Selvityshenkilö Jaana Paanetoja selvitti ministeri Sampo Terhon toimeksiannosta elokuva- ja teatterialan häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua.  Tätä koskeva selvitys julkaistiin 12.9.2018. Selvitys on laaja ja yksityiskohtainen ja sisältää lukuisia kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia alan toimijoille.

Elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen osapuolet pitävät tärkeänä, että epäkohtiin ja ongelmatilanteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja ja luodaan alalle soveltuvia pelisääntöjä ja toimintamalleja.

- Työmarkkinaosapuolten on omalta osaltaan otettava koppi ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, toteaa Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. 

Palta, Journalistiliitto ja Teme korostavat sitä, että yhteisesti sovituissa toimenpiteissä otetaan myös huomioon tv-tuotantoala eikä ainoastaan elokuva-ala.

- Nyt julkaistu selvitys antaa suuntaviivoja alan kehittämiseen. Selvityksessä todetaankin, että alalla on jo ryhdytty moniin toimenpiteisiin ja laadittu muun muassa yhteistä ohjeistusta, jota kaikki alan toimijat voivat hyödyntää, toteaa työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara Paltasta.

- Alalla työskennellään lyhyissä ja projektiluonteisissa työsuhteissa, siksi Teme pitää erityisen tärkeänä työolosuhteiden jatkuvaa kehittämistä. Ensimmäisenä epäkohtiin puuttumisen työkaluna toiminnanjohtaja Karola Baran Temestä näkee erilaisiin tuotantoihin soveltuvan uudentyyppisen luottamusmiesjärjestelmän rakentamisen.

Liitot suunnittelevat parhaillaan yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa alan tarpeista lähtevää työturvallisuuskoulutusta, johon on tarkoitus sisällyttää myös häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseen liittyvä ohjeistus.

Vain osa elokuva- ja tv-tuotantoalan yrityksistä on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Suuri osa alan työntekijöistä työskentelee näissä yrityksissä. Liittoon järjestäytyneet tuotantoyhtiöt voivat soveltaa elokuva- ja tv-tuotantoalan työehtosopimusta ja saada liittojen tarjoamaa koulutusta ja neuvontaa työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Liitot antavat myös neuvontaa alan työehtosopimukseen sisältyvien työehtojen soveltamisessa.

Lisätietoja:

Anu Sajavaara, työmarkkinapäällikkö, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, p. 040 705 0939
Petri Savolainen, edunvalvontajohtaja, Suomen Journalistiliitto ry, p. 050 534 2485
Karola Baran, toiminnanjohtaja, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry, p. 040 014 2050

Mediatiedote 12.8.2018

Tampereen Työväen Teatterin Kirjallisuusillat jatkuvat. Syksyn mittaan neljä kertaa pidettävässä lukupiirissä näyttelijät esittelevät ja lukevat kirjallisuutta, joka on ollut heille merkityksellistä ja inspiroivaa. Lukuhetken päätteeksi on yleistä keskustelua.

Tapahtuma on yleisölle maksuton. Kellariteatterin lämpiössä (Hämeenpuisto 28) järjestettävässä tapahtumassa on paikkoja rajoitetusti.

Ensimmäistä Kirjallisuusilta vietetään maanantaina 17.9. klo 19 alkaen näyttelijä Minna Hokkasen kanssa. Hän on valinnut aiheeksi amerikkalaisen Flannery O’Connorin (1925-1964) novellikokoelman Palava kehä.

”Luin teoksen parikymppisenä teatterikoululaisena ja se teki vaikutuksen. Tuntematon amerikkalainen naiskirjailija Yhdysvaltojen etelästä, kuoli nuorena, kirjoitti vimmattua, pelottavaa ja kummallisella tavalla hauskaa tekstiä”, kertoo Minna Hokkanen valinnastaan.

Minna Hokkanen on yksi viime keväänä alkaneiden Kirjallisuusiltojen ideoijista. ”Kevään Kirjallisuusiltojen kävijät pitivät lämpimästä ja intiimistä tunnelmasta. He myös inspiroituivat tästä ajatuksesta ja joku aikoi pitää lukuillan ystävänsä kanssa”, hän kertoo. ”Kirjallisuusilloissa voi asettua kuuntelemaan ja aistimaan luettua teosta, rentoutua ja antaa tarinan viedä. Tarjolla on elävä vuorovaikutus lukijan ja kuulijan välillä”.

Syksyllä kirjallisuusiltoja on tämän jälkeen kolme. 15.10. on illan vetäjänä Janne Kallioniemi, 12.11. Petra Karjalainen ja 3.12. Otso Kautto.

Kirjallisuusilta Kellaritetterissa
Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterin lämpiö, Hämeenpuisto 28 
klo 19-20.30

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.if 

Kirjallisuusiltojen kotisivut

Minna Hokkasen henkilökuva

Lappeenrannan museoiden seuraavassa museoklubissa keskiviikkona 19.9. puhujana on Leijonasta siniristiin  - Suomen lippu 100 vuotta –näyttelyn kuraattori, valtiotieteen tohtori ja Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen. Hän kertoo näyttelystä ja Suomen lipun historiasta. Kimmo Kiljusen puheenvuoron jälkeen on mahdollista tutustua näyttelyyn.

Museoklubi pidetään klo 17 alkaen Etelä-Karjalan museossa osoitteessa Kristiinankatu 15, Linnoitus.

Suomen siniristilippu täytti 100 vuotta 28.5.2018. Etelä-Karjalan museon juhlanäyttely esittelee Suomen lipun historiaa alkaen Ruotsin Itämaan ajoista Venäjän Suuriruhtinaskunnan ajan kautta itsenäistymiseen ja tähän päivään. Lippu ei ole vain tangossa hulmuava kangas vaan sen avulla vaikutetaan, luodaan mielikuvia ja ilmaistaan mielipiteitä. Olympialaiset, käyntikortti, mielenosoitus, kotka, leijona, esite, Paavo Nurmi ja jääkiekkojoukkue, kaikkia näitä yhdistää lippu.

Museoklubi on kaikille avoin ja ilmainen klubi, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Klubi-iltaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Tervetuloa museoklubiin!

Kankaanpään kaupunginkirjaston laajamittainen uudistus- ja peruskorjausremontti saatiin päätökseen viime talvena. Laajennuksen myötä kirjasto sai lisätilaa ja tilojen energiatehokkuutta sekä toimivuutta parannettiin. Kaiken kruunaa komea, uusi julkisivu, josta on jo muodostunut kaupungin tärkeä maamerkki.

Syksyn myötä kaupunginkirjastossa käynnistyvät myös erilaiset tapahtumat. Kirjaston henkilökunnan vuonna 2007 perustama Nukketeatteri Majava – kaupungin nimikkonisäkkään mukaan – aloittaa syksyn näytökset 26.9. klo 9.30 esityksellä ”Täydellinen lemmikki”.

Teatterin jäseniin kuuluva kirjastovirkailija Eve Toivola kertoo esitysten syntyvän tuttujen lastenkirjojen pohjalta.
– Maksuttomat nukketeatteriesitykset ovat suunnattu koti- tai perhepäivähoidossa oleville n. 3–6-vuotiaille lapsille. Myös ryhmille voidaan järjestää maksuttomia tilausesityksiä sopimuksen mukaan, Toivola kertoo.

Esityksissä hyödynnetään myös kirjaston älykästä valaistusta. Peruskorjauksen yhteydessä kirjasto sai älyvalaistuksen, jonka avulla jokaisen osaston eri lampun valoa saadaan säädettyä portaattomasti. Samaa valaistustekniikkaa on hyödynnetty mm. kaupungin älyladulla.

Lukukoira tuo iloa kirjastossa kävijöille

Nala on jo tuttu nimi monelle kankaanpääläiselle koululaiselle, sillä se työskentelee koulu- ja lukukoirana Kangasmetsän koululla. Lukukoiran tehtävä on innostaa lukemaan; se kuuntelee ja on läsnä eikä arvostele. Nala on koulussa 1–2 kertaa viikossa 4–5 oppitunnin ajan ja se on pidetty ja toivottu vierailija. Eläinavusteisen toiminnan hyödyntäminen on kasvussa Suomessa. Nalakin on käynyt ohjaajansa Sari Rajalan kanssa koira-avusteinen kasvatus- ja kuntoutustyö -koulutuksen.

Koulukoira Nalaan pääsevät tutustumaan kaikki halukkaat, kun se vierailee kaupunginkirjastossa lukukoirana syksyn aikana kerran kuussa alkaen torstaina 20.9. klo 17.30–18.30. Lukukoiralle voi varata kymmenen minuutin yksityisen lukuajan ja lopuksi voi viettää hieman yhteistä seurusteluaikaa Nalan kanssa. Nala tykkää halailusta ja rapsutuksista!

Kirjasto on avoinna arkisin klo 11–19 ja lauantaisin klo 10–14. Aattoina klo 10–15.

Lisätiedot
Eve Toivola, kirjastovirkailija, Kankaanpään kaupunginkirjasto

044 577 2220, eve.toivola@kankaanpaa.fi

Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö on palkittu Helsinki Design Awardsin Juryn erikoispalkinnolla. Helsinki Design Week on yksi Suomen merkittävimmistä designtapahtumista, jonka Helsinki Design Awards palkitsee suomalaisia muotoilijoita ja muotoilutuotteita. Voittajia palkitaan viidessä kategoriassa.

Juryn erikoispalkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran ja se myönnetään muotoilun ansioituneille ja ajankohtaisille toimijoille tai tapahtumille.

“Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö on tuonut merkittävän laajan kokoelman yleisön nähtäville EMMA – Espoon modernin taiteen museossa. Yksityisen säätiön laajamittainen toiminta on jo sinällään kulttuuriteko” Juryn puheenjohtaja Kari Korkman perustelee valintaa.

Lisäksi jury kiitteli säätiön tapaa tuoda museoiden yleensä kulissien takana tapahtuvaa työtä suurelle yleisölle näkyväksi sekä taitoa jalostaa suunnittelukilpailun voittanut ehdotus menestyksekkääksi konseptiksi.

Vuosi sitten EMMAn muotoilulle omistetussa laajennuksessa avattiin Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma yleisölle avoimiin tiloihin. Kokoelma ja museotyö ovat katseluvarastossa näkyvillä perinteisiä näyttelyitä laajemmin ja avoimemmin. Katseluvarastossa sijaitsee esimerkiksi yleisön nähtävillä oleva museon valokuvaajien ja konservaattorien työskentelytila. Katseluvaraston keskellä on vaihtuvien näyttelyiden tila, jonka ajankohtaiset näyttelyt tuovat Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan elämäntyön vuoropuheluun nykypäivän muotoilun sekä klassikkojen kanssa poikkitaiteellisessa sekä -tieteellisessä katsannossa.  Katseluvarasto avaa kokoelmaa uudenlaisella tavalla, joka perustuu omaehtoiseen tutkimiseen ja löytämiseen.

“Olemme onnellisia ja ylpeitä siitä että Brykin ja Wirkkalan kokoelmat ja elämäntyö on saatu esiin EMMA – Espoon modernin taiteen museoon” kertoo Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön puheenjohtaja Katarina Siltavuori. “On tärkeää että kokoelma on esillä juuri Suomessa ja että Brykin ja Wirkkalan töiden esittelytapa on monimuotoinen ja ajan hermolla kuten Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan omakin työskentely. Palkinto on Säätiölle suuri kunnianosoitus.”

Helsinki Design Awardsin tuomareina toimivat kuraattori ja tuottaja Hanna Harris, informaatiomuotoilija, datajournalisti, tietokirjailija ja kouluttaja Juuso Koponen, taiteen maisteri ja teollinen muotoilija Petteri Kolinen, taiteen maisteri ja palkittu suunnittelija Elina Aalto ja Helsingin kaupungin yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti. Tuomariston puheenjohtajana toimii Helsinki Design Weekin Kari Korkman. 

Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö

Rut Brykin (1916-1999) ja Tapio Wirkkalan (1915-1985) taiteellinen perintö on uskottu vuonna 2003 perustetun Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön tehtäväksi. Lisäksi Säätiö vastaa Brykin ja Wirkkalan taiteelliseen perintöön liittyvistä tapahtumista ja näyttelyistä sekä luennoista, julkaisuista ja muusta materiaalista.

Säätiön, Espoon kaupungin ja EMMA – Espoon modernin taiteen museon kesken on solmittu talletussopimus, jonka perusteella museon hallintaan siirtyi yli 5000 säätiön omistamaa esinettä. Mukana on taideteoksia, taideteollista esineistöä, prototyyppejä sekä arkistoaineistoa.

Lehdistökuvat: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Bryk+Wirkkala+katseluvarasto/
Salasana: emmamuseum 

Lisätiedot: 

Toiminnanjohtaja
Petra Wirkkala 
office@wirkkalabryk.fi
045 135 0225

Hallituksen puheenjohtaja
Katarina Siltavuori
katarina@galerieforsblom.com
050 599 2510

The Tapio Wirkkala Rut Bryk Foundation has been selected as the winner of the Special Jury Prize in the Helsinki Design Awards. Organized in conjunction with Helsinki Design Week – one of Finland’s most prestigious events – the Helsinki Design Awards gives recognition to Finnish designers and domestic design. Prizes are awarded in five categories.

Now awarded for the first time, the Special Jury Prize is a mark of recognition for outstanding relevance and innovation in design and design-related events.

“The Tapio Wirkkala Rut Bryk Foundation has made a large, significant collection of design accessible to the public at EMMA – Espoo Museum of Modern Art. It is a significant cultural achievement for a private foundation to engage in such a project so extensively,” stated the Jury Chair Kari Korkman.

The Jury also commended the Foundation for its inventive approach to giving the public a behind-the-scenes glimpse of the ‘invisible’ work done by museums and its creative transformation of the winning competition entry into a successful exhibition concept.

One year ago, a new wing dedicated exclusively to design was added to the EMMA museum, where the Tapio Wirkkala Rut Bryk Foundation Collection is now placed on permanent public display. 

Highlights include ‘Visible Storage’, a special space that takes a more extensive, in-depth look at the collection and behind-the-scenes museum work than conventional exhibitions. Visitors are for instance welcome to watch the museum’s photographers and conservation staff at work in this open space.

In the centre is a gallery space presenting topical exhibitions that bring the work of Rut Bryk and Tapio Wirkkala into dialogue with contemporary design and timeless classics in a cross-disciplinary context. Visible Storage yields wholly new insights into the collection by inviting visitors to explore and make their own discoveries.

“We are pleased and proud that the collection and the work of Bryk and Wirkkala are accessible to the public at EMMA,” states Katarina Siltavuori, Board Chair of the Tapio Wirkkala Rut Bryk Foundation. “We value the fact that the collection is on display in its homeland and that the work of Bryk and Wirkkala is presented in a creatively diverse, topically relevant form befitting these great designers. Receiving this award is a great honour for our Foundation.”

The Helsinki Design Awards Jury comprises the following members: curator and producer Hanna Harris; information designer, data journalist, nonfiction writer and educator Juuso Koponen; arts graduate and industrial designer Petteri Kolinen; arts graduate and award-winning designer Elina Aalto and Director of Strategic Initiatives at the City of Helsinki Sanna-Mari Jäntti. The Jury was chaired by Kari Korkman from Helsinki Design Week.

Tapio Wirkkala Rut Bryk Foundation
In 2003 the Tapio Wirkkala Rut Bryk Foundation was entrusted with custodianship of the life’s work of Rut Bryk (1916-1999) and Tapio Wirkkala (1915-1985). The foundation is additionally involved in organizing related events and exhibitions as well as lectures, publications and other material. 

The Foundation, the City of Espoo and EMMA – Espoo Museum of Modern Art are co-signatories to an agreement placing the museum in charge of over 5,000 items in the Foundation’s collection. This includes works of art, industrial design tools and artefacts, prototypes and archival material.
www.wirkkalabryk.fi

Press images: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Bryk+Wirkkala+katseluvarasto/
Password: emmamuseum

Further information:

Managing Director
Petra Wirkkala
office@wirkkalabryk.fi
+358 45 135 0225 

Board Chair
Katarina Siltavuori
katarina@galerieforsblom.com
+358 50 599 2510

Stiftelsen Tapio Wirkkala Rut Bryk har belönats med juryns specialpris i Helsinki Design Awards. Helsinki Design Awards inom ramen för Helsinki Design Week hör till Finlands viktigaste designpris för inhemska designer och designprodukter. Priset delas ut i fem kategorier.

Juryns specialpris till meriterade och aktuella aktörer eller evenemang delades nu ut för första gången.

”Stiftelsen Tapio Wirkkala Rut Bryk har gjort en anmärkningsvärt stor samling tillgänglig för allmänheten i EMMA – Esbo moderna konstmuseum. Den privata stiftelsens breda verksamhet är redan i sig en kulturgärning”, motiverar juryns ordförande Kari Korkman valet. Dessutom tackade juryn stiftelsen för hur den gjort museernas oftast osynliga arbete bakom kulisserna synligt för allmänheten och hur den har lyckats utveckla designtävlingens segrande bidrag till ett framgångsrikt koncept.

För ett år sedan öppnades Stiftelsen Tapio Wirkkala Rut Bryks samling för publik i EMMAs annex för design. I visningslagret är samlingen och museiarbetet synliga för publiken på ett bredare och öppnare sätt än på traditionella utställningar. Där finns t.ex. fotografernas och konservatorernas arbetsrum som publiken får se. I mitten av visningslagret finns plats för tillfälliga utställningar som ur ett både tvärkonstnärligt och tvärvetenskapligt perspektiv öppnar Rut Bryks och Tapio Wirkkalas livsverk för dialog både med vår tids design och med klassiker. Visningslagret gör samlingen tillgänglig på ett nytt sätt genom att besökarna själva får göra utforskningar och upptäckter.

”Vi är lyckliga och stolta över att Bryks och Wirkkalas samlingar och livsverk nu visas permanent på EMMA – Esbo moderna konstmuseum”, berättar Katarina Siltavuori, ordförande för Stiftelsen Tapio Wirkkala Rut Bryk. ”Det är viktigt att samlingen visas uttryckligen i Finland och att Bryks och Wirkkalas verk presenteras i den här formen: mångsidigt och tidsenligt, precis som Bryks och Wirkkalas verksamhet var. För stiftelsen är priset en stor hedersbetygelse.”

Helsinki Design Awards jury består av Hanna Harris, kurator och producent, Juuso Koponen, informationsdesigner, datajournalist, facklitterär författare och utbildare, Petteri Kolinen, konstmagister och industriell formgivare, Elina Aalto, konstmagister och prisbelönt designer samt Sanna-Mari Jäntti, Helsingfors stads kontaktchef. Ordförande är Kari Korkman från Helsinki Design Week.

Stiftelsen Tapio Wirkkala Rut Bryk
Rut Bryks (1916–1999) och Tapio Wirkkalas (1915–1985) konstnärliga arv har överlåtits åt Stiftelsen Tapio Wirkkala Rut Bryk som grundades 2003. Stiftelsen svarar också för evenemang och utställningar kring Bryks och Wirkkalas arv samt för publikationer och annat material.

Stiftelsen, Esbo stad och EMMA – Esbo moderna konstmuseum har ingått ett deponeringsavtal enligt vilket över 5 000 föremål som stiftelsen äger övergick i museets besittning. I materialet ingår konstverk, konstindustriella föremål, prototyper samt arkivmaterial.

Pressbilder: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Bryk+Wirkkala+katseluvarasto/
Lösenord: emmamuseum

Mer information:

Managing Director
Petra Wirkkala
office@wirkkalabryk.fi
045 135 0225 

Styrelseordförande
Katarina Siltavuori
katarina@galerieforsblom.com
050 599 2510

Uutuuskirja: Isänmaan vartiossa. Sotilaan muistiinpanoja, maisemakuvausta, ajatelmia ja tarinoita jatkosodasta

Kun sotiemme veteraanien joukon nuorimmatkin jäsenet ovat jo yli 90-vuotiaita ja tuon alunperin lähes puolen miljoonan miehen suuruisen joukon ollessa jo varsin pieni, nousee sotiemme tapahtumista esille enää harvoin uusia tapahtumia ja näkökulmia. Jatkosodan aikaisen rivisotilaan päiväkirjan löytymistä ja julkaisua voidaankin pitää harvinaisena tapahtumana ja päiväkirjan lukeminen avaa ainutlaatuisen näköalan sotilaan arkeen, tuntemuksiin ja sodan julmuuteen.

Reino J. Mäkilän , renkolaisen kauppiaan ja perheenisän, saatua 10.6.1941 kutsun saapua viipymättä armeijan ylimääräisiin kertausharjoituksiin, aloitti hän tunnollisen tapahtumien ja ajatusten kirjaamisen päiväkirjaansa. Päiväkirjaan, joka kuin ihmeen kaupalla on säilynyt Mäkilän suvun hallussa ja joka on nyt syntynyt uudelleen Mikko Äijön toimittamana kirjana.

”Koetan karistaa itseni vapaaksi kotoisista mietteistä. Olenhan nyt Suomen armeijan sotilas. Velvollisuutemme isänmaata ja kansaa kohtaan on seistä vartiopaikallamme ja turvata tälle, sekä tuleville sukupolville vapaa, itsenäinen ja eheä maa, jossa onni ja turvallisuus ovat jokaisen yksilön omaisuutta.” – R. J. Mäkilä, 8.7.1941

Sitaatti Reino Mäkilän ajatuksista kuvaa hyvin suomalaisten sotilaiden tuntoja jatkosodan alkaessa. Siihen sisältyy pelkoa tulevaisuudesta, huolta kotiin jäävistä, velvollisuudentuntoa ja myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta tuleville polville, toivoa siitä että tämä olisi se viimeinen sota. Ajatuksissa oli talvisodan aiheuttamien vääryyksien korjaaminen, monien mielissä korkojen kera.

Reino Mäkilän autenttisista päiväkirjoista kuvastuu sodan aiheuttama ahdistus, kuolemanpelko, osin turhautuminenkin menetysten kohdatessa joukkoja. Jatkuva ikävä kotiin perheen luo leimaa Mäkilän päiväkirjamerkintöjä. Kuten moni muukin vastaavassa tilanteessa, myös Reino Mäkilä turvaa mielensä Jumalaan ja vahvaan uskoon ”korkeimman johdatuksesta”. Nykylukijan on helppo ymmärtää tämä luettuaan Mäkilän päiväkirjamerkintöjä.

Isänmaan vartiossa -kirjan suurinta antia on aito rivisotilaan kokemus sodasta. Päiväkirjassa jokainen sotilas on ihminen, kaveri  tai ystävä – ei vain luku tilastoissa niin kuin yleensä sotakirjoissa. Tämä tuo Isänmaan vartiossa -kirjan tekstiin inhimillisyyttä ja lämpöäkin, vaikka koetut asia olivatkin äärimmäisen raskaita. Reino Mäkilä ei sinänsä ota kantaa sodan julmuuteen tai esimerkiksi vihollisen tappamiseen, ne ovat osa sotilaan velvollisuutta ja arkea, joka on kestettävä.

Mikko Äijö on täydentänyt kirjan tekstin hienosti sodan laajempaan kontekstiin lukujen alkuun sijoittuvilla tietokatsauksilla. Tieto-osiot ja monet kuvat auttavat lukijaa hahmottamaan sodan kulkua ja antavat yhdessä päiväkirjatekstin kanssa lukijalle ainutlaatuisen kokemuksen ja näkemyksen Jatkosodan alun tapahtumista.

Kirja: Isänmaan vartiossa. Sotilaan muistiinpanoja, maisemakuvausta, ajatelmia ja tarinoita jatkosodasta

Kirjailija: Reino J. Mäkilä sekä Mikko Äijö

Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Bookcover, Espoo 2018

ISBN 978-952-68990-3-9, kirjastoluokka 92.73

190 sivua, sidottu

Lisätietoja sekä arvostelukappaleet:

Bookcover, Vesa Hiltunen

puh. 0400-399 318, vesa.hiltunen@bookcover.fi

Liitteet:

1. Kansikuva print-laatu, web-laatu

2. Takakansi

3. Lukunäyte

Espanjalaiskirjailija Ildefonso Falconesin Maan perilliset herättää eloon keskiaikaisen Barcelonan. Muhkea historiallinen romaani jatkaa kiehtovaa tarinaa, joka alkoi 10 vuotta sitten suomeksi ilmestyneessä teoksessa Meren katedraali. Samaan kirjaan pohjautuvan tv-sarjan ensimmäinen tuotantokausi on parhaillaan nähtävillä Suomessa suoratoistopalvelu Netflixissä.

On vuosi 1387, Santa Maria del Marin kellot soittavat Ravalin kaupunginosan asukkaille. Iäkäs, arvostettu kiltamestari Arnau Estanyol auttaa Barcelonan vähäosaisia, erityisesti kaksitoistavuotiaan Hugo Llorin perhettä. Barcelonan poliittinen ilmapiiri muuttuu kuitenkin äkisti, kun ikääntynyt kuningas kuolee. Uuden kuninkaan neuvonantajalla Genís Puigilla on vanha kauna kostettavanaan Arnaulle. Myös Hugo perheineen on vaarassa. Hänen on valittava puolensa. Ollako uskollinen Arnaun perheelle, vai pelastaako nahkansa kaupungissa, jossa köyhän henki on halpa.

Maan perilliset on elävä kuvaus yhteiskunnasta, jota leimaavat vääryydet ja uskonnon järkkymätön valta. Samalla se on myös yhden miehen riipaiseva elämäntarina.

Ildefonso Falcones (s. 1960) on barcelonalainen juristi ja kirjailija. Hänen aikaisemmat romaaninsa Meren katedraali (suom. 2008), Fatiman käsi (suom. 2010) ja Paljasjalkainen kuningatar (suom. 2014) ovat voittaneet monia kirjallisuuspalkintoja ja myyneet maailmanlaajuisesti yli 7 miljoonaa kappaletta.

Ildefonso Falcones: Maan perilliset
Alkuteos Los herederos de la tierra               
Suomentanut Satu Ekman
944 sivua | Saatavana painettuna kirjana ja sähkökirjana
Ilmestymispäivä 13.9.2018

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Marianna Uutinen
Galerie Forsblom, 26.10-25.11.2018
Avajaiset taiteilijan läsnäollessa 25.10.2018, klo 17-19.

Marianna Uutinen (s. 1961) on yksi keskeisimmistä suomalaisista nykytaiteilijoista. Galerie Forsblomissa esillä olevissa teoksissaan Uutinen jatkaa omaperäistä maalaustekniikkaansa. Taiteilija aloittaa maalaamisen lattialle levitetyn muovin päälle, minkä jälkeen hän irrottaa maalaamansa akryylimaalipinnan ja kiinnittää sen kankaalle. Kiinnitysprosessissa Uutinen luo maalista erilaisia ulokkeita, rypistymiä ja laskoksia, joiden myötä teokset saavat veistoksellista volyymia. Maalaukset korostavat pinnan ja materiaalin fyysisyyttä ilmaisun ollessa kevyttä ja ilmavaa.

Maalauksiin kiteytyy hetki, liike ja elävyys. Uutinen tarjoaa katsojalle muistumia ja jättää maalauspinnalle graafisia jälkiä, kuin takaumia tapahtuneesta. Katsojan abstraktit projisoinnit muuntuvat maalauksissa konkreettisiksi. Hän hylkää valmiit käsitteet ja lähestyy maalaamista spontaanisti ja universaalisti, esineellistäen maalausjäljen. Elävä jälki muistuttaa painojäljestä, rikkaalle akryylipinnalle on kuin läiskähtänyt mustetta. Tämän hetken julistavuus sotkeutuu menneen estetiikkaan ja päinvastoin.

Suomalaisen nykytaiteen kärkinimiin lukeutuvalla Uutisella on ollut lukuisia merkittäviä näyttelyitä niin Suomessa kuin Euroopassa. Hän on edustanut Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1997. Uutisen teoksia löytyy myös useista merkittävistä suomalaisista taidekokoelmista, kuten Saastamoisen säätiöstä, Nykytaiteen museo Kiasmasta ja Helsingin taidemuseosta, sekä lukuisista ulkomaisista kokoelmista, kuten Tukholman Moderna Museetista sekä Tanskan Louisianan museon kokoelmista. Taiteilija asuu ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä ja Berliinissä.

Lisätietoja taiteilijoista ja näyttelyistä
Nina Suni: nina@galerieforsblom.com, +358 50 430 8251

Liitteenä olevan teoskuvan tiedot
Marianna Uutinen
Untitled, 2017
Akryyli kankaalle
100 x 80 cm

 --

Novembermörkret viker undan för Marianna Uutinens meditativa akrylmålningar

Galerie Forsblom 26.10.–25.11.2018
Vernissage i närvaro av konstnären 25.10.2018, kl. 17.00–19.00

Marianna Uutinen (f.1961) är en av de viktigaste nutida finländska konstnärerna. De utställda verken är målade med Uutinens utmärkande måleriteknik. Hon målar inledningsvis på plastyta på golvet, varefter hon avlägsnar den målade akrylytan och fäster den på duk. I fastsättningsprocessen skapar Uutinen veck, rynkor och fåror som ger verken en skulpturartad volym. Ytans och materialets fysikalitet framhävs genom uttryckets lätthet och luftighet.

Ögonblicket, rörelsen och det levande kristalliseras i målningarna. Uutinen erbjuder betraktaren minnesfragment och lämnar grafiska spår på måleriytan, som ett slags återblickar på det skedda. Betraktarens abstrakta projektioner blir konkreta i målningarna. Hon förkastar färdiga begrepp och närmar sig måleriet spontant och universellt genom att materialisera det måleriska avtrycket. De levande avtrycken påminner om tryckerispår; trycksvärta verkar ha skvätt ut över den tjocka ytan av akryl. Det innevarande ögonblickets proklamation trasslar in sig i det förgångnas estetik och vice versa.

Uutinen, som hör till den finländska nutidskonstens toppnamn, har hållit otaliga betydande utställningar såväl i Finland som i Europa. Hon representerade Finland i Venedigbiennalen 1997 och hennes verk finns i många betydande finländska konstsamlingar som Saastamoinen-stiftelsen, muséet för nutidskonst Kiasma och Helsingfors konstmuseum. Hennes verk finns också i utländska konstsamlingar som Moderna Muséet i Stockholm och danska Louisiana konstmuseum. Konstnären bor och arbetar för tillfället i Helsingfors och i Berlin.

Ytterligare information om konstnären och utställningen
Nina Suni: nina@galerieforsblom.com, +358 50 430 8251

Information om verket
Marianna Uutinen
Untitled, 2017
Akryl på duk
100 x 80 cm

Juha Siltasen käsikirjoittaman ja Turun Kaupunginteatteriin ohjaaman draaman Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus miehitys muuttui juuri ennen esityksen harjoituskauden alkamista. Tositapahtumista 1920-luvun Turussa kertovan draaman miespääroolin tulee esittämään Tobias Zilliacus. Alun perin pääosaan oli kiinnitetty syksyllä kaupunginteatterin Taru sormusten herrasta -fantasiaseikkailussa nähtävä näyttelijä Markus Riuttu, mutta roolitusta jouduttiin vaihtamaan aikataulusyistä johtuen.

Näyttelijäksi vuonna 1995 valmistunut Tobias Zilliacus on tuttu kasvo lukuisista teatteri- ja elokuvarooleistaan. Hän toimi 2000-luvun alussa myös Teatterikorkeakoulun lehtorina ruotsinkielisessä näyttelijäntyönlaitoksessa ja Viirus-teatterin johtajana vuosina 2004–2007. Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus on Zilliacuksen ja ohjaaja Juha Siltasen ensimmäinen yhteinen produktio.

Runollinen draama on herättänyt runsaasti kiinnostusta etukäteen. Zilliacus esittää näytelmässä kirjastonhoitajaa, joka rakastuu nuoreen opiskelijanaiseen. Tästä suuresta rakkaudesta seuraa henkirikos, joka oli sensaatio Suomessa 1920-luvun lopulla. Zilliacuksen vastanäyttelijänä näytelmän nimiroolissa nähdään Mervi Takatalo.

Näyttelijänvaihdoksen ja esityksen harjoitusaikataulun muutosten takia esityksen ensi-ilta siirtyy eteenpäin kahdella päivällä. Ihana Neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus saa kantaesityksensä Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä perjantaina 16.11.2018. Liput näytöksiin ovat jo myynnissä eikä ensi-illan siirtyminen vaikuta jo ostettuihin lippuihin.

Lisätiedot

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen@turku.fi

Kalevalaisten Naisten Liitto lahjoitti elokuun lopussa Designmuseolle kaksi Paavo Tynellin suunnittelemaa valaisinta: Lehmänkello ja Tähtitaivas. Valaisimet ovat alun perin suunniteltu Kalevalaisten Naisten Liiton vuonna 1946 avaamaan Kestikartano-nimiseen ravintolaan Keskuskadulle Helsinkiin.

Kalevalaisten Naisten Liitto on perinne- ja kulttuurijärjestö, joka tekee valtakunnallista kulttuurityötä. Keskikartano edusti aikakautensa korkealaatuista ravintolaa, joka korosti suomalaisuutta ja kalevalaista perinnettä. Sen arkkitehtina toimi Aarne Ervi. Sisustuksen suunnittelusta vastasi huonekalujen osalta Maija Taimi. Verhoista ja muista tekstiileistä vastasi vuorostaan Greta Skogster-Lehtinen. Tarjoilijoiden asut suunnitteli tekstiilitaiteilija Laila Karttunen käyttäen esikuvana hautalöytöjen pukuja. Ravinolan valaisimet tilattiin Paavo Tynelliltä. Tynell loi tiloihin ainutlaatuiset valaisimet, joista tunnetuimpia ovat Lumihiutale, Lehmänkello ja Tähtitaivas.

”Kestikartanosta tuli varsinainen nähtävyys, joka etenkin 1952 olympialaisten aikaan menestyi loistavasti. Kestikartano toimi vuoteen 1967 asti, jolloin koko talo, jossa ravintola oli sijainnut, päätettiin purkaa. Osa valaisimista ja huonekaluista jäi Kalevalaisten Naisten Liiton haltuun”, kertoo Designmuseon kokoelmista vastaava yli-intendentti Merja Vilhunen.

Designmuseo on tehnyt Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa yhteistyötä muun muassa vuonna 2015, kun Kalevalaisten Naisten Liitto täytti 80 vuotta ja aiemmin 80-luvulla, kun Designmuseossa järjestettiin näyttely Ken kantaa Kalevalaa.

”Nyt kokoelmiin saadut valaisimet täydentävät merkittävällä tavalla Designmuseon kokoelmaa. Museossa on ennestään yli 40 Paavo Tynellin valaisinta, tuhansia piirustuksia ja runsaasti kuvia. Nyt vastaanotettu lahjoitus on kansallisaarre, joka kertoo ajasta, jolloin suomalaisia lähtökohtia haluttiin voimakkaasti tuoda esiin”, kertoo Vilhunen.

Suomenlinnasta tuli suomalainen sata vuotta sitten, kun edellisenä vuonna itsenäistyneen maan lippu nostettiin merilinnoituksen salkoon toukokuussa 1918 ja venäläiset lähtivät linnoituksesta. Huomenna aukeaa valokuvanäyttely, jossa pääsee näkemään, miten Suomenlinna on sadassa vuodessa muuttunut. Näyttelyn valokuvat on otettu vuosina 1918 ja 2018 samoista paikoista Suomenlinnan saarilla.

Valokuvaajat Gunnar Lönnqvist, Niilo Toivonen ja Eric Sundström kuvasivat Suomenlinnaa kesällä 1918. Sata vuotta myöhemmin, kesällä 2018 valokuvaaja Tim Bird kuvasi maailmanperintökohde Suomenlinnaa samoissa paikoissa. Nämä vanhat ja uudet valokuvat pääsee näkemään Suomenlinna-museon näyttelyssä, joka on avoinna 14.9.2018–30.4.2019.

Vuonna 1918 otetut valokuvat ovat olleet linnoituksen suomalaisen kauden ensimmäisen siviilikomendantin Carl von Wendtin kokoelmassa. Satavuotiaat valokuvat on lahjoitettu Suomenlinnaa hallinnoivalle Suomenlinnan hoitokunnalle, joka vastaa näyttelystä.

Näyttely on osa Suomenlinna 100 -merkkivuoden ohjelmistoa, jossa käsitellään linnoituksen 100 vuotta kestänyttä suomalaista kautta. Samalla muistetaan linnoituksen historian suomalaisen kauden synkintä vaihetta, vuoden 1918 sisällissotaa ja vankileirejä.

Seuraa merkkivuoteen liittyviä tapahtumia aihetunnisteella #Suomenlinna2018.

Lisätietoja:

• Suomenlinnan hoitokunnan tapahtumakoordinaattori Paula Lappalainen, puh. 0295 338 335, paula.lappalainen@suomenlinna.fi  
• Valokuvanäyttelyn tiedot Suomenlinnan tapahtumakalenterissa: https://www.suomenlinna.fi/tapahtumat/valokuvanayttely-sata-suomenlinnan-vuotta-1918-2018/
• Liitteenä olevan kuvaparin voi julkaista artikkelin yhteydessä. Kuvan lähteeksi maininta: Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkisto / Lönnqvist/Toivonen/Sundström ja Tim Bird. Kuvassa valokuvat Suomenlinnan telakasta kesiltä 1918 sekä 2018. Näyttelyn sadan vuoden takaisista kuvista ei ole arkistoon eritelty, kuka on ottanut minkäkin kuvan. 

Erittäin suuresta kysynnästä johtuen Rauman Kaupunginteatteri on lisännyt esityskalenteriinsa neljä lisänäytöstä viime lauantaina 8. syyskuuta ensi-iltansa saaneelle Muukalaiselle.

Topi Sorsakosken levyttämiä kappaleita sisältävän näytelmän syksyn esitykset olivat jo käytännössä loppuunvarattuja. Lisänäytökset ovat tiistaina 13. marraskuuta klo 19, keskiviikkona 14. marraskuuta klo 14 ja klo 19 sekä torstaina 29. marraskuuta klo 19.

Musiikkitarinan keskiössä on Muukalaiseksi nimetty laulaja, joka on tullut elämänsä ja uransa kääntöpisteeseen. Näytelmän pääosassa nähdään jäähyväisrooliaan tekevä Heimo Korhonen, joka tämän näytelmän myötä päättää 35-vuotisen uransa Rauman Kaupunginteatterissa ja siirtyy viettämään ansaittuja eläkepäiviä.

Muissa rooleissa nähdään ja kuullaan upea laulaja-näyttelijä Anna Hanski, muun muassa The Voice of Finlandista muistettava muusikko Jessica Uussaari sekä Rauman Kaupunginteatterin vahvuudessa jatkava näyttelevä maanviljelijä Juha Kulmala.

Lisäesitysten lipunmyynti on jo käynnissä. Muukalainen jatkaa Rauman Kaupunginteatterin ohjelmistossa myös kevätkaudella.

Syksyn hauissa on muutoksia. Taike jakaa ensimmäistä kertaa kolmivuotisia toiminta-avustuksia esittäville taiteille. Lastenkulttuurin avustusten haku on siirtynyt keväästä syksyyn. Taike on myös muuttanut taiteenalakohtaista luokittelua.

Yhteisöjen toiminta- ja erityisavustukset ovat haettavissa lokakuussa. Avustukset on tarkoitettu vuoden 2019 toimintaan tai hankkeisiin. Lastenkulttuurin ja eri taiteenalojen yhteisöjen lisäksi haussa ovat festivaalien ja kulttuurilehtien avustukset, residenssiavustukset sekä avustukset kulttuurin saavutettavuuden, hyvinvointivaikutusten ja kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen.

Esittävän taiteen toimijoille jaetaan lisäksi syksyn haussa kertaluonteisesti miljoona euroa, joka kohdennetaan kolmivuotisiin toiminta-avustuksiin. Niitä voivat hakea esitystoimintaa tuottavat teatterit, sirkukset ja tanssitaiteen ja musiikin alan yhteisöt.

Yhteisöavustusten haut päättyvät 31.10.2018.

Lastenkulttuurin avustusten haku siirtynyt lokakuulle

Lastenkulttuurin erityisavustusten hakuaika on siirtynyt keväästä syksyyn. Vuoden 2019 hankkeisiin tarkoitettuja avustuksia tulee hakea lokakuun aikana. Haku päättyy 31.10.

Kohdeapurahojen hakuaika jatkuu 15.11. saakka

Taiteilijoiden ja työryhmien kohdeapurahat on tarkoitettu vuoden 2019 hankkeisiin. Taiteilijat ja työryhmät voivat lisäksi hakea apurahoja kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen sekä liikkuvuuteen. Apurahojen haku päättyy 15.11. Taiteilijat ja työryhmien yhteyshenkilöt kirjautuvat sähköiseen asiointiin verkkopankkitunnuksellaan.

Eri taiteenaloja niputettu suuremmiksi kokonaisuuksiksi

Taike on muuttanut hakulomakkeiden taiteenalakohtaista luokittelua ja yhdistänyt keskenään läheisiä taiteenaloja. Uusi ryhmittely mahdollistaa näiden alojen joustavamman rahoituksen, kun määrärahat eivät pirstoudu pieniin osiin.

Valo- ja äänitaide sisältyy mediataiteeseen ja ympäristötaide kuvataiteeseen. Performanssi- ja esitystaiteen hakijat voivat valita kuvataiteen ja näyttämötaiteen väliltä. Sarjakuvataide ja kuvitustaide on yhdistetty omaksi kokonaisuudekseen.

Katso-tunniste haettava ajoissa

Yhteisöjen osalta verkkoasiointi vaatii Katso-tunnisteen, joka kannattaa hankkia hyvissä ajoin. Maksuttoman Katso-tunnisteen saa Väestörekisterikeskuksesta osoitteesta https://yritys.tunnistus.fi. Tunnisteen hankkiminen edellyttää voimassa olevaa Y-tunnusta. Ohjeet sen hakemiseen löytyvät YTJ-palvelun verkkosivuilta www.ytj.fi.

Hakemukseen tulee liittää vähintään vahvistettu tilinpäätös. Toiminta-avustushakemukseen vaaditaan lisäksi toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Vältä ruuhkaa

Kaikki hakuilmoitukset julkaistaan Taiken verkkosivuilla www.taike.fi.

Valmis hakemus tulee lähettää sähköisesti Taikeen ennen hakuajan päättymistä. Verkkoasiointi sulkeutuu viimeisenä hakupäivänä klo 16. Hakemus kannattaa lähettää hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä.

Chat-asiakaspalvelu

Taiken verkkosivuilla www.taike.fi aloittaa lokakuussa chat-asiakaspalvelu, joka palvelee arkisin klo 10–14. Asiakkaita palvellaan myös puhelimitse ja sähköpostitse.

Hakuajat syksy 2018

Apurahat yksityisille ja työryhmille

• Kohdeapurahat taiteilijoille ja työryhmille 1.10.–15.11.
• Apurahat kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen taiteilijoille ja työryhmille 1.10.–15.11.
• Liikkuvuusapurahat taiteilijoille ja työryhmille, hakuaika päättyy 15.11.

Avustukset yhteisöille

1.10.–31.10.

• Avustukset kulttuurilehdille
• Avustukset kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan
• Avustukset vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin saavutettavuuteen
• Erityisavustukset yhteisöille
• Festivaaliavustukset
• Kulttuurin hyvinvointivaikutukset
• Lastenkulttuurin erityisavustukset
• Residenssiavustukset
• Toiminta-avustukset esittävän taiteen yhteisöille
• Toiminta-avustukset yhteisöille

Lisätietoja:

Taiken asiakaspalvelu asiakaspalvelu@taike.fi , p.0295 330 700.

Bildkonstnär Saara Ekström har fått årets AVEK-pris. Priset på 15 000 euro som riktar sig till mediekonsten delades ut idag under Kopiostos 40-årsjubileum vid Bio Rex i Helsingfors. Centralen för audiovisuell kultur AVEK, som är en del av Kopiosto, delar ut priset. AVEK-priset är det mest betydande priset riktat till mediekonst i Finland.

Ekström är glad över AVEK-priset. ”Erkännandet ger ett oersättligt stöd. För mig innebär det en möjlighet att fortsätta undersöka arkeologin hos de obrukbara marker som har uppstått i utkanterna av vår kultur, utforska materialens sköra livskraft och det förflutnas och nutidens trasiga, förfallna kännetecken som ger upphov till nya betydelser”, kommenterar Ekström.

Ekström (f. 1965) studerade vid Åbo ritskola åren 1983–1986 och vid Northern Arizona University i USA 1995–1996. Hennes verk har förevisats på flera internationella filmfestivaler samt vid stora privata utställningar i bland annat Kiasma, Bildmuseet, Nordiska Akvarellmuseet, Wäinö Aaltonens museum och Amos Andersons konstmuseum.

Det material och de ämnen som Ekströms videoverk byggs upp kring verkar vara i ständig omvandling. Genom att kombinera olika tekniker skapar hon världar, där det synliga och osynliga, utveckling och försvinnande, attraktion och fulhet sammanflätas. Ekströms ”obehaglighetens estetik” ifrågasätter materialens kulturbundna värdehierarkier.

I synnerhet den höga konstnärliga kvaliteten i Ekströms arbeten väckte prisjuryns uppmärksamhet. ”I Ekströms verk sammanflätas tidens och historiens skikt med materialismen på ett poetiskt sätt. Verken är noggranna och använder sig av audiovisuella medel på ett mästerligt sätt. Likt en pionjär har Ekström utforskat nymaterialism, djuptid och icke-mänsklighet långt innan dessa teman blev mainstream”, beskriver juryn.

Ekström har på ett skickligt sätt överfört styrkorna i sina fotografier och beställningsverk till mediekonsten och lyckats förnya sig som konstnär. ”Verken tar avstamp i den experimentella filmens och mediekonstens, till och med målarkonstens, historiska kontinuum, men Ekström hanterar sitt redskap på ett säkert sätt och skapar någonting nytt istället för pastischer och upprepningar”, säger juryn i sitt utlåtande.

AVEK:s prisjury bestod av Satu Herrala, konstnärlig ledare för festivalen Baltic Circle, som ordförande, Esko Nummelin, chef för Borgå museum, Tuuli Penttinen-Lampisuo, produktionsrådgivare för mediekonst vid AVEK och Tytti Rantanen, programsamordnare vid AV-arkki. Prisets vinnare utsågs av AVEK:s styrelse utgående från juryns utlåtande. Det var redan den femtonde gången som priset delades ut.

AVEK-pristagare 2004–2018
mediekonstnär Heidi Tikka (8.9.2004)
mediekonstnär Hanna Haaslahti (6.9.2005)
mediekonstnär Pekka Sassi (7.9.2006)
konstnär Adel Abidin (6.9.2007)
konstnär Pia Lindman (11.9.2008)
konstnär-kurator Juha Huuskonen (10.9.2009)
bildkonstnär Jani Ruscica (9.9.2010)
bildkonstnärerna Lea och Pekka Kantonen (8.9.2011)
konstnärerna Tellervo Kalleinen och Oliver Kochta-Kalleinen (6.9.2012)
mediekonstnär Erkka Nissinen (5.9.2013)
konstnär Annette Arlander (4.9.2014)
bildkonstnär Anna Estarriola (10.9.2015)
konstnär Salla Tykkä (8.9.2016)
bildkonstnär Kari Yli-Annala (7.9.2017)
bildkonstnär Saara Ekström (13.9.2018)

Mer information:
www.saaraekstrom.com

Bilagor:
- Juryns utlåtande (endast på finska)
- Bild av Ekström, får publiceras (bild: Saara Ekström)
- Ekströms CV
- Videosamling av Ekströms verk: https://we.tl/t-zwrcrqiRTa
- Stillbilder av Ekströms verk, får publiceras:

01. Loss of Gravity, 8 mm-film, 2018
02. Biblion, videoinstallation med tre kanaler, 2018
03. Amplifier, 8 mm-film, 2017
04. Observatorio, videoinstallation, 2016 (bild: Vesa Aaltonen)
05. Tailor, HD-video, 2016 (bild: Pirje Mykkänen)
06. A Rose is Sorrows, time lapse-video i HD, 2016
07. Rosario, HD-video, 2011

Intervjuer:
Saara Ekström: 0400 615 460, saara.ekstrom@jippii.fi
Satu Herrala: 050 326 3067, satu@balticcircle.fi
AVEK:s generalsekreterare Juha Samola: 09 4315 2351, juha.samola@avek.kopiosto.fi

Saara Ekströms utställningar och förevisningar:
Utställning Body All Eyes, Galleri Sinne, Helsingfors, 8.9–14.10 
Diskussionstillfälle med Saara Ekström och konsthistoriker Marja Lahelma i Galleri Sinne den 18 september kl. 18
Filmen Amplifier på Yle Teema den 14 september kl. 23.35. Kan även ses på Yle Areena
Ekström i konstnärsresidenset Youkobo Art Space i Tokio oktober–november 2018
Verk i Aboa Vetus & Ars Nova-museet i Åbo sommaren 2019

Tämän vuoden AVEK-palkinnon on saanut kuvataiteilija Saara Ekström. Mediataiteelle suunnattu 15 000 euron arvoinen palkinto jaettiin tänään Kopioston 40-vuotisjuhlissa Bio Rexissä, Helsingissä. Palkinnon myöntää Kopioston osana toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. AVEK-palkinto on merkittävin mediataiteelle suunnattu tunnustus Suomessa.

Ekström on iloinen saamastaan AVEK-palkinnosta. ”Tunnustus antaa korvaamattoman tuen. Minun kohdallani se tarkoittaa mahdollisuutta jatkaa kulttuurimme reunoille syntyneiden jättömaiden arkeologiaa, raunioiden ja kompostien hauraan elinvoimaisuuden luotaamista, menneen ja nykyisyyden rikkonaisten, rapautuneiden ja uusia merkityksiä synnyttävien merkkien tutkimista”, Ekström kommentoi.

Ekström (s. 1965) on opiskellut Turun piirustuskoulussa vuosina 1983–86 ja Pohjois-Arizonan yliopistossa Yhdysvalloissa 1995–96. Hänen teoksiaan on esitetty useilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla sekä laajoissa yksityisnäyttelyissä muun muassa Kiasmassa, Bildmuseetissa, Nordiska Akvarellmuseetissa, Wäinö Aaltosen museossa ja Amos Andersonin taidemuseossa.

Ekströmin videoteosten rakennusaineet ja -aiheet tuntuvat olevan jatkuvassa muuntautumisen tilassa. Eri tekniikoita yhdistäen hän luo maailmoja, joissa näkyvä ja näkymätön, kasvu ja katoaminen, houkuttelevuus ja rumuus kietoutuvat yhteen. Ekströmin ”epämiellyttävän estetiikka” kyseenalaistaa materiaalien kulttuurisidonnaisia arvohierarkioita.

Palkintoraadin huomion kiinnitti erityisesti Ekströmin töiden korkea taiteellinen laatu. ”Ekströmin teoksissa ajan ja historian kerrokset kietoutuvat poeettisella tavalla materiaalisuuteen. Teokset ovat tarkkoja ja käyttävät mestarillisen taidokkaasti audiovisuaalisia keinoja. Ekström on pioneerin lailla tutkinut uusmateriaalisuutta, syväaikaa ja toislajisuutta kauan ennen kuin teemat valtavirtaistuvat”, raati kuvailee.

Ekström on taitavasti siirtänyt valokuviensa ja tilateostensa vahvuudet mediataiteeseen ja kyennyt uudistumaan taiteilijana. ”Teokset ponnistavat kokeellisen elokuvan ja mediataiteen, jopa maalaustaiteen, historiallisesta jatkumosta, mutta Ekström käsittelee välinettään varmoin ottein ja luo pastissien ja toisintojen sijaan uutta”, raati toteaa lausunnossaan.

AVEK-palkintoraadin muodostivat puheenjohtajana Baltic Circle -festivaalin taiteellinen johtaja Satu Herrala, Porin taidemuseon johtaja Esko Nummelin, AVEKin mediataiteen tuotantoneuvoja Tuuli Penttinen-Lampisuo ja AV-arkin ohjelmakoordinaattori Tytti Rantanen. Palkinnon saajasta päätti raadin lausunnon perusteella AVEKin johtokunta. AVEK-palkinto myönnettiin jo 15. kerran.

AVEK-palkinnon saaneet 2004–2018
mediataiteilija Heidi Tikka (8.9.2004)
mediataiteilija Hanna Haaslahti (6.9.2005)
mediataiteilija Pekka Sassi (7.9.2006)
taiteilija Adel Abidin (6.9.2007)
taiteilija Pia Lindman (11.9.2008)
taiteilija-kuraattori Juha Huuskonen (10.9.2009)
kuvataiteilija Jani Ruscica (9.9.2010)
kuvataiteilijat Lea ja Pekka Kantonen (8.9.2011)
taiteilijat Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen (6.9.2012)
mediataiteilija Erkka Nissinen (5.9.2013)
taiteilija Annette Arlander (4.9.2014)
kuvataiteilija Anna Estarriola (10.9.2015)
taiteilija Salla Tykkä (8.9.2016)
kuvataiteilija Kari Yli-Annala (7.9.2017)
kuvataiteilija Saara Ekström (13.9.2018)

Lisätietoja:
www.saaraekstrom.com

Liitteenä:
- Raadin lausunto
- Julkaisuvapaa kuva Ekströmistä (kuvan ottanut Ekström itse)
- Ekströmin CV
- Ladattava videokooste Ekströmin töistä: https://we.tl/t-zwrcrqiRTa
- Julkaisuvapaita stillkuvia Ekströmin teoksista:

01. Loss of Gravity, 8 mm filmi, 2018
02. Biblion, kolmekanavainen videoinstallaatio, 2018
03. Amplifier, 8 mm filmi, 2017
04. Observatorio, videoinstallaatio, 2016 (kuva: Vesa Aaltonen)
05. Tailor, HD video, 2016 (kuva: Pirje Mykkänen)
06. A Rose is Sorrows, time-lapse HD video, 2016
07. Rosario, HD video, 2011

Haastattelut:
AVEK-palkinnon voittaja, kuvataiteilija Saara Ekström: 0400 615460, saara.ekstrom@jippii.fi
Palkintoraadin puheenjohtaja, Baltic Circle -festivaalin taiteellinen johtaja Satu Herrala: 050 326 3067, satu@balticcircle.fi
AVEKin pääsihteeri Juha Samola: 09 4315 2351, juha.samola@avek.kopiosto.fi

Saara Ekströmin näyttelyt ja esitykset:
Näyttely Body All Eyes, Galleria Sinne, Helsinki, 8.9.–14.10.
Keskustelutilaisuus Saara Ekströmin ja taidehistorioitsija Marja Lahelman kanssa Galleria Sinnessä 18.9. klo 18
Elokuva Amplifier Yle Teemalla 14.9. klo 23.35. Nähtävillä myös Yle Areenassa
Ekström Youkobo Art Space -taiteilijaresidenssissä Tokiossa loka–marraskuussa 2018
Teoksia Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa ensi kesänä 2019

Grafian tekemän vuoden 2017 toimialatutkimuksen mukaan jäsenistöstä yhä useampi hankkii uusia asiakkaita ja työmahdollisuuksia globaalisti. 

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian loppuvuodesta 2017 toteuttamassa toimialatutkimuksessa kartoitettiin nykyisen työtilanteen lisäksi jäsenten näkemyksiä alan ja ammatin tulevaisuudesta. Visuaalisen viestinnän ammattilaisten kannalta keskeiset toimialat ovat edelleen keskellä suurta murrosvaihetta, mikä näkyy osin ristiriitaisina odotuksina tulevaisuuden suhteen.

Alan kehitys suosii visuaalisen viestinnän suunnittelijoita, jotka hallitsevat eri kanavat ja välineet, ja jotka pystyvät toimimaan asiakkaidensa strategisina kumppaneina. Suunnittelijat työskentelevät nykyään joustavasti myös ulkomaisille toimeksiantajille – tai ulkomailta käsin.

Grafiaan kuuluvien suunnittelijoiden työtilanne on entistä vakaampi – keskimääräisen työttömyysasteen ollessa vuodenvaihteessa 8,6 % kyselyyn vastanneista työttömänä oli vain 4,3%. Vastaajista 80 % arvioi alan työtilanteen kotimassa pysyvän ennallaan tai jopa paranevan. 37 % uskoi ulkomaisten toimeksiantojen saamisen lisääntyvän lähitulevaisuudessa.

Myös kyselyyn vastanneiden työsuhteisten suunnittelijoiden tyytyväisyys ansiotasoonsa oli lisääntynyt. Työsuhteisten kuukausiansio oli keskimäärin 3700 euroa. Yrittäjien keskiansio oli puolestaan vain 2660 euroa, kun yksityisen sektorin keskiansio Suomessa on 3596 euroa. Yrittäjien vastauksissa näkyikin tyytymättömyys ansiotasoon. Palkansaajat olivat keskimäärin tyytyväisiä ansiotasoonsa, kun kuukausipalkka oli 3200 € tai yli. Yrittäjät olivat keskimäärin tyytyväisiä, kun palkka ylitti 2400 €. 

Raporttiin on koottu syksyllä 2017 tehdyn toimialakyselyn keskeiset tulokset. Tutkimukseen vastasi 186 Grafian jäsentä, vastausprosentin ollessa 20. Grafian jäsenet vaikuttavat arkiseen visuaaliseen ympäristöömme voimakkaasti, vaikka jäävätkin usein näkymättömiksi. Tämä tutkimus on yksi tapa, jolla Grafia haluaa edistää visuaalisen viestinnän suunnittelun tuntemusta.

Raportti liitteenä. 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Katri Soramäki, katri.soramaki@grafia.fi, 050-344 6747

Tallinnassa käy vuosittain satoja tuhansia suomalaisia, mutta erityisesti meille suunnattua kaupungin opaskirjaa ei ole tähän asti ollut saatavana. Nyt tilanne korjaantuu Tallinnan keskikaupunki -teoksen myötä. Virossa on julkaistu useita Tapion matkassa -sarjan teoksia, jotka esittelevät Viron eri kaupunkeja sekä Saarenmaan omana kokonaisuutenaan. Uuden kustantajan myötä sarja saadaan nyt myös Suomen markkinoille. 

Tietokirjailija Tapio Mäkeläinen (s. 1958) käyttää mielellään Talsinki-nimeä Helsingin ja Tallinnan luontevasti muodostamasta kaksoiskaupungista. Mäkeläinen on Suomen tunnetuimpia estofiileja, monin kunnianosoituksin palkittu Tuglas-seuran kulttuurisihteeri ja legendaarinen matkanjohtaja, jota pätevämpää Tallinnan esittelijää olisi vaikea kuvitella. Tallinnan keskikaupunki on kätevästi taskussa tai käsilaukussa kulkeva teos, jossa esitellään keskikaupungin alueelta kaikki oleellinen: museot, puistot, arkkitehtuuri, menneisyys, nykyisyys ja jopa hieman tulevaisuuttakin. Kukoistavaa pubi- ja ravintolaelämää ei tietenkään unohdeta.

Aitona talsinkilaisena Tapio ei Suomenlahtea ylittäessään katso matkustavansa ulkomaille, koska Tallinna on ollut hänen toinen kotikaupunkinsa jo yli 30 vuoden ajan. Siellä hänellä on kodin lisäksi myös oma nimikkohuone Viru-hotellin 18. kerroksessa. Mäkeläinen on matkanjohtajana ja oppaana vienyt Viroon runsaat 100 000 turistia viimeisten 37 vuoden aikana. Jotkut ovat epäilleet Mäkeläisen talsinkilaistumisen juontuvan hänen viron kielen yliopisto-opinnoistaan ja 35 jatkuneesta toiminnasta Tuglas-seurassa. Itse hän kuitenkin väittää, että oikeita syyllisiä ovat olleet monet ystävät 1980-luvun Valuuttabaarissa, Narva Kohvikissa ja KuKu Klubilla.   

Tallinnan keskikaupunki -teoksessa on 175 upeaa värikuvaa, kahdeksan tarkkaa karttaa, hyvät hakemistot ja linkkiluettelot. Ja peräti 224 kiinnostavaa nähtävyyttä!

Teos julkistetaan Tuglas-seuran tiloissa (Sörnäisten rantatie 22, Helsinki) keskiviikkona 19.9.2018 klo 18.00. Tervetuloa!

Tapio Mäkeläinen

Tallinnan keskikaupunki

ISBN 978-952-270-411-5

288 sivua. Arktinen Banaani.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Tapio Mäkeläinen, puh. 040 593 5633, tapio.makelainen@tuglas.fi

Lehdistökappaleet: Arktinen Banaani, Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Teatteri Toivon syyskauden kantaesitys Lauluja tyhjästä maasta tutkii inhimillisyyttä, tarvetta kuulua johonkin. Se kuvaa turvattomuutta ja selviytymistä. Näytelmä herättää miettimään, voivatko tässä ajassa meille itsestään selvät asiat sittenkin olla turhia.

On kulunut 15 vuotta siitä, kun viruspandemia tuhosi lähes koko ihmiskunnan. Kun Tuomon rakastettu kuolee, hän lähtee kulkemaan eristäytyneestä turvapaikasta kohti etelää. Matkalla hän kohtaa ihmisiä, joita yhdistää yksi asia, päämäärättömyys. Onko elämällä enää merkitystä ja voiko kuolleesta maailmasta löytyä lohtua?

Voiko maailmanloppuun varautua?

Ohjaaja Sara Salmenmäki, miksi juuri tämä aihe?

“Ihmiskunta on kokenut historiassaan useita pandemioita, joista vaarallisimpia ovat olleet musta surma, espanjantauti, kolera ja sikainfluenssa. Influenssavirukset  voivat muuttua nopeasti ja kehittyä kuolettaviksi taudeiksi. Minusta pandemia on merkittävin uhka lajillemme. Aihe on niin kiinnostava, että kannatti tilata käsikirjoitus. Erityisesti teemassa kiinnostaa se, mitä ihmisyydestä ja kulttuurista jää jäljellä, jos yhteiskunta romahtaa”, Salmenmäki kertoo.

“Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät, antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit ovat maailmanlaajuinen uhka ja seuraava kohtalokas pandemia voi lähteä leviämään milloin tahansa. Yksittäisen ihmisen keinot varautua tällaisiin uhkakuviin ovat aika heikot, vaikka survivalismi onkin maailmalla valtava bisnes. Ellei sitten satu olemaan teknologiamiljardööri ja rakenna perheelleen turvataloa."

Onko näytelmän ihmisillä onnellisempaa kuin kuolleilla?

“Selviytyneillä on karu kohtalo. He jäivät eloon yksinäiseen hiljaiseen maailmaan, kun kansat ympärillä kuolivat. Kun mitään ei enää ole, ihminen ymmärtää olevansa vain eläin. Eläin, jolla on kylmä ja nälkä“, Salmenmäki toteaa.

Lauluja tyhjästä maasta -näytelmän ovat ohjanneet Sara Salmenmäki ja Ville Haikola. Kantaesityksen käsikirjoitus tilattiin Teatteri Toivolle Jari Kykkäseltä ja Juho Räsäseltä.

Esityskausi 22.9-8.12.2018

Liput myy Tiketti.

Lisätiedot ja lehdistöliput:

tuottaja@teatteritoivo.net

p. +358 503537518

Tuomo suree mennyttä maailmaa.

Kuvassa näyttelijä Joni Falck. Kuvaaja Toni Ahola