Suomessa on onnistuttu kehittämään toimintatapa, jolla asunnottomuutta on pystytty pitkäjänteisesti vähentämään. Miten kaikki tapahtui? 

Tervetuloa Yömajasta omaan asuntoon -kirjan julkistamiseen to 27.9 kello 12.00 Y-Säätiön tiloihin, Pitkänsillanranta 3 A, 8. krs (ilmoittautumiset: johanna.lassy@ysaatio.fi). Tilaisuuden avaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen. Kirjan sisällöstä ja kokoamisesta kertovat teoksen toimittaja Peter Fredriksson ja Kide-säätiön hallituksen puheenjohtaja Paavo Voutilainen. Y-Säätiö on yleishyödyllinen asunnottomuustoimija, joka on ollut mukana synnyttämässä kirjaa.

Asunnottomuus on äärimmäinen syrjäytymisen muoto. Yömajasta omaan asuntoon kertoo ongelman selättämisestä: suomalaisen asunto ensin -mallin synnystä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Kirja kuvaa, miten järjestelmän muutos tapahtui ja uudet ratkaisut syntyivät. Valtiovallan, keskeisten kaupunkien ja kolmannen sektorin vahva sitoutuminen on ollut ratkaisevaa uuden toimintamallin läpimurrossa ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä.

Samalla monilla yksilöillä on ollut merkittävä vaikutus asunnottomien parissa tehtävässä työssä, yhteisönsä rakentamisessa, palvelujen kehittämisessä ja asunnottomuuteen liittyvän politiikan luomisessa – mukana ovat mm. Arvid von Martens ja Kovaosaisten ystävät, Arvo Parkkila ja Suoja-Pirtti, Ilkka Taipale ja Marraskuun liike, Heikki S. Von Hertzen, Paula Kokkonen ja Helsingin kaupunki, Hannu Puttonen ja Y-Säätiö, Juhani Roiha ja Vailla vakinaista asuntoa ry, Ulla Saarenheimo ja Asuntohallitus sekä Paavo Voutilainen ja Helsingin Diakonissalaitos.

Peter Fredriksson (toim.): 
Yömajasta omaan asuntoon – Suomalaisen asunnottomuuspolitiikan murros
ISBN: 978-952-264-892-1, 230 sivua

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja: Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, puh. 050 4362170

Lappeenrannan kaupunginorkesterin yhtyeet esittävät to 20.9.2018 klo 19 Lappeenranta-salissa aikajanallisen musiikkimatkan teemalla Muistoja Firenzestä. Sellotaiteilija Tuomas Lehto on mukana matkassa niin solistina kuin kamarimuusikkona. Konsertissa kuullaan unkarilaisen Györgyi Ligetin Ramifications jousille vuodelta 1968, Aarre Merikannon Konzerstück sellolle ja kamariyhtyeelle vuodelta 1926 ja Pjotr Tshaikovskin hehkuvan romanttinen jousiorkesteriteos Muistoja Firenzestä.

Tuomas Lehto esiintyy aktiivisesti solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa ja häntä voi myös kuulla monilla festivaaleilla. Lehto on Radion Sinfoniaorkesterin 1. soolosellisti, Uusi Helsinki-kvartetin sellisti ja Total Cello Ensemblen jäsen sekä KuruFest-festivaalin taiteellinen johtaja.

Tuomas Lehto aloitti sellonsoiton opinnot kolmevuotiaana opettajanaan Anja Maja. Vuonna 2000 opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa ensin Hannu Kiiskin ja myöhemmin Marko Ylösen ja Jan-Erik Gustafssonin johdolla. Vuonna 2007-2008 hän opiskeli Tukholmassa Torleif Thedéenin luokalla. Lehto on tehnyt radionauhoituksia Suomen Yleisradiolle ja levyttänyt ahkerasti solistina ja erilaisten yhtyeiden jäsenenä. Hän on myös kantaesittänyt useita teoksia, mm. Ville Matvejeffin sellokonserton Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa. Kilpailumenestystä on Turun sellokilpailusta vuodelta 2006.

Vuonna 1956 Györgyi Ligeti pakeni Unkarin kansannousun pyörteistä Kölniin Karlheinz Stockhausenin studion suojiin, jonne saavuttuaan hän nukkui kolme päivää yhteen menoon. Vähitellen Kölnin alueelta nousi säveltäjä, jonka musiikki herätti kaikki erilaisuudessaan: enää rytmillä ei ollut keskeinen olemuksensa vaan muodolla ja tilakäsittelyllä luotiin sointivärejä, jotka saivat kuulijat sanattomiksi. Tämän kauden teoksia on myös hyönteisinvaasiomainen Ramifications, Haarautumia.AarreMerikannon 1920-luvun modernistisen kauden teoksista Konserttikappale sellolle ja kamariorkesterille syntyi Sveitsiin asettuneen suomalaisen sellistin Lennart von Zweigbergin aloitteesta. Hän kantaesitti teoksen Zürichissä lokakuussa 1926 ja esitti sitä myöhemmin myös Yhdysvalloissa. Pjotr Tshaikovskin Firenzen muistojaop. 70 on suuri ja intohimoinen serenadi. Italialaisiin tunnelmiin sekoittuu venäläisiä sävyjä, sillä Tshaikovski kävi Italiassa jo 1874 ja tämä teos syntyi vuoden 1890 vierailun jälkeen.

 Milko Vesalainen, intendentti, 040 5478706

Amélie Turun Kaupunginteatteriin syksyllä 2019

Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämö muuttuu Amélie-musikaalin myötä rakkaudenkipinöitä sinkoilevaksi Pariisiksi syksyllä 2019. Teatteri avaa välittömästi alkavan avoimen haun musikaalin päärooliin.

Vuonna 2001 ilmestynyt ranskalainen romanttinen komedia hurmasi oitis yleisön eri puolilla maailmaa. Se voitti palkintoja ja valittiin sadan parhaan elokuvan joukkoon BBC:n asiantuntijakyselyssä vuonna 2016. Kyseinen musikaaliversio Améliesta nähtiin Berkeley Repertory Theatressa vuonna 2015 ja Broadwaylla keväällä 2017. Vuoden kuluttua hyväntuulinen ja hersyvä musikaali jatkaa Turun Kaupunginteatterin näyttävien musikaalien sarjaa. Musikaalin ohjauksesta ja koreografioista vastaa Reija Wäre ja kapellimestarina toimii Jussi Vahvaselkä. Lipunmyynti musikaaliin avataan maaliskuussa 2019.

Kenestä Amélie?

Turun Kaupunginteatteri hakee pääosan esittäjäksi rooli-iältään 20–30-vuotiasta säkenöivää, suomea puhuvaa, laulavaa naisnäyttelijää. Avoin haku alkaa heti. Hae Amélien roolia 19.9. klo 16 mennessä:

https://www.lyyti.in/Haku_Ameliemusikaalin_paarooliin_2782

Osa hakijoista kutsutaan Turun Kaupunginteatterissa sunnuntaina 30.9. järjestettävään koe-esiintymistilaisuuteen. Koe-esiintymisessä lauletaan ja tanssitaan, mukaan kutsutuille lähetetään laulumateriaali etukäteen. Esityksen harjoitukset alkavat toukokuussa 2019 ja ensi-ilta on 13.9.2019.

Onko tämä sinun unelmaroolisi? Tai kenet haluaisit nähdä Améliena? Hae roolia tai vinkkaa siitä eteenpäin!

Lisätiedot:

Ohjaaja Reija Wäre
warehousecollectivery@gmail.com

Vauvaperheille jaetaan kirjalahja neuvolatarkastuksessa

− Kulttuurirahasto tukee varhaislukemista yli miljoonalla eurolla

Suomen Kulttuurirahasto käynnistää ensimmäistä kertaa Suomessa valtakunnallisen ja koko ikäluokan tavoittavan Lukulahja lapselle -ohjelman. Ohjelman toteutuksesta vastaa Lukukeskus.

Kaikille vuosina 2019−2021 syntyville vauvoille jaetaan kirjalahja osana neuvolatarkastusta. Lukulahja lapselle -ohjelman tavoitteena on lisätä ääneen lukemista pienten lasten perheissä ja innostaa perheitä säännöllisiin yhteisiin lukuhetkiin vauvaiästä lähtien.

− Lukulahja lapselle -ohjelma täydentää laadukasta suomalaista neuvolatyötä. Se antaa neuvolan henkilökunnalle mahdollisuuden muistuttaa perheitä yhteisten lukuhetkien tärkeydestä. Olen erittäin iloinen tästä Kulttuurirahaston panostuksesta lapsiperheille ja uskon sen vaikuttavan myönteisesti suomalaislasten lukutottumuksiin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa.

Säännöllisellä ääneen lukemisella voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. Yhteiset lukuhetket tukevat lapsen kielellisiä taitoja ja vahvistavat vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Lukemalla voi vahvistaa lapsen mielikuvitusta, tunnetaitoja ja tukea oppimista ja tulevaa koulunkäyntiä. Varhaislapsuuden lukukokemukset vaikuttavat ratkaisevasti myös myöhempiin lukutottumuksiin.

− Iltasatu illalla, kannustaa Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka. − Mitä aiemmin lapset saadaan kirjojen äärelle, sitä todennäköisemmin he innostuvat lukemisesta myös myöhemmin. Kulttuurirahasto toimii koko Suomessa, ja on hienoa, että Lukukeskuksen ja neuvoloiden kautta voimme tavoittaa kaikki uudet vauvaperheet.

Eri tutkimusten perusteella on nähtävissä, että lukeminen kodeissa on viime vuosina vähentynyt huomattavasti. Asian tärkeys on huomattu myös muissa Euroopan maissa, ja yli 20 maassa onkin jo vuosikausia toiminut vauvaperheiden kirjalahjaohjelmat.  

− Nyt käynnistettävä ohjelma on merkittävä lisä suomalaiseen lukutaitotyöhön. Eurooppalaiset toimijat ovat pitkäaikaisen toimintansa ansiosta voineet seurata kirjalahjaohjelmien vaikutuksia ja tulokset näyttävät hyvin selviltä: varsinkin vähän lukevissa perheissä lapselle lukemisen into kasvaa huomattavasti kirjalahjan ansiosta, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo.

Lukulahja lapselle -ohjelma on jatkoa Lukukeskuksen jo aiemmin käynnistämälle neuvolayhteistyölle. Valtion ja säätiöiden rahoittamassa Lue lapselle -hankkeessa perheille on jaettu tietoa lukemisesta osana neuvolatarkastusta. Hankkeen pilotoinnin mahdollisti eduskunnan tuki.

Kulttuurirahaston rahoittamassa Lukulahja lapselle -ohjelmassa vauvaperheille jaetaan neuvolatarkastuksessa kirjakassi, joka sisältää kaksi kirjaa: pahvikirjan vauvoille ja satukirjan leikki-ikäiselle. Lukulahjaa varten kustannetaan uudet lasten kirjat. Kirjojen lisäksi perheille jaetaan myös Lue lapselle -lukumitta, lorukortit sekä kutsukortti kirjastoon.

Lukulahja lapselle -ohjelma käynnistyy alkuvuonna 2019. Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten lukemisen edistämiseksi.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Emmi Jäkkö, viestintä- ja hankepäällikkö
Lukukeskus
puh. 050 563 8998
emmi.jakko@lukukeskus.fi

Juhana Lassila, asiamies, apurahat ja kulttuuri
Suomen Kulttuurirahasto
puh. 040 517 8500
juhana.lassila@skr.fi

Pohjoismaiseen lyhyt- ja dokumenttielokuvaan keskittyvä Nordisk Panorama järjestetään 20.–25.9.2018 Ruotsin Malmössä. Festivaalin palkinnot jaetaan tiistai-iltana 25.9. järjestettävässä gaalassa.

Viime vuonna parhaan pohjoismaisen lyhytelokuvan palkinnon voitti suomalaistaiteilija Jonna Kinan Arr. for a Scene, joka on sittemmin kiertänyt kansainvälisiä festivaaleja ympäri maailman. Tänä vuonna lyhytelokuvien kilpailussa nähdään kolme elokuvaa: Mikko Myllylahden öinen perhedraama Tiikeri, Jenni Toivoniemen tuntemattoman kohtaamista käsittelevä Ovi ja Jussi Sandhun dokumentaarinen 27 ensimmäistä vuotta.

27 ensimmäistä vuotta kertoo lapsuudenkodistaan muuttavasta kehitysvammaisesta miehestä. Elokuva on maailmanensi-illassa Malmössä. ”Kamera kävi tämän dokumentin merkeissä ensimmäistä kertaa vuonna 2012, joten on jännittävää – ja huojentavaa! – päästä vihdoin näyttämään se yleisölle. Sarjojen kattaus on erittäin kova, työryhmämme saa olla ylpeä”, iloitsee elokuvan ohjannut ja käsikirjoittanut Jussi Sandhu.

Pitkien dokumenttielokuvien kilpailussa nähtävät suomalaiselokuvat ovat kolunneet jo festivaaleja. Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin Tokasikajuttu on nähty Kööpenhaminan CPH:DOX-festivaalilla sekä Sheffield Doc/Festissä. Avani Rain ohjaama suomalais-intialainen Raghu Rai – An Unframed Portrait avasi viime vuonna IDFA-festivaalilla ja se esitettiin myös alkuvuodesta Helsingin DocPointissa.

Inka Achtén Miehen malli oli ensi-illassa kesällä Sheffield Doc/Festissä. ”Nordisk Panorama on festari jota pidetään maailmalla suuressa arvossa, joten toivon, että saamme näytösten kautta elokuvalle lisää näkyvyyttä”, Achté toteaa. ”Olen elokuvaa tehdessäni toivonut, että vaikka se tapahtuu maapallon toisella puolella, se koskettaisi myös Pohjoismaista katsojaa, ja saisi meidät tarkastelemaan omia sukupuoleen liittyviä ennakkoasenteitamme. Ennen kaikkea toivon, että se lisäisi meidän kaikkien yhteistä keskustelua siitä, millaista on olla mies tai nainen, ja että keskustelu ulottuisi yli sukupolvi- ja kulttuurirajojen.”

Nordisk Panoraman muissa sarjoissa nähdään Aino Sunin ja Jenni Tulen nuorisokuvaus #ThisIsMe, Jani Kautan ASMR-ilmiötä kuvaava dokumentti Tingles ja Minna Suoniemen kierrätystä käsittelevä Practical Ecology.

Tulevia hankkeita esittelyssä Forumissa

Ammattilaisille suunnatussa Nordisk Panoraman Forumissa tuotantoyhtiöt pitchaavat rahoittajille ja levittäjille kehittelyssä olevia hankkeitaan.

BonsaiFilms esittelee Still Into You -hanketta, jota ohjaa Anu Kuivalainen. Yellow Film & TV tuo tapahtumaan John Websterin hankkeen Happy Worker – Or How Bullshit Took Over the Workplace. Elokuvasäätiö on saanut tarjota pitchattavaksi myös oman villin korttinsa, joka tänä vuonna on LPMA Productionsin Lasikatto – The Invisible Made Visible, ohjaajana Mari Soppela.

Tarkkailija-statuksella ovat mukana Tuffi Films hankkeellaan Kapukoulu (ohj. Anna-Karin Grönroos), SAHADOK hankkeella SuperB (ohj. Mia Halme) ja Kinocompany hankkeella Fragments of Humanity (ohj. Elli Rintala).

Nordisk Panoraman yleisöltä suljetuissa market-näytöksissä esitetään tänä vuonna neljä lyhytelokuvaa – Reetta Aallon Sintti, Kirsikka Saaren Super Comfort, Jenni Tulin Venetsia sekä Jouko Aaltosen ja Seppo Rustaniuksen Sodan silmät 1918 – sekä yksi pitkä dokumenttielokuva, Aino Sunin ohjaus Ei koskaan enää.

Lisätietoja:

Otto Suuronen, kulttuuriviennin suunnittelija (lyhytelokuvat)
otto.suuronen@ses.fi, puh. 09-6220 3019

Suvi Paavola, kulttuuriviennin suunnittelija (dokumenttielokuvat)
suvi.paavola@ses.fi, puh. 09-6220 3021

LIITE | BILAGA:
Ivo Varbanov CREDIT David Harrison

Perjantaina 21.9. klo 19 Konserttitalossa kuullaan vaikuttava konserttikokonaisuus. Konsertin aloittaa Antonín Dvořákin sinfoninen runo Villikyyhky. Solistinumerona kuullaan pianisti Ivo Varbanovin tulkinta Dimitar Nenovin pianokosertosta. Illan kruunaa Béla Bartókin suosittu Konsertto orkesterille. Konsertin johtaa ylikapellimestari Leif Segerstam.

Antonín Dvořákin Villikyyhky perustuu Karel Jaromír Erbenin balladikokoelmaan. Tarinassa kyyhkyn taukoamaton kujerrus soimaa miehensä myrkyttäneen naisen omaatuntoa. Teoksessa on sekä sadunomaisia että synkän balladimaisia tunnelmia. Bulgarialainen pianisti Ivo Varbanov tulkitsee maanmiehensä Dimitar Nenovin pianokonserton. Konsertto on harvemmin kuultua herkkua, ja Varbanov on myös levyttänyt teoksen. Väliajan jälkeen konsertti päättyy Béla Bartókin tunnettuihin ja suosittuihin säveliin. Konsertto orkesterille on yksi orkesterimusiikin rakastetuimmista ja 1900-luvun voimakkaimmista teoksista.

Leif Segerstam on yksi Skandinavian monipuolisimmista säveltaiteilijoista – kapellimestari, säveltäjä, viulisti ja pianisti. Maailmankuulu Leif Segerstam on toiminut kapellimestarina ja ylikapellimestarina lukuisissa tunnetuissa oopperataloissa ja sinfoniaorkestereissa, kuten Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa, Berliinin Deutsche Operissa ja Wienin Valtionoopperassa sekä Itävallan ja Tanskan radio-orkestereissa. Johtajavierailuja hän on tehnyt mm. Metropolitaniin, Covent Gardeniin ja La Scalaan. Segerstamin mittava sävellystuotanto sisältää muun muassa yli 310 sinfoniaa. Hänen vaikuttava ja näyttävä uransa on palkittu lukuisin tunnustuksin. Vuonna 2014 tasavallan presidentti myönsi Segerstamille professorin arvonimen.

Pianisti Ivo Varbanov on bulgarialaisen musiikin ja kulttuurin kansainvälinen johtohahmo. Hän on saanut Ivan Vazov -palkinnon bulgarialaisen kulttuurin esille tuomisesta ulkomailla, ja vuonna 2011 hänelle myönnettiin Bulgarian ulkoministeriön Silver Lion -palkinto. Varbanov on konsertoinut, antanut resitaaleja ja esittänyt kamarimusiikkia laajalti ympäri Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa. Hän on levyttänyt Dimitar Nenovin pianokonserton sekä balladin pianolle ja orkesterille nro 2 Royal Scottish National Orchestran ja kapellimestari Emil Tabakovin kanssa Hyperion Records -levymerkille.

Villikyyhky Turun konserttitalossa pe 21.9.2018 klo 19.00. Leif Segerstam, kapellimestari, Ivo Varbanov, piano, Turun filharmoninen orkesteri. Dvořák – Nenov – Bartók. Liput 25,50/20,50/9,50 €.

**

På fredag den 21.9 kl. 19 hör vi en anslående konserthelhet i Konserhuset. Konserten börjar med Antonín Dvořáks symfoniska dikt Skogsduvan. Pianist Ivo Varbanov tolkar Dimitar Nenovs pianokonsert. Kvällen kulminerar med Béla Bartóks populära Konsert för orkester. Chefsdirigent Leif Segerstam dirigerar konserten.

Antonín Dvořáks Skogsduvan bygger på en balladsamling av Karel Jaromír Erben. I berättelsen gnager en duvas oavbrutna kutter på samvetet hos en kvinna som har förgiftat sin man. Verket innehåller såväl sagolika som dystert balladmässiga drag. Bulgariske pianisten Ivo Varbanov tolkar hans landsmans Dimitar Nenovs pianokonserten. Konserten är en sällan framförd delikatess, och Varbanov har också spelat in verket på skiva. Konserten slutar efter pausen med Béla Bartóks kända och populära toner. Konserten är en av orkestermusiks mest älskade och 1900-talets mest starkaste verk.

Leif Segerstam är en av Skandinaviens mest mångsidiga tonkonstnärer – dirigent, kompositör, violinist och pianist. Den världsberömde Leif Segerstam har arbetat som dirigent och chefdirigent vid en mängd kända operahus och symfoniorkestrar, som Kungliga Operan i Stockholm, Deutsche Oper i Berlin och Statsoperan i Wien samt radio-orkestrarna i Österrike och Danmark. Han har gästdirigerat vid bl.a. Metropolitan, Covent Garden och La Scala. Till Segerstams omfattande kompositionsproduktion hör bl.a. över 310 symfonier. Hans imponerande karriär har gett honom flera priser. År 2014 tilldelades Segerstam titeln professor av republikens president.

Pianist Ivo Varbanov är en internationell ledande gestalt inom den bulgariska musiken och kulturen. Han har fått Ivan Vazov-priset för att han fört fram bulgarisk kultur utomlands, och år 2011 fick han det bulgariska utrikesministeriets Silver Lion-pris. Varbanov har gett konserter och recitaler samt framfört kammarmusik på många håll i Europa samt i USA. Han har spelat in Dimitar Nenovs pianokonsert samt ballad för piano och orkester nr 2 tillsammans med Royal Schottish National Orchestra och dirigenten Emil Tabakov för skivbolaget Hyperion Records.

Den vilda duvan i Åbo konserthus fr 21.9.2018 kl. 19.00. Leif Segerstam, dirigent, Ivo Varbanov, piano, Åbo filharmoniska orkester. Dvořák – Nenov – Bartók. Biljetter 25,50/20,50/9,50 €.

**

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt | Mera information och intervjuförfrågningar

Paula Kahtola
tiedottaja-markkinoija vt | informatör-marknadsförare tf
+358 (0) 44 907 2091
paula.kahtola@turku.fi

Turun filharmoninen orkesteri | Åbo filharmoniska orkester
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala / Åbo stads fritidssektor
Sibeliuksenkatu 2, FI-20100 Turku

facebook.com/turkuphilharmonic
@turku_philharmo
instagram.com/turkuphilharmonic
www.tfo.fi

Lappeenrannan nuorisotoimi järjestää SÄPINÄÄ!-syystapahtuman lapsiperheille Monarin nuorisotilassa lauantaina 22.9. klo 10–14. Maksuttomaan tapahtumaan voi osallistua vapaasti ilman ilmoittautumista. 

Syystapahtumassa esiintyvät taikuri Eetu Lampi ja musiikkiohjelmia tuottava Potkuhousut sekä Hauska Karuselli. Imatralta kotoisin oleva 23-vuotias Lampi esiintyy klo 11 ja klo 13.30. Viihdyttävä ja itsevarma Lampi toimii Sirkus Soihdun tirehtöörinä ja hän on tuttu myös tv-ohjelmasta Todellisuuden rajamailla. 

Potkuhousujen esitys klo 12.30 pitää sisällään trubaduurin laulua ja soittoa. Lisäksi hän leikittää ja laulattaa lapsia omilla ja lainatuilla lastenlauluilla. Hauska Karuselli puolestaan järjestää tapahtumassa muun muassa tanssi- ja lauluesityksiä, flashmobin ja kasvomaalausta, nukke-näyttelyn, askartelua, savitöitä, lego-pajan ja ongintaa. 

Syystapahtuman ohjelmaan kuuluu lisäksi salapoliisihuone ja erilaisia toiminnallisia rasteja. Mukaan kannattaa varata käteistä, sillä Monarilla on myös kioski ja lettujen paistoa NST:n B- ja C-juniorityttöjen toimesta. 

Lisätietoja: 

Nuoriso-ohjaaja Elisa Kivinen
puh. 040 4868 898, elisa.k.kivinen@lappeenranta.fi

Kari Antila & Karri Luhtala Organ Brothers -yhtye konsertoi Lahden pääkirjaston auditoriossa tiistaina 25.9. klo 18.00.

Kari Antila ja Karri Luhtala tutustuivat Belgiassa vuonna 2005, josta alkoi heidän musiikillinen yhteistyönsä. He ovat vuosien varrella esiintyneet Euroopassa eri kokoonpanoissa. Yhteistyöstä on jalostunut viimeisen vuoden aikana Kari Antila & Karri Luhtala Organ Brothers -urkutrio Tuomas Timosen kanssa. Trio on esiintynyt lukuisissa eri tapahtumissa mm. tämän vuoden Pori Jazzeilla, jossa julkaistiin myös yhtyeen uunituore levy More. Levy koostuu Antilan ja Luhtalan sävellyksistä. Heidän musiikkinsa on täysin uudenlaista originaalia jazzurku-kitaratrio soundia. Trion musiikissa voi kuulla erilaisia vaikutteita, mutta linja on yhtenäinen ja pohjautuu afroamerikkalaiseen jazzmusiikkiin.

Vuodelle 2019 on suunnitteilla Euroopan kahden viikon "Belgia-Ranska-Italia" - kiertue.

Tapahtuma on maksuton, mutta paikkoja on rajoitetusti.

Järjestäjät Lahden kaupunginkirjasto ja Lahti Big Band.

Konsertti on osa Lahden jazztori 2018 tapahtumia.

Lisätietoja konsertista antaa:

Susanna Partanen                                         

erikoiskirjastovirkailija / aikuisten tapahtumapalvelut
Lahden kaupunginkirjasto
p. 044 4164954
susanna.partanen@lahti.fi

Haastattelupyynnöt

Karri Luhtala

p. 040 7595596

karri.luhtala@gmail.com

lastu.finna.fi

Vuosi sitten alkanut maailmanlaajuinen keskustelu seksuaalisesta häirinnästä on nostanut Suomessakin esiin järkyttävän paljon epäasiallista kohtelua ja vanhentuneita toimintatapoja kaikkialla yhteiskunnassamme. Julkisen luonteensa vuoksi juuri elokuva-alaan liittyneet tapaukset ovat olleet usein esillä mediassa. Suomalaiselle elokuva-alalle on näin tarjoutunut myös erinomainen tilaisuus toimia suunnannäyttäjänä siinä, miten yhteistyöllä voidaan luoda entistä turvallisempi ja tasa-arvoisempi työympäristö, jotta meidän kaikkien olisi mukava tulla töihin.

Suomen elokuvasäätiössä olemmekin työskennelleet tiiviisti opetus- ja kulttuuriministeriön sekä muiden elokuva-alan toimijoiden kanssa viimeisen vuoden ajan korjataksemme niitä asioita, jotka ovat aiheuttaneet huolta alan toimintakulttuurissa. Yhteistyössä on kiinnitetty huomiota työsuojeluohjeistuksen lisäämiseen, koulutuksen kehittämiseen sekä valvonnan parantamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön viime viikolla julkaisema Jaana Paanetojan selvitys seksuaalisesta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta elokuva- ja teatterialalla tarjoaa meille lisää hyviä työkaluja näiden uudistusten loppuun viemiseksi siihen mennessä kun uusi elokuvalaki astuu voimaan.

Suomalaisen elokuva-alan työsuojelua on ryhdytty parantamaan mm. seuraavilla toimenpiteillä:

Ohjeistus

Elokuva-alan toimijat, säätiö mukaan lukien kokoontuivat syksyllä 2017 nopeasti yhteen luomaan alalle ohjeistuksen seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn. Ohjeistus julkaistiin vuoden 2018 alussa ja on saatavilla mm. säätiön verkkosivulla.

Elokuvasäätiö kutsui vuoden alussa elokuva-alan vaikuttajia tasavertaisuus forumiin kehittämään eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta kaikilla elokuvateollisuuden osa-alueilla tuotannosta jakeluun. Forumin toimenpidesuositukset valmistunevat vuoden vaihteessa.

Elokuvasäätiö rahoittaa myös Saara Kotkaniemen selvitystyötä ohjeistuksen luomiseksi seksi- ja alastonkohtausten kuvauksiin.

Koulutus

Keskustelu eri ammattiryhmille suunnatusta työsuojelukoulutuksesta on jo aloitettu alan ammattijärjestöjen kanssa. Suomen elokuvasäätiössä toivommekin voivamme järjestää näitä Paanetojan selvityksessäkin ehdotettuja koulutustilaisuuksia yhdessä järjestöjen sekä oppilaitosten kanssa. Koulutuksen sisällöstä voidaan myös koota työsuojelun koulutusopas sähköisesti jaettavaksi.

Elokuvasäätiössä päätettiin keväällä myös tuotantoneuvojien työohjauksen järjestämisestä. Myös säätiön koko henkilökunnalle järjestetään asiakaskohtaamisiin liittyvää koulutusta ja tukea.

Valvonta

Vuoden 2018 alussa elokuvasäätiön tuotantotukisopimuksiin lisätyn työsuojelulausekkeen lisäksi säätiö on jo aloittanut neuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten kanssa siitä missä muodossa tuotantoyhtiöitä velvoitetaan jatkossa raportoimaan alaa koskevien työlakien noudattamisesta.

Parantaakseen tuenhakijoiden oikeusturvaa, elokuvasäätiö tulee julkistamaan tukihakemusten arvioinnin peruskriteeristön uuden elokuvalain tullessa voimaan.

Toimintansa kehittämiseksi ja palvelun parantamiseksi elokuvasäätiö on syksystä 2017 lähtien kerännyt tukiasiakkailtaan palautetta asiakastyytyväisyyskyselyn muodossa aina päätöskokousten jälkeen. Nimettömänä annettava palaute on toivottavasti madaltanut kynnystä raportoida kokemistaan ongelmista. Kyselyä tullaan kehittämään vielä kattavampaan suuntaan uuden elokuvalain tullessa voimaan.

Elokuvasäätiöön perustetaan uuden lain myötä myös elokuva-alan neuvottelukunta, jossa alan toimijat voivat yhdessä kehittää toimintakulttuuriamme sekä nostaa esiin mahdollisia epäkohtia ja ongelmia.

Elokuvasäätiö tuottaa myös entistä kattavammin ja avoimemmin tilastotietoa sekä omasta että koko alan toiminnasta. Säätiö tukee myös alalta esiin nousevia tutkimustarpeita ja tuottaa omia selvityksiä alan kehityksestä, kuten tasavertaisuuden toteutumisesta.

Suomalaisella elokuva-alalla työskentelee hienoja ihmisiä, jotka tekevät työtään toisiaan kunnioittaen ja tukien. Jatkamme alamme kehittämistä ylläpitämällä avointa keskustelua ja toimimalla yhdessä.

Lasse Saarinen
Toimitusjohtaja
Suomen elokuvasäätiö

Lappeenrannan kaupunginteatterin pienen näyttämön syyskausi avataan lauantaina 22.9. ensi-iltansa saavalla näytelmällä Rakkautta. Esityksiä nähdään koko syksyn ajan aina 20.12. asti. 

Kirjailija Maria Jotunin teksteistä sovitettu näytelmä käsittelee rakkautta sen eri muodoissa. Tyyliltään se sijoittuu tragikoomisen maastoon, ja esityksen jokaisella tarinalla ja hahmolla on omat kipupisteensä ja ristiriitansa. 

Esityksessä nähdään kolme eri aikakaudelle sijoittuvaa tarinaa, joissa rakkautta tarkastellaan ohjaaja Tuomo Rämön mukaan eri näkökulmista eri henkilöiden välityksellä.  

– 2000-luvun tarina on mielestäni tunnistettava kuvaus nykyajan parisuhteiden päättymisestä. Suhteet päättyvät ikään kuin yhtäkkiä, kun tajuaa, että jotain puuttuu, vaikka muuten onkin kivaa. 1910-luvun tarina käsittelee parisuhdetta puolestaan vallankäytön ja järkiavioliittoon liittyvien asioiden kautta.

– 1960-luvun osuuden keskiössä on taas yksinhuoltajaisän ja tämän tyttären välinen perhesuhde. Jotunin teksteissä on mukana ajatus siitä, että vanhemmat epäonnistuvat vanhempina, mutta lapset eivät lapsina. 

Eri aikakausia pyritään kuvaamaan jossain määrin niille ominaisten tunnelmien mukaisesti. Kaikki tapahtuu samassa talossa, jossa eri ajat ovat samaan aikaan läsnä. Rämö kertoo, että aikakaudet heijastelevat myös kerronnan tapoihin. 

– 1910-luvun tarina on suoraviivaisin pitäen sisällään käänteitä ja isoa draama. 60-luku on puolestaan muodoltaan vapaampi ja irtonaisempi, jollain tapaa vellova. 2000-luvun tarinassa ongelma ei poistu, vaan jokainen kohtaus käsittelee eri kantilta samaa asiaa korkkiruuvin omaisesti syventyen. 

Vilma Putron ja Jussi Johnssonin kanssa lavalla nähtävä Sanna Kemppainen sanoo aikakausijaottelun poikkeavan perinteisiin näytelmiin verrattaessa myös näyttelijäntyön näkökulmasta. 

– Yleensä näyttelijällä on yksi rooli, joka kantaa yhden kaaren alusta loppuun. Toki samassa esityksessä voi välillä näytellä useita hahmoja. Nyt on kuitenkin selkeästi kolme eri tarinalinjaa ja itselläni kolme erilaista roolihahmoa, joihin syvennyn perusteellisesti. 

Vaikka Rakkautta liikkuu eri aikakausien välillä, sen käsittelemät teemat näyttäytyvät ajankohtaisina. Rämö painottaa, ettei esitys saarnaa tai kritisoi. 

– Kolmea aikaa rinnastaessa haluamme esitellä ihmisen samankaltaisuutta ja ihmiskuvan muutosta. Toivon, että esitys haastaa yleisöä kudelmamaisella liikkuvuudellaan ja koukuttaa tunnistettavilla, samaistuttavilla kohtaloillaan. Ihmiset voivat tunnistaa lavalta arkisia asioita, kuten lapsenhoitoon liittyviä haasteita. 

– Kieli ja estetiikka ovat myös vahvasti tässä ajassa ja päivässä eri aikakausista riippumatta, Kemppainen komppaa. 

Rämö on sovittanut näytöksen Jotunin teksteistä osittain yhdessä muun työryhmän kanssa. Mukana on myös ohjaajan omia ajatuksia rakkaudesta. 

– Kirjailija Jotuni on tavallaan ollut yksi työryhmän jäsenistä. Jokainen asetelma on hänen luomastaan maailmasta lähtöisin. Jos olet lukenut Jotunia, tunnistat varmasti mistä mikäkin on. Jos et ole lukenut, niin ei haittaa lainkaan. Esitys on matalan kynnyksen teatteria ja sopii tietyllä tapaa kaikille. 

Kemppainen näkee lähdetekstit työkaluina, joiden avulla rakkauden eri teemoja esitellään. 

– Esitys on paljon muutakin kuin Jotunin tekstiä. Teemoja ja aiheita tuodaan sellaiseen valoon ja sellaisten näkökulmien kautta, että koen asiat varsinkin minun ikäiselle ihmiselle samaistuttavina. 

Rämö kehuu näytelmän visuaalisuutta, joka yhtenäisenä kokonaisuutena on lavastuksesta, puvustuksesta, valoista ja videoista vastaavan Mika Haarasen käsialaa. 

– Olin alkuun ajatellut paljon rosoisempaa kuvaa, mutta työryhmän kanssa yhteisen työskentelyn myötä visuaalinen puoli on kääntynyt koko ajan kauniimpaan ja hauraampaan suuntaan. Näytelmässä on esimerkiksi sellainen valosuunnittelu, jonka varmasti huomaa. 

– Teatteri on ryhmätyötä, jossa keskeistä on saada ihmiset saman maailman äärelle, jotta tekisimme aidosti samaa esitystä. Olemme suunnitelleet ja hiomme esitystä vieläkin tiiviisti yhdessä näyttelijöiden ja työryhmän kanssa. 

Lappeenrantalaisyleisölle klassikkotulkinnoistaan Rikos ja rangaistus ja Oikeusjuttu sekä komediasta Jonni tuttu ohjaaja Tuomo Rämö toivoo, että Rakkautta tarjoaa yleisölle tietynlaisen keskustelunavauksen omaan arkeen. 

– Pidän itse esimerkiksi laadukkaista tv-sarjoista. Jakson katsottuasi toivot sen herättäneen yhteistä pohdittavaa ja keskustelunaiheita. Olisi hienoa, jos esityksemme toimisi tuolla tavoin ihmisiä lähentäen ja tarjoaisi jokaiselle omaan arkeen rinnastettavia ja verrattavia kokemuksia, joista voi yhdessä keskustella. 

Kuva: Sanna Kemppainen ja Vilma Putro. Kuvaaja: Mika Haaranen. 

Tietoa näytelmästä: 

Maria Jotuni

Rakkautta

Ensi-ilta pienellä näyttämöllä la 22.9. klo 18.30

Näytökset jatkuvat aina 20.12. asti. 

Työryhmä: 

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tuomo Rämö
Skenografia: Mika Haaranen
Äänisuunnittelu: Olli-Pekka Pyysing
Kampaukset ja maskeeraus: Pinja Ruokolainen
Lavasteiden rakennus: Seppo Ihalainen, Vesa Hulkkonen, Jukka Malaska, Tommi Salonen, Juha Turkkelin
Pukujen valmistus: Päivi Hanttu-Lindström, Anu Hovi, Päivi Saarimäki
Tarpeisto: Sirpa Tervo, Riikka Pulkkinen
Kuiskaaja-tarpeistonhoitaja: Riikka Pulkkinen
Järjestäjä: Jani Kassinen
Pukija – pukuhuolto: Eva Eronen. 

Rooleissa: Vilma Putro, Sanna Kemppainen, Jussi Johnsson. 

Lehdistökuvat: Kuvaaja Mika Haaranen. Kuvat ladattavissa: http://kuvapankki.ekarjala.fi/main.php?g2_itemId=27609

Lisätietoja: 

Teatterinjohtaja Timo Sokura, puh. 040 670 0508, timo.sokura(at)lappeenranta.fi 

Esitysaikataulu ja liput: https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Rakkautta

Business Finland on teettänyt väliarvioinnin vuoden 2017 alussa lanseeratusta audiovisuaalisen alan tuotantokannustimesta. Väliarvioinnin tavoitteena oli selvittää AV-tuotantokannustimen vaikuttavuushyötyjä Suomelle, työllisyysvaikutuksia, alueellisia vaikutuksia sekä muita vaikutuksia ja laatia kehittämissuosituksia tulevaisuutta varten.

Arviointi perustuu lähinnä laadulliseen arviointiin vuoden 2017 rahoituspäätöksistä. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 9,5 miljoonaa euroa 26 tuotantoyhtiöille. Pääosin ulkomaisella rahoituksella toteutettavia tuotantoja oli neljä; päätuottajien kotimaat olivat Japani, Kiina, Ranska ja Ruotsi. Suoraan ulkomaisille päätuotantoyhtiöille tehtyjä rahoituspäätöksiä oli kaksi, muut 22 päätöstä olivat joko kotimaiselle pää- tai vähemmistötuottajalle.

Mikä AV-tuotantokannustin on

Business Finlandin AV-tuotantokannustimen vuosibudjetti on 10 miljoonaa euroa. AV-tuotantokannustin on 25 % maksuhyvitys Suomessa toteutuneista tuotantoon liittyvistä kustannuksista. Sitä voivat hakea kotimaiset ja ulkomaiset tuotantoyhtiöt pitkään elokuvaan, dokumenttielokuvaan, käsikirjoitettuun sarjamuotoiseen fiktioon ja animaatiotuotantoon, joka täyttää valtioneuvoston asetuksen kulttuurituotteesta (Vna 1547/2016).

Kullekin tuotantotyypille on vähimmäisvaatimukset kokonaistuotantobudjetin ja Suomessa syntyvien kustannusten projektinaikaisilta kuluilta. Muita vähimmäisvaatimuksia olivat kansainvälinen levityssopimus ja tuotannon kokonaisrahoituksen toteutuminen. Ulkomaisilta hakijoilta edellytettiin joko yhteistyösopimusta suomalaisen osatuottajan tai tuotantokoordinaattoriyrityksen kanssa.

Tavoitteena alan kasvu ja kehittyminen

AV-tuotantokannustimen tavoitteina on audiovisuaalisen alan liiketoiminnan kasvu ja kansainvälistyminen sekä osaamisen kehittyminen. AV-tuotantokannustimella pyritään edistämään ulkomaisten ja kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen sijoittumista Suomeen ja sitä kautta vahvistamaan audiovisuaalista toimialaa sekä muuta elinkeinotoimintaa alueilla, joilla tuotantoja toteutetaan.

Suomalaisyritykset mukaan kansainvälisiin tuotantoihin

Tutkimuksen mukaan kansainväliset markkinat ovat olleet AV-alan pullonkaula. Markkinoille pääsyn esteinä ovat olleet muun muassa resurssien, verkostojen ja strategisen liiketoimintaosaamisen puute. Tämän hetkistä tilannetta pidetään kuitenkin myönteisenä. Positiivinen käänne on tapahtunut osittain kansainvälisen kysynnän lisääntymisenä digitaalisten jakelukanavien kehittymisen ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä.

AV-tuotantokannustin on kasvattanut erityisesti sarjamuotoisen käsikirjoitetun fiktion (tv-sarjat) resursseja. AV-tuotantokannustimella on ratkaiseva merkitys sille, että suomalainen yritys pääsee mukaan kansainvälisiin tuotantoihin. AV-tuotantokannustin on houkutellut kansainvälisiä levitysyhtiöitä investoimaan suomalaisiin tuotantoihin ja lisännyt kotimaisen yksityisen rahoitussektorin kiinnostusta tuotantojen rahoittamiseen.

AV-tuotantokannustimen suurin hyöty on ollut työllistävä vaikutus. Alalle on tullut jopa työvoimapulaa. AV-tuotantokannustimen avulla on saatu nostettua tuotantobudjetteja. Kuvauspäivien määrä, tekniset valmiudet ja jälkituotantopäivät ovat lisääntyneet. Tämä parantaa oleellisesti tuotantojen laatua vastaamaan kansainvälistä tasoa. Suomalaiset tuotantoyhtiöt ovat voineet kasvattaa IP-oikeuksiaan AV-tuotantokannustimen ansiosta. Esimerkiksi esitysoikeuksien määrän lisääntyminen näkyy tuotantoyhtiön myyntituloissa tulevina vuosina.

Budjetin pienuus on haaste

Tällä hetkellä keskeisenä haasteena on AV-tuotantokannustimen vuosittaisen budjetin pienuus (10 miljoonaa euroa). Suomen kannustinjärjestelmän budjetti on pieni esimerkiksi verrattuna Islantiin, jossa ei ole ylärajaa tai Kreikkaan, jossa summa on 75 miljoonaa euroa. Suomen budjetti on pääosin allokoitu vuoden puolivälissä. Kansainvälisten esimerkkien ja AV-tuotantokannustimeen kohdentuvan kysynnän perusteella kannustimen määrä voisi olla nykyiseen verrattuna esimerkiksi kaksinkertainen. Budjetin pienuus aiheuttaa epävarmuutta erityisesti suurten kansainvälisten tuotantojen houkuttelussa Suomeen.

AV-tuotantokannustimen markkinointia on uudistettava yhteistyössä Visit Finlandin, Invest in Finlandin ja Team Finlandin kanssa. Kansainvälisiä suhteita ja verkostoja tulee rakentaa pitkäjänteisesti yhdessä av-alan toimijoiden kanssa.

Yhteenveto

AV-tuotantokannustimen kansantaloudellista merkitystä voidaan tarkemmin arvioida vasta ensimmäisen ohjelmakauden 2017-2019 jälkeen, mutta jo väliarvioinnin perusteella on ilmeistä, että kannustinjärjestelmän vaikutukset, myös alueelliset ja välilliset vaikutukset ovat merkittäviä. Tuotannot ovat työllistäneet huomattavasti myös muita aloja kuten esimerkiksi majoitus-, ravitsemis- ja logistiikka-aloja niillä alueilla, joissa on tehty tuotantoja. Matkailuvaikutuksia odotetaan syntyvän erityisesti kansainvälisten tuotantojen myötä. AV-tuotantokannustin on investointi, joka tuottaa verotuloja esimerkiksi työllistävän vaikutuksen, aineettomien oikeuksien hyödyntämisen ja tulevien positiivisten matkailuvaikutusten kautta.

Lisätietoja

Merja Salonen
tuotepäällikkö, Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin
merja.salonen@businessfinland.fi 

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta järjestää avoimia teoriatunteja kaikille musiikista kiinnostuneille.

Kanttori Sonja Saarikko on koonnut Kirkkomusiikkiopisto-nimisen kokonaisuuden, jossa tutustutaan luennoilla länsimaisen taidemusiikin historiaan ja merkitykseen. Luentoiltojen lisäksi on mahdollisuus tutustua musiikin teoriaan, eli oikeastaan kehittää nuotinlukutaitoa. Teoriatunnit pidetään sunnuntaisin 23.9., 14.10., 28.10. ja 25.11. kello 15-17 Poltinahon seurakuntatalon musiikkisalissa. Opettajana on Sonja Saarikko.

-          Tämä opiskelu ei vaadi mitään pohjatietoja vaan on kaikille avointa ja toki erityisen hyödyllistä esimerkiksi kuorolaisille, Saarikko rohkaisee kaikkia halukkaita mukaan.

Saarikko myöntää, että lapsena ja nuorena teoriaopinnot tuntuivat hänestä usein aika kuivilta.

-          Myöhemmin kuorotyössä ja soitto-oppilaiden kanssa olen saanut mahdollisuuden pohtia, miten nuottikuva muuttuisi helpommin hahmotettavaksi ja mitkä ovat keskeisimpiä apukeinoja tämän arvoituksen ratkaisemisessa. Tässä pohdinnassa olen itse kokenut paljon löytämisen riemua ja sitähän tietysti on mukava jakaa.

Ensimmäisellä Kirkkomusiikkiopisto-luennolla Hannu Vapaavuori pohti musiikin syntyä, ja syksyn aikana kuullaan vielä lokakuussa Risto Nordellin luento renessanssin ja marraskuussa Timo Kiiskisen luento barokin aikakaudesta.

Lisätietoja: Sonja Saarikko, p. 040 804 9323

Valokuvataiteilijoiden liitto ja Suomen valokuvataiteen museo jakavat tänä vuonna toista kertaa Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon. Ansiokkaan valokuvataidekirjan tekijälle myönnettävän, vuosittaisen palkinnon suuruus on 10 000 euroa.  

Korkeatasoisia ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli määräaikaan mennessä kaiken kaikkiaan 15 kappaletta, joiden joukosta valintalautakunta nimesi 5 finalistia:

• Kristoffer Albrecht: Domestica (Maahenki, 2018)

• Johanna Bruun  & Ida Enegren: OPEN On Thai Massage Windows in Finland (2018)

• Appu Jasu: The Poetics of a Line (Kerber Verlag, 2018)

• Ville Kumpulainen: Out of Sight (Hatje Cantz Verlag, 2017)

• Filippo Zambon: The Komi Diary (Lecturis, 2018)

Valintalautakunta kommentoi tehtäväänsä:

”Valokuvataidekirja kaihtaa määritelmiä, valmiita formaatteja tai konventioita. Rikkaan kirjavalikoiman äärellä valintalautakunta keskusteli valokuvataidekirjan lajityypistä ja tekijyyden kysymyksistä. Valokuvaaja saattaa vastata myös kirjan graafisesta suunnittelusta, toisaalta kirjat voivat olla moniammatillisten työryhmien yhteistyössä tuottamia. Raati piti tärkeänä, että finalistien teosten ulkoasu ja taitto tukivat kirjan sisältöä. Valokuvakirjasta on tullut suosittu nuoren valokuvaajasukupolven ilmaisumuoto, mistä kertoo se, että finalisteista neljä on kirjan tekijöinä debytantteja. Finaaliin valittujen kirjojen sisällöllinen kirjo on laaja: Kirjojen joukosta löytyvät filosofinen valokuvaessee, henkilökohtainen matkakertomus, postdokumentaarinen haastattelukirja, muistamista pohtiva poeettinen teos sekä keskittyneeseen lähiympäristön havainnointiin perustuva monografia.”

Valintalautakuntaan kuuluivat valokuvaaja ja taiteen tohtori Taneli Eskola, Nykytaiteen museo Kiasman intendentti Kati Kivinen ja taiteilija Hertta Kiiski.

Voittaja julkistetaan ke 10.10. klo 18.00–19.30 Valokuvataiteen museolla järjestettävässä tilaisuudessa, jossa esittäytyvät kaikki kilpailun finalistit. Vuoden 2018 palkinnosta päättää korkealaatuisista valokuvakirjoistaan tunnettu ruotsalainen valokuvaaja JH Engström, jonka tuotantoa esitellään parhaillaan Valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla. Lehdistö on tilaisuuteen tervetullut.

Kirjoihin ja valokuvaajiin voi tutustua myöhemmin 25.–28.10. Helsingin Kirjamessuilla Valokuvataiteilijoiden liiton ja Suomen valokuvataiteen museon messuosastolla.

Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon päämääränä on kannustaa korkeatasoisten valokuvataidekirjojen tekemiseen sekä herättää yleistä kiinnostusta valokuvataidekirjoja kohtaan. Palkinto myönnetään suomalaiselle tai Suomessa asuvalle valokuvataiteilijalle välillä 1.8.2017-31.7.2018 ilmestyneestä valokuvataidekirjasta. Palkinto nostaa esiin kirjaa valokuvataiteen muotona, ja sen tavoitteena on aktivoida mediaa esittelemään ja arvioimaan valokuvataidekirjoja itsenäisinä taideteoksina.

Tietoa Vuoden valokuvataidekirja -palkinnosta ks. photobookaward.fi

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Henna Harri, Valokuvataiteilijoiden liitto

henna.harri@hippolyte.fi, p. 

040 591 0770

Osoite: Yrjönkatu 8–10 sisäpiha, 00120 Helsinki

Valokuvataiteilijoiden liitto ja Suomen valokuvataiteen museo jakavat tänä vuonna toista kertaa Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon. Ansiokkaan valokuvataidekirjan tekijälle myönnettävän, vuosittaisen palkinnon suuruus on 10 000 euroa.  

Korkeatasoisia ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli määräaikaan mennessä kaiken kaikkiaan 15 kappaletta, joiden joukosta valintalautakunta nimesi 5 finalistia:

• Kristoffer Albrecht: Domestica (Maahenki, 2018)

• Johanna Bruun  & Ida Enegren: OPEN On Thai Massage Windows in Finland (2018)

• Appu Jasu: The Poetics of a Line (Kerber Verlag, 2018)

• Ville Kumpulainen: Out of Sight (Hatje Cantz Verlag, 2017)

• Filippo Zambon: The Komi Diary (Lecturis, 2018)

Valintalautakunta kommentoi tehtäväänsä:

”Valokuvataidekirja kaihtaa määritelmiä, valmiita formaatteja tai konventioita. Rikkaan kirjavalikoiman äärellä valintalautakunta keskusteli valokuvataidekirjan lajityypistä ja tekijyyden kysymyksistä. Valokuvaaja saattaa vastata myös kirjan graafisesta suunnittelusta, toisaalta kirjat voivat olla moniammatillisten työryhmien yhteistyössä tuottamia. Raati piti tärkeänä, että finalistien teosten ulkoasu ja taitto tukivat kirjan sisältöä. Valokuvakirjasta on tullut suosittu nuoren valokuvaajasukupolven ilmaisumuoto, mistä kertoo se, että finalisteista neljä on kirjan tekijöinä debytantteja. Finaaliin valittujen kirjojen sisällöllinen kirjo on laaja: Kirjojen joukosta löytyvät filosofinen valokuvaessee, henkilökohtainen matkakertomus, postdokumentaarinen haastattelukirja, muistamista pohtiva poeettinen teos sekä keskittyneeseen lähiympäristön havainnointiin perustuva monografia.”

Valintalautakuntaan kuuluivat valokuvaaja ja taiteen tohtori Taneli Eskola, Nykytaiteen museo Kiasman intendentti Kati Kivinen ja taiteilija Hertta Kiiski.

Voittaja julkistetaan ke 10.10. klo 18.00–19.30 Valokuvataiteen museolla järjestettävässä tilaisuudessa, jossa esittäytyvät kaikki kilpailun finalistit. Vuoden 2018 palkinnosta päättää korkealaatuisista valokuvakirjoistaan tunnettu ruotsalainen valokuvaaja JH Engström, jonka tuotantoa esitellään parhaillaan Valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla. Lehdistö on tilaisuuteen tervetullut.

Kirjoihin ja valokuvaajiin voi tutustua myöhemmin 25.–28.10. Helsingin Kirjamessuilla Valokuvataiteilijoiden liiton ja Suomen valokuvataiteen museon messuosastolla.

Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon päämääränä on kannustaa korkeatasoisten valokuvataidekirjojen tekemiseen sekä herättää yleistä kiinnostusta valokuvataidekirjoja kohtaan. Palkinto myönnetään suomalaiselle tai Suomessa asuvalle valokuvataiteilijalle välillä 1.8.2017-31.7.2018 ilmestyneestä valokuvataidekirjasta. Palkinto nostaa esiin kirjaa valokuvataiteen muotona, ja sen tavoitteena on aktivoida mediaa esittelemään ja arvioimaan valokuvataidekirjoja itsenäisinä taideteoksina.

Tietoa Vuoden valokuvataidekirja -palkinnosta ks. photobookaward.fi

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Henna Harri, Valokuvataiteilijoiden liitto

henna.harri@hippolyte.fi, p. 

040 591 0770

Osoite: Yrjönkatu 8–10 sisäpiha, 00120 Helsinki

Valokuvaaja Signe Branderin (1869–1942) ja sarjakuvataiteilija Timo "Timppa" Mäkelän (s. 1951) monia töitä yhdistää vuosisadan takainen Helsinki, jolloin vanhojen puukortteleiden tilalle nousi jykeviä jugendtyylisiä kivilinnoja. Vuonna 1906 perustettu Muinaismuistolautakunta uskoi kaupungin ilmeen muuttumisesta kertovan kuvausurakan neiti Branderille. Tämä oli hiukan yllättävää, vaikka naisia toki toimi jo tuolloin valokuvaajina. Nyt vaadittu raskaan kuvauskaluston siirtely ei ollut verrattavissa studiotyöhön.

Lautakunta sanoi kuuden vuoden jälkeen Branderin sopimuksen irti ilman tiedossa olevaa syytä. Vuosina 1907–1913 ehti kuitenkin syntyä yli 900:n taidokkaan valokuvan kokoelma, joka on talletettuna Helsingin kaupunginmuseoon. Näihin kuviin tallennettua miljöötä Mäkelä on useissa töissään hyödyntänyt, ja tekee nyt uudella sarjakuvateoksellaan kunniaa valokuvaajalle itselleen.

Mäkelän neiti Brander ei ole uhriutuja. Hän on älykäs, huumorintajuinen ja myös sosiaalisesti taitava persoona. Katuja partioivat konstaapelitkin ojentavat auttavan kätensä, kun Brander järjestelee paikalle sattuneita kulkijoita harkittuihin sommitelmiin. Signe Brander kuoli sota-aikana köyhyydessä, mutta hänen uransa ei suinkaan ollut hiipunut Helsinki-sopimuksen päättymiseen. Kuvattavaa riitti esimerkiksi parissa tuhannessa kartanossa eri puolilla Suomea.

Kirjan julkaisutilaisuus Rosebud Booksin Tiedekulma Shopin yläkerran Think Loungessa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) pe 21.9. klo 15.00-16.00. Näytteillä Timppa Mäkelän Neiti Brander -originaaleja. Tervetuloa!

Timo Mäkelä

Neiti Brander

ISBN 978-952-270-401-6

48 sivua. Arktinen Banaani 2019.

Liitteenä olevat sarjakuvanäytteet, kansikuva ja valokuva ovat julkaisuvapaita lehdistökäyttöön.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Timo Mäkelä, puh. 0400 440 599, timppavmakela@gmail.com

Lehdistökappaleet: Arktinen Banaani, Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Arktikum-talon gallerioissa keskiviikkoiltana 19. syyskuuta avautuva Päin seiniä -näyttely esittelee taiteiden tiedekunnan henkilökunnan taiteellista toimintaa. Näyttelyn kuraattorina toimii kuvataiteilija, taidekriitikko ja tietokirjailija Hannu Castrén Jyväskylästä, jonka haasteellisena tehtävänä on ollut koota näyttely eri muotoilualojen ja kuvataiteen edustajien varsin heterogeenisesta teostarjonnasta. Näyttelyn avaa Rovaniemen taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen. Tervetuloa avajaisiin 19.9. klo 18–20!


Taiteiden tiedekunnassa taide ymmärretään laajasti ja rajoja pyritään rikkomaan niin sisältöjen, tekotapojen, muotokielen kuin käyttöfunktioidenkin osalta. Joskus mennään päin seiniä, mutta silloinkin komeasti, turhia kainostelematta.

Mukana näyttelyssä on kaikkiaan 25 taiteilijaa taiteiden tiedekunnasta:
Glen Coutts, Tom Engblom, Jaana Erkkilä, Henri Hagman, Emmi Harjuniemi, Markku Heikkilä, Mirja Hiltunen, Michael Marnin Jacobs, Milla Johansson, Timo Jokela, Ritva Jääskeläinen, Anniina Koivurova, Kalle Lampela, Leila Lipiäinen, Annamari Manninen, Esa Meltaus, Mari Mäkiranta, Silja Nikula, Ana Nuutinen, Johanna Oksanen, Heidi Pietarinen, Pirjo Puurunen, Lauri Rankka, Maija Rautiainen ja Jari Rinne.


Päin seiniä
– Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan
henkilökunnan taiteellista toimintaa
20.9. – 28.10.2018
Avajaiset keskiviikkona 19.9. klo 18–20, tervetuloa!
Galleriat Valo, Katve I ja II
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna ti-su 9–18,
suljettu 11.–12.10. yksityistilaisuuden takia
Vapaa pääsy.


Lisätietoja:
Näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen, leila.lipiainen(at)ulapland.fi

Näyttelyn juliste: Stella Keppo

LY / TTK / LP

Taiteiden tiedekunnan sisustus- ja tekstiilimuotoilun professori Heidi Pietarinen ja yliopisto-opettaja Ritva Jääskeläinen osallistuvat tekstiilitaideteoksillaan kansainväliseen Istanbul Design Biennial -tapahtumaan Istanbulissa Turkissa. Cinderella (2018) ja Seamstress (2018) -teokset ovat osa ruotsalaisen tekstiilitaiteilija Emelie Röndahlin yhteisöllistä Google Weaving Stop-time -kudontaprojektia. Biennaalin näyttelykurataattorina toimii belgialainen muotoilualan kuraattori ja opettaja Jan Boelen. Järjestyksessään neljäs Istanbulin muotoilubiennaali on avoinna yleisölle 22.9.–4.11.2018.


Google Weaving Stop-time -kudontaprojektissa tehtävänä oli kutoa oma tulkinta Googlen Textile Labor Turkey -hakusanalla löytyvästä kuvasta. Röndahlin sosiaalisessa mediassa esittämän kudontakutsun perusteella tehtävään valittiin 27 tekstiilitaiteilijaa ympäri maailmaa. Teosten kudontatekniikka perustui ghiordesin eli gördesin ryijysolmuun, joka on yleisesti käytetty solmu muun muassa suomalaisissa ryijyissä ja itämaisissa matoissa.

Google Weaving Stop-time -kudontaprojekti on materiaalisuuden huipentuma, joka tuo esille tekstiiliteollisuuden fyysisyyden, perinteiden, hiljaisen tiedon sekä käsityön merkityksen. Käsinkudottujen ryijyjen toivotaan herättävän kysymyksiä siitä, kuinka paljon sallimme Googlen vaikuttavan jokapäiväiseen elämäämme ja käsitykseemme maailmasta.

Kudontaprojektiin osallistuivat tekstiilitaiteilijat: Aleksandra Tyzkowska (Puola), Andrea Pizarro (Espanja), Arianna Funk (Yhdysvallat / Ruotsi), Begüm Gana Özgür (Turkki), Betul Sertkaya (Turkki), “Dhoku” (Turkki), Emelie Röndahl (Ruotsi), Ezgi Aum (Turkki), Francesca Pinol Turrent (Espanja / Yhdysvallat), Heidi Pietarinen (Suomi), Karine Makatichan (Armenia / Yhdysvallat), Lina Dornhof (Saksa), Liron Shua (Israel), Lise Frolund (Tanska), Maja Petrović (Serbia), Marquerite Roux (Etelä-Afrikka), Marta Sobczynska (Puola), Margaret Jones (Iso-Britannia), Mardi Novak (Australia), Mortaza (Afganistan / Ruotsi), Ragnheiður Björk Þórsdóttir (Islanti), Ritva Jääskeläinen (Suomi), Steffy-Luise Dyer (Iso-Britannia), Sayumi Suzuki (Japani / Ruotsi), Susana Negre (Espanja / Brasilia), Sebnem Uguz (Turkki) sekä Zorica Zafirovska (Makedonia).


Lisätietoja:
Heidi Pietarinen, heidi.pietarinen(at)ulapland.fi, +358 40 484 4401
Ritva Jääskeläinen, ritva.jaaskelainen(at)ulapland.fi, +358 40 484 4323
The 4th Istanbul Design Biennial -tapahtuman nettisivut


Kuvat:
Heidi Pietarinen: Cinderella. 2018. Käsinkudottu ryijy, materiaalina villa ja puuvilla. 50 cm x 60 cm. Kuva: Heidi Pietarinen
Ritva Jääskeläinen: Seamstress. 2018. Käsinkudottu ryijy, materiaalina villa, puuvilla ja sekoitelangat. Koko 60 x 80 cm. Kuva: Ritva Jääskeläinen

LY / TTK / LP

Kutsu: Bisnes ja kulttuuri -seminaari ”Partnerships – Miten muualla onnistutaan?”
Ma 24.9.2018 klo 12–16, Duetto-sali, Tampere-talo

Tervetuloa Bisnes ja kulttuuri -seminaariin maanantaina 24.9. klo 12–16. Tapahtuma pidetään Tampere-talon Duetto-salissa. Pääpuhujina ovat urheilu- ja kulttuurilegenda Alpo Suhonen, Tallinnan Telliskiven perustaja Jaanus Juss sekä Porin Ässien entinen toimitusjohtaja Eeva Perttula. Luvassa on inspiroivia puheenvuoroja rohkeudesta ja muutoksen johtamisesta. Tapahtumassa keskitytään oppimaan, miten muualla on onnistuttu luomaan upeita synergiasuhteita bisneksen ja kulttuurin välille. Osallistujille on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Tapahtumaan on tullut ennätysmäärä osallistujia, ilmoittautuminen www-sivujen kautta on suljettu.

Median ilmoittautumiset tilaisuuteen 19.9. mennessä:
jaani.haapasalo@tampere-talo.fi / 050 353 6440

Yleisöä hemmotellaan harvinaisilla puheenvuoroilla – uudistunut ja kansainvälinen Bisnes ja kulttuuri Tampere-talossa!

Tampereen kaupunki, Tampere-talo, Kulttuurikummit ry ja Tampereen kauppakamari ovat järjestäneet perinteikästä Bisnes ja kulttuuria jo vuosia. Tänä vuonna seminaari saa säväyksen kansainvälistäkin menestystä, kun paikalle saapuvat Alpo Suhonen, Jaanus Juss ja Eeva Perttula. Tapahtuma keskittyy teemaan Partnerships – Miten muualla onnistutaan? Seminaarin tavoitteena on saattaa bisnes ja kulttuuri yhteen, tuottaa hedelmällisiä keskusteluja ja verkostoja sekä tarjota motivoivia menestystarinoita ja innovatiivisia kehitysideoita. Tapahtumassa jaetaan vuosittain Kulttuurikummien toimesta Vuoden kummisuhde -palkinto. Tilaisuuden avaa Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi.

Tallinnalla draivia bisneskaupunkina

Etelänaapurimme pääkaupunki kiilaa ohitsemme ja nousee valokeilaan innovatiivisena ja yrittäjähenkisenä bisnespaikkana. Monet meistä ovat jo tutustuneet vanhasta teollisuuskaupunginosasta virkeäksi kulttuurikeitaaksi muuntautuneeseen Telliskiveen. Miten luoda rähjäisestä alueesta Tallinnan luovan talouden sykkivä keskus? Nyt pääsemme oppimaan mestarilta – Telliskivi Creative Cityn elävöittäjä, toimitusjohtaja ja perustaja Jaanus Juss saapuu Bisnes ja kulttuuri -seminaariin pitämään innostavan puheenvuoron aiheesta When the content is strong enough, you do it with your own money.

Käsittelyssä perinteitä rakastava urheilubisnes

Eeva Perttula toimi Porin Ässien toimitusjohtajana kesään 2018 saakka. Rohkea tehonainen uskoi muutoksen voimaan ja avaa oman tarinansa yleisölle aiheellaan Urheilubisneksen luutuneet kuviot, jotka piti muuttaa. Miltä urheilumaailma näyttää tuorein silmin, kuinka vaikeaa on vakuuttaa alan konkarit lähtemään muutoksen tielle?

Harvinainen keynote Alpo Suhoselta

Urheilun, kulttuurin ja kansainvälisen bisneksen monitoimimies Alpo Suhonen saapuu seminaariin pitämään puheensa aiheesta Miksi kulttuurin ja bisneksen synergia takkuaa? Parhaat oppini maailmalta. Toisinajattelijana tunnettu, mittavan uran tehnyt 70-vuotias Suhonen tarjoilee täysilaidallisen matkan varrella tarttuneita oivalluksia ja esimerkkejä hyvästä yhteistyöstä kulttuurin ja bisneksen välillä.

Lisätietoa tapahtuman sisällöstä Bisnes ja kulttuuri -seminaarin ohjausryhmältä:

Tampere-talo, toimitusjohtaja Paulina Ahokas, p. 03 243 4100, paulina.ahokas@tampere-talo.fi

Kulttuurikummit ry, hallituksen varapuheenjohtaja, Martti Silvennoinen, p. 0400 702535, martti.silvennoinen@kotiportti.fi

Tampereen kauppakamari, yhteyspäällikkö Akira Ropo, p. 0500-622 128, akira.ropo@tampereenkauppakamari.fi,

Tampereen kaupunki, kulttuurijohtaja Lauri Savisaari, p. 040 801 6081, lauri.savisaari@tampere.fi

Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun koulutusohjelman ja Jutajaisten yhteistyönä syntynyt Kansallispukunäyttely esitellee Lapin alueen kansallispukuja sekä ajatuksia niiden nykyaikaistamisesta. Näyttely on esillä Hostel Café Kodissa 22.9.– 11.10. Avajaisia ja Kansallispukukahveja vietetään lauantaina 22. syyskuuta klo 16–17 osana Jutajaiset goes KOTI -tapahtumaa. Tervetuloa mukaan – kansallispukuun pukeutuminen sallittua!


Nähtävillä ovat Alatornion, Peräpohjolan, Rovaniemen ja Tervolan sekä Tornionlaakson kansallispuvut. Yhteistyön tavoitteena on ollut tuoda esille pohjoisen alueen kulttuuria materiaalisessa muodossa sekä kulttuuriin ajan saatossa puhaltavia uusia tuulia.

Näyttely koostuu perinteisten kansallispukujen lisäksi Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun koulutusohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden visualisointiteoksista, joiden aiheena on ollut kansallispuvun modernisointi perinteen pohjalta.

Kansallispukujen modernisoinnissa opiskelijat ovat Jutajaisten järjestäjien ohjeistuksen mukaan saaneet vapaat kädet revitellä ja yhdistää perinnettä moderniin. Visualisointikurssi on vaatetussuunnittelun opiskelijoiden ensimmäinen, ja sen aikana harjoitellaan ihmisen anatomian lisäksi vaatetussuunnittelijan visualisointitaidon perusteita, joihin kuuluvat muun muassa materiaalien kuvaus, erilaisten tekniikoiden hallinta sekä oman visualisointityylin harjoitteleminen.


Kansallispukunäyttely
Jutajaiset x Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun visualisointikurssi
22.9.– 11.10.2018
Avajaiset ja Kansallispukukahvit lauantaina 22.9.2018 klo 16–17
Hostel Café Koti
Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi
Avoinna: ma-to 7–21, pe-la 7–23, su 7–21


Lisätietoja:
Elina Ahola, elahola(at)ulapland.fi
Lisätietoja JUTAJAISET goes Koti -tapahtumasta


LY / TTK / LP

HETKI LYÖ-MUSIKAALI ENSI-ILTAAN!