Maarian kirjasto siirtyy Yli-Maarian uuteen Ypsilon-monitoimitaloon osoitteeseen Kukkamaariankatu 44. Maarian kirjasto sulkeutuu muuton takia 3.12.2018. Uudesta Yli-Maarian kirjastosta tulee osittain omatoimikirjasto ja se avataan 7.1.2019. 

Yli-Maarian kirjaston ensimmäiset kalusteet ovat jo paikoillaan ja Maarian kirjaston muutto monitoimitaloon lähenee. Uudesta kirjastosta tulee osittain omatoimikirjasto ja sitä voi käyttää omatoimisesti päivittäin 7–21 kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Henkilökunta on paikalla ja palvelee maanantaisin klo 13–19 sekä tiistaisin ja torstaisin klo 10–16.

Muutos varausten noutopaikkaan

Maarian kirjastoa ei voi muuton takia valita uusien varausten noutopaikaksi 1.12.2018 alkaen. Maarian kirjastoon tilatut varaukset noudetaan joko Turun pääkirjastosta tai varauksen noutopaikan voi muuttaa itse verkkokirjastossa. Lainattujen kirjojen eräpäivät on muutettu siten, että Maariasta lainattua aineistoa ei tarvitse palauttaa ennen kuin uusi kirjasto Yli-Maariassa avataan 7.1.2019.

Maarian nuorisotilaan lainaus- ja palautuskaappi

Maarian nuorisotilaan tulee tammikuun 2019 loppuun mennessä lainaus- ja palautuskaappi, jossa on pääasiassa lapsille ja nuorille suunnattua aineistoa. Kirjastokaappi toimii samalla periaatteella kuin omatoimikirjastot - käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku. Kirjastokaappi on käytössä nuorisotalon aukioloaikoina.

Kirjastoauto aloittaa Jäkärlässä

Kirjastoauto 2 aloittaa käynnit Jäkärlässä 3.12.2018 alkaen. Auto pysähtyy Lampolankadun alkupäässä maanantaisin klo 16.30–17 ja perjantaisin klo 17.55–18.25. Kirjastoauto 1 käy Jäkärlän koululla torstaisin klo 11–11.45. Kirjastoautosta löytyy peruskokoelma aikuisten ja lasten kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia ja lehtiä. Autoon voi myös varata aineistoa VASKI-verkkokirjaston kautta.

Kirjastoauto Jäkärlässä:
ma klo 16.30–17 Lampolankatu
pe klo 17.55–18.25 Lampolankatu
to klo 11–11.45 Jäkärlän koulu

Kirjaston tärkeät päivämäärät Maariassa, Jäkärlässä ja Yli-Maariassa:
1.12.2018 uusien kirjavarauksien noutopaikaksi ei voi valita Maarian kirjastoa
3.12.2018 Maarian kirjasto suljetaan
3.12.2018 Kirjastoauto 2 aloittaa Jäkärlässä
7.1.2019 Yli-Maarian kirjasto avataan
Tammikuussa 2019 lainaus- ja palautuskaappi saapuu Maarian nuorisotilaan
 
Lisätiedot:
Palvelupäällikkö
Kari Pohjola
Kirjastopalvelut
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
kari.pohjola@turku.fi
p. 044 907 2924

Turun kaupunki rakentaa Yli-Maariaan monitoimitalo Ypsilonin, johon tulee tiloja perusopetukselle, varhaiskasvatukselle, kirjastolle, nuorisopalveluille, kouluterveydenhoidolle ja neuvolapalveluille. Monitoimitalo tarjoaa Yli-Maariaan virikkeellisen, monikäyttöisen ja innovatiivisen toimintaympäristön eri-ikäisille käyttäjille.

Yli-Maarian monitoimitalo Ypsilonin palvelut avautuvat:
7.1.2019 yläkoulu, päiväkoti, nuorisotilat ja kouluterveydenhuolto
9.1.2019 neuvola
21.1.2019 alakoulu ja iltapäiväkerhotoiminta

Tukea myönnettiin yhteensä 76 hakemukselle. Tuotantoon lähtee 14 uutta elokuvaa ja tv-sarjaa.

Tuotannon tukia haettiin lähes 9,6 miljoonan euron arvosta 105 hakemuksella. Noin 46 prosenttia hakemuksista sai myönteisen päätöksen: tukia myönnettiin yhteensä hieman yli 2,2 miljoonaa euroa 48 hakemukselle.

Tuotantotukea sai seitsemän pitkää dokumenttielokuvaa, kolme pitkää fiktioelokuvaa, kolme tv-sarjaa ja yksi lyhyt dokumenttielokuva. Fiktioelokuvista kaksi ja dokumenttielokuvista yksi on kansainvälisiä yhteistuotantoja, joissa suomalainen tuotantoyhtiö on mukana vähemmistötuottajana.

Tuotantoon lähtee mm. Tuffi Films -yhtiön usean ohjaajan ja käsikirjoittajan hanke Tottumiskysymys, Anu Kuivalaisen ikäihmisistä kertova dokumenttielokuva Rakkauselokuva, John Websterin rikoksen jälkihoitoa käsittelevä Redi sekä Mikko Peltosen dokumentaarinen tv-sarja Eva nyrkkeilijä Eva Wahlströmistä.

Kehittämistukia myönneittiin yhdeksälle pitkälle fiktioelokuvalle, kahdeksalle pitkälle dokumenttielokuvalle, viidelle tv-sarjalle ja neljälle lyhyelle elokuvalle. Markkinointi- ja levitystukea sai kahdeksan teatterilevitykseen tulevaa elokuvaa.

Tuotannon tuista tänä vuonna jaetaan vielä käsikirjoitusapurahoja joulukuun tukipäätöskokouksessa.

Kaikki elokuvasäätiön tuotannon tukipäätökset ovat luettavissa osoitteessa: http://ses.fi/tukitoiminta/tukipaeaetoekset/tuotanto/

Kulttuuriviennin tukia myönnettiin yhteensä vajaa 23 000 euroa 28 hakemukselle, joista 24 oli matkatukihakemuksia ja neljä materiaalitukihakemuksia.

Kaikki elokuvasäätiön kulttuuriviennin tukipäätökset ovat luettavissa osoitteessa: http://ses.fi/tukitoiminta/tukipaeaetoekset/kulttuurivienti/

Lisätiedot: 
Reetta Hautamäki
viestintäpäällikkö
Suomen elokuvasäätiö
p. (09) 6220 3044
reetta.hautamaki@ses.fi

Marja Helander, Harri Pälviranta, Kari Soinio

IDEAALIN PERILLISET │ IDEÁLAID ÁRBBOLAČČAT │ ARVINGAR TILL ETT IDEAL │ INHERITED IDEALS

5.12.2018—24.2.2019

Ideaalin perilliset pureutuu median, nyky-yhteiskunnan sekä oman henkisen perinnön ylläpitämiin ja välittämiin arvoihin ja normeihin. Kriittisesti ajattelevien pitkän linjan taiteilijoiden näyttelyssä nähdään myös elämän lempeää esittämistä.

Suomen valokuvataiteen museo esittää Marja Helanderin, Harri Pälvirannan ja Kari Soinion yhteisnäyttelyn. Kukin kolmesta taiteilijasta on uransa aikana asettunut omiin teoksiinsa, toimien itse taiteensa materiaalina. Oma ruumis kuvauskohteena taiteilijat ovat käsitelleet niin yhteiskunnallisia kuin yksityisiäkin teemoja. Ikä ja vuodet ovat tuoneet kriittisesti ajattelevien taiteilijoiden teoksiin myös armollisuutta sekä ”elämän lempeää esittämistä”.

Ideaalin perilliset pureutuu median, nyky-yhteiskunnan sekä oman henkisen perinnön ylläpitämiin ja välittämiin arvoihin ja normeihin. Taiteilijat tarkastelevat omista lähtökohdistaan meitä ohjailevia ihanteita sekä kohtaavat myös sanattomien sääntöjen purkamiseen liittyvät haasteet: Voimmeko tehdä mitään meitä määrittäville voimille? Entä mille asioille jäämme omassa ympäristössämme täysin sokeiksi?

Näyttely on syntynyt taiteilijoiden kollektiivisen työskentelyprosessin tuloksena ja näyttelyn teokset ovat pääosin ensimmäistä kertaa esillä. Näyttely ottaa osaltaan kantaa saamelaiskielten asemaan Suomessa. Näyttelyssä pohjoissaame on nostettu esille suomen, ruotsin ja englannin kielten rinnalle.

Marja Helander (s. 1965) on saamelainen valokuva- ja videotaiteilija. Viimeaikaisessa tuotannossaan Helander on tehnyt näkyväksi Saamenmaan synkkiä jälkikolonialistisia maisemia ja kaivosteollisuuden luontoon jättämiä jälkiä. Tarkastelussa on ihmisen ambivalentti rooli sekä osana luontoa että sen tuhoajana. Kuvasarjassaan "Pohjoinen" Helander ottaa, vanhoja saamelaisia uskomuksia mukaillen, eläimen muodon asettuessaan vasten pohjoisen herkkää luontoa. ”Olen halunnut korostaa ihmisen lihallisuutta ja sitä, kuinka ihminen on eläin muiden eläinlajien joukossa, riippuvainen luonnosta, ekosysteemeistä ja maasta.”

Harri Pälviranta (s. 1971) on Tampereella syntynyt, nykyään Helsingissä asuva taiteilija ja vapaa tutkija. Näyttelyssä Pälviranta käsittelee yhteiskunnan ja median esittämiä ruumiillisia ihanteita. Terve ruumis yhdistetään itsekuriin, tavoitteellisuuteen ja menestykseen. Nuoruudenkodissa kuvatun teossarjan "Family Affairs" keskiössä taas ovat yksityisen piirissä vaikuttavat yleiset ideaalit: keskiluokkaiset unelmat sekä oman perheen arvot, normit ja henkinen perintö.

Kari Soinio (s. 1962) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka tunnetaan erityisesti sukupuolta, ruumiillisuutta ja miehen identiteettiä käsittelevistä teoksistaan. Hän on työskennellyt mieskuva-projektinsa parissa aina 1980-luvulta alkaen. Tänä päivänä sarjassa on yhä enemmän kysymys ikääntymisestä ja ikääntyvän ruumiin kuvaamisesta. Teossarjassa "Jääkäri ja hymypoika" Soinio tarkastelee kulttuurimme maskuliinisia ideaaleja ja historioita.

Kiitos: Alfred Kordelinin säätiö, Koneen Säätiö, Majaoja-säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus.

Marja Helander, Harri Pälviranta, Kari Soinio: Ideaalin perilliset
5.12.2018—24.2.2019
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu
liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/ideaalin-perilliset-idealaid-arbbolaccat 

Näyttely sisältää alastomuutta. 

Näyttelyn tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus tiistaina 4.12.2018 kello 11–12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio ovat paikalla haastatteluja varten.

Ilmoittautumiset pressitilaisuuteen, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:

Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo

jaakko.laasanen@fmp.fi

040 6800 307

Näyttelyn avajaiset tiistaina 4.12.2018 kello 18–20. Vapaa pääsy.

Kuvia mediakäyttöön

Linkki Drive-kansioon.

http://bit.ly/ideaalinperilliset

Marja Helander: sarjasta "Pohjoinen", 2018

Marja Helander on kuvannut usean vuoden ajan pohjoisen Fennoskandian alueella, Saamenmaalla tarkastellen kaivosteollisuuden suhdetta nykyajan elintasoon ja kulutuskulttuuriin sekä erityisesti kaivosten vaikutuksia pohjoisen herkkään luontoon. Helander korostaa työskentelyssään ihmisen ja luonnon riippuvuutta toisistaan. Maisemien ohella taiteilija esittää eläimen hahmon ottavaa ihmistä ja samaistuu näin vanhoihin saamelaisiin uskomuksiin. 

Harri Pälviranta: sarjasta "Family Affairs", 2012-2018

Pälviranta pohtii teossarjassa oman perheensä arvoja, normeja ja henkistä perintöä asettumalla eri rooleihin perheen toimiin ja harrasteisiin liittyvissä asusteissa.

Harri Pälviranta: sarjasta "Kärsimys ja nautinto", 2015-2018

Teossarjassa taiteilija tarkastelee treenaavan miehen ruumista ja ajatusta tavoitevartalosta. Kuntosalilta bongattuja miehiä sekä itseään kuvaamalla taiteilija pohtii omaa ruumiskuvaansa sekä suhdettaan yhteiskunnassa markkinoituun ihanteelliseen miesmalliin.

Kari Soinio: sarjasta "Omakuva perheenjäsenten kanssa"

Omakuva perheenjäsenten kanssa -sarjassa taiteilija kuvaa itsensä läheisten henkilöiden seurassa, jotka eivät enää elä. Yksi merkityksellisistä paikoista on perheen kesämökki, jossa äiti vietti paljon aikaa. ”Äidin yöpuku oli aina mökillä saunan naulakossa.”

Kari Soinio: sarjasta "Jääkäri ja Hymypoika"

Teossarjassa taiteilija tarkastelee kulttuurimme maskuliinisia ideaaleja ja historioita, tunnettujen symbolien, Jääkäripatsastaan ja Hymypojan kautta.

Suomalaiset kokoontuvat kirkkoihin laulamaan Hoosianna-hymniä ensimmäisenä adventtina 2.12.2018. Siitä alkaa myös Kauneimpien Joululaulujen aika, joka jatkuu aina loppiaiseen saakka. Kauneimpien Joululaulujen suojelijana toimii rouva Jenni Haukio.

”Viime vuonna kauneimmaksi joululauluksi äänestetyn Varpunen jouluaamuna -laulun sanat, jossa ”köyhälle annetun siemenen sai oma veli enkelten maasta” kuvaavat yhteisvastuun syvintä sanomaa. Olemme kaikki toinen toisillemme sisaria ja veljiä niin kotona kuin myös kansainvälisesti. Juuri tästä on kyse myös joulun sanomassa – rakastamisesta ja rakastetuksi tulemisesta, siitä, ettei ketään jätetä yksin”, Jenni Haukio toteaa.

Tänä vuonna Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätään varoja kehitysmaiden lasten hyväksi. Suomen Lähetysseura tukee keräysvaroin muun muassa vammaisten lasten koulutusta ja terveydenhuoltoa, perheväkivallan ja lapsityön vastaista työtä sekä tyttöjen koulutusta 15 eri maassa, esimerkiksi Boliviassa, Nepalissa ja Etiopiassa.

Riemulaulut Lähetyskirkosta

Kolmantena adventtina 16.12. sekä loppiaisena 6.1. Yle TV1:ssä nähdään Riemulaulut, joulunajan musiikkipainotteiset tv-jumalanpalvelukset. Molemmat ohjelmat on taltioitu Lähetyskirkossa Helsingissä.

Mukana on neljä kuoroa: Jakaranda, Kuiske, Tiirismaan lukion kuoro ja Verso. Mukana ovat myös Pekka Nymanin johtama yhtye ja solistina Voice of Finland -kisasta tuttu Ilona Gills. Liturgina ja juontajana on Hanna Paavilainen.

Lisäksi kolmannen adventin ohjelmassa tavataan näyttelijä, valokuvaaja Laura Malmivaara, joka on käynyt valokuvaamassa Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyötä Tansaniassa. Loppiaisen ohjelmassa on mukana tähtitieteilijäpappi Risto Heikkilä.

Kummassakin jumalanpalveluksessa kerätään varoja Lähetysseuran joulukeräykseen maailman lasten hyväksi. Ohjeet tekstiviestilahjoituksen tekemiseksi tulevat näkyviin ruudulle.

Kauneimmat joululaulut

Jenni Haukion tervehdys 

Kudonta on paljon muutakin kuin räsymatot, pienet seinätekstiilit ja kehyskudonta innostavat kokeilemaan perinteistä tekniikkaa.

Kudonta ja varsinkin räsymatot ovat yksi kansallisaarteemme, joka on säilynyt ja nyt nousemassa uudeksi käsityön hittitekniikaksi. Nuoret ovat löytäneet kudonnan aivan uudella tavalla, kurssit joissa opetetaan kudonnan vaiheet loimen rakentamisesta alkaen ovat huippusuosittuja. Nuoret äidit kutovat kantoliinoja vauvoille ja muutamassa tunnissa valmistuvat kehyskudonnat, jotka eivät vaadi perinteisiä tilaa vieviä kangaspuita ovat maailmalta Suomeenkin saapunut trendi, joka innostaa erityisesti kaupungeissa.

Taitoliitto valitsee Vuoden käsityötekniikan nyt kolmannen kerran. 2017 tekniikka oli makramee ja 2018 on vietetty kirjonnan vuotta. Vuoden 2019 käsityötekniikka on kudonta. ”Kudonnalla ja varsinkin räsymatoilla on vahvat perinteet Suomessa mutta haluamme että kudonta nähdään monien mahdollisuuksien tekniikkana. Räsymaton kudonta on yksi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kirjatuista taidoista ja kudonta onkin mitä parhain esimerkki aineettomasta kulttuuriperinnöstä, joka elää yhä taitona Suomessa”, sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.

Matoista minitekstiileihin ja nauhoihin

Uutta kudontaa edustavat pienet kehyskudonnat, jotka voidaan tehdä vaikka pahvialustalla pujottelemalla tai pyöreässä kehyksessä. Kehys voidaan myös jättää kiinni valmiiseen työhön. Erilaisia materiaaleja yhdistellään vapaasti. Myös kierrätysmateriaalit ovat suosittuja kudonnassa. Monimuotoiset nauhatekniikat ovat lähes rajaton kudontatekniikoiden aarreaitta.
Kevytrakenteiset pöytäkangaspuut ovat kokemassa uuden tulemisen, koska ne eivät vaadi suurta tilaa, mutta antavat tuntumat oikeasta kangaspuutyöskentelystä. Niissä kudotaan paljon huiveja, henkilökohtaisen oman asusteen tekeminen on monella käsityönharrastajalle yksi tärkeä syy harrastukselle.

Suomessa on laaja ja ainutlaatuinen taitokeskusten sekä kansalais- ja työväenopistojen verkosto, joiden tilat tarjoavat mahdollisuuden kudontaan sekä ohjaukseen. Taitojärjestöllä on yli 60 taitokeskusta, joissa on kangaspuita asiakkaiden käytössä joko omaehtoiseen kudontaan tai mahdollisuus osallistua ohjatulle kurssille. Viime vuoden suosituimpia kudonnan kursseja ovat olleet Minä ja matto –kurssit, joissa suunnitellaan ja kudotaan oma matto. Moni asiakas kertoo jo pitkään haaveilleensa kutomistaidon oppimisesta.

Vuoden käsityötekniikka tuodaan vuoden 2019 aikana esiin tapahtumissa, taitoyhdistysten kurssitarjonnassa ja myös 19.1.2019 vietettävän valtakunnallisen Käsityölauantain ohjelmassa.

Taitoliitto teetti elokuussa 2018 Taloustutkimuksella laajan käsityön harrastamiseen paneutuvan kuluttajakyselyn. Kysely tehtiin nyt toisen kerran ja tulokset kertovat, että käsityöharrastus on lähellä suomalaisten sydäntä ja säilyttää suosionsa vuodesta toiseen. Kolmasosa suomalaisista (34 %) kertoo nikkaroivansa, rakentelevansa tai tekevänsä käsitöitä ainakin muutaman kerran kuussa. 7 % kertoo tekevänsä käsitöitä joka päivä ja 77 % suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti. Naisista jopa 11 % tekee käsitöitä päivittäin.

Lisätietoja:
Taitoliitto, www.taito.fi
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja 040 505 0944
Johanna Aydemir, viestintä 040 7525 160

Saimaa Sinfonietta Puola 100v perjantaina 30.11.2018 klo 19 Lappeenranta-salissa: Solistina esiintyy puolalainen huippu viulutaiteilija Januz Wawrowski  ja kapellimestarina hollantilainen Daniel Raiskin.

Saimaa Sinfoniettan konsertin punainen lanka yhdistää puolalaiset säveltäjät Puolan juhlavuoden kunniaksi Wolfgang Amadeus Mozartin suuren yleisön keskuudessa tunnettuun Sinfoniaan nro 40 lisänimeltään Mustasiipinen. Tämän sinfonian ensi osan melodia on soinut monissa viihdemusiikin iskelmissä, television mainosmusiikeissa ja puhelimien äänissä varmasti aina ns. korvamadoksi saakka. Melodiaa vihelleltiin aikanaan hoveissa tuon tuosta ja sittemmin eri musiikkiparodioissa se on tullut lähes jokaiselle meistä tutuksi.

Sinfonian sävellaji g-molli ei tunnu lainkaan mollilta ja se on sama sävellaji, joka on myös mm. kaikkien tuntemassa Yön kuningattaren aariassa oopperasta Taikahuilu. Sinfonia valmistui kolmen sinfonian sinfoniatrilogian keskimmäisenä sinfoniana heinäkuun 25. päivänä vuonna 1788.

Puolalaiset säveltäjät Henry Wieniawski, Andrzej Panufnik ja Witold Lutoslawski ovat kaikki maansa tunnetuimpia säveltäjiä. Wieniawski oli aikakautensa suurimpia viuluvirtuooseja, joka asui myös Pietarissa vuosina 1860-72 ja sittemmin Brysselissä toimien sikäläisen konservatorion viulunsoiton professorina. Legenda viululle ja orkesterille on vuodelta 1860. Andrzej Panufnik toimi kapellimestarina mm. Krakovan, Varsovan ja  Birminghamin sinfoniaorkesterissa. Säveltäjänä hänen musiikkinsa ydin lähtee pienistä intervalli(sävelväli)motiiveista. Viulukonsertto on vuodelta 1970 ja sen on tilannut ja se on omistettu maailmakuululle viulistille Yehudi Menuhinille. Säveltäjä kuvailee viulukonserttonsa ilmapiiriä:

Kun Yehudi Menuhin pyysi minua tekemään hänelle viulukonserton, huomasin välittömästi hänen ainutlaatuiset henkiset ja runolliset ominaisuutensa ja tunsin, että minun pitäisi tarjota välineeksi teos, joka korostaa näitä harvinaisia ​​muusikon lahjoja ja joka eikä sumentaisi hänen syvää sisäistä virtuoosista muusikkouttaan.

Witold Lutoslawskin Pieni sarja, puolaksi  Mála suite, on vuodelta 1950 ja sen ilmapiiri on sodan jälkeen sovinnollisen uusklassinen. Puola oli kokenut raskaita tappioita sodassa ja Lutoslawski ponnisti omaan uuteen kauteensa juuri uusklassisen selkeän kansanmelodiikkaan perustuvan musiikin pohjalta. Vaikka sodan jälkeen Puolassa vallinnut kommunistinen järjestelmä pyrki estämään säveltäjän musiikin leviämisen, Lutoslawskista tuli vuosien myötä modernismin esitaistelija ja maailmankuulu säveltäjä.

Milko Vesalainen, intendentti, 0405478706

Lahden Pelastakaa Lapset ry valitsi Lasten oikeuksien päivän kunniaksi Lahden kaupunginkirjaston  järjestämät lukukoiratapaamiset vuoden 2018 lapselliseksi teoksi. Vuoden lapsellinen teko -diplomi jaetaan tunnustuksena paikallisesti lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä.

Lukukoiratoiminnan tavoitteena on lukutaidon kehittäminen ja lukemaan innostaminen. Lukukoira tarjoaa lukemaan opettelevalle tai lukivaikeuksista kärsivälle lapselle rauhallisen ja stressittömän tilanteen ääneen lukemiseen. koska koira ei kritisoi eikä korjaa - se vain kuuntelee ja tukee läsnäolollaan epävarmaa lukijaa. Suomen Kennelliitto aloitti lukukoiraohjaajien kouluttamisen ja koirien toimintaan arvioinnin vuonna 2017. Tällä hetkellä Kennelliiton lukukoiria on n. 180 ja Lahden kaupunginkirjastossa niitä työskentelee kolme: brasilianterrrieri Dina, eurasier Rommi ja mittelspitz Pessi.

YK:n lastenoikeuksien julistuksessa todetaan, että lapsilla on oikeus niin oppimiseen kuin myös leikkiin ja kaikille tulisi tarjota yhtäläinen mahdollisuus osallistua vapaa-ajantoimintoihin. Suomessa on paljon lapsia ja nuoria, joiden harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia perheen taloudellinen tilanne rajoittaa tai jopa estää. Köyhyydestä johtuva eriarvoistuminen on edelleen yksi aikamme vaikeimmista ongelmista. Suomessa n.15% lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Siksi on hienoa, että löytyy toimijoita, jotka järjestävät laadukasta matalan kynnyksen toimintaa lapsille ja nuorille.

Hyvä lukutaito on tehokas apu syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymiseen. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan kirjasto tavoittaa 97 prosenttia 10-14-vuotiaista lapsista ja nuorista. Kirjastoon on helppo tulla, ja sieltä löytää ystäviä - vaikkapa tällaisia nelijalkaisia.

Pelastakaa Lapset ry:n toiminnan tavoitteena on tukea lapsiperheiden arkea, tuottaa iloa lapsille ja nostaa lasten arvostusta kotikaupungissamme. Lahden Pela tukee Eväitä Elämälle-ohjelmansa kautta lasten ja nuorten harrastuksia sekä 2. asteen opiskelua.

Lisätietoja:

Marjut Meronen
Lahden Pelastakaa Lapset ry
p. 040 5010609

Sylvia Staven
palvelupäällikkö
Lahden kaupunginkirjasto
p. 044 4163239

Lisätietoja selvityksestä: Kirjastojen taloudelliset vaikutukset http://suomenkirjastoseura.fi/artikkelit/selvitys-kirjasto-tekee-pienella-rahalla-paljon-syrjaytymisen-ehkaisemiseksi/

Maahanmuuttaja Mamoud on ajassa ja maan tavoissa kiinni. Hän on pienikokoinen mies, jolla on jatkuvasti hiukan surumielinen katse, mutta nykyistä asuinmaataan oivaltavasti tarkastelevat silmät. Pizzeriayrittäjänä ja olutbaarin isäntänä Mamoud on kohdannut monenlaisia asiakkaita ja muitakin pohjoisen kotikaupunkinsa kulkijoita, mutta tyynellä mielenlaadulla hän onnistuu välttämään uhkaavienkin tilanteiden väkivallaksi kärjistymisen.

Mamoud – Täällä pohjantähden alla -sarjakuvateos on lainannut alaotsikkonsa Väinö Linnan suurteoksesta, mutta suora lainaus sopii tähän yhteyteen mainiosti. Myös Mamoud käsittelee äärimmäisen vaikeaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen joutuneita ihmisiä, joista osa selviytyy rakentamaan uutta maata ja maailmaa. Mamoud on paitsi kokoelma humaaneja vaan ei hampaattomia huumoristrippejä, myös yhtenäinen vuoden kiertoa seuraava katselmus päähenkilönsä elämään.

Mamoudin asiakkaisiin, ja voisi kai sanoa ystäviinkin, kuuluu pitkänhonkkeli savolaismies, joka muistuttaa suuresti sarjan kuopiolaista tekijää Arto Nyyssöstä. Kun kaverusten kohtaama maahanmuuttokriittinen mies käy rähjäämään: ”Painu sinäkin sinne mistä olet tullut, kun et kunnolla suomeakaan osaa!” Mamoud ihmettelee kumpaa heistä tämä mahtoi tarkoittaa. Konstaapeli puolestaan toruu pesäpallomailoilla varustautuneita skinejä muistuttamalla, että Suomessa väkivalta on hyväksyttävää vain jääkiekkomaila kädessä.

Arto Nyyssönen

Mamoud – Täällä Pohjantähden alla

ISBN 978-952-270-397-2

64 sivua. Arktinen Banaani 2018.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Arto Nyyssönen, puh. 045 895 8020, arto.nyyssonen@pp2.inet.fi

Arktinen Banaani, kustantaja Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Lehdistökappaleet: myynti@sarjakuva.com

Kansikuva ja sarjakuvanäytteet ovat julkaisuvapaita lehdistökäyttöön.

Liite | bilaga: Turun filjharmoninen orkesteri CREDIT Seilo Ristimäki

Turun filharmonisen orkesterin kevätkausi 2019 on julkaistu. Ohjelmiston teemana on säveltäjänimien myötä ”romanttinen kevät”. Kausi on maestro Leif Segerstamin viimeinen TFO:n ylikapellimestarina. Kausi alkaa ja päättyy Leif Segerstamin johtamana Richard Strauss -ohjelmistoilla.

Straussia alkuun ja loppuun

Ylikapellimestari Leif Segerstam avaa viimeisen kevätkautensa komealla Richard Strauss -ohjelmistolla. Konsertissa kuullaan Straussin keskeisiä töitä. Konsertin avaa Kuolema ja kirkastus, jonka jälkeen sopraano Johanna Rusanen tulkitsee neljän laulun kokonaisuuden Vier letzte Lieder. Suureellinen orkesterinumero Don Juan johdattaa kuulijaa voimakkaasta energiasta melankoliaan. Illan kruunaa orkesterisarja Ruusuritari-oopperasta, joka on yksi maailman eniten esitetyimpiä oopperoita. Vuonna 2019 tulee Straussin kuolemasta kuluneeksi 70 vuotta.

Kevätkausi päättyy Richard Straussin Salome-oopperan konserttiversioon torstaina ja perjantaina 16.–17.5.2019 klo 19 Konserttitalossa. Salome on aikanaan saanut vahvan vastaanoton rohkealla aiheellaan ja sävelkielellään. Teos on väkevä, dramaattinen ja intohimoinen. Turun filharmoninen orkesteri esittää oopperasta konserttiversion. Salomen roolissa nähdään ensimmäistä kertaa Anu Komsi, joka on yksi maamme kansainvälisimpiä koloratuurisopraanotähtiä. Komsi on saavuttanut mainetta maailman oopperataloissa ja merkittävillä konserttilavoilla. Konserttien lipunmyynti on avattu jo syyskaudella, ja joitain lippuja on vielä jäljellä.

Salome on Leif Segerstamin taiteellisen kauden päätösnumero Turun filharmonisessa orkesterissa. 2.3.2019 75 vuotta täyttävän maestron ylikapellimestarikausi Turun filharmonisessa orkesterissa alkoi vuonna 2012 ja päättyy toukokuussa 2019. Segerstam on ylikapellimestarikaudellaan vaikuttanut merkittävästi orkesterin taiteelliseen tasoon ja imagoon.

Leif Segerstam johtaa keväällä myös Sibeliuksen Lemminkäisen sekä Chopinin pianokonserton nro 1, jossa Janne Mertanen loistaa solistina. Konsertti kuullaan torstaina ja perjantaina 4.–5.4. klo 19 Konserttitalossa.

Egotrippi siirtyy Logomoon

Egotripin ja TFO:n tammikuinen yhteiskonsertti on suuren kysynnän vuoksi siirretty Logomoon. Konsertti möi loppuun heti julkaisunsa jälkeisenä päivänä. Tapahtuma siirretään teknisiltä ominaisuuksiltaan sille erinomaisesti soveltuvaan Logomo-saliin, johon mahtuu yleisöä 1800 henkeä Konserttitalon salin 1000 hengen sijaan.  Konsertin uusi päivämäärä on keskiviikko 30.1. klo 19. Lipun jo ostaneisiin ollaan yhteydessä suoraan. Konserttiin tulee myyntiin lisää lippuja 21.11.

Haydnin Luominen pääsiäisenä

 Haydnin lähes kaksituntinen suurtyö Luominen kuvaa luomiskertomuksen musiikin keinoin. Teos kuullaan pitkäperjantaina 19.4. klo 18 Turun tuomiokirkossa. Pääsiäiskonsertin solisteina kuullaan mm. sopraano Hanna-Leena Haapamäkeä ja basso Nicholas Söderlundia. Konsertin johtaa viime vuonna pääsiäiskonsertin menestyksekkäästi johtanut Edward Ananian-Cooper.

 ”Haydn väritti musiikkia elävimmin – hänen sävellyksensä ovat suoraan yhteydessä tekstiin. Jokainen sana on maalattu musiikkiin ja jokainen kuva sekä väri on herätetty henkiin nuottimerkinnöissä, jotka ovat täynnä Haydnin nokkeluutta ja huumoria. Vaikka tiede ei tänä päivänä enää kannata luomiskertomusta, sävelsi Haydn teoksen niin humaanilla tavalla, että yleisö voi edelleen samastua musiikkiin”, kertoo kapellimestari Ananian-Cooper teoksesta.

Sinfoniasarjassa nuoria taitureita ja maailman huippuja

 Kevätkauden torstai- ja perjantaisarjoihin kuuluu molempiin kahdeksan sinfoniakonserttia. Kaudella kuullaan nuorta energiaa ja maailman ykkössolisteja. Suosittu Christian Kluxen palaa Turkuun johtamaan kaksi iltaa Adèsia, Rahmaninovia ja Nielseniä 14.–15.2.Rahmaninovin ”maailman vaikeimmaksi” pianokonsertoksi” sanotun teoksen tulkitsee venäläissyntyinen Georgy Tchaidze.

Muusa ja runoilija -konsertissa 28.2. kuullaan nuoren sukupolven lahjakkuuksia. Roozemanin sisarusduo, viulisti Rebecca Roozeman ja sellisti Jonathan Roozeman, tulkitsee Saint-Saënsin ilmaisuvoimaisen teoksen Muusa ja runoilija. Konsertin johtaa Taavi Oramo. Perjantaina 8.3. orkesterin oma fagotin äänenjohtaja Etienne Boudreault nousee solistiksi ja esittää Carl Maria von Weberin klassisen fagottikonserton F-duuri. Konsertin toisella puoliajalla kuultava Schönbergin kamarisinfonia edustaa säveltäjän varhaista tuotantoa, jolla on vahvat siteet myöhäisromantiikkaan ja ekspressionismiin.

Huhtikuussa kuullaan kahta oman soittimensa huippua. Perjantaina 12.4. Konserttitalon lavalle nousee kapellimestari-trumpetisti Håkan Hardenberger, instrumenttinsa maineikas pioneeri, joka tunnetaan ilmiömäisistä esiintymisistään ja innovatiivisuudestaan. Konsertissa kuullaan monipuolinen ohjelma klassista ja kevyempää musiikkia, Haydnista aina Piazzollaan. Huhtikuun toinen huippu on lyömäsoittaja Simone Rubino. Hän tulkitsee torstaina 25.4. James MacMillanin mukaansatempaavaan teoksen Veni, veni,Emmanuel. Konsertin johtaa vuoden 2018kansainvälisen Malko-kapellimestarikilpailun voittaja Ryan Bancroft.

Julian Rachlin tuo romanttiset konserttiohjelmat

Päävierailija Julian Rachlin nähdään keväällä kahdesti. Torstaina ja perjantaina 24.–25.1. hän esiintyy kapellimestari-viulistin roolissaan, ja tulkitsee Felix Mendelssohnin viulukonserton e-molli. Konsertissa kuullaan lisäksi Wolfgang Amadeus Mozartin divertimento nro 1 ja Ludwig van Beethovenin ”Eroica”, sinfoniakirjallisuuden näyttävä klassikko. Maaliskuussa 14.–15.3. Rachlin saapuu viulisti Boris Brovtsynin kanssa Turkuun. Konsertissa viihdytään romantiikan aikakauden säveltäjien kanssa ja Brovtsyn esittelee taitojaan Camille Saint-Saënsin viulukonserton nro 3 parissa.

Vappu Paula Koivuniemen kanssa

Vapunpäivän konsertissa 1.5. klo 15 Konserttitalossa tunnelma pulppuaa iloa. Konsertissa kuullaan elämänmakuisia kappaleita Paula Koivuniemen uudelta Elämästä-nimiseltä albumilta, joka julkaistiin toukokuussa 2018.  Lisäksi konsertissa kuullaan Koivuniemen hittikappaleita vuosien varrelta sekä kaikkien rakastamia ikivihreitä sinfoniaorkesterisovituksina.

Lapsille ja nuorille

Lasten musiikkijuhlia vietetään ensi vuonna 18.3.–24.3.2019. Turun filharmoninen orkesteri vie lapset Hillan ja Liisin seikkailuihin torstaina 21.3. klo 18 Konserttitalossa. Hilla ja Liisi on musiikkikasvattajien Mari Kätkän, Ulla Piispasen ja Tuomas Kesälän säveltämä ja palkitun graafikon Sari Airolan kuvittama värikylläinen kokonaisuus. Musiikkisatu toimii sekä satuseikkailuna että lapsen ensimmäisenä johdatuksena orkesterimusiikin maailmaan. Lisäksi Lasten musiikkisalongissa kuullaan sunnuntaina 10.2. Satu Simolan Orkesterisatu Hiiri.

Muusikoiden suunnittelema kamarimusiikkisarja

 Kevään kamarimusiikkisarjassa on neljä konserttia. Sarja alkaa sunnuntaina 27.1. Turun linnassa kuullaan saksalaisen romantiikan ajan täyteläisiä teoksia. Sibelius-museossa 3.3. viedään kuulija läpi vuosisatojen, 1900-luvulta aina 1700-luvulle asti. Betel-kirkon konsertissa 7.4. ohjelmassa on Thomas Adèsia, Gioachino Rossinia, Franz Schubertia ja François Couperinia. Viimeisessä kamarikonsertissa 5.5. Turun linnassa ranskalaissäveltäjien Gabriel Faurén, Jacques Castérèden ja Claude Debussyn teokset johdattavat ajatukset alkavaan kesään. Kamarikonserteissa esiintyvät ja ohjelmasta vastaavat TFO:n omat muusikot.

Myös Tuomiokirkossa torstaina 7.2. kuultava Katedraali soi -konsertti on muusikoiden käsialaa. Konsertissa kuullaan barokkimusiikin loistoa ja solisteina nähdään Juha-Pekka Vikman ja Maija Kontunen, viulu, Vesa-Pekka Kopakkala & Megumi Nakazawa, trumpetti sekä Anu Honkanen, piccolohuilu.

**

Åbo filharmoniska orkesters vårsäsong 2019 har publicerats. Tack vare kompositörsnamnen är temat för repertoaren ”den romantiska våren”. Säsongen är maestro Leif Segerstams sista som chefdirigent för ÅFO. Säsongen inleds och avslutas under Leif Segerstams ledning med Richard Strauss-program.

Strauss i början och slutet

Chefdirigent Leif Segerstam inleder sin sista vårsäsong med ett ståtligt Richard Strauss-program. Konserten bjuder på centrala verk av Strauss. Konserten inleds med Död och förklaring, varefter sopranen Johanna Rusanen tolkar Vier letzte lieder, en samling med fyra sånger. Det storslagna orkesternumret Don Juan leder åhöraren från kraftfull energi till melankoli. Kronan på verket är orkestersviten ur operan Rosenkavaljeren, som är en av världens mest spelade operor. År 2019 har det gått 70 år sedan Strauss död.

Vårsäsongen avslutas med en konsertant version av Richard Strauss opera Salome torsdag och fredag 16–17.5.2019 kl. 19 i Konserthuset. Salome fick i tiden ett starkt mottagande tack vare sitt modiga tema och sitt tonspråk. Verket är starkt, dramatiskt och passionerat. Åbo filharmoniska orkester framför operan i en konsertversion. I rollen som Salome ser vi för första gången Anu Komsi, som hör till vårt lands mest internationella koloratursopranstjärnor. Komsi har blivit berömd i världens operahus och på betydande konsertscener. Biljettförsäljningen till konserterna har inletts redan under hösten, och det finns fortfarande några biljetter kvar.

Salome är det avslutande numret på Leif Segerstams konstnärliga period i Åbo filharmoniska orkester. Maestron, som fyller 75 år den 2.3.2019, inledde sin period som chefdirigent i Åbo filharmoniska orkester år 2012 och den avslutas i maj 2019. Under sin tid som chefdirigent har Segerstam haft en avsevärd inverkan på orkesterns konstnärliga nivå och image.

Under våren dirigerar Leif Segerstam även Sibelius Lemminkäinen samt Chopins pianokonsert nr 1, i vilken Janne Mertanen strålar som solist. Den konserten är torsdag och fredag 4-5.4 kl. 19 i Konserthuset.

Egotrippi flyttas till Logomo

På grund av stor efterfrågan har Egotrippis och ÅFO:s gemensamma konsert i januari flyttats till Logomo. Konserten sålde slut genast följande dag efter att biljetterna släppts till försäljning. Evenemanget flyttas till Logomosalen, som ur teknisk synvinkel lämpar sig mycket väl och har plats för 1800 personer istället för Konserthusets sals 1000 personer. Nytt datum för konserten är onsdag 30.1 kl. 19. De som redan har köpt biljett kommer att kontaktas direkt. Ytterligare biljetter till konserten släpps till försäljning under slutet av året.

Haydns Skapelsen under påsken

Haydns nästan två timmar långa storverk Skapelsen beskriver skapelseberättelsen med musikaliska medel. Vi hör verket under långfredag 19.4 kl. 18 i Åbo domkyrka. Solister vid påskkonserten är bl.a. sopranen Hanna-Leena Haapamäki och basen Nicholas Söderlund. Dirigent för konserten är Edward Ananian-Cooper, som framgångsrikt dirigerade förra årets påskkonsert.

”Haydn färgade musiken på det mest livfulla sätt – hans kompositioner står i direkt kontakt med texten. Varje ord är målat i musiken och varje bild och färg har väckts till liv i noterna, som är fulla av Haydns finurlighet och humor. Även om vetenskapen inte längre idag stöder skapelseberättelsen komponerade Haydn verket på ett så humant sätt att publiken ännu kan identifiera sig med musiken”, berättar dirigent Ananian-Cooper om verket.

Unga virtuoser och världstoppar i symfoniserien

I vårens torsdags- och fredagsserier ingår åtta symfonikonserter. Säsongen bjuder på ung energi och världens främsta solister. Den populäre Christian Kluxen återvänder till Åbo för att dirigera två kvällar med Adès, Rachmaninov och Nielsen 14–15.2. Rachmaninovs verk har kallats ”världens svåraste” pianokonsert, och det tolkas av den ryskfödde Georgy Tchaidze.

Vid konserten Musan och poeten 28.2 får vi höra begåvningar i den yngre generationen. Roozemans syskonduo, violinisten Rebecca Roozeman och cellisten Jonathan Roozeman, tolkar Saint-Saëns uttrycksfulla verk Musan och poeten. Konserten leds av Taavi Oramo. Fredag 8.3 stiger orkesterns egen stämledare för fagotten Etienne Boudreault fram som solist och framför Carl Maria von Webers klassiska fagottkonsert F-dur. Efter pausen spelas Schönbergs kammarsymfoni, som företräder kompositörens tidiga produktion och har starka band till senromantiken och expressionismen.

I april hör vi två av de främsta namnen på sina egna instrument. Fredagen 12.4 stiger dirigent-trumpetisten Håkan Hardenberger upp på Konserthusets scen. Han är en berömd pionjär på sitt instrument, och är känd för sina fenomenala framträdanden och sin uppfinningsrikedom. Konsertens program är mångsidigt och innehåller klassisk musik och lättare musik, från Haydn till Piazzolla. Det andra toppnamnet i april är slagverkaren Simone Rubino. Torsdagen 25.4 tolkar han James MacMillans medryckande verk Veni, veni, Emmanuel. Konserten dirigeras av Ryan Bancroft, segraren i den internationella Malko-dirigenttävlingen år 2018.

Julian Rachlin med romantiska konsertprogram

Förste gästdirigenten Julian Rachlin dirigerar två konserter under våren. Torsdag och fredag 24–25.1 uppträder han i rollen som dirigent-violinist, då han tolkar Felix Mendelssohns violinkonsert e-moll. Konsertens övriga program är Wolfgang Amadeus Mozarts divertimento nr 1 och Ludwig van Beethovens ”Eroica”, en ståtlig klassiker i den symfoniska repertoaren. I mars 14–15.3 kommer Rachlin till Åbo tillsammans med violinisten Boris Brovtsyn. Konserten bjuder på en trivsam stund i sällskap av tonsättare från romantiken, och Brovtsyn ger prov på sitt kunnande i Camille Saint-Saëns violinkonsert nr 3.

Första maj med Paula Koivuniemi

 Första maj-konserten 1.5 kl. 15 i Konserthuset sjuder av glädje. Konsertens program består av stycken med smak av livet från Paula Koivuniemis album Elämästä (Från livet), som utkom i maj 2018. Under konserten hör vi även Koivuniemis hitar genom åren och älskade evergreens i arrangemang för symfoniorkester.

För barn och unga

 Barnens musikfestspel firas nästa år 18–24.3.2019. Åbo filharmoniska orkester tar med barnen på Hillas och Liisis äventyr torsdagen 21.3 kl. 18 i Konserthuset. Den färggranna musiksagan Hilla och Liisi är komponerad av musikpedagogerna Mari Kätkä, Ulla Piispanen och Tuomas Kesälä och illustrerad av den prisbelönta grafikern Sari Airola. Musiksagan är såväl ett sagoäventyr som en första inledning in i orkestermusikens värld för barnen. På söndag 10.2 hör vi även Satu Simolas orkestersaga Hiiri i Barnens musiksalong.

Kammarmusikserien är planerad av musikerna

Vårens kammarmusikserie innehåller fyra konserter. Serien inleds söndag 27.1 i Åbo slott med fylliga verk från den tyska romantiken. I Sibeliusmuseum 3.3 förs lyssnaren på en resa genom århundraden, från 1900-talet ända till 1700-talet. På programmet i Betelkyrkan 7.4 finns musik av Thomas Adès, Gioacchino Rossini, Franz Schubert och François Couperin. Vid den sista kammarmusikkonserten 5.5 i Åbo slott för musiken av Gabriel Fauré, Jacques Castérède och Claude Debussy tankarna till den begynnande sommaren. Vid kammarmusikkonserterna uppträder ÅFO:s egna musiker, som även har planerat programmen.

Även Katedralen klingar-konserten torsdag 7.2 i Domkyrkan är planerad av musikerna. Konserten bjuder på praktfull barockmusik och solister är Juha-Pekka Vikman och Maija Kontunen, violin, Vesa-Pekka Kopakkala och Megumi Nakazawa, trumpet samt Anu Honkanen, piccoloflöjt.

**

Haastattelut | Intervjuer:

Intendentti Maati Rehoria, fagotin äänenjohtaja Etienne Boudreaultia tai muita orkesterin muusikoita voi haastatella Konserttitalossa viikon 47 aikana. Sovi haastatteluajoista erikseen: Paula Kahtola, tiedottaja-markkinoija vt. 044 907 2091, paula.kahtola@turku.fi.

Under vecka 47 kan man intervjua intendent Maati Rehor, fagotternas stämledare Etienne Boudreault eller andra av orkesterns musiker. Boka tid för intervju: Paula Kahtola, tf. informatör-marknadsförare 044 907 2091, paula.kahtola@turku.fi.

**

Lipunmyynti | Biljettförsäljning

Lippuja Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin myy Lippupiste, www.lippu.fi. Turussa lippuja voi ostaa myös Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta Turun konserttitalolta, avoinna ma–pe klo 12–17. Lippuja myydään myös ovella tuntia ennen tilaisuuden alkua, mikäli paikkoja on jäljellä. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Biljetter till Åbo filharmoniska orkesters konserter säljs via Lippupiste, www.lippu.fi. I Åbo kan man även köpa biljetter i Åbo kulturbutik Ars Musica i Åbo konserthus (Aningaisgatan 9), öppet må–fr kl. 12–17. Biljetter säljs också vid dörren en timme före evenemanget börjar om det finns platser kvar. Åbo konserthus, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Oriveden kaupunki täyttää ensi vuonna 150 vuotta. Merkkivuottaan varten kaupunki on tilannut uudet logot ja juhlakuosin. Inspiraatiota suunnitteluun haettiin luonnosta ja kulttuurista sekä paikallisen taiteilijan teoksesta.

Oriveden kaupunki julkistaa juhlavuoden graafiset elementit. Pääväreiksi on valittu pinkki ja turkoosi sekä musta, joista on käytössä myös rinnakkaissävyt. Ensisijaisessa logossa on teksti Orivesi 150 ympyränmuotoisella pohjalla. Lisäksi logosta on luotu kuositaustalliset ja taustattomat versiot. Juhlavuotta varten valmistui myös ihmisten ja eläinten jäljillä kuvioitu kuosi.

− Uuden ilmeen ja erityisesti kuosin kautta haluamme tuoda esille paikkakunnan monipuolisuutta: Orivedellä hyvien palvelujen sopivan kokoinen kaupunki ja kaunis luonto toimivat lähekkäin ja rinnakkain, tarjoten asukkailleen arjen toimivuutta ja elämyksiä läpi vuoden, toteaa kaupungin elinvoimajohtaja Pirkko Lindström.

Oriveden värit 2.0

Logojen ja kuosin väritykset ja elementit kuvaavat perinteikästä, mutta rohkeasti uudistuvaa ja eteenpäin suuntautuvaa kaupunkia. Kuosin innoittajana toimi orivesiläisen taidegraafikon Tom Linkopuun viime kesänä torille ideoima ja projektina toteutettu jalanjälkiteos. Oriveden vaakunan värit, sininen ja punainen, haluttiin graafisissa elementeissä tuoda modernisti tähän päivään.

− Juhlavuoden väreiksi valitut pinkki ja turkoosi ovat Oriveden värit 2.0, luonnehtii kaupungin tiedottaja Jenni Koponen. − Perinteisesti kuntamarkkinoinnin luontovärejä ovat olleet sininen ja vihreä, mutta nyt halusimme lähteä reilusti kohti uutta.

Suunnittelijalla Orivesi-tausta

Oriveden 150-vuotisjuhla-asun on luonut helsinkiläinen mainostoimisto Mene Creative. Yhtiöstä löytyy vankkaa orivesiläistä osaamista: yrityksen AD ja osakas Tuomas Korolainen on kotoisin Orivedeltä ja tullut paikkakuntalaisille tutuksi mm. Reikäreuna-elokuvafestivaalin tuottamisesta, markkinoinnista ja graafisesta suunnittelusta. Oriveden kaupunki tekee Korolaisen kanssa yhteistyötä myös esimerkiksi Oriveden Suven markkinoinnissa.

− Oriveden kaupungin henkilöstön kanssa oli helppoa ja mukavaa tehdä töitä, koska he olivat motivoituneita ja ennakkoluulottomia, toteavat Korolainen ja Mene Creativen toimitusjohtaja Kiira Koivunen.

− Kun näimme kuvan Tom Linkopuun teoksesta, syntyi idea kuosista, jossa yhdistyvät luonto ja ihminen, sekä kaupungin pitkä historia kenkien valmistajana. Tavoitteena oli luoda juhlavuodelle logo ja kevyt ilme, jossa yhdistyvät vanha ja uusi, leikkisyys ja monikäyttöisyys. Projekti oli kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut ja positiivinen kokemus.

Jätä jälkesi Oriveteen

Orivesi perustettiin kuntana vuonna 1869. Tuolloin valittiin kunnallislautakunta ja kuntakokouksen esimies. 150-vuotista taivaltaan vuonna 2019 juhliva Orivesi aikoo olla yhteisöllinen, osallistava ja saavutettava.

Juhlavuoden toteuttajiksi halutaankin kannustaa kaikkia alueen yhteisöjä. Orivesi 150 -hengessä toteutettavissa tapahtumissa ja tuotteissa voi käyttää uutta logoa.

Juhlavuoden käynnistää 26. tammikuuta juostavat Villasukkajuoksun SM-kilpailut. Pääjuhlaa vietetään 24. elokuuta Mämmilän Elomeininkit -ulkoilmatapahtumassa, jossa järjestetään mm. Rohanin Tallien turnajaisnäytös. Orivesi 150 -teemaa tuodaan esille kaikissa ensi vuoden tapahtumissa.

Lisätiedot:

Tiedottaja Jenni Koponen, p. 040 1339214, jenni.koponen(at)orivesi.fi

Elinvoimajohtaja Pirkko Lindström, p. 040 5950480, pirkko.lindstrom(at)orivesi.fi

Karjalaisen Koiviston pitäjän alueella kukoisti 1800-luvulla rikas sormikasmallisto. Upeat, yksityiskohdissaan runsaat sormikkaat ovat kuin neulottuja koruja. Kirjavat nauhat ja sormenpäihin liitetyt tupsut korostivat sormikkaiden hienoutta – tupsut sormissa ei tehty työtä.

Anne Bäcklundin Juhlasormikkaat – Kirjoneulekäsineitä Koivistolta (Maahenki 2018) esittelee tämän rikkaan perinteen ja antaa sormikkaisiin tarkat ohjeet. Bäcklund on neulonut museo- ja muista lähteistä löytämänsä mallit mahdollisimman tarkasti alkuperäisessä asussa.

Juhlasormikkaisiin tarvitaan värikkäät langat, ohuet puikot ja rauhallinen hetki! Kirja sopii neulomisen perustaidot jo osaaville sekä haasteita haluaville neulojille.

Kuvapyynnöt: marketta.tuomainen@msl.fi

Lisätietoja tekijältä: anne.backlund@gmail.com

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Myynti: Ulla Sarviala ulla.sarviala@maahenki.fi, 050 560 4544

Kustantaja, toimitusjohtaja Johanna Korhonen, Maahenki Oy: johanna.korhonen@maahenki.fi 0405105906

Tietokirjailija Esa Seppänen on kirjailija Unto Seppäsen poika. Unto Seppänen oli yksi tulenkantajista ja kuvasi kannakselaista elämää novelleissaan ja pakinoissaan.

Kirjassa Kannaksen rautainen ihme (2018) Esa Seppänen ottaa isänsä teokset oppaakseen ja kartoittaa Suomen unohdettua historiaa Kannaksella 1700-luvulta 1940-luvulle.

Esa Seppänen esiintyy Lappeenrannan pääkirjaston lainaushallissa tiistaina 27.11. klo 18-19.30.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874   
merja.rostila@lappeenranta.fi

Tampereen Työväen Teatterissa 6.11. kantaesityksensä saanut näytelmä Vanhoja poikia on otettu innokkaasti vastaan sekä yleisön että kriitikoiden keskuudessa. Nyt esityksestä päästään nauttimaan myös Ruotsissa. Vanhoja poikia lähetetään digitaalisesti suorana lähetyksenä Eino Salmelaisen näyttämöltä yli kahteenkymmeneen ruotsalaiseen elokuvateatteriin eri kaupungeissa. Tapahtumapäivä on perjantai 23.11. Taustalla on Ruotsissa toimivan yleishyödyllisen Riksteatern-järjestön ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistyö. Teknisenä toteutuksena hanke on molemmille osapuolille ensimmäinen laatuaan.



Elokuvateatterien näytäntöjen suurin katsojaryhmä tulee oletettavasti olemaan ruotsinsuomalaiset, joita Ruotsissa on laskutavasta riippuen jopa 170 000. Hanke palvelee myös valtaväestöä, sillä esitykset tekstitetään sekä suomeksi että ruotsiksi.



Tommi Auvisen ja Seija Holman käsikirjoittama Vanhoja poikia on uusi ja fiktiivinen tarina, jossa kuullaan parikymmentä Juha Vainion laulua. Rooleissa nähdään Taneli Mäkelä, Esko Roine, Tuomas Uusitalo ja Puntti Valtonen.
 


Elokuvateatterilevitys suo katsojille laadukkaan kokemuksen



Ruotsissa projektista vastaa Riksteatern yhteistyössä Ruotsin kansantalojen ja kansanpuistojen kanssa (FHP). Se on osa Riksteaternin digitaalisen esitystoiminnan kehitystyötä. Ruotsin valtion tukema Riksteatern maksaakin leijonanosan Vanhoja poikia -levityksen kustannuksista.



Riksteatern on valtakunnallinen aatteellinen järjestö, jota pidetään Ruotsin kulttuurielämän yhtenä selkärankana. Monet sen 40 000:sta jäsenestä toimivat paikallisissa Riksteatern-yhdistyksissä, jotta ihmiset eri puolilla maata pääsisivät nauttimaan teatterista, tanssista ja muusta näyttämötaiteesta.



Vanhoja poikia välitetään suorana lähetyksenä sateliittiyhteydellä Eino Salmelaisen näyttämöltä suomalaisen Bright Finland Oy:n teknisellä toteutuksella. Salissa kuvataan neljällä miehitetyllä kameralla sekä yhdellä robottikameralla. Monikamerakuvaus leikataan ja 5.1. surround-äänet muokataan lähetysautossa teatterin ulkopuolella, ja signaali lähetetään kuituyhteydellä Helsinkiin. Pasilasta signaali siirretään satelliitin kautta Ruotsin elokuvateattereihin. Tavanomaisessa nettistriimauksessa yksittäinen katsoja voi päätelaitteellaan vastaanottaa esityksen missä tahansa, mutta tässä tapauksessa lähetyssignaalin vastaanottavat ainoastaan elokuvateatterit. Ratkaisulla kyetään takaamaan korkeatasoinen kuvan ja äänen laatu katsojille.



"Suora lähetys tietenkin asettaa haasteita sekä täällä paikan päällä salissa että lähetyksen tasolla", sanoo Tampereen Työväen Teatterin tekninen päällikkö Mika Lehtinen. "Yhteyttä kuvineen, äänineen ja tekstityksineen on kokeiltu testilähetyksellä. Mitä tahansa yllättävää voi sattua, mutta reagointi muuttuviin tilanteisiin on osa tällaista esitysmuotoa. Uskon kokeneiden esiintyjien ja esitystekniikan ottavan haasteen vastaan ja esittävän ylpeydellä tämän hienon vastaanoton saaneen teoksensa myös etäyleisöille."




TTT toimii aktiivisesti lähettämisen ja taltiointien yhteistyökumppanina



Esitysten lähettäminen ja taltiointi on tullut monin tavoin osaksi TTT:n toimintaa erilaisten yhteistöiden kautta. Esimerkiksi viime kesän aikana teatterilla kuvattiin uutta kotimaista draamasarjaa. Erityisesti Ylen kanssa on työskennelty tiiviisti. Yle taltioi kuluvalla viikolla 20.11. TTT:n Suurelta näyttämöltä Pikku Kakkosen lastenkonsertin. Kuluvalla syyskaudella Yle on tarjonnut suomalaisille lapsille TTT:n lastenlorunäytelmään pohjautuvia Mitä tehtäis? -jaksoja. Lisäksi vuodesta 2016 alkaen TTT-Klubilta on lähetetty suorana lähetyksenä TV1-kanavalla Perjantai-ohjelmaa Ylen tuotantona.



"Erilaisia lähetysmuotoja kokeillaan ja toimintamalleja kehitetään Tampereen Työväen Teatterissa vastaisuudessakin. Tuotannollisesti ne vaativat usein taloudellista panostamista ja yhteistyökumppaneita. Vanhoja poikia -lähettämisen tapauksessa kyse on myös kansainvälisestä yhteistyöstä sekä kulttuuriviennistä kantaesityksen muodossa", sanoo tekninen päällikkö Mika Lehtinen.





Vanhoja poikia Riksteaternin sivuilla:
https://www.riksteatern.se/forestallningar/man-i-mogen-alder-vanhoja-poikia/



Vanhoja poikia Tampereen Työväen Teatterin sivuilla:

http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/vanhoja-poikia


Vanhoja poikia pressikuvat:

http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/vanhoja-poikia-pressikuvat


Lisätietoja:
tiedottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi
 

Naivistien joulukauden avauksessa askarrellaan tonttuovi 

Naivistit Iitttalassa -säätiön taidalainaamo avautuu ensi viikonloppuna. Näyttelyteoksia voi nyt ostaa kotiin osamaksulla tai lainata pientä kuukausittaista korvausta vastaan. Jos teoksen lainaaja ei halua teosta kokonaan omaksi, sen voi palauttaa Naivistit Iittalassa -säätiölle.

"Meiltä on toivottu taidelainaamo-tyyppistä toimintaa tai mahdollisuutta ostaa osamaksulla teoksia. Nyt annamme siihen mahdollisuuden," toteaa Naivistit Iittalassa -säätiön asiamies Ulla Heinonen. 

Ensi viikonloppuna Iittalassa vietetään Lasimäen joulunavausta. Naivistit Iittalassa -säätiön Talvinäyttelyt ovat myös avoinna ensimmäistä viikonloppua. Puukoululla on esillä nykynaivistien töitä sekä naivismin klassikkoja Suomen Gallupin Säätiön kokoelmasta.

Naivismin talvi -näyttelyssä on töitä 31 nykynaivistilta. Mukana on tuttuja nimiä viime kesän kesänäyttelystä Inka Yli-Härsilästä Kikka Nyréniin. Taiteilijat tulevat puukoululle Joulukortti-päivänä 1.12. esittelemään joulukortteja. 

Naivismin klassikot –näyttely on koottu Suomen Gallupin Säätiön kokoelmasta ja esillä on Pekka Hiltusen, Enni Idin, Martti Innasen, Alice Kairan, Nikolai Lehdon, Pirkko Lepistön, Aune Paulin ja Vesa Sarenkon teoksia.

"Suomen Gallupin kokoelman teokset on hankittu pääosin Naivistit Iittalassa -näyttelyistä. Kokoelma on siis tallentanut osaltaan Naivistit Iittalassa -näyttelyiden historiaa," Heinonen sanoo. 

Talvinäyttely on järjestyksessään kolmas perättäinen. Näyttelyiden yhteydessä järjestetään työpajoja ja luentoja. Ensimmäisenä viikonloppuna työpajan aiheena on tonttuovi ja seuraavat yleisötypajat alkavat tammikuussa. Molemmat näyttelyt ovat avoinna maaliskuun loppuun saakka. Näyttelyihin pääsee tutustumaan viikonloppuisin ja muina aikoina näyttely on avoinna ryhmille sopimuksen mukaan. 

Naivismin talvi -näyttely avoinna: 24.11.-31.3.2019

Naivisimin klassikot -näyttely avoinna: 24.11.2018-31.3.2019

Näyttelyihin voi tutustua lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-17.

Ryhmät myös muina päivinä sopimuksen mukaan.

Hinnat: Aikuiset 5€. Alle 18-vuotiaat maksutta. 

Lisätiedot: puh. 040 5111466, Ulla Heinonen, Naivistit Iittalassa -säätiön asiamies 

Teoskuvat

 Koruharakat – Rauni Koivisto

 Sorja Soolo, iskelmälaulajan vaimo - Martti Innanen

Suomalaiset tietokirjailijat ovat entistä tyytyväisempiä kustantajaansa, selviää Suomen tietokirjailijat ry:n tekemästä jäsentutkimuksesta. Tyytyväisyys kustantajaan nousi vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn verrattuna kaikilla mitatuilla osa-alueilla, kuten kustannussopimuksissa, aikatauluissa ja tavoitettavuudessa. Avovastausten mukaan suurin osa koki myös sopimusneuvotteluiden sujuvan vaivattomasti. Arvosanaksi kokonaistyytyväisyyden keskiarvoksi muodostui 3,9, kun sitä arvioitiin asteikolla 1─5.

”Tämä on oikein positiivinen uutinen. Tietokirjailijoiden tyytyväisyys kustantajiinsa on korkealla tasolla, mikä kertoo siitä, että kirja-alalla vallitsevat pääasiassa hyvät käytännöt”, sanoo toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Tietokirjailijat yhä koulutetumpia kirjoittamisessa

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että tietokirjailijat ovat yhä koulutetumpia kirjoittamisessa. Vastaajista yli puolet on saanut erilaista kirjoittajakoulutusta. Koulutusta saaneiden osuus on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2004. Tietokirjallisuuden yleisimmät tiedonalat ovat edelleen historia ja elämäkerrat, mutta tietoteoksia kirjoitetaan monipuolisesti eri aloilta. Lisäksi sähköisten julkaisujen ja omakustanteiden määrä on lisääntynyt.

Tutkimukseen vastanneet tietokirjailijat ovat hyvin tyytyväisiä myös Suomen tietokirjailijat ry:n toimintaan. Yhteensä 89 prosenttia kaikista vastanneista oli joko hyvin tai jokseenkin tyytyväinen toimintaan yleisesti. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut vakaasti, ja 2010-luvulla uusia jäseniä on tullut yhä enemmän eri ikäryhmistä, myös nuoremmista. Jäsenten keski-ikä on kuitenkin kohonnut väestön ikärakenteen mukaisesti ja on nyt 60 vuotta.

Jäsenkysely teetettiin verkkolomakkeena kesällä 2018. Kyselyyn vastasi 1 250 yhdistyksen jäsentä, ja vastausprosentti oli 39 %. Tutkimuksessa kartoitettiin mm. tietokirjailijakunnan ikärakennetta, koulutusastetta ja toimialaa, tietokirjailijoiden eri rooleja, tiedonaloja ja julkaisumuotoja, kokemuksia kustannussopimuksista ja lisäksi mm. käännösten määrää, omakustanteiden julkaisua ja sähköistä julkaisua. Tutkimuksen toteutti Tommi J Wallenius. Vuoden 2018 kysely on vertailukelpoinen edellisiin jäsentutkimuksiin, jotka toteutettiin vuosina 2013 ja 2004.

Jäsenkysely on luettavissa Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla täällä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Lappeenrannan kaupunginteatterin Rakkautta-esitys la 24.11. klo 18.30 on peruttu sairaustapauksen vuoksi. 

Pahoittelemme esityksen peruuntumista.

Liput ovat vaihdettavissa uuteen esitykseen tai 6 kk voimassa olevaan lahjakorttiin.
Mikäli uusi esitys tai lahjakortti ei teille käy, palautamme lipun hinnan tilillenne.

Peruuntuneisiin esityksiin lipun ostaneita pyydetään ottamaan yhteyttä kahden viikon sisällä:

Asiakaspalvelukeskus Winkki
Villimiehenkatu 1, kaupungintalo 1.krs
ma–pe klo 9–17
puh. 05 616 2220

tai

Teatterin yleisölämpiö
Kaivokatu 5 (kauppakeskus IsoKristiina, 3. krs)
Esityspäivinä 2 tuntia ennen esitystä
puh. 05 616 2290

Ennakkoon tilattujen väliaikatarjoilujen tarjoiluajankohta tulee sopia uudelleen, Fazer teatteriravintola, puh. 040 826 3885.

Hämeen taidepalkinto jaetaan keskiviikkona 21. marraskuuta klo 16.30 Kahvila Tryffdelissä, Vapaudenkatu 8, Lahti. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita jakotilaisuuteen.

Hämeen taidetoimikunta palkitsi musiikkineuvos Anneli Kuparisen elämäntyöstään kantelemusiikin parissa. Vuoden 2018 taidepalkinto on 5 000 euron suuruinen.

Lahtelainen musiikkineuvos Anneli Kuparinen on tehnyt merkittävän elämäntyön kantelemusiikin parissa. Hänen toimintansa on ratkaisevasti vaikuttanut siihen, että Suomeen on syntynyt uusi ammattilaismusiikin alue – kanteleesta on kehittynyt moderni taidemusiikin ammattilaisten soitin.

Kuparinen sai karjalaisen kanteleen perinteen jatkaakseen äidiltään Tyyne Niikolta. Kuparinen on rohkeasti uudistanut taidemusiikin korkeatasoista koulutusta. Hän laati kantelemusiikin keskeiset tutkintosisällöt musiikkiopistoihin ja konservatorioihin 1970–80-luvuilla ja koulutti Suomen ensimmäiset konservatoriotasoiset kantelemusiikin ammattilaiset Lahden konservatoriossa. Kuparinen on myös edistänyt voimakkaasti uusien kantelemusiikkisävellysten syntymistä.

Anneli Kuparinen johti Finn-Kanteleet -orkesteria 1970-luvulta vuoteen 2001 asti. Orkesteri toimii Lahdessa ja täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Kuparinen on myös Kanteleliiton perustajajäseniä.

Hämeen taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta. Palkinto maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Lisätietoja: Mari Karikoski, erityisasiantuntija, mari.karikoski@taike.fi, p. 0295 330 706.

Tiedote 21.11.2018

Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry valitsi syyskokouksessaan 20.11.2018 hallitukseensa uusina jäseninä Virve Väisäsen Oulusta ja Matti Rautiolan Helsingistä sekä varapuheenjohtajaksi Tuomas Silvennoisen Helsingistä.

Väisänen on Luo arkkitehtien osakas ja toimitusjohtaja. Toimisto on Oulusta, missä on Helsingin jälkeen suurin arkkitehtitoimistokeskittymä Suomessa. Rautiola taas on entinen Rakennustietosäätiön yliasiamies ja tuntee rakennusalan erinomaisesti Arkkitehtitoimistojen liitolle Rautiola tuo voimaa edunvalvontaan. Rautiola on osakkaana Arrak Arkkitehdeissa. Silvennoinen on Suomen voimakkaimmin kansainvälistyneen arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehtien osakas ja suunnittelujohtaja. ATL pyrkii edistämään suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälistymistä ja Silvennoisen osaaminen tässä on liitolle eduksi.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Vesa Humalisto Serum Arkkitehdeista Helsingistä ja jäseninä Veera Rautaheimo LPR-arkkitehdeista Turusta ja Petri Tavilampi BST-Arkkitehdeista Tampereelta.

Vuoden 2019 painopisteiksi otettiin syyskokouksessa edunvalvonta, viestintä ja jäsenpalveluiden kehittäminen. Liitto myös uudisti sääntöjään ja hyväksyi uuden jäsenmaksumallin kokouksessa.  

Olli Lindholmin luotsaama Yö-yhtye tulee ensi kesänä esiintymään Tuusniemen Kutujuhlille. 

”Hyvä fiilis näkyy lavalla. Odotamme kesän festivaaleja innokkaasti”, toteaa yhtyeen rumpali Ari Toikka. 

Suurta suosiota nauttivan yhtyeen ura on kestänyt jo 37 vuotta. Keikoilla kuullaan läpileikkaus uran hiteistä ja harvinaisuuksista. Tia-Mariaja Likaiset legendat-kappaleiden rinnalla esitetään uusimman ”Mitä jos mä rakastan” -levyn materiaalia.  Tuoreimman albumin hitit ovat menestyneet sekä radio- että Spotify-listoilla.

”Tuusniemen kunta on tunnettu rohkeuden ja rakkauden arvoista. Kutujuhlat ja ”Mitä jos mä rakastan sua” -kappaleet sopivat rakkauden teemaan hyvin”, toteaa kunnanjohtaja Timo Kiviluoma.

Kutujuhlat on tapahtuma, joka järjestetään 29.6.2019 Tuusniemellä. Ensi vuonna se järjestetään jo neljättä kertaa. Kävijöitä on tuhansia ja tapahtuma on tullut tunnetuksi mm. nimekkäistä esiintyjistään. Yön lisäksi Kutujuhlilla esiintyy myös useita muita esiintyjiä mm. disco: DJ-konkarit Frankie & Rex, illan juontaa Juhani Forsman, julkkiskokki Maija Silvennoinen kokkaa päivätapahtumassa, lisäksi mm. romantiikkarata, markkinatori, lähiruokaa, musiikkia ja paljon muuta ohjelmaa. 

Lisätiedot:

Lisätietoja Kutujuhlista ja tuusniemestä: Tuusniemen Teollisuus Oy, Tuija Valta, tuija.valta@tuusniemi.fi tai 044 720 9040

Tuusniemen kunnanjohtaja Timo Kiviluoma, 044 7209 047, timo.kiviluoma@tuusniemi.fi.

https://www.likaisetlegendat.com/

https://www.facebook.com/yoofficial/

Levy-yhtiö: Sony Music Entertainment Finland Oy

Ohjelmamyynti: Piikkikasvi Agency Oy, Kari Pössi, 09 685 932 21, possi@piikkikasvi.fi

@yoyhtye_official, Twitter: @yoyhtye #yoyhtye  #kutujuhlat @Tuusniemenkunta #tuusniemi

Pressikuvat: https://piikkikasvi.fi/rosteri/artistit/yo/

Liput yön konserttiin ja iltatapahtumaan: 25 € www.lipputoimisto.fi

Suomenlinnassa tähdätään tulevaisuuteen. Laaja verkosto Suomenlinnasta kiinnostuneita ihmisiä kaupunkilaisista museovirastolaisiin ja Suomenlinnan asukkaista kaupungin virkamiehiin pohti vuoden 2018 aikana, miltä kansallisylpeytemme, merilinnoitus ja maailmanperintökohde Suomenlinnan seuraavien vuosikymmenten halutaan näyttävän. Noin 30 tapaamisen ja työpajan perusteella laadittiin tulevaisuuden suuntaviivat, joihin perustuu linnoituksen eteen tehtävä työ lähivuosina ja ‑vuosikymmeninä.

- Olemme todella iloisia siitä, miten paljon kiinnostusta ja intoa Suomenlinnan tulevaisuus on herättänyt sadoissa verkostotyöpajoihin osallistuneissa ihmisissä. Linnoitus on meidän kaikkien yhteinen, ja siksi halusimme, että sen tulevaisuutta suunnitellaan yhdessä, kertoo hanketta vetävän Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.

Teemoja tulevaisuudelle valikoitui neljä: kaikkien Suomenlinna, historian merkitys ja paikan henki, Suomenlinna Helsingin kaupunginosana sekä palvelut Suomenlinnassa. Linnoitusta kehitetään avoimesti yhdessä valtion, kaupungin, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Suojelu ja hoito ovat kaiken käytön ja kehittämisen perusta, ja tasapainoinen käyttö hidastaa ilmastonmuutosta. Suomenlinna on elävä kaupunginosa, jota jatkossakin kehitetään niin asumiseen, työntekoon ja vierailuun sopivaksi kohteeksi. Maailmanperintökohteen tarjonta palvelee niin paikallisyhteisöä kuin kävijöitäkin.

Keskeisessä roolissa on kestävä kehitys, jonka teemoista Suomenlinnassa keskitytään erityisesti ilmastonmuutokseen, yhteistyöhön ja kumppanuuksiin sekä kestävään matkailuun.

Toimenpiteet laaditaan niin ikään yhdessä

Vuosi 2019 käytetään tulevaisuuden toimenpiteiden laatimiseen. Toimenpideohjelma laaditaan verkostotyöpajojen pohjalta aivan kuin tulevaisuuden suuntaviivatkin. Työpajat alkavat talven aikana.

- Toivomme, että into yhteiseen työhön jatkuu. Pyydämme nyt kommentteja Suomenlinnan tulevaisuudelle linjatuista suuntaviivoista. Näitä voi antaa sivustomme kautta. Yhtä tärkeää on tulla mukaan seuraavaan askeleen eli toimenpiteiden laatimiseen. Kannattaa seurata kanaviamme, joissa kerromme verkostotyöpajojen ajankohdista ja sisällöistä, Takkula kutsuu mukaan.

Unesco edellyttää kaikilta maailmanperintökohteilta hoito- ja käyttösuunnitelmaa (HKS), jollaista on Suomenlinnassa nyt laadittu uudella tavalla, tiiviisti verkostojen kanssa.

- Yhteistyön tie on nykyisyyttä ja tulevaisuutta, joten halusimme laatia suunnitelman Suomenlinnalle yhdessä kaikkien kiinnostuneiden kanssa. Suomenlinna on kansallisylpeytemme, ja se merkitsee monelle paljon. Kukin voi osallistua hoito- ja käyttösuunnitelman lisäksi Suomenlinnan eteen tehtävään työhön esimerkiksi kaupungin järjestämän puistokummitoiminnan kautta.

HKS-hankkeen projektiryhmää vetää linnoitusta hallinnoiva valtion virasto, Suomenlinnan hoitokunta. Projektiryhmään kuuluu lisäksi Museoviraston työntekijöitä. Tulevaisuuden suuntaviivat hyväksyi eilisessä kokouksessaan hoitokunnan työtä ohjaava johtokunta, johon kuuluu neljän ministeriön, Helsingin kaupungin, Museoviraston, Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin seurakuntayhtymän, Suomenlinnan asukkaiden sekä hoitokunnan edustajat.

Ensi vuonna laadittavan toimenpideohjelman jälkeen vuonna 2020 on seurannan ja vaikutusten arvioinnin vuoro. Prosessi jatkuu syklisenä tästä eteenpäin niin, että suunnitelmaa kehitetään jatkuvasti muuttuvaan yhteiskuntaan sopivaksi.

Lisätietoja:

• Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula, puh. 0295 338 387
• https://www.suomenlinna.fi/suomenlinnanhoitokunta/suomenlinnan-hoito-ja-kayttosuunnitelma/
• https://www.suomenlinna.fi/suomenlinnanhoitokunta/suomenlinnan-hoito-ja-kayttosuunnitelma/kommentoi/
• Video, jossa tulevaisuustyöhön osallistuneet kertovat ajatuksiaan: https://www.youtube.com/watch?v=q3aWgAVv4pY
• Kuvia Suomenlinnan maailmanperintökohteesta https://www.suomenlinna.fi/media/kuvapankki/