Himmeli on ”himmeli” myös englanniksi. Eija Kosken suursuosion saanut, pitkään loppuunmyytynä ollut Himmeli on jälleen saatavilla suomenkielisenä uusintapainoksena ja ilmestyy nyt myös englanninkielisenä. Kirja sisältää ohjeet 24 himmeliin.

Kirjan tekijä, himmelisti Eija Koski levittää himmelioppia myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Aihe on herättänyt kiinnostusta mm. Sveitsissä ja Saksassa. Kustantaja Maahenki piti tarpeellisena tuottaa tämä alan perusteos myös ulkomaisen yleisön saataville. Käännöksen teki Kirsti Nurmela-Knox.

”Himmeli on samaan aikaan kansanperinnettä ja uutta designia. On hauskaa, että himmelit herättävät mielenkiintoa design-piireissä myös ulkomailla”, kustantaja Johanna Korhonen perustelee hanketta.

Himmelintekoa on paras alkaa suunnitella jo kesän korvalla, koska loppukesästä ja alkusyksystä on koottava oljet. Eija Koski on valmistelemassa syksyksi uutta himmelikirjaa, joka sisältää käsillä tekemisen, rauhoittumisen ja estetiikan ystäville joukon uusia, ennen julkaisemattomia ohjeita.

A Himmeli in a white room, bathroom, kitchen, children's room and summer room. Who says himmelis are only for Christmas and old farmhouses? Not the author of this book, Eija Koski. By the way, do you know what the home of the black himmeli looks like? This book is for those of you who love creating things with your own hands, enjoy decorating your home and value traditions. This book features 24 himmelis with their instructions

.

Lisätietoja tekijältä: Eija Koski, 040 7778677

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, 050-5604544

Kustantaja: Johanna Korhonen, johanna.korhonen@maahenki.fi, 040-5105906

Into Kustannus julkaisee syksyllä terävän yhteiskunnallisen kirjallisuuden ohella runsain mitoin kaunokirjoja ja elämäkertoja. Elokuussa kymmenen vuotta täyttävä Into on kasvanut keskisuureksi yleiskustantamoksi.

Korealaista kaunoa ja uutta Arne Dahlia

Kaunokirjallisuuden hienoin helmi on eteläkorealaisen Kyung-sook Shin Jään luoksesi, ”Korean Norwegian Wood”, taustalla 1980-luvun vallankumousta elävä Soul. Arne Dahl on yksi arvostetuimmista dekkarikirjailijoista Pohjoismaissa ja tuttu myös tv-sarjoista. Rajamaat aloittaa uuden, hyytävän sarjan.

Finlandia-ehdokkaanakin ollut Laura Gustafsson käyttää omaa elämäänsä vereslihaisen naiseuden ytimeen matkaavan romaanin Pohja lähtökohtana. Suomenruotsalaisen ja venäläisen kirjailijan Zinaida Lindénin Rakkaus kolmeen appelsiiniin tarkastelee ihmisiä poissa kotoaan.

Tamperelainen Saara Henriksson yhdistää romaanissaan Syyskuun jumalat Puolan historian ja maagisen realismin. Juhana Petterssonin Tuhannen viillon kuolemassa ilmastonmuutos ja luokkasota vaikuttavat ihmisiin, äveriäisiinkin.

Elämäkertoja Gösta Sundqvistista Elvi Sinervoon 

Elämäkertojen aatelia on Timo Kalevi Forssin teos Leevi & the Leavingsin nokkamiehestä Gösta Sundqvistista. Lavoille palaava Dingo saa kunnianosoituksen Neumannin muistelmakirjalla.

Jaana Torninoja-Latola Yhä katselen pilviä on elämäkerta kirjailija Elvi Sinervosta, Eero Marttisen Hiljaisen hymyn mies suosikkikirjailija Veikko Huovisesta.

Ilkka Taipale kertoo kirjassa Mielisairaalassa kokemuksistaan lääkärinä ja työstään mielisairaiden aseman parantamiseksi.

Tietokirjoja ilmastonmuutoksesta keksintöihin

Hanna Nikkasen ja työryhmän Hyvän sään aikana miettii, miten Suomen käy kun ilmasto lämpenee. Kirjan aiheesta on tulossa myös livejournalismiesityksiä! Ilmestyskirja on pappi Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotisjuhlan hengessä. Elisa Aaltola ja Sami Keto kartoittavat Empatia-kirjassaan empatian syntyjä ja sen muotoja. Ilkka Taipaleen toimittama Sata innovaatiota Suomesta esittelee Suomen poliittisia, sosiaalisia ja arkipäivän keksintöjä.

Heini Sarasteen ja Väinö Heinosen Voihan vammainen on lasten kuvasanakirja vammaisuudesta. Anniina Ljokkoin Vegaanimuksut on ensimmäinen suomalainen tietokirja, joka opastaa lapsiperheiden vegaaniseen arkeen.

Yhteiskunnallisen kirjallisuuden kruunu on Luke Harding Vaiennettu, tosielämän trilleri agentti Litvinenkon murhan valmisteluista ja murhan syistä ja vaikutuksista. Vetävästi kirjoitettu Tuija Wetterstrandin Punaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssarijunan miesten silmin. Kalle Kniivilän Tanjan katu – Elämää Pietarissa 1917–2017 seuraa pietarilaisten elämää vallankumouksesta kuluneiden sadan vuoden aikana ja keskittyy mullistuksiin arkielämän näkökulmasta.

Professori Teivo Teivainen pohtii vapauden ulottuvuuksia ja nationalismin varjopuolia kirjassaan Maailmanpoliittinen kansalliskävely. Timo Hakkaraisen toimittama Vakaus vaakalaudalla on ajankohtaista Nato-kritiikkiä. Eeva Luhtakallion ja Maria Mustrannan Demokratia suomalaisessa lähiössä tutkii osallistumattomuutta lähiöissä ja tarjoaa demokratian korjaussarjan.

Jenni Holman, Veera Järvenpään, Apila Pepita Miettisen ja Kaisu Tervosen Näkymätön sukupuoli on ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Ulla Pyyvaaran ja Arto Timosen Naamat on pysäyttävä valokuva- ja haastattelukirja asunnottomuudesta.

LISÄTIEDOT

Selailtava Issuu-katalogi:
https://issuu.com/intokustannus/docs/innonkatalogisyksy2017
Ladattava PDF:
https://intokustannus.fi/tiedostot/innon-syksy-2017.pdf

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
25.5. alkaen: viestintäpäällikkö Nora Varjama, nora.varjama@intokustannus.fi, puh. 050 5476868
Sitä ennen: kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi

Espoon yrittäjänaiset

Kutsu medialle 

15 vuotta sitten perustettu Bazar Kustannus Oy on viime vuosina kasvattanut markkinaosuuttaan. Vastatakseen uusiin haasteisiin kustantamo on rekrytoinut kaksi uutta työntekijää sekä tehnyt organisaatiomuutoksia.

Tietokirjoista vastaava toimituspäällikkö Ilpo Jäppinen on nimitetty kustannuspäälliköksi, ja hän toimii myös toimituksen esimiehenä. Kaunokirjallisuudesta sekä lasten- ja nuortenkirjoista vastaa edelleen toimituspäällikkö Maria Saari. Myynti- ja markkinointipäällikkö Kristina Forsström on nimitetty liiketoimintapäälliköksi, vastuualueinaan myynti, markkinointi ja viestintä. Hänen tiimissään työskentelevät markkinoinnin spesialistiksi nimitetty Katariina Vuori sekä toukokuun alussa Bazarilla työnsä aloittaneet tiedottaja Minttu Nikkilä ja myyntikoordinaattori Heidi Klavus.

”Olemme viime vuosina tehneet huomattavia strategisia muutoksia kustannusohjelmaamme kasvattamalla tietokirjojen osuutta sekä julkaisemalla entistä enemmän kotimaista kirjallisuutta käännöskirjojen rinnalla. Kustantamon kirjamyyntiä ovat vauhdittaneet lukuisat onnistumiset, kuten John Williamsin romaani Stoner, Marie Kondon huippusuositut KonMari-kirjat, Yuval Noah Hararin tietoteos Sapiens – Ihmisen lyhyt historia sekä tänä keväänä julkaistu Lenita Airiston omaelämäkerta Elämäni ja isänmaani. Onnistuneiden muutoksien myötä myynnin lähdettyä kasvu-uralle vahvistamme nyt joukkojamme myynnin ja viestinnän osalta pystyäksemme vastaamaan kasvaneen markkinaosuutemme mukanaan tuomiin haasteisiin”, kertoo kustantamon johtaja Markus Lähdesniemi.

Lisätietoa:
kustantamon johtaja Markus Lähdesniemi, 050 404 2253, markus@bazarkustannus.fi

Kulttuuria ja yhteisöllisyyttä yhdistelevä paikallistapahtuma Siltojen Temmes järjestettiin ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten. Nyt Siltojen Temmes pyöräytetään käyntiin toisen kerran. Tapahtuman tekevät Temmeksen yhdistykset ja toimijat yhdessä. Tällä kertaa Maaseudun Sivistysliiton ESR-rahoitteinen Hyvän mielen paikat- hanke on mukana toteutuksessa. Neljä vuotta sitten pyöräiltiin reitti Temmesjoen siltojen ylitse noin 30 hengen voimalla ja mukana oli porukkaa lapsista vanhuksiin. Tänä vuonna Siltojen Temmes pyöräillään lauantaina 13.5. 2017.

Lähtöpaikkana on Mäkelän silta Haurukylässä. Sieltä pyöräillään yhdessä Lännentietä pitkin Mikkolan myllysillalle, jossa on myllyn esittely sekä luonnon esittelyä saaressa. Pyörämatka jatkuu viireillä ja neulegraffiteilla koristellulle Vikiönsillalle. Seuraava etappi, Perttulansilta, on kukkaissilta, josta voi viedä oman samettikukan suvun äitien haudoille Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Samalla Temmeksen kirkko esitellään pyöräretkeläisille.

Kirkolta matka jatkuu vanhan urheilukentän laavulle, jonne pysähdytään syömään lättyjä. Evästelyn jälkeen matka jatkuu kohti Meijerinkylän Hongansiltaa, jossa polkaistaan käyntiin pienet siltatanssit. Tansseista onkin lyhyt matka Vanhantienvarren sillalle nauttimaan Niittytallaajat-teatteriryhmän tapahtumapisteestä.

Lopuksi pyörämatka jatkuu museolle, jossa on makkaranpaistoa ja virvokkeita sekä järjestöjen esittelyä. Pihalla voi vielä pyöräilyn päätteeksi rakentaa mielikuvituksellisia tuulikelloja kierrätysmateriaaleista. Niilla koristellaan sillan toisella puolella oleva aarniometsä tuulikellometsäksi ja ihaillaan tätä hetken yhteisötaideteosta.

Siltojen Temmeksen voi pyöräillä jokainen halukas. Reitin pituus on 14 kilometriä, maasto tasaista ja helppokulkuista. Järjestäjät kehottavat osallistujia muistamaan pyöräilykypärän ja huomioliivit. Tule mukaan pyöräilemään ja tekemään mukava tapahtuma!

Tapahtumaviikolla voi myös huoltaa ohjatusti pyöränsä kesäkuntoon Vanhan Terveysaseman pihalla maanantaina 8.5. klo 17:30 – 19:30 välillä. Pyöränhuoltopaja on osa Maaseudun Sivistysliiton Hyvän mielen maanantaita, joka on pyörinyt kyläläisten ideoimana kevään alusta Temmeksellä.

Siltojen historiaa

Sillat ovat hyvin leimallisesti osa Temmestä. Ennen Lännentien rakentamista vuonna 1970 sillat ovat olleet ainoa yhteys kylän puolelle. Lähes jokaisella talolla on ollut oma siltansa, jota on nosteltu tulvien tieltä pois. Nykyisistä silloista Vikiön (1997) ja Mäkelän sillat (1998) on rakennettu kyläläisten voimin EU-tuen avustuksella virkistyskäytöön. Perttulan silta on tuotu aikoinaan Rantsilasta ja sillalla on pidetty tansseja. Hongan silta on romahtanut 60-luvun alussa kun taas museon riippusilta on rakennettu Kotiseutuyhdistyksen toimesta 1970 –luvulla. Kaikki nämä sillat on rakennettu entisten paikoille.

Kirjoittajat: Inga-Maria Hjelt, Briitta Honka-Tuuri ja Johanna Jämsä

Mäntyharjun kansalaisopisto järjestää kesän 2017 aikana neljä latojen ympärille keskittyvää luentotilaisuutta kylillä. Sarja kuuluu virallisiin Suomi100 –tilaisuuksiin. Ensimmäinen avoimista yleisötilaisuuksista on 20.5.2017 lauantaina.

Suomi on rakentunut eri elinkeinoista ja elinkeinot ovat vaihtuneet vuosien ja vuosikymmenten aikana. Ladot ovat yksityiskohta elinkeinojen kuvauksessa. Niiden varaan on rakentunut mm. niin teollisuuden, maatalouden kuin muiden elinkeinojen tarvitseman hevoskuljetuksen verkosto. Samalla ladot tarjoavat vielä tänäkin päivänä elävän esimerkin kulttuurimaisemasta sekä hyvät tilat erilaisten tilaisuuksien pitämiselle.

Tilaisuuksissa on pääteema, joka liittyy elinkeinoihin, paikkakunnan historiaan, perinteisiin tai historiaan yleensä. Samalla tutustutaan kyseisen kylän historiaan. Niihin on vapaa pääsy. Maksua vastaan on kahvitarjoilu.

1. Luhtasen kylän Miekankoski ja Alhon kotimuseo
Lauantai 20.5.2017 klo 12-14.30. Miekankoskentie 875, Miekankoski.

Kyläkierros alkaa vierailulla Alhon tilalle. Heikki Koljonen avaa luentosarjan. Tietokirjailija Juha Kuisma luennoi ladoista ja niiden merkityksestä. Päivi Tuokko kertoo Luhtasen kylän synnystä sekä kylästä ja sen erityispiirteistä 100 vuotta sitten. Simo Tuokko opastaa kotimuseon saloihin.

2. Toivolan kylä ja Mikkasen ladot
Sunnuntai 18.6.2017 klo 13-15.30. Tuustaipaleentie 398, Toivola.

Ladot Suomea rakentamassa –kyläkierroksessa vuorossa Mikkasen tila. Heikki Koljonen alustaa. Professori Martti Jaatinen kertoo yksityiskohtia Toivolan historiasta ja mm. Venäjän tarkka-ampujakomppanian ja vankilan toiminnasta. Tilaisuudessa on esillä Pitäjänuutisten valokuvanäyttely Mäntyharjun ladoista. Salla Wahlman esittelee Mäntyharjun kotien tekstiileihin liittyvää keruutyötä ja Anu Mikkanen kylän ja talon historiaa.

3. Pankalahti. Siirtolaisuus ja kyläyhteisö
Sunnuntai 23.7.2017 klo 13-15.30.Termosen lato, Pankalahdentie 279, Pankalahti, josta siirrytään Mörskyn tilalle, Pankalahdentie 359, karjalaisten muistomerkin kautta.

Ladot Suomea rakentamassa –kyläkierroksen kolmas luento on Pankalahdella. Tilaisuuden pohjustavat Heikki Koljonen ja Martti Mörsky. Karjalan Liiton kunniapuheenjohtaja Markku Laukkanen kertoo siirtolaisten asuttamisesta Suomessa. Oopperalaulaja Jukka Mörsky laulaa. Mukana on paikallista runonlausuntaa.

4. Perinnemaisemat ja Kallalahden kylän historiaa
Perjantai 11.8.2017 klo 15-17.30. Römmiläntie 105 (Vannekiventie à Römmiläntie).

Ladot Suomea rakentamassa –kyläkierroksen neljäs ja viimeinen luento on Survaanniemellä, Römmilän talossa. Heikki Koljonen pohjustaa tilaisuuden. Maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savosta kertoo perinnemaisemista. Eeva Oehlandt valottaa seudun historiaa Römmilän talon näkökulmasta ja nykyinen isäntä Karri Eerikäinen kertoo lyhyesti tilan tulevaisuuden suunnitelmista.

The Association of Castles and Museums around the Baltic Sea -yhdistys järjestää kansainvälisen konferenssin Turussa 10.–13.5.2017

Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi konferenssi järjestetään tänä vuonna konferenssi, jonka isäntinä toimivat Turun museokeskus ja Museovirasto/Kansallismuseo. The Association of Castles and Museums around the Baltic Sea -yhdistykseen kuuluu kymmeniä Itämeren alueella sijaitsevia linnoja ja museoita, ja konferenssiin osallistuu lähes sata museoalan asiantuntijaa.

Turun linnassa 11.5. järjestettävän konferenssiin liittyvän seminaarin aiheena on "Working with Museum Audiences – Towards Active and Inspiring Customer Experience”. Museot ovat viime vuosina pyrkineet kehittymään entistä vuorovaikutuksellisemmiksi, avaamaan kokoelmiaan yhä enemmän sähköisesti ja kehittämään uusia keinoja tavoittaa erilaisia asiakasryhmiä. Seminaarissa kuullaan esimerkkejä ympäri Eurooppaa museoiden uusimmista yleisötyön kehityshankkeista käsitellen mm. saavutettavuutta, asiakaspalvelua sekä museopedagogiikka.

Seminaarin lisäksi konferenssivieraat tutustuvat Turun linnaan, Luostarinmäen käsityöläismuseoon, Hämeen linnaan, Hattulan Pyhän ristin kirkkoon sekä Kuitian kartanoon. Turun linnassa tutustutaan reformaation merkkivuoteen liittyvään Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttelyyn ja Hämeen linnassa tutustutaan juuri avattuun nykytaidetta ja keskiaikaista puukuvanveistoa yhdistävään Pyhät ja pakanat -näyttelyn.

Yhdistyksen jäseninä kulttuuriperintö- ja maailmanperintökohteita
Yhdistys on perustettu vuonna 1990 ja tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu noin 40 jäsenlinnaa ja -museota ympäri Eurooppaa. Suomessa yhdistyksen jäseninä ovat Turun linna, Hämeen linna, Olavinlinna, Louhisaaren kartanolinna, Lappeenrannan linnoitus, Raaseporin linna, Svartholman merilinnoitus ja Suomenlinnan edustajana Ehrensvärd-seura. Mukana on useita Unescon maailmanperintökohteita, kuten Malborkin linna Puolassa, Kronborgin linna Tanskassa ja Suomenlinnan merilinnoitus Suomessa. Lisäksi joukossa on huomattavia kulttuuriperintökohteita kuten Pietarissa sijaitseva Pietari-Paavalin linnoitus, jossa vierailee vuosittain noin kaksi miljoonaa kävijää.

Yhdistyksen toimintaan kuuluu mm. eri teemaisten asiantuntijatapaamisten ja seminaarien järjestäminen. Yhdistys on myös järjestänyt kesäleirejä nuorille arkeologeille, koonnut kiertävän julistenäyttelyn linnoistaan sekä julkaissut linnoja esittelevän opaskirjan. Yhdistys on rekisteröity Suomessa.

Lisätiedot
Jouni Marjamäki, intendentti ja yhdistyksen rahastonhoitaja
puh. 0295 33 6344, jouni.marjamaki@kansallismuseo.fi
Kansallismuseo

Olli Immonen, museopalvelujohtaja
puh. +358 40 350 2782, olli.immonen@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

The Association of Castles and Museums around the Baltic Sea

Liitteenä torstaina 11.5. Turun linnassa pidettävän seminaarin ohjelma.

Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi järjestetään tänä vuonna konferenssi, jonka isäntinä toimivat Turun museokeskus ja Museovirasto/Kansallismuseo. The Association of Castles and Museums around the Baltic Sea -yhdistykseen kuuluu kymmeniä Itämeren alueella sijaitsevia linnoja ja museoita, ja konferenssiin osallistuu lähes sata museoalan asiantuntijaa.

Turun linnassa 11.5. järjestettävän konferenssiin liittyvän seminaarin aiheena on "Working with Museum Audiences – Towards Active and Inspiring Customer Experience”. Museot ovat viime vuosina pyrkineet kehittymään entistä vuorovaikutuksellisemmiksi, avaamaan kokoelmiaan yhä enemmän sähköisesti ja kehittämään uusia keinoja tavoittaa erilaisia asiakasryhmiä. Seminaarissa kuullaan esimerkkejä ympäri Eurooppaa museoiden uusimmista yleisötyön kehityshankkeista käsitellen mm. saavutettavuutta, asiakaspalvelua sekä museopedagogiikka.

Seminaarin lisäksi konferenssivieraat tutustuvat Turun linnaan, Luostarinmäen käsityöläismuseoon, Hämeen linnaan, Hattulan Pyhän ristin kirkkoon sekä Kuitian kartanoon. Turun linnassa tutustutaan reformaation merkkivuoteen liittyvään Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttelyyn ja Hämeen linnassa tutustutaan juuri avattuun nykytaidetta ja keskiaikaista puukuvanveistoa yhdistävään Pyhät ja pakanat -näyttelyn.

Yhdistyksen jäseninä kulttuuriperintö- ja maailmanperintökohteita
Yhdistys on perustettu vuonna 1990 ja tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu noin 40 jäsenlinnaa ja -museota ympäri Eurooppaa. Suomessa yhdistyksen jäseninä ovat Turun linna, Hämeen linna, Olavinlinna, Louhisaaren kartanolinna, Lappeenrannan linnoitus, Raaseporin linna, Svartholman merilinnoitus ja Suomenlinnan edustajana Ehrensvärd-seura. Mukana on useita Unescon maailmanperintökohteita, kuten Malborkin linna Puolassa, Kronborgin linna Tanskassa ja Suomenlinnan merilinnoitus Suomessa. Lisäksi joukossa on huomattavia kulttuuriperintökohteita kuten Pietarissa sijaitseva Pietari-Paavalin linnoitus, jossa vierailee vuosittain noin kaksi miljoonaa kävijää.

Yhdistyksen toimintaan kuuluu mm. eri teemaisten asiantuntijatapaamisten ja seminaarien järjestäminen. Yhdistys on myös järjestänyt kesäleirejä nuorille arkeologeille, koonnut kiertävän julistenäyttelyn linnoistaan sekä julkaissut linnoja esittelevän opaskirjan. Yhdistys on rekisteröity Suomessa.


Lisätiedot
Jouni Marjamäki, intendentti ja yhdistyksen rahastonhoitaja
puh. 0295 33 6344, jouni.marjamaki@kansallismuseo.fi
Kansallismuseo

Olli Immonen, museopalvelujohtaja
puh. +358 40 350 2782, olli.immonen@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

www.visitcastles.eu


Seminar programme 11.5.
Working with Museum Audiences – Towards Active and Inspiring Customer Experience
The seminar presentations focus on the different pedagogical approaches on working with the public and customer service development projects in various countries and museums around the Baltic Sea.

9–10 Registration

10–12 Session One
Towards Active and Engaging Customer Service
Janis Jerumanis, The Museum Centre of Turku, Finland

Improving the Accessibility of the Olavinlinna Castle
Jouni Marjamäki and Anne Paulasuo, National Museum, Olavinlinna Castle, Finland

Elves and Executioners – Education at Turku Castle
Bengt Selin, The Museum Centre of Turku, Finland

Its alive! – The 18th Century in Suomenlinna
Jani Tihinen, Suomenlinna / The Ehrensvärd Society, Finland.

12–13 Lunch

13–15 Session Two
Concept Development of the Museums Shops of the National Museum of Finland
Jonna Heliskoski, National Museum, Finland

Towards a Friendly Museum
Marek Stokowski, Malbork Castle Museum, Poland

Children's Castle at Kalmar Castle - Families as a Target Group
Mimmi Mannheimer, Kalmar Castle, Sweden

Vyborg Castle: From museum of local history to historical location
Vladimir Tsoy, Vyborg Castle, Russia

15–15.30
Demo Representations of New Approaches to Museum Education
- AR (Augmented Reality) applications in Museums represented by Turku Game Lab
- “One Hour Word Dictionaries” represented by Lingsoft Inc.

Seminar programme and presentations in English. No translations available.

Rovaniemen Teatteri on nimittänyt Anne Niskalan yleisötyöntekijäksi sekä Joni Kuokkasen ja Onerva Kärkkäisen näyttelijöiksi. Niskala aloittaa Rovaniemen Teatterin yleisötyöntekijänä 1. elokuuta 2017. Hän on 37-vuotias, kotoisin Kemijärveltä ja kouluttautunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Turun Taideakatemiassa sekä kasvatustieteiden ja taiteiden maisteriksi Lapin yliopistossa.

Anne Niskala on työskennellyt ohjaajana, näyttelijänä ja kouluttajana Lapissa vuodesta 2004. Hän on ohjannut esityksiä, koreografioita, kursseja ja koulutuksia, näytellyt teatterissa, TV:ssä ja tapahtumissa sekä tehnyt klovneriaa. Niskala on ollut myös ohjaajana sekä taiteilijana yhteisötaide- ja teatterihankkeissa. Hänen viimeisimpiä töitään ovat sooloesitys LOVE raadollinen rakkaus, yhteisötaideteos Kyläilyarmeija sekä hankkeet Tutkimusmatka lähelle ja Kutsu luontoon.

Joni Kuokkanen on aloittanut näyttelijän kiinnityksellä Rovaniemen Teatterissa toukokuussa 2017. Kuokkanen on 38-vuotias ja kotoisin Leppävirralta. Hän on työskennellyt Rovaniemen Teatterissa näyttelijänä myös 2009–2012. Sitä ennen hän on näytellyt Varkauden teatterissa, Teatteri Eurooppa Neljässä ja Seinäjoen kaupunginteatterissa. Vuosina 2012–2017 hän on ollut kiinnityksellä Kuopion ja Rauman kaupunginteattereissa sekä keikkaillut freelance-näyttelijänä ympäri Suomen. Lisäksi Kuokkanen on tehnyt sävellyksiä ja äänisuunnittelua teatterituotantoihin.

Syyskaudella 2017 Joni Kuokkasella on roolit näytelmissä Nätti-Jussi seikkailee, Pessi ja Illusia sekä Joulutarina. Hän myös kiertää esiintymässä Pessi ja Illusian mukana Lapin kunnissa.

Onerva Kärkkäinen on kiinnitetty Rovaniemen Teatterin näyttelijäksi toukokuusta 2017 alkaen. Kärkkäinen on opiskellut näyttelijäntyötä Lahden kansanopistossa ja teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Metropolia ammattikoulussa. Hän on 28-vuotias ja kotoisin Riihimäeltä. Kärkkäinen on vieraillut näyttelijänä Lappeenrannan kaupunginteatterissa, Keski-Uudenmaan teatterissa ja Nälkäteatterissa sekä Vaara-kollektiivissa ja Yövieraat-teatterissa. Hän on tehnyt Juha Hurmeen kanssa yhteistyössä useita tuotantoja, esimerkiksi Operaatio Paulaharjun ja Aleksis Kiven Lean, josta on ollut näytöksiä muun muassa Kansallisteatterissa ja Åbo Svenska Teaternissa. Kärkkäinen on lisäksi ohjannut ja ollut ohjaaja-assistenttina ammattilaisryhmissä sekä opettanut teatteri-ilmaisua.

Pohjois-Suomi on Onerva Kärkkäiselle tuttua seutua, koska hän on asunut Äkäslompolossa ja esiintynyt Operaatio Paulaharjun mukana Lapin erämaissa. Syksyllä 2017 hänet nähdään Pessi ja Illusiassa, Nätti-Jussi seikkailee -näytelmässä sekä Lapin Alueteatterin kiertueella.

Lisätietoja saat Rovaniemen Teatterin Kati Kuhalta kati.kuha@rovaniemi.fi, 040 7686672.

Oheiset kuvat on ottanut Petri Teppo. 

Kutsu medialle.

Tilaisuus: Suomen taideakatemian palkinnon saajan julkistustilaisuus
Aika: tiistai 30.5.2017 klo 11.00
Paikka: EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Ahertajantie 5, 02100 Espoo

Suomen taideakatemian palkinnon saaja julkistetaan EMMAssa keskiviikkona 30.5. klo 11.

Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto on rahamäärältään 25 000 €. Aiemmin palkinto on myönnetty vuonna 2013 Tuomas A. Laitiselle ja vuonna 2015 Camilla Vuorenmaalle.

Palkinto toteutetaan yhteistyössä Espoon modernin taiteen museo EMMAn kanssa siten, että palkintoon sisältyy julkaisu ja yksityisnäyttely EMMAssa. Voittajan yksityisnäyttely nähdään EMMAssa vuonna 2018.

Palkinto myönnetään suomalaiselle taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä, ja jota ei ole vielä Suomessa merkittävästi palkittu. Tärkeänä kriteerinä pidetään myös palkittavan taiteilijan kansainvälistä kiinnostavuutta.

Palkintoehdokkaina ovat seuraavat kuvataiteilijat (aakkosjärjestyksessä): Outi Pieski (s. 1973), Jani Ruscica (s.1978) ja Emma Rönnholm (s. 1984).

Palkintoehdokkaat julkistettiin Ateneumin taidemuseossa pidetyssä tilaisuudessa 4.4.2017.

Tiedote palkintoehdokkaiden julkistamisesta: http://www.emma.museum/node/3706

Kuvia palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudesta 4.4.2017: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Taideakatemian+palkinnon+ehdokkaat/

Salasana: emmamuseum

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

esa.takala@emma.museum , p. 043 825 0021
markkinointi- ja viestintäpäällikkö, EMMA

Lähetti- ja kuljetuspalvelu Bring palaa toukokuussa urbaaneille juurilleen Lönnrotinkadulle ja laskee sen kunniaksi liikkeelle kaksi uutta fillarilähettiä. Pakettien ja muiden lähetysten toimitukset onnistuvat jatkossa myös Nissanin sähköautolla.

Vantaalla jo pidempään pääkonttoriaan pitänyt Bring haluaa tuoda lähettipalvelunsa takaisin Helsingin keskustaan, ja avaa tänään 10. toukokuuta toimistonsa Lönnrotinkadulle. Pelagon ja Nissanin kanssa yhteistyön aloittanut kuljetusalan yritys haluaa myös panostaa ympäristöystävällisempiin ja yksinkertaisiin lähettipalveluihin. Suomessa vuodesta 2008 toiminut Bring haluaa tukea Helsingin kaupungin ympäristötavoitteita tuoden myös sähköautolähetit pääkaupunkilaisten saataville.

Pienemmät paketit polkien perille, suuremmat tuo sähköauto

”Pyöräilyyn panostava Helsinki haluaa olla päästötön ja vähentää autoilua kantakaupungissa, joten on luontevaa, että fillarilähetit tekevät paluun pakettien sekä muiden lähetysten pikatoimittajiksi. Lisäksi kantakaupunkilaisten elämä muuttuu kovaa vauhtia, eikä monella ole enää omaa autoa. Olemme siten innoissamme myös siitä, että lähettimme voivat nyt toimittaa myös isommat lähetykset perille ympäristöystävällisesti sähköautolla”, kertoo Jani Ståhlhammar, Bringin toimitusjohtaja.

Bringin toinen uusi pyörälähetti Iiro Turpeinen kertoo muuttaneensa Helsinkiin Oulusta unelmatyönsä perässä. Hän uskoo, että fillarilähettien suosio tulee kasvamaan tulevaisuudessa vieläkin enemmän. ”Parasta uudessa työssäni on ihmisten tapaamisen lisäksi ekologisuus ja nopeus. Lähetykset kulkevat kaupungissa pyörällä perille tehokkaasti, eikä esimerkiksi parkkipaikan etsimiseen kulu turhaan aikaa”, Turpeinen tiivistää.

Fillarilähettibisneksen tulevaisuus on valoisa – pyörän kyydissä kulkevat nopeasti niin tulppaanit kuin hammasproteesitkin

”Fillarilähetti voi esimerkiksi pyöräillä kukkakimpun ystävälle päivän piristykseksi tai polkaista kotiaan remontoivalle ylimääräisen maalitoimituksen parissa tunnissa. Uskomme, että fillarilähettien kysyntä on kasvussa pääkaupunkiseudulla, sillä pyörät pystyvät välttämään ruuhkat. Helsingin pyöräilykulttuurin edelleen kehittyessä myös fillarilähettibisneksen mahdollisuudet monipuolistuvat. Äkkiseltään ei tule mieleen lähetyksiä, joita emme kuljettaisi”, innostuu Bringin asiakaspäällikkö Antti Seppänen.

Yhteystiedot:

Jani Ståhlhammar, Toimitusjohtaja
jani.stahlhammar@bring.com

EMMAn tuottama ja FT Harri Kalhan kuratoima RutBryk: Taikalaatikko -näyttely herätti ihastusta EMMAssa viime kesänä ja Oulun taidemuseossa viime talvena. Näyttely jatkaa nyt kiertuettaan Falkenbergin museoon Ruotsiin, jossa se on esillä 11.5.–27.8.2017 ja Turun taidemuseoon 26.1.-13.5.2018.

Rut Bryk: Taikalaatikko on laajin koskaan nähty katsaus kansainvälisesti palkitun keramiikan uudistajan elämäntyöhön. Rut Bryk (1916−1999) aloitti uransa graafikkona eikä ollut koskaan tehnyt keramiikkaa, kun hänet kutsuttiin Arabian taideosastolle 1942. Elettiin toisen maailmansodan levottomia, aineellisesti köyhiä vuosia. Tehtaan värväyspolitiikka osoittautui kauaskantoiseksi; kymmenen vuoden sisällä Arabian taidekeramiikka oli maailman asiantuntijoiden huulilla ja Brykin teokset palkittiin Milanon triennaalissa Grand Prix -palkinnolla. Luonteeltaan syrjäänvetäytyvä, mutta taiteessaan tinkimätön ja väsymätön kokeilija nautti teknisistä haasteista ja kykeni yhä uudelleen päivittämään ilmaisunsa – intiimiä, henkilökohtaista perusvirettä kadottamatta. Brykin tuotannon kaaressa heijastuu koko modernin taiteen tarina.

Näyttelyn yli kahdensadan työn joukossa on niin hellyttäviä kuvituksia kuin ilmeikästä taidegrafiikkaa ja varhaisia keramiikkakokeiluja. Taiteilija näyttäytyy ennen kaikkea koloristina – ja varmaotteisena modernistina, joka antoi abstraktille muotokielelle sielun. Näyttelyn kohokohtiin kuuluvat Milanon triennaalin keramiikkalaatat (Hella, Äiti ja lapsi, Linnut) sekä abstraktin vaiheen reliefit (Kirkonseinä, Ahmedabad II, Kaupunki veden äärellä). 1960-luvun lopun pop-henkinen värimaailma riemastuttaa, lopuksi hehkeät värit väistyvät henkevän valon tieltä.

Teosten ohella näyttelyyn kuuluu taustoittavaa videomateriaalia. EMMAn tuottamassa videossa syvennytään monumentaalireliefien yksityiskohtiin ja kuullaan Brykin tunteneiden henkilöiden muistoja taiteilijasta. Ensimmäinen monumentaaliteos, Saksassa sijaitseva Katettu pöytä (1961), herää eloon videoprojisointina, johon on liitetty autenttisia keramiikkaosia. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Brykin persoonaan ja teoksiin syventyvä kirja, Harri Kalhan Rut Bryk: Elämän taide.

Lehdistökuvat: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Rut+Bryk+-+The+Magic+Box/
Salasana: emmamuseum

Lisätietoa:
Henna Paunu, intendentti, EMMA - Espoon modernin taiteen museo
henna.paunu@emma.museum, +358 43 824 6354

Haastattelupyynnöt ja yhteydenotot:
Iia Palovaara, viestintäkoordinaattori, EMMA - Espoon modernin taiteen museo
iia.palovaara@emma.museum, +358 43 826 8713

Pohjanmaan museon Katse kokoelmiin –pienoisnäyttelysarjassa syvennytään Suomen itsenäisyyden 100-vuotiseen historiaan. Kuukausittain vaihtuvissa esillepanoissa on museon kokoelmista valittuja esineitä, taideteoksia ja valokuvia. Toukokuussa teemana on 50-luku ja esittelyssä Fanett-tuoli.

Ilmari Tapiovaara suunnitteli vuonna 1949 ruotsalaiselle Edsby Verken Ab:lle Fanett-tuolin joka kodin kevyeksi mutta kestäväksi istuimeksi. Tuolin lisenssioikeudet hankki pian Asko, joka valmisti kyseistä tuolimallia yhdessä Edsby:n kanssa yli miljoona kappaletta. Fanett-tuolin istuinosa oli jalopuuviilua ja pinnaselkänoja sekä jalat mustaksi maalatut. Se oli aikansa kopioiduimpia tuolimalleja, jota valmistivat useat pienet tehtaat sekä Suomessa että ulkomailla ilman sopimusta.

Lisätietoja: huonekalukonservaattori Sari Nordlund, Vaasan kaupungin museot, p. 040 166 2084, sari.nordlund(at)vaasa.fi.

Kuva: Fanett-tuoli

Ovatko kasvit älyllisiä olentoja? Mitä voimme oppia niiltä? Kasveja elää kaikissa maapallon olosuhteissa ja ympäristöissä, mutta emme yleensä ajattele niiden olevan älykkäitä olentoja. Vastikään ilmestyneessä yleistajuisessa tietokirjassaan Loistavat kasvit (Aula & CO 2017)  italialainen kasvineurobiologi Stefano Mancuso osoittaa, että kasveilla on lukemattomia kykyjä ja että ne ovat tietoisia ympäristöstään.

Kirjailija, keksijä ja Firenzen yliopiston professori Stefano Mancuso pitää kirjaansa liittyvän huippukiinnostavan yleisöluennon "Green Intelligence - the vegetal way to cognition" Kaisaniemen Kasvitieteellisessä museossa ma 15.5. klo 13:30. Tervetuloa!
Kasvimuseorakennuksen Nylander-sali, Unioninkatu 44, Helsinki.
Sen jälkeen mahdollisuus mediahaastatteluun.

Elisa Tiensuu, p. 040 8236593, elisa.tiensuu@aulakustannus.fi

Turussa järjestetään 11.–15. toukokuuta 2017 eurooppalainen kulttuuriperinnön suurtapahtuma European Heritage Congress. Suomi 100 -juhlavuoden viralliseen ohjelmaan kuuluvalla kongressilla on kaksi isoa pääteemaa: kansalaisten osallistuminen kulttuuriperintöä koskevaan suunnitteluun sekä Turulle ominainen, merellinen kulttuuriperintö. Perjantaina 12.5. katseet käännetään jo ensi vuoteen Euroopan kulttuuriperintövuotta 2018 käsittelevässä tapahtumassa.

Kulttuuriretkiä järjestetään mm. Turun saaristoon Seilin saarelle, Paimioon, Raumalle, Naantaliin sekä Turussa Ruissaloon. Tapahtuman suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

- Suomen vanhimpana kaupunkina olemme ylpeitä saadessamme isännöidä European Heritage Congressia Turussa juuri Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Kansainvälinen, monikulttuurinen ja merellinen kaupunkimme on todellinen eurooppalainen kulttuurikaupunki, jollaisena haluamme pysyä myös seuraavat 800 vuotta, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Euroopan kulttuuriperintöpalkinto 2017 Paavo Nurmi –hankkeelle

European Heritage Congressissa juhlistetaan Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisen kulttuuriperintöpalkinnon saajia. Turkulaisen juoksijalegendan perintöä vaaliva Paavo Nurmi Legacy -hanke on ainoana suomalaisena valikoitunut palkinnonsaajaksi tämän vuoden kilpailussa, kategoriassa kasvatus, koulutus ja tietoisuuden lisääminen.

Raadin valitsemien palkinnonsaajien kesken on yleisöäänestyksellä valittu kaksi parasta hanketta, jotka palkitaan yleisöpalkinnolla (Public Choice Award). Mikaelinkirkossa 15.5. järjestettävässä palkintojuhlassa julkistetaan yleisöäänestyksen voittaja sekä Grand Prix -voittajat, joille myönnetään 10 000 euron rahapalkinnot. Palkinnot jakaa Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo yhdessä EU:n komissaari Tibor Navracsicsin kanssa. Tilaisuus kokoaa yhteen noin 400 kulttuuriperintöasiantuntijaa ja -harrastajaa eri puolilta Eurooppaa.

Paavo Nurmi Turku Oy:n toimitusjohtaja Jari Salonen iloitsee tapahtumakokonaisuuden saamasta kunnianosoituksesta.

- Palkinto on iso kannustin meille jatkossakin. Uskon, että monipuolisuus ja nykyaikaisuus olivat tärkeitä raadille, koulukiertue ja sähköisissä medioissa aktiivisuus ovat meille tärkeitä. Olemme saaneet tunnustusta ja arvostusta modernin urheilukonseptin perustamisesta festivaalin muotoon. Parhaimmillaan nämä toiminnot ylittävät rajoja esimerkiksi urheilun ja kulttuurin välillä, hän sanoo.

Palkintogaalan musiikkiohjelma tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä

Kongressin palkintogaalan musiikkiohjelman tuottaa Turun musiikkijuhlasäätiö yhteistyössä Luciano Pavarotti -säätiön (Fondazione Luciano Pavarotti) ja Oopperalaulaja Matti Salmisen Säätiön kanssa. Pavarotti-säätiön edustajana Turkuun saapuvat Luciano Pavarottin leski Nicoletta Mantovani ja parin yhteinen tytär Alice Pavarotti.

- Meille on todella suuri kunnia saada olla mukana palkintogaalan järjestelyissä. Sekä Luciano Pavarotti -säätiön että Oopperalaulaja Matti Salmisen Säätiön keskeisenä tavoitteena on edistää nuorten oopperalaulajien uraa, toteaa Turun musiikkijuhlasäätiön toimitusjohtaja Liisa Ketomäki.

Palkintogaalassa kuullaan neljää nuorta oopperalaulajaa. Pavarotti-säätiön edustajina ovat sopraano Elisa Balbo ja tenori Iván Ayón Rivas. Matti Salmisen Säätiötä edustavat mezzosopraano Anu Ontronen ja basso Markus Suihkonen. Pianisteina ovat Paolo Andreoli ja Hans-Otto Ehrström. Ohjelmassa kuullaan italialaisen oopperan helmiä sekä suomalaista musiikkia.

European Heritage Congressin pääjärjestäjät ovat alan eurooppalainen kansalaisjärjestö Europa Nostra ja Europa Nostra Finland, läheisessä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.

Lisätietoja:
Europa Nostra Finland, puheenjohtaja Tapani Mustonen, p. 050 5695704
Europa Nostra Finland, Anna-Maija Halme, p. 040 5368188
Paavo Nurmi Turku Oy, toimitusjohtaja Jari Salonen, p. 0500 627 973
Turun musiikkijuhlasäätiö, toimitusjohtaja Liisa Ketomäki, p. 040 740 6200

Den finländska vintersjöfartens stora veteran, den 110 år gamla ångisbrytaren Tarmo, kommer att återvända till hemhamnen, museikajen i Maritimcentret Vellamo i Kotka inom kort. Tarmo har genomgått en gedigen, fem månader lång, reparationsdockning på Alfons Håkans Sveaborgs varv.

Innan Tarmo lämnar Sveaborg vill vi visa upp det unika och nyreparerade museifartyget för medierna torsdagen den 18 maj klockan 11 på Sveaborgs varv.

Finlands sjöhistoriska museums chef Tiina Mertanen berättar om ångisbrytarens långa och dramatiska historia. Vid presstillfället närvarar också intendenten Timo Kunttu och båt- och fartygsmästaren Juha Puustinen. Alla dessa svarar naturligtvis på era frågor och kommer att guida journalisterna ombord på Tarmo.

För hela den långa och omfattande reparationsdockningen redogör Sveaborgsvarvets chef Tero Hänninen och båtsnickaren Janne Pettersson.

Vi ber mediernas representanter anlända till Sveaborgs varv klockan 11. En lämplig färja avgår klockan 10.20 från Salutorget. Då ni anländer till Sveaborg ber vi er komma till Sveaborgsvarvets kontor, byggnad B10. På dörren står det Alfons Håkans. Efter det fortsätter vi tillsammans.

Vänligen meddela om du tänker delta i presstillfället. Skicka en e-post senast den 16 maj till Alfons Håkans informationschef Pär Landor, par.landor@alfonshakans.com.


Tilläggsinformation:
Båt- och fartygsmästare Juha Puustinen juha.puustinen@kansallismuseo.fi,
Tfn. 0295 33 6492.
Intendent Timo Kunttu timo.kunttu@kansallismuseo.fi, Tfn. 0295 33 6488.
Chefen för Sveaborgs varv Tero Hänninen tero.hanninen@alfonshakans.fi,
Tfn. 0400 521682.
Informationschef Pär Landor par.landor@alfonshakans.com, Tfn. 0503663661

Vaasan taideyhdistys täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Pohjanmaan museossa järjestetään taideyhdistyksen kokoelmista koottu juhlanäyttely Tarinoita taidekaupungista – Vaasan taideyhdistys 100 vuotta. Näyttely on avoinna 19.5.-10.9.2017 ja kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan.

Näyttely täydentää yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi kirjoitettua historiikkia Tarinoita taidekaupungista/Berättelser från en konststad. Näyttelykokonaisuus painottuu teoksiin, jotka ovat valmistuneet noin vuosina 1917–1985 ja jotka ovat jääneet kokoelman vanhimpia sekä aivan uusimpia teoksia tuntemattomammiksi. Taideyhdistyksen kokoelmaan kuuluvat tämän aikajakson teokset ovat osoittautuneet aiheiltaan yllättävänkin kansallisiksi.

Maisa Kannonmaan toimittaman Tarinoita taidekaupungista – Vaasan taideyhdistys 100 vuotta (Berättelser från en konststad – Vasa konstförening 100 år) -teoksen on tilannut ja rahoittanut Vaasan taideyhdistys. Kuvituksena olevat taideteokset kuuluvat Vaasan taideyhdistyksen kokoelmaan. Vaasan kaupungin museoiden kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen kertoo juhlakirjassa, miten kokoelma on karttunut sadan vuoden aikana. 160-sivuisessa teoksessa on kaikkiaan 18 artikkelia.

Juhlakirjassa käsitellään lisäksi laajasti taideyhdistyksen työtä ja näyttelytoiminnan kehittymistä. Miten yleisö ja julkinen sana ovat nähneet vaasalaisen taide-elämän, ja millaista on ollut olla taiteilija? Toisaalta tarkastellaan taideyhdistyksen kokoelman karttumista ja pohditaan, mitä kokoelmat kertovat omasta ajastaan ja taideyhdistyksen arvostuksista. Taideyhdistys on kaiken lisäksi ylläpitänyt kuvataidekouluakin vuodesta 1942 vuoteen 1991, jolloin koulu siirtyi Vaasan kaupungille.

Taideyhdistyksen 100-vuotisjuhlakirja on myynnissä Pohjanmaan museossa.

Kokoelman peruskivenä Helene Schjerfbeckin teos

Vaasan taideyhdistys avasi ensimmäisen taidenäyttelynsä kaupungintalon juhlasalissa 27. lokakuuta 1918. Yhdistys hankki näyttelystä kokoelmansa peruskiveksi Helene Schjerfbeckin teoksen La petite servante. Vuonna 1998 kokoelma lahjoitettiin Vaasan kaupungille, ja se on nykyään osa Vaasan kaupungin museoiden taidekokoelmista.

Tapahtumia

Pohjanmaan museossa järjestetään lauantaina 2.9. taideyhdistyksen 100-vuotisjuhlaseminaari.

Lisätietoja: näyttelyn vastuuhenkilö, aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamo, Vaasan kaupungin museot, p. 0400 803 786, jaakko.linkamo(at)vaasa.fi

Lehdistökuvat: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/yRoWZvgfFK9qatl

Kuva: Helene Schjerfbeck, La petite servante (1918), Vaasan taideyhdistyksen kokoelma / Vaasan kaupungin museot

POHJANMAAN MUSEO
Museokatu 3, 65100 VAASA, p. (06) 325 3800, www.pohjanmaanmuseo.fi, avoinna: ti-su klo 10-17, maanantaisin suljettu. Pääsymaksu 7/5 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Vasa konstförening fyller 100 år. För att högtidlighålla jubileumsåret ordnar Österbottens museum en jubileumsutställning sammanställd ur konstföreningens samlingar Berättelser från konststaden – Vasa konstförening 100 år. Utställningen är öppen 19.5-10.9.2017 och ingår i programmet för jubileumsåret Finland 100.

Utställningen kompletterar historiken Tarinoita taidekaupungista/Berättelser från en konststad som skrivits för att uppmärksamma jubileumsåret. Utställningshelheten koncentreras på verk, som har färdigställts ungefär åren 1917-1985 och som har blivit mindre kända än samlingens äldsta och allra nyaste verk. Verken i konstföreningens samling från den här tidsperioden har visat sig ha ett vad gäller temat visat sig ha rentav överraskande nationellt tema. 

Verket Tarinoita taidekaupungista – Vaasan taideyhdistys 100 vuotta/Berättelser från en konststad – Vasa konstförening 100 år, som Maisa Kannonmaa är redaktör för, har beställts och finansierats av Vasa konstförening. Konstverken som ingår som illustrationer finns i Vasa konstförenings samling. Samlingschef Auli Jämsänen från Vasa stads museer berättar i festskriften hur samlingen har förkovrats under hundra år. Det 160-sidiga verket innehåller 18 artiklar. 

I festskriften behandlas konstföreningens arbete och utställningsverksamhetens utveckling heltäckande. Hur har publiken och massmedierna sett på konstlivet och hurudant har det varit att vara konstnär i Vasa? Även förkovringen av konstföreningens samling granskas och diskuteras vad samlingarna berättar om sin egen tid och om konstföreningens värderingar. Konstföreningen har därtill upprätthållit en konstskola från år 1942 till år 1991, då skolan överfördes till Vasa stad.

Konstföreningens 100-årsfestskrift finns till försäljning i Österbottens museum.

Samlingens grundsten Helene Schjerfbecks verk

Vasa konstförening öppnade sin första egna konstutställning i stadshusets festsal den 27 oktober 1918. Föreningen införskaffade från utställningen som grundsten till sin samling Helene Schjerfbecks verk La petite servante. År 1998 donerades samlingen till Vasa stad och den är numera en del av Vasa stads museers konstsamlingar.

Evenemang

I Österbottens museum ordnas lördag 2.9 konstföreningens 100-årsjubileumsseminarium.

Ytterligare uppgifter: ansvarsperson för utställningen, regionkonstmuseiforskare Jaakko Linkamo, Vasa stads museer, tfn 0400 803 786, jaakko.linkamo(at)vasa.fi

Pressbilder: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/yRoWZvgfFK9qatl

Bild: Helene Schjerfbeck, La petite servante (1918), Vasa konstförenings samling/ Vasa stads museer

ÖSTERBOTTENS MUSEUM
Museigatan 3, 65100 VASA, tfn (06) 325 3800, www.pohjanmaanmuseo.fi, öppet: ti-sö kl. 10-17, måndagar stängt. Inträdesavgift 7/5 €, under 18-åringar gratis.

Luovien alojen mikroyritykset ovat yhdistäneet voimansa valtakunnallisessa Tuunaa Tuottoa Vol. 2 –hankkeessa. Tuunaajayrityksiä on neljäkymmentä Länsi- ja Itä-Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Tuloksena on syntynyt uutta aineetonta arvoa, suurempia asiakkuuksia ja työllisyyttä Suomeen. Hanke on pian päättymässä, mutta innostuneet yrittäjät – Tuunaajat – ovat päättäneet jatkaa verkoston ja toimintamallin kehittämistä.

Luovista ideoista vauhtia liiketoimintaan

Länsi-Uudellamaalla työskentelyn teemana on ollut hyvinvointi. Kylpylähotelli Päiväkumpu sai ensimmäisenä asiakasyrityksenä käyttöönsä 13 Tuunaajayrityksen ideat ja moninaisen osaamisen. Päiväkummun johtaja Tero Eskola on varsin tyytyväinen yhteistyön tuloksiin:

- Hyvä konsepti! Porukalta tuli paljon uudenlaisia ideoita, jotka ovat liiketoiminnassamme iso voimavara. Monet niistä on viety heti käytäntöön ja se näkyy asiakkaallekin: uusi kuvitus rakentaa brändiämme pääovissa, kynnysmatossa, kylpyläosastolla, ruokalistoissa ja käyntikorteissa. Myös aluekartta ja opasteet ovat uuden ilmeen mukaiset. Alueen ja tilojen kehittämisideoita esiteltiin meille innostavin havainnekuvin ja laajan piha-alueen suunnittelutyö on käynnissä.

Kuvassa Tuunaa Tuottoa hankkeen osallistujat Lohjalta. Tuunaajat Kirsi Ferin, Piha ja puutarhasuunnittelu Kirsi Ferin ja Annastiina Mäkitalo, Kiinnoste. Tuunattava Kylpylähotelli Päiväkumpu, johtaja Tero Eskola. Valokuvaaja: Milla von Konow

Millaista aineetonta arvoa on syntynyt?

Aineettomilla investoinneilla parannetaan yritysten sisäistä toimintaa ja kehitetään asiakkaalle myytäviä palveluja. Hanketta koordinoivan Novago Yrityskehitys Oy:n Outi Nyman kertoo hankkeessa tuotetusta aineettomasta arvosta näin:

- Uusia mahdollisuuksia on helpompi nähdä ulkopuolisen silmin. Tuunaajat ovat vahvistaneet asiakasyritysten brändejä, suunnitelleet innovatiivisia palveluita ja visuaalisia ilmeitä. Eri alojen osaajat ovat oppineet tekemään töitä verkostomaisesti yli aluerajojen, kuuntelemaan asiakasta sekä kehittämään rohkeammin uutta yritystoimintaa.

Hanke päättyy, mutta tuoton tuunaaminen verkostossa jatkuu

Hankkeen päättyessä moni yhteisö kuihtuu, mutta luovan alan yrittäjät ovat päättäneet pitää Tuunaa Tuottoa -toimintamallin elossa. Verkosto avautuu kesällä luovien alojen tekijöille ja siihen on mahdollista hakea jäseneksi. Tavoitteena on rakentaa verkoston tunnettuutta ja tarjota Tuunaajille virtuaalinen ”toimisto” osaamisen ja palveluiden kehittämiseen sekä myynnin tueksi. Hankkeessa mukana olleet kehitysyhtiöt jatkavat taustavoimina ja toiminnan kustannukset on tarkoitus kattaa kohtuullisella vuosimaksulla.

Suvi Liukkonen (Willou Agency) ja Joona Nuutinen (Netura) HUMAKin vetämästä Keski-Suomen ryhmästä ovat ryhtymässä uusiksi vetureiksi. He luettelevat nopeasti monta hyvää syytä jatkaa toimintamallin kehittämistä:

- Haluamme tuoda luovien alojen mikroyrittäjien osaamisen näkyväksi. Verkosto mahdollistaa osallistumisen julkisiin kilpailutuksiin, joihin rahkeet yksin eivät riittäisi. Verkostosta saa vertaistukea. Syntyy alihankintaa. Yrittäjäkollegoilta saa osaamista ja vastauksia kysymyksiin. Yhdessä tekeminen on yksin puurtamista hauskempaa ja tuloksekkaampaa!

Katso Keski-Suomen Tuunaajien esittelyvideo.
Tutustu Etelä-Pohjanmaan Tuunaajien esittelyvideoon.

Lisätietoja:
www.tuunaatuottoa.fi

Hankkeen projektipäällikkö Outi Nyman
Novago Yrityskehitys Oy
p. 044 374 4334
outi.nyman@novago.fi

Länsi-Uudenmaan projektipäällikkö Senja Eskman
Novago Yrityskehitys Oy
p. 044 374 3838
senja.eskman@novago.fi

Etelä-Pohjanmaan projektipäällikkö Kirsi Mattila
Into Seinäjoki Oy
p. 040 530 5111
kirsi.mattila@intoseinajoki.fi

Etelä-Savon projektipäällikkö Päivi Karhunen
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
p. 044 794 2215
paivi.karhunen@mikseimikkeli.fi

Itä-Uudenmaan projektipäällikkö Janne Ekman
Posintra Oy
p. 040 519 6991
janne.ekman@posintra.fi

Keski-Suomen projektipäällikkö Jouni Kärkkäinen
Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak
p. 0400 349 297
jouni.karkkainen@humak.fi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Vuoden alusta alkaen lauritsalaiset asukkaat ovat yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa  työstäneet toimintaa, jonka tavoitteena on yhteisöllisesti kunnostaa Lauritsalan Luukkaantorin suihkulähde ja -allas ”Kolme alasinta”.

- Nyt on aika aloittaa työt, toteaa Kimmo Ruokoniemi, aktiivinen asukastoimija Lauritsalasta, joka on ollut mukana teknisessä työryhmässä. Tekninen työryhmä on tutkinut kevään aikana suihkulähdettä- ja allasta ja tehnyt korjaussuunnitelmaa kohteen kunnostamiseksi. Ruokoniemen lisäksi työryhmään on kuulunut kolme muuta asukasta sekä asiantuntijoita.

Työryhmä on asettanut tavoitteeksi työn valmiiksi saamiselle viikon 26 eli kesäkuun viimeisen viikon. – Suurimpana ongelmana altaassa on ollut vuoto, jonka vuoksi vesi ei ole pysynyt altaassa, kertoo kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Vuotokohdiksi epäillään altaan liikuntasaumoja, jotka nyt korjataan ja altaan pohjalle tullaan tekemään uusi valu. Samalla siistimme ja korjaamme altaan - ja suihkulähteen kokonaisuudessa, Tolonen jatkaa.

Talkoolaisia tarvitaan jo ensi viikolla!

- Aloitamme ihan lapiohommilla, naurahtaa kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Haakana. Ensimmäisissä talkoissa siistitään altaan saareketta ja siihen kuuluu ihan mullan kaivuuta ja poisviemistä. Jotta työ saadaan hyvin ja ripeästi tehtyä, talkoolaisia tarvitaan tähän vaiheeseen 5-6 henkilöä, Haakana kertoo.

Samanaikaisesti ensi viikolla olisi tarkoitus aloittaa liikuntasaumojen puhdistus ja alkupurku. - Siinä tarvitsemme henkilöitä, jotka osaavat käsitellä muun muassa poravasaraa tai piikkauskonetta, Haakana huhuilee aktiivisia asukkaita mukaan. Tähän vaiheeseen talkoolaisia tarvitaan 2-4 osaavaa henkilöä.

Näiden talkootöiden jälkeen suoritetaan liikuntasaumojen korjaus ostopalveluna ja ennen pohjan valua tarvitaan vielä talkoolaisia altaan pohjan ja sisäseinien pesuun. Tämä toimenpide hoituu tehopainepesurilla ja talkoolaisten tarve on 2-3 henkilöä.

Edellä mainittujen talkootöiden lisäksi on vielä muutamia muitakin pienempiä asioita talkoilla hoidettavana. - Kaupunki toteuttaa omaa yhteistyö-osuuttaan ostopalvelujen muodossa. Kohteen kuntoon saamiseksi tulee ostopalveluna toteuttaa jo mainitut liikuntasaumojen korjaukset ja pohjan valun lisäksi sähkö- ja putkitöitä sekä itse suihkulähteen kunnostamista, luettelee kaupunginpuutarhuri.

Miten ilmoittautua mukaan yhdessä tehtäviin talkoisiin?

- Minulle voi ilmoittautua suoraan joko sähköpostilla tai puhelimitse, kertoo asukasyhteyshenkilö. Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitsen nimi- ja osoitetiedot sekä mihin talkootyöhön olisi kiinnostusta ja miten pääsisi paikalle. Ja myös, että onko omia työkaluja käytettävissä, Haakana luettelee tarvittavia tietoa. Lappeenrannan kaupungin talkoovakuutus kattaa Lappeenrannassa kirjoilla olevan talkootyöntekijän. 

Ilmoittautumiset: Pia Haakana, puh. 040 5494 740 ja sähköposti pia.haakana@lappeenranta.fi

Seuraava tapaaminen ma 22.5.2017

Yhteisöllisen hankkeen asukkaista koostuva ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 22.5.2017 klo 17 alkaen Lauritsala -talolla. – Tervetuloa mukaan myös uudet asukkaat, jotka ovat kiinnostuneet tästä upeasta yhteistyöhankkeestamme, kannustaa kaupungin asukasyhteyshenkilö tapaamiseen. Tapaamisessa käydään läpi ensin asioita Lauritsala -talolla ja sitten mennään katsomaan itse kohdetta.

Yhteistyöhön kaivataan myös sponsoreita

Yhteisöllisen toiminnan tavoitteena on laadukas ja kestävä lopputulos. Kyse on isosta hankkeesta ja jotta saadaan kaikki tehtyä kunnolla ja hyvällä laadulla, tarvitaan mukaan myös yrityksiä yhteistyöhön. Yhteistyön muoto voi olla esimerkiksi tavaratoimituksia tai työsuorituksia ilman veloitusta. Yhteistyöstä Lauritsalan alueen asukkaiden kanssa yhteistyökumppani saa positiivista näkyvyyttä osallistumisestaan ja yhteiskuntavastuun kantamisesta yhdessä asukkaiden kanssa. Tervetuloa mukaan Lauritsalan alueen yhteisölliseen hankkeeseen!

Hankkeen nettisivut:

http://www.lappeenranta.fi/fi/Osallistu-ja-vaikuta/Kolme-Alasinta---Lauritsalan-yhteisollinen-talkoohanke-

Lisätietoja:

Pasi Leimi, vs. tekninen johtaja, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 740 1643

Hannu Tolonen, kaupunginpuutarhuri, Lappeenrannan kaupunki, puh. 0400 856 066 

Anne Veijovuori, ympäristösuunnittelija, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 125 4092

Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki, puh 040 5494 740