Kiinan yleisradioyhtiön CCTV:n tuotantoryhmä tekee viisi jaksoa suomalaisesta elokuva-alasta World Film Report -ohjelmasarjaan. Jaksot tulevat Kiinassa ulos lokakuussa. Kiinalaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut niin, että maiden välille neuvotellaan kahdenvälistä yhteistuotantosopimusta. 

World Film Report on Kiinan valtiollisella CCTV-6-kanavalla seitsemäntoista vuoden ajan pyörinyt ohjelmasarja, joka tavoittaa yli 25 miljoonaa kotitaloutta ja yhteensä miljardi katsojaa. Se käsittelee elokuvia ja paikallista kulttuuria elokuvan kautta tarjoten kiinalaisille mahdollisuuden kurkistaa tällä kertaa suomalaisuuteen. Ohjelma on todella suosittu, sillä World Film Report kiertää myös keskeisimmillä elokuva-alan festivaaleilla ja avaa kiinalaiselle yleisölle mahdollisuuden saada tietoa myös elokuvista, jotka eivät esimerkiksi läpäise Kiinassa sensuuria. 

World Film Report kutsuttiin Suomeen maaliskuussa, kun Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho ja delegaatio suomalaisia tuottajia vieraili Pekingissä. Suomen tuotantokannustimen markkinoinnista Aasiassa vastaava elokuvakomissaari Anne Laurila iloitsee, että suomalainen av-ala saa tällaisen näkyvyyden Kiinassa.

”Suomi ja Kiina neuvottelevat kahden välistä yhteistuotantosopimusta av-alalle ja tällainen dokumenttisarja Suomesta ja sen eturivin ohjaajista varmasti auttaa meitä neuvotteluiden edistämisessä. Toivon myös, että sarja auttaa suomalaisen elokuvan levittämisessä Kiinassa”, Laurila toteaa.

Elokuussa kuvausryhmä kiersi kymmenen päivän aikana Tampereella, Kuusamossa, Oulussa, Turussa ja Helsingissä. CCTV:n sarjassa on esillä uusi suomalainen elokuva, ja suomalaiseen kulttuuriin sarjassa paneudutaan niin Joulupukin, Muumien kuin Angry Birdsin kautta. Suomalaisesta tapahtumakulttuurista kiinalainen yleisö saa maistiaisia mm. Ilmakitaran MM-kisoista tai Helsingin juhlaviikoilta.

Kiinan markkinoista kiinnostuneille tuotantoyhtiöille apua on tarjolla lähiaikoina käynnistyvän, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen muodossa. ”Saamme virallisen haun auki syyskuun lopussa. Alustavissa  keskusteluissa tuotantoyhtiöiden kanssa hanke on kiinnostanut kovasti”, kertoo hanketta vetävän Creative Export Innovations Oy:n Kati Nuora.

Lisätietoja:
Anne Laurila
Elokuvakomissaari, Pohjois-Suomen elokuvakomissio
anne.laurila@businessoulu.com
p. 044 703 752

Mediatiedote 28.8.2018

* Teatterin syksyssä kahdeksan ensi-iltaa, joista viisi kantaesityksiä
* Tulossa Billy Elliot, Tämä on ryöstö!, The Nether, Pässi, Vanhoja poikia, Vakavuusongelma, Kylä, Kuumia aaltoja
* Maarit Pyökäri eläköityy teatterinjohtajan tehtävästä 31.8.
* Käsikirjoittaja Jennifer Haley vierailee The Netherin ensi-illassa 31.8.

Tampereen Työväen Teatterin syyskaudessa on kaikkiaan kahdeksan uutta ensi-iltaa joista kantaesityksiä viisi. Ohjelmistovalinnoista vastaa teatterinjohtaja Maarit Pyökäri, joka jää teatterinjohtajan tehtävästään eläkkeelle tämän viikon perjantaina 31.8. 

”Ohjelmisto on tänäkin syksynä monipuolinen. Mukana on erittäin odotettu teatterin suurpanostus musikaali Billy Elliot, joka istuu hyvin tehdaskaupunkiimme. Erityisen ilahduttavaa on tapa jolla sisällöt ottavat kantaa tähän päivään, kuten esimerkiksi virtuaalitodellisuutta kuvaava The Nether, nyky-Suomen kuvaus Pässi, autioituvalle maaseudulle sijoittuva, Teatteri Siperian kanssa yhteistyössä tuotettava Kylä”, kertoo teatterinjohtaja Maarit Pyökäri. ”Myös komedioiden toteutuksessa on haettu uusia tuulia. Tämä on ryöstö! on virtuoosimaista komediaa, Vakavuusongelmassa työtiimin dynaamikkaa kuvaa bändi ja Kuumat aallot –komediassa hyödynnetään karaokea. Junnu Vainion musiikin ystäviä taas kiinnostaa varmasti uutuusnäytelmä Vanhoja poikia. Ja ihan jotain uutta ovat tänä syksynä kokeilussa olevat anniskelunäytännöt Suurella näyttämöllä.”  

Hittikomedia Tämä on ryöstö! on verbaalia ja fyysistä notkeutta
Tämä on ryöstö! (A Comedy About a Bank Robbery) on komedia Mischief-teatterin hittejä takoneen käsikirjoittajatiimin Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shields kynästä. Sama tiimi tunnetaan myös menestyskomediasta Näytelmä joka menee pieleen. Improvisaatioteatteriin viehtynyt kolmikko on kirjoittanut verbaalista ja fyysistä notkeutta sisältävän komedian, joka on nyt sijoitettu 50-luvun Tampereelle. Ja teemana – pankkiryöstö. Komedian ohjaa Tommi Auvinen. Rooleissa TTT:n Petra Ahola, Heidi Kiviharju, Janne Kallioniemi, Verneri Lilja, Samuli Muje, Tommi Raitolehto ja Saska Pulkkinen, joka tekee peräti 13 roolia ja pistää myös kolme esittämäänsä roolihahmoa tappelemaan keskenään. Vierailevina tähtinä ovat Tom Lindholm, Puntti Valtonen, Juulianna Mäkelä ja Osku Ärilä. Suomennos on Mikko Koivusalon. Suomen kantaesitys on 6.9. Suurella näyttämöllä.

Billy Elliotin odotettu ensi-ilta lokakuussa on syksyn suurin satsaus
Billy Elliot on yksi syksyn odotetuimmista musikaalitapauksista. Lipuista on tässä vaiheessa varattu jo yli puolet. Lee Hallin kirjoittamaan tarinaan perustuva ja Elton Johnin musiikkia soiva palkittu musikaali on valloittanut maailmalla jo 12 vuotta. Musikaalia on valmisteltu jo keväästä 2017 Billy Elliot –koulun alettua ja nyt lokakuussa vihdoin koko 55 henkinen työryhmä valloittaa energialla, taidolla ja sydämellä yhden Suomen suurimmista musikaalinäyttämöistä. Ohjaaja on Samuel Harjanne, koreografi Jari Saarelainen, kapellimestareina Joonas Mikkilä/Tony Sikström. Billy Elliotin rooleissa vuorottelevat Jiri Rajala, Osku Perkiö ja Simo Riihelä. Michael Caffreyn rooleissa Ilmari Kujansuu, Nuutti Kerppilä ja Juho Mönkkönen. Laulunopettaja Mrs. Wilkinson on Petra Karjalainen ja pienen Debbie Wilkinsonin rooleissa vuorottelevat Mesihelmi Mänttäri ja Leila Ristimäki. Muissa rooleissa muun muassa Jyrki Mänttäri, Jussi Pekka Parviainen, Kristiina Hakovirta, Eriikka Väliahde, Riku Lehtopolku/Jukka Kontusalmi sekä 21 nuorta tanssikoululaista. Ensi-ilta on Suurella näyttämöllä 18.10.

Virtuaalijännäri The Nether ensimmäisen kerran Suomessa
Kuka olisit, jos saisit olla kuka tahansa, millainen tahansa? Mitä tekisit, jos kaikki olisi sallittua – eikä kukaan ei saisi tietää? Virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia ja haasteita ruotii USA:ssa parhaana uutena näytelmänä palkittu The Nether, joka saa Suomen kantaesityksensä Eino Salmelaisen näyttämöllä 31.8. Ohjaus Tiina Puumalainen. Netfllix-sarjojenkin käsikirjoittajana tunnettu Jennifer Haley nostaa esiin uuden teknologian moraalikysymyksiä kiehtovan jännitysdraaman keinoin. Rooleissa Suvi-Sini Peltola, Pentti Helin, Jari Ahola, Juha-Matti Koskela, Sonja Halla-aho. Käsikirjoittaja Jennifer Haley saapuu Los Angelesista seuramaan näytelmän ensi-iltaa.

Sirkku Peltolan uutuus kuvaa nyky-Suomea
Sirkku Peltolan uusin näytelmä Pässi kantaesitetään 9.10. Eino Salmelaisen näyttämöllä. Peltolan oma ohjaus kertoo tämän hetken suomalaisista, kainuunharmaspässistä ja paperittomasta Bagdadin filharmonikkojen sellististä. Luvassa on jälleen henkilöhahmoja, joita ei voi heltymättä katsoa. Roolityöhön palaa eläkepäiviltään Tuire Salenius. Yhteensä kolmeen rooliin paneutuu Auvo Vihro. Rooleissa myös Miia Selin, Tommi Raitolehto, Aimo Räsänen ja Samuli Muje.

Saimaan saaressa miehet, unelmat ja Junnu Vainion laulut
Tommi Auvisen ja Seija Holman käsikirjoittama ja Juha Vainion lauluja sisältävä Vanhoja poikia saa kantaesityksensä 6.11. Eino Salmelaisen näyttämöllä. Neljä miestä tuulisella Saimaan saarella, muistot, toiveet, syvimmät surut ja hellimmät unelmat jaetaan yhdessä. Usein huiman hauskasti, yhtä usein kömpelön karheasti. Vanhoina poikina nähdään Taneli Mäkelä, Esko Roine, Tuomas Uusitalo ja Puntti Valtonen. Maanläheisen musiikin mestarit, Antti Paalanen ja Kiharakolmio-yhtye, säestävät esityksissä livenä. Ohjaus on Tommi Auvisen.

Vakavuusongelma on komedia ihmisistä työssä
Kotimainen komedia Vakavuusongelma tarkastelee työelämää ja maailmaa henkilöidensä näkökulmasta rehellisesti, mutta rakastavasti. Käsikirjoittaja on Mika Ripatti, joka tunnetaan tuottelIaana näytelmäkirjailijana sekä tv- ja elokuvakäsikirjoituksistaan (Sydänjää ja Nousukausi). Ohjaaja, Teatterikesän taiteellisessa johdossa työskentelevä Aleksis Meaney saa työryhmineen putkityömaankin rokkamaan. Rooleissa Jaana Oravisto, Karoliina Vanne, Eriikka Väliahde, Matti Pussinen-Eloranta, Mika Honkanen, Jari Leppänen, Jukka Saikkonen ja Markku Pölösen Oma maa –elokuvan päärolissa nähtävä Konsta Laakso. Ensi-ilta on 4.9. Kellariteatterissa. Näytelmään pääsee kurkistamaan tällä viikolla avoimissa harjoituksissa 30.8. klo 19, liput 5 euroa.

Uusi kotimainen näytelmä Kylä yhteistyössä Teatteri Siperian kanssa
Lokakuussa 2018 ensi-iltansa saava Kylä on absurdi, musiikillinen komedia autioituvasta maaseudusta, yhtenäiskulttuurin murenemisesta ja mahdottomista haaveista. Näytelmän käsikirjoittavat Marika Heiskanen ja Tuukka Huttunen ja roolissa heidän lisäkseen nähdään myös Juha Junttu, joka säveltää näytelmän musiikin. Työryhmä vastaa myös ohjauksesta. Kylä sijoittuu Rutakon kylään ja kertoo sen kolmesta viimeisestä asukkaasta: Pärttylistä, Kiisselistä ja Ameliasta. Kantaesitys 27.10. Kellariteatterissa. 

Kuumia aaltoja viihdyttää komedialla ja musiikilla
Hävyttömän hauska karaokeshow Kuumia aaltoja on syksyn uutuustuotantomme TTT-Klubilla. Ensi-iltaa juhlitaan 5.9. Käsikirjoittaja Anne Prokofjeff on kirjoittanut hulvattoman komedian kahdesta keski-ikäisestä naisesta, jotka tapaavat sattumalta baarissa ja innostuvat laulamaan yhdessä. Samalla he keskustelevat naiseudesta, eroista, muutoksista, miehistä, mokailun lahjasta, laastarisuhteista, kaikesta mahdollisesta! Esityksen ohjaa Tiina Brännare. Rooleissa Kristiina Hakovirta ja Karoliina Kudjoi. 

TTT kokeilee anniskelunäytäntöjä ensimmäisten teattereiden joukossa Suomessa
Tampereen Työväen Teatteri kokeilee tänä syksynä anniskelukatsomoa kahdessa esityksessä. Tämä on ryöstö! 24.11. ja ShoWhat 30.11. iltaesityksissä on virvokkeiden vieminen katsomoon sallittua. Esitykset ovat K18. Tiettävästi anniskelunäytäntöjä ei ole muissa teattereissa vielä tässä mittakaavassa kokeiltu. Suurelle näyttämölle mahtuu noin 800 katsojaa. ”Tämä käytäntö on tuttu muun muassa Lontoon teatterikävijöille. Kokeilemme, miten se istuu meille ja jos kokemukset ovat hyviä, jatkoa on luvassa”, sanoo teatterinjohtaja Maarit Pyökäri.

Maarit Pyökäri viettää läksiäisiään perjantaina 31.8.
Teatterinjohtaja Maarit Pyökäri viettää läksiäisiään perjantaina kutsuvierasvastaanotolla sekä The Netherin ensi-illassa 31.8.

”Tampere on ehdottomasti teatterikaupunki”, summaa Pyökäri viiden vuoden kokemustaan Tampereen Työväen Teatterin johdossa. ”Olen saanut olla tuottamassa tänne monta hienoa teosta, joista esimerkkinä musikaalit Evita, Cabaret, Viulunsoittaja katolla, Viita ja Tytöt 1918 sekä esimerkiksi draamat Yöllisen koiran merkillinen tapaus, Taivaslaulu ja Lada. Myös lastenteatterituotannoistamme olen erittäin ylpeä. Olen johtanut teatteria yhtenä sen vaikeimmista ajanjaksoista vuoden 2016 yhteistoimintaneuvotteluineen ja valtionosuusuudistuskeskusteluineen”. Johtajakausi on ollut Pyökärille pitkän teatteriuran päätös. ”Lähden TTT:stä haikein mielin.”

Pyökärin seuraaja Otso Kautto aloittaa väitöskirjatyönsä vuoksi teatterinjohtajan tehtävät vuodenvaihteen jälkeen, 1.1.2019. Hänen kädenjälkensä tulee näkymään teatterin ohjelmistossa enemmän syksystä 2019 alkaen. Siirtymävaiheen aikana teatteria johtaa johtoryhmä.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi
tiedottaja Mika Kauhanen, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

Jennifer Haleyn vierailu pe 31.8.: lisätiedot ja haastattelupyynnöt tiedottaja Mika Kauhanen
Maarit Pyökärin haastattelupyynnöt: lisätiedot ja haasattelupyynnöt tiedottaja Sari Andersson. Mikäli haluat tulla paikan päälle tekemään juttua itse juhlavierasvastaanotosta pe 31.8. klo 12-14, sovithan asiasta ennakkoon.

www.ttt-teatteri.fi
Pressikuvat http://www.ttt-teatteri.fi/pressi

Facebook Twitter Instagram
#TTTeatteri

Tampereen Työväen Teatterin ensi-illat syksyllä 2018

31.8. The Nether Suomen kantaesitys, Eino Salmelaisen näyttämö
käsikirjoitus Jennifer Haley, suomennos ja ohjaus Tiina Puumalainen
4.9. Vakavuusongelma ensi-ilta, Kellariteatteri
käskirjoitus Mika Ripatti, ohjaus Aleksis Meaney, Kellariteatteri
5.9. Kuumia aaltoja kantaesitys, TTT-Klubi
käsikirjoitus, Anne Prokofjeff, ohjaus Tiina Brännre, TTT-Klubi
6.9. Tämä on ryöstö! (A Comedy About a Bank Robbery) Suomen kantaesitys, Suuri näyttämö
käsikirjoitus Henry Lewis, Johathan Sayer, Henry Shields), suomennos Mikko Koivusalo, ohjaus Tommi Auvinen
9.10. Pässi kantaesitys, Eino Salmelaisen näyttämö
käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola
18.10. Billy Elliot ensi-ilta, Suuri näyttämö
käsikirjoitus ja laulujen sanat Lee Hall, musiikki Elton John, perustuu Stephen Daldryn ohjaamaan elokuvaan, suomennos Mikko Koivusalo, ohjaus Samuel Harjanne
27.10. Kylä kantaesitys, Kellariteatteri
Käsikirjoitus Marika Heiskanen ja Tuukka Huttunen, musiikki Juha Junttu
6.11. Vanhoja poikia kantaesitys, Eino Salmelaisen näyttämö
käsikirjoitus Tommi Auvinen ja Seija Holma, laulut Juha Vainio, ohjaus Tommi Auvinen, Eino Salmelaisen näyttämö

Ohjelmistossa jatkavat: Tytöt 1918, Adalmiinan helmi, Mars vs. Venus, Luolamies
Vierailut: ShoWhat (30.11 ja 1.12. Suurella näyttämöllä), Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä (14.10.-18.11. Kellariteatteri)

Rauman Kaupunginteatterin kevätkauden uutena näytelmänä nähdään jännitysnäytelmä Tarkastaja tulee. Rauman kesäteatterissa kesällä 2019 romanttinen komedia Kaksi puuta.

Tulevan vuoden avaa brittiklassikko Tarkastaja tulee (An Inspector Calls). Lukuisia televisio- ja elokuvaversioitakin (viimeisin BBC, vuonna 2015) poikineen näytelmän tapahtumat sijoittuvat kevätiltaan vuoden 1912 Englannissa. Yläluokkaisen perheen kulissit romahtavat, kun salaperäinen Scotland Yardin poliisitarkastaja (Ilkka Koivula) keskeyttää tyttären kihlajaisjuhlat. Hän tutkii nuoren työläistytön itsemurhaa ja on syytä epäillä, että perheenjäsenet liittyvät tapaukseen.

J.B. Priestleyn käsikirjoittaman, jo vuonna 1945 ensiesitetyn Tarkastaja tulee -näytelmän ohjaa ensimmäistä kertaa Raumalla vieraileva Ola Tuominen. Esitys jatkaa Hiirenloukun kaudella 2016–2017 aloittamaa jännitysnäytelmien sarjaa. Ensi-ilta Rauman Kaupunginteatterissa 26. tammikuuta.

Rauman kesäteatterissa soi ensi kesänä laulaja-lauluntekijä Juha Tapion musiikki. Kaksi puuta on raikkaan humoristinen musiikkikomedia, joka menneenä kesänä murskasi Hämeenlinnan Uuden Kesäteatterin katsojaennätyksen. Osku Valveen ja Otto Kanervan kirjoittamaa hersyvän hauskaa romanttista esitystä säestää ja rytmittää kapellimestari Antti Vauramon johtama loistava livebändi ja upeat musiikkinumerot tempaavat takuulla yleisön mukaansa. Rooleissa nähdään Ria Kataja, Mikko Töyssy, Otto Kanerva, Hanna Vahtikari, Veera Tapanainen ja Miikka J. Anttila.

Kaksi puuta -näytelmän ensi-ilta Fåfängassa sijaitsevassa Rauman kesäteatterissa 14. kesäkuuta. Viime kesän tapaan kesäteatterin esityskausi jatkuu elokuulle asti, viimeinen esitys on 17. elokuuta.

Rauman Kaupunginteatterin kevätkauden ohjelmistossa jatkavat jo syyskaudellakin esitettävät Lallis-musikaali, Exän uus ja vanha -komedia sekä musiikkinäytelmä Muukalainen. Kevään ja kesän esitysten lipunmyynti alkaa torstaina 30. elokuuta.

Lisätietoja:

Otto Kanerva, puh. 040 546 3072, otto.kanerva@raumanteatteri.fi

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

Lappeenrannan alueen kouluissa on järjestetty vuoden 2018 alusta lähtien matalan kynnyksen maksutonta harrastustoimintaa. Peruskouluikäisille oli keväällä tarjolla 77 erilaista kerhoa. Toiminta jatkuu myös juuri alkaneella syyslukukaudella 2018. Tällä hetkellä syksyn kerhoja on lähes saman verran kuin keväälläkin, mutta määrä voi vielä muuttua. Syksyn harrastustoiminta starttaa elo- ja syyskuun vaihteessa. 

Lappeenrannan kaupungin harrastekoordinaattori Anni-Stiina Hujala kertoo, että matalan kynnyksen harrastustoiminnan keskeisin ajatus on, että osallistuminen on maksutonta ja mahdollisimman helppoa. 

– Kerhoja järjestetään Lappeenrannan alueella vastaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteeseen tukea lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia koulussa. 

Harrastustoimintaa on tarjolla Lappeenrannan alueen jokaisessa koulussa tai koulun toimipisteessä ennen koulupäivää, koulupäivän aikana tai sen jälkeen. Eri alojen ammattilaiset kiertävät kouluilla syyslukukaudella. Toimintaa järjestävät pääosin samat toimijat kuin keväälläkin. 

­ – Tarjolla on draamaopintoja, kuvataidetta, luonnon tutkimista, käsitöitä, musisointia Orff-menetelmin, rumpujen soittoa ja sirkusta.  Lisäksi koululaiset pääsevät harjoittamaan teatteria ja ilmaisutaitoa. Iltapäivätoiminnan yhteydessä myös tanssitaan. Puhtaasti liikunnallisina harrastuksina pelataan pesäpalloa ja tennistä, heitetään koripalloa, boulderoidaan, joogataan ja toimitaan ryhmässä fyysisiä taitoja harjoitellen, Hujala luettelee. 

Keväällä 2018 matalan kynnyksen harrastustoiminta tavoitti noin 10 % kaikista peruskouluikäisistä. Hujala kannustaa kaikkia koululaisia aktiivisesti osallistumaan maksuttomaan harrastustoimintaan. 

– Harrastukset tukevat lapsen kokonaiskasvua ja -kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia. Ne auttavat myös kiinnittymään yhteisöön ja toimimaan yhteisön jäsenenä. 

Tarkemmat tiedot harrastustoiminnasta, aikatauluista ja sisällöistä löytyvät päivittyvältä sivulta Lappeenrannan kaupungin verkkosivustolta. Tarkemmat tiedot kunkin kerhon käytännöistä saa koululta tai kerhoa vetävältä toimijalta. 

Matalan kynnyksen harrastustoiminnan toimeenpanijana on lapsi- ja perhepalveluiden muutos-ohjelma (LAPE), jonka tuella ammattilaiset kiertävät kouluilla vuoden 2018 ajan. Muutosohjelman tuella järjestetty kerhotoiminta täydentää koulujen olemassaolevaa kerhotoimintaa. 

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on vuosina 2017–2018 toteutettava hallituksen kärkihanke, jonka avulla tehdään muutosta kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria. 

Muutosohjelman tavoitteena on oikea-aikaisemmat, tasalaatuisemmat, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Muutoksella pyritään vahvistamaan lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja, elämänhallintaa sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia. Etelä-Karjalan alueella muutosohjelmaa toteuttavat Eksote, alueen kunnat, evankelisluterilaiset seurakunnat ja useat järjestöt yhdessä alueen asukkaiden kanssa.

Lisätietoja: 

Kulttuurinen nuorisotyö, harrastekoordinaattori Anni-Stiina Hujala
puh. 040 182 2083, anni-stiina.hujala@lappeenranta.fi 

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, Etelä-Karjala,
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset, Maija Ström-Ripatti,
puh. 040 651 3045, maija.strom-ripatti@eksote.fi 

Tietoa harrastustoiminnasta, aikataulut ja sisällöt: www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Nuorten-palvelut/Kulttuurinen-nuorisotyo/Matalan-kynnyksen-harrastustoiminta

Kansainvälinen menestysdraama vihdoin Suomessa

Ihmiset, paikat ja esineet (People, Places and Things, 2015) nousi loppuunmyydyksi suursuosikiksi Lontoon West Endissa ja New Yorkin Broadwaylla. Duncan Macmillanin kirjoittamasta näytelmästä pitivät sekä kriitikot että yleisö ja se keräsi useita palkintoehdokkuuksia. Näytelmän pohjoismainen ensi-ilta nähdään Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 1.9.

Suomen kantaesityksen ohjaa Johanna Freundlich. Esitys on kiihkeärytminen, suoraa puhetta ja kiinnostavia naisrooleja sisältävä – ja kuten Macmillanin näytelmät yleensä, tämäkin draama haastaa katsojan teemallaan. Keskiössä on kamppailu päihderiippuvuuden kanssa. Näytelmän katse on kuitenkin lämmin ja terävä dialogi antaa tilaa myös huvittumiselle ja naurulle. Kyseessä on myös varsinainen näyttelijäntyön taidonnäyte.

Koukuttava draama naisnäyttelijästä

Tarinan polttopisteessä on nuori näyttelijä Emma, joka ei halua eroon päihderiippuvuudestaan. Päihteet ovat Emmalle tapa kestää pettymyksiä tuottavaa todellisuutta ja roolit niin lavalla kuin siviilissäkin keino paeta omaa itseä. Kulissien romahdettua edessä on kuitenkin päihdevieroitus ja rooleista luopuminen. Vaativan pääroolin Emmana tekee ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa vieraileva Pihla Maalismaa. Hän on näytellyt parin viime vuoden ajan kiinnityksellä Kansallisteatterissa ja on tuttu kasvo myös elokuvista Roskisprinssi ja Ollaan vapaita. Maalismaan kanssa tätä ajankohtaista draamaa tulkitsee 10 muuta näyttelijää.

”Samaistun suuresti Emmaan, enkä vain siksi että hänkin on näyttelijä. Maailma on monimutkainen paikka, ja moni asia tuntuu olevan raiteiltaan. On oikeastaan helppo ymmärtää miksi ihmiset haluavat vetää pään täyteen. Kuitenkin samalla tulee helposti tuhonneeksi ihmissuhteita ja kadottaneeksi itsensä. Näytelmässä etsitään mm. arjen sietokykyä.”

- Emman esittäjä Pihla Maalismaa

Mielenkiintoinen ohjaajatuttavuus

Esityksen ohjaaja Johanna Freundlich on opiskellut käsikirjoittamista ja ohjaamista New Yorkin yliopiston Tisch School of the Arts'ssa. Hän on työskennellyt eri puolilla Suomea intiimeistä huoneteattereista aina 1200-paikkaiseen Musiikkitaloon. Uralta löytyy ohjauksia esimerkiksi Kansallisoopperan päänäyttämölle ja Savonlinnan oopperajuhlille Olavinlinnaan sekä Vuoden teatteritekona 2011 palkittu kuusituntinen näytelmä Angels in America. Tampereen teatterikesässä on vuosien varrella nähty useita Freundlichin töitä mm. Ryhmäteatterista, Kom-teatterista. Hänen ohjauksensa Rikos ja rangaistus kutsuttiin talven 2018 Dostojevski-festivaalille Novgorodiin.

"Tykkään ihmislähtöisistä ja -läheisistä tarinoista, joissa ei yksinkertaisteta asioita. Ihmiset, paikat ja esineet on juuri sellainen näytelmä, se antaa näyttelijöille tilaa tarkkanäköisiin tulkintoihin."

- ohjaaja Johanna Freundlich

Ihmiset, paikat ja esineet

Suomen kantaesitys 1.9.2018 klo 19
Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä
Liput: 18-39 € lippu.fi / Lippis / 02 262 0030

Työryhmä

Teksti: Duncan Macmillan
Ohjaus: Johanna Freundlich
Lavastus ja pukusuunnittelu: Mark Väisänen
Valosuunnittelu: Jari Sipilä
Äänisuunnittelu: Jari Tengström
Naamioinnin suunnittelu: Minna Pilvinen

Rooleissa: Eila Halonen, Stefan Karlsson, Ulla Koivuranta, Pihla Maalismaa, Tom Petäjä, Petri Rajala, Kimmo Rasila, Jonas Saari, Alisa Salonen, Kirsi Tarvainen, Jerry Wahlforss

Esityskuvat

Esityskuvat voit ladata täältä. Kuvaaja Otto-Ville Väätäinen.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen@turku.fi

Taavi Vartian ohjaamaan Pertsa ja Kilu -seikkailuelokuvaan liittyvää promotraileria kuvattiin viikonloppuna Kotkassa. Kuvaukset järjestettiin yhteistyössä Kaakon elokuvakomission kanssa. Itse elokuva on tarkoitus kuvata ensi kesänä. Keväällä järjestetyn näyttelijähaun kautta valituksi tulleet kotkalaiset pojat Olavi Kiiski ja Oskari Mustikkaniemi eivät vielä kesän alussa tienneet, kummasta tulee Pertsa ja kummasta Kilu. Nyt promotrailerin kuvausten alkaessa roolit olivat selvillä ja repliikit hallussa; Olavi on Pertsa ja Oskarista tuli Kilu. Vaikka pojat olivat elokuvanäyttelemisen osalta ensikertalaisia, jännityksestä ei ollut tietoakaan. Molemmat pojat olivat innoissaan ja valmiina kuvauksiin.

Promotrailerin kuvaukset vauhdittivatkin Pertsan ja Kilun mitä hurjempiin seikkailuihin maalla, merellä ja ilmassa. Pelkällä seikkailumielellä ei kuitenkaan kuvauksissa selvitty. Pojilta vaadittiin napakkaa asennetta ja keskittymistä, kun kohtauksia hiottiin huippuunsa uusintaottojen kautta. Tärkeää oli tietysti myös saada palautetta ohjaajalta välittömästi: ”Meniks hyvin?”, huusi toinen pojista. Ohjaaja Vartia pyysi kokeilemaan jonkun repliikin eri painotuksella ja taas mentiin. ”Hiljaisuus. Kuva. Ääni. Ja olkaa hyvä”

Resiinarallia junaa karkuun

Kuvausten aikana pojat pääsivät myös kokeilemaan mitä mielenkiintoisimpia härveleitä ja laitteita, joista kaikkien nimet eivät jääneet mieleen: ”Mikä onkaan se ihmejutska, jolla ajetaan junaradalla?”, kysyi Olavi.

Ihmejutskalla tarkoitettiin tietenkin vanhaa kunnon resiinaa, joka pojilla oli käytössä lauantaina Karhulassa kuvatussa toimintakohtauksessa junaradalla. Kohtauksesta tulikin yksi koko trailerin näyttävimmistä.

Kohtauksessa pojat luulivat jahtaavansa resiinalla junaradalla karkuun ajavaa moottoripyöräilijää. Mutta kuinkas kävikään, kun takaa alkoikin uhkaavasti lähestyä jättimäinen veturi? Takaa-ajajista tulikin yhtäkkiä takaa-ajettavia ja poikien oli pumpattava karkuun resiinalla entistä lujemmin.

Kaspar the Viking -tuotanto myös suunnitteilla

Pertsan ja Kilun promotrailerin kuvausten yhteydessä kuvattiin myös toinen, lyhyempi teaser ”Kaspar the Viking” -nimiselle tuotannolle, jota ohjaaja Vartia vie tällä hetkellä myös eteenpäin. Tehdyssä teaserissa Kasparin roolissa nähdään Oskari Mustikkaniemi, mutta Kaspar tullaan aikanaan roolittamaan vielä erikseen.

Julkistamme nyt Kaspar the Vikingin ensimmäisen teaserin:

https://www.youtube.com/watch?v=BWV_ZH7n4PE&feature=youtu.be

Lisätietoja:

Kaakon Elokuvakomissio
johanna.kunttu@cursor.fi , +358 40 190 2569

Taavi Vartia
taavi.vartia@gmail.com, (+358 44 300 0239)

Liitteenä kuvat (molemmat kuvat Joonas Vartia):

Pertsa ja Kilu pakenevat takaa lähestyvää veturia. Kuva: Joonas Vartia

Pertsa (Olavi Kiiski) ja Kilu (Oskari Mustikkaniemi) lentohärvelin kyydissä. Kuva: Joonas Vartia

Oulun Musiikkivideofestivaalit viettivät 25. juhlavuottaan 23.–26.8. Festivaali kasvatti jälleen kävijämääräänsä ja näytöksissä sekä oheistapahtumissa vieraili neljän päivän aikana yhteensä 5440 kävijää. Kiitos kaikille festivaaleilla käyneille!

Festivaalien kotimaiseen musiikkivideokilpailuun lähetettiin 321 uutta musiikkivideota, jotka nähtiin valkokankaalla Kulttuuritalo Valveella ja 45 Specialissa järjestetyissä kilpailu- ja katselmusnäytöksissä. Oulun Musiikkivideofestivaalien ylläpitämässä suomalaisessa musiikkivideoarkistossa on nyt 5302 videota.

Musiikkivideoiden kilpailu- ja katselmusnäytösten lisäksi festivaaleilla nähtiin muun muassa Verneri Pohjolan ja Mika Kallion livenä säestämä Eläimen kuva -näytös, harvoin esitetty Sähkö the Movie -dokumenttielokuva sekä lukuisia kuratoituja musiikkivideonäytöksiä. Osana festivaalia nähty Christian Marclayn teos Telephones on esillä Valvegalleriassa 23. syyskuuta asti.

Oheisohjelmaan kuului keskusteluja ja seminaareja, kuten VJ Workshop, Puistojamit, Silakkalounge sekä festivaalien suositut jatkoklubit. Oulun Musiikkivideofestivaalien jatkoklubeilla 45 Specialissa esiintyivät muun muassa ruotsalainen DJ Kornél Kovács, klubikollektiivi Club La Persé sekä Sleng Teng -rytmiin tunnettuja kappaleita yhdistelevä Finntengs Sound System. Visuaalit jatkoklubeille tuottivat Sellekhanks, VJ MKRF sekä norjalainen Nicolas Horne.

Festivaaliviikko huipentui lauantaina järjestettyyn Pumpeligaalaan. Kotimaisen musiikkivideokilpailun pääpalkinto Kultapumpelin sai Juha Ilmari Laine Color Dolorille ohjaamastaan Anyway The Wind Blows -videosta. Lupaavan uuden tekijän palkinnon, Teinipumpelin voitti Iiris Tuononen joku iiriksen moi äiti -videosta

Linssipumpelin parhaasta kuvauksesta voitti Anton Thompson Coon Jesse Markinin Blood -videolla. Parhaasta leikkauksesta Postpumpelin sai Tommi Rahko Peltokurki-yhtyeen Musta koira -videosta. Yleisöäänestyksellä valitun Kansanpumpelin voitti Anna Äärelä Sunrise Avenuelle ohjaamastaan I Help You Hate Me -videosta.

Ina Mikkolan juontamassa ja Katja Iljanan ohjaamassa Pumpeligaalassa myönnettiin toista kertaa suomalaisen musiikkivideon pääasiallisen tukijan, Musiikin edistämissäätiö MES:n 2000 euron suuruinen palkinto henkilölle, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaista musiikkivideota. Palkinnon sai tänä vuonna Mika Taanila.

Bändin käsikirja on monipuolinen ja käytännönläheinen opas bändissä soittamiseen. Kirja ottaa erityisesti huomioon tytöt, naiset ja muunsukupuoliset, joiden voi olla vaikea päästä sisään perinteisesti hyvin miesvaltaiseen bändikulttuuriin, mutta sopii kaikille soittoharrastuksesta ja bänditoiminnasta kiinnostuneille. Kuten kirjoittajat esipuheessa sanovat: “Ainoa este bändissä soittamiselle on se, ettei uskalla pistää itseään likoon – anna siis mennä!”

Laura Haaralan, Hanna Kauppisen ja Aiju Salmisen kirja perustuu kirjoittajien oman asiantuntemuksen lisäksi lukuisiin haastatteluihin. Ääneen pääsevät suomalaismuusikot ja musiikintekijät laidasta laitaan Aija Puurtisesta ja Mariskasta underground-nimiin saakka. Kirjaa varten on haastateltu myös taiteilijoiden henkiseen valmennukseen erikoistunutta psykoterapeuttia, joka valottaa muun muassa bänditoiminnan ja esiintymisen psykologisia ulottuvuuksia.

Kirja etenee bändin ja soittoharrastuksen elinkaaren mukaisesti. Aivan kirjan alussa etsitään bändikavereita sekä treenikämppää, valitaan instrumentit, harjoitellaan sekä soittamista että biisinkirjoittamista, mutta myös erilaisten bänditoimintaan liittyvien laitteiden valintaa ja käyttöä. Kirjassa annetaan vinkkejä muun muassa siihen, kuinka äänitetään demo, ja kuinka bändi voi saada keikkoja tai levytyssopimuksen. Myös konemusiikille on oma osionsa. Kirjan loppua kohti pureudutaan myös bänditoiminnan ongelmatilanteisiin ja niiden ratkaisuihin. Bändin käsikirja tarjoaa roolimalleja, mentorointia ja musiikkialan ihmisten kokemuksiin perustuvaa vankkaa tietoa jokaiselle bändissä soittamisesta kiinnostuneelle.

Kirjan ovat kirjoittaneet Laura Haarala (kulttuurituottaja AMK, FM), joka on erikoistunut bänditoimintaan sekä nuoriso- ja populaarikulttuurin tutkimukseen sekä FM Hanna Kauppinen, joka on vapaa kirjoittaja ja diy-muusikko. Kirjan idean takana on sen kuvittaja Aiju Salminen, joka on freelancekuvittaja, sarjakuvapiirtäjä ja keskinkertainen rumpali sekä aloitteleva laulaja.

Tervetuloa Bändin käsikirjan julkkareihin lauantaina 8.9.2018 klo 17.30 alkaen Oranssi ry:n tiloihin Kalasatamaan osoitteessa Kaasutehtaankatu 1.  
Illan ohjelma:
OVET klo 17.30
PANEELIKESKUSTELU klo 18.00: Keskustelu musan tekemisen hauskuudesta ja siitä, miksi naispuolisia soittajia näkyy festarilavoilla niin paljon vähemmän kuin mies- ja poikabändejä. Keskustelemassa muusikko Aija Puurtinen, rap-artisti Rauhatäti, Girls Rock! Finland -aktiivi Mari Korsu ja tapahtumatuottaja Hanna Räty. Keskustelun vetää Hanna Kauppinen.
BÄNDIT klo 19.00: Piinaviikko/The Matricides/Goo-Hags

Laura Haarala, Hanna Kauppinen ja Aiju Salminen: Bändin käsikirja
ISBN: 978-952-264-933-1, 220 sivua

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja: Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, puh. 050 4362170

Meillä on ilo kutsua sinut tapaamaan Lahti Fringe Festivaaliin osallistuvia muutamia artisteja ja toimijoita.

Lahti Fringe Festivaali on Suomen ensimmäinen Fringe Festivaali. Fringe Festivaalit ovat saaneet alkunsa Edinburghista vuonna 1947. Edinburghissa tapahtuma on laajentunut kolmiviikkoiseksi kaupunkikulttuurin ilotulitukseksi. Fringe Festivaali tarjoaa puitteet kaikenlaisen taiteen ja kulttuurin esiintulolle.

Jo perinteeksi muodostunut Taidelauantai on laajentunut Lahti Fringe Festivaaliksi, nelipäiväiseksi erilaisien kulttuurimuotojen esiin tuovaksi tapahtumakokonaisuudeksi. Ohjelmassa on konsertteja, klubikeikkoja, tanssiesityksiä, sirkusta, teatteria ja taidenäyttelyitä. Tarjonnasta löytyy ohjelmaa, nähtävää ja koettavaa kaikille ikäryhmille. Mukana kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia esiintyjiä.

Tule hakemaan ennakkomakua loppuviikon tapahtumiin!

Ylen, Uuden Suomen ja Demarin pitkäaikaisen ulkomaankirjeenvaihtajan Eeva Lennonin, 81, elämäkerta Eeva Lennon, Lontoo (Karisto, 2018) julkaistaan lokakuussa. Eevan elämä – kokonainen aikakausi poliittista ja henkilökohtaista historiaa – avautuu lukijalle hämmästyttävänä, kiehtovana ja joskus hilpeyttä herättävänä, niin kuin vain Eeva sen itse osaa kuvata. Eeva Lennon esiintyy Helsingin kirjamessuilla torstaina 25.10.2018.

Eeva Lennon (o.s. Karikoski) syntyi Helsingissä vuonna 1937 oman aikansa julkkisperheeseen. Äiti oli Mika Waltarin pään sekoittanut kaunotar, isä Mannerheimin alaisuudessa Mikkelin päämajassa työskennellyt upseeri, sittemmin Suomen Työnantajaliiton toimitusjohtaja. Pikku-Eevan kodissa keskusteltiin usein tuolloisista merkkihenkilöistä, ja Eeva tutustui jo opiskeluaikoinaan moniin valtakunnan tuleviin nimimiehiin ja -naisiin: Claes Anderssoniin, Pentti Saarikoskeen, Matti Klingeen, Jaakko Pakkasvirtaan, Elina Haavio-Mannilaan, Katariina Eskolaan. Jo nuoruudessa läheiseksi tuli myös feminismi, johon Eeva suhtautui intohimoisesti ja antaumuksella.

Opiskelu vei Eevan Pariisiin, missä hän tapasi tulevan miehensä Peter Lennonin. Pariisin-vuosina hänen tuttavapiiriinsä kuuluvat myös mm. Samuel Beckett, Pentti Holappa ja Kalevi ja Irene Sorsa. Päivänpolitiikka tuli tutuksi Eevalle, sillä hän oli alkanut tehdä juttuja Yleisradiolle, mutta siirtyi pian Uuden Suomen kirjeenvaihtajaksi, kunnes palasi Yleisradion leipiin muutettuaan Lontooseen. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin – kaikesta tuosta kuultiin koti-Suomessa, luotettavana kertojana ”Eeva Lennon, Lontoo”.

”Tässä vaiheessa voi vain varoittaa, että muistelmien lukemista on lähes mahdotonta keskeyttää, kun kerran aloittaa. [- -] Eeva Lennonin haastattelemisessa on se huono puoli, että hänen muistelmiensa mistä tahansa luvusta saisi aikaan useiden tuntien keskustelun. Lähihistoria lomittuu yksityisiin kokemuksiin. Löytyy isoa kuvaa sekä kutkuttavia yksityiskohtia ja anekdootteja.”
– Annamari Sipilä, Helsingin Sanomat

Eeva Lennon:
Eeva Lennon, Lontoo
n. 400 sivua
(Kirjassa on kuvaliite)
Ilmestyy lokakuussa

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: Tiina Laaksonen, tiina.laaksonen@karisto.fi, 040 456 4984

38. Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali järjestetään Oulun teatterissa jälleen ensi keväänä.

Suomen vanhin ja yhä yksi Euroopan suurimmista teatterifestivaaleista nuorelle yleisölle etsii ammattimaisesti korkeatasoisia esittävää taidetta ohjelmistoonsa 2.-5.5.2019. Valitut teokset saavat 2-4 esityskertaa festivaalin aikana hyvin varustetuilla näyttämöillä. Festivaali maksaa esityksen matka- ja majoituskulut sekä pienen esiintymiskorvauksen.

Hakemuksen tulee sisältää teostiedot, vierailun kustannusarvio, dvd/ sähköinen latauslinkki ja tekninen rideri valo- ja lavakarttoineen.

Hakemus tulee lähettää osoitteeseen sari.tanner@ouka.fi tai postitse:
Sari Tanner
Oulun teatteri
PL 5, 90015
Oulun kaupunki.

Haku päättyy 30.11.2018.

Designmuseo avaa helsinkiläisen huonekalusuunnittelijan ja taiteilijan Milla Vaahteran (1981) näyttelyn Helsinki Design Weekillä. Näyttely Dialogi koostuu mobileista ja stabileista, jotka on valmistettu vapaasti puhalletusta lasista ja käsin työstetystä messingistä. Ilmavat teokset herättävät henkiin 30-luvulla syntyneen mobileperinteen. Mobileiden kautta Vaahtera tulkitsee ihmisen suhdetta omaan kehoon ja seksuaalisuuteen.

Loppuvuodesta 2017 Designmuseon yritysverkosto Design Club järjesti Open Callin, jonka avulla etsittiin uudenlaisia tilallisia installaatioita Designmuseon Galleriaan. Kansainväliseen hakuun osallistui 52 muotoilijaa tai muotoilijaryhmää. Näyttelyn raati valitsi Milla Vaahteran Dialogi -teoksen. Installaatiossa raatia kiehtoi sen intuitiivinen ote, yhteistyön synnyttämä lopputulos, mobilen uudelleentulkinta ja uudenlainen visuaalisuus.

Vaahtera aloitti teossarjan valmistamisen toukokuussa 2018 yhdessä nuutajärveläisten lasinpuhaltajien Paula Pääkkösen, Sani Lappalaisen, Pauli Vähäsarjan, Henni Elialan ja Jonas Paajasen kanssa. Metalliosien työstöstä vastasi hopeaseppä Kirsi Kokkonen yhdessä Vaahteran kanssa. Työmenetelmä perustui vuoropuheluun ja intuitioon. 

Teosten avulla Vaahtera halusi elvyttää suomalaista lasinpuhallusperinnettä, jonka puolesta näyttely ottaa vahvasti kantaa. ”Suomalainen lasi ei ole vain historian toisintoa, vaan sille on mahdollista löytää uusi nykyaikainen ääni. Lasin teko Suomessa on joutunut kokemaan kovia. Nyt on aika tehdä asialle jotain, uudistaa perinne ja nostaa käsityöläisyys uudeksi trendiksi”, sanoo Vaahtera. 

Vaahtera on taustaltaan suunnittelija, joka on liukunut kalustemuotoilun kentällä luovuuden ja taiteellisuuden ohjaamana. Työssään Vaahtera yhdistelee seksuaalisuutta, graffitia, pop-taide estetiikkaa ja herkkyyttä.Omasta työskentelyprosessistaan Vaahtera toteaa: Muotoilu on yleensä äärimmäisen kontrolloitua, mutta omassa työssäni puran tätä koodia. Esillä olevat teokset ovat syntyneet väärintekemisen ja sattumien kautta.” 

Lue lisää Milla Vaahteran ajatuksia hänen työstään täältä. 

Milla Vaahtera – Dialogi -näyttely on esillä Designmuseon Galleriassa 7.9.-28.10.2018

Milla Vaahtera
Milla Vaahtera on vuonna 1981 syntynyt helsinkiläinen huonekalusuunnittelija ja taiteilija.

Vaahtera tarkastelee taiteellisen työskentelynsä kautta muun muassa kehollisuutta, tilan haltuun ottamista ja seksuaalisuutta. Materiaaleina vaihtelevat puu, vaahtomuovi, lasi ja metalli.

Vaahtera on toiminut luennoitsijana vuodesta 2010 lähtien muun muassa Lahden muotoiluinsituutissa, HEO:ssa ja Aalto-yliopistossa.

Vaahtera on valmistunut taiteen maisteriksi 2010 Aalto-yliopiston Taiteen, suunnittelun ja arkkitehtuurin korkeakoulusta, jossa hän opiskeli huonekalumuotoilua. Suorittanut kandidaatin tutkinnon Lahden muotoiluinstituutissa, huonekalusuunnittelun koulutusohjelmassa 2008.

Design Club
Designmuseon ja Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Design Club on vuonna 2015 perustettu yritysverkosto, jonka jäsenet haluavat kehittää liiketoimintaansa muotoilun avulla. Design Clubissa ovat mukana muun muassa Barona, Kalevala Koru ja Lääketietokeskus. Design Club Open Call on kolmivuotinen näyttelysarja, jonka puitteissa etsitään vaikuttavia sisältöjä ja tarjotaan yrityksille mahdollisuuksia olla tukemassa uusia luovia avauksia.

Näyttelyn yhteistyökumppanit:
iGuzzini, Pelti- ja Rautatyö E. Salminen, Suomen Lasitehdas, Suomen Teippitalo, Lafoy, Seritek

Teostolle tehtyjen esitysilmoitusten mukaan vuonna 2017 Suomessa soitettiin kaikkiaan 71 060 keikkaa. Keikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta huomattavasti, sillä vuonna 2016 Teostolle ilmoitettiin 62 511 keikkaa.

Opiskelupaikkakunnat, Lapin hiihtokeskukset ja laivat keikkailun keskiössä

Keikkamäärissä maakuntien Top 5 -listalle ylsivät Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi, kuntatasolla kärjessä ovat yliopistokaupungit Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä.

Paikkakunnan asukaslukuun suhteutettuna eniten keikkoja ja tapahtumia järjestettiin edellisten vuosien tapaan Lapin kunnissa: sijoitukset selittää alueen pieni asukasmäärä ja hiihtokeskusten suuri elävän musiikin tarjonta.

Koko Suomen Top 10 esityspaikat -listan kärjessä on kaksi laivaa, M/S Finlandia ja M/S Baltic Princess. Muista esityspaikoista koko Suomen ja Uudenmaan suosituin esityspaikka oli viime vuonna legendaarinen Tavastia (493 keikkaa), listan sijalla kaksi on Helsingin Musiikkitalo (425 keikkaa) ja kolmantena tamperelainen Tullikamarin Klubi (411 keikkaa).

Tilastoja keikoista on tehty vuodesta 2009

Teosto on tilastoinut elävää musiikkia sisältävien tapahtumien ja keikkojen kokonaismäärää Suomessa vuodesta 2009. Teosto tilastoi tapahtumat ja keikat erikseen, ja keikaksi lasketaan yksittäisen artistin tai bändin esiintyminen, kun taas tapahtumat, kuten konsertit tai festivaalit, voivat sisältää useita keikkoja.

Teosto kerää tietoa elävän musiikin esitystapahtumista vuosittain. Tietoja kerätään sekä tapahtumajärjestäjiltä että artisteilta ja bändeiltä, jotka tekevät keikoistaan esitysilmoituksia. Esitysilmoituksilla kerättyjen tietojen avulla tapahtumajärjestäjiltä kerätyt esityskorvaukset maksetaan keikoilla esitetyn musiikin tekijöille eli säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikin kustantajille.

Katso oman kotikuntasi sijoitus keikkatilastossa Teoston Keikkakartta-sovelluksesta!

Eri maakuntien, kaupunkien ja kuntien keikkatilastoja voit tutkia lähemmin Teoston Keikkakartta-sovelluksessa, joka on verkkosivuillamme osoitteessa www.teosto.fi/keikkakartta.

Teosto mukana keskustelussa musiikin aluetaloudellisista vaikutuksista Kölnissä 29.8.

Musiikkitapahtumiin liittyvän datan avaamisella Teosto haluaa osaltaan edistää musiikkitapahtumien liiketoiminnallisten ja aluetaloudellisten vaikutusten arvioimista. Teoston edustajat myös osallistuvat aktiivisesti aiheesta käytäviin keskusteluihin: Turo Pekari moderoi aiheeseen liittyvää keskustelua 29. - 30.8. Kölnissä ja Dortmundissa järjestettävässä Music Tourism Conventionissa (www.musictourismconvention.com), joka kokoaa yhteen musiikki- ja turismisektorin toimijoita ympäri maailmaa.

Lisätietoja:

Ano Sirppiniemi, Head of R & D, ano.sirppiniemi@teosto.fi, p. 050 325 6530

Turo Pekari, Senior advisor, innovation and discovery, turo.pekari@teosto.fi, p. 050 575 0357 

Etelä-Karjalan museolla kokoonnutaan Yhdessä enemmän -projektin merkeissä tiistaina 11.9.2018 klo 17–19

Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyä uudistetaan vuosien 2018–2020 aikana. Yhdessä enemmän -valokuvien digitointihankkeessa tuotetaan materiaalia perusnäyttelyuudistukseen. Aiheet liittyvät sotien jälkeiseen Etelä-Karjalaan.

Tilaisuuden aluksi esitellään projektin etenemistä kuvakoosteen avulla. Kuvat on valittu edellisessä asiakastilaisuudessa esille nousseiden aiheiden mukaan.

Osallistujille on pieni ennakkotehtävä. Tilaisuuteen voi tuoda halutessaan 1- 5 valokuvaa omista kuva-albumeista ja niiden taustatarinat. Valokuvien tulisi esittää itselle tärkeää aikaa, paikkaa tai tilannetta ja liittyä jollakin tavalla 1930-luvun jälkeiseen Etelä-Karjalaan. Varmistattehan, että valitsemanne kuvat ovat omianne tai että teillä on täysi käyttöoikeus niihin. Kuvia vastaanottamassa on museon henkilökuntaa. Kuvia ja tarinoita voi myös toimittaa Sinikka Myyrälle tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään to 6.9.2018. 

sinikka.myyra@lappeenranta.fi

Tilaisuuteen mahtuu 30 ilmoittautunutta ja siellä on kahvitarjoilu. 

Tervetuloa mukaan!

Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15 Linnoitus Lappeenranta

Lisätietoja

Sinikka Myyrä

Projektitutkija

Lappeenrannan museot

sinikka.myyra@lappeenranta.fi

+358 407677045

Tervetuloa Akateemisen Kirjakaupan tiedotustilaisuuteen 4.9.2018 kello 9.00!

Kerromme tilaisuudessa uudenlaisesta panttikassijärjestelmästä, jonka Akateeminen ottaa käyttöön tänä syksynä. Panttikassit toimittaa ja huoltaa Lindström Oy. Kestokassin ilmeen on suunnitellut taiteilija Ville Andersson. Andersson vastaa myös muun pakkausmateriaalimme uudesta ulkonäöstä.

Tiedotustilaisuudessa on tarjolla tietoa myös Akateemisen 125-vuotisjuhlavuoden uutuuksista, kuten elokuussa perustetusta ystäväklubista ja loppusyksystä avattavasta uudesta verkkopalvelusta.

Paikalla ovat Lindströmin myyntipäällikkö Ilkka Eskola, taitelija Ville Andersson ja Akateemisen Kirjakaupan toimitusjohtaja Anne Kariniemi

Tiedotustilaisuus järjestetään Akateemisen Kirjakapan 2. kerroksessa, Café Aallossa (Pohjoisesplanadi 39, 00100 Helsinki). Kahvilassa on esillä Ville Anderssonin piirustuksia 4.9 –1.10.2018.

Tervetuloa samalla aamupalalle! Osanottajat saavat mukaansa tutustumiskassit.

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu alkaa ensi lauantaina. Kilpailussa kuvataan suomalaisia suojeltuja rakennuksia, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä ja arkeologisia kohteita. Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto järjestävät 1.–30.9.2018 pidettävän kilpailun Suomessa nyt toista kertaa. Viime vuonna kuvia kertyi 2259 kappaletta 92 kuvaajalta. Näistä jo kolmasosa on käytössä Wikipedian kuvituksena.

Tämän vuoden kotimaiseen kilpailuun on mahdollista osallistua myös jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia niiden tapahtumapaikoilla. Kilpailusarjan erityisteemana ovat vuonna 1918 kuvatut kuvat. Vanhoista ja uusista kuvista muodostuu ennen ja nyt -kuvapareja samalla kun paikoista muodostuu muistopaikkoja kartalle.

Mojo Erämetsä
-Olen toiminut Art Directorina useissa mainostoimistoissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Päätyöni ohella toteutan itseäni erilaisten omien valokuvaprojektien kautta. Yksi sellainen on "Aikamatkakuvia Helsingistä".
Vinkki kuvaamiseen
-Kun lähdet suunnittelemaan kuvausta, niin mieti millainen sää ja vuorokauden aika kyseiseen kuvaan parhaiten sopisi ja yritä päästä kuvaamaan sellaisella hetkellä. Esimerkiksi suora auringonpaiste pilvettömältä taivaalta ei ole kuvauksen kannalta kovin ihanteellinen tilanne. Vielä tarkempaa suunnittelua varten kannattaa ladata puhelimeen sovellus, jolla voit helposti tarkistaa mistä suunnasta ja miltä korkeudelta aurinko paistaa mihinkin aikaan.

Tommi Kovala
-Olen graafinen suunnittelija. Oma alani on tiedon visualisointi. Tiedon on oltava näkyvää, että useimmat ihmiset sen ymmärtävät.
Vinkki kuvaamiseen
-Sinulla on tehtävä: kerro kuvan keinoin tärkein asia kohteesta. Teoksesi on sekä dokumentaarisesti että taiteellisesti vahva. Kun saavut paikalle, saat monia ideoita. Älä toteuta niistä ensimmäistä heti, vaan valitse saamistasi oivalluksista paras.

Riitta Moisander
Riitta on kouluttanut sukupolvittain taiteen moniosaajia Savonlinnan taidelukiossa. Hänet tunnetaan työstään taiteen ja kulttuurin puolesta Etelä-Savossa.

Elina Paasonen
-Olen journalisti, joka rakastui digitaalisen kerronnan mahdollisuuksiin muutoksen mukana, tehtävä kerrallaan. Juuri alkaneen lukuvuoden 2018–2019 työskentelen Tampereen yliopistossa journalistiikan oppiaineen vierailijaprofessorina. Pyrin jakamaan työssäni oppimaani journalismin ja kuvajournalismin opiskelijoille sekä oppimaan itse opiskelijoilta ja uusilta kollegoiltani.
Vinkkejä kuvaamiseen
-Kuvaaminen edellyttää aina valintoja. Mieti ensin, mitä haluat kuvallasi kertoa ja dokumentoida, vasta sitten, miten aiot sen tehdä. Tutustu kohteeseesi rauhassa. Yksityiskohdat voivat paljastaa yllättäviäkin asioita kuvattavasta kohteesta. Konteksti vaikuttaa paljon siihen, miten tulkitsemme kuvaa. Emme aina pysty itse vaikuttamaan, missä yhteydessä kuva on esillä. Keskustele muiden kanssa kuvista ja näytä töitäsi. Saat arvokasta palautetta ja uusia ideoita.

Jussi Tiainen
-Lapsenlapset kutsuvat Äijäksi. Harrastan valokuvausta ja hengissä pysymistä. Olen valokuvaaja - ollut jo vuodesta 1975. Olen kuvannut arkkitehtuuria, designia ja taidetta sekä kustantanut taidekirjoja. Olen tehnyt useita yksityisnäyttelyitä, joita on ollut lähes kolmessakymmenessä maassa. Tällä hetkellä nautin ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Kuvausvinkki
-Käytä jalustaa. Sommittele huolellisesti. Seuraa auringon liikkeitä. Tarkkaile kuvattavaa kohdetta eri vuorokauden aikoina ja erilaisissa valoissa. Muista, että valokuva on kaksiulotteista taidetta ja arkkitehtuuri kolmiulotteista. Sinulla on valta valita se yksi piste, josta kohteesi on parhaimmillaan. Lopuksi: pystyt linjat ovat pystyjä myös kuvissa!

Soile Tirilä
-Olen arkkitehtuurikuvaukseen ja rakennetun kulttuuriympäristön dokumentointiin erikoistunut intohimoinen voimalajeja harrastava palstaviljelijä.

Mediakuvia juryn jäsenistä

Lisätietoja
Susanna Ånäs, Wikimedia Suomi ry, susanna.anas@wikimedia.fi, puh. +358 40 557 8039
Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi, puh. +358 295 33 6251


Wiki Loves Monuments -jälleenvalokuvauskampanja Finnassa.

Tarkemmat tiedot ja kuvauskohteet löytyvät Wiki Loves Monuments -kilpailun verkkosivuilta
Valokuvagalleria
Tulosta Wiki Loves Monuments -juliste!

Kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen toteuttama Eppu Normaali -veistos on julkistettu tänään keskiviikkona 29. elokuuta kansanjuhlassa Ylöjärven kaupungintalon aukiolla. Teos kantaa nimeä Alamökki. 

Veistoksen mallina on toiminut Eppu Normaalin ensimmäisen treenikämpän, sittemmin studiona palvelleen ”alamökin” päätyseinä. Kuvanveistäjän käyttämä muottitekniikka mahdollisti sen, että veistoksessa näkyy äärimmäisen tarkasti vanhan mökkiseinän pintaa kaikkine uurteineen ja yksityiskohtineen. Teoksen materiaali on haponkestävä teräs. 

Kuvanveistäjä Kimmo Schroderus sai idean alamökistä heti projektin alkumetreillä.

”Suurellakin tarinalla on lähes aina pieni alku. Alamökki on ollut poikkeuksellisen tärkeä Eppu Normaalin alkuvaiheiden ja koko olemassaolon mahdollistaja, eikä alamökin merkitys yhtyeelle ole kadonnut alkuvuosien jälkeenkään”, Kimmo Schroderus perustelee. 

Alamökki liittyy kiinteästi Martti ja Mikko ”Pantse” Syrjän perheen ja veljesten yhtyeen historiaan mutta myös Ylöjärven menneisyyteen. Alamökki on toiminut aikanaan Takamaan vanhan koulun keittolana.

”Historiallista on myös se, että kaupunki osoittaa arvostustaan meille tällä tavalla. Se on tuntunut ihmeelliseltä ja hienolta. Tämä on ensimmäinen asia, joka saa meidät nöyrtymään minkään edessä. Sekin on historiallista”, Martti Syrjä kuvailee yhtyeen tuntoja. 

Yhtye innostui välittömästi teoksen ideasta. ”Ajatus alamökin seinästä Ylöjärven keskusaukiolla oli humoristinen. Tuumimme, että tämä olisi todellista seinästä revittyä huumoria”, Syrjä naurahtaa. 

”Lopputulos on kaunis, kookas ja kiiltävä esine, jolla on esteettistä arvoa. Veistos kaunistaa Ylöjärveä ja sitä tullaan katsomaan kauempaakin. Tämä oli bändin toive ja se toteutui.”

Ylöjärven kaupunki halusi kunnioittaa veistoshankkeella yhtyeen ainutlaatuista uraa ja sitoutumista kotikaupunkiinsa. 

”Tämä on ollut poikkeuksellinen, sanoisin jopa historiallinen hanke. On hienoa, että Ylöjärven ja Eppu Normaalin pitkä yhteinen tarina sai myös tällaisen muodon. Uskon, että veistos lisää Ylöjärven tunnettuutta ja vahvistaa osaltaan kaupungin matkailun kehittämistä, jota viedään eteenpäin yhdessä alueen yrittäjien kanssa”, kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto toteaa.

Veistoksen jalusta on Kurun harmaata graniittia ja sen toimitti ylöjärveläinen yritys, Tampereen Kovakivi Oy. Veistos sijaitsee Ylöjärven kaupungintalon aukiolla (Kuruntie 14).

Veistoksen budjetti on noin 100 000 euroa ja se katetaan pääosin kaupungin saamilla testamenteilla, jotka on osoitettu kulttuuritarkoitukseen.

Kuvanveistäjä Kimmo Schroderus, Alamökki, 2018
Mitat: korkeus 325 cm, leveys 365 cm, syvyys 70 cm. Paino: 500 kg. Tekniikka ja materiaali: valettu haponkestävä teräs. Lisätietoa tekniikasta ja aiheesta: Veistoksen mallina on toiminut Eppu Normaalin ensimmäisen treenikämpän, ”alamökin”, päätyseinä. Suoraan alamökin seinästä otetun silikonimuotin ja useiden työvaiheiden kautta on edetty lopputulokseen, joka on ohut ja kaartuileva, haponkestävästä teräksestä valettu veistos. Veistosprojektin valuosuudesta on vastannut Taidevalimo P. Venäläinen Oy.

Reittisovelluksella voi katsoa Ylöjärveä Eppujen silmin
Eppu Normaali ja Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ovat luoneet yhteistyössä Eppu Normaalin Ylöjärvi -kohdereitin, joka julkaistiin samaan aikaan Alamökki-veistoksen kanssa. Mobiilisovelluksen avulla Ylöjärveä voi katsoa Eppujen silmin. Tutuksi tulevat esimerkiksi Moision koulun tupakkaruutu, Vahantajoki ja Mutalan seurantalo. Osa kohteista kertoo enemmän Ylöjärven kaupungin tarinaa mutta kuitenkin Eppuihin kytkeytyen, joskus yllättävälläkin tavalla. Maksuttoman Nomadi-sovelluksen voi ladata puhelimen sovelluskaupasta. citynomadi.com

Kuvat ja lisätietoja

Pressikuvat: https://bit.ly/2MQSxDW 

Some: #eppuveistos 

Lisätietoja veistoshankkeesta:
Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto, p. 040 133 4550, jarkko.sorvanto@ylojarvi.fi

Kuvanveistäjä:
Kimmo Schroderus, p. 040 824 1530, kimmosch@gmail.com

Eppu Normaalin haastattelupyynnöt:
ProPromotion Oy, Taija Holm, p. 040 748 3435, taija@propromotion.fi

Ylöjärvi on Eppu Normaalin ja 33 000 muun asukkaan kotikaupunki Tampereen kaupunkiseudulla Pirkanmaalla. www.ylojarvi.fi & www.ylojarvi.fi/eppunormaali 

Kuvanveistäjä Kimmo Schroderus (s.1970) tunnetaan kookkaista teräsveistoksistaan ja Ars Fennica -palkinnostaan (2004). Kimmo Schroderuksen tuotantoa on seuraavan kerran esillä Galleria Forum Boxissa Helsingissä 28.9.2018 alkaen. www.kimmoschroderus.com

Eppu Normaali on Suomen suosituin yhtye, jonka ura alkoi Ylöjärvellä vuonna 1976. Bändi on myynyt liki 2 miljoonaa levyä, joista se on vastaanottanut 42 jalometallilevyä. Yhtyeen suosituimpia biisejä ovat ”Vuonna ’85”, ”Murheellisten laulujen maa”, ”Kitara, taivas ja tähdet”, ”Nyt reppuni jupiset, riimisi rupiset” ja ”Baarikärpänen”. Eppu Normaali oli ensimmäinen kotimainen yhtye, joka myi stadionin loppuun vuonna 2004 ja teki sen uudelleen Tampereen Ratinan stadionilla 40-vuotisjuhlavuonnaan 2016. Bändistä on tehty myös kirja ja elokuva. www.eppunormaali.fi 

Historioitsija Yuval Noah Hararin ensimmäinen menestysteos Sapiens katsoi menneisyyteen, ja toinen, Homo deus, tulevaisuuteen. Tänään ilmestyvä 21 oppituntia maailman tilasta kohdistaa katseen nykyhetkeen. Teoksellaan Harari auttaa meitä hahmottamaan maailmaa, jonka ymmärtäminen on yhä vaikeampaa.

Mitä Donald Trumpin nousu valtaan merkitsee? Mitä voimme tehdä epidemian lailla leviäville valeuutisille? Miksi liberaali demokratia on kriisissä? Mitä meidän tulisi tehdä terrorismille? Entä mitä voimme opettaa lapsille koulussa, kun tiedämme niin vähän maailmasta, jossa he tulevat aikuisina elämään?

21 oppituntia maailman tilasta tarttuu Hararin jo tutuksi tulleella tyylillä kiinni maailman tämän hetken suurimpiin ongelmiin. Kirjassa pohditaan, mitä syvempää merkitystä nykyhetken tapahtumilla on ja mitä me voimme yksilöinä tehdä selvitäksemme jatkuvista, tasapainoamme horjuttavista muutoksista.

Israelilainen Yuval Noah Harari (s. 1976) väitteli historian tohtoriksi Oxfordissa. Hän opettaa historiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa ja kiertää luennoimassa kaikkialla maailmassa. Harari on saanut kaksi kertaa Polonsky-palkinnon, joka jaetaan vuosittain luovuudesta ja omaperäisyydestä humanistisissa tieteissä.

21 oppituntia maailman tilasta tullaan julkaisemaan yli 50 maassa 34 kielellä.  Hararin aiempia kirjoja Sapiens – Ihmiskunnan lyhyt historia ja Homo deus – Huomisen lyhyt historia on myyty maailmanlaajuisesti jo yli 12 miljoonaa kappaletta. Kaikki kolme kirjaa on suomentanut Jaana Iso-Markku, joka on palkittu J. A. Hollon palkinnolla teoksen Sapiens suomennoksesta.

Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
Alkuteos 21 Lessons of the 21st Century | Suomentanut Jaana Iso-Markku
368 sivua | Saatavana painettuna kirjana ja sähkökirjana
Ilmestymispäivä 30.8.2018

Painokelpoiset kirjailijakuvat ja kansikuvat

Arvostelukappaleet ja lisätiedot: tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Yuval Noah Harari julkaisee aktiivisesti materiaalia kirjoistaan ja esiintymisistään sosiaalisen median kanavilla.
Instagram: @yuval_noah_harari
Facebook: @Prof.Yuval.Noah.Harari
Twitter: @harari_yuval
YouTube: YuvalNoahHarari