Quantcast
Channel: Kulttuuri ja taide - ePressi
Viewing all 23096 articles
Browse latest View live

Ensimmäinen Iisalmi Jazz Festival järjestetään 25.-27.1.2019

$
0
0

Iisalmi on muodostunut jazz-muusikoille tärkeäksi konserttikaupungiksi ja tämän kehityksen osoituksena järjestetään kansainvälisen tason jazz-tapahtuma - Iisalmi Jazz Festival.

Iisalmessa jazz on kaikkien juttu

Iisalmessa on jo jonkin aikaa saatu nauttia kovatasoisesta jazzista Koko Jazz Club Iisalmen toimesta. Jazz on osoittautunut mielenkiintoiseksi musiikinlajiksi, sillä kävijöitä on riittänyt konserteissa runsaasti. Kiinostus on huomattu ja nyt Iisalmi Jazz Festival laajentaa entisestään mahdollisuuksia nauttia jazz-musiikista. Luvassa on kansainvälisen tason menoa, kun pääesiintyjäksi festivaaleille on saatu tasoltaan jopa Steve Wonderiin verrattu soulartisti Frank McComb.

”Musiikki universaalina kielenä on yhtä aikaa abstrakti ja täysin ymmärrettävä. Se ottaa matkalle hengityksen tahdissa. Elämän lailla musiikki voi koskettaa äkisti ja syvästi. Musiikki myös jatkuu, vaikkei siitä välittäisi. Iisalmi Jazz Festivalin ohjelmisto on koottu aineksista, joissa sisältö on varmasti kunnossa. Tämän takaavat Festivaalin sielukkaat, ilmaisulliset artistit”, kuvailee taiteellinen johtaja Timo Hirvonen Iisalmi Jazz Festival -tapahtuman henkeä.

Jazz ei ole Iisalmessa jäänyt vain klubitoiminnaksi konserttien muodossa, vaan jazzin parissa toimivat tahot ovat hakeneet yhteistyön mahdollisuuksia laajasti. Varhaisessa vaiheessa yhteistyömahdollisuuksiin tarttuivat paikalliset yritykset, mutta nyt yhteistyö on laajentunut myös oppilaitoksien suuntaan.

“Haluamme antaa nuorille, nouseville kyvyille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja tämän vuoksi olemme aloittaneet yhteistyön Ylä-Savon musiikkiopiston nuorten kanssa. Festivaali huipentuu jazzmuusikoidemme huippujen ja opiskelijoiden yhteiskonserttiin sunnuntaina 27.1.2019, Hirvonen kertoo.

Iisalmi Jazz Festival tulee olemaan tunnematka musiikin maailmaan ja taiteellinen johtaja Timo Hirvonen toivottaa kaikki tervetulleiksi:

“Tulemme kokemaan heittäytymisiä, ja tiedän että te, arvoisa yleisö, otatte kopin. Nähdään festivaaleilla!”

Lisätietoja

Taiteellinen johtaja Timo Hirvonen
Iisalmi Jazz Festival
puh:  050 5485 823
www.iisalmijazzfestival.fi


Tieteiden yön Tiedekirjaraati ruotii ajankohtaisia tietokirjoja

$
0
0

Tieteiden yön viihdyttävässä Tiedekirjaraadissa ruoditaan viittä ajankohtaista tietoteosta. Kirjoja arvioivat ja pisteyttävät raadissa kemian professori Maija Aksela, tiedekeskus Heurekan teematuottaja Paula Havaste, biologi Juhani Lokki ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Raatia johtaa tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa.

Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma, jota vietetään Helsingin Kruununhaassa torstaina 10. tammikuuta.

Tiedekirjaraati järjestetään torstaina 10.1.2019 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1, Helsinki) klo 19.15─20.15. Tilaisuuden järjestävät Tietokirjallisuuden edistämiskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätiedot:
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296
www.suomentietokirjailijat.fi

www.tieteidenyo.fi

Sara Stridsberg juhlapuhuja Svenska litteratursällskapetin vuosijuhlassa 5.2.

$
0
0

Ruotsalainen kirjailija Sara Stridsberg pitää juhlapuheen Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) vuosijuhlassa, joka järjestetään Helsingissä 5. helmikuuta. Stridsbergin puheen otsikkona on Det oförlåtliga (Anteeksiantamatonta).

Sara Stridsberg on yksi Ruotsin merkittävimmistä nykykirjailijoista. Hän teki läpimurtonsa vuonna 2006 romaanilla Drömfakulteten (Unelmien tiedekunta, 2018) ja on voittanut muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, Samfundet De Nion suuren palkinnon ja Selma Lagerlöf -palkinnon. Hän on myös ollut neljä kertaa ehdolla August-palkinnon saajaksi, viimeksi romaanillaan Beckomberga (2014), joka on julkaistu 2016 suomeksi nimellä Niin raskas on rakkaus. Stridsberg toimii myös näytelmäkirjailijana ja on sovittanut useita romaanejaan näytelmiksi.

SLS:n vuosijuhla on järjestetty Runebergin päivänä 5. helmikuuta vuodesta 1886 lähtien. Seura jakaa vuosijuhlassa useita kirjallisuuspalkintoja, joista suurin on Karl Emil Tollanderin palkinto. Tämä 40 000 euron arvoinen palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimmista kirjallisuuspalkinnoista. Vuonna 2018 Tollanderin palkinto myönnettiin kirjailija Kjell Westölle. 

Vuosijuhla pidetään Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlapuheiden ja palkintojenjaon lisäksi ohjelmassa on myös korkealaatuisia musiikkiesityksiä. Juhla lähetetään suorana Yle Areenassa, jossa se on katsottavissa myös jälkikäteen.

Vuosien varrella vuosijuhlassa on pitänyt juhlapuheen suuri määrä kirjailijoita, tutkijoita ja kulttuurihenkilöitä. Kirjailijoista juhlapuhujina ovat olleet muun muassa Selma Lagerlöf, Arvid Mörne, Eyvind Johnson, Klaus Rifberg ja Carina Burman.

Vuonna 1885 perustetun SLS:n tehtävänä on kerätä, tutkia ja julkistaa tietoa Suomen ruotsalaisesta kulttuurista sekä tukea kirjallisuutta ja humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. SLS on yksi Suomen suurimmista yleishyödyllisiin tarkoituksiin lahjoitettujen varojen hallinnoijista. SLS:llä on noin 100 työntekijää Helsingissä ja Vaasassa.

Lisätietoja vuosijuhlasta antaa
Jonas Lång
kansliapäällikkö, Svenska litteratursällskapet i Finland
jonas.lang@sls.fi, + 358 45 657 7422
www.sls.fi

Sara Stridsberg antaa rajatun määrän haastatteluja vierailunsa aikana Helsingissä 5. helmikuuta.

Haastattelupyynnöt tulee osoittaa SLS:n viestintäjohtaja Marika Mäklinille (marika.maklin@sls.fi, +358 40 739 0149).

Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta albertbonniersforlag.se. Albert Bonniers Förlag/Valokuvaaja: Irmelie Krekin

Sara Stridsberg festtalare på Svenska litteratursällskapets årshögtid 5.2

$
0
0

Den svenska författaren Sara Stridsberg håller festtalet på Svenska litteratursällskapet i Finlands (SLS) årshögtid, som firas i Helsingfors den 5 februari. Stridsberg kommer att tala under rubriken Det oförlåtliga.

Sara Stridsberg är en av de mest hyllade nutida svenska författarna. Hon fick sitt genombrott med romanen Drömfakulteten (2006) och har belönats med bland annat Nordiska rådets litteraturpris, Samfundet De Nios stora pris och Selma Lagerlöfs litteraturpris. Hon har även nominerats för Augustpriset fyra gånger, senast för romanen Beckomberga – ode till min familj (2014). Stridsberg är även verksam som dramatiker och har omarbetat flera av sina romaner till pjäser.

SLS har firat sin årshögtid på Runebergsdagen den 5 februari sedan 1886. Under högtiden delar sällskapet ut en mängd litterära pris, varav det främsta är Karl Emil Tollanders pris. Det är ett av de största litterära prisen i Norden med en prissumma på 40 000 euro. År 2018 tilldelades Tollanderska priset författaren Kjell Westö. 

Årshögtiden hålls i Helsingfors universitets solennitetssal. I programmet ingår förutom festtal och prisutdelning även högklassiga musikinslag. Festen sänds direkt på Yle Arenan, där man även kan se den efteråt.

Under årens lopp har ett stort antal författare, forskare och kulturpersonligheter hållit festtalet på årshögtiden. Bland författarna kan nämnas Selma Lagerlöf, Arvid Mörne, Eyvind Johnson, Klaus Rifberg och Carina Burman.

SLS som grundades 1885 har som syfte att bevara, utforska och sprida kunskapen om den svenska kulturen i Finland samt att stöda litteratur och humanistisk och samhällsvetenskaplig forskning. SLS är en av de största förvaltarna av donerade medel för allmännyttiga ändamål i Finland. SLS har omkring 100 anställda i Helsingfors och Vasa.

För mer information om årshögtiden, kontakta
Jonas Lång
kanslichef, Svenska litteratursällskapet i Finland
jonas.lang@sls.fi, +358 45 657 7422

Sara Stridsberg ger ett begränsat antal intervjuer under sitt besök i Helsingfors den 5 februari.

Intervjuförfrågningar riktas till
Marika Mäklin
kommunikationschef, Svenska litteratursällskapet i Finland
marika.maklin@sls.fi, +358 40 739 0149

Pressbilder kan laddas ner från albertbonniersforlag.se. Albert Bonniers Förlag/Fotograf: Irmelie Krekin

Sinkkukahvila-toiminta tarjoaa kiireetöntä kohtaamista ja mahdollisuuksia uusiin ihmissuhteisiin

$
0
0

Tammikuussa 2019 Helsingissä käynnistyy Sinkkukahvila-toimintamuoto, jossa on mahdollista tavata uusia ihmisiä turvallisessa ympäristössä. Toiminta on suunnattu erityisesti autismikirjon nuorille aikuisille, mutta tervetulleita ovat kaikki kiinnostuneet. Sinkkukahvilan toteutuksesta vastaa yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävä Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke.

Sinkkukahvilan ideana on tarjota rauhallinen paikka uusiin ihmisiin tutustumiselle. Tilaisuudessa on myös läsnä ohjaajia, joilta voi tarvittaessa pyytää tukea sosiaalisiin tilanteisiin.

"Tarve matalan kynnyksen sinkkutoiminnalle on noussut esille monissa palveluissa. Ihmiset ovat suoraan toivoneet tapahtumaa, jossa on huomioitu erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt. Monet yksinäisyyttä kokevat asiakkaamme ovat ilmaisseet kaipuun kumppaniin, mihin nyt tällä toiminnalla pyrimme vastaamaan", kertoo hankesuunnittelija Veera Virta Sexpo-säätiöstä.

Helmikuusta lähtien Sinkkukahvilassa on mahdollisuus osallistua Slow dating -tapahtumiin, joita on ohjaamassa näyttelijä ja tapahtumatuottaja Kristiina Puukko. Slow dating on deittitapahtuma, jonka ideana on kiireetön kohtaaminen.

Sinkkukahvila järjestetään koko kevään ajan Sture Cafe Clubilla parillisten viikkojen tiistai-iltoina klo 18-20, alkaen 8.1. Sinkkukahvilan ohjaajina toimivat Sexpo-säätiön hanketyöntekijä, toimintaterapeutti Nina Kalliomäki ja Autismisäätiön työntekijä, kokemusasiantuntija Orjo Pättiniemi.

Lisätietoja Sinkkukahvilasta:
Nina Kalliomäki
050 522 4740, hankkeet@sexpo.fi

Lisätietoja Jotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeesta
Veera Virta 
050 313 9636, veera.virta@sexpo.fi

TAMMIKUUSSA KIRJALLA KUNTOON!

$
0
0

 

Kirja-alan toimijat polkaisevat vuoden 2019 käyntiin Kirjalla kuntoon! -kampanjalla

 

Tammikuussa laitetaan elämä Kirjalla kuntoon! Hyvinvointi on ajankohtainen teema erityisesti vuoden alussa, jolloin moni päättää kääntää elämässään uuden sivun. Kirja-alan toimijat haluavat sen vuoksi yhdessä muistuttaa siitä, millaisia hyvinvointikeitaita kirjakaupat ovat, kuinka moneen asiaan löytää tietoa ja tukea lukemalla ja kuinka jo lukeminen itsessään parantaa elämänlaatua.             

Kirjalla kuntoon! -kuukauden aikana 1.1.-31.1.2019 kirjakaupat tuovat myymälöissään ja kustantajat kanavissaan esiin sekä kevään uutuuksia että vanhempia suosikkeja aihepiiristä.

”Kirjat ovat olleet vuosia luomassa ja ylläpitämässä suomalaisten hyvinvointia, ja hyvinvointikirjoja löytyy myös tänä vuonna monista teemoista”, kertoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. Viime vuoden ilmiöitä olivat muun muassa uniterveys, stressinhallinta ja venyttely. Tämän kevään kirjoista löytyy tietoa esimerkiksi aivojen hyvinvoinnista ja metsäkylvyistä, juoksemisesta, kehnoista pomoista, laiskoista alaisista, aineenvaihdunnasta ja seksuaalisuudesta, ruokavalioita ja kuntosaliharjoittelua unohtamatta.

”Hyvinvointiin liittyvät kirjat myyvät tasaisesti läpi vuoden, mutta erityisen paljon kysyntää niille on juuri alkuvuodesta”, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Listaus hyvinvointiin liittyvistä kevään uutuuskirjoista löytyy osoitteesta 
https://kustantajat.fi/kirjalla-kuntoon

 

Lisätietoja: 

Kirjakauppaliitto, toimitusjohtaja Laura Karlsson
puh. 050 571 5511 / laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi

Suomen Kustannusyhdistys, johtaja Sakari Laiho
puh. 040 589 8868 / sakari.laiho@kustantajat.fi

Ritva Jääskeläinen taiteiden tiedekunnan tammikuun taiteilijana Galleria Lovisassa

$
0
0

Tammikuussa taiteiden tiedekunnan Galleria Lovisassa nähdään tekstiilitaiteilija Ritva Jääskeläisen (TaM) näyttely Langoilla piirretyt. Jääskeläinen toimii sisustus- ja tekstiilimuotoilun yliopisto-opettajana Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Näyttelyssä on esillä tekstiilitaidetta erilaisin materiaalein ja tekniikoin toteutettuina.

Osassa teoksia Jääskeläinen palaa omaan lapsuuteensa tuomalla kankaalle vanhoja valokuvia kuvansiirtotekniikalla. Käsinkirjonta kuvien päälle herättää taiteilijassa positiivisia tunteita ja muistoja. Jääskeläinen pohtii teoksissaan muun muassa ajankulumista ja elämän hetkellisyyttä.

Teossarja Keho ja mieli - Croquis langalla on toteutettu vapaalla konekirjonnalla, mikä mahdollistaa viivojen sattumanvaraisuuden tehden teoksista epätäydellisiä ja mielenkiintoisia. Tarkoituksella roikkumaan jätetyt langanpätkät kuvaavat teoksen hahmon harhailevia, kehosta irtaantuneita ajatuksia, jotka eivät näy muille. Teos Mistä on pienet kiltit työt tehty kertoo tarinaa kiltin tytön syndroomasta.

Jääskeläinen käyttää teoksissaan kierrätysmateriaaleja, kuten vanhoja kankaita ja papereita. Tekniikoissa yhdistyvät vapaa konekirjonta, käsinkirjonta, kuvansiirto, kankaan maalaus ja paperitekstiilitekniikka.

Kuvat:
1. Ritva Jääskeläinen: teos sarjasta Keho ja mieli - Croquis langalla. 2018. Vapaa konekirjonta.
2. Ritva Jääskeläinen: Sisko ja sen veli. 2018. Kuvansiirtotekniikka, käsinkirjonta.

Vuoden 2019 ensimmäiset näyttelyt avautuvat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan F-talon gallerioissa

$
0
0

Taiteiden tiedekunnan näyttelyvuosi 2019 käynnisyy kuuden uuden näyttelyn voimin. Galleria Seinässä nähdään Lasse Peuraniemen leikkimisen konseptia tarkastelevia maalauksia. Jani Wathénin näyttely Galleria Hämärässä esittelee tekstiilitaidetta yhdistettynä mediataiteeseen. Galleria Kilossa Pirkko Mäkelä-Haapalinna visualisoi maalauksissaan hengittämistä ja ihmiselämän dramaattisimpia hetkiä. Hanna Helimäen installaatioteos Galleria Lyhdyssä on oodi sanaleikeille ja rakkaudesta kertoville lauluille. Reetta Nissilän näyttely Galleria Kajossa esittelee päivätoimintakeskuksen asiakkaiden omakuvamaalauksia. Lapin yliopiston ja Lapin koulutuskeskus REDUn vaatetusalojen opiskelijoiden yhteisnäyttely Vaatteen tarina Vol 2 on esillä Galleria Kellarissa. Galleria Kopiossa jatkuu Tomi Knuutilan ilmastonmuutosta tarkasteleva näyttely Climatable. Tervetuloa avajaisiin tiistaina 8.1. klo 18–19.30!



Galleria Seinä

Lasse Peuraniemi: Absurdi piknik
9.1. – 24.1.2019
Avajaiset tiistaina 8.1.2019 klo 18 – 19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Todellisuuden symbolinen esitys. Omaehtoinen sitoutuminen ja omat säännöt. Mielihyvä. Kaikki luonteenomaista niin taiteen tekemiselle kuin lasten leikille. Tavatonta ei ole sekään, että pitkä aika ilman leikkiä tai väylää taiteelliselle purkaukselle johtaa levottomuuteen. Tai se, että samat siveltimet valikoituvat leikkiin yhtä usein kuin suosikki-Skeletor. Ero on, että taiteen parissa päämäärä on yhtä tärkeä kuin matka sinne.

Absurdi piknik tarjoaa seitsemän maalauksen verran esittävää taidetta, joka jättää tilaa tulkinnoille. Näyttely on jatkoa kevään 2017 TAI-kurssin Alaston piknik -loppunäyttelyä varten tehdyille töille.

– Teoksia yhteen nivova leikkimisen konsepti on kiinnostanut siitä lähtien, kun huomasin sen vertauskuvallisen potentiaalin sekä muut lukuisat yhtäläisyydet taiteellisen toiminnan kanssa, Peuraniemi kertoo.

Osa teoksista kuvaa symbolisesti taiteen tekemistä itsessään, osa puolestaan on dokumentointia tavalla, jota valokuvaamisella ei tavoita. Samalla kaikki saattavat hyvin olla vain henkilöasetelmia tai maalausharjoituksia. Teokset on maalattu pääasiassa akryyliväreillä puulevyille ja yhdelle ilmoitustaululle.

Lisätietoja:
Lasse Peuraniemi
lapeuran(at)ulapland.fi
+358 40 849 5516
Instagram: @lassolarri

Kuva:
Lasse Peuraniemi: Pahaa kahvia III. 2018. Akryyli, 120 x 150 cm.



Galleria Hämärä

Jani Wathén: Tæcxtile +
9.1. – 24.1.2019
Avajaiset tiistaina 8.1.2019 klo 18 – 19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Näyttely käsittelee aistien muistijälkeä ja niiden suhdetta taktiiliseen tekstiiliin. Näyttelyn nimi Tæcxtile + on yhdistelmä sanoista ja merkeistä tactile, textile ja +.

Näyttelyssä on esillä kudottua tekstiilitaidetta yhdistettynä mediataiteeseen. Teokset tilassa tuovat vierailijalle moniaistisen kokemuksen ja luovat mahdollisesti muistijäljen vierailusta.

Jani Wathén on pohjoissuomalainen tekstiili- ja sisustusalan opiskelija, jonka teoksissa on vahvana näkemys pohjoisuudesta. Wathén käsittelee taiteessaan uusia materiaaleja yhdistettynä perinteiseen muotoon. Näyttely on osa Wathénin sisustus- ja tekstiilimuotoilun aineopintoja Lapin yliopistossa.

Lisätietoja:
Jani Wathén
jwathen(at)ulapland.fi

Kuvat:
Jani Wathén: yksityiskohtia kudotusta tekstiilitaideteoksesta Koske, 2018.



Galleria Kilo

Pirkko Mäkelä-Haapalinna: THE BREATH
9.1. – 24.1.2019
Avajaiset tiistaina 8.1.2019 klo 18 – 19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Heprean kielen sana rûah tarkoittaa henkäystä, tuulta tai henkeä, ja se viittaa myös syvällisemmin ihmisen olemukseen ja sieluun. Myös suomen ja ruotsin kielessä henkeä merkitsevällä sanalla on sekä konkreettinen että immateriaalinen merkitys.

Pirkko Mäkelä-Haapalinna visualisoi teoksissaan hengittämistä ja käsittelee ihmisenä olemisen ja elämän dramaattisimpia hetkiä – alkua ja loppua. Lapsen ensi parkaisu ja läheisen viimeiset henkäykset jättävät pysyvän jäljen näissä hetkissä läsnäolleen ihmisen mieleen. Näyttelyn teokset prosessoivat elämän haurautta ja kauneutta kuoleman ja elämän kohtauspisteissä.

Jokainen henkäys ylläpitää elämää ja antaa uuden mahdollisuuden – Dum spiro, spero – toivon niin kauan kuin hengitän.

Äänitaiteilija Meri Nikula esittää teoksiin tekemänsä ääniperformanssin näyttelyn avajaisissa tiistaina 8.1.2019.

Lisätietoja:
Pirkko Mäkelä-Haapalinna
+358 50 491 4672
makelapirkko(at)hotmail.com
www.pirkkomakela.fi

Kuvat:
1. Pirkko Mäkelä-Haapalinna: If I were to stop breathing, I would breathe in the body of pure light. 2018. Pastelli ja guassi, 80 x 110 cm.
2. Pirkko Mäkelä-Haapalinna: From the Beginning to the End. 2018. Pastelli ja guassi, 80 x 110 cm



Galleria Lyhty

Hanna Helimäki: Yks. 1. pers.
9.1. – 24.1.2019
Avajaiset tiistaina 8.1.2019 klo 18 – 19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Yks. 1. pers. on kuvataidekasvatuksen maisteriopiskelija Hanna Helimäen näyttely Galleria Lyhdyssä. Näyttelyn nimikkoteos on oodi sanaleikeille ja rakkaudesta kertoville lauluille. Se on kesän nyökkäys talvelle, sekä viittaus lapsuusvuosien ketokukkia verottaneeseen rakastaa, ei rakasta -leikkiin, josta idea työhön alkujaan kumpusi.

Installaation nimi ja materiaalivalinnat heijastavat rakastamisen katsojan toiminnaksi ja synnyttävät kysymyksiä suhteestamme itseemme ja muihin. Milloin rakastamme itseämme ja millä ehdoilla muita?

– Tervetuloa pohtimaan omaa tunne-elämää Yks. 1. pers.-näyttelyn äärelle, taiteilija Helimäki kehottaa.

Lisätietoja:
Hanna Helimäki
hhelimak(at)ulapland.fi

Kuva:
Hanna Helimäki: yksityiskohta teoksesta Yks. 1. pers. 2018. Installaatio: alumiini, krysanteemi, makeanvedenhelmi ja koruvaijeri.



Galleria Kajo

Reetta Nissilä: Erityisen ihana
– päivätoimintakeskuksen asiakkaiden omakuvamaalauksia
9.1. – 24.1.2019
Avajaiset tiistaina 8.1.2019 klo 18 – 19.30

F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Näyttely on osa Reetta Nissilän pro gradu -tutkielmaa. Gradun yksi pääteema on osallisuuden vahvistaminen taidepainotteisen toiminnan kautta kehitysvammaisten päivätoiminnassa.

Tärkeä osa toimintaa on tuoda osallistujien yksilölliset teokset yleisön nähtäville. Näyttelyssä nähtävät omakuvat on toteutettu akryyli- ja peiteväreillä maalaten A3-kokoon. Osallistujia on yhteensä kahdeksan.

Lisätietoja:
Reetta Nissilä
+358 50 383 2265
rlapinka(at)ulapland.fi

Kuvat:
Yksityiskohtia näyttelyssä nähtävistä muotokuvamaalauksista. Kuvat: Reetta Nissilä



Galleria Kellari

Vaatteen tarina Vol 2
9.1. – 24.1.2019
Avajaiset tiistaina 8.1.2019 klo 18 – 19.30

F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Näyttely kertoo vaatteen tarinan: miten edetään suunnitelmasta protokappaleeksi. Toteutus on tehty yhteistyönä Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun 2. vuosikurssin ja Lapin koulutuskeskus REDUn mittatilausompelija-opiskelijoiden kanssa. Näyttelyn osatoteutus on ollut aikaisemmin esillä Lapin koulutuskeskus REDUlla syksyllä 2018.

Työskentelyn lähtökohtana oli toteuttaa molempien koulutus- ja asiantuntijuusalueiden oppisisältöjä erilaisten työelämäroolien ja -tehtävien avulla. Lopputuloksena syntyi viiden vaatteen tarina. Opiskelijat haluavat tuoda esille vaatteen ensimmäisen protomuodon osoittaakseen kuinka paljon työtä vaatteen taustalla tehdään ennen sen päättymistä käyttäjälle.

Prosessin keskiössä olivat tiimityö oikeaa työelämää vastaavissa tehtävissä, tiedon siirtäminen, ymmärtäminen sekä taiteellisen vision toteutuminen. Laadukas lopputulos vastaa suunnittelijan visiota valmiista tuotteesta, joka on yhteydessä ihmiseen – käyttäjän vartaloon – sen vaatimaan tilan, muodon ja liikkeen tarpeeseen.

Väliarviointina kaavoitusvaiheessa käytettiin 3D-mallinnusta. 3D-mallinnus tarjoaa mahdollisuuden suunnitellun vaatteen virtuaalisovitukselle, minkä pohjalta kaavoitusta voidaan tarkentaa.

Työtä on tehty jo paljon, mutta vaatteen tarina on vielä aluillaan. Protomallit ovat vasta yksittäiskappaleita suunnittelijoiden laajemmista mallistoista. Ne eivät vielä mene laajempaan tuotantoon.

Näyttelyyn osallistuvat Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun opiskelijat Ada Aalto, Päivi Ahola, Silvia Jurvansuu, Veera Kantola, Ella Kärkkäinen, Sini Martiskainen, Anniliina Parkkinen, Sohvi Reitmaa, Olivia Saari ja Fiia Sandqvist sekä Lapin koulutuskeskus REDUn mittatilausompelija-opiskelijat Siiri Heikkinen, Maarit Karttunen, Krista Meriläinen ja Eeva Murtomäki.

Opintojakson vastuuopettajina Lapin yliopistosta toimivat Pirjo Rautiainen ja Päivi Rautajoki. Rautiainen vastasi suunnittelun ohjauksesta ja Rautajoki 3D-mallinnuksen, tuotteistamisen sekä näyttelyrakentamisen ohjauksesta. Malliompelun ohjauksesta vastasivat Heljä Tapio ja Tuija Nikkinen Lapin koulutuskeskus REDUsta.

Lisätietoja:
Päivi Rautajoki, päivi.rautajoki(at)ulapland.fi, +358 40 484 4405
Heljä Tapio, heljä.tapio(at)redu.fi, +358 40 710 6808

Kuva:
Suunnittelu, kuvitus: Sini Martiskainen, 3D mallinnus: Päivi Rautajoki, 2018.



Galleria Kopio

Tomi Knuutila: Climatable
4.12.2018 – 24.1.2019

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Galleria Kopiossa on nähtävillä Tomi Knuutilan väitöskirjatyöhön Qualities of Simplicity in designing interactive art liittyvä taiteellinen osio Climatable. Climatable on ilmastonmuutokseen liittyvä vuorovaikutteinen taideteos, joka hyödyntää ilmastonmuutokseen liittyvää mittausdataa. Teos sai ensiesityksensä Ranskassa St. Etiennen design-biennalissa vuonna 2008, jonka jälkeen se on ollut esillä mm. Rovaniemellä, Kirkkoniemessä ja Edinburghissa.

Väitöskirjatyössä on tutkittu vuorovaikutteisen taiteen käyttökokemusta sekä sen suunnittelua yksinkertaisuus -käsitteen kautta. Muotoilun ja taiteen rajapinnalla toimiva installaatio hyödyntää muotoilun tekemisen ja tutkimuksen menetelmiä ja sitä on muokattu jokaisella esityskerralla yksinkertaisen käytettävyyskokemuksen aikaansaamiseksi. Taiteeseen liittyvää elämyksellisyyttä ei ole kuitenkaan unohdettu, ja ilmastonmuutosdata ilmenee teoksessa äänin ja animaatioin.

Tule kuuntelemaan ja katsomaan, miltä ilmastonmuutos kuulostaa taiteen keinoilla ilmaistuna!

Lisätietoja:
Tomi Knuutila
tomi.knuutila(at)ulapland.fi
+358 40 484 4384

Kuva: Tomi Knuutila



LY / TTK / LP


Kolme yötä Tieteiden yöhön!

$
0
0

Tieteen oma kaupunkitapahtuma Tieteiden yö levittäytyy Kruununhakaan ja sen lähiympäristöön torstaina 10.1.2019. Illan ja yön aikana keskustellaan muun muassa elokuvista, ilmastonmuutoksesta, peloista sekä uusimmista tietokirjoista. Tieteiden yön ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.tieteidenyo.fi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.*

Kansalliskirjaston Kupolisali muuntautuu Tieteiden yönä elokuvateatteriksi, jossa nähdään Peter von Baghin Muisteja – pieni elokuva 1950-luvun Oulusta. Elokuvantekijän nuoruus ja 1950-luvun Oulu heräävät teoksessa henkiin monipuolisen arkistomateriaalin avulla. Myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) Tieteiden yön tapahtumassa tutustutaan elokuvien maailmaan. Tilaisuudessa kuullaan, millaiseen välienselvittelyyn SKS ja Suomi-Filmi ajautuivat Aleksis Kiven Kihlaus-elokuvan tiimoilta. Tapahtuma päättyy restauroidun elokuvan esitykseen.

Ilmastonmuutosta käsitellään Lavaklubilla sekä joulukuussa avautuneessa Oodi-keskustakirjastossa. Lavaklubilla analysoidaan ilmastonmuutokseen liittyvää retoriikkaa Allegra Labin ja Tutkitusti.-yhteisön johdolla. Mistä puhutaan, kun julkisuudessa, politiikassa ja mediassa otetaan kantaa ilmastonmuutokseen? Entä mistä silloin pitäisi puhua? Sitran ja Helsingin kaupungin Oodissa järjestämässä työpajassa pohditaan, miten kaupungeissa voidaan elää kestävää arkea ja pienentää hiilijalanjälkeämme.

Tieteiden talon tapahtuma tarjoaa ohjelmaa koko Tieteiden yön ajaksi. Tapahtumassa opetellaan muun muassa nuolenpääkirjoitusta ja somedatan analysointia sekä kuullaan, millaista on tutkia sotarikoksia konfliktin keskellä. Alkuillasta nähdään lapsiperheille suunnatun Roska-aarre-nukketeatterinäytelmän ensiesitys. Näytelmässä eri tieteenalojen edustajat tuovat arjesta tuttuun muoviroskailmiöön uusia näkökulmia ja saavat pohtimaan, minkälainen merkitys yksittäisen ihmisen valinnoilla on luonnolle. Esityksen toteutuksesta vastaa Nukketeatteri Sampo.

Helsingin kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä vierailijat voivat kohdata omia pelkojaan ja tuntea, mitä pelko tarkoittaa muille. Tieteiden yönä pelkoja puretaan näyttelyn ohella keskustelemalla. Museon ala-aulassa Vastuullinen tiede -hankkeen järjestämissä paneeleissa pohditaan, lisääkö tieto tuskaa. Entä miten tutkijoiden pelot vaikuttavat meihin kaikkiin?

Tieteiden yö on antanut ajattelemisen aihetta jo vuodesta 2003 lähtien. Kasvaneen järjestäjäjoukon myötä Tieteiden yö levittäytyy tänä vuonna kahteenkymmeneen eri tapahtumapaikkaan. Tieteiden yön ohjelmasta vastaavat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Gaudeamus, Vastapaino, Tutkijaliitto, Tiedekirja, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen Pankin Rahamuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Ateneum, Suomen Sukututkimusseura, Studium Catholicum, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Svenska litteratursällskapet i Finland, Allegra Lab Helsinki, Helsingin kaupunki, Päivälehden museo, Sitra, Katsomukset-portaali, Vastuullinen tiede -hanke, Kuka.io, Antikvariaatti Sofia, Kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria sekä kymmenet tieteelliset seurat, jotka järjestävät ohjelmaa Tieteiden talolla. Tapahtuman koordinoinnista vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tieteiden yö järjestetään osana Tieteen päiviä, joita vietetään 9.–13.1.2019 Helsingin yliopiston päärakennuksella.

Lisätietoja:

Mandi Vermilä
tuottaja
Tieteiden yö
mandi.vermila@tsv.fi / (09) 228 69 221
www.tieteidenyo.fi

*Ateneumin tapahtumaan pääsy museolipulla.

KUTSU Lahden Nuorisoteatterin ja Lasten Talvikarnevaalien tiedotustilaisuuteen

$
0
0

Tervetuloa Lahden Nuorisoteatterin ja Lahden Lasten Talvikarnevaalien tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 16.1.2019 kello 14.00 Pikkuteatterille (Loviisankatu 8).

Tiedotustilaisuudessa nähdään otteita Lahden Nuorisoteatterin ensi-iltaan sunnuntaina 27.1. kello 15.00 tulevasta näytelmästä Lasten vallankumous.

Näytelmän ohjaaja Terhi Tuomikko taustoittaa näytelmää. Paikalla myös kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos ja kulttuurituottaja Sari Tuominen kertoen Talvikarnevaalien ajankohtaiset kuulumiset.

Juhlavuoden kunniaksi Lahden Nuorisoteatteri esittää Armas Järnefeltin Miranda-satunäytelmän, joka toteutetaan yhteistyössä Uusi Lahti Kamariorkesterin kanssa. Näytelmän ohjaa Sanna Heiskanen.

Pyydämme ilmoittautumista ti 15.1.2019 klo 14 mennessä osoitteeseen sari.tuominen2@lahti.fi
Lisätietoja: www.talvikarnevaalit.fi 

Lahden Lasten Talvikarnevaalit

Lahden Lasten Talvikarnevaalit järjestetään 26.1.–10.2.2019 ja ne ovat yksi Suomen perinteikkäimmistä ja suurimmista lastenfestivaaleista. Lähes kolme viikkoa kestävä lastenkulttuurin festivaali on laajan yhteistyöverkoston voimin rakennettu tapahtuma, jossa pääkohderyhmä on lapset ja nuoret niin yleisönä, osallistujina kuin esiintyjinäkin.

Talvikarnevaalit haluaa toimia laadukkaan ja lapsilähtöisen lastenkulttuurin puolestapuhujana osoittamalla omalla toiminnallaan, kuinka mielenkiintoinen, monipuolinen ja taiteellisesti korkeatasoinen lastenkulttuuriin keskittynyt festivaali voikaan olla. 

Talvikarnevaalien julistekuva: Hanna Clarke
Lasten Vallankumous: Johannes Wilenius
Miranda: Amadeus Vives

Tervetuloa!

Lahden kaupunki
Kulttuuriasiainpäällikkö
Matti Karhos
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

kulttuurituottaja
Sari Tuominen
p. 044 769 8649
sari.tuominen2@lahti.fi

Sielukas blues-vierailu, Zappa-spesiaali ja lauluntekijöiden tarinoita TTT-Klubin tammikuussa

$
0
0

Kevätkausi alkaa vauhdikkaasti heti tammikuun alkupuolella Tampereen Työväen Teatterin ravintolanäyttämöllä. TTT:n omat suositut tuotannot Mars vs. Venus? ja Kuumia aaltoja jatkavat ohjelmistossa, ja lisäksi nähdään koko joukko musiikki- ja stand up -vierailuja.

Ina Forsmanin levynjulkaisukiertue on tämän hetken puhutuimpia tapauksia blues-yleisön keskuudessa. Hunajaisen sielukkaasti ja ehdottoman pätevästi laulava Forsman julkaisee uuden Been Meaning To Tell You -levynsä saksalaisella Ruf Records -levymerkillä. Kiertueen Tampereen-vierailu soi Forsmanin täysimittaisen yhtyeen voimin TTT-Klubilla tämän viikon lauantaina 12.1. Suomen-keikkojen jälkeen kokoonpano jatkaa kiertuetta ulkomailla.

15 vuotta Zappaa on illan johtoaiheena lauantaina 19.1. kun Frank Zappa Memorial Pancake Breakfast esiintyy TTT-Klubilla osana juhlakiertuettaan Jyväskylän Popparin jälkeen ja ennen Tavastia-klubia. FZMPB vie yleisön Frank Zappan maailmaan soittamalla tämän One Size Fits All -levyn kokonaisuudessaan sekä liudan musiikkineron muita klassikoita. Yhdeksänhenkisen kokoonpanon jäsenet musisoivat "päivätöissään" mm. yhtyeissä My First Band, Jätkäjätkät, Kaija Koo, Vesterinen yhtyeineen, Hidria Spacefolk, Riku Niemi Orchestra ja UMO.

Kaksi lauluntekijää ja tarinoita ruoasta, juomasta ja lemmestä tarjoillaan yleisölle perjantaina 18.1. Huumorilla ja herkkyydellä. Ensimmäistä kertaa TTT-Klubilla vieraileva Osterikeittoa ja kalsarikännit on Heikki Salon (laulu ja kitara), Tuija Rantalaisen (laulu ja piano) sekä Janne Louhivuoren (kitara) esitys.

Kevään ensimmäisellä stand up -klubilla torstaina 10.1. puhenaisina naurattavat Eeva Vekki (Mad Cook Show, Noin viikon studio), Kaisa Pylkkänen (käsikirjoittaja: Naurun tasapaino, Yle Leaks) ja tamperelaisyleisön hyvin tuntema Anitta Ahonen. Perjantaina 25.1. on mieskoomikoiden vuoro, kun lavalle nousevat Anders Helenius, Toni Jyvälä ja Ray Zambino.

Lue lisää esityksistä:
http://www.ttt-teatteri.fi/ttt-klubi

Pressikuvat, musiikkivierailut:
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/ttt-klubin-musiikkivierailut-pressikuvat

Pressikuvat, stand up -esitykset:
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/ttt-klubin-stand-up-pressikuvat

Pressikuvat, Osterikeittoa ja kalsarikännit:
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/osterikeittoa-ja-kalsarikannit-pressikuvat

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja pressiliput:

tiedottaja, ohjelmatuottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi


TTT-Klubin kalenteri tammikuussa 2018

10.1. klo 19 Stand up: Eeva Vekki, Kaisa Pylkkänen, Anitta Ahonen 25-20 €
11.1. klo 18:30 Mars vs. Venus? 34 € (loppuunvarattu)
12.1. klo 19 Kuumia aaltoja 32 €
12.1. klo 22 Ina Forsman (levynjulkaisu) 20 €
16.1. klo 18:30 Mars vs. Venus? 34 €
18.1. klo 18:30 Osterikeittoa ja kalsarikännit 25/20 €
19.1. klo 19 Kuumia aaltoja 32 €
19.1. klo 22 Frank Zappa Memorial Pancake Breakfast 18 €
25.1. klo 18:30 Stand up: Anders Helenius, Toni Jyvälä, Ray Zambino 25-20 €
26.1. klo 20 Kristiina Hakovirran 40-vuotistaiteilijajuhla: Kuumia aaltoja 75 €
31.1. klo 19 Kuumia aaltoja 32 €

Uusi näyttely Kalevalasta Gallen-Kallelan Museossa

$
0
0

Kalevala, toisin sanoen


Gallen-Kallelan Museossa 26.1. – 5.5.2019

Lehdistötilaisuus pe 25.1.2019 klo 11
Avajaiset pe 25.1.2019 klo 18
Tervetuloa!

Gallen-Kallelan Museon vuosi 2019 alkaa uudella Kalevala-aiheisella näyttelyllä, joka juhlistaa Elias Lönnrotin kokoaman Uuden Kalevalan 170. vuotta.

 

Ketä kiinnostaa?

Mikä on Kalevalan rooli nykyajassa? Kalevalalla on ollut tärkeä osa suomalaisuuden rakentamisessa, mutta millaista suomalaisuus on vuonna 2019? Viimeistään nyt on aika pohtia kriittisesti, millaista identiteettiä Kalevalan avulla rakennetaan.

Jokainen kertoo tarinansa omista lähtökohdistaan, arvoistaan ja oletuksistaan käsin. Lönnrot teki valintoja kirjoittaessaan Kalevalaa. Akseli Gallen-Kallela tulkitsi Kalevalaa ja poimi joitakin teemoja teostensa lähtökohdiksi. Niistä tietyt on nostettu Suomen taiteen merkkiteoksiksi.

 

Tuntemattomampi Kalevala

Voiko Akseli Gallen-Kallelan taiteen kautta löytää uusia näkökulmia tai kertoa uusia tarinoita Suomen kansalliseepoksesta? Kalevala kiehtoi Gallen-Kallelaa läpi hänen uransa. Moni teoksista on jäänyt vähemmälle huomiolle tai keskeneräiseksi.

Nyt esillä on useita tuntemattomampia aiheita. Maalausten lisäksi on pieniä paperipohjaisia teoksia sekä luonnoksia. Esityöt vihjaavat toteutumattomista suurteoksista sekä Kalevalan maailmasta ehtymättömänä ideoiden lähteenä taiteilijalle. Kesken jäänyt valtava hanke, Suur-Kalevala, on yksi Gallen-Kallelan myöhäistuotannon tärkeimpiä töitä. Siitä oli tarkoitus tulla taiteilijan koko tuotannon synteesi. Sen kuvamaailmassa Kalevalan runot ottavat rinnalleen vaikutteita ja symboleja eri kulttuuripiireistä aina Amerikan alkuperäiskansojen kuvaperinteitä myöten.

Näyttely painottuu Kalevalan henkilöhahmoihin Gallen-Kallelan taiteessa. Hahmojen erilaiset puolet sekä Kalevalan runoissa että Gallen-Kallelan eri teoksissa mahdollistavat tarinoiden avautumisen tuoreista näkökulmista. Millaisia naishahmoja Kalevalassa esiintyy? Millaista symboliikkaa Gallen-Kallela Kalevala-kuvituksissaan käytti? Mitä Kalevala merkitsi Gallen-Kallelalle?

 

Tarinankerrontaa ympäri maailman

Suullisessa perinteessä kulttuurivaikutteet ovat aina liikkuneet ja tarinat eläneet siirtyessään kertojalta toiselle. Näyttelyssä Kalevala rinnastuu maailman tarinaperinteisiin. Kalevalassa on vaikutteita ja yhtäläisiä piirteitä monien muiden eeposten kanssa, kulkeutuivathan tarinat esimerkiksi kauppiaiden mukana.

Museon väki on astunut hetkeksi Lönnrotin töppösiin ja kerännyt nykyihmisiltä tarinoita yhteistyössä Sellon kirjaston kanssa. Nykyään ihmisten liikkuvuus on nopeampaa kuin aiemmin ja Suomessa puhutaan useita eri kieliperheisiin kuuluvia kieliä. Tarinakeruun tuloksena museossa voi kuulla vanhoja lauluja, runoja ja kertomuksia muun muassa liettuan, suomen, hindin ja arabian kielillä.

 

Tämän päivän lintukoto

Nykytulkinnan näyttelyyn tuo Espoon taiteilijakillan toteuttama installaatio Lintukoto. Se on 13 nykytaiteilijan yhteisteos, joka juhlistaa taiteilijakillan 10-vuotisuhlavuotta. Installaation tekijät ovat: Sirkku Ala-Harja, Nina Bask, Marja Blomster, Tapio Haapala, Esa Hyvärinen, Sanna Juujärvi-Bremer, Carita Maury, Mauno Mecklin, Tapio Nyyssönen, Anne Ovaska, Topi Ruotsalainen, Barbara Tieaho, Noora Ylipieti.

 

Lisätietoja:
vs. näyttelypäällikkö Mari Viita-aho, mari.viita-aho@gallen-kallela.fi, 0104068840

Lehdistökuvat: http://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/kalevala2019/

kirjautumislinkki näyttelysivun alalaidassa.
Tunnus:lehdisto
Salasana: gkm-pressikuvat

 

Näyttelyn tapahtumia

10.3.2019 klo 13 FT Tiina Piilolan luento: Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli

 

Näkökulmaopastusten teemana Kalevalan hahmot ja tarinat

10.2. 2019 klo 13 Aino

17.3. 2019 klo 13 Lemminkäisen äiti

24.3.2019 klo 13 Marjatta

21.4.2019 klo 13 Maailmansynty

Ny utställning i Gallen-Kallela Museet: Kalevala, med andra ord

$
0
0

 Kalevala, med andra ord


Gallen-Kallela Museet 26.1. – 5.5.2019

Informationstillfälle för pressen fr. 25.1.2019 kl. 11
Vernissage fr. 25.1.2019 kl. 18
Välkomna!

Gallen-Kallela Museet inleder året 2019 med en utställning som firar Nya Kalevala, sammanställd av Elias Lönnrot, och dess 170 år.

 

Vem berör det idag?

Vilken betydelse har Kalevala idag? Kalevala har haft en viktig roll i konstruktionen av det finländska, men vad innebär finskheten i vår tid, år 2019? Det är hög tid att kritiskt betrakta den identitet som vi med Kalevalas hjälp har byggt upp.

Var och en berättar sin historia utgående från sina egna förutsättningar, värderingar och antaganden. Lönnrot gjorde vissa val då han nedtecknade Kalevala. Akseli Gallen-Kallela gjorde en tolkning av Kalevala där han valde ut ett antal teman som han använde som utgångspunkt för sina verk. Av dem har somliga uppnått en position där de blivit utmärkande för den finländska konsten.

 

En mindre känd Kalevala

Är det möjligt att med utgångspunkt i Akseli Gallen-Kallelas konst finna nya perspektiv på Finlands nationalepos, eller att berätta nya historier om det? Under hela sin karriär fascinerades Gallen-Kallela av Kalevala. Många av verken har fått mindre uppmärksamhet, andra förblev oavslutade.

Utställningen presenterar flera olika mindre kända teman. Förutom målningar ingår också små verk utförda på papper, samt skisser. Förarbetena och skisserna ger en antydan om storverk som aldrig realiserades och om Kalevalas värld som en outsinlig idékälla för konstnären. Det oavslutade, väldiga projektet Stor-Kalevala är ett av de viktigaste arbetena inom Gallen-Kallelas sena produktion. Avsikten var att den skulle bli en syntes över konstnärens sammantagna produktion. Dess bildvärld omfattar inflytanden och symboler från olika kulturkretsar, ända till de amerikanska ursprungsbefolkningarnas bildtraditioner, vilka ställdes jämsides med Kalevalas runor.

Utställningens tyngdpunkt ligger på gestalterna hämtade från Kalevala i Gallen-Kallelas konst. Personernas olika karaktärsdrag i runosångerna i Kalevala, och i olika verk av Gallen-Kallela, erbjuder möjligheten att tolka berättelserna ur nya synvinklar. Hurdana är de kvinnliga karaktärerna som framträder i Kalevala? Vilket slags symbolik använde Gallen-Kallela sig av i sina illustrationer? Och vad betydde Kalevala för Gallen-Kallela?

 

Historieberättande runtom i världen

Inom den muntliga berättartraditionen har de kulturella inflytandena alltid rört på sig, och berättelserna levde med sina berättare då de fördes vidare från mun till mun. Utställningen presenterar Kalevala i förhållande till världens olika berättartraditioner. I Kalevala finner man inflytanden från, och  gemensamma drag med, många andra episka berättelser. Historierna förflyttade sig ju också till exempel med handelsmännen.

Vi museimänniskor har för en tid stigit i Lönnrots kängor, och i samarbete med Sellobiblioteket samlat in historier bland dagens människor. Idag förflyttar man sig snabbare än förut. I Finland talar man flera olika språk, som hör hemma i olika språkgrupper. Som ett resultat av vår insamling kan man på museet lyssna till gamla sånger, dikter och berättelser på bland annat lettiska, finska, hindi och arabiska.

 

Nutidens fågelbo

Ytterligare en nutida tolkning finner man på utställningen i Esbo konstnärsgilles installation Fågelboet, ett samkonstverk utfört av 13 nutidskonstnärer för firandet av gillets 10-årsjubileum. Konstnärerna som gjort verket är: Sirkku Ala-Harja, Nina Bask, Marja Blomster, Tapio Haapala, Esa Hyvärinen, Sanna Juujärvi-Bremer, Carita Maury, Mauno Mecklin, Tapio Nyyssönen, Anne Ovaska, Topi Ruotsalainen, Barbara Tieaho, Noora Ylipieti.

 

Vidare information:
Tf utställningschef Mari Viita-aho, mari.viita-aho@gallen-kallela.fi, 010-4068840

Pressbilder: http://www.gallen-kallela.fi/sv/nayttely_tapahtuma/kalevala-med-andra-ord/

länken för inloggning finns nertill på utställningssidan.
Användarnamn:lehdisto
Lösenord: gkm-pressikuvat

Kaikille avoin Lappeenrannan kaupunginteatterin infotilaisuus maanantaina 14.1.2019 klo 15 – aiheena ensi-iltanäytelmä Footloose

$
0
0

Lappeenrannan kaupunginteatterin kevätkauden ensimmäinen ensi-iltanäytelmä on Dean Pitchfordin Footloose. Yleisö voi tutustua esitykseen etukäteen avoimessa infotilaisuudessa maanantaina 14.1. klo 15. Tilaisuus järjestetään kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Kaupunginteatteri toivottaa kaikki tervetulleiksi infotilaisuuteen. 

Lappeenrannan lukioteatterin kanssa yhteistyössä tuotettava nuorisomusikaali kertoo nuorista, ilosta ja tahdosta tanssia. Ohjauksesta vastaavat Marika Kesseli ja Netta Salonsaari. Esityksessä meininkiä kuljettavat Lea Kaijansinkon johtaman livebändin soittamana rock´n roll, R&B ja Broadway-musiikki. Footloose-bileet lappeenrantalaisille järjestää 80 soittavaa, laulavaa, tanssivaa, näyttelevää ja lavastavaa lukiolaista. 

Footloose saa ensi-iltansa suurella näyttämöllä 19.1. klo 19. Esityksiä nähdään yhteensä 11, joista viimeinen 31.1. 

Infotilaisuudessa nähdään musikaalin avausnumero, jonka jälkeen on mahdollista esittää kysymyksiä työryhmälle ja opiskelijoille. Infotilaisuuteen on vapaa pääsy. 

Lisätietoja: 

Ohjaaja Marika Kesseli,
marika.kesseli(a)gmail.com 

Teatterinjohtaja Timo Sokura, puh. 040 670 0508
timo.sokura(at)lappeenranta.fi 

Lisätietoa näytelmästä, esitysaikataulut ja liput: https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Footloose

Kotimaisten elokuvien katsojaosuus teattereissa 23,7 % viime vuonna

$
0
0

Vuonna 2018 elokuvissa käytiin yhteensä vajaat 8,1 miljoonaa kertaa, joista kotimaisen elokuvan näytöksissä reilut 1,9 miljoonaa kertaa. Kotimaisen elokuvan katsojien osuus oli 23,7 % kaikista katsojista.

Vaikka elokuvissakäynnit laskivat vuoteen 2017 verrattuna, ylitettiin kahdeksan miljoonan elokuvissakäynnin raja jo neljättä vuotta peräkkäin. Kotimaisten elokuvien suhteellinen osuus on edelleen Suomessa yksi Euroopan korkeimmista: lähes joka neljäs elokuvalippu ostettiin kotimaiseen elokuvaan.

Yhteensä ensi-iltaan tuli 41 kotimaista elokuvaa. Niistä kymmenen oli dokumenttielokuvia ja kolme kansainvälisiä yhteistuotantoja, joissa Suomi on vähemmistöyhteistuotantomaa. Kaiken kaikkiaan ohjelmistossa pyöri vuoden aikana yli yhdeksänkymmentä kotimaista elokuvaa.

Katsotuin kotimainen elokuva oli Tiina Lymin ohjaama Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja vajaalla 350 000 katsojalla. Viisi elokuvaa ylitti 100 000 katsojan rajan. 10 000 katsojan raja meni rikki 25 elokuvalta. Kymmenen katsoituimman kotimaisen joukossa  on neljä naisen ohjaamaa ja kuusi miehen ohjaamaa elokuvaa.

Dokumenttielokuvista katsotuin oli ilman Suomen elokuvasäätiön tukea tuotettu Kai Kuntolan ohjaama Saaga S – satu suomenhevosesta reilulla 5000 katsojalla. Kaikkiaan kotimaisia dokumenttielokuvia käytiin katsomassa normaalissa levityksessä reilut 16 000 kertaa.

Lisää elokuvasäätiön kokoamia katsojatilastoja vuodelta 2018

Katsotuimmat kotimaiset elokuvat 2018

 

Elokuva

 Katsojia 2018

Ensi-ilta

Ohjaaja

Levittäjä

1

Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

347 429

24.8.2018

Tiina Lymi

Nordisk Film Finland

2

Oma maa

191 510  

26.10.2018

Markku Pölönen

Nordisk Film Finland

3

Olavi Virta

150 125  

5.10.2018

Timo Koivusalo

Disney FI

4

Supermarsu

147 286  

26.1.2018

Joona Tena

SF Film Finland

5

Veljeni vartija

121 757  

31.1.2018

Jukka-Pekka Siili

SF Film Finland

6

Tuntematon sotilas

98 757  

27.10.2017

Aku Louhimies

SF Film Finland

7

Varasto 2

95 317  

16.2.2018

Taru Mäkelä

Nordisk Film Finland

8

Kaikki oikein

74 635  

12.1.2018

Lenka Hellstedt

Nordisk Film Finland

9

Onneli, Anneli ja nukutuskello

67 504  

25.12.2018

Saara Cantell

Nordisk Film Finland

10

Juice

67 345  

26.12.2018

Teppo Airaksinen

SF Film Finland

11

Hölmö nuori sydän

65 276  

12.10.2018

Selma Vilhunen

Nordisk Film Finland

12

Suomen hauskin mies

58 304  

16.3.2018

Heikki Kujanpää

Nordisk Film Finland

13

Swingers

57 079  

30.11.2018

Pamela Tola

SF Film Finland

14

Ailo – pienen poron suuri seikkailu

49 674  

21.12.2018

Guillaume Maidatchevsky

Nordisk Film Finland

15

Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset

38 179  

24.11.2017

Anna Dahlman

SF Film Finland

Lisätietoja:

Reetta Hautamäki
viestintäpäällikkö
Suomen elokuvasäätiö
p. (09) 6220 3044
reetta.hautamaki@ses.fi

Tilastot:
Petri Peltonen
tilastointi- ja tutkimusasiantuntija
p. (09) 6220 3034
petri.peltonen@ses.fi


Kustannussopimus Nastolan historian julkaisemisesta allekirjoitettu

$
0
0

 

Nastolan kunnanvaltuusto teki viimeisessä kokouksessaan 14.12.2015 päätöksen, että Nastolan historiasta tilataan neljäs osa. Teoksen tutkimus- ja kirjoitustyö on ollut käynnissä Lahden kaupunginmuseossa vuodesta 2016 lähtien. Aiemmat kolme osaa ilmestyivät 1970–1990 -luvulla dosentti Anneli Mäkelä-Alitalon kirjoittamina. Nastolan historian osa IV käsittelee aikaa jatkosodasta kuntaliitokseen. Teoksen kirjoittaa VTM, FM Ville Eerola, ja toisena tutkijana hankkeessa työskentelee FM Sini Ojala.

Lahden kaupunki ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ovat allekirjoittaneet sopimuksen Nastolan historian osan IV kustantamisesta. Sopimuksen mukaan SKS vastaa teoksen käsikirjoituksen toimitustyöstä ja painamisesta sekä valmiin kirjan myynnistä ja markkinoinnista. Lahden kaupunki ostaa SKS:ltä noin 1000 kappaletta valmiita teoksia omaan myyntiin museokaupoissa sekä lahjakirjoiksi.

SKS:n saaminen teoksen kustantajaksi on museon tutkimuspäällikkö Hannu Takalan mukaan erinomainen asia, mikä takaa teokselle valtakunnallisen näkyvyyden ja säästää museon voimavaroja vaativassa toimitustyössä.

- SKS on Suomen arvostetuin humanistisen alan tiede- ja tietokirjojen julkaisija, joten museolle on kunnia-asia päästä tekemään yhteistyötä heidän kanssaan, Takala lisää.

Käsikirjoituksen työstäminen ja tutkimusvaihe jatkuvat vuoden 2019 loppuun saakka, jolloin käsikirjoitus luovutetaan SKS:lle. Teos ilmestyy lokakuussa 2020.

 

Uusi julkaisu auttaa arvioimaan taidetoiminnan taloudellisia vaikutuksia työyhteisöissä

$
0
0

Taidetta ja taidelähtöisiä menetelmiä hyödynnetään monin tavoin eri alojen työpaikoilla. Kuitenkin tietoa osallistavan taidetoiminnan taloudellisista vaikutuksista ja niiden arvioimisesta on erittäin niukasti.

Työterveyslaitoksen tutkijoiden kirjoittama tietopaketti ehdottaa tapoja arvioida ja tutkia taidetoiminnan talousvaikutuksia. Tätä tietoa voivat hyödyntää poliittiset päättäjät, organisaatioiden johto, taiteen välittäjätahot ja taideammattilaiset.

Työyhteisön taidetoiminnalla voidaan tavoitella esimerkiksi työhyvinvoinnin tai luovuuden kasvua tai tuottavuuden lisääntymistä. Toiminnan vaikutukset ovat kuitenkin aina monitahoisia, ja niihin vaikuttavat niin toimintaympäristöstä johtuvat tekijät kuin osallistujien omat motiivit. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää asettaa taidetoiminnalle tavoitteet, joiden toteutumista voidaan arvioida.

Tietopaketissa yhdistetään kolme eri taustasta tulevaa työkalua: taloudellinen arviointi ja mittaaminen, kompleksisten interventioiden arviointi sekä työorganisaatioiden monitasoinen kehittäminen taiteen avulla. Tietopaketissa käsitellään erityisesti taidetoimintaa työyhteisöissä, mutta tieto on sovellettavissa muihinkin yhteisöihin ja organisaatioihin.

Kirjoittajat ovat KTM Jarno Turunen, FM, TK Heli Ansio ja dos., TeT Pia Houni. Tämän tietopaketin kirjoittamista ovat rahoitta­neet Taiteen edistämiskeskus, ArtsEqual-hanke ja Työterveyslaitos.

Julkaisu: Taidetoiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi työyhteisössä

Lisätietoja:
erityisasiantuntija, FT Johanna Vuolasto, Taiteen edistämiskeskus, johanna.vuolasto@taike.fi, p. 0295 330 870

Senaatti-kiinteistöt käynnistää selvityksen Kulttuuritalon myymisestä uudelle omistajalle

$
0
0

Senaatti-kiinteistöt lähtee selvittämään valtion mahdollisuutta luopua Helsingissä Sturenkatu 2 - 4:ssä sijaitsevan Kulttuuritalon ja siihen liittyvän entisen kotitalousopettajaoppilaitoksen omistuksesta.

Kiinteistöt omistaa Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Kulttuuritalo ja valtio/Senaatti-kiinteistöt. Selvitys ei vaikuta Kulttuuritalon eikä oppilaitosrakennuksen nykyiseen käyttöön, vaan toiminta taloissa jatkuu entiseen tapaan. Oppilaitosrakennuksessa on vuokralla Museovirasto.

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Kulttuuritalo on 100 %:sti valtion/Senaatti-kiinteistöjen omistama yhtiö. Tausta luopumiselle on se, että Kulttuuritalon toimisto-osa on suurelta osin tyhjillään, eikä valtiolla ole löytynyt tiloille käyttäjiä. Kulttuuritalon tapahtuma- ja kokoustoiminnan tilat eivät ole valtion käytössä ja Kulttuuritalon toiminta on valtiolle taloudellisesti kannattamatonta.

”Näkemyksemme mukaan olisi järkevä saada arvokkaalle ja historialliselle kiinteistölle omistaja, jolla on kyky ja resurssit kiinteistön ja sen toiminnan kehittämiseen”, toteaa toimialajohtaja Tuomas Pusa Senaatti-kiinteistöstä.

Luopuminen on myös valtion kiinteistöstrategian linjausten mukaista, sillä valtion kiinteistövarallisuutta voidaan luovuttaa, jos se on taloudellisesti tarkoituksenmukaista eikä ole perusteltua syytä pitää kiinteistöä valtion omistuksessa. 

Senaatti-kiinteistöt on käynyt alustavia keskusteluja myymisestä Museoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa.  Ensimmäinen askel on luovutuslain mukainen lausuntopyyntö ympäristöministeriölle.  Myynti voidaan aloittaa vasta, kun tarvittavat lausunnot ja luvat on saatu.  Senaatti-kiinteistöt hakee lausunnon koko kiinteistökokonaisuudesta, mutta myöhemmin päätetään erikseen, mitä myytävä kokonaisuus käsittää.

Kulttuuritalo on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1989 ja kotitalousopettajaoppilaitos rakennussuojelulain nojalla vuonna 2010. Suojelu tarjoaa hyvät lähtökohdat kehittämiselle historialliset arvot säilyttäen.

Kiinteistöyhtiö on jo aiemmin myynyt talon kokous- ja tapahtumatoiminnan liiketoiminnan Sunborn Catering Oy:lle.  Lisäksi yhtiö on vuokrannut Sunborn Catering Oy:lle noin 5 450 m2 kokous- ja tapahtumatoiminnan tilat seitsemän vuoden vuokrasopimuksella. 

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt, ministeriöt ja erityiskiinteistöt, toimialajohtaja Tuomas Pusa p. 050 390 2143 tuomas.pusa@senaatti.fi

Kulttuuritalo

Suomen Kansan Demokraattisen Liiton rakennuttama ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kulttuuritalo valmistui vuonna 1958. Talon suurin omistaja oli Suomen kommunistinen puolue (SKP), jonka keskustoimisto sijaitsi talossa.

SKP:n ja kiinteistöyhtiön ajauduttua 1990-luvun alussa konkurssiin pankkikriisin takia Kulttuuritalon yhtiö siirtyi useiden omistajavaihdosten kautta vuonna 2006 Senaatti-kiinteistöjen hallintaan.

KOy Helsingin Kulttuuritalo toteutti Museovirastolle toimitilat vuonna 2007 käynnistyneessä rakennushankkeessa Kulttuuritaloon ja viereisellä tontilla sijaitsevaan entiseen kotitalousopettajaoppilaitokseen. Se hankittiin samalla KOy Helsingin Kulttuuritalon omistukseen. Rakennusten väliin rakennettiin maanalainen arkistorakennus yhdyskäytävineen vuosina 2009–2010. Kulttuuritalo peruskorjattiin vuosina 2011–2013.

https://www.senaatti.fi/arvokiinteisto/helsingin-kulttuuritalo/

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa heti

$
0
0

 VANKILATEATTERIA JÄLLEEN HÄMEENLINNAN TEATTERISSA

Taittuu ry.:n ensimmäinen näytelmä  Punahilkka ja susien maailma esitettiin täysille katsomoille 2009. 

Nyt 10 vuoden jälkeen ensi-iltaan10.1. klo 18tulee Riihimäen vankilan miesten esitysSuomen loppusijoitus Oy – Hiihtävä hautaustoimisto 

Käsikirjoitus: Lasse Lehtisen romaanin pohjalta työryhmä

Ohjaus: Antti Lattu

Lavalla Riihimäen vankilan miehet:   

Ääninauhaojen äänet Antti Lattu, valot ja äänet Veikko Pulli ja Antti Lattu, lavastus Antti Lattu ja työryhmä, puvustus Tommi Haapaniemi, valokuvat Jukka Kotkanen

"Tavoitteenani oli löytää teksti, kirja tahi tarina, joka olisi sopivalla tavalla vaativa ja tarjoaisi kullekin ryhmän jäsenelle riittävän haasteellista tekemistä. Tästä neulansilmästä pitäisi myös näkyä sopivalla tavalla sekä huumoria että painavaakin pohdittavaa. Teatterin tekemisen kannalta tärkeintä ovat mielenkiintoiset henkilöhahmot, joiden elämä ajautuu kummallisiin tilanteisiin, kiipeliin – ja loppujen lopuksi koko esitys on selviytymistä tästä kiipelistä. Elokuusta 2018 lähtien olemme harjoitelleet neljän Riihimäen vangin kanssa tässä kiipelissä elämistä ja siitä selviytymistä tuotantonimellä “Suomen Loppusijoitus Oy¨. Apukeinoina meillä ovat olleet näyttelijäntyön perusteet, näyttämön ja komiikan lainalaisuudet. Olemme onnistuneet säilyttämään työskentelyssämme lapsekkaan huumorin", kertoo ohjaaja Antti Lattu.

Taittuun pääyhteistyökumppani on Rikosseuraamuslaitos. ”Osallistuminen vankilateatterihankkeeseen on aina rohkea ja iso ponnistus vankilan henkilökunnalta sekä vangeilta”, sanoo Riihimäen vankilan apulaisjohtaja Susanna Schugk-Laulumaa.

Taittuu ry. on Suomen ainoa pitkäjänteisen vankilateatterin toteuttaja. Vuodesta 2008 alkaen Taittuu on tehnyt vankilateatteriproduktioita yhteistyössä eri vankiloiden ja paikallisten teattereiden kanssa. Työtä ovat vuosien varrella rahoittaneet Rikosseuraamuslaitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen kulttuurirahasto. Taittuu ry:n kehittämä vankilateatterityö on viimeisen kymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa osana Rikosseuraamuslaitoksen toimintojen valikoimaa ja yhteisöteatterin kenttää. Taittuu tekee taiteellisesti tinkimätöntä teatteria - keskiössä ovat vangit, jotka ohjaajan avustuksella käsikirjoittavat ja esittävät näytelmän aidolle teatteriyleisölle.

Vankilateatteri yhdistää yhteiskunnan ja taiteen eri alojen toimijoita tavalla, joka palvelee yhteiskunnallista avoimuutta, rikollisuuden stigman purkamista ja uusintarikollisuuden kierteen katkaisemista. Tutkimuksen mukaan vankilateatteri tarjoaa fyysistä, sosiaalista ja tilannesidonnaista kokemuksellisuutta, joka auttaa vankeja irtautumaan vangin roolista ja kehittämään psykososiaalisia taitoja, joiden harjaannuttamiseen ei vankilan laitosympäristössä ole aina mahdollisuuksia (Pirttilä-Backman ym. 2015; Menard 2018). Onnistumisen ja nähdyksi tulemisen kokemukset kantavat monia osallistujia vapautumisen jälkeisessä elämässä. Lisäksi vankilateatteri uudistaa Suomessa teatteritaiteen kenttää.

Esitykset ovat Hämeenlinnan Teatterin Verstas-näyttämöllä 10.1. klo 18 (ensi-Ilta), 11.1. klo 18 ja 12.1. klo 14 ja 18. Esityksestä järjestetään keskustelutilaisuus 12.1. klo 14. esityksen jälkeen. Liput teatterin lipunmyynnistä tai lippu.fi.

Suomen loppusijoitus Oy – Hiihtävä hautaustoimisto esitys on Taittuu ry:n,  Riihimäen vankilan ja Hämeenlinnan Teatterin yhteistuotanto.

Hannele Martikainen(Taittuu ry:n vastaava ohjaaja) sai 2011 Vuoden teatteriteko-palkinnon. Oikeusministeri myönsi Martikaiselle 2018 Vankeinhoidon ansioristin.

Tutkimus: https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/julkaisut/risenjulkaisusarja/taittuurynvankilateatterinvaikutustenarviointia.html

 

Lisätietoja Hannele Martikainen p. 040-091 7209 taittuu.fi

Liike, valo ja sähköinen ääni tanssivat tilassa

$
0
0

– Muusikko Timo Kaukolampi debytoi nykytanssiteoksen äänimaailman luojana

Zodiakin kevätkauden 2019 avaa kahden teoksen yhteisilta. Sekä Laura Jantusen ja työryhmän Talvi, että Mira Kauton, Timo Kaukolammen ja Jenni Pystysen yhteistyönä syntyvä Station to Station to Station luottavat liikkeen, valon ja elektronisen äänen tasaveroiseen läsnäoloon tilassa. Teosten yhteinen ensi-ilta on tiistaina 22. tammikuuta Zodiakin näyttämöllä Helsingissä Kaapelitehtaalla.

Miten talvi tanssii?

Talvi on teos, joka on syntynyt talvella; vuodenajan tilallista, tunnelmallista, kehollista ja mielensisäistä maailmaa tarkkailemalla. Laura Jantusen johtaman monialaisen työryhmän teos tuo talven persoonan näyttämötilaan tanssittaen liikettä, ääntä ja valoa.

- Pohdimme työryhmän kanssa sitä miten talvi meille näyttäytyy. Keskustelussa piirtyi esiin Helsingin nykyisten talvien realiteetit; pitkät pimeyden jaksot, lumettomuus ja keinotekoinen päivän pitkittäminen sähköllä.  Samalla talveen tuntui kuuluvan jonkinlainen fantasian kerros, Jantunen avaa teoksen syntyprosessia.

Laura Jantunen on monialainen taiteilija, jonka kotikenttänä on tanssitaide, mutta joka liikkuu yhtä sujuvasti myös kuvataiteilijoiden projekteissa.

Talvi-teoksessa Jantusen kanssa talven persoonaa hahmottelevat esiin omilla ilmaisuvälineillään ääni- ja tilasuunnittelusta vastaava Destoyer2048, alias Tatu Nenonen ja Ilmari Karhu, toinen esiintyjä Pauliina Sjöberg, sekä pukusuunnittelija Hanne Jurmu.

Selkäytimestä nouseva tulevaisuuden muisto

Myös Mira Kauton sooloteoksessa Station to Station to Station elektroninen äänimaailma sekä visuaaliset näyt nousevat keskeiseen rooliin.

Esitys on yhtä aikaa näkymä tulevaisuudesta sekä selkäytimestä nouseva muisto. Se on sattumanvaraisesti muotoutuva aikakapseli, jossa matkaa tekevät yksi esiintyjä (Kautto), muusikko Timo Kaukolammen elektroninen live-säestys sekä visualisti Jenni Pystysen merkityksiä pakenevat näyttämökuvat.

Mira Kautto on helsinkiläinen tanssija ja koreografi. Station to Station to Station on Kauton viides sooloteos. Omien teosten lisäksi Kautto työskentelee säännöllisesti esiintyjänä muiden taiteilijoiden teoksissa, sekä toimii erilaisissa tehtävissä tanssin ympärillä. Kautto on muun muassa yksi Esitysradio-podcastin tekijöistä.

Teoksen musiikista ja äänimaailmasta vastaava Timo Kaukolampi on pitkän linjan muusikko, tuottaja ja DJ, joka tunnetaan erityisesti Op:l Bastards ja K-X-P-yhtyeistä. Station to Station to Station on Kaukolammen ensimmäinen työ nykytanssin parissa. Valo- ja tilasuunnittelija Jenni Pystynen työskentelee laaja-alaisesti niin näyttämön, arkkitehtuurin kuin elokuvankin parissa. Hän muodostaa myös puolet Vixen VJ’s -duosta.

Jantusen ja Kauton teokset nähdään Zodiak Stagella yhteensä viisi kertaa ajalla 22.–29.1.2019.

 

KANTAESITYKSET
Laura Jantunen: Talvi
Mira Kautto: Station to Station to Station

Talvi

Konsepti, koreografia: Laura Jantunen
Tanssi: Pauliina Sjöberg, Laura Jantunen
Tila ja ääni: Destroyer2048 (Ilmari Karhu & Tatu Nenonen)
Puvustus: Hanne Jurmu
Tuki: Oskar Öflunds Stiftelse sr
Residenssit: Mustarinda (Hyrynsalmi), Ehkä-tuotanto (Turku)
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Laura Jantunen
Kuva: Aapo Huhta

Station to Station to Station

Koreografia, tanssi: Mira Kautto
Musiikki ja livesäestys: Timo Kaukolampi
Valo- ja tilasuunnittelu: Jenni Pystynen
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Mira Kautto
Residenssi: Kekäläinen & Company / Keidas-residenssi, Ehkä-tuotanto, Great Amber Concert Hall
Tukijat: [DNA] – Departures and Arrivals, Festival Homo Novus, Oskar Öflunds Stiftelse sr
Kuva: Jarno Parkkima

Ensi-ilta: ti 22.1.2019 klo 19.00, Zodiak Stage, Kaapelitehdas, V-aula (Tallberginkatu 1, Helsinki)
Muut esitykset: to 24.1. klo 19.00 | pe 25.1. klo 19.00 | la 26.1. klo 15.00 | ti 29.1. klo 19.00

Taiteilijatapaaminen to 24.1. esityksen jälkeen

Liput: 30,50/24,50/16,50€
Lippuja ennakkoon: Tiketti.fi

Lisätiedot ja pressilippuvaraukset: Tiedottaja Piia Ahonen, piia.ahonen@zodiak.fi, puh. 044 971 6344
Lehdistökuvat: www.zodiak.fi > Medialle > Lehdistökuvat > Kevät 2019

Viewing all 23096 articles
Browse latest View live