Mäntyviisut -voittajakappale valittiin perjantaina 5.5.2017 yleisöäänestyksen peruteella 11 korkeatasoisen kappaleen joukosta.

Mäntyharjun kansalaisopiston 1,5 -vuotinen ja monivaiheinen sanoitus-, sävellys, sovitus- ja musiikkiesityskilpailu sai päätöksensä todella korkeatasoisessa kilpailussa. Kilpailun taso yllätti niin raadin, yleisön kuin kilpailijatkin. Harrastajavoimin syntyneet kappaleet toimivat hyvin ja kansalaisopiston musiikin opiskelijat ja heidän opettajansa olivat tehneet myös osaltaan valtaisen työn kappaleiden työstössä upeaan kilpailuiltaan.

Mäntyharjun kulttuurisalin esitykseen oli saanut ilmaisen ennakkolipun 200 onnekasta ja nopeaa. Kotikatsojien määrä ylitti kuitenkin salikatsojien määrän. Sen mahdollisti striimaus ja suora nettilähetys. Eurooppalaista yleisötapahtumatunnelmaa hakevat saattoivat seurata loppukilpailua yhdessä Mäntyharjun Frestossa suurelta screeniltä. Äänestys oli sähköinen tekstiviestiäänestys.

Voittajaksi nousi yleisöäänestyksen perusteella Mäntyharjun reissuperinnettä esiin tuova Lapikas vieköön. Voittajakappaleen on sanoittanut Iris Lähteenkorva, säveltänyt ja sovittanut Ilkka Matikka ja sen esitti kilpailussa Urpo Heikkilä.

Raadin kunniamaininnan sai aikuistumisesta ja rooliodotuksista kertova diskokappale Pitiks olla barbeja. Pitäjänuutisten kunniamaininnan puolestaan sai modernimpaa mökkiläiselämää mukavasti esiin tuova, jazzahtava Nuuskamuikkunen.

Pitiks olla barbeja? -kappaleen ovat sanoittaneet keväällä 2016 vasta peruskouluikäiset Saana Kantola ja Jenna Saloranta. Kappaleen on säveltänyt ja sovittanut Keijo Pehkonen.  Kilpailussa sen esitti hirvensalmelainen, Mäntyharjun kansalaisopistossa pop- ja jazz -laulua opiskeleva ja juuri lukion aloittava Eveliina Ripatti.

Nuuskamuikkusen on sanoittanut Satu Norring, säveltänyt Annastiina Tuokko ja sovittanut Mika Mattila. Kappaleen esitti Lotta Kauppinen.

Lisäksi raati, johon kuuluivat sanoittaja Lasse Wikman, säveltäjä-sovittaja Pertti Haverinen, kunnanjohtaja Jukka Ollikainen, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Panu Karjalainen ja kansalaisopiston rehtori Heli Tirri, halusi nostaa erikseen esille Satu Norringin sanoitukset. Kahdesta Sadun sanoituksesta, Nuuskamuikkunen ja Mustikkametsä, tehtiin sävellys ja Sadun sanoitustaidot tulevat hyvin esille kappaleissa.

Äänestyksen voittajakappale palkinnokseen sai Mäntyharjun Elinkeinojen Kehitys Oy:n 500 euron avustuksen musiikkitallenteen tekoon.

Kisan koko tallenne löytyy osoitteesta www.mantyviisut.fi.

Mäntyviisut -voittajakappale valittiin perjantaina 5.5.2017 yleisöäänestyksen peruteella 11 korkeatasoisen kappaleen joukosta.

Mäntyharjun kansalaisopiston 1,5 -vuotinen ja monivaiheinen sanoitus-, sävellys, sovitus- ja musiikkiesityskilpailu sai päätöksensä todella korkeatasoisessa kilpailussa. Kilpailun taso yllätti niin raadin, yleisön kuin kilpailijatkin. Harrastajavoimin syntyneet kappaleet toimivat hyvin ja kansalaisopiston musiikin opiskelijat ja heidän opettajansa olivat tehneet myös osaltaan valtaisen työn kappaleiden työstössä upeaan kilpailuiltaan.

Mäntyharjun kulttuurisalin esitykseen oli saanut ilmaisen ennakkolipun 200 onnekasta ja nopeaa. Kotikatsojien määrä ylitti kuitenkin salikatsojien määrän. Sen mahdollisti striimaus ja suora nettilähetys. Eurooppalaista yleisötapahtumatunnelmaa hakevat saattoivat seurata loppukilpailua yhdessä Mäntyharjun Frestossa suurelta screeniltä. Äänestys oli sähköinen tekstiviestiäänestys.

Voittajaksi nousi yleisöäänestyksen perusteella Mäntyharjun reissuperinnettä esiin tuova Lapikas vieköön. Voittajakappaleen on sanoittanut Iris Lähteenkorva, säveltänyt ja sovittanut Ilkka Matikka ja sen esitti kilpailussa Urpo Heikkilä.

Raadin kunniamaininnan sai aikuistumisesta ja rooliodotuksista kertova diskokappale Pitiks olla barbeja. Pitäjänuutisten kunniamaininnan puolestaan sai modernimpaa mökkiläiselämää mukavasti esiin tuova, jazzahtava Nuuskamuikkunen.

Pitiks olla barbeja? -kappaleen ovat sanoittaneet keväällä 2016 vasta peruskouluikäiset Saana Kantola ja Jenna Saloranta. Kappaleen on säveltänyt ja sovittanut Keijo Pehkonen.  Kilpailussa sen esitti hirvensalmelainen, Mäntyharjun kansalaisopistossa pop- ja jazz -laulua opiskeleva ja juuri lukion aloittava Eveliina Ripatti.

Nuuskamuikkusen on sanoittanut Satu Norring, säveltänyt Annastiina Tuokko ja sovittanut Mika Mattila. Kappaleen esitti Lotta Kauppinen.

Lisäksi raati, johon kuuluivat sanoittaja Lasse Wikman, säveltäjä-sovittaja Pertti Haverinen, kunnanjohtaja Jukka Ollikainen, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Panu Karjalainen ja kansalaisopiston rehtori Heli Tirri, halusi nostaa erikseen esille Satu Norringin sanoitukset. Kahdesta Sadun sanoituksesta, Nuuskamuikkunen ja Mustikkametsä, tehtiin sävellys ja Sadun sanoitustaidot tulevat hyvin esille kappaleissa.

Äänestyksen voittajakappale palkinnokseen sai Mäntyharjun Elinkeinojen Kehitys Oy:n 500 euron avustuksen musiikkitallenteen tekoon.

Kisan koko tallenne löytyy osoitteesta www.mantyharju.fi.

Sirkustaiteilijoiden syntymäjuhla Turun keväässä

Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvat sirkustaiteilijat pystyttävät opinnäytetyöfestivaalin. Tuoreet kasvot esiintyvät Köysiteatterissa pe 19.5. – la 3.6.2017. Kahden viikon ajan 17 sirkustaiteilijaa esittää taitojaan kuudessatoista nykysirkusteoksessa. Edustettuna on koko sirkuslajien kirjo akrobatiasta ja jongleerauksesta lentäviin klovneihin, mutta aivan perinteisestä telttasirkuksesta ei kuitenkaan ole kyse.

- Sirkus elää tällä hetkellä mielenkiintoista aikaa. Sen alle mahtuu valtavasti mahdollisuuksia luoda uutta esittävää taidetta yhdistellen esimerkiksi fyysistä teatteria ja musiikkia äärimmäiseen kehonhallintaan. Taiteilijoina me luomme oman tulkintamme siitä, mitä sirkus on ja mitä se voisi olla. Minä aion muun muassa muuttaa jään säteileväksi laavaksi ihmisten silmien edessä, festivaalilla esiintyvä Juuso Saarinen intoilee.

Festivaalia kuratoivan Minna Karesluodon mukaan kaikki ovat tervetulleita festivaalille iästä, kulttuurista, kielestä ja taustasta riippumatta.

- Sirkus on fyysinen, taianomainen ja universaali tila. Sirkustaide kuuluu kaikille! Karesluoto tiivistää.

Jokaisena päivänä nähdään vähintään yksi kolmesta esityskokonaisuudesta, joihin teokset on jaettu.

ESITYSTEN TIEDOT

Aika: pe 19.5. – la 3.6.2017


Paikka: Köysiteatteri, Linnankatu 54, 20100 Turku

Liput: ennakkoon netistä 5/10€, ovelta käteisellä 7/12€, festivaalipassi ennakkoon netistä 12/27€ pe 12.5. mennessä.

www.holvi.com/shop/turkuamk


Tapahtuma on ikärajaton ja esteetön. Tarkat tiedot esitysaikatauluista sekä lippujen hinnoista löytyvät osoitteesta:

https://www.turkuamk.fi/fi/tapahtumat/506/sirkusfestivaali-grande-finale/

sekä festivaalin Facebook-sivulta:

https://www.facebook.com/sirkussorsa

Tapahtuma löytyy Facebookista myös nimellä Grande Finale ja instagramista nimellä sirkussorsa.

------------

KUTSU LEHDISTÖTILAISUUTEEN: GRANDE FINALE – lehdistötilaisuus

TI 16.5. KLO 10 Köysiteatterissa, os. Linnankatu 56

Lehdistötilaisuudessa nähdään maistiaisia tulevista opinnäytteistä. Esillä ovat Myrsky Röngän, Jilka Revon ja Vilja Parkkisen työt. Töistä nähdään yksi kohtaus ja/tai sirkusnumero, ei kokonaisia opinnäytteitä.

Myrsky Rönkä kertoo opinnäytteiden tekijöistä ja kattauksesta. Kaikki opinnäytetöiden tekijät ovat mukana valmiina kertomaan töidensä sisällöistä ja sirkusammattilaiseksi siirtymisestä.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset tilaisuuteen pe 12.5. klo 16 mennessä Minna Karesluodolle, minna.karesluoto@turkuamk.fi, 050 5985 261

Veli, sisko – Lauluja Reijo Frankin muistolle

Tervetuloa kunnioittamaan työväen laulaja Reijo Frankin (1931–2017) muistoa tiistaina 16.5. klo 19 konserttiin, jossa esiintyy suuri joukko tunnettuja muusikoita. Tilaisuudessa puhuu presidentti Tarja Halonen. Konsertti järjestetään Paasitornin Sirkus-salissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki.

Esiintyjinä ovat Kaj Chydenius & Oona Airola, Ajantaju, Petri Bäckström, Reino Bäckström, Timo Tuovinen, Mauri Saarikoski, Antti Riikonen ja Jonna Pirttijoki, Paleface, Erkki Saarela, Harri Saksala. Juontaja on Jaakko Kuusela. Tilaisuuden järjestävät Työväen Sivistysliitto TSL, KSL-opintokeskus ja TSL:n Helsingin opintojärjestö. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoa Reijo Frankista löytyy vappuna avatusta www.tyovaenlaulu.fi -sivustosta, joka kokoaa yhteen työväenmusiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sivusto on osa Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanketta, joka käynnistyi syksyllä 2015 muutaman työväenmusiikin parissa pitkään työskennelleen aloitteesta. Pian sata vuotta täyttävä sivistys- ja kulttuurijärjestö Työväen Sivistysliitto TSL hallinnoi hanketta, jossa on mukana yksittäisiä musiikin ystäviä, taiteilijoita ja tutkijoita sekä työväen kulttuurijärjestöjä koko vasemmiston kentästä.

Lisätietoja: viestinnän asiantuntija Merja Leskinen 040-5673208, merja.leskinen@tsl.fi

Vihreän saaren musiikkia, tanssia ja kulttuuria juhliva tapahtuma Ilta Irlannissa täyttää TTT-Klubin lauantaina 13.5. klo 19 alkaen. Vastaavanlaista teemakokonaisuutta ei ole aiemmin TTT-Klubilla nähty. Irkkumeininki ja monipuolinen ohjelmakattaus näyttää kiinnostavan tamperelaista yleisöä, sillä viimeiset liput varattiin viime viikon aikana.

Irlantilaisen illan pääesiintyjä on kotimainen Eala-yhtye, jonka jäseniä ovat Antti Havia, Jyrki Koivisto, Maija Koskenalusta ja Noora Karjalainen. Havian sijaisena TTT-Klubilla nähdään tunnustettu Donegal-viulisti Tara Connaghan. Kansainvälistä väriä tapahtumaan tuovat myös Dublinista kotoisin oleva näyttelijä Frank Boyle, joka toimii illan seremoniamestarina ja tarinankertojana, sekä trubaduurina esiintyvä Jonathan Hutchings.

Ealan lavalle kutsumien vieraiden sekä jamihetkien myötä illan aikana tutustutaan moniin erilaisiin kelttisoittimiin, kuten Uilleann pipes -säkkipilli, bodhrán, tinapilli, harppu sekä irlantilaiset versiot huilusta ja busukista. Askeliakin yleisö pääsee kokeilemaan irlantilaisen tanssin osaajien johdolla. Entä millainen huumori kuuluu irlantilaiseen makuun?


TTT-Klubin kevätkauden viimeiset esitykset
13.5. klo 19 Ilta Irlannissa (loppuunvarattu)
18.5. klo 19 Verneri Pohjola Group: Pekka (Tampereen-levynjulkaisukonsertti)
19.5. klo 19 Stand up: Anders Helenius, Mikko Vaismaa, Jukka Lindström


Pressikuvat
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/ttt-klubin-musiikki-pressikuvat

Lisätiedot, pressiliput ja haastattelupyynnöt
ohjelmatuottaja, tiedottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

Lue lisää esityksistä
http://www.ttt-teatteri.fi/ttt-klubi

Tiedekeskus Heurekassa avautuu tiistaina 9. toukokuuta matematiikkaa ja taidetta yhdistävä Sensual Mathematics –näyttely, joka on toteutettu Heurekan ja Aalto-yliopiston yhteistyönä.

Heurekassa esillä olevat teokset ovat syntyneet Aalto-yliopiston poikkitieteellisellä kurssilla Kristallikukkia peilisaleissa – matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin. Aalto-yliopiston opiskelijoiden tekemät erilaiset teokset ovat esillä syksyyn asti Heurekan tapahtumatorilla.

Heurekaan muotoutuu teosten myötä uudenlainen tila, jonka siimeksessä vierailija voi kulkea kuin metsässä. Näyttely koostuu kahdeksasta korkeasta kolmiulotteisesta teoksesta, jotka ovat saaneet inspiraationsa fraktaaleista, origameista, sävelasteikosta sekä valoista ja varjoista. Matematiikkaa ja taidetta yhdistelevät veistokset tutkivat muun muassa luonnon rakenteiden ja matematiikan välisiä suhteita, perspektiiviä ja kolmiulotteisuutta.

Kurssin vetäjänä toimineen lehtori Kirsi Peltosen mukaan Sensual Mathematics -näyttelyn avulla kumotaan matematiikkaan liittyviä ennakkoluuloja.

“En sano, että matematiikka olisi helppoa. Se on vaikeaa, mutta siinä on tasoja joista kaikki voivat nauttia. Näyttely esittelee konkreettisesti tieteen ja taiteen vuorovaikutusta.”

Heurekassa ei ole aiemmin ollut esillä näin isoa opiskelijoiden tuottamaa näyttelyä. Opiskelijat edustavat laaja-alaisesti Aalto-yliopiston tiede- ja taideaineiden suuntauksia.

“Vaikeasti havainnollistettavat matemaattiset teoriat on sulautettu opiskelijoiden tekemissä teoksissa kauniisiin muotoihin ja kerroksiin”, sanoo Heurekassa näyttelystä vastaava muotoilija Mikko Kauhanen.

Laajennuksen myötä Heurekaan avattu tapahtumatori on monikäyttöinen ja helposti muuntautuva ympäristö. Se on toiminut kevään mittaan erilaisten tapahtumien keskiönä, ja huomenna avattava Sensual Mathematics on ensimmäinen tilaan pystytetty näyttely. Tapahtumatori on tieteen ja yleisön kohtaamispaikka, jossa voi tutustua vaikkapa pienimuotoisiin näyttelyihin, ajankohtaiseen tutkimukseen, erilaisiin tapahtumiin tai työpajoihin.

Sensual Mathematics -näyttely on esillä Heurekan tapahtumatorilla 9.5.–31.8.2017.

Lisätietoja:

Heureka
Muotoilija Mikko Kauhanen, mikko.kauhanen@heureka.fi, 040 9015 245

Aalto-yliopisto, matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Lehtori Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@aalto.fi, 050 5747 006

Hanna Suutelan, Matti Suomelan ja Kari Jagtin käsikirjoittama Nahkatakkinen tyttö nähdään Suurella näyttämöllä torstaina 11.5. klo 19. Dingon uudelleen sovitettu musiikki on keskeinen osa nuorisomusikaalia, jossa näyttävät tanssinumerot yhdistyvät koulukiusaamisesta kertovaan tarinaan. 

Näyttämön valloittavat yli kolmekymmentä lahjakasta laulavaa, tanssivaa ja näyttelevää lukiolaista. Bändissä soittaa lähes 20 taitavaa nuorta muusikkoa, ja näyttämökuvassa näkyy yli kymmenen kuvataiteisiin suuntautuneen lyseolaisen kädenjälki. 

Nahkatakkinen tyttö on mielenkiintoinen Lappeenrannan lukioteatterin ja kaupunginteatterin yhteistyöproduktio. Kaupunginteatteri tarjoaa esitykselle puitteet ja kaksi näyttelijää,  Sanna Kemppaisen ja Jussi Johnssonin. Nuorten ohjauksesta kohti valmista esitystä vastuun kantavat Lyseolla äidinkieltä ja teatteria opettava Marika Kesseli, musiikinopettaja Lea Kaijansinkko ja kuvataiteen opettaja Anu Huttunen sekä koreografina ja toisena ohjaajana toimiva Netta Salonsaari. Produktion parissa on työskennelty joulukuun alusta saakka. 

Ohjaaja Marika Kesseli kertoo: ”Olen nähnyt Nahkatakkisen tytön kantaesityksen Vaskivuoren lukiossa vuonna 2014. En edes harkinnut minkään muun musikaalin ohjaamista, kun siihen nyt tarjoutui tilaisuus. Ensinnäkin ”Nahkis” on kirjoitettu isolle lukiolaisryhmälle, rooleja on paljon jaettavaksi ja roolijako on tasainen. Toiseksi Matti Suomelan sovitukset tuovat korvien kuultavaksi aivan uudenlaista Dingoa, ja sovitusten myötä myös teksteihin kiinnittää eri tavalla huomiota. Kolmanneksi Nahkatakkisessa tytössä on nähtävissä nuorisomusikaaleille tyypilliset piirteet, mutta sen lisäksi siinä on syvempi taso, joka tarjoaa ajateltavaa sekä tekijöille että katsojille.” 

Musikaalin päähenkilöksi nousee Kata (Saara Östman), joka palaa kouluun pitkän sairausloman jälkeen. Poissaolon syynä on masennus, jota on edeltänyt vuosia kestänyt koulukiusaaminen. Katalla on kuitenkin ystäviä, mutta kaveriporukka ei ole entisellään. Nahkatakkinen tyttö on kurkistus sekä yksilön että yhteisön selviytymiseen muutosten keskellä. 

Suurin osa nuoresta tekijäjoukosta tulee Lappeenrannan Lyseon lukiosta, ja musikaalin valmistaminen on ollut suuri ponnistus koko työyhteisölle. Samaan aikaan se on mahdollistanut tiiviin yhteistyön oppiaineiden välillä. Musikaalissa on näyttelijöitä, jotka soittavat bändissä, ja bändiläisiä, jotka ovat olleet tekemässä lavastusta. On haluttu, että musikaali on mahdollisimman paljon nuorten näköinen, ja siksi esimerkiksi juliste, käsiohjelma ja kuvaprojisoinnitkin ovat nuorten lukiolaisten käsialaa. Opetussuunnitelmakin tavallaan laajeni musikaaliprojektin myötä. Lyseolla ei varsinaista tanssin opetusta muuten ole, mutta koreografioiden myötä tanssista tuli yksi opiskeltava asia lisää. 

”Nahkatakkinen tyttö sijoittuu nykyhetkeen, mutta Dingon musiikin myötä se yhdistää sukupolvia. Toivottavasti sitä tulevat katsomaan eri-ikäiset ihmiset, ja toivottavasti katsomiskokemuksen jälkeen se virittää keskustelun, millaista oli olla nuori joskus ja millaista nuoruus on nyt”, Kesseli tiivistää.

Jokin Nahkatakkisessa tytössä viehättää. Lappeenrannassa nähdään alkuperäisestä käsikirjoituksesta jo kuudes tulkinta, joten ”show vain jatkaa kulkuaan” ja varsin suuressa mittakaavassa tällä kertaa. 

Hanna Suutela – Matti Suomela – Kari Jagt

Musiikki Dingo – Matti Suomela

Nahkatakkinen tyttö 

Ohjaus
Marika Kesseli ja Netta Salonsaari 

Musiikin ohjaus ja johto
Lea Kaijansinkko

Koreografia
Netta Salonsaari

Lavastusryhmän ohjaus                     
Anu Huttunen

Lavastus
Anu Huttunen ja Marika Kesseli 

Puvustus
Marika Kesseli, Netta Salonsaari ja opiskelijat 

Pukujen ompelu
Sari Kavala 

Käsiohjelman ja julisteen kuvitus
Eetu Ronkainen 

Käsiohjelman taitto
Anu Huttunen 

Projisointikuvien otto
Seppo Kivimäki, Mihhail Tsaika, Olli Vainikka

Lappeeenrannan kaupunginteatterilta 

Kampaus- ja maskeerauskonsultointi
Sari Rautio 

Puvustusapu
Päivi Hanttu-Lindström, Anu Hovi, Päivi Saarimäki 

Äänitekniikka
Olli-Pekka Pyysing, Tomi Aronen

Lavasteiden rakennusapu
Seppo Ihalainen, Jukka Malaska, Vesa Hulkkonen ja Kari Sillankorva

Valot
Timo Hämäläinen, Topi Jukka, Petri Mättö

Näyttämömestarit
Kirka Haikonen, Veli-Matti Sirkiä 

Näyttämömiehet
Vesa Hovi, Matti Jarva   

HENKILÖT 

KATA  Saara Östman

JONE  Konsta Kuronen

MIRJA  Anni Vesterinen

DINGO  Petja Pulkkinen

AINO  Saimi Kaisanlahti

HENRI  Juha Östman

VATANEN  Lukas Peurala

NURMI  Sami Leminen

SYLVI / OPISKELIJA  Ida Koskinen

AILI / OPISKELIJA  Emma Mänttäri

HELMI / TERVEYDENHOITAJA  Essi Loisa

KATAN ÄITI  Sanna Kemppainen

KATAN ISÄ  Jussi Johnsson

OPETTAJA / OPISKELIJA  Sirpa Hyväri

MIRJAN ÄITI / OPISKELIJA  Helena Laulaja

MIRJAN ISÄ / OPISKELIJA  Arttu Hägg

KANDALFFI  Leevi Nikula

JÄTTILÄISÖRKKI / DINGON JENGIÄ  Seppo Kivimäki

DARK  VATTER /  Ella Pitkänen / Maija Tikka (16.5.)

PRINSESSA LEIJA  Salla Puonti

HARRIET POTTER  Johanna Kääriä / Stella Laine  (16.5)

NEEA  Pinja Kuntola 

VAHTIMESTARI  Olli Vainikka 

DINGON JENGIÄ
Sanni Kauppinen, Sonja Koskela, Oskari Skyttä, Rasmus Turunen, Samu Mänttäri 

OPISKELIJOITA
Elina Kolehmainen, Kiira Kuparinen, Sharon Nikkari, Matilda Ranta, Karoliina Skyttä, Milla Tiittanen

TANSSIJAT
Saimi Kaisanlahti, Sanni Kauppinen, Sonja Koskela, Kiira Kuparinen, Matilda Ranta, Karoliina Skyttä, Oskari Skyttä, Rasmus Turunen

BÄNDI

Antti Honkanen, kitara
Emilia Hyvärinen, kosketinsoittimet
Nelly Kalafatis, sello
Konsta Kuronen, kitara
Elisa Laakso, basso
Taavi Lautala, klarinetti, nokkahuilu
Akseli Lautiainen, perkussiot
Mikael Muhli, basso
Janette Muhonen, kitara, laulu
Santtu Nieminen, rummut, perkussiot
Sharon Nikkari, viulu
Anna-Lotta Pesonen, huilu, nokkahuilu, laulu
Netta Pitkänen, laulu
Liisa Riihimäki, basso
Katja Räsänen, laulu
Erik Sandini, kitara
Aatu Sievänen, kitara
Juho Silventoinen, kosketinsoittimet
Miika Tamper, kosketinsoittimet
Ida Tiainen, laulu
Santeri Tiainen, rummut, perkussiot

Mukana olevat Dingon kappaleet: 

Aino / Pistoolisankari / Nimeni on Dingo / Kirjoitan / Nahkatakkinen tyttö / Hämähäkkimies / Autiotalo / Kulkuri ja kaunotar / Juhannustanssit / Levoton tuhkimo / Jokainen aamu / Nähdään taas

LAVASTUKSEN OPISKELIJARYHMÄ 

Arminen Oscar
Jokela Cytherea
Kauppinen Edith
Kultanen Essi
Laakso Elisa
Muhonen Janette
Nylund Leevi
Pellinen Viivi
Vesikko Pihla
Riihimäki Liisa
Rossi Heli
Tikka Maija
Tsaika Mihhail

Tiedotteen kuvien tekstit:

1. Ryhmäkuva vasemmalta oikealle
Rasmus Turunen, Oskari Skyttä, Seppo Kivimäki, Petja Pulkkinen, Lukas Peurula, Sami Leminen, Sanni Kauppinen ja Sonja Koskela

2. kuva, sängyllä: Anni Vesterinen ja Saimi Kaisanlahti

3. kuva, sateenvarjo: Saara Östman, oikealla takana Konsta Kuronen
ryhmässä takana Juha Östman, Maija Tikka, Leevi Nikula, Johanna Kääriä ja Salla Puonti

Kuvaaja Ari Nakari

Lisätietoja

Marika Kesseli
p. 050 300 7140
marika.kesseli@gmail.com

Tiistaina 23.5.2017 klo 14 Uspenskin katedraalissa, Kanavakatu 1, 00160 Helsinki.
Isä Sergei Petsalon toimittama rukouspalvelus kirkossa klo 14.00, muu ohjelma kryptassa klo 14.30.
VP 18.5. mennessä: ilmo@kirjapaja.fi tai Marja-Liisa Saraste 09 6877 4568. Tarjoilua.

Minun Valamoni – Tarinoita luostarista (Kirjapaja) on teos Heinäveden Papinniemessä sijaitsevasta luostarista, sen kävijöistä ja asukkaista, tarinoista ja tapahtumista. Valamo tarjoaa joillekin kodin ja elämäntavan, toisille lepopaikan ja hengähdystauon.

Tässä kirjassa Valamon kävijät ja siellä asuvat kertovat, mitä luostari heille merkitsee, millaisia ovia se on heidän elämässään avannut ja sulkenut. Omakohtaisia kertomuksia rytmittävät pienet tarinalliset makupalat Valamon elämästä ennen ja nyt.

Teoksen ovat toimittaneet kirjailija Annina Holmberg, tietokirjailija Olli Löytty ja käsikirjoittaja Taina West.

Minun Valamoni -kirjassa kirjoittavat kirjan toimittajien lisäksi Hannu-Pekka Björkman, Samuli Edelmann, Kalle Holmberg, Martta Holopainen, Johannes Lahtela, Torsti Lehtinen, Tapio Liinoja, Taina Ratia, Kake Randelin, Johannes Remy, Irina Ritvanen, Anna-Leena Sipilä ja Tuula-Liina Varis. Kirjaan on haastateltu luostarin johtajaa arkkimandriitta Sergeitä, munkkidiakoni Nasaria, munkki Simeonia, metropoliitta Panteleimonia sekä Valamon työntekijöitä Maria Matsia, Tapio Mäkitaloa ja Rami Lehoniemeä.

Lauantaina 20.5.2017 klo 12, Seminarium, H320

FM Tiina Piilolan kirjallisuuden väitöskirjan "Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli — Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä FT Eva Maria Korsisaari (Helsingin yliopisto) ja emeritusprofessori Seppo Knuuttila (Itä-Suomen yliopisto) sekä kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Kalevalaa on tulkittu suomalaisessa julkisessa keskustelussa melko kirjaimellisesti. Kalevalan naishahmojen tarinoissa on kuitenkin kerroksia, joiden huomaaminen vaatii lukijalta intuitiota — tai Lönnrotin ilmausta käyttäen — tiedon yöpuolen kuuntelua, selviää Piilolan väitöstutkimuksesta. Kaavamaisessa luennassa varsinkin eepoksen keskeisten naishahmojen, Ainon, Louhen, Marjatan ja Lemminkäisen äidin hahmojen koko syvyys on jäänyt oivaltamatta.

Erityistä huomiota Piilolan väitöskirjassa saa Aino, nuori neito, joka hukkuu ja muuttuu vedenneito Vellamoksi kuultuaan, että veli Joukahainen on luvannut hänet vaimoksi vanhalle Väinämöiselle.

— 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun miestutkijat kiittelivät Ainon sielun hienoutta ja tinkimättömyyttä, vaikka se johtaakin hänen kuolemaansa. Viime vuosina tutkijat ovat, ymmärrettävästi, kiinnostuneet Ainoa enemmän kapinallisesta ja vapautensa säilyttävästä Vellamosta, Piilola analysoi. — He ovat nähneet Vellamossa voimaantuneen ja oman äänensä löytäneen naisen, mutta kuinka kestävää Vellamon voima on, kun hän kuitenkin häviää ikiajoiksi aaltojen alle, siinä missä hänestä nykynäkökulmasta epäreilusti kauppaa tehneet miehet jatkavat seikkailujaan?

Piilola esittää, ettei Ainon taru pääty vedenneitomuodonmuutokseen tai Kalevalan lopussa tapahtuvaan sovitukseen, vaan siitä on kuultavissa pitkin eepoksen tarinaa kaikuja, jotka ilmenevät juonen outouksina ja epäloogisuuksina. Kysymyksiä herättää muun muassa se, miksi Aino muuttuu hukuttuaan vedenneito Vellamoksi ja näyttäytyy vain ja ainoastaan Väinämöiselle? Miksi suuri tietäjä Väinämöinen päätyy Vellamon kohtaamisen jälkeen itkuisena ukkopahana Pohjolaan Louhen hoiviin? Miksi Louhi hoivaa Väinämöistä ja pyytää tätä takomaan Kalevalan himotuimman taikakalun sammon? Entä mistä Marjatan vastasyntynyt poikalapsi tietää, että Väinämöisellä on ollut osansa Ainon kuolemassa?

Piilolan tulkinnassa Ainon taru saa huipennuksensa Kalevalan 41. runossa, jossa Väinämöisen kalanluisen kanteleen soitto keskeyttää päämäärätietoisen samporetken. Piilola esittää, että musiikin koskettavuus ei synny yksin Väinämöisen soittajantaidoista, vaan myös kalanluisesta soittimesta, joka kantaa mukanaan kaikuja Vellamoksi muuttuneen Ainon maailmasta.

— Tavallaan Aino oli oman aikansa downshiftaaja: hän ei taipunut ulkoisiin odotuksiin eli rooliin vanhan tietäjän vaimona, vaan oli uskollinen itselleen. Kalanluisen kanteleen soittokohtaus on kuin välähdys hetkestä, jossa Ainolle tärkeä sisäinen maailma, eli tunteiden ja tiedon yöpuolen maailma, tulee vihdoin kuulluksi ja saa ilmauksensa koskettavana musiikkina. Osuvasti, ja Ainon maailmankuvan mukaisesti, tässä kohtauksessa Kalevalan päämäärätietoinen juoni taukoaa ja tekee tilaa lyyrisemmille sävyille ja elämälle tässä ja nyt.

Lisätietoja:

Tiina Piilola, tiina.a.piilola@jyu.fi, puh. 040 701 81 69
Viestintäharjoittelija Anni Laine, tiedotus@jyu.fi, puh. 050 496 51 41

Tiina Piilola kirjoitti ylioppilaaksi Oulaisten lukiosta vuonna 1996 ja aloitti samana vuonna Jyväskylän yliopistossa romaanisen filologian opinnot. Vuonna 2004 hän valmistui Jyväskylän yliopistosta toimittajaksi ja vuonna 2011 kirjallisuuden maisteriksi. Hän on työskennellyt toimittajana ja kirjailijana. Väitöksensä jälkeen hän avaa Kalevalan naisia populaarilla tavalla käsittelevän blogin Ainoilua.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. Piilolan väitöskirja ja väitöstilaisuus ovat osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities
numerona 312. ISSN 1459-4323, ISBN 978-951-39-7055-0 (nid.)
ISBN 978-951-39-7056-7 (PDF). Väitöskirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi, puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7056-7.

Mediatiedote 8.5.2017

Kansa on puhunut! Vuonna 85 -musikaalin rakastettu roolihahmo, Mauno Peppone, palaa entistäkin mahtavampana TTT:n Suurelle näyttämölle. Mauno Peppone Extended on Suuren näyttämön mittoihin räätälöity versio TTT-Klubilla esitetystä Mauno Peppone: Elämä, Kuolema ja Comeback -showsta. Ensiesitys nähdään Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä perjantaina 12.5.

Peppone palaa Suurelle fanien pyynnöstä. He keräsivät addressiin 500 nimeä. Teatteri kuunteli fanien toiveen ja nyt olemme tässä.

Mauno Peppone Extended tarjoaa vauhdikkaan Rock’n’Roll -sirkuksen, maailmanluokan tanssiesityksiä ja räiskyvät bileet. Tällä kertaa hieman enemmän elänyt rock-tähti esittää valtavan määrän kaikkien tuntemia hittejä ja paljastaa kaiken rokkitähden urasta ja elämästä. Mauno Pepposen roolissa on Jari Ahola. Tarinan kertojana toimii komeaviiksinen rockprofessori Quintus Salokannel, Riku Suokas. Katkeransuloisia muistoja jakaa Mauno Pepposen suuri rakkaus Päivi, esittäjänä Petra Ahola.

Jari Aholalle rooli on ainutlaatuinen. Hän on pukenut ylleen Mauno Pepposen farkkuliivit 11 vuoden ajan ja pelkästään TTT:ssä 482 kertaa. Hänen esittämänsä roolihahmo nousi yleisön suosioon Vuonna 85 -manserockmusikaalissa vuosina 2006-2013 Tampereen Työväen Teatterissa ja sen jälkeen 2012-2013 Kuuma kesä -musikaalissa Pyynikin kesäteatterissa. Vuonna 85 rikkoi kotimaisten musikaalikantaesitysten katsojaennätyksen 295 000 katsojallaan ja Kuuma kesä oli 2000-luvun katsotuin Pyynikin kesäteatterin tuotanto. 

Mauno Peppone: Elämä, Kuolema ja Comeback sai ensi-iltansa 2013 TTT-Klubilla. Käsikirjoittajina ovat Vuonna 85 ilmiön käsikirjoittaja Heikki Syrjä ja käsikirjoittaja-ohjaaja Riku Suokas. Sitä esitettiin 2016 asti ja esityksiä oli 69.

Esityksiä on keväällä kaksi, perjantaina 12.5. ja lauantaina 13.5. Lauantain esityksessä juhlitaan myös Kasaribileitä. Sään salliessa on Hämeenpuiston terassi avoinna. Syksyn esitykset ovat 2.9. ja 9.9. sekä 4.11. ja 17.11., jolloin pikkujoulukansa pääsee jälleen nauttimaan Kasaribileistä. 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi

Mediakuvat
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/mauno-peppone-extended

Mauno Peppone Extended
Käsikirjoitus ja ohjaus Heikki Syrjä ja Riku Suokas
Musiikin johto ja sovitus Pekka Siistonen
Koreografia Markku Nenonen
Pukusuunnittelu Tiina Huhtinen-Siistonen
Valosuunnittelu Sami Rautaneva
Äänisuunnittelu Affe Käkilehto
Kampausten ja maskeerausten suunnittelu Pia Kähkönen
Lavan suunnittelu Ari Toikka
Erikoistehosteet Esa Heikkinen
Videot Tuotantoyhtiö Legenda
Tuottajat Arja Ahrens (TTT), Ari Toikka (Bundespopstar Oy), Pekka Siistonen (Stone Factory Oy)

Rooleissa
Mauno Peppone Jari Ahola
Päivi Petra Ahola
Quintus Salokannel Riku Suokas

Alabama House Band 
Pekka Siistonen, kapellimestari, koskettimet, laulu ja tanssi
Ari Toikka, rummut, laulu ja tanssi
Teemu Broman, basso, laulu ja tanssi
Loule So, kitara, laulu ja tanssi 

Alabama Go Go Girls
Iina Toivonen, laulu ja tanssi
Maria Broman, laulu ja tanssi
Katri Liikola, laulu ja tanssi
Salla Juntunen, laulu ja tanssi

Helsingissä järjestetään elo-syyskuussa symposium, jossa keskustellaan taiteen ja tieteen rajapinnoista. Symposiumiin liittyy Artist Camp ja näyttely Vartiosaaressa, johon on kutsuttu useita pohjoismaisia ja balttialaisia taiteilijoita.

Avoimessa haussa etsitään taideteoksia, abstrakteja, artikkeleita ja puheenvuoroja symposiumiin. Haku on auki 31.5.2017 saakka ja se on tarkoitettu taiteilijoille, tieteilijöille, tutkijoille ja ajattelijoille. Haussa Artist Campiin kutsutut ja haun kautta valitut taiteilijat viettävät Vartiosaaressa 25.8.-3.9.2017 välisen ajan ja heille järjestetään saaressa majoitus ja ruokailu sekä korvataan kohtuulliset matkakustannukset.

Symposiumiin on tähän mennessä kutsuttu seuraavat taiteilijat: Mari Keski-Korsu (Suomi), Åsa Ståhl and Kristina Lindström (Ruotsi), taiteilijaduo Martinka Bobrikova & Oscar de Carmen (Norja), Søren Lose (Tanska), Gunnhildur Hauksdóttir (Islanti), Patrick McKingley AKA murmer (Viro), Linda Vigdorika & Jānis Noviks (Latvia).

Symposium on kolmipäiväinen ja sisältää videotaide- ja performanssi-illan HIAP:in tiloissa Suomenlinnassa (31.8.), seminaarin Pohjoismaisen kulttuuripisteen tiloissa Kaisaniemessä (1.9.) ja työpajoja ja näyttelyn avajaiset performansseineen Vartiosaaressa (2.9.). Näyttely on auki 3.9.-8.10.2017 Vartiosaaressa. Lisäksi symposiumin teemoista julkaistaan artikkelikokoelma vuonna 2018.

Symposium toteutetaan yhteistyössä muun muassa Taiteen edistämiskeskuksen, Taideyhdistys LARU ART:in, HIAP:in, AV-Arkin, MUU ry:n, Teatterikorkeakoulun kanssa. Symposiumia ovat tukeneet Pohjoismainen kulttuuripiste, Pohjoismainen kulttuurirahasto ja Suomen kulttuurirahasto. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii läänintaiteilija Anu Miettinen.

Turun kaupunginhallitus on päättänyt, että vuoden 2016 kaunistamisrahaston tuotto käytetään täydentämään kaupunginvaltuuston 18.4. tekemää Suomi 100 -juhlapäätöstä.

Keskustan asemaa kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ja ympärivuotisena olohuoneena vahvistetaan elävöittämällä Aurajokivartta valoin ja äänin jo tämän vuoden marraskuusta alkaen.

Luolavuoren uudelle luonnon suojelualueelle tulee opastustauluja, Barkerin puistoon sijoitetaan turkulaismoottoripyöräilijä Jarno Saarisen patsas, pääkirjaston edessä sijaitseva Leijona -suihkualtaan kansi uusitaan sekä Ahkerat lukutoukat -teos ja Tykistön veteraanien muistomerkit kunnostetaan.

Myös Turun eri asuinalueet saavat osansa

Asukaskyselyssä turkulaiset toivoivat lisää seinämaalauksia eli muraaleja, joiden sijoituspaikoiksi ehdottiin Turun eri asuinalueita. Neuvottelut maalausten sijoittamisesta ovat käynnistyneet mm. Runosmäessä ja Varissuolla.

Pop-up puutarha siirretään Halisista Lausteelle, ja alueen nuoriso otetaan mukaan puutarhan pystyttämiseen. Suuren suosion saavuttaneet kaupunkiviljelylaatikot saavat jatkoa ja kukkia istutetaan 10 000 eurolla.

Turun kaupungin kaunistamisrahaston vuoden 2016 tuotto 470 000 euroa käytetään:

• Aurajoen ja keskustan valaistuksen ja muun ympärivuotisen vetovoiman kehittäminen 300 000 euroa
• Luolavuoren luonnonsuojelualueen opastaulut 15 000 euroa
• Ulkoveistosten ja reliefien peruskunnostukset ja erikoispesut 15 000 euroa
• Jarno Saarisen patsaan ympäristö- ja asennustyöt 8 000 euroa
• Simo Helenius, Ahkerat lukutoukat kunnostus 18 000 euroa
• Uudet seinämaalaukset eli muraalit 32 000 euroa
• Tykistömuistomerkin kunnostus 19 000 euroa
• Suihkulähteiden huolto ja ylläpito 20 000 euroa
• Leijona suihkualtaan kannen uusiminen 15 000 euroa
• Töherrysten poistot ja korjauskulut 8 000 euroa
• Kaupunkiviljely 6 000 euroa
• Pop-Up puutarha Lausteelle 4 000 euroa
• Kukkaistutukset 10 000 euroa

 Kaupunginhallituksen päätös

Oulussa tuotetaan korkealaatuisia opetuspelejä monialaisessa yhteistyössä

Museo- ja tiedekeskus Luupin Tietomaa-yksikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, suomalainen elinkeinoelämän oppilaitos Pohto Oy sekä kaksi oululaista pelialan yritystä ovat yhdistäneet voimansa hankeyhteistyöhön. "Tavoitteena on saada aikaan 4-6 oppimistuotetta tai -palvelua", kertoo projektipäällikkö Harri Häll Tiedekeskus Tietomaasta.

Kehitystyö on osa EduDigi-pilottihanketta, joka kuuluu kuuden Suomen suurimman kaupungin 6Aika-strategian Avoimet innovaatioalustat -painopistealueeseen.

Tavoitteena pysyvä toimintamalli

EduDigi-hankkeessa haetaan ratkaisua siihen, miten peliteknologian soveltamista opetus- ja oppimistilanteissa voidaan lisätä. Samalla tutkitaan, millaisia sovelluksia voidaan luoda hyödyntämällä kaupunkiyhteisöissä tapahtuvaa avointa ja yhteistä kehittämistä. Hanke tukee uusien oppimistuotteiden kehittymistä tarjoamalla pelillistämisen ja kokeilemisen alustoja sekä kokeiluympäristöjä.

Tuotteiden testausta toteutetaan Tiedekeskus Tietomaassa sekä yhteistyökouluilla, jotka tarjoavat erinomaisen motivoituneita testausryhmiä. Hankerahoitus mahdollistaa testauksissa tarvittavat kone- ja laitehankinnat. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita kaksi huipputasoista VR-laitteistoa, joista toinen asennetaan Tietomaan tiloihin kiinteästi ja toinen tulee olemaan liikuteltava.

Hällin tavoitteena on, että hankkeen aikana syntyy pysyvä toimintamalli, joka tukee myös tulevien oppimistuotteiden kehitystä."Tärkeintä syntyvässä alustassa on yhteistyöhon perustuva toimintakulttuuri, johon eri toimialojen edustajien on helppo tulla mukaan. Tavoiteltavaa on myös, se että kaikki mukana olevat toimijat kokevat hyötyvänsä tästä yhteistyöstä", tiivistää Häll.

Oppimispeli jokaiselle ikäryhmälle

Hankeyhteistyöhön Oulussa on valittu neljä oppimistuotetta, jotka ovat teknologialtaan erilaisia ja kohdistettu eri ikäryhmille.

Alle kouluikäisille suunnattu Ikoni Innovationsin lasten hammashoitopeli Denny The Tooth on jo valmis.

Oulun ammattikorkeakoulun EduLABissä syntynyt työryhmä The SILQ Games kehittää loogista ajattelua ja elämäntaitoja opettavaa mobiilimaailmaan sijoittuvaa satupeliä 5-6 -vuotiaille. Niinikään EduLABin työryhmä Moviregames kehittää virtuaalista oppimissimulaatiota ikäryhmälle 7-12 -vuotiaat. Simulaation prototyypissä opetellaan tulipalon ja sen sammutuksen periaatteita. Oppimisimulaation testaukset ovat nyt meneillään. Lue lisää täältä.

Seuraavaksi testattavaksi tulee The SILQ Gamesin mobiilialustalla pelattava oppimispeli The Tales of Mikälie.

Yrittäjäkokemusta elokuvamaisessa ympäristössä

Neljäs EduDigi-hankkeen oppimistuote on virtuaalinen yrittäjyyden opetuspeli. Virtuaalipeli on kolmen yrityksen yhteinen ponnistus. Peli näyttää elokuvamaisessa virtuaalimaailmassa yrittäjyyden perusasioita pienen, helposti hahmotettavissa olevan liiketoiminnan kautta. Pelaamalla peliä pelaaja tutustuu siihen, millaisia prosesseja yrityksessä on. Materiaalivirrat, rahavirrat, asiakasvirrat ja muut liiketoiminnan perusasiat tulevat tutuksi.

Peli on suunnattu yläkoululaisille, noin 12-16 -vuotiaille nuorille. Peli soveltuu erinomaisesti yrittäjyyskasvatukseen, mutta on käytettävissä myös muun opetuksen osana.

Kolmen yrityksen yhteistyö ja Edudigi-hankeosapuolien panostus tuo laajan asiantuntemuksen yrittäjyyspelin taakse. Kasvatustieteellisen ja opetuksellisen asiantuntijuuden tuo Pohto Oy. Vahva kokemus virtuaalitodellisuuden tuottamisesta tulee peliyritys Happy Hobgoblinsilta. Projektia johtaa monipuolinen digitoimisto MeKiwi, jolla on jo vahvat näytöt erilaisten pelialan yhteistyöhankkeiden johtamisesta. Tiedekeskus Tietomaa ja yhteistyökoulut mahdollistavan perusteellisen testauksen.

Pelin testaaminen Tietomaassa toimii yrittäjyyspäivän tapaan. Samalla opettaja tutustuvat uusien teknologioiden hyödyntämiseen opetuksessa. Koululaiset pääsevät testaamaan peliä Tietomaassa marraskuussa 2017.

Oulu on tulevaisuudessakin teknologiakaupunki

EduDigi-hanke tuo erilaiset toimijat yhteen. Syntynyt monialainen ympäristö on hyväksi kehitettäville oppimispeleille.

Kaksi neljästä hankkeesta kehitettävästä oppimissimulaatiosta tuotetaan virtuaalialustalle. On ennustettu, että kansainvälinen VR-toimiala tulee kasvamaan 40 biljoonaan dollariin vuonna 2020. Tämä tarkoittaa nykyisen markkinan kymmenkertaistumista.

Panostamalla virtuaaliteknologiaan nyt varmistetaan, että Oulu on tulevaisuudessakin teknologiakaupunki.

Lisätietoja yrittäjyyden oppimispelistä: Jani Kaipainen, MeKiwi Oy p. 050 555 8410

Lisätietoja Edudigi-hankkeesta: Harri Häll, Tiedekeskus Tietomaa p. 044 703 1348

Lisätietoja EduDigi-hankkeesta:

http://www.metropolia.fi/palvelut/hankeyhteistyo/tutkimus-ja-kehityshankkeet/edudigi/

https://6aika.fi/peliteknologiat-osaksi-koulumaailmaa/

Erilaisia VR-toimialan kasvuennusteita:

Goldman Sachs, MarketsandMarkets, Digi-Capital, SuperData Research,

Kolmaskymmenes Lappeenranta-Viipuri -ystävyyspyöräily starttaa Lappeenrannan keskustasta, Marianaukiolta perjantaina 12. toukokuuta 2017 klo 8. Lappeenrannasta lähteviä pyöräilijöitä on kaikkiaan 160. Lisäksi mukana on 25 Viipurista edellisenä päivänä (11.5.) Lappeenrantaan polkenutta pyöräilijää, jotka palaavat lappeenrantalaisten matkassa Viipuriin. 

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio kertoo, että ystävyyspyöräilyn isä on rovasti Matti J. Kuronen, joka 1980-luvun puolivälissä esitti Etelä-Karjala-lehden kolumnissaan ajatuksen polkupyöräilystä Viipuriin. 

– Nyt 30 vuotta myöhemmin ystävyyspyöräilytapahtuma on edelleen voimissaan. Muistan, kun Kuronen toukokuussa 1988 ylitti 38 hengen polkupyöräilijäryhmässä Suomen ja Neuvostoliiton valtakunnan rajan ja lausahti: ”Kuulisin historian lehtien havinan, ellei tämä porukka mölyäisi koko ajan”, Kallio nauraa. 

– Historialliseksi tapauksen teki se, että se oli ensimmäinen kerta kun valtakunnan raja ylitettiin sodan jälkeen polkupyörillä, ja tällä kertaa rauhanomaisesti ja vielä ystävyyden merkeissä. 

Lappeenrannan ja Viipurin kaupunkien välillä oli juuri edellisen vuoden joulukuussa (1987) allekirjoitettu Hotelli Drusbassa Viipurissa ”Naapurikaupunkisopimus”, joka oli myös historiallinen tapahtuma. Ensimmäistä kertaa Suomen ja Neuvostoliiton historiassa solmittiin suoraan kahden kaupungin välillä sopimus, jonka tavoitteena oli edistää naapurien kulttuuri-, nuoriso- ja taloudellisia suhteita. 

Monien muiden yhteistyöhankkeiden ohella ystävyyspyöräilytapahtuma päätettiin liittää heti ensimmäisen vuoden yhteiseen toimintasuunnitelmaan.

Toukokuun 2017 Viipurin pyöräilyyn osallistuu kolme ensimmäiseen pyöräilytapahtumaan osallistunutta: huoltojoukoissa matkaavat Suomi-Venäjä seuran Lappeenrannan osaston silloiset pyöräilyvastaavat Keijo Laine sekä Veli-Pekka Pakarinen ja pyörän selässä Viipuriin polkee silloinen puheenjohtaja Jorma Kallio.  

Ystävyyspyöräilyidean isälle Matti J. Kuroselle ojennetaan Marianaukion lähtöseremonioiden yhteydessä Viipurin pyöräilyn juhlaviiri. Pyöräilijöiden lähtöä matkaan saattelee Ruokolahden Vaskikvintetti. Rättijärven sululla matkalaisia viihdyttää Karjalan Laulu-Veikkojen mieskuoro ja Viipurin Drusban juhlaillallisella esiintyy Nuorisoseura Rajan Nuorten kansantanssiryhmä Kimurantti. Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia. 

Liitteen kuva: Kuva Viipurin pyöräilystä vuodelta 2016. Lappeenrannan Valtakadulta. Kuvaaja Minna Kivistö

 Lisätietoja: 

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatoiminnan koordinaattori
Jorma Kallio, puh. 0400 155 597, jorma.kallio@lappeenranta.fi

Suomalaisen tietokirjallisuuden merkittäviä teoksia esittelevä näyttely on esillä Raision kirjastossa (os. Eeronkuja 2) ajalla 1.6.–30.6.2017. Avajaisissa torstaina 1. kesäkuuta vieraana on tietokirjailija Kaari Utrio. Näyttelyn esittelee Jukka-Pekka Pietiäinen.

Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen teokseen 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa – Abckiriasta Mustaan orkideaan pohjautuva näyttely esittelee tietokirjallisuuden eri lajit ja kunkin lajin merkittävät suomalaiset teokset. Roll-up-näyttely kiertää Suomea jo kolmatta vuotta.

100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely ei pyri muodostamaan tietokirjakaanonia. Niin näyttelyn kuin sen pohjana olevan teoksen tarkoitus on haastaa katsoja ja lukija pohtimaan, ovatko juuri mukaan valitut teokset ansainneet paikkansa sadan joukossa. Entä mitä listalta puuttuu? Roll-up-näyttely on toteutettu Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen tuella.

AVAJAISTEN OHJELMA TORSTAINA 1.6.2017
Paikka: Raision kirjasto, Eeronkuja 2, 21200 Raisio

klo 17.00–17.30
NÄYTTELYN AVAJAISET
Jukka-Pekka Pietiäinen esittelee 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttelyn.

klo 17.30–18.15
TIETOKIRJAILIJAVIERAANA KAARI UTRIO
Jukka-Pekka Pietiäinen haastattelee tietokirjailija Kaari Utriota.

Utrio ja Pietiäinen ovat haastateltavissa näyttelyn avajaisten yhteydessä.

Kaari Utrio on yksi luetuimpia suomalaiskirjailijoita. Hän on kirjoittanut romaaneja, tietokirjoja sekä käsikirjoituksia televisioon ja radioon. Utrion tunnetuin tietokirja on Eevan tyttäret. Eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia (1984). Kirjasta tuli myyntimenestys ja se käännettiin seitsemälle kielelle. Utrion tietokirjoja ovat myös Venus. Naiskauneuden tarina (1985), Bella Donna. Kaunis nainen kautta aikojen (1986), Kalevan tyttäret (1986), Familia. Eurooppalaisen perheen historia (1995-1997) ja Suomen naisen tie (2006).

Jukka-Pekka Pietiäinen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut 15 kirjaa Suomen historian eri aloilta.

100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely
Raision kirjasto, Eeronkuja 2, 21200 Raisio
1.6.–30.6.2017

Avajaisiin ja näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry

jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

www.suomentietokirjailijat.fi

Joensuussa järjestetään 13-14.5.2017 taidetta ja liikuntaa yhdistävä Taidepyöräily. Tapahtumassa suunnistetaan eri kuvataidekohteissa pyöräillen. Mukana on 18 kohdetta, joihin on tapahtuman aikana kello 11-16 vapaa pääsy. Ovensa aukaisevat näyttelytilojen lisäksi myös taiteilijoiden työhuoneet, jotka ovat harvoin auki yleisölle. Kaikki taidekohteet ovat kevyen pyöräilymatkan päässä toisistaan.

Vierailuja varten on julkaistu pyöräilykartta. Kartan avulla voi suunnitella henkilökohtaisen pyöräilyreitin ja suunnistaa taidekohteisiin. Jokaisessa kohteessa on myös omaa ohjelmaa. Tarjolla on työnäytöksiä, keskusteluja, näyttelyitä ja esityksiä. Lisäksi voi ostaa taidetta sekä tehdä sitä itse tapahtuman työpajoissa. Kartta sekä kohdekohtainen ohjelma löytyvät verkkosivuilta www.taidepyöräily.fi.  

Taidepyöräilyn järjestää Taiteen edistämiskeskuksen Joensuun toimipiste yhdessä taiteilijoiden ja taidelaitosten kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Joensuun kaupunki, Sito Oy, Joensuun Polkijat ry ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Taidepyöräily on myös kärkitapahtuma Joensuun kaupungin tuottamassa #keväänparasviikko -tapahtumakokonaisuudessa sekä yksi valtakunnallisen pyöräilyviikon yleisötapahtuma.

Taidepyöräily on myös osa Taiteen edistämiskeskuksen valtakunnallista taide liikuttaa -teemavuotta. Teemavuonna halutaan liikuttaa taidetta sekä lisätä taiteen saavutettavuutta. Taidepyöräilyn tapahtumakonsepti on yhtenevä jo vakiintuneiksi muodostuneiden valtakunnallisen Konstrundanin, Pirkanmaan Taidesuunnistuksen ja Kaakon Taiderastin kanssa.

Taidepyöräilyn avajaisia vietetään Joensuun taidemuseo Onnin pihalla la 13.5. klo 11.

Peräti yhdeksän metrin korkeuteen ulottuva taiteilija Maija Ojasen maalaus Linnut julkistetaan Jyväskylän ammattiopistossa perjantaina 12.5.2017. Teos on sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristössä Keskussairaalantien E-rakennuksessa, joka on yhteinen Bovallius-ammattiopiston kanssa.

Kolmen kerroksen korkeuteen kipuavassa teoksessa noin 150 lintua lähtee lentoon alimpana olevasta laatikosta ja linnut lentävät koko seinän mitalta. Ajoittain teokseen yhdistyy myös lintujen äänimaailmaa.

- Olen käyttänyt lintuteemaa useinkin teoksissani. Jyväskylän ammattiopistolle maalaamani teoksen voi tulkita eteenpäin menemiseksi, oppimiseksi ja oman tien löytämiseksi. Opiskelijat ovat koulussa määräajan ja jatkavat sitten eteenpän, Maija Ojanen luonnehtii.

Hän kertoo, että seinätila oli melko haastava: sitä ei näe kokonaisuutena mistään kulmasta, mutta katsojan täytyy pystyä kuitenkin hahmottamaan teoksen kokonaisuus. Ojanen kertoo itse teoksen vaiheista sen viiden kuukauden valmistumisprosessin aikana kuvatulla videolla: https://www.youtube.com/watch?v=2zBDbWqOPWU&feature=youtu.be

Maija Ojanen on jyväskyläläinen taiteilija, joka on osallistunut useisiin näyttelyihin kotimaassa. Hän on Suomen taiteilijaseuran jäsen. Ojanen on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2012.

Taidejulkistuksessa juhlistetaan myös E-rakennuksen tilojen uudistusta. Siellä sosiaali- ja terveysalalle on otettu käyttöön täysin uudenlaiset oppimisympäristöt. Uusituissa tiloissa opiskelijat oppivat mahdollisimman lähellä aitoa työelämää olevissa ympäristöissä. Lisäksi oppilaitoksen ovet ovat entistä enemmän avoinna kahteen suuntaan: oppilaitoksessa käy asiakasryhmiä opiskelijoiden ohjattavana, ja opiskelijat oppivat yhä enemmän alan työpaikoilla. Työssäoppimisen lisäksi opintoja viedään sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työpaikoille erilaisissa yhteistoiminnallisissa projekteissa.

Uudet oppimisympäristöt on suunniteltu käyttäjien tarpeiden ja pedagogiikan kehittämisen lähtökohdista. Taustalla on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan yhteistyössä toteuttama nelivuotinen käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun yhteistyöprojekti.

Lisätiedot

Erkki Kumpulainen, kiinteistöjohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 040 341 5152
Minna Sillanpää, sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattiopisto, puh. 040 341 5203
Maija Ojanen, taiteilija, puh. 040 573 8395

Kutsu viestimille:

Toimittajat ovat tervetulleita julkistamistilaisuuteen perjantaina 12.5.2017 klo 12, osoite: Keskussairaalantie 21, E-rakennus, Jyväskylä

Ilmoittautuminen Oulun Musiikkivideofestivaalien 24. kotimaiseen kilpailuun on avattu. Oulun Musiikkivideofestivaalit ry:n järjestämään kilpailuun voivat osallistua suomalaisten tekijöiden suomalaisille artisteille ja yhtyeille ohjaamat musiikkivideot. Festivaalin kivijalkana toimivaan kilpailuun voivat osallistua kaikki videot, joita ei ole aiemmin esitetty festivaalilla.  

Musiikkivideoiden viimeinen jättöpäivä on perjantaina 9. kesäkuuta. Kilpailun ilmoittautuminen ja lisätiedot: omvf.net.  

Kipailuun lähetetyt videot jaetaan esiraadituksessa kilpailunäytöksiin ja katselmusnäytöksiin. Kilpailunäytökset jaetaan temaattisiin kokonaisuuksiin. Kaikki videot esitetään festivaalilla 23.–27. elokuuta pääsymaksuttomissa näytöksissä 45 Specialissa ja Snooker Timessä. 

Voittajat kukitetaan festivaalin palkintojuhlassa Pumpeligaalassa lauantaina 26. elokuuta. Moosa Myllykankaan suunnittelemien Pumpelipalkintojen saajat valitsee riippumaton tuomaristo.

Kilpasarjan videoiden ohjaajat kisaavat pääpalkinnosta Kultapumpelista jonka voittaja saa 45 Specialin ja Zivagon lahjoittaman 2500 euron pääpalkinnon. Nuori lupaava ohjaaja palkitaan Teinipumpelilla, jonka voittajalle Panasonic lahjoittaa tavarapalkinnon. Paras kuvaus palkitaan Linssipumpelilla ja ansiokkain jälkityö Postpumpelilla. Lisäksi tuomaristo palkitsee neljä ansioitunutta ohjaajaa kunniamaininnoin. Kaikki kilpailuun lähetetyt videot osallistuvat lisäksi yleisöpalkinnon eli Kansanpumpelin jahtiin. Toast Post palkitsee Kansanpumpelin voittajan värimäärittelyajalla. Uutena palkintona festivaaleilla jaetaan Musiikkivideon edistämispalkinto. Suomalaisen musiikkivideon pääasiallinen tukija Musiikin edistämissäätiö MES jakaa 2000 euron suuruisen palkinnon henkilölle joka on tominnallaan edistänyt suomalaista musiikkivideota.

Kotimaisessa kilpailussa musiikkivideo nähdään omana taiteenmuotonaan: musiikkikappaleeseen tehtynä kuvateoksena, jolla on yhä tärkeämpi merkitys musiikin markkinoinnissa. Maailman vanhimpana musiikkivideofestivaalina Oulun Musiikkivideofestivaalit haluaa nostaa musiikkivideot niiden ansaitsemalle jalustalle näyttämällä kaikki kilpailuun osallistuvat videot valkokankaalla. Lisäksi kaikki kilpailuun lähetetyt videot arkistoidaan osaksi maailman suurinta suomalaisen musiikkivideon arkistoa. 

Oulun Musiikkivideofestivaaleja vietetään 23.–27. elokuuta osana Oulun juhlaviikkoja. Tapahtuman ohjelmisto julkaistaan kesäkuussa.

Pressikuvia: omvf.net/en/press/gallery

Lisätiedot:

Juhani Oivo
Vastaava tuottaja
Oulun Musiikkivideofestivaalit ry
+35845 651 6596
juhani@omvf.net

Ritva Oksasen laulajanura alkoi yli 60 vuotta sitten kun hän nimismiehen erityisluvalla aloitti 16-vuotiaana ravintolassa esiintyvien tanssiorkesterien solistina Jyväskylässä.

Suomen Teatterikoulusta Oksanen valmistui 1963 ja on työskennellyt mm. Kotkan kaupunginteatterissa, Suomen Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa. Hämeenlinnan Kaupunginteatterin kanssa vakituinen yhteistyö alkoi vuonna 1994, jossa merkittävimpiä töitä ovat olleet Maria Callasin Mestariluokka 1997, Marlene 2002, Niskavuori 2010-2013 ja Näyttelijätär 2014-2016.

Suuri yleisö tuntee Ritva Oksasen myös laulajana. Hän on levyttänyt 15 LP-levyä ja esiintyy laulajana useilla Kansallisteatterin ja Radioteatterin tallenteilla. Ritva Oksasen uusin kiertue-esitys on monologi-, runo- ja laulukooste Älä jätä sinua yksin, jossa Oksanen pohtii syvällisesti vanhenemisen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen problematiikkaa. Kiertue vierailee Hämeenlinnan Teatterissa jo toistamiseen ja esitykset ovat 10.-13.5. Verstas-näyttämöllä.

Tasavallan presidentti on myöntänyt Ritva Oksaselle teatterineuvoksen arvonimen 10.3. ja sitä juhlittiin 4.5. Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Painava vapaaehtoistyön panos on leimannut Ritva Oksasen elämää jo yli 30 vuoden ajan niin kotiseurakunnassaan Taivallahdessa sekä lukee evankeliumitekstejä jumalanpalveluksissa mm. Temppeliaukion kirkossa.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Tampere-talosta tulee kesäkuussa kolmen tamperelaisen kulttuuritoimijan koti, kun Muumimuseo avautuu talossa 17. kesäkuuta. Kolmikon toimiminen saman katon alla tekee talosta entistä merkittävämmän kulttuuri- ja matkailukohteen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Uudistusten myötä Tampere-talo, Tampere Filharmonia ja Muumimuseo ovat yhtenäistäneet brändi-ilmeensä. Uusi ilme on alkanut näkyä kevään aikana digitaalisessa ja painetussa markkinointiviestinnässä. Tampere-talon julkisivulle on nostettu mm. valokyltti, ja uudet verkkosivustot avataan kesään mennessä. Yhteisen ilmeen lisäksi kolmikolla on omat logo- ja värimaailmansa.

Tampere-talon brändi-ilmeen siniset sävyt on haettu talolle tunnusomaisista Kimmo Kaivannon taideteoksista. Tampere Filharmonian värimaailma on puolestaan otettu vaskisoittimien kullasta ja jousisoittimien puisesta pinnasta. Tampere-talon ja orkesterin logoissa sekä koko kolmikon yhteisessä brändi-ilmeessä esiintyvä T-kirjain saa muotonsa viidestä viivasta, eli nuottiviivastosta. Muumimuseon omassa ilmeessä komeilee Muumipeikko, ja vihreä väri on poimittu Tove Janssonin alkuperäisteoksista.

Kolmen toimijan brändikokonaisuuden lähtökohtana on avoimuus: Tampere-talossa tehdään kulttuuria kaikille, oman kaupungin väkeä unohtamatta. Muumimuseo kutsuu luokseen muumien ja kuvataiteen ystäviä ympäri maailman ja Tampere-talo ja Tampere Filharmonia tuottavat kulttuuritapahtumia intohimoisesti ja vastuuntuntoisesti moneen makuun. Kansainvälinen kulttuurin keskus on kuitenkin samalla myös ylpeästi tamperelainen – manselaisuus pysyy osana Tampere-taloa jatkossakin. Historia on vahvasti läsnä visuaalisessa ilmeessä ja tapahtumissa samalla, kun kolmikko mukautuu muuttuvaan maailmaan etsien jatkuvasti uusia, kiinnostavia sisältöjä.

Brändi-ilme on suunniteltu yhteistyössä mainostoimisto 358:n kanssa.

Mittava uudistushanke huipentuu kesällä

Tampere-talo on toteuttanut mittavan toiminnallisen uudistushankkeen vuosina 2015‒2017. Uudistusten pohjana on Tampereen taidemuseon hallinnoiman Muumilaakson muutto Tampere-taloon. Muuton yhteydessä museon nimi muuttuu Muumimuseoksi. Sen avajaisia vietetään suuren kansanjuhlan merkeissä 17. kesäkuuta.

Ainutlaatuinen Tove Janssonin alkuperäisteoksista koostuva kokoelma esittäytyy elämyksellisesti ja moniaistisesti taianomaisisissa arkkitehti Taina Väisäsen suunnittelemissa tiloissa.

‒ Muumimuseo on oma maailmansa, jossa Tove Janssonin kirjat ja kuvat sekä Tuulikki Pietilän kuvaelmat nousevat esiin ennennäkemättömällä tavalla, uutta tekniikkaa ja mahdollisuuksia hyväksi käyttäen, kertoo museonjohtaja Taina Myllyharju.

Museon lisäksi taloon on avattu uusia kokous- ja tapahtumatiloja palvelemaan kansainvälisiä ja kotimaisia asiakkaita. Lisäksi taloon on saatu à la carte -ravintola Tuhto sekä myymälä. Uudistunutta Tampere-taloa ja Muumimuseota juhlitaan Suuren avajaisjuhlakonsertin merkeissä 9. elokuuta.

‒ Olemme innoissamme siitä, että Muumimuseo tulee kanssamme saman katon alle. Museon kävijät otetaan Tampere-talossa vastaan upeilla uusilla palveluilla, iloitsee Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Tampere-talossa kotiaan pitää myös sinfoniaorkesteri Tampere Filharmonia, jolle talo ja sen konserttisalit ovat jo varsin tuttuja.

‒ Tampere-talo on ollut Filharmonian koti jo miltei 27 vuotta. Talon Isolla salilla on valtava merkitys siinä, miten orkesteri on kehittynyt vuosien varrella. On hienoa saada Tampere-taloon nyt myös taidemuseo, joka rikastuttaa kulttuurielämää. Näen kolmen toimijan yhteistyön luonnollisena kehityksenä, toteaa Tampere Filharmonian intendentti Helena Hiilivirta.

Lisätietoja

Tampere-talo, toimitusjohtaja Paulina Ahokas, puh. 040 5511 551
Muumimuseo, museonjohtaja Taina Myllyharju, puh. 040 801 6665
Tampere Filharmonia, intendentti Helena Hiilivirta, puh. 050 414 1445

www.tampere-talo.fi
www.muumimuseo.fi
www.tamperefilharmonia.fi

Liitteet

Muumimuseon uusi logo
Tampere Filharmonian uusi logo
Tampere-talon uusi logo
Yhteismarkkinoinnin logo, valokyltty Tampere-talon julkisivulla, kuvaaja: Anna-Kaisa Noki
Tampere-talon, Tampere Filharmonian ja Muumimuseon yhteismarkkinointitunnus/logo