantoon tuotannollisia sävyjä levyiltäni, Jonne kommentoi.

Jonne Aaron nähdään kesän festivaalikeikoilla ympäri Suomen kesäkuusta elokuun lopulle.

Biisilista:
1. Tiikerin raidat
2. Kun jätät minua
3. Vihan sokaisema
4. Rakkauden talo
5. Jos en sua saa
6. Rakastatko mua vielä
7. Rooma
8. Mitä sä ajattelet (feat. Jeremy Folderol)
9. Seitsemästä neljään

Keikat: http://warnermusiclive.fi/artistit/jonne-aaron/

Pressikuvat: https://bit.ly/2GCr3OC
Kuvaaja: Ville Juurikkala 

http://jonneaaron.fi/
https://www.facebook.com/jonneaaronofficial
https://www.instagram.com/jonneaaronofficial/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Taija Holm / Mediatiedotus ProPromotion Oy
taija@propromotion.fi

Keikat:
Niina Jalonen / Warner Music Live
niina.jalonen@warnermusic.com

New Balance x Billebeino -mallisto julkaistaan tänään perjantaina 26.4. Kyseessä on amerikkalaisomisteisen New Balancen ensimmäinen yhteistyömallisto suomalaisen yrityksen kanssa.

Kaksi kovassa nosteessa olevaa vaatealan yritystä yhdistävät voimansa, kun New Balance ja Billebeino julkaisevat yhteisen rajatun vaatemalliston, joka kantaa nimeä NB x BB. Yhteistyön tuloksena Billebeinon verkkokauppaan ilmestyy NB x BB -paitoja, -housuja, -lippiksiä, -takki sekä NB x BB 247 -kengät. New Balancen 90s-sarjaan pohjautuvaan mallistoon vaikutteita on haettu Hollywoodin rantabulevardeilta ja sinne kuuluvasta värimaailmasta.

Jo vuonna 1906 perustetun New Balancen myydyimpiin jalkinemalleihin kuuluvat 247-sarjan lenkkarit. Nyt julkaistavan mallistoon on tehty kyseiselle sarjalle historian ensimmäiset Billebeinon jalkineet.

”Hienoa olla yhdessä tekemässä toiselle nousevalle brändille jotain täysin uutta. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen, sillä värimaailma sopii mielestämme erinomaisesti yhteen tekstiilimalliston kanssa”, New Balance Scandinavian National Sales Manager Jari Kohtamäki iloitsee.

Kaikki sai alkunsa saunan lauteilta

Kuten niin monet muutkin yhteistyöt, sai myös New Balance x Billebeino alkusysäyksensä saunasta. New Balance Scandinavian Strategic Account Manager Julius Juslin istui sulkapallopelien jälkeen lauteille Billebeinon toimitusjohtajan Juhani Putkosen kanssa. Jo aikaisemmin yhteistyötä New Balancen ja Juslinin kanssa tehnyt Putkonen heitti löylyjen lomassa ehdotuksen yhteisestä vaatemallistosta.

”Julle syttyi ideasta heti, ja siitä se oikeastaan lähti rullaamaan. Kaikki on sujunut tosi luontevasti. Tämä on meille totta kai hemmetin iso kunnia tehdä yhteistyötä globaalistikin ison tekijän kanssa. Hyvä, että tuli heitettyä se idea ilmoille silloin saunassa!” Putkonen naurahtaa.

Asiakkaat pääsevät nauttimaan yhteistyön tuloksista tänään perjantaina 26.4. Uuden malliston kaikkia tuotteita on saatavilla yksinoikeudella Billebeinon verkkokaupasta niin kauan kuin tavaraa riittää.

Lisätietoja:

Julius Juslin, Strategic Account Manager, New Balance Scandinavia, julius.juslin@newbalance.com, 040 451 6169
Juhani Putkonen, toimitusjohtaja, Billebeino, juhani@billebeino.com, 045 678 8594

Billebeino
Billebeino on lifestyle brändi, joka perustuu intohimoon, muotiin ja ystävyyteen. Olemme saaneet inspiraatiomme musiikista, taiteesta ja urheilusta. Billebeinon valikoima koostuu unisex vaatteista ja asusteista, mitkä on tarkoitettu kaikille sukupuolesta tai iästä riippumatta. Pyrimme käyttämään tuotteissamme 100% kierrätettyjä materiaaleja. Vastuullisuus näkyy myös siinä, että varmistamme työntekijöidemme hyvinvoinnin tehtailla. Billebeinon kanssa olet osana vastuullista toimintaa.
#billebeino #areyoubillebeino
billebeino.com

New Balance
New Balance Athletic Shoe Inc. eli New Balance on yhdysvaltalainen vuonna 1906 perustettu perheyritys, joka keskittyy pääosin jalkineiden valmistukseen. Yhtiön päämaja sijaitsee nykyisin Bostonissa, Massachusettsissa.
newbalance.com

Resonaari soi -konsertit 13. ja 14.5. klo 19 Savoy-teatterissa ovat osa Resonaarin musiikkikoulun demokraattisen musiikinopetuksen periaatetta. Jo viidettätoista kertaa järjestettävissä konserteissa kehitysvammaiset ja muihin erityisryhmiin kuuluvat oppijat nousevat esiin muusikkoina ja taiteilijoina.

Kahdessa Resonaari soi -konsertissa esiintyy yhteensä 140 Resonaarin musiikkikoulun erilaista oppijaa yhdessä yllätysartistien kanssa. Esimerkiksi Samuli Edelmann, Maarit Hurmerinta ja Anna Puu ovat esiintyneet konserteissa. Konserteissa on eri esiintyjät.

Bändissä soittamisella on Resonaarin opetuksessa keskeinen rooli. Yhdessä soittaminen on hauskaa ja se kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja ehkäisten samalla yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Soittotaito nostaa itsetuntoa ja rikastuttaa elämää merkittävällä tavalla.

Resonaarigroup on erilaisten muusikkojen ammattiyhtye

Musiikista voi tulla myös ammatti erityisryhmiin kuuluville. Tästä on osoituksena Resonaarissa 2009 perustettu Resonaarigroup, jossa soittaa kuusi erityisryhmiin kuuluvaa ammattimuusikkoa. Resonaarigroup esiintyy molemmissa kevätkonserteissa.

Liput 28 €/14 €. Ryhmäalennus 20 % (min. 8 henkilöä).

Savoy-teatterin lipunmyynti www.savoyteatteri.fi

Lippupiste www.lippu.fi

Kansainvälisesti tunnustettu erityismusiikkikasvatuksen innovaatiokeskus

Resonaarin musiikkikoulu aloitti erityisryhmien tavoitteellisen musiikkiopetuksen ensimmäisenä Suomessa vuonna 1995 ja on edelleen maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen musiikkikoulu. Resonaarissa opiskelee tällä hetkellä reilut 300 oppilasta.

Resonaarin johtajat Markku Kaikkonen ja Kaarlo Uusitalo ovat keränneet lukuisia palkintoja ja tunnustusta merkittävästä työstään.

Lisätiedot:

Resonaarin johtaja Markku Kaikkonen, 0400 766 712, markku.kaikkonen@resonaari.fi

Viestintäpäällikkö Kristiina Backberg, 044 733 1544, kristiina.backberg@helsinkimissio.fi

http://www.resonaari.fi, konsertista twiitataan #resonaarisoi

Valokuvat: Sari Näsälä

Hyvä vastaanottaja!

Vastapainon syksyn uutuudet ja kaikki tämän vuoden kirjat löydät täältä: https://vastapaino.fi/media/f/2038

Taidehistoriaa, Euroopan historiaa, taloutta, aikalaisanalyysia, filosofiaa ja paljon paljon muuta!

Arvostelukappaleiden tilaus: mikko.jamsen@vastapaino.fi

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Vastapainon väki

Kirjastot, koulut, päiväkodit ja työyhteisöt ovat lähteneet aktiivisesti mukaan Lukuviikon viettoon. Kirjoja ja lukemista juhlitaan koko viikko ja tapahtumia järjestetään ympäri Suomen. Lukuviikon Koko Eurooppa lukee! -teema inspiroi eri toimijoita järjestämään tempauksia lukemisen ja kirjallisuuden ympärillä.

Tempaukset innostavat lukemaan

Lukuviikon teema on innostanut kirjastot, kirjavinkkarit ja kirjabloggarit vinkkaamaan erityisesti käännöskirjoja niin livenä, videoilla, sosiaalisessa mediassa kuin vinkkauskorttienkin avulla. Innosta lukemaan -kampanjan Lukuflashmob innosti ihmisiä kerääntymään yhteen ja lukemaan ääneen erilaisissa paikoissa. Aikakausmedia nosti Lukuviikon viikon aikkariksi Aku Ankan Lukuviikon tehtävävinkkien innoittamana. Tutustu Lukuviikon tehtäviin. Tartu tarinaan -hankkeen tempauksessa piilotettiin kirjoja ympäri Keski-Suomen. Lukumummien ja vaarien live-lukutuokiossa mm. Pipsa-mummi luki Suomen lasten eläinsatuja. Myös blogeissa ja podcasteissa innostuttiin puhumaan lukemisesta ja kirjoista.

Kirjastoissa ja kouluissa juhlittiin lukemista mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakoi tänä vuonna apurahaa 23 hankkeelle yhteensä 62 500 euroa. Apurahoista näkee, että luonnon- ja ympäristönsuojelua voi edistää monipuolisin keinoin. Apurahaa myönnettiin muun muassa sovittelujournalismihankkeeseen, valokuvanäyttelyihin, pro gradu -tutkimuksiin sekä väitöskirjoihin ja metsäkonserttisarjaan. Kaikki apurahat on listattu säätiön nettisivuille.

Viime vuosina säätiölle tärkeitä tukikohteita ovat olleet Itämereen liittyvät hankkeet, linnut ja muut uhanalaiset lajit sekä metsät. Tämän vuoden apurahahankkeissa näkyvät samat painotukset. Hankkeet osuvat myös hyvin ajankohtaisiin luonnon- ja ympäristönsuojelun teemoihin.

Suurimman apurahan sai filosofian maisteri Antti Miettinen väitöstutkimukseen, jossa selvitetään Itämeren lohen suojelua. Säätiön apurahalla tuetaan myös erittäin uhanalaiseksi taantuneen hömötiaisen uhanalaistumisen syiden tutkimusta sekä toimittaja Juha Kauppisen reportaasia, jossa etsitään Etelä-Suomesta alkuperäistä metsää. Luonnontilaisena säilynyttä metsää on Etelä-Suomessa huomattavasti vähemmän kuin muualla Suomessa. Apurahaa myönnettiin myös kaivoshankkeen vaikutuspiirissä toimiville käytännön työkaluja tarjoavan Kaivosinfo-oppaan tekemiseen.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiön perusti vuonna 1962 Suomen luonnonsuojeluliiton edeltäjä, Suomen luonnonsuojeluyhdistys. Säätiö jakaa vuosittain sijoitustensa tuottoja ja saamiaan lahjoituksia apurahoina luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Testamenttilahjoituksilla säätiö on myös kyennyt perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Jaettavien apurahojen kokonaissumma on säilynyt viime vuodet melko samana. Vuonna 2017 apurahapotti oli kuitenkin kaksinkertainen Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Katso lista kaikista tuetuista hankkeista täältä.

Lisätietoja:

Heikki Simola, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön puheenjohtaja, heikki.l.k.simola@gmail.com, p. 050 566 0640

Tarja Ketola, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamies, tarja.ketola(a)sll.fi, p. 040 527 5212

Säätiön verkkosivut: www.luonnonsuojelunsaatio.fi

Uudistunut Kuka kuvasi? -palvelu on 50 vuotta täyttävän Suomen valokuvataiteen museon lahja suomalaisille.

Suomen valokuvataiteen museo on ylläpitänyt vuodesta 2013 suosittua Kuka kuvasi? -verkkopalvelua, josta voi hakea tietoa ennen 1950-lukua kuvaustyönsä aloittaneista, Suomessa toimineista valokuvaajista ja alan harrastajista. Uudistetussa palvelussa haettavana ovat 3000 valokuvaajan ohella yli 1000 Suomessa toimineen kuvaamon tai valokuvausalan liikkeen tiedot.

Kuka kuvasi? on Valokuvataiteen museon eniten käytetty verkkopalvelu, jota muut museot, arkistot ja sukututkijat arvostavat. Vanhojen valokuvaamoiden tiedot voivat olla suureksi avuksi esimerkiksi vanhojen perhevalokuvien ja visiittikorttien ajoittamisessa.

Verkkopalvelu perustuu museon perustyönään ylläpitämään tietokantaan, ja se karttuu jatkuvasti. Kuvaamoita voi hakea palvelussa esimerkiksi nimellä, paikkakunnittain tai toiminta-ajan mukaan. Palvelussa on runsaasti yksityiskohtaista tietoa suurimpien ja hyvin tunnettujen liikkeiden historiasta ja kuvauskäytännöistä. Palvelun kautta on myös mahdollista lähettää museolle omat tietonsa ennen 1950-lukua aloittaneista valokuvaajista ja valokuvaamoista.

50 vuotta täyttävä Suomen valokuvataiteen museo on valokuvan valtakunnallinen erikoismuseo, joka palvelee muita kuva-arkistoja, tutkijoita ja kansalaisia valokuvaa koskevissa kysymyksissä.

http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/

Lisätietoja:

Elina Heikka
museonjohtaja
09 6866 3613
050 527 8885 
elina.heikka@fmp.fi