Vaasa-opistos avdelning i Kyroland avslutar sitt läsår med evenemanger Färdigheternas kväll och utställningen ordnas 7–9.4 i Vähänkyrön opisto (Porinmäentie 2, Andelsbankshuset, 2 våningen).Under evenemanget går det att stifta bekantskap med produkterna från olika kurser samt de olika färdigheter som studerats.

Utställningen över Vaasa-opistos kurser ordnas varje år i landskapets olika verksamhetspunkter, i tur och ordning i Storkyro, Laihela och Lillkyro. I år är Lillkyro i tur.

Det går även att besöka utställningen lördagen 8.4 och söndagen 9.4 klockan 11.00–16.00.

På fredag kväll händer det

Under Färdigheternas kväll på fredag 7.4 sker det mellan klockan 17.00 och 20.30. Till påseende finns olika handfärdighetsarbeten som skickligt gjorts under kurserna. Musikuppträdanden, dans och recitation i Finland 100 år andra erbjuds fr.o.m. kl. 18.00.

Kvällen avslutas med en öppen diskussion

Som avslutning på fredag kväll ordnas kl. 19.30 en öppen diskussion med temat "Ett Vaasa-opisto som ser ut som oss". Det är fråga om en ledd idégivningsdiskussion där temat är en hurdan verksamhet och hurdana kurser Vaasa-opisto önskas erbjuda i området Kyroland i framtiden. Alla invånare i området och som är intresserade av utvecklingsarbetet är välkomna att delta i den öppna diskussionen.

Färdighet är en del av den hållbara utvecklingen

I utställningen ”Färdighet är en del av den hållbara utvecklingen”, i färdigheternas kväll och utställningen kan man tydligt känna av uppskattningen över att åskådligt utföra ett verk genom olika färdigheter. Studerande av färdigheter är problemlösning, som även stöder livshanteringen. Under kurserna har utförandet tillsammans baserats på en kraftigt växelverkande diskussion mellan läraren, eleven och materialet. Produkterna, arbetets resultat, är alltid summan av erfarenheter, upplevelser och mirakel.

Välkomna!

Mer information:
Rektor Sannasirkku Autio, tfn 0400 299 826

Uusi ohjelmistoesite syksy 2017 on ilmestynyt.

Jos esite ei ole vielä tullut kotiisi niin tilaa se tai käy selaamassa digiversiota täältä hmlteatteri.fi.

Hämeenlinnan Teatterin syksyssä nähdään Suomen kantaesityksenä palkittu Broadway-musikaali,  naurutakuun saanut farssi, oman näyttelijän käsikirjoittama ja ohjaama kantaesitys, yhteistuotanto viiden eri teatterin kanssa, joukko upeita ja mielenkiintoisia vierailuesityksiä mm. yksi residenssi-tuotanto. 

 Naisia hermoromahduksen partaalla-musikaalinyt ensimmäistä kertaa Suomessa!

Musikaali perustuu espanjalaisen Pedro Almodóvarin saman nimiseen, huippusuosittuun, elokuvaan vuodelta 1988. Musikaalin juoni noudattelee varsin uskollisesti elokuvan tapahtumakulkuja. Se on absurdi farssi intohimoisista ja aktiivisista naisista ja kevytmielisestä miehestä, joka ei voi olla rakastumatta jokaiseen vastaantulevaan naiseen.Broadway-musikaali on mm. palkittu arvostetuilla Tony-palkinnoilla.

Esitys on mukana SKR:n rahoittamassa Taidetestaajat-hankkeessa.

Teksti Jeffrey Lane, sävellys ja sanoitus David Yazbek, suomennos Mikko Koivusalo,

ohjaus Maiju Sallas, koreografi Jens Walentinsson, kapellimestari Antti Paranko, pääosassa

äitiyslomalta palaava Sinikka Salminen, vierailijoina Matti Leino ja Petja Lähde.

Suomen kantaesitys 14.9. 2017 Päänäyttämö

Puhtaana käteenon vauhdikas ja taitavasti kudottu komedia. ”Farssi parhaasta päästä”, toteaa ohjaaja Jukka Keinonen. Aihe on hyvin ajankohtainen: mitä syrjäytymisuhkaa poteva ihminen voikaan keksiä nahkansa pelastamiseksi. Osuvaksi komedian tekee myös sen suhde totuuteen: mitä suurempi valhe, sitä vakuuttavammin se kannattaa esittää. Ohjaaja on antanut esitykselle naurutakuun.

Teksti Michael Cooney, suomennos Tiina Puumalainen, ohjaus Jukka Keinonen, vierailijoina Jukka Peltola ja Juha Haanperä

Ensi-ilta 14.10. 2017 Päänäyttämö

Yksi iso pitkä rakkaus Tabermannilla, kiitos.

Käsikirjoittaja ja ohjaaja Johanna Reilin luonnehtii näytelmää romanttiseksi tragikomediaksi.

Se kertoo kahden hieman eksyksissä olevan ihmisen kohtaamisesta ja uskalluksesta heittäytyä tähän kohtaamiseen. Rooleissa Birgitta Putkonen, Jarkko Tiainen ja Onni Reilin

Kantaesitys 7.11. 2017 Verstas –näyttämö

Arvoituksellisia muunnelmia yhteistyössä Helsingin Kaupunginteatterin, Kuopion kaupunginteatterin, Logomo-teatterin ja Riihimäen Teatterin kanssa.

Käsikirjoitus Eric Emmanuel Schmitt, suomennos Leo Kontula, ohjaus Sakari Kirjavainen,

rooleissa Heikki Kinnunen ja Ilkka Heiskanen

Ensi-ilta 30.8.2017 studio Pasila

Vierailuesityksiä

Residenssi-tuotantona Pentinkulman naiset, ohjaus Maarit Pyökäri, rooleissa Kirsi-Kaisa Sinisalo.

Moneen kertaan loppuunmyyty Saikkua, kiitos! saa jatko-osa Lisää saikkua, kiitos!

Mielensäpahoittaja ja poika, lavalla Esko Roine ja Aimo Räsänen.

Linnateatterin tuttua lastenteatteria Tatu ja Patu työn touhussa.

Kostaja on vuoden 2016 nuoreksi lausujaksi valittu Jussi Lankosken lausuntaesitys.

Aleksis Kiven Nummisuutarit, rooleissa Mika Juusela ja Antti Kemppainen.

Aina suosittu Palvelija, teksti Kari Hotakainen ja kaikki roolit sekä ohjaus Martti Suosalo.

Puheenvuoro kaatuneilla, käsikirjoitus Jyrki Maunula ja Leni Lustre-Pere, ohjaus Matti Nurminen, tuottaja Hauhon Rouwasväen yhdistys.

Teatterileirit jatkavat kesäkuussa näyttelijä Henna-Maija Alitalon ohjauksessa.

www.hmlteatteri.fi

Teatterin lipunmyynti: Keinusaarentie 5, 0600 102030 (0,60€/min+pvm), ma-pe klo 12-18 sekä tunnin ennen esitystä.
Lippu.fi 0600 900900 (1,98€/min+pvm) klo 7-22

Rovaniemen Teatterin kummiryhmä, Napapiirin yläasteen draamaopiskelijat esittävät Lasten vallankumouksen 11. ja 12. huhtikuuta Lappia-talon Kero-salissa. Lasten vallankumous on Elina Kilkun käsikirjoitus, jonka kummiryhmä valmistaa esitykseksi opettajansa Jukka Aikion ohjauksessa. Näytelmän rooleissa ovat Napapiirin yläasteen yhdeksäsluokkalaiset, jotka ovat opiskelleet koulussa draamaa valinnaisaineena kahdeksannelta luokalta lähtien.

Napapiirin yläkoulun draamaopiskelijat ovat olleet Rovaniemen Teatterin kummiryhmä vuodesta 2015. Keväällä 2016 opiskelijat esittivät Lappia-talossa Annina Holmbergin Magian kääntöpuoli -näytelmän. Kummiryhmä on saanut teatterilta käyttöönsä esiintymistilan lisäksi yleisötyöntekijän asiantuntemuksen. Yleisötyöntekijä pitää nuorille draamatyöpajoja, tutustuttaa heitä teatterin ammatteihin ja neuvoo näytelmän valmistamisessa.

Lasten vallankumous -näytelmä kertoo kolmesta lapsesta, jotka kyllästyvät aikuisten tapaan kasvattaa heitä. Käsikirjoitus perustuu ajatukseen, ettei yhteiskunta ole tasa-arvoinen niin kauan kuin lapsille tietoisesti tai tiedostamatta opetetaan eriarvoisuutta. Esityksessä on karrikoituja ihmistyyppejä, joihin näytelmän lapset peilaavat itseään. Tapahtumat käsittelevät paitsi kasvatusta myös muita teemoja, joihin yhteiskunnassa paikkaansa hakeva nuori voi törmätä.

Lasten vallankumous sopii katsottavaksi koululaisista isovanhempiin asti. Näytökset alkavat 11.-12.4. klo 19. Liput ovat 5–10 euroa ja niitä on saatavana Rovaniemen Teatterin lippukaupasta.

Lisätietoja saat lehtori Jukka Aikiolta, jukka.aikio@rovaniemi.fi ja Rovaniemen Teatterin Johanna Virsuselta johanna.virsunen@rovaniemi.fi, 0400 893329.

Julkaisuvapaa 6.4.2017

Suomen Puutarhakauppiaat ry. valitsi kotimaisen ILONA-taimiperheen Vuoden Puutarhatuotteeksi 2017. Puutarha Tahvoset Oy:n ILONA on hyvää tekevä kotimainen taimiperhe. Näyttävät ILONA-taimet edustavat kasvuvoimaa ja kestävyyttä sekä luonnollista tuotantoprosessia. Laadukkaille taimille myönnetään myös kahden kasvukauden takuu.

Hyvää tekevä taimiperhe ILONA tuli markkinoille vuonna 2012. ILONA-taimien idea syntyi ajatuksesta nostaa muutamia, hyväksi koettuja kotimaisia lajikkeita paremmin esille yksityisissä puutarhamyymälöissä.

ILONA-taimille valittiin tavallista kookkaampi 4 litran astia, jossa taimet voivat paremmin ja kasvavat vahvemmiksi. Taimien sinisen astian saa myös palauttaa puutarhakauppiaalle, joka voi toimittaa astiat taimistolle uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.

Kotimainen ILONA-taimi on kasvatettu luonnon kiertokulkua ja tasapainoa kunnioittaen. Kasvatusalueilla on käytössä suljettu automaattinen kastelujärjestelmä ja kasvatuksessa käytetään hallitusti liukenevia lannoitteita.

Jokaisesta myydystä ILONA-taimesta lahjoitetaan 10 senttiä taimien muodossa ns. vihreään kohteeseen. Tahvosten Facebookissa seuraajien ehdotuksista valitaan sopiva lahjoituskohde. Puutarha Tahvoset Oy on toimittanut ILONA-taimia jo kuuteen hyväntekeväisyyskohteeseen. Vuoden 2016 ILONA-kohteiksi on valittu lapsiperheiden parissa toimiva Avoin päiväkoti SoPeVa Kurikassa ja Karjaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton puistokohde. Iloa elinympäristöönsä taimien muodossa ovat saaneet muun muassa päiväkotilaiset, koululaiset ja vanhukset. ILONA-lahjoitukset on otettu lämmöllä vastaan.

Vuoden Puutarhatuote 2017 ILONA on Puutarha Tahvoset Oy:n oma rekisteröity taimituote. ILONA-taimia on saatavilla Suomen Puutarhakauppiaiden jäsenliikkeistä ja monista muista yksityisistä puutarhamyymälöistä, joiden valikoimaan ne kuuluvat. Tällä hetkellä tuoteperheessä on 23 lajiketta. Valikoima kehittyy vuosittain.

Lisätietoja:
Puutarha Tahvoset Oy
myynti@puutarhatahvoset.fi tai 0207 424 570
http://tahvoset.fi

Tyrnävällä kohdataan keskiviikkoisin puutarhanhoidon, liikunnan ja muun yhteisen tekemisen parissa.

Kyseessä ovat Maaseudun Sivistysliiton ESR-rahoitteisen Hyvän mielen paikat -hankkeen ja Tyrnävän kunnan järjestämät Hyvän mielen keskiviikot, jotka pidetään Tyrnävän Hyvän mielen paikassa viikoittain klo 13–15. Tyrnävän kirjaston Kivipirtille ja pappilan pihapiiriin sijoittuva Hyvän mielen paikka on tukikohtana yhteisölliselle tekemiselle, hyvinvoinnin lisäämiselle, rentoutumiselle ja vapaaehtoistoiminnalle.

Toiminta on avointa ja ilmaista kaikille.

Hyvän mielen keskiviikkojen yksi keskeinen tekemisen muoto on puutarhanhoito Tyrnävän pappilan pihapiiriin viime kesänä perustetulla yhteisöviljelypaikalla, jonka syntyvaiheita kerrataan huhtikuun alussa. Yhteisöviljelypaikalle on rakennettu laatikot viljelyä varten, ja jokainen onkin tervetullut viljelemään ammattilaisen opastuksella. Laatikkoviljelyn saloihin tutustutaan hortonomin ja ekologisen puutarhurin Ulla-Maija Takkusen johdolla kevään ja tulevan kesän aikana kerran kuussa. Takkunen on myös permakulttuurisuunnittelija, joka työskentelee monipuolisesti luonnonmukaisen puutarhanhoidon edistämiseksi. Permakulttuuriajattelussa viljellään luontoa kunnioittaen ja kestävästi sekä erilaiset kokeilut sallien. Lisäksi Kesän kynnyksellä kuullaan villiyrtti-infon. Kesäkuussa puutarhanhoidon ohella huolletaan myös omaa kuntoa puistojumpalla.   

Puutarhateema jatkuu yhteisötaideteoksen muodossa, jonka toteutuksesta vastaa tyrnäväläinen kuvataiteilija Piia Hentunen.

5.4. 2017 klo 13-15 Hyvän mielen keskiviikoissa vierailee puutarhuri ja viher- ja kiinteistöhuollon työtoiminnan ohjaaja Satu Mörsäri Oulun Kestävän kehityksen keskuksesta. Hän kertoo Tyrnävän laatikkopuutarhan synnystä ja laatikkoviljelystä yleensä.

Tänä keväänä tapaamme Hyvän mielen keskiviikoissa myös kunnanjohtaja Marjukka Manninen ja aluearkkitehti Helena Illikainen, joka kertoo ja kerää muistoja pappilan pihan historiasta.

Kesäkausi huipentuu 25.8. pidettävään Tyrnävän Taiteiden yöhön ja Suomi100 Syödään yhdessä -tapahtumaan.

Lisätietoja Hyvän mielen paikat -hankkeen projektikoordinaattori Riitta Johanna Laitinen, 040 0449816

JULKAISUVAPAA

F-Musiikin suurmyymälässä Vantaalla 8.4. klo 10-17 järjestettävä SUURI Rumpupäivä tarjoaa nähtävää, kuultavaa ja ennen kaikkea huipputarjouksia kaikille rumpaleille ja rumpalinmielisille.

Rumpupäivän esiintyjinä nähdään todellisia alan huippuja. Lavalle nousevat Deep Purplen legendaarinen brittirumpali Ian Paice ja kanadalainen rumpalisensaatio Emmanuelle Caplette. Kotimaista osaamista tapahtumaan tuo huippurumpali ja -kapellimestari Kalle Torniainen, joka tunnetaan mm. SuomiLOVE-bandistä, The Voice of Finlandista ja Juha Tapion yhtyeestä. Rumpukuiskaajanakin tunnettu Veka Salminen antaa parhaat vinkit vaikkapa rumpujen virittämiseen.

Rumpupäivänä F-Musiikki Vantaan myymälässä on huipputarjouksia rummuista ja rumputarvikkeista. Esimerkiksi erä Sabian-symbaaleja puoleen hintaan. Lisäksi arvontoja rumpupäivän Facebook-tapahtumasivulla ja paikan päällä.

SUURI Rumpupäivä lauantaina 8.4.2017 F-Musiikki Vantaan myymälässä klo 10-17. Tervetuloa!

Lisätietoja: Myymäläpäällikkö Dennis Reinholm, p. 010 3207 404, dennis.reinholm@f-musiikki.fi

www.f-musiikki.fi

Facebook: SUURI Rumpupäivä 2017

Elever vid Hurja Piruetti Västra Nylands dansinstitut gjorde en kortfilm för att fira Finlands hundra år. Filmen utgör en del av ”Barnens och de ungas konstkalender Finland 100”. Nya filmer publiceras varje månad. 

Se videon: http://www.suomikalenteri.fi/taidekalenteri/huhtikuu-tanssiriimeja-kevaalle/

Språket och raplyriken möter dansen och rörelsen. Ord blir rörelser och rörelserna skapar ord. Våren får orden att flöda och våren får dansarna att söka rörelserna bakom orden.

April månads film föddes när Hurja Piruettis unga jobbade med rapartisten Rauhatäti i ord- och rörelseverkstäder. Temat var våren. Också beatboxaren LillFill och filmfotostuderanden Kalle Ranta medverkade. Videofilmen producerades av HelleFilms Oy. För ljudet stod Äänipää Oy. Projektet genomfördes i samarbete med Billnäs bruk.

Barnens och de ungas konstkalender publicerar videofilmer där huvudrollsinnehavarna är konstskapande barn och unga. Filmerna visar hur barnen och de unga tolkar nationella flaggningsdagar, berättelser, bår kultur och natur. Konstkalendern är en officiell del av programmet för hundraårsjubileet i Finland. 

Barnens och de ungas konstkalender Finland 100 finns på adressen:

http://www.konstkalender.fi

Tilläggsinformation:
Katja Köngäs
Hurja Piruetti
Västra Nylands dansinstitut
katja.kongas@hurjapiruetti.com
040-5162704

och

Kolmen turkulaiskirjan julkistamistilaisuus Turun tuomiokirkossa

Toimittajilla on tilaisuus päästä poikkeuksellisesti rauta-aitojen takana oleviin kappeleihin.

Aika: perjantaina 7.4. klo 10.00

Paikka: Turun tuomiokirkon sakasti

Teokset: Tytti Issakainen – Timo Jakonen – Riikka Kaisti - Erkki Kiiski, Turun tuomiokirkko – Opas seitsemään vuosisataan, Timo Niitemaa, Itämaan muisti – Turun tuomiokirkon tarinoita Ruotsin vallan ajalta, Tytti Issakainen – Maisa Tonteri – Kaisa Häkkinen – Pekka Rahkonen,A sanoi Agricola

Läsnä: Tekijät Tytti Issakainen, Timo Jakonen, Riikka Kaisti, Erkki Kiiski, Timo Niitemaa ja Kaisa Häkkinen sekä tiedotuspäällikkö Paula Heino Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä.

Kahvitarjoilu

Ilmoittautuminen 4.4. mennessä: ilmo@kirjapaja.fi

Tervetuloa!

Turun tuomiokirkko – Opas seitsemään vuosisataan. Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö. Se on ollut maan historian ainutlaatuinen tapahtumapaikka, näkijä, kokija ja tekijä. Kirja johdattaa askel askeleelta kirkon aarteiden äärelle. Kappelit ja holvit, keskiaikaiset seinämaalaukset ja vuosisataiset freskot, muistomerkit ja marmoriveistokset esitellään asiantuntevasti kuvin ja sanoin. (Kirjapaja)

Itämaan muisti – Turun tuomiokirkon tarinoita Ruotsin vallan ajalta. Turun tuomiokirkko rakennettiin 1200-luvulla läntisen kirkon etuvartioksi, Ruotsin Itämaan uljaaksi katedraaliksi, ja sen ympärillä oleva miljöö kuuluu Suomen tunnetuimpiin kansallismaisemiin. Tiedetoimittaja Timo Niitemaa kirjoittaa elävällä journalistisella tyylillä, samalla historiantutkimuksen tuloksiin nojaten. (Kirjapaja)

A sanoi Agricola on kiehtova aikamatka suomen kirjakielen syntyajoille. Agricolan ja hänen poikansa keskustelujen kautta avautuu näkymä siihen, miten Suomessa elettiin viisisataa vuotta sitten ja millaista kieltä täällä puhuttiin. Suomen kirjakielen ”isän”, Mikael Agricolan, lapsuus, koulunkäynti, matkat ja työ avautuvat lapsentajuisesti. (Lasten Keskus)

Lisätietoja: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy  / Marja-Liisa Saraste (09 6877 4568) marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi  Arvostelukappaleet ja kuvapyynnöt: Minna Vatja, minna.vatja@lastenkeskus.fi

HUOM! A sanoi Agricola -teoksen Tytti Issakainen ja Kaisa Häkkinen ovat tavattavissa myös Turun Pienessä kirjapuodissa pe 7.4. klo 17.

Turussa vietetään Agricola-viikkoa alkaen 3.4.2017. Monipuolinen tapahtumaviikko on osa Reformaation merkkivuotta 2017 ja se huipentuu Mikael Agricolan ja suomen kielen päivään 9.4.2017. Agricola oli Suomen reformaattori ja hän loi pohjan suomen kirjakielelle.

Juhlavuoden kirja julkaistaan toukokuussa

Posti on julkaissut Suomen itsenäisyyden aikana lähes 2500 erilaista postimerkkiä, jotka kertovat oman tarinansa maan historiasta. Merkit ja niiden aiheet heijastavat monipuolisesti suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja elämänmenoa  eri vuosikymmeninä.

Posti on tuottanut juhlakirjan, joka kertoo sadan vuoden aikana julkaistujen postimerkkien kautta Suomen kehityksestä useilla eri elämänalueilla. Postimerkkien Suomi -kirja julkaistaan Tampereella 24.–28.5. järjestettävän kansainvälisen FINLANDIA 2017 -filateliatapahtuman yhteydessä.

Suomalaisten postimerkkien aiheissa ja toteutustavassa näkyy selvästi ajan henki. Painotekniikka on kehittynyt ja merkkien graafinen suunnittelu on seurannut alan trendejä. Postimerkit ovat työllistäneet monia nimekkäitä taiteilijoita, kuvittajia, graafikoita ja valokuvaajia.

Postimerkkien julkaisupolitiikka vapautunut ja virallisenoloisista maksumerkeistä on siirrytty monipuoliseen aihekirjoon, josta löytyy mm. kulttuuria, urheilua, koulutusta, muotoilua, kulkuneuvoja ja maisemia. Luonto on merkkien aiheista suosituimpia. Joulupostimerkit miljoonapainoksineen ovat osa joulutunnelmaa.

Kansalliset postimerkit ovat arkipäivän käyttögrafiikkaa, joiden aiheet herättävät edelleen suuria tunteita kuten ajoittain kiivaskin keskustelu on osoittanut. - Viime aikoina puhuttaneita merkkejä ovat esimerkiksi Tom of Finland ja karjalanpiirakat, Postin liiketoimintajohtaja Laura Luoma kertoo.

Paperisessa viestinnässä on voimaa, joka erottaa sen digitaalisista vaihtoehdoista. - Me Postissa uskomme, että postimerkit sekä kortit ja kirjeet välittävät aitoja tunteita vielä pitkään, Luoma sanoo.

Kirjan ennakkomyynti on jo alkanut

Runsaasti kuvia sisältävä ja helppolukuinen Postimerkkien Suomi sopii kaikille ja toimii hyvin myös lahjakirjana. Kolmikielisen (suomi, ruotsi, englanti) kirjan hinta on 30 euroa. Kirjan ennakkomyynti on jo alkanut Postin verkkokaupassa posti.fi/ostoksille.

Lisätietoja:
liiketoimintajohtaja Laura Luoma, Posti Oy, puh. 020 451 8372,
laura.luoma@posti.com

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Posti ger ut en bok för jubileumsåret i maj

Finland in Stamps to be published in May

Posti has released almost 2,500 different postage stamps since Finland gained its independence, each depicting the history of the country in its own way. The stamps and their subjects reflect the development and trends of Finnish society in different decades.

Posti has produced a jubilee book about Finnish history in various fields of life, as presented in stamps. The Finland in Stamps book will be published at the FINLANDIA 2017 philately event in Tampere, from May 24 to 28.

The subjects and production methods of Finnish stamps have changed immensely over decades. Printing technology has developed, and new trends can be seen in the graphic design of the stamps. Many noted artists, illustrators, graphic designers and photographers have left their mark on stamps.

Publishing policies have become more liberal, and official-looking stamps have made room for more varied themes, including culture, sports, education, design, vehicles and landscapes. Nature is by far the most popular subject area. Christmas stamps are an essential part of the pre-holiday spirit, and they are printed in large volumes every year.

National stamps are an example of everyday graphics, and the subjects depicted in them still give rise to heated discussions. - Recently released stamps that have roused public interest include Tom of Finland and Karelian pasties, says Laura Luoma, COO at Posti.

Paper-based communication has a unique power that sets it apart from digital alternatives. - Posti believes that stamps, cards and letters will continue to communicate genuine feelings for a long time to come, Luoma says.

The book can already be bought in advance

Finland in Stamps is easy to read and rich in images, which makes it a good read for everyone or a nice present. The text of the book is in three languages (Finnish, Swedish, English), and the price is EUR 30. The book can already be bought in advance in Posti’s online shop at posti.fi/goshopping.

Further information:
Laura Luoma, COO, Posti Ltd, tel. +358 (0)20 451 8372
laura.luoma@posti.com

Image material for the media

Suomen taideakatemia perusti vuonna 2013 uuden, vain suomalaisille taiteilijoille, myönnettävän palkinnon. Tänä vuonna jaettavan palkinnon ehdokkaat julkistettiin Ateneumin taidemuseossa pidetyssä tilaisuudessa 4.4.2017. Ehdokkaat ovat kuvataiteilijat Outi Pieski (s. 1973), Jani Ruscica (s.1978) ja Emma Rönnholm (s. 1984).

Palkinnon ehdokkaat lukeutuvat kuvataiteen ajankohtaisiin nimiin sekä suomalaisessa että kansainvälisessä katsannossa. Kukin palkintoehdokkaista on saavuttanut tähän mennessä jo eri tavoin taidekentän tunnustusta, mutta ansaitsee nyt tulla nostetuksi esille laajemmin tämän hetkisen taiteellisen työnsä ansiosta.

Palkinto sisältää 25.000 € rahapalkinnon ja oikeuden pitää näyttely EMMAssa vuonna 2018. Näyttelystä tehdään myös näyttelykirja.

Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnetään taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä ja jonka teoksilla on kansainvälistä kiinnostavuutta.

Ehdokkaat on valinnut ja palkinnon saajasta tulee päättämään Taideakatemian asettama suomalaisista asiantuntijoista valittu palkintolautakunta, johon kuuluvat Taideakatemian puheenjohtaja taidemaalari Antti Linnovaara, taidemaalari Anitta Ruotsalainen ja rehtori Mauri Ylä-Kotola sekä Espoon modernin taiteen museon EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama.

Palkinnon saaja julkistetaan toukokuussa EMMAssa.  Edellisen palkinnon sai kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa vuonna 2015 ja hänen näyttelynsä oli EMMAssa viime vuonna.

Palkintolautakunta luonnehtii ehdokkaita seuraavasti:

Kuvataiteilija Outi Pieskin saamelaiskulttuurista ammentava tuotanto erottautuu omaperäisyydellään. Hän leikittelee saamelaiseen käsityöperinteeseen liittyvillä väreillä, muodoilla ja menetelmillä sekä viittauksilla pohjoisen valoon ja maisemaan. Niin maalaukset kuin kookkaat ja materiaalisesti runsaat tilainstallaatiot huokuvat keveyttä, herkkyyttä ja aineettomuutta. Koloristiset teokset ottavat haltuun sekä tilan että katsojansa. Viime aikoina Pieskin installaatioteoksia on nähty yhä mittavammissa tiloissa, ja hän on haastanut oman tekemisensä rajoja, mistä esimerkkinä on mm. Lux Helsinki -tapahtumaan toteutettu teos. 

Jani Ruscican liikkuvana kuvana ja monimuotoisina installaatioina työstämät tarinat maailmankaikkeuden synnystä, tulevaisuudesta tai virtuaalisen ja todellisen maailman välitilasta vangitsevat. Universaalien makroteemojen lomassa katsoja saa kiinnekohdan kiehtovista yksityiskohdista, kuten kansantaiteesta tutuista elementeistä: soittorasioista, vatsasta puhuvista nukeista ja marioneteista. Ne tuovat monitasoisiin teoksiin inhimillisyyttä, lähestyttävyyttä ja tarinallisuutta. Ruscican tuotannossa esillepano on keskeinen osa teoksen sisältöä ja hän kokeilee rohkeasti uusia ilmaisumuotoja. Niin installointitapa kuin teoksiin liittyvät esteettiset ratkaisut ovat aina äärimmäisen harkittuja ja viimeisteltyjä.

Emma Rönnholmin esine- ja tilateoksissa menneen maailman ja arjen tarinat yhdistyvät hersyvään huumoriin. Taiteilijan assosiaatiokyvyllä ja mielikuvituksella ei tunnu olevan rajaa, kun hän kietoo yhteen löydettyjä esineitä, mekaniikkaa ja moottoreita saaden teoksensa elämään. Ja vaikka teos ei liikkuisi mekaniikan avulla, hän onnistuu puhaltamaan sielun sille, mikä on arjessamme mitätöntä, unohdettua ja piilossa. Katoava muuttuu konkreettiseksi ja se, mistä ei puhuta, saa äänen. Hänen teostensa välityksellä onnistumme havainnoimaan ympäristöämme tarkkanäköisemmin.

Lehdistökuvat: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Taideakatemian+palkinnon+ehdokkaat/

Salasana: emmamuseum 

Lisätietoja:

Antti Linnovaara, Suomen taideakatemian puheenjohtaja
p. 040 559 9721

Päivi Liedes, Suomen taideakatemian asiamies
p. 0400 418 451

Mikael Agricola -seura järjestää yhteistyössä Turun sivistystoimialan ja reformaation merkkivuoden 2017 Turun organisaation kanssa perjantaina 7. huhtikuuta klo 15.00 alkaen Katedralskolan i Åbon Agricola-salissa Turun uusi Agricola -kilpailun Turun alueen koululaisille.

Toivotamme median edustajat tervetulleeksi seuraamaan kilpailua ja tapaamaan paikalla olevaa Turun omaa Mikael Agricolaa (Niilo Rantala), joka on myös kilpailun tuomaristossa. Kilpailu järjestetään osoitteessa Vanha Suurtori 1, 20500 Turku.

Kilpailun tarkoitus on innostaa koululaisia luovaan työskentelyyn ja tehdä Mikael Agricola sekä hänen elämäntyönsä tunnetuksi ja ajankohtaiseksi koululaisille. Tapahtuma on myös yksi tapa nostaa koululaisille esiin reformaation 500-vuotismerkkivuoden teemoja ja osoittaa, että 500 vuoden takaisilla tapahtumilla on merkitystä nykypäivässä.

Kilpailumme pidetään Agricola-viikolla, jolloin Turussa järjestetään useita suomen kirjakielen isään liittyviä tapahtumia. Kilpailun järjestyspaikka on luonteva tapa kunnioittaa Agricolaa ja hänen historiaansa, toimihan Mikael Agricola katedraalikoulun rehtorina vuosina 1539–1548. Kilpailu pidetään vastikään peruskorjatun koulun Agricola-juhlasalissa, jonne marraskuussa sijoitettiin myös Mikael Agricola-seuran hallinnassa oleva suurikokoinen maalaus ”Agricola ja hänen aikalaisensa”.

Kilpailutapahtuman tarkoituksena on etsiä Turkuun uusia Agricolia esiintymiskilpailun avulla. Kilpailukategorioita on kaksi – esiintyvä ja kirjoittava Agricola. Kilpailu on suunnattu Turun seudun suomenkielisille 3.-9. -luokkalaisille. Kilpailun voittaja saa ”Turun uusi Agricola” -tittelin ja pääsee esiintymään muiden kilpailussa hyvin sijoittuneiden kanssa reformaation merkkivuoden tapahtumiin Turun seudulla.

Kilpailu liittyy 3.4. alkaneeseen Agricola-viikkoon, joka huipentuu Mikael Agricolan päivänä sunnuntaina 9.4. klo 10.00 Agricolan messuun Turun tuomiokirkossa ja klo 11.30 seppeleenlaskuun ja puunistutukseen Agricolan patsaalla. Mikael Agricola -seura on aktiivisesti mukana viikon toiminnassa. Perjantaina 7.4. seura osallistuu myös yhdessä Kellariravintolan kanssa Agricolan ajan ruoka- ja juomakulttuuri -tapahtumaan: http://www.turunkellariravintola.fi/Agricola

Vuonna 2006 perustetun Mikael Agricola -seuran tavoitteena on vaalia Agricolan muistoa, edistää häntä koskevaa monitieteistä tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi hänen elämäntyötään ja sen merkitystä.

Lisätietoja:

Ossi Tuusvuori
Mikael Agricola -seuran pysyvä neuvonantaja
ossi.tuusvuori@utu.fi tai 040 760 8280
www.mikaelagricolaseura.fi
https://www.facebook.com/mikaelagricolaseura

Seurantalot kuuluvat suomalaiseen maisemaan – myös mielenmaisemaan. Suomessa on yli 2 500 yhdistysten ja seurojen talkootyönä rakentamaa taloa, seurantaloa. Ne ovat nuorisoseurantaloja, työväentaloja, vapaapalokuntataloja ja muita yhdessä tehtyjä, yhteiseen toimintaan ja kohtaamiseen tarkoitettuja rakennuksia.

Seurantalolla on vietetty ja edelleen vietetään vuosittain lukemattomat häät, hautajaiset ja kyläjuhlat, niissä näytellään, voimistellaan, painitaan ja pidetään kirjallisuuspiiriä. Nykyään myös skeittaaminen onnistuu.

Valokuvaaja ja arkkitehti Tuomas Uusheimo on seitsemän vuoden ajan valokuvannut seurantaloja ympäri Suomea. Hänen kuvissaan näkyvät rakennukset ja tilat mutta myös kaikkien niiden ihmisten jälki, jotka ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana eläneet, iloinneet, surreet, suunnitelleet ja toimineet tiloissa. Viirit hyllyillä, usko parempaan maailmaan, kulumat hirsissä, nauru kanttiinissa, tuolipinot nurkissa, jäähtyneen kamiinan tuoksu ja narikkaan unohtunut lippalakki kertovat seurantalon tarinaa edelleen.

Uusheimon kuvien ohella tarinaa kertovat rakennustutkija, arkkitehti Johanna Hakasen essee seurantalojen historiasta ja toimittaja Marja Hakolan tuokiokuvat taloissa nykyään toimivista ihmisistä. Kirjan suunnittelussa ovat olleet mukana FM Sanna Käyhkö ja FM Marianne Parvinen Suomen Kotiseutuliitosta.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä teos on Suomen Kotiseutuliiton kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle ja sen aktiivisille kansalaisille. Teoksen kustantaja on Maahenki Oy. Kirjan ulkoasusta vastaa palkittu graafinen suunnittelija Timo Numminen. Kirja julkistetaan 6. huhtikuuta 2017 Helsingissä.

Mediakuvat:

http://bit.ly/uusheimo-seurantalolla

salasana: seurantalolla

Katso myös: https://www.facebook.com/seurantalolla/

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Lisätietoja tekijältä: Tuomas Uusheimo, 044 5893600

Julkaisija: Suomen Kotiseutuliitto, toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, 0407337033

Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, 0505604544

Kustantaja: Johanna Korhonen, Maahenki Oy, johanna.korhonen@maahenki.fi, 0405105906

Sibeliustalon tuloksesta ennätyksellisen hyvä, myös Lahden Messujen tulos ennakoitua parempi

Toimintavuosi 2016 oli Lahden Messut Oy:n sekä Lahden Sibeliustalo Oy:n viimeinen itsenäisinä osake-yhtiöinä, kun vuoden 2017 alusta alkaen tapahtumatalot yhdistyivät yhdeksi tapahtumayhtiöksi. KOKO Lahti Oy:ksi nimettyä yhtiötä johtamaan valittiin viime vuoden maaliskuussa aloittanut toimitusjohtaja Emilia Mäki, joka toimi vuoden 2016 loppuun asti molempien osakeyhtiöiden toimitusjohtajana.

Uuden tapahtumayhtiön tehtävänä on tarjota kokonaisvaltaisia tapahtumatuotantoja ja tapahtumatiloja erikokoisiin tilaisuuksiin. KOKO Lahti Oy hallinnoi, myy ja markkinoi Lahden kaupungin omistamia tapahtumataloja: Lahden Messut, Lahden Sibeliustalo sekä Lahden konserttitalossa toimiva Felix Krohn -sali. Lisäksi KOKO Lahti Oy tuottaa tapahtumia talojen ulkopuolella.

Sibeliustalon tapahtumavuosi 2016 oli erinomainen

Vuosi 2016 oli Sibeliustalolle tuloksellisesti erinomainen. Laskennallisten verojen jälkeen tulosta syntyi +167 000 euroa liikevaihdon kasvaessa 2,9 milj. euroon. Lahden Sibeliustalo Oy työllisti päättyneenä vuonna yhteensä 20 vakituista sekä kaksi määräaikaista työntekijää.

Tapahtuma- ja kävijämäärillä mitattuna vuosi oli edellisvuoden kaltainen. Toimintavuotena talossa vieraili noin 185 000 kävijää. Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 760 kappaletta, joista konsertteja oli 152 kpl, kokouksia ja kongresseja 410, juhlia 38 kpl ja muita tapahtumia 160 kpl.  Sinfonia Lahti konsertoi Sibeliustalossa 41 kertaa. Ravintolaan ryhmävarauksia katettiin toimintavuoden aikana 57 tilaisuuden verran. Finlandia-klubin keikkoja tuotettiin vuoden aikana yhteensä 27.

Lahden Messut kiri kiinni ennustettua tappiota

Lahden Messukeskuksessa järjestettiin vuoden 2016 aikana lähes 50 hallitason tapahtumaa, joista viisi oli Lahden Messut Oy:n omia messutapahtumia. Vuoden aikana Lahden Messukeskuksessa vieraili lähes 200 000 kävijää. Tapahtumatuotantoa tehtiin runsaasti niin Lahden Messukeskuksessa kuin myös talon ulkopuolella, laajimpana Suomen suurimman raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely FinnMETKO 2016 -tapahtuman tekninen toteutus Jämsässä. Tekniikan myynti saavutti toimintavuotena kaikkien aikojen suurimman liikevaihtonsa.

Lahden Messujen liikevaihto vuonna 2016 oli 2,9 milj. euroa. Tulos laskennallisten verojen jälkeen jäi -174 000 euroon. Toimintavuonna Lahden Messuilla työskenteli 11 vakituista sekä yksi määräaikainen työntekijä.

Uusi tapahtumayhtiö odottaa kaupallisesti vilkasta vuotta

Käynnistynyt toimintavuosi on alkanut KOKO Lahti Oy:llä vilkkaana. KOKO Lahti Oy toimi mm. Lahti 2017 MM-kisojen palveluyhteistyökumppanina ja hoiti suurtapahtuman tilarakentamista ja kalustevuokrausta yhteensä 140 tilassa. Niin kansainvälinen kuin valtakunnallinenkin kiinnostus Lahden alueeseen kokous- ja matkailukohteena ennustaa kasvua erikokoisten ja kokonaisvaltaisten tapahtumapalveluiden kysyntään myös tulevaisuudessa. KOKO Lahti Oy:n arvioitu liikevaihto vuonna 2017 on 5,7 milj. €. Yhtiö työllistää tällä hetkellä 35 vakituista työntekijää.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Emilia Mäki, KOKO Lahti Oy
Puh. 050 582 0953, emilia.maki@lahdenmessut.fi, emilia.maki@sibeliustalo.fi

Hallituksen puheenjohtaja Jari Salonen, KOKO Lahti Oy
Puh. 0440 211 211, jari@jarisalonen.fi

Finlands nationalmuseum och Samemuseet Siida ingick den 5 april 2017 ett intentionsavtal baserat på vilket Nationalmuseet kommer att donera museets samesamling till Samemuseet Siida. Avtalet är en del i firandet av jubileumsåret Finland-Sápmi 100 år samt Nationalmuseets och Samemuseet Siidas fleråriga samarbete. Flyttningen av samlingen ökar betydligt uppnåeligheten av samernas kulturarv och dess effektivitet i Sápmi och främjar samernas möjligheter att upprätthålla och utveckla sitt kulturarv. Att koncentrera samiska föremålssamlingar till Siida är i enlighet med principen för museernas ömsesidiga ansvar för insamling och dokumentation.

Nationalmuseets samesamling har funnits och utökats sedan 1830-talet. På 1800-talet tillkom föremål sporadiskt och merparten av föremålen i samlingen härstammar från insamlingsresor som gjorts 1902–1939. De viktigaste personerna som bidragit till samlingen har varit T. I. Itkonen, Theodor Schvindt, Ilmari Manninen och Samuli Paulaharju. Insamlingsverksamheten aktiverades på nytt på 1970–90-talen då insamlingsprinciperna redan hade förändrats. Då samlade man inte längre in gamla föremål som var oersättliga med tanke på den samiska kulturen, utan fokus låg på nytt hantverk som tillverkats enligt de gamla traditionerna. Nationalmuseet ansvarade för dokumenteringen av de samiska föremålen fram till 1998 då Siida invigdes.

Nationalmuseets samesamling omfattar cirka 2 600 föremål, häribland Finlands äldsta samiska föremål. Mest finns det dräkter och delar till dräkter, hushållsföremål samt redskap med anknytning till transport och textiltillverkning. Nästan hälften av föremålen har samlats in i trakterna runt Enare och Petsamo. Det stora antalet skoltsamiska föremål gör samlingen särskilt värdefull och unik även internationellt sett.

Nationalmuseet och Siida kommer i fortsättningen att samarbeta intensivt för att exponera och dokumentera den samiska kulturen och Nationalmuseet kommer även efter flytten av samlingen att presentera samernas historia och kulturarv på sina utställningar.  

Samlingen flyttas till Siida när museets utbyggnad blir klar, vilket man hoppas ska vara i början av 2020-talet. Utöver moderna samlingsutrymmen kommer utbyggnaden att inhysa ett allaktivitetsrum för kollektiva verksamheter som möjliggör presentation av samlingarna och undersökning av dem interaktivt med publiken. Genom föremålsforskning kan man återuppliva det samiska samhällets gamla hantverkstraditioner och -tekniker, materialkännedom samt vokabulär med anknytning till tillverkningen och användningen av föremål.

De första föremålen från Nationalmuseet kommer att ställas ut i Siida redan i april 2018 då en utställning om museets grundare, Johan (Juhani) Nuorgam, öppnas på museet. Samemuseet Siida fyller 20 år den 1 april 2018.

Ytterligare information
Överdirektör Elina Anttila, Finlands nationalmuseum, elina.anttila@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6131
Museidirektör Sari Valkonen, Samemuseet Siida, sari.valkonen@samimuseum.fi, tfn 040 767 1052

Pressbilder


NATIONALMUSEUM
Museet är öppet tis-sön 11–18, mån stängt
Mannerheimvägen 34, Helsingfors
www.kansallismuseo.fi

KUTSU MEDIALLE

Tervetuloa uuden Sähkölä-näyttelyn ennakkoesittelyyn
tiedekeskus Heurekaan keskiviikkona 12.4.2017 klo 10.00.

Tilaisuuden ohjelma, Café Einsteinin kabinetti:
klo 10.00 Tervetuloa, toiminnanjohtaja Tapio Koivu, Heureka
klo 10.05 Heurekan ja STEK:in yhteistyöstä, toimitusjohtaja Timo Kekkonen, STEK ry
klo 10.15 Näyttelyn taustaa, projektipäällikkö Sami Pihkala, Heureka
klo 10.25 Näyttelyyn tutustuminen

Ilmoittautuminen esittelytilaisuuteen viimeistään ma 10.4. sähköpostitse: heli.ainoa@heureka.fi

Heurekan Sähkölä-näyttelyn pakohuoneessa selviydytään sähkökatkosta

Jaksaisitko tuottaa itse kännykkäsi akun sisältämän energiamäärän? Voiko kahvinkeittimesi tehdä kyberhyökkäyksen? Selviäisitkö sinä kolmen päivän sähkökatkosta?

Heurekassa 13. huhtikuuta 2017 yleisölle avautuvassa Sähkölä-näyttelyssä voit syventyä älykkääseen sähköön arjessasi. Näyttelyssä selviää, miten sähkö kulkee voimalasta kotiisi, minkälainen on älykoti ja miten voit itse käyttää sähköä älykkäästi. Näyttelyn pakohuonemaisessa kohteessa voit testata, selviäisitkö kolmen päivän sähkökatkosta. Sähkölässä voit kokea, kuinka paljon energiaa voi varastoida nykyisen älykännykän akkuun, ja miten nopeasti sähkökiuas sen kuluttaisi. Näyttelyssä voit myös oppia, mikä on hakkereiden hyökkäyksen kohteeksi viritettävä hunajapurkkiansa.

Sähkölä-näyttely on toteutettu osana Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n ja Heurekan monivuotista yhteistyöhanketta. Hankkeessa on toteutettu aiemmin viisi sähköisistä ilmiöistä kertovaa näyttelykohdetta osaksi Heureka-klassikot -näyttelyä. Liikkuvan Heureka Pop-up shown ohjelmistoon tuotettiin sähköä käsittelevä tiedeshow, joka kiersi STEK:in valitsemassa kahdeksassa kohteessa vuonna 2016. Show on osa Heurekassa vieraileville ryhmille varattavaa ohjelmistoa.

Muita näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja Brammer Oy.

Sähkölä tulee olemaan osa Heurekan päänäyttelyä noin kolmen vuoden ajan.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Sami Pihkala, sami.pihkala@heureka.fi, puh. 040 9015 367
Elämysjohtaja Mikko Myllykoski, mikko.myllykoski@heureka.fi, puh. 040 9015 244

www.heureka.fi/nayttely/sahkola/

Sanna Saastamoinen-Barrois’n valokuvanäyttely Kasken kierto saapuu Helsinkiin kesällä. Näyttely nähdään 4.5.-31.8.2017 villissä Vallisaaressa, jonka oma historia on mielenkiintoinen sekoitus Suomen venäläistä aikakautta ja aitoa suomalaista saaristoelämää.

Sanna Saastamoinen-Barrois (s. 1975) on monipuolinen taiteen tekijä, joka on syntynyt Iisalmessa. Hän työskentelee kuvataiteilijana, valokuvaajana ja suunnittelijana, ja on pitänyt lukuisia näyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Kasken kierto koostuu Kaavin Telkkämäen luonnonsuojelualueella vuonna 2012 kuvatusta sarjasta valokuvia. Ennen kuvauksia Saastamoinen-Barrois oli juuri palannut Suomeen 17 Pariisin vuoden jälkeen. Vuodet ulkomailla olivat saaneet hänet pohtimaan omia juuriaan ja kotiseutuaan, mikä puolestaan herätti taiteilijan kiinnostuksen suomalaisen luonnon kiertokulun kuvaamiseen.

Luonnon kiertokulku on etusijalla myös kaskenpolton vaiheita kuvaavassa teossarjassa. Kuvauksen aikana Saastamoinen-Barrois liikuttui luonnon pyhyydestä ja kauneudesta  Näyttelykokonaisuuden on kuratoinut Marjatta Levanto.

Kaskeaminen on osa Suomen metsienkäytön ja maatalouden historiaa. Sen juuret ulottuvat Suomessa esihistorialliselle ajalle saakka. Kaskeaminen liittyy myös Pohjois-Savon asuttamiseen 1400-luvulta lähtien, ja kaskenviljelymuodoista erityisesti huuhtakaski eli havumetsään tehty kaski on ollut edellytyksenä savolaiselle uudisasutukselle. Kun muualla Suomessa siirryttiin peltoviljelyyn, säilyi kaskeaminen Karjalassa ja Savossa 1800-luvun loppupuolelle saakka merkittävänä maanviljelysmuotona. Siitä luovuttiin vasta metsien arvon nousun ja metsäteollisuuden kehittymisen myötä. Viimeiset perinteiset kasket poltettiin Savossa 1940-luvulla.

Kaskikulttuuri ehti kadota lähes kokonaan. Sitä on elvytetty viime vuosikymmeninä mm. Kolin ja Linnansaaren kansallispuistoissa sekä Telkkämäen luonnonsuojelualueella Kaavilla. Metsähallitus on polttanut siellä perinteisiä menetelmiä käyttäen kaskia vuodesta 1993 lähtien.

Lisätiedot:

Sanna Saastamoinen-Barrois, puh. 045 890 4856
Petra Niskanen, asiakaspalvelupäällikkö, Metsähallituksen luontopalvelut, puh. 0400 530 560

                                                                                                                                                        5.4.2017

Suomen Sotaveteraaniliitolta sotahistoriakirja   

Selviytymistarina
Suomi 1939-1945 

Suomen Sotaveteraaniliitto julkaisee 60-vuotisjuhlavuotenaan sota-aikoja 1939-1945 käsittelevän kirjan. Kirjassa on yli 20 arvostetun suomalaisen sotahistorioitsijan kirjoittamaa artikkelia. Ne käsittelevät sotiin valmistautumista, sotavuosien politiikkaa ja poliittisia uhkapelejä sekä sotavuosien erilaisia ilmiöitä sotalapsista sotilaiden puhdetyöharrastuksiin. Kirjassa on myös veteraanien muisteluja. Artikkelit on julkaistu Sotaveteraani-lehdissä. 

Kirjoittajina ovat mm. Antti Hannula, Marianne Junila, Olli Kleemola, Mika Kulju, Jari Leskinen, Ohto Manninen, Timo Soikkanen, Ari Uino, Esko Vuorisjärvi ja Anssi Vuorenmaa.

Kirja julkistetaan Helsingissä 10. huhtikuuta 2017. 

Arvostelukappale on saatavissa Suomen Sotaveteraaniliitosta, marja.riukka@sotaveteraaniliitto.fi
puh. 09 6126 2016. Toimitukset viikolla 15. 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja
Markku Seppä
markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fi
puh 09 6126 2012