Kainuun viiden viikon vierailu Brysselin joulutorilla päättyi loppiaisena. Kainuun esittelypisteenä toimineessa, Kuhmossa valmistetussa Hiljaisuuden talossa vieraili 11 000 kävijää yli yhdeksästäkymmenestä maasta. Kaiken kaikkiaan Kalevala Spirit Oy:n suomalaisella joulutorilla arvioidaan viiden viikon aikana käyneen satojatuhansia ihmisiä.

Suomalainen joulupukki oli koko Brysselin Winter Wonders -tapahtuman kuvatuin henkilö. Hän toi sekä aikuisille että lapsille aitoa hyvää oloa niin joulutorilla kuin lastensairaalassa ja Eurooppa-koulussa. Myös Hiljaisuuden talon virtuaaliseen suomalaisten kansallispuistojen esittelyyn oli lähes koko ajan jonoa, sillä yhdellä kertaa sisään voitiin ottaa vain kymmenen henkilöä. Talon henkilökunnan mukaan kävijät halusivat lisää tietoa Suomeen matkustamiseen liittyvistä käytännön asioista kuten hintatasosta ja siitä, mitä eri vuodenaikoina voi tehdä Suomessa.

Kainuussa kiinnostivat odotetusti erityisesti karhut ja karhunkatselu sekä lunta vaativien liikuntamuotojen harrastusmahdollisuudet, Hossan kansallispuisto ja Kuhmon Kamarimusiikki. Tikkutalon infopisteessä työskentelivät tapahtuman aikana Kainuun liiton henkilökunnan ja Kajaanin ammattikorkeakoulun harjoittelijoiden lisäksi Kainuun Edun, Metsähallituksen, matkailualueiden sekä Suomussalmen ja Kuhmon edustajat. Myös kainuulaisesta ristiinliimatusta puusta (CLT-puuelementit) valmistettu Hiljaisuuden talo kiinnosti jo sinällään rakentamisen ja arkkitehtuurin asiantuntijoita.

Kalevala Spirit Oy:n joulutorin päätuotteina olleet loimulohet maistuivat herkkusuille, mutta glögiin olutmaana tunnetussa Belgiassa suhtauduttiin aluksi varovaisesti, sanoo Kalevala Spirit Oy:n Akke Virtanen. – Ensimmäisinä myytiin loppuun porontaljat ja maailman parhaina palkitut ginit. Virtanen toteaa, että Brysselissä uutta oli tapahtuman pituus – Brysselin Winter Wonders kestää marraskuun lopusta loppiaiseen, kun taas Saksan perinteiset joulumarkkinat päättyvät joulun alla.

Grand Placella Suomi-aiheinen ääni- ja valoshow

Brysselin Grand Placella esitettiin koko viiden viikon tapahtuman ajan joka ilta tunnin ja viikonloppuisin jopa puolen tunnin välein Suomi-teemainen ääni- ja valoshow. – Kun meidän ideoiden pohjalle rakennettu valoshow Suomen sinivalkoisin värein koristellun kuusen ympärillä alkoi ja kun esityksen puhe oli suomea, meinasi vanhalta hipiltä päästä kyyneleet. Se oli koko joulutorielämäni vaikuttavin juttu, kertoo lähes kaksikymmentä vuotta joulutoreilla toiminut Akke Virtanen.

Äijät-tanssiryhmä villiinnytti brysseliläisen toriyleisön ja esiintyi myös Europarlamentissa. Kajaanilainen Kannellen-yhtye taas toi torille lähes taianomaiseksi koetun Suomen kansallissoittimen. Ennen joulua järjestetyn kainuulaisen elokuvaviikon aikana Brysselissä esitettiin neljä ainakin osittain Kainuussa kuvattua elokuvaa. Tässä yhteydessä nähtiin myös Marko Röhrin aiempiin tuotantoihin pohjautuvan Luontosinfonia-elokuvakonsertin maailman ensi-ilta. – Kainuun Brysseliin tuomat elokuvat olivat korkeatasoisia, ja ne herättivät kiinnostusta. Useat alan toimijat kiinnostuivat myös jatkoyhteistyön mahdollisuuksista, sanoo maakuntajohtaja Pentti Malinen.

Työ jatkuu matkanjärjestäjien vierailulla

Kainuun onnistunut esittäytyminen Brysselissä on nostanut yhteistyön Visit Finlandin kanssa aivan uudelle tasolle, sanoo maakuntajohtaja Pentti Malinen. Yhteistyö jatkuu heti tammi-helmikuun vaihteessa belgialaisten matkanjärjestäjien vierailulla Kainuuseen. Belgialainen televisioryhmä kuvaa ensi kesänä kolmen päivän ajan Kainuussa muun muassa karhunkatselua, ja Kuhmon Kamarimusiikkiin järjestetään ensi vuonna matkoja Belgiasta. Bryssel-tapahtuman aikana käytiin keskusteluja myös Kainuun mahdollisuuksista nousta esiin uutena eksoottisena golf-kohteena.

Laajaan yhteistyöhön perustuvaa Kainuun matkailumarkkinointia jatketaan tammikuussa 2019 Matkamessujen yhteisosastolla ja Berliinissä Euroopan suurimmilla Grune Woche -ruokamessuilla, jossa Suomi on pääyhteistyökumppani.

Lisätiedot:

Maakuntajohtaja Pentti Malinen 044 797 0197
Akke Virtanen 040 540 7777

Meidän laulumme on lämminhenkinen, vetävä fanikirja maailman tunnetuimmasta folkrock-duosta, Simon & Garfunkelista. 

The Sound of Silence, The Boxer, Mrs. Robinson, Bridge Over Troubled Water… 1960-luvun amerikkalainen folkrock-duo, Simon & Garfunkel, jätti maailmanlaajuisilla hiteillään lähtemättömän jäljen nykykulttuuriin. 

Uutuuskirja Meidän laulumme kertoo Paul Simonin ja Art Garfunkelin urasta yhdessä ja erikseen. Osaksi tarinaa nivoutuvat myös Simonin ja Garfunkelin yksityiselämät sekä heidän vuoristoratamainen ystävyytensä, jonka alamäissä heitä on aina yhdistänyt rakkaus musiikkiin.

Teos on ajankohtainen juuri nyt, sillä Paul Simon piti jäähyväiskiertueensa syksyllä 2018. Näyttää hyvin todennäköiseltä, ettei myöskään duo palaa enää lavoille. Samoihin kansiin on siis mahdollisesti saatu yhtyeen koko tarina – ensimmäistä kertaa suomeksi.

Tenho Immonen on rock-kirjailija, jonka kirjat pohjautuvat paitsi lähdekirjallisuuteen ja asiantuntemukseen myös pitkäaikaiseen rock-faniuteen. Immonen on aikaisemmin kirjoittanut muun muassa teokset David Bowie: elämä laulu laululta (Into 2016) sekä Elton John: mestari (Into 2018).

Tenho Immonen
Meidän laulumme: Simon & Garfunkelin tarina
300 sivua
Ilmestynyt tammikuussa 2019

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: 

Myynti- ja markkinointiassistentti Rosa Ala-aho, rosa.ala-aho@arthouse.fi, 040 576 7878

Hiihtolomaviikolla Rauman Kaupunginteatterissa vierailevalle Mielensäpahoittaja ja poika -näytelmälle on lisätty yksi esitys. Suuresta kysynnästä johtuen Esko Roineen ja Aimo Räsäsen tähdittämää komediaa esitetään myös keskiviikkona 20. helmikuuta klo 19.

Valtakunnan valloittanut Mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma hahmo. Niin hauska ja viisas, niin tosi ja tarpeellinen ja samalla, myönnetään pois, ihan mahdoton jäärä.

Tarinan hersyvä huumori on taitettu elämän pohjimmaisella haikeudella, komedian sävyt ovat syvästi suomalaisia. Keskiössä isä, jonka mieli niin helposti pahoittuu. Isän voinnista ja touhuista on alituiseen huolissaan hänen aikuinen poikansa.

Tampereen Työväen Teatterissa kantaesitetty Mielensäpahoittaja ja poika Rauman Kaupunginteatterissa tiistaina 19. helmikuuta klo 19 sekä keskiviikkona 20. helmikuuta klo 14 ja klo 19. Kyseinen esitys vieraili Raumalla myös helmikuussa 2018.

Liput Rauman Kaupunginteatterin lippumyymälästä, Lippupisteen myyntipisteistä ja verkkokaupasta lippu.fi sekä kaikista R-kioskeista.

Lisätietoja näytelmästä: https://raumanteatteri.fi/ohjelmisto/mielensapahoittaja-ja-poika/

Oulu ámmátallaskuvlla Ámmátlaš oahpaheaddjeallaskuvllas álgá boahtte čavčča earenoamáš davvisámegielat oahpaheddjiid skuvlejupmi. Skuvlejupmi ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi oahpahusguovddážiin. Sámegielat oahpaheddjiin lea stuorra váilevašvuohta oppa riikkas ja sámeguovllus. 

­–Mii ordnet oahpaheaddjeskuvlejumi vuosttaš gearddi davvisámegillii. Sisdoalut eai leat dušše jorgalusat suomagielat oahppoplánas, muhto skuvlejumi vuođđun lea sámepedagogihkka ja báikkálaš sámekultuvra. Mii leat earenoamážit beroštuvvan árbevirolaš oahppama ja máhtu birra sámekultuvrras. Dan dihte min skuvlejupmi lea maiddái máhttovuđot ja studeantta ovdalis háhkkon máhttu váldo vuhtii, Tomi Guttorm muitala.

Oahpaheaddji pedagogalaš oahpuid bokte oažžu viiddes pedagogalaš gelbbolašvuođa oahpaheaddji bargguide. Vuođđonjuolggadussan lea, ahte ohccis galgá leat heivvolaš allaskuvladutkkus ja unnimusat 3 jagi praktihkalaš bargovásáhus dutkosa sisdoalu vástideaddji suorggis. Oahpahus lea davvisámegielat ja gáibádussan lea buorre davvisámegielat njálmmálaš ja čálalaš giellamáhttu. 

Oahput álget  lagasoahpahussan Anáris 6.-7.9.2019. Dáid beivviid maŋŋá bargovuohkin leat
reálaáigásaš webinárat. Skuvlejupmái leat 10 álggahusbáikki. 

Ohcanáigi skuvlejupmái lea 8.-29.1.2019.

Lassedieđut:

Tomi Guttorm
tomi.guttorm@oamk.fi
+358 50 5926 805

Samuel
Valkeapää
samuel.valkeapaa@sogsakk.fi
+358 40 4876886

www.oamk.fi/oahpaheaddjin

Lappeenrannan kaupunginorkesteri meditoi jälleen perjantaina 18.1.2019 klo 11 ja 19 Lappeenranta-salissa.

Orkesteria liidaa konserttimestari Kanerva Mannermaa ja ohjelmassa kuullaan Jules Massenetia, Enrico Morriconea, John Williamsia, W.A. Mozartia, Camille Saint-Saënsia, Emmanuel Séjournea ja mm. Dmitri Shostakovitshia. Solisteina esiintyvät Santeri Kaksonen, oboe, Kanerva Mannermaa, Linnea Hurttia, Johanna Koponen ja Maija Wesslund, viulu, Eeva-Maria Pykäläinen, sello, Tiina Heinonen ja Marianne Järvinen, huilu, Jorma Lautanen, klarinetti sekä Lauri Pekkarinen, vibrafoni.

Kaupunginorkesterin viime syksyn suosittua Meditaatio-konserttia toivottiin uudestaan ja nyt niitä soitetaan jälleen kaksi, toinen aamupäivällä lounastunnin konserttina ja toinen illalla iltakonserttina. Meditaation virkistävää ja rauhoittavaa musiikkia voi tullaan kuuntelemaan vaikka villasukat jalassa ja mukaan voi ottaa myös halutessaan jumppapatjan.

Milko Vesalainen, intendentti, 040 5478706

TAMMITARJOUS!

 

Ohjelmistossamme ovat Hetki Lyö -, Raparperitaivas- ja Show Must Go On - musikaalit sekä Golden Abba Show.

Lue lisää: www.musiikkiteatteri.fi

 

 

HETKI LYÖ-MUSIKAALI 

Musikaali kaikkien suomalaisten rakastamasta laulajasta ja musiikkimaailman ikonista.

Kirka Kirill Babitzin on yksi Suomen menestyneimmistä artisteista. Hän oli maamme ensimmäinen oikea rocktähti, joka sai peräänsä villisti kirkuvat fanilaumat. Kirka oli venäläisen emigranttitaustansa vuoksi eksoottinen ilmestys tummine hiuksineen ja sinisine silmineen, hän oli täynnä karismaa ja kuin luotu tähdeksi. Oma suku ja perhe sisaruksineen olivat Kirkalle aina tärkeitä. Kirka lauloi persoonallisella äänellään tiensä suomalaisten sydämiin monipuolisesti rockilla, iskelmillä ja balladeilla heavyrockiakaan unohtamatta.

Musikaali on matka Kirkan vanavedessä 60-luvulta lähtien aina 2000-luvulle asti. Kirkan ohella tapaamme suomalaisen kevyen musiikin merkkihenkilöitä kuten Sammyn, Muskan, Dannyn, Katri Helenan, Kassu Halosen, Hectorin ja Pave Maijasen. Koemme esityksessä laulajan pitkän uran eri vaiheita, Euroviisujen ja Syksyn sävelten huumaa, menestystä, rakkautta ja suuria suruja.

Kirkaa esittää Voice of Finland -kisastakin tuttu valovoimainen tähti Ilari Hämäläinen. Musikaalissa kuullaan suuri joukko ikimuistoisia kappaleita, kuten Hetki lyö, Leijat, Hengaillaan, Surun pyyhit silmistäni, Kahden hullun matka, Daada Daada, Yli synkän virran, Puhelinlangat laulaa, Lumi teki enkelin eteiseen, Krokotiilirock ja Kirjoita Postikorttiin.

 

RAPARPERITAIVAS-MUSIKAALI

Raparperitaivaan perusta on valettu Gösta Sundqvistin ja Leevi and the Leavings -yhtyeen tarinaan. Tämä hulvaton suomirock-musikaali kertoo hieman oudosta Leevi-nimisestä progea diggailevasta nuorukaisesta, josta kasvaa suuri suomalainen säveltäjä ja tarinankertoja.

Leevi toimii paitsi musiikintekijänä, myös muun muassa talonmiehenä, jalkapallojoukkueen valmentajana ja radiopersoonana. Elämänsä loppuvaiheessa hänet valtaa kaipuu suomalaiseen luontoon.

Pääosaa esittää A-J Keskinen, joka on tullut tunnetuksi Voice of Finland -kilpailun finalistina – ja joka erehdyttävästi muistuttaa Gösta Sundqvistiä.

Leevin parhaita kavereita esittävät Petri Lairikko/Oskari Katajisto ja Ilari Hämäläinen/ Erik Kraemer. Lairikko ja Katajisto ovat suurelle yleisölle tuttuja useista rooleistaan tv-sarjoissa ja teatterissa. Hämäläinen puolestaan muistetaan muun muassa musikaaleista sekä Voice of Finland -kilpailusta. Musikaalissa nähdään myös Juice, jota upeasti tulkitsee Jussi Ojanen. Näyttämöllä toilailevat myös monet Leevi and the Leavingsin kappaleiden kuvailemat tragikoomiset hahmot.

Tulkintoja kuullaan paitsi Leevi and the Leavingsin, myös Göstan aikalaisten, Juice Leskisen ja Kirkan tuotannosta. Tähän tunteikkaaseen reissuun sinut saattelevat muun muassa Mitä kuuluu Marja-Leena, Muotitietoinen, Poika nimeltä Päivi, Teuvo, Pohjois-Karjalaan, Raparperitaivas, Onnelliset, Syksyn sävel, Paperitähdet, Rakkauden ammattilainen, Leijat, Hetki lyö, Varrella virran, Born to be wild…

Uudistusten vuosi 2018 Turun museokeskuksen museoissa

Turun kaupungin omistamissa ja ylläpitämissä museoissa ja Vanhan Suurtorin tiloissa vieraili vuoden 2018 aikana yhteensä 394 098 museoasiakasta (2017: 466 127): Turun linnassa 134 860 (2017: 142 530), Luostarinmäen käsityöläismuseossa 40 097 (2017: 45 981), Biologisessa museossa 9 500 (2017: 21 126), Apteekkimuseossa 15 193 (2017: 12 576), Kuralan Kylämäessä 112 520 (2017: 113 205), WAMissa 39 787 (2017: 92 023), Vanhan Suurtorin gallerioissa, Taidelainaamossa ja vuokrattavissa tiloissa 42 141 (2017: 38 686).

Apteekkimuseo vietti 60-vuotis juhlavuottaan uudistuksen merkeissä. Vuonna 2014 alkaneessa hankkeessa muun muassa parannettiin saavutettavuutta ja näyttelyiden tietosisältöjä. Pääsisäänkäynti siirrettiin joenrannasta pihan puolelle. Uudistettu museo avattiin yleisölle kesäkuun alussa.

WAMissa nähtiin vuoden aikana Hannu Väisäsen, Simo Heleniuksen sekä Hertta Kiisken ja Jenna Sutelan näyttelyt. Lokakuussa avattiin Sisällissota-näyttely, joka jatkuu 13.1. asti. Turun linnan monipuolinen tapahtumatoiminta saavutti suuren suosion. Syksyn aikana järjestetyt Suljetut ovet -kierrokset houkutteli paikalle satoja osallistujia, ja uutena ohjelmana järjestetyt Pako linnasta -seikkailutapahtumat varattiin hetkessä loppuun.

Biologinen museo jouduttiin sulkemaan kesken kesäkauden putkivaurion vuoksi. Arvokkaaseen museorakennukseen tehdään korjaustöiden yhteydessä parannuksia asiakaspalvelutiloihin. Kuralan Kylämäki on vakiinnuttanut asemansa turkulaisten suosimana ilmaisen sisäänpääsyn kulttuurivirkistysalueena.

Turun kaupungin museoissa vierailtiin 26 752 kertaa Museokortilla. Käynneistä 12 518 tehtiin WAMiin, 7 041 Turun linnaan, 3 551 Luostarinmäelle, 2 720 Apteekkimuseoon ja 922 Biologiseen museoon.

Lisätietoa antaa:
Olli Immonen, museopalvelujohtaja
Turun museokeskus
olli.immonen@turku.fi
p. 040 350 2782

Museokortti ja Rut Bryk vetivät yleisöä Turun taidemuseoon

Turun taidemuseon näyttelyissä vieraili vuoden 2018 aikana lähes 52 000 (51 838) taiteenystävää. Kävijämäärät noudattelevat muutaman viime vuoden mukaista linjaa (2017: 63 989, 2016: 54 354, 2015: 54 672. Kasvava kiinnostus museoita kohtaan näkyi erityisesti Museokortti-kävijöiden kasvuna: vuoden aikana korteilla tehtiin lähes 19 000 vierailua ja Museokortti-kävijät muodostavatkin jo 36 % taidemuseon kokonaiskävijämäärästä.

Vuosi sisälsi suomalaisen keramiikkataiteen uudistajan Rut Brykin, salaperäisen ruotsalaismaalarin Dick Bengtssonin sekä turkulaiskoloristien Axel Haartmanin, Ali Munsterhjelmin ja Santeri Salokiven taidetta. Studiossa ja Pimiössä nähtiin 10 nykytaiteilijaa meiltä ja maailmalta ja museon omia kokoelmia esiteltiin kahdessa eri teemanäyttelyssä.

Vuoden suosituimmaksi näyttelyksi nousi keväällä järjestetty Rut Bryk – Taikalaatikko, joka houkutteli museoon 22 548 vierailijaa. Näyttelyiden rinnalla myös erilaiset asiantuntijaopastukset, konsertit ja muut tapahtumat houkuttivat yleisöä.

Lisätietoja antaa:
Kari Immonen, museonjohtaja
Turun taidemuseo
kari.immonen@turuntaidemuseo.fi
p. 02 262 7099, 044 312 2256 

Merivoimien juhlavuosi siivitti Forum Marinumin toimintaa

Vuonna 2018 Forum Marinumin näyttelyissä vieraili 55 793 maksanutta kävijää. Kävijämäärissä palattiin vilkkaan 2017 The Tall Ships Races vuoden (70 890) jälkeen 2016 saavutetulle hyvälle tasolle (55 000). Vuoden 2018 kävijäluvuista puuttuu museoalus Sigyn, joka hinattiin toukokuussa Varvintorin edustalta Ruissalon telakalle.

Merikeskus Forum Marinumin tiloissa vieraili kaikkiaan noin 171 481 asiakasta. Luvussa on mukana merikeskuksessa järjestetyt tilaisuudet ja yleisötapahtumat, joista suurimpiin lukeutui Merivoimien vuosipäivä heinäkuussa. Merivoimien perustamisesta tuli kuluneeksi sata vuotta, ja teema näkyi pitkin vuotta Forum Marinumin näyttelytarjonnassa ja yleisöohjelmassa: Suomen merellistä huoltovarmuutta esittelevä näyttely, esitelmäsarja merivoimien historiasta, kansainvälinen tutkijaseminaari ja Polusmäen miinamuseon esittely videoilla ja opastuskierroksilla. Teemavuoteen lukeutui lisäksi alusvierailuja sekä ulkoilmakonsertteja.

Kruununmakasiinin vinttiä kokeiltiin yleisökäytössä, mikä osaltaan houkutti uusia kohderyhmiä. Keväällä vintillä järjestettiin Turun AMK:n Taideakatemian Kuvataiteesta valmistuneiden näyttely. Kesällä tilassa esiintyi Teatteri Terve Tyttö ja loppuvuodesta vielä Teatteri Vertigo.

Jatkuvasti suosiotaan kasvattanut Museokortti vaikutti myös Forum Marinumin kävijöihin. Vuoden aikana näyttelyissä vierailtiin Museokortilla 7 710 kertaa ja korttia ostettiin 264 kappaletta.

Lisätietoja antaa:
Tapio Maijala, toimitusjohtaja
Forum Marinum
tapio.maijala@forum-marinum.fi
p. 050 342 4500

Ennätyksiä hipova vuosi Aboa Vetus & Ars Novassa

Kävijämäärissä mitattuna vuosi 2018 oli Aboa Vetus & Ars Nova -museon paras vuosi koko 2000-luvulla. Historian ja nykytaiteen näyttelyissä vieraili yhteensä 70 614 (2017: 55 831) museokävijää, joista maksaneita kävijöitä oli 59 507 (2017: 46 156) ja ilmaiskävijöitä 11 107 (2017: 9 675). Reilu neljännes museokäynneistä tehtiin Museokortilla. Koko talossa, mukaan lukien museon, museokaupan ja ravintola-kahvila M Kitchen & Cafén, kävi ovilaskureiden mukaan 256 884 (2017: 227 573) henkilöä.

Aboa Vetus & Ars Novassa nähtiin viime vuonna yhteensä 15 näyttelyä, ja kävijöitä oli ilahduttavan runsaasti myös vilkkaimpien kesäkuukausien ulkopuolella. Alkuvuodesta esillä ollut 8. Turku Biennaali esitteli uusinta kotimaista nykytaidetta 16 taiteilijalta ja kesällä ukrainalaisen Maria Prymatšenkon satumainen maailma hurmasi museovieraat värikkäillä eläinhahmoillaan. Syksyllä vuoden nuori taiteilija J. A. Juvani ravisteli miehen mallia näyttelyssään ONE MAN SHOW. Lokakuussa avattu kulttuurihistoriallinen näyttely Rettigin palatsi 90 vuotta on tuonut museoon myös aivan uutta yleisöä.

Arkeologinen yleisökaivaus museon sisäpihalla kiinnosti kesällä monia. Arkeologia Turussa onkin ajankohtaisempi kuin koskaan ja kaupungissa tehdyt kaivaukset ovat olleet valtakunnallisesti laajasti esillä. Aboa Vetuksen keskiaikaisen rauniokorttelin ainutlaatuisuus on museon merkittävä vetovoimatekijä, joka puhuttelee niin matkailijoita kuin paikallisiakin ihmisiä. Onnistuneen vuoden taustalla vaikuttivat myös museon laajat aukioloajat sekä yleisöopastukset.

Lisätietoa antaa:
Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja
Aboa Vetus & Ars Nova
johanna.lehto-vahtera@aboavetusarsnova.fi
p. 044 080 0227

Maailmanperintökohde Suomenlinnassa vieraillaan yhä enemmän linnoituksen kulttuuritarjonnan vuoksi. Vuonna 2018 Suomenlinnan kuuden museon vierailijamäärä nousi jälleen ennätykseensä; viime vuonna museoissa kävi noin 262 000 ihmistä.

Linnoituksen tapahtumat keräsivät niin ikään reilusti kävijöitä. Esimerkiksi jo vuosittaiseksi perinteeksi muodostunut sadonkorjuujuhla Viaporin Kekri sai marraskuussa noin 6 000 kävijää liikkeelle ja Linnoitustontun reitti joulun aikaan noin 2 000 tonttuilijaa. Viime vuoden menestyksiin kuuluu nykytaideteos ŠamaŠ, joka toi yli 10 000 ihmistä syksyiseen Suomenlinnaan.

- Suomenlinnaa kehitetään kestävän matkailun strategian sekä hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Talvikauden palvelujen kehittäminen ja kävijämäärien tasaaminen ympärivuotisemmaksi ovat keskeisiä tavoitteita. Talvikaudella yhä useampi palvelu on avoinna, ja monipuolinen tarjonta palvelee kävijöiden lisäksi asukkaita ja työntekijöitä, kertoo Suomenlinnaa hallinnoivan valtion viraston, Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.

- On tosi hienoa, että ihmiset saapuvat vuosi vuodelta yhä enemmän nauttimaan linnoituksesta ja sen palveluista ympäri vuoden. Tälläkin hetkellä luminen linnoitus on kuin talven valkoinen ihmemaa.

Kaikkiaan merilinnoituksessa vieraili vuonna 2018 noin 1 090 000 ihmistä, joista vajaa 290 000 talvikaudella. Talvikauden kuukausien kävijämäärät jatkavat kasvuaan, ja esimerkiksi huhtikuu ja marraskuu olivat viime vuonna vilkkaita kuukausia.

Kävijöitä saapuu merilinnoitukseen niin Suomesta kuin ulkomailta. Talvikauden kävijät ovat tutkimusten mukaan pääosin ulkomaisia matkailijoita, mutta myös ihmiset kotimaasta ja pääkaupunkiseudulta tulevat yhä enemmän nauttimaan maailmanperintökohteen rauhasta ja maisemista talvisaikaan.

Monipuolista tarjontaa

Maailmanperintökohde Suomenlinnan kävijöitä houkuttelevat historia, kulttuuri, luonto ja merellisyys. Merilinnoituksessa voi käydä opastetulla kävelykierroksella, nauttia taide- ja tapahtumatarjonnasta sekä syödä hyvin useissa ravintoloissa ja kahviloissa. Linnoituksessa on myös esimerkiksi hostelli, kesäteatteri ja taidekäsityöläisten työhuoneita. Osa museoista palvelee ympäri vuoden ja osa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Lisäksi linnoitukseen saavutaan muun muassa ulkoilemaan, luokkaretkeilemään sekä juhlimaan ja kokoustamaan Suomenlinnan hoitokunnan vuokraamiin tiloihin.

Viime vuonna Suomenlinnassa vietettiin merkkivuotta linnoituksen sata vuotta kestäneen suomalaisen kauden kunniaksi. Merkkivuoden vuoksi esimerkiksi linnoituksen karsserisiiven kuolemaantuomittujen vankisellit avautuivat vuosikymmenien jälkeen yleisölle. 

Lisätietoja:

• Petteri Takkula, Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö, petteri.takkula@suomenlinna.fi, 0295 338 387
• Seuraa Suomenlinnaa somessa aihetunnisteella #suomenlinna
• Kuvia ja videoita Suomenlinnasta

Suomen tietokirjailijat ry järjestää poliitikkopaneelin tietokirjallisuudesta Rovaniemellä. Tietokirjallisuuden sekä lukemisen ja koulutuksen merkityksestä suomalaiselle hyvinvoinnille ovat keskustelemassa kansanedustajaehdokkaat Heikki Autto (kok.), Markus Lohi (kesk.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja Vesa Puuronen (vas.). Keskustelu pidetään maanantaina 21. tammikuuta klo 18.00–19.00 Rovaniemen kaupunginkirjastossa, Jorma Eton tie 6.

Tietoympäristö muuttuu. Muun muassa digitalisoituminen on vaikuttanut kustannusalan toimintatapoihin ja kustantamisen edellytyksiin. Miten turvataan kotimaisen tietokirjallisuuden tulevaisuus? Miten käy sivistyksen ja koulutuksen, jotka ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin rakennuspuita?

Tilaisuuden juontaa Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen.


Miten Suomesta tehdään tietokirjallisuuden kärkimaa?
PANEELIKESKUSTELU
Rovaniemen kaupunginkirjasto, Lapponica-sali, Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi
Maanantaina 21.1.2019 klo 18.00–19.00
Vapaa pääsy.


Lisätiedot:
Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Arktikumin tiedekeskuksessa Rovaniemellä aukeaa Tuure Aallon luontokuvanäyttely Alku. Näyttely on esillä 15.1.–3.3.2019.

Valokuvaaja Tuure Aalto viettää runsaasti aikaa luonnossa ja on tallentanut retkiltään upeita tunnelmallisia luontokuvia. Valon ja varjon leikki näkyy myös valokuvissa, joiden perspektiivi haastaa katsojan ajatusleikkiin muokkaamattomien kuvien alkuperästä ja sanomasta. Kuvaajana Aalto tallentaa hetkellisen tuokion, mielenkiintoisen yksityiskohdan, tunnelman tai mielenmaiseman aidossa käsittelemättömässä muodossaan.

Alku – Tuure Aallon luontokuvanäyttely
Arktikumin tiedekeskuksessa (Pohjoisranta 4, Rovaniemi)
15.1.–3.3.2019
Tietoa aukioloajoista ja pääsylipuista www.arktikum.fi

Kutsu medialle avajaisiin

Näyttelyn avajaiset järjestetään tiistaina 15.1.2019 klo 14.00 Arktikumissa. Median edustajat ovat tervetulleita avajaisiin. Taitelija Tuure Aalto on haastateltavana tilaisuudessa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Kuvat

Valokuvia saa käyttää näyttelyä koskevan uutisoinnin yhteydessä, kunhan mainitsee valokuvaajan.

Lisätietoja:

Tuure Aalto
040 015 3177, tuure.aalto(at)pp.inet.fi

Näyttelymuotoilija Anna Hyvönen
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
040 484 4289, anna.hyvonen(at)ulapland.fi

Kaikille tuttu maailmanmatkaaja, toimittaja Rauli Virtanen esiintyy Lahden pääkirjaston auditoriossa tiistaina 22.1. klo 17.30.

Virtanen on pitkän linjan media-ammattilainen, toimittaja, ohjaaja, tuottaja ja seitsemän kirjaa kirjoittanut tietokirjailija. Hän on toiminut myös Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina.Virtanen on raportoinut 1970-luvulta lähtien kymmeniltä maailman kriisialueilta Vietnamin sodasta Syyriaan. Hän on työskennellyt sekä televisiolle että sanoma- että aikakauslehdille. Työstään hän on saanut lukuisia palkintoja kuten Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Suomen kuvalehden journalistipalkinnon. Virtanen on käynyt jokaisessa maailman itsenäisessä valtiossa, joita on 194.

Illan tilaisuudessa Virtanen kertoo uusimmasta kirjastaan Riosta Rotterdamiin – suomalaisten merimiesten satamareissuja (John Nurmisen säätiö, 2018) sekä arvioi maailman tilaa vuoden 2019 alkaessa.

Kirja avaa lukijalleen uuden näkökulman 1800- ja 1900-luvun merimiesten vähän tunnettuun elämään satamakaupungeissa kaukana kotoa. Merimiehet avarsivat kirjeineen ja tarinoineen suomalaisten maailmankuvaa ennen ulkomaankirjeenvaihtajia, Rauli Virtanen kirjoittaa. Hänen oma kiinnostuksensa merimieskulttuuriin syntyi jo pikkupoikana, kun naapurissa asunut merimies lumosi hänet uskomattomilla tarinoillaan matkoista Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Teoksessa tärkeän roolin saa myös merimiespastoriemme työ maailmalla. Kirjaa varten Virtanen keräsi historiallista materiaalia mm. ulkoministeriön, Merimieskirkon ja merimuseoiden arkistoista sekä kansainvälisistä lehtiarkistoista 1800-luvulta lähtien.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy mutta paikkoja on rajoitetusti. Maksuttomat liput ovat noudettavissa pääkirjaston aulasta tuntia ennen tilaisuutta.

Lisätiedot: 

Tuulikki Mäkinen                                        
Erikoiskirjastonhoitaja / Kirjallisuus- ja tietopalvelut
Lahden kaupunginkirjasto
p. 044 416 3240
tuulikki.makinen@lahti.fi

Haastattelupyynnöt:
Rauli Virtanen
p. 040 5455202
rauli.virtanen@hotmail.com

lastu.finna.fi

Suomen suurin lasten ja nuorten teatterifestivaali valtaa pääkaupunkiseudun kulttuuritalot maaliskuussa jo yhdeksättä kertaa. Festivaalin avajaisia juhlitaan uudessa keskustakirjasto Oodissa.

Pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa 16.3.–24.3.2019 järjestettävä Hurraa! on julkaissut ohjelmistonsa. 15 esitystä ja 80 esityskertaa kattavaan ohjelmistoon lukeutuvat muun muassa vuoden 2018 ITU-palkittu Unikuskit sekä Helsingin Sanomien kriitikolta täydet viisi tähteä saanut Tohtori Zeiffal, Tohtori Zeigal ja hippo jota ei koskaan saatu kiinni. Festivaalin monista osallistavista esityksistä yksi on Toisissa tiloissa -kollektiivin neljätuntinen tapahtumakokonaisuus Suuri Koralliriutta, joka koostuu työpajasta ja yhdessä luotavasta esityksestä.

Festivaalin yläkouluikäisille suunnatut esitykset käsittelevät muun muassa nuorten itsemääräämisoikeutta (Tähkäpää/Rapunzel) ja selviytymistä perhettä painavan alkoholiongelman alla (Fragile – särkyvää). Ajan hermoon iskee kesällä 2018 Zodiakin täysille saleille esitetty Sonya Lindforsin afrofuturistinen COSMIC LATTE.

Festivaalin avajaisia juhlitaan Helsingin keskustakirjasto Oodissa lauantaina 16.3. klo 13–16. Avajaisissa nähdään ensi-ilta Loiske Ensemblen kupolitelttaan rakennetusta Metsästä. Toinen festivaalin kahdesta ensi-illasta on vauvoille suunnattu, länsi-afrikkalaista musiikkiperinnettä ja nykytanssia yhdistävä Djarabi – rakastettu.

Hurraa! näkyy myös esityssalien ulkopuolella, kun KO-KOO-MO:n Palikkateatteria-esitys pakenee perinteisistä esitystiloista Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoautoihin. Festivaalin päätteeksi Annantalolla pidetään kaikille avoin seminaari lasten rooleista lasten ja nuorten teatterissa. Lisäksi pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa järjestetään festivaalin molempina viikonloppuina Hurraa! -perhepäiviä.

Festivaalin ohjelmasta ja toteutuksesta vastaavat Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Espoon tapahtuma -ja kulttuuripalvelut, Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut sekä Kauniaisten kulttuuripalvelut.

Koko ohjelmisto ja lisätietoja: www.hurraa.org

Hurraa! Facebookissa
Hurraa! Instagramissa: @hurraafestivaali
Hurraa! Twitterissä: @hurraafest

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja kuvat medialle:
Tiedottaja Joel Haapamäki, joel.haapamaki@gmail.com

Finlands största barns och ungas teaterfestival kommer i mars för nionde gången och tar över huvudstadsregionens kulturhus. Festivalens öppningskalas hölls på det nya centrumbiblioteket Ode.

Programmet av Hurraa! har lanserats och festivalen kommer att ta plats i huvudstadsregionens kulturhus 16.3.-24.3.2019. 15 föreställningar och 80 visningar innehåller bland annat 2019 ITU pristagaren Unikuskit, och Tohtori Zeiffal, Tohtori Zeigal ja hippo jota ei koskaan saatu kiinni som har fått fem stjärnor från Helsingin sanomat. En av de flera inkluderande föreställningar är Toisissa tiloissa kollektivets fyra timmar långa evenemang paketet Suuri koralliriutta, innehållande en verkstad och en uppträdande man skapar tillsammans.

Ungas föreställningar handlar bland annat om självbestämmanderätten (Tähkäpää/Rapunzel) och en ynglings överlevnad med ett alkoholproblem som försöker att trycka ner hela familjen (Fragile – särkyvää). Helt rätt i tiden är också Sonya Lindfors afrofuturistisk COSMIC LATTE som spelades under sommaren 2018 till fullbokade salar.

Festivalens öppning kommer att firas på lördag 16.3. på Helsingfors centrumbiblioteket Ode. I öppningen man kan se Loiske Ensembles premiär av Metsä, uppbyggt i ett kupoltält. Den andre av festivalens två premiärer, inriktad till bebisar, kombinerar västafrikansk musiktradition med modern dans (Djarabi – rakastettu).

Hurraa! syns också utanför kulturlokalerna när KO-KOO-MOs Klossteatern föreställningen rymmer de traditionella scenerna till Helsingfors, Esbos och Vandas bokbussar. I slutet av festivalen hölls det ett öppet seminarium handlande barns roller i Annantalos barns och ungas teater. Under båda helgerna organiseras det också Hurraa! familjedagar i huvudstadsregionens kulturhus.

Festivalens innehåll och koordinering har arrangerats i samarbete med Helsingfors kultur- och fritidssektorn, Esbos evenemangs- och kulturtjänster, Vandas kulturtjänster och Grankullas kulturtjänster.

Hela programmet och mer information: www.hurraa.org.

Hurraa! på Facebook
Hurraa! på Instagram: @hurraafestival
Hurraa! på Twitter: @hurraafest

Extra information, önskemål om intervjuer och bilderna till median:
Kommunikatör Joel Haapamäki, joel.haapamaki@gmail.com

Loputon huumorin lähde, jotain pyhää ja pysyvää vai katoava kansantauti? Mitä on turkulaisuus? Kesällä 2019 aihetta tarkastellaan niin sisäpiirin, kuin ulkopaikkakuntalaistenkin silmin Pentti Kotkaniemen ohjaamassa kesäkomediassa. Heidekenin ensi-ilta nähdään 29.5. Naantalin Emma Teatterissa ja esitys on toteutettu Turun Kaupunginteatterin ja Emma Teatterin yhteistuotantona.

Komedia pureutuu kotiseuturakkauden merkitykseen ja siihen, miksi juuri Heidekenilla syntyneet ovat aitoja turkulaisia. Kaikki alkaa siitä, kun aidon turkulaisuuden häviämisestä huolestuneet valtaavat Heidekenin ja vaativat synnytysten palauttamista legendaariseen sairaalarakennukseen. Poliisi-Pekka lähtee selvittämään valtausta ja joutuu yllättävään seikkailuun, joka vie hänet matkalle turkulaisuuden ytimeen. Käy nimittäin ilmi, että Heidekenilla syntyy kaikenlaisia turkulaisia asioita, ei ainoastaan ihmisiä.

Esityksen ovat kirjoittaneet Miska Kaukonen ja Satu Rasila. Kaksikon aiempi yhteinen komedia Hockey Night pyöri Emma Teatterissa vuonna 2015. Yli 20 vuotta Turun maaperällä asunut Rasila tunnetaan lukuisista lämminkatseisista näytelmistä ja komedioistaan. Kaukonen on tuttu Emma Teatterin yleisöä ahkerasti naurattaneena näyttelijänä. Viimeksi hän teki ylistetyn roolin Klonkkuna Turun Kaupunginteatterissa nähdyssä Taru sormusten herrasta -menestysseikkailussa. Parhaillaan Kaukonen on ehdolla Vuoden turkulainen -äänestyksessä. Silti turkulaisuus pääsee yhä yllättämään hänet:

”Olen seurannut turkulaisuutta ensimmäiset parikymmentä vuotta Kaarinasta käsin ja nyt viimeiset parikymmentä vuotta turkulaisuuteen sisään ujuttautuneena. Yhä edelleen jaksaa ihmetyttää Heidekenilla syntymisen mysteeri. Se on kuin turkulainen Graalin malja, onko se edes olemassa, vai pelkkä myytti? Aihe, johon oli pakko tarttua. Tälle esitykselle nauraa Naantalin Martta ja Nousiaisten Pertti siinä missä turkulainen itsekin.”

Turun seudulla vierailija-statuksella operoiva Kotkaniemi ohjasi viimeksi keväällä 2018 Turun Kaupunginteatteriin Martti Suosalon tähdittämän Parasta elämässä -monologin. Emma Teatteriin hän on ohjannut kesäkomediat B. Virtanen, Puhelinluettelo ja Fingerpori. Nyt helsinkiläisohjaajaa odottaa neljäs kesä Kailon saaressa:

”Elämäni ensimmäinen ja lyhin romanssi oli turkulaistytön kanssa. Pitkän, sanattoman ja sanoinkuvaamattoman ihanan tanssiaisillan päätteeksi pääsin saatille. Hänen kiekaistessaan ensi sanoikseen minulle "Tosa mää kerra kaatusi!", minulle selvisi, että turkulaisuus ja Turun murre sisältävät suuria mahdollisuuksia nimenomaan tragikomedian suunnassa. Tervetuloa ensi kesänä katsomaan mitä hauskaa ja kipeää olemme turkulaisuuden tyyssijan, synnytyssairaala Heidekenin ympärille kehitelleet.”

Komedioiden konkarin ohjauksessa aito- ja wannabe-turkulaisia näyttelevät Teemu Aromaa, Iikka Forss, Hilma Kotkaniemi ja Tom Petäjä. Esityksen lavastaa Peter Ahlqvist ja puvustuksen suunnittelee Anniina Kuula.

Emma Teatteri ja Turun Kaupunginteatteri toivottavat lämpimästi tervetulleeksi katsomoon kaikki – olitpa sitten #aitoturkulaine tai onnellisesti muualla asuva.

HEIDEKEN #AITOTURKULAINE KESÄKOMEDIA
Ensi-ilta 29.5.2019 Emma Teatterissa, Kailon saaressa Naantalissa.
Liput: 38 / 36 € eläk. & opisk. Lipunmyynti avautuu 14.1.2019 Ticketmasterissa, tiedustelut 02 511 1104.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen@turku.fi

Tampereen Teatteri järjestää autismitietoisuuden viikolla hajusteettoman ja aistiystävällisen esityksen Sademies-näytelmästä. Osassa katsomoa on tarjolla myös viittomakielinen tulkkaus.

Tampereen Teatteri järjestää hajusteettoman ja aistiystävällisen esityksen Sademies-näytelmästä autismitietoisuuden viikolla. Esitys on keskiviikkona 3. huhtikuuta klo 19.00 päänäyttämöllä. Hajusteettomuuden ja aistiystävällisyyden lisäksi osassa katsomoa on myös viittomakielinen tulkkaus. Aistiystävällinen esitys järjestetään yhteistyössä Autismi- ja Aspergerliiton ja TulkkausTaide Oy:n kanssa.

Georg Malviuksen ohjaama ja Risto Korhosen ja Lari Halmeen tähdittämä Sademies (Rain Man) perustuu Oscar-palkittuun elokuvaan. Se on koskettava ja hauska tarina itsensä löytämisestä, erilaisuudesta ja erityisyydestä.

Tampereen Teatteri ottaa esteettömyyden 3.4. esityksessä huomioon monin eri tavoin

Katsojia ja teatterin henkilökuntaa muistutetaan tulemaan esitykseen ilman hajusteita. Viittomakielinen tulkkaus on seurattavissa permannon oikeassa takaosassa riveillä 10-14 erikseen myytävillä paikolla. Sisääntuloa ja kulkemista teatteritalossa helpotetaan aula- ja kahviotiloissa lisäoppaiden avulla.

Osa esityksen kohtauksista saattaa järkyttää tai aiheuttaa aistien kuormitusta. Aistikuormitusta voi vähentää omilla kuulo- ja näkösuojilla. Teatteri järjestää esitykseen rauhallisia yksittäisiä paikkoja. Katsomossa parvekkeen kahdelle viimeiselle riville myydään vain joka toinen paikka eli väleihin jätetään tyhjät paikat. Tällaisia yksikköpaikkoja on yhteensä 26. Lisäksi 8 paikkaa sivuparvekkeilla ovat peräkkäisiä yksittäisiä paikkoja.

Teatterissa on kaksi pyörätuolipaikkaa ja osassa katsomoa käytössä induktiosilmukka. Väliajalla kahviot palvelevat. Hiljaisin paikka väliajan viettämiseen on katsomo.

Liput:
Tammikuun loppuun saakka esityksen lippuja voi varata ja ostaa vain teatterin omasta lipunmyynnistä numerosta 010 346 2400 tai markkinointi@tampereenteatteri.fi sekä suoraan teatteritalossa sijaitsevasta Kulttuurimyymälä Aplodista 010 346 2500. Esitys tulee yleiseen myyntiin helmikuun alussa osoitteeseen lippu.fi.

Kuvapankki:
https://tampereenteatteri.kuvat.fi/kuvat/Esityskuvat/Ohjelmistossa/Sademies/

Lisätietoja:
tiedottaja Sanna Huhtala 040 532 8838, sanna.huhtala@tampereenteatteri.fi

Museovirasto on jakanut 113 700 euroa aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin yhteisöille, kansalaisjärjestöille ja muille tahoille. Haku tähän tarkoitukseen oli avoinna ensimmäistä kertaa. Avustusta sai 12 hakemusta, joiden saama keskimääräinen avustussumma oli 9 475 euroa.

Rahoitusta myönnettiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja vaalimista edistäviin hankkeisiin, yhteisölähtöisten toimintamallien kehittämiseen, tietoisuuden lisäämiseen sekä elävän perinnön siirtämistä ja välittämistä tukevien menetelmien kehittämiseen. Avustushakemuksia saapui 48. Haettujen avustusten yhteissumma oli 781 909 euroa.

Maailmanperintökohteiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Museovirasto jakoi 46 300 euroa. Avustusta sai 4 hakemusta. Rahoitusta myönnettiin hankkeille, jotka edistävät Suomen maailmanperintökohteiden säilymistä, kehittämistä ja tutkimusta, edistävät kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä maailmanperintökohteisiin liittyen ja/tai lisää tietoisuutta kohteista ja maailmanperinnöstä. Avustushakemuksia saapui 6. Haettujen avustusten yhteissumma oli 115 762 euroa

Lisätietoja aineettoman kulttuuriperinnön avustusten jakamisesta antavat
erikoisasiantuntija Eija Liukkonen, puh. 0295 33 6009, eija.liukkonen@museovirasto.fi sekä erikoisasiantuntija Leena Marsio, puh. 0295 33 6017, leena.marsio@museovirasto.fi  
Lisätietoja avustusta saaneista hankkeista saa ko. yhteisöiltä, kansalaisjärjestöitä ja tahoilta. Lisää Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksesta Suomessa www.aineetonkulttuuriperinto.fi

Lisätietoja maailmanperintökohteiden avustusten jakamisesta antavat
erikoisasiantuntija Stefan Wessman, puh. 0295 33 6256, stefan.wessman@nba.fi.
Lisätietoja avustusta saaneista hankkeista saa ko. yhteisöiltä, kansalaisjärjestöitä ja tahoilta.

Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin myönnetyt avustukset:
Elokuvaosuuskunta Camera Cagliostro
6 100 euroa romanikulttuurin museon julkaisusarjan ensimmäisiin teoksiin sekä kahteen perinteenkeruuprojektiin
Finlands Svenska Folkdansring rf
8 000 euro för att samla in 30 opublicerade finlandssvenska folkdanser till ett häfte med dansbeskrivningar & noter samt arrangering av noter från Instruktionshäfte
Kansanmusiikki-instituutti ry
5 500 euroa elävän perinnön seminaariin ja ohjelmakokonaisuuteen Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 2019
Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry
12 600 euroa perinteiden moninaisuuden näkyvyyttä edistävän Juhlakalenteri-verkkopalvelun pedagogiseen syventämiseen
ProSiika ry
3 000 euroa Meän maa matkalla maailmalle? -hankkeeseen
Riihimäen kaupunki
14 000 euroa valmisteluprojektiin monikansallista hakemusta varten lasinpuhaltamisen liittämiseksi Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 2019‒2020
Romano Missio Ry
6 500 euroa Barvalo Dzii - Rikas Sydän - taidetyöpajatoimintaan
Runolaulu-Akatemian kannatusyhdistys ry
5 000 euroa Runolaulu aineettoman kulttuuriperinnön elementtinä - suojelua ja vaalimista edistävään yhteistyö- ja kehittämishankkeeseen
Samova ry
10 000 euroa Tarinankerrontafestivaalien järjestämiseen
Sirkuksen tiedotuskeskus ry
9 000 euroa sirkusmuistitietokeruulle projektikoordinaattorin palkkaamiseen
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry
18 000 euroa Live Elävä perintö-hankkeeseen
Suomen Nuorisoseurat ry
16 000 euroa Koko Suomi osaa Sottiisia! -kansanomaisten paritanssien kehittämis- ja yhteistyöhankkeeseen

Maailmanperintökohteiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin myönnetyt avustukset:
Petäjäveden kunta
Petäjäveden vanhan kirkon matkailu- ja kulttuuripalveluhanke 35 000 €
Rauman kaupunki
Sammallahdenmäki 20 vuotta maailmanperintökohteena -juhlaseminaari 4 500 €
Rauman kaupunki
Matka-avustus Pohjoismaiseen maailmanperintökonferenssiin osallistuminen 1 800 €
Vanha Rauma Yhdistys ry
Asiantuntija-artikkelin kirjoittajan palkkio Vanhan Rauman säilyneitä interiöörejä dokumentoivaan teokseen 5 000 €

Museovirasto on jakanut avustukset ammatillisten museoiden osaamisen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Syksyllä 2018 haussa ollut avustus oli erityisavustus, jolla haluttiin vahvistaa museoiden strategisesti keskeisen osaamisen tunnistamista, vahvistamista ja jakamista sekä edistää vertaisoppimista ja -kehittämistä ja osaamisverkostojen rakentamista.

Avustusta haki 19 museota. Avustus myönnettiin kahdeksalle hankkeelle, joissa toteutuvat avustukselle asetut tavoitteet strategisesta kehittämisestä, kumppanuuksista ja yhteisesti tunnistetuista kehittämistarpeista. Avustusta myönnettiin yhteensä 40 846 euroa. Keskimääräinen myönnetty avustus oli 5 106 euroa.

Lisätietoja avustusten jakamisesta:
erikoisasiantuntija Marianne Koski, puh. 0295 33 6006, marianne.koski@museovirasto.fi
erikoisasiantuntija Eeva Teräsvirta, puh. 0295 33 6012, eeva.terasvirta@museovirasto.fi

Erityisavustusta saaneet hankkeet:
Aboa Vetus & Ars Nova 5 900 euroa,
Vapaaehtoistyöstä oppimassa, yhdessä Turun museokeskuksen ja Forum Marinumin kanssa
Keuruun museo 3 000 euroa,
Kolmen pienen museon osaamisverkosto, yhdessä Sagalundin museon ja Forssan museon kanssa
Kuopion taidemuseo 4 400 euroa,
Taidemuseoiden kokoelmapoistot, yhdessä Joensuun ja Mikkelin taidemuseoiden, Varkauden museoiden ja Taidemuseo Eemilin kanssa
Lusto - Suomen metsämuseo 5 500 euroa,
Hankkeet haltuun – museoiden projektimaisen toiminnan kehittämishanke, yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan kanssa
Mobilia 4 946 euroa,
Mobilistit konservoivat -hanke
Tekniikan museo 4 300 euroa,
Teollinen kulttuuriperintö teoiksi! Kokoelmalabraan vertaisoppimista, yhteiskehittämistä ja verkostoja Euroopasta
Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo 6 800 euroa,
Miten kertoa menestyjien vaietuista tarinoista vaikuttavasti kotimuseoissa? -hanke, yhdessä Ett Hem -museon kanssa
Varkauden museot 6 000 euroa,
Vertaiskehittämisestä ja yhteisoppimisesta malleja strategian jalkauttamiseen kaupunkiorganisaatiossa, yhdessä Heinolan museoiden kanssa

Lisätietoja avustusta saaneista hankkeista saa ko. museoista.

Lisäksi vuoden 2018 avustusmäärärahasta on myönnetty ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:n ulkoisen arvioinnin toteuttamiseen, verkoston juhlaseminaariin ja tallennustyönjaon visualisoinnin toteuttamiseen 17 000 euron avustus Tekniikan museolle.

Mediatiedote 10.1.2019

Otso Kautto aloittaa johtajakautensa: TTT:n kevät täynnä uusia aloituksia
Tulossa neljä ensi-iltaa, Naisten vuoro -teatterifestivaali sekä yhteistuotantoja

Otso Kautto on aloittanut kautensa Tampereen Työväen Teatterin johtajana 1.1.2019. Kautto summasi tänään medialle ajatuksiaan TTT:n tulevaisuudesta ja kertoi kevään ohjelmistosta. Kauton tavoitteena on rakentaa Tampereen Työväen Teatterista kansainvälisesti kilpailukykyinen teatteri, vakiinnuttaa TTT:n asema kansallisnäyttämönä sekä vahvistaa ja rakentaa teattereiden välistä yhteistyötä.

”Teatteria seuraava yleisö matkustaa yhä enemmän ja näkee esityksiä maailman metropoleissa, laatusarjat tuovat käden ulottuville maailman parhaat tekijät. Käsitys hyvästä rakentuu kansainvälisen huipun mukaan. En voi tietenkään luvata kansainvälistä menestystä, mutta siihen tasoon on pyrittävä”, sanoo Otso Kautto. ”Tampere on Suomen Teatteripääkaupunki syystä, mutta se asema on ansaittava yhä uudelleen. Katsojilla on lupa odottaa teatterilta erityistä kokemusta”.

Suomalainen laitosteatterijärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa ja Kauton mielestä sitä täytyy vain päivittää vastaamaan muuttunutta maailmaa. ”Yhteistyöt ryhmien ja muiden laitosten kanssa tekevät ohjelmistosta laajempaa ja tuovat uutta ilmaisua katsojille. Tulemme syventämään yhteistyötä muun muassa Kansallisteatterin kanssa. Työ on jo alkanut.” 

Yleisöpohja on Tampereen Työväen Teatterissa hyvällä mallilla. Teatteri kiinnostaa ja katsojaluvut ovat nousussa. ”Jotta teatteri onnistuu edelleenkin kiinnostamaan yleisöään ja houkuttelemaan uusia katsojia, on teatterin yksinkertaisesti oltava riittävän hyvää. Kun teatteri on hienoa, se on hienointa mitä on. Ja kun se on huonoa, se on kamalaa. Ja huono teatteri on kamalinta, mitä tiedän”, Kautto sanoo. 

Kautto uskoo, että hyvä teatteri syntyy intohimosta ja merkityksen kokemisesta. ”Vakava ei tarkoita samaa kuin syvällinen. Teatteri on älyn ja tunteen sirkusta, ja nauru on väkevä voima”. Viihdettä on silti muukin kuin se mikä pistää nauramaan. ”En ymmärrä mitä tarkoitetaan, kun puhutaan viihtymisestä väheksyvään sävyyn. Suomalaisessa teatterissa on virheellinen ajatus, että vain se mikä naurattaa voi olla viihdyttävää. Suuret ajatukset ja vakavat tunteet voivat olla kiihottavia ja hyvin tehtynä muuttuvat viihdyttäväksi elämykseksi.” 

Tekijöiden intohimo synnyttää erinomaista teatteria. ”Hyvää saa aikaan pelkällä taidolla. Vaikka katsoja tietää mitä haluaa, hän haluaa myös tulla vietellyksi. Meidän tehtävämme on osoittaa ja näyttää, millaista hyvä teatteri voi parhaimmillaan olla. Meidän tulee etsiä teoksia, joihin teatterin tekijöillä on intohimoinen suhtautuminen ja joiden tekemisestä välittyy syy tehdä ja nähdä juuri tämä teos. Katsojalähtöisyys on sen pisteen etsimistä, jossa tekijöiden intohimo ja katsojan tarve kohtaavat.”  

Keväässä neljä ensi-iltaa, Naisten vuoro -teatterifestivaali sekä yhteistuotantoja
Kevään Suuren näyttämön uutuus on Shakespeare-klassikon Myrsky uusi ja raikas tulkinta. Tulossa on myös kiinnostavia uutuuksia: Antti Mikkolan komedia Avustettu itserakkaus ja Marc Gassot’n sirkus-show nähdään Eino Salmelaisen näyttämöllä. 

TTT tekee aivan uuden avauksen ja järjestää ensi kertaa miniteatterifestivaalin. Naisten vuoro -teatterifestivaaleilla 21.-23.3. tuo Vaahtoa! -esityksen vauhdittamana Tampereelle viiden tähden esityksiä ja antaa omaleimaisen näkemyksensä #metoo -keskusteluun.

Tänä vuonna käynnistyvät lukuisat yhteistuotannot ovat alkusoittoa tiivistyvälle yhteistyölle muiden teattereiden kanssa. Kansallisteatterin kanssa tuodaan näyttämölle Seela Sellan, Safka Pekkosen ja Puntti Valtosen tähdittämä Yhtä matkaa. Ensi-ilta on Kansallisteatterissa ja esitykset alkavat TTT:ssä syyskaudella. Red Nose Company vierailee Eino Salmelaisen näyttämöllä 21.3. suositulla Punainen viiva -esityksellään. Red Nose Companyn uusi ensi-ilta Don Quijote on usean eri teatterin yhteistuotanto, ja se saa ensi-iltansa Helsingissä 24.1. Tampereella esitykset alkavat syksyllä. Tampereen Liikkuva näyttämö -hankkeessa viedään yhdessä Tampereen Teatterin ja Tampereen Kaupungin kanssa teatteria palvelutaloihin.

Shakespearen Myrskyn uusi tulkinta valtaa Suuren näyttämön 24.1.
William Shakespearen Myrsky (The Tempest) on maaginen tarina vallasta, rakkaudesta ja muista luonnonvoimista. Ohjaaja Tiina Puumalaisen uusi sovitus sijoittuu ihmisen ja luonnon välisen valtataistelun viimeiseen erään, ilmastonmuutoksen aikaan. Lavastus- ja pukusuunnittelu onTeppo Järvisenja valosuunnittelija on Eero Auvinen. Musiikin on säveltänyt Pekka Siistonen. Prosperon roolissa on Pentti Helin, Arielina Jaana Oravisto ja muissa rooleissa Maija Lang, Saska Pulkkinen, Verneri Lilja, Jyrki Mänttäri, Samuli Muje, Miia Selin, TTT:ssä vieraileva Juhani Laitala, Janne Kallioniemi, Aimo Räsänen, Matti Pussinen-Eloranta ja Jari Ahola. Ensi-ilta on 24.1.2018 Suurella näyttämöllä.

Uusi kotimainen komedia Avustettu itserakkaus ensi-illassa 15.1.
Antti Mikkolanja Hanna Sepän kirjoittama uusi näytelmä Avustettu itserakkaus saa kantaesityksensä Eino Salmelaisen näyttämöllä 15.1. Tekijöidensä mukaan se on "komedia elämän tavallisista tapahtumista, jotka kuitenkin yllättävät meidät". Tapahtumissa on mukana kolme sukupolvea. Koomikko Jari Kaula on onnistunut pakenemaan elämää ja sen ikäviä sivuvaikutuksia hämmästyttävän kauan. Vaikea ihmissuhde, ylisuuri asuntolaina ja kiukuttelevat lapset loistavat poissaolollaan! Kun Jari tahtomattaan rakastuu turkulaiseen parturikampaajansa, hänen huumorintajunsa joutuu koetukselle. Samaan aikaan Jarin vanhemmat, Inkku ja Pöpi, ovat heittäneet kirveen kaivoon. Lapsenlapsia ei ole ja ystävät ympärillä kuolevat mitä karmaisevimpiin sairauksiin. Edessä oleva vanhuus näyttää nöyryyttävältä ja Jarin kauhuksi vanhemmat päättävät tehdä avustetun itsemurhan Belgiassa. Avustettu itserakkaus tarjoaa kevätkauden energisintä teatteria ja taitavan näyttelijäryhmän tykitystä! Ohjaus Antti Mikkola, lavastus ja pukusuunnittelu Karmo Mende, valosuunnittelu Juha Haapasalo, äänisuunnittelu Kyösti Kallio. Rooleissa Tommi Raitolehto, Emmi Kaislakari, Teija Auvinen, Auvo Vihro ja Petra Ahola. Lisäksi lapsirooleissa vuorottelevat Jooa Lehtonenja Väinö Muje. 

Yhteistuotantoina syntyy nykysirkusta, kansainvälistä lastenteatteria sekä teatteria hoitolaitoksiin
LION - The Weird and Magical Abracadabra Circus Show syntyy kevätkaudeksi Circo Aereon, Tampereen Työväen Teatterin, Kansallisteatterin ja Turun Kaupunginteatterin yhteistyönä. Tampereella näytännöt alkavat 8.2. Eino Salmelaisen näyttämöllä. Näyttelijä-miimikko Marc Gassot’lle räätälöidyn teoksen ohjaa suomalaisen nykysirkuksen pioneeri Sanna Silvennoinen. Esitys kunnioittaa perinteistä sirkusta maustaen sitä Gassot’n virtuoosimaisella mimiikalla ja kauhuelokuvista tutulla splätterillä. Klovneriaa, hämmästyttävää taikuutta ja miimistä eläintenkesytystä sisältävä teos on hauska, taidokas ja hiukan häiriintynyt esitys jännityksestä ja pelosta. Esitystä suositellaan alkaen 12-vuotiaille nuorille. Nuorten lisäksi myös aikuiset viihtyvät katsomossa! 

Feeri on uusi seikkailusatu ystävyydestä. Kansainvälinen tuotanto sai juuri kantaesityksensä Ruotsissa 3.1., jossa se keräsi yleisöltä runsaasti kiitosta. Näytelmän on käsikirjoittanut työryhmä Otso Kautto, Maija Rissanen ja Kolina van den Berg. Rooleissa ovat Kolina van den Berg, Minerva Kautto ja Maija Rissanen. Feeri on 4-8 -vuotialle suunnattu kiertue-esitys, jota voidaan esittää myös ruotsinkielisenä. Tuotanto tehdään yhteistyössä Teatteri Sydänkävyn (Ruotsi) ja Quo Vadiksen kanssa. Suomenkielinen kantaesitys on 8.2.2018 Kellariteatterissa. 

Keväällä käynnistyvä Tampereen Liikkuva Näyttämö vie korkealaatuista teatteritaidetta teatterilaitosten ulkopuolelle. Toiminnan käynnistää tänä vuonna tamperelaisten ikäihmisten luona kiertävä esitys, joka toteutetaan yhteistyössä Tampereen Teatterin kanssa. Ensimmäinen kiertue käynnistyy Kellariteatterista ja esityksiä hoitolaitoksissa on 30. Pilotin aikana luodaan monialaisella yhteistyöllä mahdollisuuksia kiertävän esitystoiminnan vakiinnuttamiselle. Hankkeessa ovat mukana myös Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Taiteen edistämiskeskus. 

Uusi teatterifestivaali Naisten vuoro tuo Tampereelle viiden tähden esityksiä 21.-24.3.
TTT-Klubin off-tuotanto Vaahtoa!, Kansallisteatterin Lista ja Homoäiti, Quo Vadiksen Sisarelleni, Red Nose Companyn Babylon ja Juha Hurmeen ohjaama Vatikaani – Naisten vuoro -festivaalin näytelmien luettelo on vaikuttava. Jokainen teos on viime vuoden kantaesitys ja jokaista on esitetty loppuunvarattuna. ”Pieniä teoksia joista on jokainen on kasvanut suureksi tapaukseksi”, summaa Otso Kautto.  Tamperelaisilla on mahdollisuus nämä kaikki Kellariteatterissa. Ja lisäksi TTT-Klubilla saman teeman alla stand uppia, lavalla Anitta Ahonen, Marianna Keisalo, Eriikka Väliahde, Inka Valima ja Aurora Vasama sekä illan keikkana Kaisa’s Machine feat. Severi Pyysalo.Ohjelmisto täydentyy vielä keskustelutilaisuudella ja Danceokella. Liput festivaalille ovat nyt myynnissä. 

Ohjelmistossa jatkavat
Ohjelmistossa jatkavat Suuren näyttämön yleisömenestykset musikaali Billy Elliot ja komedia Tämä on ryöstö!. Eino Salmelaisen näyttämöllä jatkavat Pässi ja Vanhoja poikia,  ohjelmistoon palaa Parasta ennen. Kellariteatterissa vielä 30.1. asti Vakavuusongelma ja ohjelmistoon palaa Vaahtoa! joka nähdään Naisten vuoro -festivaalin lisäksi myös 7.3.-16.3. lisäesityksissä. TTT-Klubilla ohjelmistossa jatkavat Kuumia aaltoja, Mars vs. Venus? sekä Luolamies.  

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi
tiedottaja Mika Kauhanen, 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi
http://www.ttt-teatteri.fi

Otso Kauton henkilökuva 
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/henkilokuvat
Näytelmäkuvia median käyttöön
http://www.ttt-teatteri.fi/Pressi

KEVÄT 2019 ENSI-ILLAT

15.1. AVUSTETTU ITSERAKKAUS, kantaesitys
24.1. MYRSKY, ensi-ilta
8.2. FEERI, suomenkielinen kantaesitys
8.2. LION, ensi-ilta
21.3. PUNAINEN VIIVA, vierailu
21.-24.3. NAISTEN VUORO – TEATTERIFESTIVAALI: Vaahtoa!, Lista, Homoäiti, Sisarelleni, Babylon, Vatikaani, Stand up, Kaisas Machine feat. Severi Pyyssalo

Harri Ruutiainen on toiminut pitkään Koivumäen Kartanon keittiömestarina ja Savon Keittiömestariyhdistyksessä. Keittiömestariyhdistykseen hän liittyi yli 10-vuotta sitten ja on osallistunut aktiivisesti hallituksen toimintaan. Ruutiainen jatkaa Savon keittiömestariyhdistyksen puheenjohtajana, jonka lisäksi hän tuli valituksi Suomen Keittiömestareiden hallitukseen vuosille 2019-2021.

Suomen Keittiömestarit ry on valtakunnallinen yhdistys, joka toimii Suomessa rekisteröityneiden alueellisten keittiömestariyhdistysten keskusjärjestönä. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsenistönsä ammatillisten ja sosiaalisten etujen valvojana sekä ammattitaidon ja -tiedon edistäjänä ja kehittäjänä, lisätä tietämystä alasta ja sen merkityksestä yhteiskunnalle sekä edistää yhteistoimintaa alalla toimivien yhteisöjen, yritysten ja yksityisten kesken. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on lisäksi edistää suomalaista ruokakulttuuria ja korkealaatuista keittotaitoa. Yhdistys tukee alan kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla. Suomen Keittiömestarit ry on Pohjoismaiden Keittiömestareiden NKF:n ja keittiömestarien maailmanliiton WACS:n jäsen.

Ruutiainen on erityisen iloinen siitä, että keittiömestariyhdistys ylläpitää aktiivisesti ruoka-alan ammattilaisten verkostoa sekä ammattitaitoa. Ruutiaisen mielestä järjestötoiminnassa on parasta yhteistoiminta keittiömestareiden kanssa niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Ruutiaisen rooli Suomen Keittiömestareiden hallituksessa tulee olemaan yhteistyötä aluejärjestöjen kanssa ja hän aikookin näkyä aktiivisesti mukana paikallisyhdistyksien toiminnassa.

Kuhmossa soi tänä kesänä jo 50. kamarimusiikkifestivaali. 14.–27. heinäkuuta järjestettävän festivaalin teemana on juhlavuotena Nostalgia. Kamarimusiikin suurten klassikoiden ystäville Kuhmo on tänä kesänä todellista juhlaa, sillä ohjelmassa on runsaasti vuosikymmenien aikana yleisön suosikeiksi nousseita teoksia. Mukana on myös useita Kuhmon alkuvuosien muusikoita kuten Yoshiko Arai, Seppo Kimanen ja Izumi Tateno.

”Menneisyys on juuri, josta kaikki luojiksi muuttuneet luodut kasvattavat kuolematonta puuta”, taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn kuvaa teemaa. Pelkästään historiaan Mendelssohn ei kuitenkaan halua katsoa, sillä ”menneisyyteen kääntyviltä silloilta pääsee kyllä toiseenkin suuntaan”. Tulevaisuuteen viittaavat festivaalin vuosikymmenten aikana tilaamat uudet teokset, joista merkittävimpiä kuullaan ensi kesänä. Sävellystilaukset jatkuvat, ja tänä vuonna saa kantaesityksensä Juha T. Koskisen uusi teos Dream Transmission sooloklarinetille ja elektroniikalle.

Alkuvaiheita muistellaan

Festivaalin alkusanat lausui vuonna 1970 Seppo Kimanen, joten hän aloittaa myös juhlavuoden Lentiiran kirkossa sunnuntaina 14.7. Kaikki nostalgisessa avauskonsertissa soitettavat teokset olivat ohjelmassa jo ensimmäisillä festivaaleilla. Samana iltana kuullaan myös Kuhmon Kamarimusiikin eniten esitetty teos, Schubertin Forelli-kvintetto, joka on vuodesta 1990 lähtien soitettu joka kesä.

Maanantaina kuullaan kolme tilausteosta menneiltä vuosilta, joukossa myös yksi Kuhmon kaikkien aikojen tärkeimmistä kantaesityksistä, Sofia Gubaidulinan jousikvartetto nro 2 vuodelta 1987. Erityisesti Kuhmon aamuyöhön jatkuvissa konserteissa on kuultu paljon taiturillisia ylimääräisiksi sopivia numeroita, ja näitä tarjoillaan maanantain myöhäiskonsertissa.

Tiistaina esiintyy yksi Kuhmon legendaarisista muusikoista, Izumi Tateno, joka soitti Kuhmossa jo 1971. Hän konsertoi edelleen, nyt soittamalla vasemman käden ohjelmistoa. Keskiviikkona juhlilla vierailee Aulis Sallinen, jonka tuotannolle omistetaan koko iltapäiväkonsertti. Päivän päättää Tangon tarina, jossa kuullaan musiikkia Piazzollasta Satumaahan.

Ensimmäisen viikon torstain aiheena ovat elementit pilvistä maahan ja tuleen. Perjantai on naisten päivä, silloin ohjelmassa on naisille omistettuja tai naisten säveltämiä teoksia. Lauantaina kuullaan jälleen kantaesityksensä Kuhmossa saaneita teoksia, vuorossa ovat mm. japanilaiset säveltäjät. Ilta päättyy kabareen merkeissä.

Perukkakonsertit palaavat

Sunnuntaita 21.7. vietetään salongeissa ja hoveissa, mutta käydään myös kahdessa perukkakonsertissa. Kuhmon Kamarimusiikki levittäytyi alkuvuosina koko kunnan alueelle, ja tänä vuonna järjestetään nostalgian merkeissä viisi perukkakonserttia.

Maanantain kantaesitysnostalgiaa tarjoaa Magnus Lindbergin sävellys …de Tartuffe, je crois, joka on yksi eniten esitettyjä Kuhmon tilausteoksia. Toisen viikon tiistaina on vuorossa herrasmiesliigalle omistettu musiikki ja silloin pääsee tietysti irti myös Don Juan. Keskiviikkona kantaesitysmuistoja kuullaan Nordgrenilta ja Rautavaaralta.

Torstain 25.7. teemana on kaksi maailmaa ja silloin ollaan niin taivaallisissa kun helvetillisissäkin tunnelmissa. Ilta huipentuu Mozartin Requiemiin. Perjantaina kuullaan 50 mestariteosta. Festivaali päättyy lauantaina ja silloin esitetään tämän vuoden tilausteos. Viimeisessä konsertissa kuulijoille tarjotaan peräti 14 vuodenaikaa, säveltäjinä mukana luonnollisesti myös Vivaldi ja Piazzolla.

Uusi sali käytössä

Uutena konserttitilana Kuhmossa on nyt viime vuonna valmistunut Tuupalan alakoulu. Täysin puurakenteisen koulun sali suunniteltiin myös konserttikäyttöön ja viime kesän konserttikokeilut osoittivat akustiikan toimivan. Päivän viidestä konsertista Tuupalassa pidetään molemmat iltapäiväkonsertit. Illan konsertit ovat Kuhmo-talossa ja aamukonsertti on tuttuun tapaan kirkossa.

Taiteilijoita on mukana lähes 170. Mukana on tuttuja suosikkimuusikoita kuten pianistit Natacha Kudritskaya ja Nino Gvetadze, viulistit Daniel Rowland, Nikita Boriso-Glebsky ja pitkästä aikaa Kuhmossa vieraileva Jean-Jacques Kantorow, klarinetistit Christoffer Sundqvist ja Lauri Sallinen sekä taiturillinen bandoneonisti Marcelo Nisinman. Jousikvartetteja on mukana seitsemän, joukossa viime vuosien suuret suosikit Danel-kvartetti ja Meta4-kvartetti. Nuorten esiinmarssi jatkuu niin Nuorten kamarimuusikoiden kuin syksyllä 2018 käynnistyneen Kuhmon Kamarimusiikin kvartettiakatemian kautta.

Juhlavuoden kunniaksi Kuhmo-talon aulassa on esillä Stefan Bremerin festivaalikuvia vuosien varrelta. Bremerin mestarillisia otoksia on mukana myös keväällä ilmestyvässä Juhani Koiviston kirjoittamassa juhlakirjassa ”Viisikymmentä ihmeellistä kesää”. Salakamarissa ja Amatissa voi nostalgisoida Pekka Lehtisen vanhojen julisteiden parissa, ja Kamarimusiikkikeskuksen Galleriassa on Vesa Varrelan lasitaidetta ja veistoksia.

Kuhmon tukijat

Juhlavuoden festivaali tehdään reilun miljoonan euron budjetilla. Lipputulojen osuus on budjetoitu olevan noin 50 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kuhmon kaupunki tukevat festivaalia avustuksin. Eduskunta on myöntänyt 50.000 euron tuen juhlavuoden erityisohjelmiin.

Yrityspuolen pääpartnerina jatkaa OP. Ystävä-tason yritysyhteistyökumppaneita ovat Canorama Oy, F-Musiikki, Kainuun Sanomat, Kuhmo Oy, Loiste Oy, Metsähallitus, No-Pan Auto Oy ja Osuuskauppa Maakunta.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee Kuhmon Kamarimusiikin kvartettiakatemian nuorten koulutuksia ja esiintymisiä. Suomen Kulttuurirahastolta on saatu tuki historiikkiin.

Lisätietoja:

Kuhmon Kamarimusiikki, puh. 08 652 0936, www.kuhmofestival.fi

www.facebook.com/kuhmofestival