Lähes 30 työn kokoelma Rembrandtin uskonnollisia töitä, useita Pablo Picassoja, Salvador Dali, Marc Chagall ja Andy Warhol ovat sellaisia maailmanluokan harvinaisuuksia, joita harvoin Suomessa nähdään. Mestarin jälki II -näyttelyssä nämä maailmantaiteen mestarit ovat esilllä harvinaisilla kristillisaiheisilla töillään. Suomen kaikkien aikojen korkeatasoisimmassa kristillisaiheisessa taidenäyttelyssä on lisäksi Suomen kultakauden mestareiden töitä.
Mestarin jälki -näyttelyn ensimmäinen osa oli esillä luostarissa syksyllä 2014, luostarin matkailun kannalta kaikkein hiljaisimpaan aikaan. Näyttely oli luostarin kaikkien aikojen suosituin ja reilun neljän kuukauden aikana sen kävi katsomassa yli 7300 kävijää.
Syyskuun puolivälissä avattuun Mestarin jälki II -näyttelyyn kuraattori piispa Arseni valitsi kokoelmasta lisää merkittäviä ja vaikuttavia, ulkomaalaisten mestareiden, kuten Rembrantin ja Picasson, teoksia. Ensimmäisellä viikolla näyttelyn oli käynyt jo katsomassa yli 1200 henkeä ja kuukauden aikana yli 3200. Marraskuun alussa rikkoontui 4600 vierailijan määrä.
Yleisöryntäys ei synny sattumalta
Yleisöryntäys ei ole kuitenkaan ihmeteltävä asia, koska kuten KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo avajajaispuheessaan totesi, että ”enää meidän ei tarvitse mennä Pariisin löytääksemme tämän tason taidenäyttelyä”.
Koskaan ennen ei Suomessa ole ollut tälläistä tilaisuutta, missä maailmanluokan ja Suomen kultakauden mestarit olisivat olleet esillä harvalukuisilla kristillisaiheisilla töillään. Koska kristillinen taide on taiteilijoille ehkä kaikkein henkilökohtaisinta luomistyötä, näyttelyn myötä herää monia mielenkiintoisia kysymyksiä, kuten mm. miksi Pablo Picasson tuotannossa kristilliset työt ovat erittäin harvinaisia, tai mitä surrealismin mestarille Salvador Dalille tapahtui tiettynä ajankohtana, kun hän alkoi luoda kristillistä taidetta.
”Ateistisesta maailmankatsomuksesta huolimatta Picasso tunsi jonkinlasta viehätystä myös uskonnollisiin aiheisiin ja palasi niihin pitkän uransa aikana useasti yhä uudelleen eri konteksteissa ja tilanteissa. Espanjassa pitkään asuneena hän varmasti myös tunsi kristillisen ja roomalaiskatollisen taiteen perinteiset esitysmuodot. Vaikka raamatulliset tapahtumat ja teologiset dogmit eivät sinänsä ole hänen teostensa aiheena, voi katsoja silti kokea ne syvällisesti kristillisinä. Teoksissa on aistittavissa eräänlainen tuonpuoleisen läsnäolo, joka antaa ilmeen ja syvyyttä Picasson piirrosten vaihteleviin tyyleihin. Voi olla, että juuri tämä transsendenssin olemus antoi sysäyksen hänen uskonnoliseen taiteeseensa, välineen siirtyä johonkin toiseen tunteiden ja ajatusten todellisuuteen. Picasson uskonnollisesta taiteesta ja tässä näyttelyssäkin olevien teosten symboliikasta on esitetty useita keskenään ristiriitaisiakin tulkintoja.”
Picasson suhdetta kristilliseen taiteeseeen on käsitelty syvällisemmmin teoksessa
Jane Daggett Dillenberger and John Handley: The religious art of Pablo Picasso.
Taiteen kaikkien aikojen mestari Rembrandt mukana lähes 30 teoksella
Rembrandtia pidetään eräänä kaikkien aikojen merkittävimpänä taiteilijana, häneltä on näyttelyssä esillä laaja, Suomen mittakaavassa erittäin harvinainen, lähes 30 kappaleen etsauksen kokoelma kristillisistä aiheista. Jokainen etsaus on tehty mestarin itsensä tekemillä laatoilla. Rembrandtin mestarillisissa etsauksissa nimenomaan valon ja varjon käsittely on virtuoosimaista ja jokainen yksittäinen teos sisältää runsaasti pieniä ja tarkkoja yksityiskohtia.
Marsalkka Mannerheimin lankomiehen Louis Sparren sota-aiheinen taidehistoriallinen arvoitus mukana näyttelyssä
Näyttelyssä on esillä mielenkiintoinen taidehistoriallinen arvoitus, marsalkka Mannerheimin lankomiehen, kultakauden taiteilijamestari Louis Sparren kesken jäänyt, evakkoon joutumista ja sodan hätää kuvaava triptyykki. Teos on kooltaan niin suuri, että se mitä ilmeisemmin oli tarkoitettu sijoitettavaksi jonnekin merkittävälle paikalle, mahdollisesti kirkkoon tai jopa sankarivainajien muistomerkiksi, mutta uuden sodan alkaminen, jatkosota, lienee ollut syynä siihen, että kaikki suunnitelmat ovat muuttuneet. Teos on kolmiosainen, jonka keskimmäinen osa kuvaa ristiinnaulittua Kristusta keskellä talvisen sodan taistelutannerta, jossa hätää kärsivä nuori nainen on polvistuneena Kristuksen ristin juurelle. Triptyykkin oikea ja vasen puoli ovat kaksi erilaista evakon tuskaa kuvaavaa itsenäistä teosta. Tämä teos kosketti myös KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leoa, sillä hän nimesi sen koskettavimmaksi teokseksi koko näyttelystä.
Suomalaiset kultakauden mestarit mukana harvinaisilla kristillisiheisilla teoksillaan
Myös suomalaisille mestareille kristilliset aiheet ovat olleet erityisen henkilökohtaisia ja vaativia. Helene Schjerfbeck on esillä vaikuttavalla teoksellaan ”Ylösnousemus”, joka on esityö Ruotsinpyhtään alttaritauluun. Tämä on ainut alttaritaulu, jonka Schjerfbeck eläessään teki. Myös Maria Wiik, Hugo Simberg, Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefelt ja monet muut suomalaiset taiteilijat ovat esillä harvinaisilla kristillisaiheisilla teoksillaan. Näyttelyssä on esillä myös eri vuosisatojen ja eri koulukuntien teoksia aina renessanssista alkaen. Näiden joukosta löytyy myös luostarin igumenin, arkkimandriitta Sergeille henkilökohtaisesti läheisin työ, joka on italialaisen koulukunnan suurikokoinen puolikaaren muotoinen öljyvärityö ”Miekka on käynyt sydämesi läpi”. Teos kuvaa Neitsyt Marian äidintuskaa, kun hän näkee poikansa ristiinnaulitsemisen ja kuoleman.
Juho Rissanen on esillä usealla työllä, joista koskettavin lienee hänen oman isänsä kuolemaa kuvaava vesivärityö ”Isän kuolema”. Suomessakaan harvan taiteilijan tuotantoon kuuluu useampaa kristillisaiheista työtä, siksi nämä taiteilijoiden harvinaiset teokset ovat heijastuksia tekijöiden omasta sielunmaailmasta.
Suomen historian kaikkien aikojen korkeatasoisin kristillisaiheinen taidenäyttely
Jo ensimmäisen näyttelyn vieraskirja osoitti, että teokset herättivät katsojissa yllättävän voimakkaita tunnekokemuksia. Mestarin jälki -näyttelyn toisen osan teosten voi uskoa olevan, jos mahdollista, vielä vaikuttavampi kokemus, koska maailmanluokan mestareiden teoksia on mukana lukuisa joukko.
Näyttely on siinä määrin harvinainen, että luostari odottaa vieraita joka puolelta Suomea ja jopa Suomen ulkopuolelta. Opaskierrosta suositellaan, koska silloin saa huomattavasti enemmän tietoa teoksista. Näyttely on avoinna 30.4.2016 saakka. Kukaan ei tiedä milloin meillä on mahdollisuus nähdä nämä harvinaiset kristilliset taideaarteet seuraavan kerran.
LISÄTIEDOT:
Näyttelyn tiedottaja:
munkki Simeon, puh. 044 4259 232, simeon@valamo.fi
Kokoelman tiedottaja:
Jussi Savolainen, puh. 045 110 8698