Ajattele tiskialtaassa vettyneisiin keittolautasiin kertynyttä hometta. Tai itsellesi vieraan ihmisen pahanhajuista hengitystä. Entä miltä tuntuisi ajatus hämähäkistä, joka kävelee ihollasi? Inhottaako? Melko varmasti. Mutta mitä jos kohtaamme nämä inhottavien ilmiöiden arkkityypit vaikkapa elokuvassa, taideteoksessa tai poliittisessa diskurssissa. Inhottaako silloinkin?

Inho on kenties inhimillisistä perustunteista ruumiillisin. Sen on tulkittu kytkeytyvän niin kutsuttuihin alempiin aisteihimme eli makuun, hajuun ja kosketukseen.

– Voimakkaan torjuntareaktion aiheuttava inho onkin alkujaan käsitetty mekanismiksi, jonka tarkoitus on suojella biologisia eliöitä niitä uhkaavilta tekijöiltä, Heidi Kosonen kertoo. Kosonen on Jyväskylän yliopiston inhoa tarkastelevan tutkijaverkoston toinen perustajajäsen.

Biologisen välttämisreaktion lisäksi inho on määritelty moraaliseksi tunteeksi, joka rakentuu suhteessa kulttuuriin sekä yhteiskuntarakenteisiin. Inho kytkeytyykin maun, hajun ja kosketuksen viestimiin vaaroihin myös symbolisella tasolla.

– Inhon voikin kenties määritellä laveammin subjektin ja objektin välisiin rajoihin sidotuksi tunteeksi, joka ylläpitää ja vahvistaa yhteiskuntajärjestystä: se vartioi rajoja itsen ja itsen ulkopuolisen maailman, meidän ja muiden, oikean ja väärän, epänormaalin ja normaalin sekä erinäisten kategoristen kokonaisuuksien välillä, Kosonen selventää.

Inho liittyykin usein tilanteisiin, jossa joko fyysiset tai symboliset rajat ylitetään. Hierarkkisessa asetelmassa inhoreaktion on huomattu suuntautuvan yleensä ylhäältä alaspäin ja kohdistuvan nimenomaan alhaisiksi luokiteltuihin ilmiöihin. Tällaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi fyysinen tai moraalinen "rappio" tai sosiaaliseen hierarkiaan kytketty "huono maku".

Inho on harvinaisen monipuolinen ja väkevä vastenmielisyyden tunne, joka liikkuu juuri ruumiillisen ja symbolisen välimailla. Tämä väkevyys on tehnyt inhosta ja inho-objekteista toimivia välineitä esimerkiksi poliittisiin diskursseihin, joissa sen historiaa voidaan seurata juutalaisvainosta ja seksuaalivähemmistöjen syrjinnästä aina viime vuosien pakolaiskriisiin.

– Pakolaisten kohdalla ollaan inhoa hyödyntäville diskursseille ominaiseen tapaan paheksuttu heidän moraalia, tapakäytänteitä ja hygieniaa, sekä pelätty ja vastustettu heidän mukanaan tuomien kulttuuristen vaikutteiden turmelevaksi miellettyä voimaa, Kosonen sanoo.

Valtakulttuuristen kampanjoiden lisäksi inho – tai inhottavuus – välineellistyy myös olemassa olevien rakenteiden halveksunnassa ja niiden kritiikissä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten taiteellinen avantgarde tai alakulttuurit sanoutuvat irti valtakulttuurin normeista sen rajoja rikkoen ja inhottavuutta jopa tavoitellen.

Inhon ansaitsema huomio tutkimuksessa on lisääntynyt humanististen tieteiden affektiivisen käänteen myötä. Monipuolisen ilmiön laajuus jää kuitenkin vielä pimentoon käytettävissä olevien käsitteiden ja tutkimuksen vähyyden vuoksi.

Olemassa olevat käsitteet keskittyvät inhon äärimuotoihin ja alempien aistien rooliin siinä. Korkeampien aistien roolia inhossa, sekä kulttuurisissa diskursseissa tuotetun inhon suhdetta inhoon on sen sijaan tutkittu vähän.

– Toisaalta, inho kytkeytyy myös moniin ajankohtaisiin ilmiöihin lievemmissä ja hankalammin tunnistettavissa olomuodoissaan. Voimme pohtia vaikkapa vähemmistöjen monesti kokemaa itseinhoa tai nihilismiä. Samankaltaisia ihon mentäviä aukkoja on varmasti lukuisia muitakin, Kosonen huomauttaa.

Kososen ja Susanne Ylösen perustama inhoa tarkasteleva taiteen ja kulttuurin tieteenalojen tutkijaverkosto kokoontuu ensimmäistä kertaa torstaina 22.11.2018. Verkoston tarkoituksena on tuoda yhteen eri alojen ja tiedekuntien tutkijoita monialaisen inhon ja sen eri olomuotojen, käsitteiden ja politiikkojen äärelle.

Verkostoa johdetaan Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta, mutta se on herättänyt kiinnostusta jo Aalto-yliopistoa ja Isoa-Britanniaa myöten.

Verkostosta kiinnostuneet tutkijat ovat tervetulleita liittymään mukaan toimintaan!

Lisätietoja:

Heidi Kosonen
heidi.s.kosonen@jyu.fi
040 719 6330

Lappeenrannan kaupunginteatteri kutsuu kaikki teatterista kiinnostuneet vuoden viimeiseen Teatteriklubiin. Klubi järjestetään tiistaina 27.11. klo 17.30 alkaen (kauppakeskus IsoKristiina, 3. krs). 

Vuoden viimeisen Teatteriklubin aiheena on Lappeenrannan lukioteatterin ja kaupunginteatterin yhteistuotanto Footloose, jonka ensi-ilta on suurella näyttämöllä 19.1.2019. Klubivieraina kuullaan työryhmän jäseniä ja nuoria esiintyjiä. 

Dean Pitchfordin Footloose on musikaali, joka kertoo nuorista, ilosta ja tahdosta tanssia. Footloose-bileet lappeenrantalaisille järjestää 80 soittavaa, laulavaa, tanssivaa, näyttelevää ja lavastavaa lukiolaista yhdessä kaupunginteatterin kanssa. Esityksen ohjauksesta vastaavat Marika Kesseli ja Netta Salonsaari. 

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa. Kokoontumisia järjestetään kerran kuussa tiistaisin. Klubitapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Teatteriklubia isännöi teatterinjohtaja Timo Sokura. 

Lisätietoja: 

Teatterinjohtaja Timo Sokura, puh. 040 670 0508, timo.sokura(at)lappeenranta.fi

Elokuva suomirockin esi-isä Juice Leskisestä saapuu leffateattereihin 26.12. Muusikon kotikaupungeissa Tampereella ja Kuopiossa elokuva nähdään valkokankailla jo 21.12.

Olet median edustajana lämpimästi tervetullut elokuvan pressinäytöksiin sekä haastattelemaan elokuvan tekijöitä ja näyttelijöitä.

Pressikiertue
TURKU MA 10.12. Näytös Kinopalatsi 2 klo 9.30, haastattelut salissa klo 11.15.
Paikalla: Riku Nieminen, Iida-Maria Heinonen, ohjaaja Teppo Airaksinen.

HELSINKI MA 10.12. Näytös Tennispalatsi 2 klo 13.30, haastattelut Sviitissä klo 15.15.
Paikalla: Riku Nieminen, Iida-Maria Heinonen, Pekka Strang, Antti Tuomas Heikkinen, ohjaaja Teppo Airaksinen, tuottaja Marko Talli.

KUOPIO TI 11.12. Näytös Scala 1 klo 18.30, haastattelut salissa klo 20.15.
Paikalla: Riku Nieminen, Iida-Maria Heinonen, Pekka Strang, Antti Tuomas Heikkinen, Silmu Ståhlberg, kirjailija Antti Heikkinen, ohjaaja Teppo Airaksinen, tuottaja Marko Talli, kirjailija Antti Heikkinen.

TAMPERE KE 12.12. Näytös Plevna 2 klo 15.00, haastattelut salissa klo 16.45.
Paikalla: Riku Nieminen, Iida-Maria Heinonen, Pekka Strang, Antti Tuomas Heikkinen, ohjaaja Teppo Airaksinen, tuottaja Marko Talli.

OULU MA 17.12. Näytös Plaza 2 klo 10.30, haastattelut salissa klo 12.15.
Paikalla: Riku Nieminen, Antti Tuomas Heikkinen, ohjaaja Teppo Airaksinen, tuottaja Marko Talli.

Voit tehdä ilmoittautumisen valitsemaasi pressinäytökseen osoitteessa https://gest.fi/customers/ajchib/1617 ja esittää samalla haastattelutoiveesi. Mikäli haastattelutoiveesi ei ole vielä selvillä, voit lähettää sen myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta arkipäivää ennen pressinäytöstä: taija@propromotion.fi. Ilmoittautuminen pressinäytöksiin päättyy 3.12.2018.
Elokuvan kesto 105min.

Juice ensi-iltajuhlat Kuopiossa ja Tampereella
Kuopiossa 11.12. median kanssa samassa näytöksessä ovat myös kutsuvieraat. Ovet avataan klo 17.30 ja ohjelma salissa alkaa klo 18.00.
Elokuvateatterin muissa saleissa on ensi-iltajuhlalipun ostanut yleisö, joka saapuu paikalle 18.30. Heidän näytökset alkavat klo 19.00.
Näytösten jälkeen vietettävä ensi-iltajuhla on Kuopion Musiikkikeskuksessa (Kuopionlahdenkatu 23), jonne media on lämpimästi tervetullut. Ovet avautuvat klo 20.15 ja ohjelma alkaa noin klo 21.30. Juhlassa esiintyy Anssi Tikanmäen johtama Juice Originals -yhtye, joka koostuu Juicen eri kokoonpanoissa vaikuttaneista soittajista; Jari Yliaho, Safka Pekkonen, Juuso Nordlund, Hannu Tervaharju, Antti Tammilehto, Vesa Sytelä, Puntti Valtonen ja Ila Loueranta sekä Eljas Tikanmäki ja Eemil Tikanmäki. Yhtyeen solistina toimii Juice-elokuvan päätähti Riku Nieminen. Lisäksi lavalla vierailee Juicen pitkäaikainen muusikkokollega ja ystävä Mikko Alatalo. 

Tampereella 12.12. kutsuvieraat saapuvat Plevnaan pressinäytöksen ja haastattelujen jälkeen klo 17.30. Vieraita, elokuvan tekijöitä ja näyttelijöitä on mahdollista kuvata ja jututtaa punaisella matolla klo 17.30-18.00. Lipunostanut yleisö saapuu klo 18.30 ja heidän näytökset alkavat klo 19.00.
Olette lämpimästi tervetulleita jatkamaan iltaa ensi-iltajuhlien merkeissä Tullikamarin Pakkahuoneella (Tullikamarin aukio 2) alkaen klo 20.15, jossa niin ikään esiintyy Juice Originals. Ohjelma alkaa noin klo 21.30.

Elokuva perustuu vapaasti Antti Heikkisen kirjoittamaan Juice-elämäkertaan Risainen elämä ja sen ohjaa Jussi- ja Cannes-palkittu Teppo Airaksinen (mm. Kulman pojat, Napapiirin sankarit 2, Katto) sekä tuottaa Marko Talli. Elokuvan on käsikirjoittanut Antti Heikki Pesonen. Elokuvan levittää SF Studios.
Päärooleissa nähdään Riku Nieminen (21 tapaa pilata avioliitto, Putous, Roba, 1001 Rikua, Heikoin lenkki, Totuuden torvet ja Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu!) ja Iida-Maria Heinonen (Hölmö nuori sydän). Nuorempaa Juhani ”Juice” Leskistä elokuvassa näyttelee 11-vuotias kuopiolainen Silmu Ståhlberg (Risto Räppääjä ja pullistelija). Juicen legendaarisessa 70-luvun Coitus Int -yhtyeessä vaikuttaneen Mikko Alatalon roolin tekee Antti Tuomas Heikkinen (Hevi reissu) ja Harri Rinteen puolestaan Pekka Strang (Tom of Finland).

LEHDISTÖMATERIAALI:
www.filmikamari.fi/pressit
Tunnus: press
Salasana: noutaja
Kuvaaja: Anna Salmisalo

TIEDOTUS:
ProPromotion Oy, Taija Holm, 040 748 3435, taija@propromotion.fi

Lahden Lasten Talvikarnevaalien vuoden 2019 julistekilpailun ja visuaalisen ilmeen toteutti 34-vuotias hämeenlinnalainen graafisen suunnittelun opiskelija Hanna Clarke. Lahden muotoiluinstituutissa opiskelevan Hannan mielenkiinnon kohteina ovat typografia, lettering ja kuvitus.

Teoksessa toteutui luovasti tuleva Talvikarnevaaliteema Lumihattaroita ja jääpuikkotikkareita. Teema kunnioittaa talvisen luonnon kauneutta ja monimuotoisuutta, lasten rajatonta mielikuvitusta ja kykyä nähdä kaikkialla asioiden hyvät puolet. Talvisen luonnon valkeat hanget ovat hattaravuoria ja räystään reunalla roikkuvat jääpuikot tikkarijonoja, kunhan vain antaa mielikuvitukselle siivet ja oikein kovasti tahtoo.

Julistekilpailu oli suunnattu alan opiskelijoille ja ammattilaisille. Lahden kaupungin ja Kauno ry:n edustajista koottu työryhmä valitsi voittajateoksen kilpailun aikana jätetyistä luonnoksista, joita tänä vuonna tuli yhteensä 36 kappaletta.

Talvikarnevaalien avajaiset konserttitalolla

Lahden Lasten Talvikarnevaalit ovat yksi Suomen suurimmista lastenfestivaaleista tarjoten korkeatasoista lastenkulttuuria eri puolilla Lahtea reilun kahden viikon ajan.

Avajaistapahtuma järjestetään suurempana kuin koskaan ja uudessa paikassa Lahden konserttitalolla lauantaina 26.1.2019 kello 10–15.

Pääesiintyjinä tällä kerralla ovat Maukka ja Väykkä, Mimi ja Kuku, Klovni Sebastian, Sipi-pelle sekä monia paikallisia toimijoita muun muassa Lahden Tanssiopisto, Lahden Nuorisoteatteri, Lahden konservatorion oppilaita ja Tanssikoulu HC2.0. Ohjelmassa on tuttuun tapaan monenlaisia työpajoja joita toteuttavat useat paikalliset tahot. Uutuutena tapahtumassa on lastenlava ja Eco Photo Booth, jossa lapset pääsevät valokuvauttamaan itsensä Talvikarnevaalien mukaisella teemalla. Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat ovat auttamassa monissa eri tehtävissä tapahtuman aikana. Avajaistapahtumaan on vapaa pääsy!

Ekokompassi

Lahden Lasten Talvikarnevaalit ovat parhaillaan hakemassa Ekokompassi-sertifikaattia. Lahden kaupunki on rohkea ympäristökaupunki ja ympäristötoiminnan edelläkävijä. Talvikarnevaalit haluavat omalla toimillaan tukea samoja arvoja ja periaatteita. Haluamme myös viestiä ekologisesta arvomaailmastamme eri kulttuurialan toimijoille ja yhteistyökumppaneillemme.

Talvikarnevaalien yleisilmeen somistuksessa hyödynnämme kaupungin omaa sisustuspajaa, joka käyttää somisteiden osalta pääosin kierrätysmateriaaleja. Kulttuuripalveluiden hallinnoimilla taloilla (Pikkuteatteri ja Vaahterasali) tehdään muutoksia kierrätyksen ja lajittelun osalta ja painotöissä noudatetaan ympäristösuosituksia. Yhteistyö Lahden kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa antaa Talvikarnevaaleille paljon uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia toimia ympäristöä kunnioittaen.

Monet Talvikarnevaalien tapahtumapaikat ovat helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä ja suosittelemme käyttämään niitä mahdollisuuksien mukaan.

Lahden Lasten Talvikarnevaaleja vietetään 26.1.–10.2.2019 jo 36. kerran.

Lisätietoja:
Lahden kaupunki
kulttuurituottaja, Sari Tuominen, sari.tuominen2@lahti.fi, p. 044 769 8649
kulttuuriasianpäälllikkö, Matti Karhos, matti.karhos@lahti.fi, p. 050 387 8792
www.lahti.fi, www.talvikarnevaalit.fi, www.phlastenkulttuuri.fi
Löydät meidät myös somesta!

Suomalaisen Kirjakaupan henkilökunta on valinnut Vuoden kirjaksi Yuval Noah Hararin teoksen 21 oppituntia maailman tilasta, jonka Bazar Kustannus Oy julkaisi elokuussa 2018.

Valinnan perusteluissa todetaan: "Suomalaisen Vuoden kirja 2018 -voittaja on ajassaan tiukasti kiinni oleva, merkittävä tietokirja. Teos on tajunnanräjäyttävä oppitunti nykymaailmasta ja tavoittaa lukijan vangitsevalla tyylillään. Sen lisäksi, että Vuoden kirja on henkilökuntamme suosikki, on sitä myös ilo suositella kaikille asiakkaillemme. Tämä on kirja, joka jokaisen kannattaa lukea."

Voittajateoksen valitsi Suomalaisen Kirjakaupan henkilökunnasta koostuva raati. Tunnustuksen saajiksi oli ehdolla kuusi tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa, jotka saivat eniten ääniä henkilökunnan keskuudessa tehdyssä äänestyksessä. Vuoden kirja valittiin nyt ensimmäistä kertaa ja Suomalainen Kirjakauppa toteuttaa jatkossa joka vuosi äänestyksen, jossa valitaan henkilökunnan suosikkikirja.

"On suuri kunnia, että juuri Bazarin julkaisema kirja valittiin ensimmäiseksi Vuoden kirjaksi. Erityisen arvokkaaksi tunnustuksen tekee se, että valinnan on tehnyt Suomen suurimman kirjakauppaketjun henkilökunta”, toteaa Bazar Kustannus Oy:n johtaja Markus Lähdesniemi.

Yuval Noah Hararilta on aiemmat suomennettu teokset Sapiens – Ihmisen lyhyt historia (2016) ja Homo deus – Huomisen lyhyt historia (2017). Kaikki kolme teosta ovat pysyneet myyntilistojen kärkikymmenikössä aina ilmestymisestään lähtien. Kirjat on suomentanut Jaana Iso-Markku, joka on palkittu J. A. Hollon palkinnolla teoksen Sapiens suomennoksesta.

Israelilainen Yuval Noah Harari (s. 1976) väitteli historian tohtoriksi Oxfordissa. Hän opettaa historiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa ja kiertää luennoimassa kaikkialla maailmassa. Harari on saanut kaksi kertaa Polonsky-palkinnon, joka jaetaan vuosittain luovuudesta ja omaperäisyydestä humanistisissa tieteissä.

Arvostelukappaleet ja lisätiedot:
tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Suomen suurin lasten ja nuorten näyttämötaiteen festivaali Hurraa! järjestetään 16.–24.3.2019 jo yhdeksättä kertaa. 15 ammattilaisryhmää tuovat pääkaupunkiseudun kulttuuritaloihin yli 70 esityksen ja kolmen ensi-illan lisäksi monenkirjavaa yllätysohjelmaa.

Hurraa!:n ohjelmisto julkaistaan tammikuussa. Tällöin alkaa myös esitysten lipunmyynti. Festivaalin avajaisia juhlitaan Helsingin keskustakirjasto Oodissa lauantaina 16.3.

Festivaalin ohjelmasta ja toteutuksesta vastaavat Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Espoon tapahtuma -ja kulttuuripalvelut, Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut sekä Kauniaisten kulttuuripalvelut.

www.hurraa.org

Hurraa! Facebookissa
Hurraa! Instagramissa: @hurraafestivaali
Hurraa! Twitterissä: @hurraafest


Lisätietoja:

Tuottaja Anna Rosendahl, tuottaja@hurraa.org
Tiedottaja Joel Haapamäki, joel.haapamaki@gmail.com

© Heli Hieta

Perinteinen turkulaisfestivaali Down By The Laituri (DBTL) on hakemassa toiminnalleen uutta ilmettä ja paikkaa. Heinäkuun lopulla 2019 järjestettävä kaupunkitapahtuma haluaa laajentaa tarjontaansa entistä monipuolisemmaksi.

Kaupunginjohtaja Minna Arve on 21.11.2018 tehnyt päätöksen, jonka mukaan DBTL voidaan järjestää vuonna 2019 Turun Tuomiokirkontorilla. Kaupunginjohtajan päätös on kaupunginhallituksen maanantaina 26.11. pidettävän kokouksen esityslistan päätöspöytäkirja-osiossa.

Turun kaupungin ja tapahtuman järjestämisestä vastaavan Eldor Oy:n välisen sopimuksen mukaan kaupunki osoittaa Eldor Oy:n käyttöön DBTL - tapahtumaa varten tarvittavia alueita muun muassa Aurajoen rannasta. DBTL - tapahtuma on järjestetty kahtena edellisenä kesänä urheilupuiston yläkentällä, ylähiekkakentällä sekä välikentällä. Kaupunginhallitus päätti marraskuussa 2017, että vuoden 2019 ja siitä eteenpäin järjestettävien tapahtumien osalta selvitetään muita paikkavaihtoehtoja jokirannan lähistöltä.

Paikkavaihtoehtotarkastelussa parhaana vaihtoehtona esiin tuli Tuomiokirkontori. Sen käyttö lisää Vanhan Suurtorin alueen toiminnallisuutta ja palauttaa kaupunkifestivaalin alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti kaupunkiympäristöön.

- DBTL -tapahtuman järjestäminen Tuomiokirkon edustalla palvelee kaupungin tavoitteita keskustan elävöittämisestä. Tapahtuman sijoittumisesta alueelle on neuvoteltu hyvässä yhteistyössä myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa, toteaa kaupunginjohtaja Minna Arve.

- Olemme jo jonkin aikaa unelmoineet pääsystä Turun Tuomiokirkkotorille, jonka ympäristössä on historiaa, rehevyyttä ja kaunis, perinteikäs Aurajoki. Silti sijainti on aivan Turun ytimessä. Tuomiokirkon ympäriltä koko Turku on saanut alkunsa, pohjustaa DBTL-festivaalien järjestäjä Henri Kulmala.

Vuoden 2019 festivaali DBTL ei ole ensimmäistä kertaa Suurtorin alueella, sillä tapahtuman alkuaikoina 1990 - luvulla DBTL:n soi Brahenpuistossa ja konsertteja järjestettiin myös Tuomiokirkossa.

Festivaalialue kattaa Tuomiokirkkopuiston ja Brahenpuiston

Eldor Oy on hakenut maankäyttölupaa DBTL - tapahtumaa varten Tuomiokirkontorille ja Brahenpuistoon ajalle 25. – 27.7.2019. Esiintymislava sijoitettaisiin Tuomiokirkon ja Akatemiantalon väliselle Rothoviuksenkadun osalle. Esiintymissuunta on kohti Brahenpuistoa.

Festivaalialueeseen kuuluisi Tuomiokirkontori (kirkon portailta Uudenmaankadulle johtava väylä rajautuisi festivaalialueen ulkopuolelle), Brahenpuisto sekä puiston ja Åbo Akademin välinen alue ja Akatemiankatu rajoittuen Hämeenkatuun.

Festivaali päättyisi torstaina klo 24.00, perjantaina ja lauantaina klo 02.00. Meluilmoituksesta annettavassa melupäätöksessä määritellään ne rajat, mitä melutaso saa enintään olla tapahtuman vaikutuspiirissä olevien asuinrakennusten kohdalla. Melupäätöksen antaa rakennus- ja lupalautakunta.

Tulevan vuoden DBTL - festivaalien ensimmäiset esiintyjät on julkaistu ja esiintyjäkaarti on kotimaisen musiikin kovinta kärkeä. Lavalle ovat nousemassa muun muassa Eppu Normaali, Lauri Tähkä, Juha Tapio, The Rasmus ja Vesala.

Lisätiedot:

Turun kaupunki: Yhteysjohtaja Antti Kirkkola. p. 050 5590 103, antti.kirkkola@turku.fi
DBTL: Henri Kulmala, p. 044 7843 215, henri@dbtl.fi

Sykähdyttävän tarkka ja kuulas kuva Vaajakosken vesivoimalaitoksesta voitti tämänvuotisen Suomen Wiki Loves Monuments -kilpailun. Teuvo Salmenjoki ja muut finalistit palkittiin Kansallismuseossa 18.11. järjestetyssä tilaisuudessa. Wikimedia Suomi ry järjesti kilpailun yhteistyössä Museoviraston kanssa nyt toista kertaa.

“Yhteistyö Wikimedia Suomi ry:n kanssa on silkkaa win-winiä: ihmisten kuvat kertovat heille tärkeiden paikkojen merkityksistä, kulttuuriperintö kuvittuu Wikipediassa ja kuvat tulevat avoimesti saataville – juuri näitä samoja asioita tavoittelee Museovirasto työssään. Bonuksena Museoviraston omat kulttuuriympäristön tietoaineistot saavat tuoretta kuvitusta, ja osa kuvista tallennetaan pysyvästi viraston Kuvakokoelmiin”, Museoviraston yli-intendentti Ulla Salmela summaa palkintopuheessaan.

Teuvo Salmenkallion voittajakuva palkittiin Rajala Pro Shopin lahjakortilla. Kaikki joulukuussa ratkeavaan kansainväliseen loppukilpailuun valitut finalistit voittivat Museokortin. Wikimedia Suomen erityismaininnan sai Igor Druzhinin kuvallaan Tampereen tuomiokirkon katosta. Suomessa kilpailtiin myös parhaasta jälleenvalokuvasta. Finna.fi -palvelun historiallisia valokuvia kuvattiin uudelleen ja kilpailuun osallistuttiin kuvapareilla. Sarjassa palkittiin Katja Tuomala ja Teemu Ikonen Juha Suonpään kirjalla “Isoisä – ДеД. Tampere 1918”.

Jälleenvalokuvaus on nouseva harrastus, jonka suosiota Wikimedia Suomi tukee työllään. Alkamassa on kolmivuotinen projekti Helsinki Rephotography, jossa helsinkiläisiä houkutellaan liikkumaan kuvaamalla historiallisia Helsinki-kuvia uudelleen kännykällään.

Lisätietoja
Susanna Ånäs, Wikimedia Suomi ry, susanna.anas@wikimedia.fi
Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi
Helsinki Rephotography -projektista Kimmo Virtanen, kimmo.virtanen@wikimedia.fi, puh. +358 44 022 4007

Kaikki voittajakuvat Wiki Loves Monuments -sivustolla

Valokuvia palkintojenjakotilaisuudesta

Suomen kilpailun voittaja
Pääpalkinto: 200 € lahjakortti Rajala Pro Shopiin
VAAJAKOSKEN VANHA VESIVOIMALAITOS, kuvaaja Teuvo Salmenjoki
Upeat värit! Tyylikäs kuva ja teknisesti yksi parhaista. Ylevä ja kaunis toteutus hienosta maisemasta. Kuva ei ole sattuman oikku, vaan kuvaaja on suunnitellut tekemisensä kunnolla.
 
Finalistit
Palkinto: Museokortti
HELSINGIN TUOMIOKIRKKO, kuvaaja Julie Tsarfati
Kuva, jossa monumentaalinen kohde ja ihminen kohtaavat ”saman katon alla”. Tasapainoinen, näyttävä kuva kaikille tutusta kohteesta.

HERTTONIEMEN KARTANO, kuvaaja Edwardina von Boxis
Kuva on osoitus siitä, kuinka suomalaista kulttuuriperintöä ei voi kuvata huomioimatta vuodenaikojen siihen tuomaa alati elävää kiertoa. Pisteitä sommittelusta. Uskallettu ottaa etäisyyttä kohteeseen ja näyttää siitä vain pieni osa. Hyvä tunnelma.

HOSSAN VÄRIKALLION KALLIOMAALAUS, kuvaaja Eerik Lehto
Parhaiden kuvien joukosta ainoa, jossa ei ole rakennusta. Kuvan voima on pystysuorassa linjassa - ihmisen kädenjäljen ja luonnon vuoropuhelussa. Väkevä kuva luonnosta.

KANSALLISKIRJASTON ETELÄSALI, kuvaaja Marit Henriksson
Kuvan huoliteltu, teknisesti taitava toteutus alleviivaa rakennuksen arvoa ja merkittävyyttä. Upeaa symmetriaa.

PETÄJÄVEDEN VANHA KIRKKO TALVIPÄIVÄNÄ, kuvaaja Maarit Siitonen
Hyvä tunnelma, hienot sävyt. Todella hallittu ja huoliteltu kokonaisuus erittäin kuvatusta kohteesta

SUNILAN TEHTAAT JA ASUINALUE, ”Maailman kaunein tehdasrakennus” talvella kuvattuna Kymijoen Huumanhaaran yli. Kuvaaja Janiwiki0
Kuvan voima on siinä, kuinka suuri tuotantolaitos puhkuu energiaa pakkaspäivänä. Etualan oksat kehystävät monumenttia ja antavat kuvalle syvyyttä. Savu tuo teokseen hyvää liikettä.

SÄRESTÖNIEMEN ERÄMAATILA JA ATELJEE, MAATILAN SAUNA, kuvaaja Heikki Immonen
Sauna ja järvi, nyt ollaan suomalaisen maalaismaiseman ytimessä. Kohteen etäälle jäämisessä on myös jotain äärimmäisen suomalaista: emme tee itsestämme numeroa, sulaudumme osaksi ympäristöämme.

TAMPEREEN TUOMIOKIRKON KATTO, kuvaaja Igor Druzhinin
Kilpailun hienoin detaljikuva. Graafiset muodot tarkasti sommiteltuna. Hallittu, tarkasti ja tarkoituksella rajattu kokonaisuus, jossa valo ja muoto ohjaavat katsojaa. Valokuvaaja on ottanut aktiivisen roolin ja haluaa esittää juuri nämä yksityiskohdat, esittää kyseisen kohteen juuri näin. Ammattitaitoinen kuvaus saa detaljin nousemaan itseään suurempaan merkitykseen.

TÖNNÖNKOSKEN SILTA JA MYLLYPAIKKA, kuvaaja Pia Simonen
Kosken pauhun melkein kuulee tästä kuvasta. Kivasti sommiteltu otos. Kontrastit, jatkuva liike ja punainen maali, joka huutaa reippautta pakkaspäivässä.
 
Jälleenvalokuvauskilpailun voittajat
Palkinto: Juha Suonpään “Isoisä – ДеД. Tampere 1918”
Katja Tuomala
·       AMANDAN 8.10.1907 SISARELLEEN LÄHETTÄMÄ POSTIKORTTI vuosilta 1902–1910, Rauman museo
·       Tuntemattoman valokuvaajan kuva RAUMAN KANAALIN MEREN PUOLEISELTA OSALTA vuosilta 1900‒1920, Rauman museo
Koko kilpailusarjan tarkinta työtä. Kohde ja perspektiivi on saatu vastaamaan hienosti alkuperäistä haastavammissakin paikoissa.
Teemu Ikonen
·       Toivonen Niilo: PUNAVANKEJA SUOMENLINNAN IV PIIRIN SUSISAAREN VANKILEIRILLÄ, 1918. Museovirasto
·       KIVÄÄRIMIEHIÄ KASARMITORILLA, 1918. Museovirasto
Rajuja rinnastuksia menneen ja nykyisen välillä. Hienoja, luovia ideoita.

Wiki Loves Monuments -voittajakuvan ja kansainväliseen sarjaan edenneiden kuvien lisenssi on Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International.

Jälleenvalokuvaparien historiallinen kuva on kuvan iän takia tekijänoikeudesta vapautunut. Kilpailuun otetun uuden kuvan lisenssi on Creative Commons Attribution 4.0 International.
 

JUHLIVA KIRKONMÄKI

Ristinkirkko 40 vuotta, kirkonpaikka 140 vuotta

Näyttely Lahden Ristinkirkossa 29.11.2018–6.1.2019 kirkon aukioloaikoina. Kirkko on avoinna joka päivä klo 10–15 sekä tilaisuuksien yhteydessä.

Lahden museot ja Lahden seurakuntayhtymä ovat yhteistyössä koonneet pienoisnäyttelyn Lahden kirkonpaikan, ensimmäisen kirkon ja Ristinkirkon historiasta. Kirkonpaikka täyttää 140 vuotta, Ristinkirkko 40 vuotta.

Kirkonpaikka määrättiin Lahden ensimmäisessä asemakaavassa vuonna 1878. Pyhäkkö osoitettiin Kolkanmäen lakikohdalle kauppalan pohjoislaitaan, pienen kauppalan yläpuolelle. Puukirkko rakennettiin vuonna 1890 ja sai seistä paikallaan lähes 90 vuotta ennen purkamistaan vuonna 1977.

1920-luvulla alkanut keskustelu uudesta pääkirkosta päättyi Ristinkirkon valmistumiseen vuonna 1978. Akateemikko Alvar Aalto jätti kirkollaan vahvan jäljen Lahden kaupunkikuvaan. Hän loi valon temppelin, jonka monet yksityiskohdat ja vanha Kirkkopuisto kertovat tarinaa Lahden kauppala- ja kaupunkihistorian kaikilta vuosikymmeniltä.

Näyttelyssä on esillä myös kuvanveistäjä Pentti Papinahon Ristinkirkon alttariveistoskilpailuun vuonna 1977 suunnittelemat reliefiluonnokset Tulta minä olen tullut heittämään ja Minulle on annettu kaikki valta. Papinahon ehdotukset saavuttivat kilpailussa 1. ja 4. sijan. Ristinkirkon alttariseinälle ei kuitenkaan koskaan tilattu taideteosta, vaan paikalle päätettiin sijoittaa puinen risti.

Pentti Papinahon luonnokset ovat tuore lahjoitus kuvanveistäjän perikunnalta Lahden taidemuseolle.

Lisätietoa:

Kirkkoherra Miika Hämäläinen, miika.hamalainen@evl.fi, 044 719 1406
Amanuenssi Ilkka Kuhanen, ilkka.kuhanen@lahti.fi, 044 416 4624
Amanuenssi Liisa Mäkitalo, liisa.makitalo@lahti.fi, 044 482 6119

Tiedotekuvat:

Näkymä Selänmäeltä torin yli Lahden kirkolle. Valmistuttaja Rudolf Räty, 1900-l. alku. Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto
Ristinkirkko, sankarihautausmaa ja Vapauden hengetär-patsas. Tiina Rekola 2011, Lahden kaupunginmuseo

Lastenkirjainstituutti ja Karisto Oy julkistavat kirjoituskilpailun, jossa etsitään erityisesti 11–14-vuotiaita poikia kiinnostavaa kaunokirjallista käsikirjoitusta. Sytytä lukemisen vimma! -kirjoituskilpailu on avoin kaikille. Kilpailuaikaa on 31.7.2019 asti.

Tyttöjen ja poikien lukutaidossa on Pisa-tutkimusten mukaan Suomessa suuri ero. Etenkin alakoulun viimeisillä luokilla ja yläkoulussa pojat lukevat vähän. Miksi kaikki 11–14-vuotiaat pojat eivät lue? Ehkä lukeminen on heistä tylsää, yksinäistä puuhaa tai pelit, tietokoneet ja muut harrastukset kiinnostavat enemmän. Tarinaan pääseminen voi tuntua vaikealta. Millaista kirjaa pojat eivät malttaisi jättää kesken ja suosittelisivat kaverillekin?

Hyviä tekstejä nuoria ja etenkin poikia kiinnostavista aiheista ei voi olla liikaa. Siksi etsimme kirjoituskilpailussa rohkeita ja uudenlaisia tekstejä, jotka koukuttavat nuoret kirjojen pariin.

Sytytä lukemisen vimma! -kilpailun lopputuomaristossa työskentelevät kirjailija Jyri Paretskoi ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Antti Klemi sekä kohderyhmää edustavat tamperelaiset koululaiset Lukas Browne ja Saku Pietilä.

Lisätietoja: Lastenkirjainstituutti, toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen

kaisa.laaksonen@lastenkirjainstituutti.fi

p. 050 3615 639

Karisto Oy, kustannuspäällikkö Sirja Kunelius

sirja.kunelius@karisto.fi

p. 040 456 4982

Äärimmäisen harvinainen markka vuodelta 1556 on esillä 5.‒9.12.2018 Kansallismuseon keskihallissa. Pitkään ainoa hopearahasta tunnettu kappale oli Tukholmassa kuninkaallisen rahakabinetin (Kungliga myntkabinettet) kokoelmissa. Nyt Suomen kansallismuseoon rahakammion kokoelmiin ostettu markka tuli julkisuuteen vuonna 1984, jolloin suomalainen keräilijä osti sen Tukholmassa rahahuutokaupasta. Itsenäisyyspäivänä torstaina 6.12. Kansallismuseo on avoinna klo 11‒18.

Rahanlyönti alkoi Turussa noin 1410 Erik Pommerilaisen toimesta ja rahoja lyötiin muutamaan otteeseen 1400‒1500-luvun aikana. Venäjää vastaan 1555 alkaneessa sodassa sotilaiden uskollisuuden varmistamiseksi palkat maksettiin hyvälaatuisella hopearahalla ja Kustaa Vaasa toi mukanaan Turun linnaan 4 200 kiloa raakahopeaa sekä 350 kiloa kirkolta takavarikoituja kirkkohopeita hopearahaksi lyötäväksi. Sodan päätyttyä 1557 rahanlyöntiä jatkettiin vielä vuoteen 1558 saakka, jonka jälkeen rahapajan tarvikkeet siirrettiin Tukholmaan ja rahanlyönti Turussa päättyi lopullisesti.

Vaikka 1556‒1558 lyötiin suuri määrä rahaa, nykyään niitä voidaan pitää harvinaisina. Sotajoukkojen mukana suuri osa rahoista poistui Suomen alueelta ja 1500-luvun lopun inflaatiovuosina valtaosa rahoista sulatettiin ja lyötiin uudelleen ns. kuparipitoisena inflaatiorahana.

Suomen kansallismuseon rahakammiolla on valtakunnallinen tallennusvastuu numismatiikan saralla ja sen kokoelmassa on maailman kattavin Turun rahojen kokoelma, josta puuttuu vain muutama Turussa keskiajalla lyöty raha.

Median edustajat ovat tervetulleita Ensimmäinen markka 1556 paljastamistilaisuuteen Kansallismuseoon keskiviikkona 5.12.2018 klo 10.00. Sisäänkäynti museon pääovesta Mannerheimintie 34.

Ensimmäinen markka 1556 esillä Kansallismuseossa 5.‒9.12.2018.

Lisätietoja
Intendentti Jani Oravisjärvi, jani.oravisjarvi@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6398

Mediakuva


KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti, to-su 11–18, ke 11–20, ma suljettu.
Museo on avoinna Itsenäisyyspäivänä 6.12.2018 klo 11‒18.
www.kansallismuseo.fi

Den ytterst sällsynta enmarken från 1556 visas för allmänheten 5‒9.12.2018 i Nationalmuseums centralhall. Länge fanns det bara ett känt exemplar – det som finns i Kungliga Myntkabinettets samlingar i Stockholm. År 1984 blev det känt att det fanns ett annat exemplar, då det bjöds ut på auktion i Stockholm och köptes av en finländsk samlare. Detta mynt har ny köpts av Finlands nationalmuseums myntkabinett. Under Självständighetsdagen 6.12 Nationalmuseet är öppet kl. 11‒18.

Erik av Pommern började myntpräglingen i Åbo ca 1410 och mynt präglades vid flera tillfällen under 1400‒1500-talen. För att försäkra sig om soldaternas lojalitet i kriget mot Ryssland som började 1555 betalades lönerna i silver av god kvalitet. Gustav Vasa medförde till Åbo 4200 kilogram råsilver och 350 kilogram konfiskerat kyrksilver, som nedsmältes för prägling till silvermynt. Efter krigets slut 1557 fortsatte myntpräglingen i Åbo ända till 1558 varefter myntverket flyttades till Stockholm.

Trots att det under åren 1556‒1558 präglades ett stort antal enmark är de idag mycket sällsynta. De flesta mynt lämnade Finland med de svenska trupperna efter krigsslutet. Under inflationsåren i slutet av 1500-talet nedsmältes merparten av mynt och ompräglades till kopparhaltiga inflationspengar.

Finlands nationalmuseums myntkabinett har ett nationellt förvaringsansvar på numismatikens område. I myntkabinettets samlingar ingår världens största samling av mynt från Åbo, enbart några enstaka medeltida mynt präglade i Åbo saknas.

Representanter för media är välkomna till avtäckningen av nyförvärvet Den första marken 1556 på Nationalmuseum onsdagen 5.12.2018 kl. 10.00. Ingång från museets huvudingång vid Mannerheimvägen 34.

Den första marken 1556 är utställd på Nationalmuseum 5‒9.12.2018.

Mer information
Intendent Jani Oravisjärvi, jani.oravisjarvi@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6398

Mediabild


NATIONALMUSEUM
Mannerheimvägen 34, Helsingfors.
Museet är öppet tis., tors–fre. kl. 11–18, ons. kl. 11–20, mån. stängt. På Självständighetsdagen 6.12 museet är öppet kl. 11–18.
www.kansallismuseo.fi

Käsivarren Lapissa, Enontekiön Hetassa, on puolen vuosisadan ajan järjestetty klassisen musiikin juhlaviikkoa. Vuonna 2019 Hetan Musiikkipäivät täyttää 50 vuotta. Jälleen kiipeämme Pyhäkeron autiotuvalle laulamaan, ajelemme iltakonserttiin Norjan puolen rajakylään ja kuuntelemme musiikin mestareita Hetan kirkossa.

Pääsiäiseen sijoittuva tapahtuma sai aikoinaan alkunsa rovaniemeläinen Seitakuoro hiihtoreissuista Enontekiölle. Kuoro konsertoi Hetassa 1969 Mauno Astalan johdolla.  Siitä lähtien Hetan Musiikkipäivät on jatkanut jokavuotiseksi vakiintuneena festivaalina.

Keväinen ajankohta on kannatellut tapahtuman suosiota. Lapin valkoiset hanget, pienen kirkonkylän tunnelma sekä elävä klassinen musiikki houkuttelevat kävijöitä pitkienkin matkojen takaa. Tapahtuman positiivinen vire on piristänyt paitsi Hetan kylää, myös koko Enontekiön kuntaa. ”Sen vuoksi haluamme järjestää tapahtuman ainakin vielä seuraavat 50 vuotta”, toteaa Musiikkipäivien hallituksen puheenjohtaja Irene Salonen.

Juhlavuoden ohjelma keskittyy Johann Sebastian Bachin tuotantoon, jota kuullaan tapahtuman jokaisessa konsertissa.  Muu ohjelmisto on kokonaisuudessaan runsas ja monipuolinen otos saamelaislyriikasta latvialaiseen musiikkiperinteeseen. Seitakuoro konsertoi itseoikeutettuna kunniavieraana. Tapahtuman taiteellinen johtaja on Lauri Pulakka.

Konsertit pidetään pääosin Hetan kauniissa ja akustiikaltaan loistavasti soivassa kirkossa. Festivaalin konsertteja toteutetaan kuitenkin myös perinteiseen tapaan Norjan Kautokeinossa ja Kemissä asti.

Hetan Musiikkipäivät 14.-21.4.2019

Kuva: Piirto Tempera esiintyymässä Hetan Musiikkipäivillä 2015. Kantaesitys Johannes Piirron teoksesta.

Lisätietoja:

Hetan Musiikkipäivät
Lauri Pulakka
taiteellinen johtaja
puh. 050-351 1709, lauri.pulakka@enontekio.fi

Sirpa Mannela
tapahtumasihteeri
puh. 040 543 9876, hetan.musiikkipaivat@enontekio.fi

www.hetanmusiikkipaivat.fi
www.enontekio.fi
www.tosilappi.fi

Tule kuulemaan, millaisia mahdollisuuksia virtuaalisilla elämyksillä voi olla sosiaali- ja terveysalalla potilaiden ja vanhusten hoidossa. Miten tuottaa voimaannuttavia ja parantavia elämyksiä potilaille, joiden elinpiiri on supistunut sairauden takia?

Uusi, ainutlaatuisesti luovia aloja ja sosiaali- ja terveysalaa yhdistävä, valtakunnallinen Virtuaalinen elämyslääke -hanke käynnistyy kick off -seminaarilla 29.11.2018 Mediapoliksessa, Kino-auditoriossa, Tohlopinranta 31, Tampere.

Ohjelma

10.00 - 10.10 Avaussanat, Tarja Heinonen, kehittämispäällikkö, TAMK
10.10 - 10.25 Armas-klovni: sairaalan kulttuurinen ilmanraikastin, Jouko Enkelnotko, sote-taitelija
10.25 - 10.40 Maailman ankein odotustila, Juha Suonpää, projektipäällikkö, TAMK
10.40 - 10.50 Art & Wellbeing, Dor Koren & Rutger Blom, Media & Arts students
10.50 - 11.10 Virtuaalirentoutuksen mahdollisuudet terveydenhoidossa, Sointu Karjalainen, Project manager, MelloVR
11.10 - 12.15 Omakustanteinen lounas
12.15 - 12.35 VRET -Virtuaalinen altistusterapia, Antti Apostol, Manager at Digital HealthcareSolutions
12.35 - 12.55 Hur ja Hiilari - Game Studio hoitoapplikaatio, Anne Tammivuori, lehtori, Metropolia
12.55 - 13.10 Helpotusta kuvantamiseen VR-teoksella, Milla Järvipetäjä, projektipäällikkö, Turun AMK
13. 10 - 13.25 Muodonmuutos: palvelutalosta kulttuurikeskukseksi, Tiina Raiski, toimitusjohtaja & Kanerva Niemelä, yhteisötaitelija, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy
13.25 - 13.45 360-videoiden mahdollisuudet, Jukka Holm, Production Manager
13.45 - 14.00 Taiteen ja soten yhdyspinnoilla, Arttu Haapalainen, läänintaitelija
14.00 Tilaisuuden päätös

Seminaari on maksuton. 

Tervetuloa!

Lisätietoa seminaarista ja hankkeesta antaa

Projektipäällikkö Juha Suonpää, juha.suonpaa@tamk.fi, p. 0400 120 544

Projektikoordinaattori Pirja Fagerlund, pirja.fagerlund@tamk.fi, p. 040 650 1555

Hanke on saanut rahoituksen Euroopan sosiaalirahastolta. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Metropolia ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu.

Kuuloliitto on valinnut vuoden 2018 Selkeäksi puhujaksi Yle TV1:n uutisankkuri Matti Röngän. Hänen puhetapansa on rauhallinen ja hän artikuloi selkeästi.

Kuuloliitto haluaa Selkeän puhujan valinnalla korostaa hyvän puheviestinnän tärkeyttä. Suomessa on lähes 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Monille huonokuuloisille puhetilaisuuksien ja tv-ohjelmien seuraaminen on erilaisista apuvälineistä huolimatta hankalaa. Selkeä puhe ja esiintyminen tukevat viestin vastaanottamista kaikenlaisissa tilanteissa.

Kuuloliitto myöntää Selkeä puhuja -palkinnon Matti Röngälle seuraavin perustein:

• Röngän puhetapa on rauhallinen
• Hänellä on selkeä huulio ja hyvä artikulaatio
• Hän pitää puheessaan riittävästi taukoja ja painottaa tiettyjä sanoja, mikä selkeyttää kokonaisilmaisua.

Kuuloliitto myöntää palkinnon joka toinen vuosi. Aikaisempina vuosina Selkeän puhujan palkinnon ovat saaneet toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä (2016), meteorologi Pekka Pouta (2014), toimittaja Baba Lybeck (2012), näyttelijä Jukka Puotila (2010), toimittaja Hilla Blomberg (2008) ja toimittaja Tommy Fränti (2006).

Selkeä puhuja valitaan Kuuloliiton kuuroutuneiden toimikunnan esityksen perusteella. Vuoden 2018 tunnustuspalkinto luovutettiin 23.11. Kuuloliiton liittovaltuuston seminaarin yhteydessä.

Tiedustelut: Viestintäpäällikkö Juha Hietala, juha.hietala@kuuloliitto.fi, +358 50 569 7978

Kullervo Linnan säätiön tiedote, JULKAISUVAPAA 23.11. klo 14.00.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään iskelmä- ja poplaulaja Antti Ketoselle sekä Dallapé-orkesterin johtajalle Juha Hostikalle. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena ansioista kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa. Teostossa järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin myös toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto, joka myönnettiin populaarimusiikin edistämisestä muusikko ja levytuottaja Ari Hakuliselle.

Neljänsuora-yhtyeen taidokkaana solistina tunnetuksi tulleen Ketosen esittämistä kappaleista useat ovat kuulijoiden ja tanssiyleisön suosikkeja sekä jopa radiohittejä. Hänen soolouransa kappaleet Olisitpa sylissäni ja Niin kaunis ovat niin ikään saavuttaneet kuulijoita. Säätiö kuvaili palkintoperusteluissaan Ketosen tulkitsijan taitoja ja omaa tyyliä. 

”Neljänsuora-tanssiorkesterin laulusolisti Antti Ketonen on saanut hahmonsa, hymynsä ja lavakarismansa kuluneiden vuosien aikana yhä näkyvämmin ja kuuluvammin esiin. Vähitellen tuntemattomasta iskelmäyhtyeestä on kasvanut yksi Suomen suosituimpia orkestereita. Antti Ketosen uudessa tuotannossa ovat läsnä kaikki suomalaisen iskelmän ikiaikaiset ainekset, kuten hellyyden tarve, ajan hidas kuluminen ja kaipaus”, luonnehti Kullervo Linnan säätiön jäsen Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena" 

Juha Hostikan ja Dallapén palkintoperusteluissa säätiö totesi, että yhtyeen musiikki merkitsee ennen kaikkea tyylikästä soittoa ja yhteyksiä suomalaisen populaarimusiikin syviin juuriin. 

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena ja fraseeraukset ovat paikoillaan. Juha Hostikan tavassa laulaa kaikuvalla äänellä tango Hurmiota on jotakin unenomaisen tuttua. Samaan aikaan heidän ohjelmistossaan on myös uusvanhoja kappaleita”, Maarit Niiniluoto kuvaili.

Dallapé on suomalainen tanssiorkesteri, lajissaan ensimmäisiä, joka perustettiin vuonna 1925. Tarina orkesterista, joka sai nimensä italialaisen harmonikan mukaan, eli voimakkaana 1920-ja 30-luvuilla, mutta loppui jatkosotaan 1940-luvulla ja jatkoi kulkuaan sen jälkeen katkelmallisesti. Vuonna 2009 Dallapé sai jälleen siivet selkäänsä, kun oopperalaulaja Juha Hostikka perusti yhtyeen uudelleen, 1930-luvun loistoaikojen tyyliin. 

Juha Hostikan nuoruuden täyttivät klassinen musiikki ja oopperassa käynnit, mutta korviin tarttui myös ikivihreä iskelmämusiikki. Kun Hostikan kokoama Dallapé teki paluun ja esiintyi ensimmäisen kerran, yleisö hieraisi silmiään: heidän eteensä piirtyi komea, hyvin pukeutunut orkesteri, jota johti Juha Hostikka valkoisessa tropiikkismokissa.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 2000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla. 

Tunnustus Ari Hakuliselle 

Samassa tilaisuudessa jaettiin joka toinen vuosi myönnettävä, toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto. Palkinnon, 2000 euroa, sai tänä vuonna muusikko ja levytuottaja Ari Hakulinen. 

Hakulinen perusti Turun Tähtituotannon julkaisemaan Anneli Saariston levyn La Dolce Vita. Sen jälkeen hän on julkaissut muun muassa Suomen ensimmäisen levy-yhtiön Soinnun koko kulttuuriperinnön, kaikki äänitteet vuosilta 1938-1956. 

Ilpo Hakasalon palkinto on tunnustus populaarimusiikin aseman, arvostuksen ja tunnettavuuden edistämisestä, ja se rahoitetaan Kullervo Linnan Säätiön hallituksessa alusta asti vaikuttaneen, vuonna 2006 edesmenneen Hakasalon perintövaroista.

Lisätietoja: 
Kullervo Linnan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi, puh. 040 548 3458 

Tiedustelut tilaisuuden kuvista:
Kaisa Huikuri, viestintäpäällikkö, Teosto, puh. 045 773 493 47, kaisa.huikuri@teosto.fi

Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervo_Linna

Maanpuolustusväkeä on tänä vuonna puhuttanut erityisesti kaksi lainsäädäntöhanketta. Suomen Reserviupseeriliitto on vaikuttanut voimakkaasti sekä ampuma-aselain uudistukseen, että lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta antamalla kuluneen syksyn aikana useammankin lausunnon lakiuudistuksiin liittyen.  

Onnistuneet muutokset vaativat resursseja

Puolustusministeri Jussi Niinistö asetti huhtikuussa virkamiehistä koostuvan työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia lainsäädännön muutosehdotukset, jotka liittyvät puolustusministeriön vuonna 2017 vapaaehtoista maanpuolustusta pohtineen työryhmän tekemiin esityksiin. Työryhmän esityksen mukaan Puolustusvoimilta poistettaisiin mahdollisuus tilata sotilaallista koulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) jonka myötä jatkossa Puolustusvoimien aseita ei voisi enää hyödyntää ammuntaa sisältävässä MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. MPK:n uusiksi julkiseksi hallintotehtäväksi tulisi erityisesti nuorille ja naisille suunnatun perehdytyskoulutuksen järjestäminen.

-Sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimien vastuulle mahdollistaa onnistuessaan toiminnan tehostamisen erityisesti paikallisjoukkojen koulutuksen ja valmiuden osalta, sanoo Reserviupseeriliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Lassheikki.

-Tavoitteena olevan muutoksen ehdoton edellytys on kuitenkin merkittävästi nykyistä suuremmat taloudelliset resurssit vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen.

Mahdollisuus uudistaa laajemminkin

RUL pitää tärkeänä, että vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa lakia olisi tässä yhteydessä voitu uudistaa liiton näkökulmasta laajemminkin. MPK:n julkisena hallintotehtävänä tulisi olla myös varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen järjestäminen.

-Mielestämme olisi luontevaa, että julkisin varoin voidaan tukea yhteiskunnan turvallisuutta lisäävän koulutuksen tarjontaa ja koulutukseen osallistumista. Tämä myös osaltaan toteuttaisi konkreettisesti valtioneuvoston viime vuonna hyväksymää Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (YTS), Lassheikki toteaa.

Erityiseksi huolenaiheeksi on noussut, miten voidaan varmistaa, että Puolustusvoimien sotilaalliseen koulutukseen sitoutuneita reserviläisiä voidaan käyttää myös MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa kouluttajina. Haasteena voi olla myös osallistujien rekrytointi, mikäli kursseilla ei saa enää ampua Puolustusvoimien aseilla ja patruunoilla.

-Toimintaa ohjaavan lainsäädännön ja ohjeistuksen tulee olla kattavia, mutta ei liian ahtaita, jotta ne mahdollistavat vapaaehtoisten toiminnan, tiivistää Lassheikki.

Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuusto kokoontui 24.11.2018 Katajanokan Kasinolla ja valitsi vuoden 2019 liittohallituksen. Kokouksen asialistalla on mm. reservin toiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Kokouksen aikana palkittiin myös ansioituneita jäseniä ja yhdistyksiä.

***

Lisätietoja: Liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Lassheikki, 040 779 9680, markus.Lassheikki@mtk.fi ja RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti, 0400 745 234, mikko.halkilahti@rul.fi

Joulun odotukseen virittäydytään Pellossa ensimmäisenä adventtina 2.12.2018 monella tapaa. 

Hoosiannamessua vietetään kirkossa klo. 10.00. Messun jälkeen on mahdollista nauttia adventtilounas seurakuntakodilla klo 12.00.

Iltapäivällä klo 16.00 järjestää erinomainen Revontuli-kuoro "Kuka tuo lapsi on"-joulukonsertin Ravintola-Kahvila Grannissa.

Konsertin jälkeen on sitten hyvä syy siirtyä kuntakeskukseen Burmannintielle (SEO:n vierustalle). Pellon kunta ja Pellon Yrittäjät järjestävät tapahtuman, jossa kyseisellä paikalla kasvava hieno luonnonkuusi saa harteilleen hienot jouluvalot klo 18.00. 

Valojen sytytyksen yhteydessä lauletaan ja kuunnellaan jouluisia lauluja, sekä nautitaan jouluglögiä ja pipareita.

Tervetuloa virittäytymään luomakunnan suurimman juhlan odotukseen.

Lotta Svärd Säätiö on myöntänyt Vuoden Lotta kunniamaininnan vuodesta 2007 alkaen. Vuoden Lotaksi voidaan valita lottatyössä ansioitunut henkilö tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toiminut suomalainen nainen. Kunniamaininta voidaan myöntää myös yhteisölle, joka täyttää edellä luetellut kriteerit.

Lotta Svärd Säätiön on valinnut vuoden 2019 Lotaksi kajaanilaisen Aune-Leea Huotarin.

Aune-Leea Huotari liittyi yhdessä sisartensa kanssa pikkulottiin isänsä kehotuksesta. Hän oli mukana muun muassa auttamassa läheisessä sotilaskodissa ja osallistui pikkulottien leiritoimintaan.

Lottalupauksen Aune-Leea Huotari antoi Kajaanin pääkirkossa, jonka jälkeen hän suoritti Puolustusvoimien ja Lottajärjestön yhteistyössä järjestämän lääkintäkurssin.

Heti talvisodan puhjettua 19-vuotias Aune-Leea Huotari lähti lottakomennukselle Kajaaniin sijoitettuun sotasairaala 31:een.

Jatkosodan aikana Aune-Leea toimi Kajaanin sotasairaalan yhteyteen sijoitetussa Puolustusvoimien veripalvelussa. Varsinkin hyökkäyssodan aikana työ veripalvelussa oli kiireistä. Veripalvelussa lääkintälottien tehtävänä oli pyörittää veripulloa verenluovutuksen aikana. Lisäksi lääkintälotat kuljettivat verta kenttäsairaaloihin ja joukkosidontapaikoille.

Aune-Leean vastuulla oli kuljettaa verta Uhtuan suunnalle ja veipä hän verilähetyksen Äänislinnaan ja Karhumäkeenkin. Kun saksalaiset siirtyivät Pohjoiseen, toimitti Aune-Leea verta sinnekin. Verikuljetusten hoitaminen oli tarkkaa työtä, sillä koko ajan piti seurata, että veri ei päässyt liiaksi lämpenemään tai kylmenemään kuljetuksen aikana. Useimmiten verilähetys oli kaksi laatikkoa ja yhdessä laatikossa oli 24 pulloa, joten verilotalla oli kuljetettavanaan kaksikymmentäviisi litraa verta. Veri oli pakattu vanhoihin limonadipulloihin, joissa oli patenttikorkki.

Useimmiten nuori verilotta Huotari matkusti junalla Hyrynsalmeen ja siitä matka jatkui sitten sotilaskuorma-auton lavalla kohti rintamaa. Joukkosidontapaikoilla ja kenttäsairaaloissa oli jatkuva kiire ja usein Aune-Leea avustikin varsinaista henkilökuntaa aina kun verikuljetuksilta ehti.

Luovutetun veren tarve oli valtava ja usein kävi niin, että kuljetuksella saapunut veri loppui kesken. Monesti Aune-Leea luovutti omaa vertaan pelastaakseen haavoittuneita.

Aune-Leea Huotari toimi veripalvelussa koko jatkosodan ajan. Sodan päätyttyä Aune-Leeaa pyydettiin vielä jäämään töihin Kajaanin sairaalaan työvoimapulan vuoksi ja siellä hän työskentelikin aine vuoteen 1945 saakka.

Sotien jälkeen Aune-Leea Huotari teki työuran Pohjolan Vaatetuksen myyjättärenä Kajaanissa. Lisäksi hän toimi matkaoppaana niin kotikaupungissaan Kajaanissa kuin matkatoimiston järjestämillä ulkomaanmatkoilla.

Erityisen tärkeäksi Aune-Leea on kokenut Rintamanaisten toiminnan. Hänen ryhdikäs olemuksensa totuttiin näkemään lukuisissa edustustilaisuuksissa vuosikymmenien ajan. Viimeisin tilaisuus nähtiin kaksi vuotta sitten, kun Aune-Leea seisoi yhdessä veteraaniveljen Heikki Mäntymaan kanssa vastaanottamassa valtakunnallista paraatia Itsenäisyyspäivänä 2016 Kajaanin kaupungintalon edustalla. Tuolloin oli yli 20 astetta pakkasta ja viiltävä tuuli.

Kainuun Lottaperinneyhdistys ry perustettiin 1994. Aune-Leea on osallistunut lukuisiin Lottaperinneyhdistyksen tilaisuuksiin ja kertonut Lottaperinneyhdistyksen nuoremmille jäsenille kokemuksistaan lottakomennuksella. Lisäksi hän oli monien vuosien ajan mukana saattelemassa veteraanisisaria ja -veljiä viimeiseen iltahuutoon.

Rovaniemeä kuvaillaan usein arktiseksi pääkaupungiksi, mutta mitä arktisuus merkitsee kaupungin arjessa? Tervetuloa kuulemaan tuoreita tutkimustuloksia aiheesta Arctic Cafe -tilaisuuteen Arktikumin kirjastoon torstaina 29.11. klo 15.00–16.30.

Tutkimusprofessori Monica Tennberg Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta on tutkinut, mitä on arktinen kaupunkilaisuus ja mitä arktisuus tarkoittaa kaupungissa. Arctic Caféssa hän esittelee, millaisia materiaaleja, taitoja, käytäntöjä ja merkityksiä arktiseen kaupunkitilaan liitetään. Kommenttipuheenvuoron esittää Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistyksen edustaja Kristiina Tikkala. Tilaisuuden juontaa Arktisen keskuksen viestintäasiantuntija Johanna Westerlund.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja siellä on kahvitarjoilu. Keskustelua voi seurata suorana myös Arktisen keskuksen YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=uRgPLIENJ4Y.

Arctic Café: Mistä on arktiset kaupungit tehty?
29.11.2018 klo 15.00–16.30
Arktikumin kirjasto (Pohjoisranta 4, 96101 Rovaniemi)
Vapaa pääsy ja kahvitarjoilu
www.arcticcentre.org/arcticcafe #ArcticCafe

Lisätietoja:

Viestintäasiantuntija Johanna Westerlund
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
040 484 4270, johanna.westerlund(at)ulapland.fi

Tutkimusprofessori Monica Tennberg
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
040 019 2005, monica.tennberg(at)ulapland.fi