Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2016. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa on useita ruoka-alan tapahtumia, joista suurin on artesaaniruokakilpailu. Kaikille pohjoismaisille osallistujille avoin artesaaniruuan suomenmestaruuskilpailu järjestetään Yrkeshögskolan Noviassa Tammisaaressa 10.–13.10.2016. Ilmoittautuminen kilpailuun on nyt avattu.

Kilpailu järjestetään maa- ja metsätalousministeriön ja Kustens Mat -projektiryhmän yhteistyönä. Maa- ja metsätalousministeriö on kilpailun pääasiallinen rahoittaja. Kilpailu on avoin kaikille pohjoismaalaisille artesaaniruuan tuottajille. Kilpailuun voi osallistua myynnissä olevilla tuotteilla, jotka täyttävät kilpailun tuotevaatimukset.

Ruoka-artesaanit ovat kasvava ammattikunta pohjoismaissa. Ruoka-artesaanit valmistavat ainutlaatuisia, laadukkaita erikoistuotteita, joiden reseptiikassa on usein pohjana paikallinen ruokaperinne. Artesaaniruuan valmistuksessa käytetään pääosin paikallisia raaka-aineita, joita jalostetaan omalla tilalla tai omassa yrityksessä. Tunnusomaista artesaaniruualle on, että tekijä ja kädentaidot ovat läsnä koko tuotantoketjussa.

Kilpailu järjestetään, jotta artesaaniruoka tulisi tutuksi kuluttajille ja että alan kehitys nopeutuisi. Kilpailulla halutaan kannustaa ruoka-artesaaneja työssään ja innostaa heitä kehittämään yrityksiään ja tuotteitaan.

Suomenmestaruuskilpailujen aikana järjestetään myös useita artesaaniruoka-aiheisia miniseminaareja ja opintokäyntejä Länsi-Uudenmaan elintarvikeyrityksiin. Kaikki aiheesta kiinnostuneet voivat osallistua tähän ohjelmaan. Ohjelma huipentuu juhlaillalliseen ja palkintojen jakoon Fiskarsin ruukissa keskiviikkona 12. lokakuuta. Miniseminaarien, retkien ja juhlaillallisen tiedot ilmoittautumisohjeineen sekä kooste majoitusvaihtoehdoista julkaistaan kilpailun nettisivuilla kesäkuun loppuun mennessä.

Suomenmestaruudesta kilpaillaan seuraavissa tuoteluokissa: maitotuotteet, leikkeleet ja lihatuotteet, kalatuotteet, leipomotuotteet, marja- ja hedelmätuotteet, vihannes- ja sienituotteet, kylmät mauste- ja ruokakastikkeet, snaksit, käymisteitse valmistetut juomat ja innovatiiviset artesaaniruokatuotteet. Ilmoittautuminen kilpailuun on käynnissä 25.5.–26.8.2016.

• Kilpailun kotisivut www.novia.fi/mathantverkfm
• Puheenjohtajuuskauden ruokatapahtumat mmm.fi/norden2016/ruoka

Lisätietoa:
Seija Ahonen-Siivola, pj-kauden ruokateeman vastuuhenkilö, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 173, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Ann-Louise Erlund, Yrkeshögskolan Novia, p. 044 799 8406, etunimi.sukunimi@novia.fi (käytännön ohjeet kilpailusta)

År 2016 är Finland ordförande i Nordiska ministerrådet. Under tiden för ordförandeskapet ordnas det många evenemang inom matsektorn. Det största evenemanget är FM-tävlingen i mathantverk. Tävlingen som är öppen för alla nordiska deltagare går av stapeln på Yrkeshögskolan Novia i Ekenäs den 10 – 13 oktober 2016. Anmälningstiden till tävlingen har nu börjat.

FM-tävlingen i mathantverk ordnas tillsammans av jord- och skogsbruksministeriet och projektgruppen Kustens Mat. Jord- och skogsbruksministeriet är tävlingens huvudsakliga finansiär. Tävlingen är öppen för alla nordiska mathantverkare. Matprodukter som redan finns till försäljning och som uppfyller tävlingens produktkrav kan delta i tävlingen.

Mathantverkare är en växande yrkeskår i de nordiska länderna. Mathantverk skapar unika högkvalitativa specialprodukter som ofta återspeglar lokala mattraditioner. Produkterna tillverkas i regel av lokala råvaror som förädlas på den egna gården eller i det egna företaget. Kännetecknet för mathantverk är att människans hand och kunnande är med i hela produktionskedjan.

Tävlingen ordnas för att konsumenterna ska bli bekanta med mathantverket och för att snabba på branschens utveckling. Genom tävlingen vill man uppmuntra mathantverkarna i deras arbete och inspirera dem att vidareutveckla sina företag och sina produkter. 

Samtidigt med FM-tävlingen arrangerar man också många seminarier med mathantverkstema samt exkursioner till livsmedelsföretag i Västnyland. Alla intresserade är välkomna att delta i detta program. Programmet kulminerar i en festmiddag med prisutdelning i Fiskars bruk den 12 oktober.

Information om miniseminarier, exkursioner, festmiddag och inkvarteringsmöjligheter samt anmälningsanvisningar publiceras på tävlingens hemsida i juni.

FM-tävlingen har delats upp i följande produktkategorier: mejeriprodukter, charkuteriprodukter, fiskprodukter, bageriprodukter, bär- och fruktprodukter, grönsaks- och svampprodukter, kalla krydd- och matsåser, fermenterade drycker, snacks och innovativa mathantverksprodukter. Anmälningstiden är 25.5 – 26.8.2016.

• Närmare information om tävlingen: www.novia.fi/mathantverkfm
• Matevenemang under tiden för ordförandeskapet: mmm.fi/sv/norden2016/mat

Ytterligare information:
Seija Ahonen-Siivola, ansvarsperson för mattemat under ordförandeskapet, jord- och skogsbruksministeriet, tfn 0295 162 173, fornamn.efternamn@mmm.fi
Ann-Louise Erlund, Yrkeshögskolan Novia, tfn 044 799 8406, fornamn.efternamn@novia.fi (tävlingsanvisningar)

Museoiden käyttöön on avattu uudistettu arviointimalli, joka tukee museon toiminnan kehittämistä. Mallin on toteuttanut Museovirasto yhdessä museoiden kanssa. Mallin avulla museo voi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämispainopisteitä sekä tarkastella toimintaansa tavoitteellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista.

Uusi arviointimalli painottaa toimintaympäristön, asiakkuuksien ja yhteisöjen sekä museon oman osaamisen ja sisältöjen merkitystä menestyksekkään toimintakonseptin kehittämisessä.

Arviointimalli on tarkoitettu suomalaisille ammatillisesti hoidetuille museoille ja sen käyttäminen on maksutonta. Arviointi- ja kehittämistyötä tukeva verkkopalvelu on osoitteessa www.museoarviointi.fi.

Museoilla on ollut käytössään arviointimalli vuodesta 2007. Uudistus päivittää arviointimallin vastaamaan museoiden muuttunutta toimintaympäristöä ja yhteiskunnan odotuksia.

Lisätietoa:
Erikoisasiantuntija Eeva Teräsvirta 0295 336012
Erikoisasiantuntija Tapani Sainio 0295 336014
etunimi.sukunimi@museovirasto.fi

Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä vierailija pääsee nyt älypuhelimellaan käyttämään Tarinasoitinta. QR-koodien avulla omaan mobiililaitteeseen saa näppärästi filmejä, kuvia ja tekstejä, jotka avaavat uusia kurkistuskulmia näyttelyihin.

Mobiilipalvelun museo otti ensiksi käyttöön trofeekokoelmansa esittelyyn. Nyt sitä on sovellettu kesänäyttelyyn ITE metsällä ja savannilla. Metsästysmuseon, Maaseudun Sivistysliiton ja ITE-museon yhdessä tuottama näyttely esittelee itseoppineiden taiteentekijöiden eli ITE-taiteilijoiden tulkintoja Pohjolan ja savannin eläimistä ja luonnosta. Tarinasoitin antaa lisävalaisua näyttelyn 16 taiteilijasta. Palvelua voi selata näyttelyluettelon tavoin myös netin kautta.

Mikä Tarinasoitin on ja miten sitä käytetään? Tätä valottaa Metsästysmuseon amanuenssi Vesa Anttila.

Seinätön museo ja taskuun sopiva Tarinasoitin

Metsästysmuseo otti kesällä 2014 käyttöön Suomen museoliiton Seinätön museo -mobiilipalvelun ensimmäisten joukossa. Sen avulla pääsee tutustumaan Jaakko Ojanperän merkittävään trofeekokoelmaan sähköisesti.

Koskaan ennen museot eivät ole päässeet yhtä lähelle kävijöitä kuin nyt – heidän taskuihinsa. Museoasiakas saa – ainakin osan – näyttelyä taskuunsa ja voi tutustua siihen vielä myöhemminkin. Seinätön museo -mobiilipalvelusta luotiin lisäksi Jaakko Ojanperän näyttelysalissa toimiva lokaali kohdesovellus. Trofeekokoelman laji- sekä kaatotiedot esitetään salissa kosketusnäytöiltä. Trofeiden perustietojen lisäksi järjestelmään on linkitetty eläinten Wikipedian tiedot.

Tarinasoitin soittaa nyt ITE-taidetta

ITE metsällä ja savannilla -näyttelyn taustamateriaali tuotettiin Tarinasoitin-sovelluksella. Osaltaan juuri edesmenneen kuvataiteilija, dokumentaristi ja taiteen moniottelija Erkki Pirtolan runsas videomateriaali kannusti kokeiluun. Videodokumentit ITE-taiteilijoista luovat välähdyksen tekijöiden omaehtoisesta äänestä sekä motivaatiosta tehdä taidettaan. Myös Maaseudun Sivistysliiton tuottama www.itenet.fi -sivusto tarjosi runsaasti tekstejä ja kuvia taiteilijoiden esittelyyn.

Tarinasoittimen avulla näyttelyn taustoittaminen voitiin tehdä huomaamattomasti, likaa tyrkyttämättä ja jättäen tilaa asiakkaan omalle näyttelyyn tutustumiselle ja tulkinnalle.

Miten Tarinasoitin palvelee näyttelyvierasta?

Näyttelyn taiteilijoihin pääsee tutustumaan museossa QR-koodin kautta. Jokaisella näyttelyyn osallistuvalla taiteilijalla on oma QR-koodi. Katsoja löytää mielenkiintonsa kohteena olevan aineiston näin vaivattomasti juuri oikealla hetkellä.

Tyypillisesti QR-koodeilla halutaan välittää osoitelinkki mobiileihin päätelaitteisiin. Asiakas voi lukea koodin älypuhelimensa viivakoodin lukijalla, joka puolestaan osaa avata koodiin kirjoitetun osoitteen suoraan www-selaimeen. Käyttäjä pääsee siis nopeasti halutulle Internet-sivulle ilman osoitteen kirjoittamista. Mobiililaitteilla kirjoittaminen on yleisesti hyvin hidasta ja QR-koodin hyödyntäminen nopeuttaa sivuille pääsyä huomattavasti. Nykyaikana käsillä oleva kärsimättömyys selata sivustoja ja hakea juuri oikeaa kohtaa verkkosivustolta vältettiin tarkan linkityksen kautta. Varmaankin kaikille on tuttua tuskastuminen hakiessaan kännykällä jonkin kaupallisen yrityksen yhteystietoja tai aukioloaikoja. Julkisessa tilassa kuten museossa tarmo selata kännykällä nettisivuja onkin erityisen alhainen.

ITE Metsällä ja savannilla -näyttelyn mobiili sisältö pyrittiin pitämään asiakasystävällisenä. Videomateriaalien maksimipituudeksi määriteltiin kaksi minuuttia ja tekstien pituudeksi neljäsosa konekirjoitusliuskaa.

Jokaisen ITE-taiteilijan teokset ovat kuvina selattavissa esittelyn yhteydessä, ja osaltaan näyttelyyn tutustumista helpottaa se, että teoksien sijainnin voi tarkastaa Metsästysmuseon näyttelyn sisäkartasta, jossa kerrotaan alue missä ko. taiteilijan työt löytyvät.

Seinätön museo ja Tarinasoitin vievät vaivattomasti löytöretkille

Suomen museoliiton tarjoaman Seinätön museo -mobiilioppaan taustalla on helsinkiläisen Momeon kehittämä Tarinasoitin-alusta. Tarinasoitin on selainpohjainen sovelma, jonka avulla käyttäjä voi tutustua kohteista tehtyihin esittelyihin. Tarinasoittimen käyttö ei tarvitse erillisten sovellusten lataamista, vaan sisältö on heti käytettävissä älypuhelimen selaimella.

Mediaopas voidaan sovittaa ulkonäöltään vastaamaan muuta digitaalista sisältöä. Logot, värimaailma, fontit sekä taustakuvat muodostavat tutun ilmeen mediaoppaalle. Tarinasoittimella voi helposti tuoda esimerkiksi näyttelyn tai tapahtuman kohde-esittelyn kävijöiden kokemusta rikastuttamaan. Sovelluksen käyttö ei vaadi erikoisosaamista, perehtymiseen riittää muutama tunti. Lopputulos on kiinni koostettavien valokuvien, tekstien ja videoiden laadusta.

Tarinasoittimella voidaan välittää monenlaista sisältöä. Peruslähtökohtana on ollut asioista kertominen, ja tämän rinnalle on tuotu tarinankerrontaa tukevia elementtejä. Tuetut mediatyypit ovat kuvat ja audioon ajastetut kuvasarjat, audiot ja niiden tekstitys, videot, tekstit, sisä- ja ulkokartat sekä näiden erilaiset yhdistelmät. Myös paikkatiedon käyttäminen sitä tukevissa puhelimissa on hyödynnettävissä.

Sisältöä voidaan helposti päivittää ja laajentaa sekä lisätä uusia kieliversioita.

Seinätön museo -reitit ovat helppokäyttöisiä mobiilioppaita, joilla voi tutustua museoiden sisältöihin ja kulttuuriympäristökohteisiin paikasta riippumatta. Reitit kertovat esimerkiksi näyttelyistä, esineistä, puistoihin sijoitetusta julkisesta taiteesta, arkeologisista kohteista tai kulttuurimaisemista.

Kirjoittaja Vesa Anttila on Suomen Metsästysmuseon amanuenssi

LisätietoaTarinasoittimesta: vesa.anttila@metsastysmuseo.fi

______________________________________________________________________________

ITE metsällä ja savannilla 12.5.–18.9.2016
Suomen Metsästysmuseo
Tehtaankatu 23, Riihimäki
Avoinna 12.5.–31.8.2016 ti–su 10–17, syyskuussa ti–su 10–16
Liput 6 € / 4 € / 3 €, perhelippu 12 €
Ks. tarkemmin www.metsastysmuseo.fi

Näyttelyn tiedote ja lehdistökuvat ePressissä.

Tampereen Koskikadun Cumulus-hotellissa on avattu Eppu Normaali -valokuvanäyttely. Legendaarinen Eppu Normaali juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan ja juhlavuoden kunniaksi järjestetty näyttely tarjoaa faneille ainutlaatuisia välähdyksiä bändin monipuoliselta uralta.

Hotellin aulaan ja ravintolaan sijoitetut 45 valokuvaa on ottanut Harri Hinkka, joka on lähes kahden vuosikymmenen ajan kuvannut Eppu Normaalin levynkansia ja virallisia promokuvia. Näytille tulee kuitenkin myös ennennäkemätöntä kuvamateriaalia yhtyeen pitkän uran varrelta. Suurin osa kuvista nähdään nyt ensi kertaa isossa koossa.

Valokuvaaja Harri Hinkka kertoo, että yhtyeen jäsenet ovat saaneet osallistua näyttelyssä nähtävien kuvien valintaan.

”Esillä on kuvia, joita ei ole nähty ennen, esimerkiksi näyttelyä varten kasaamani suuri kollaasi kuvaussessioista. Mukana on myös epäonnistuneita ruutuja, jotka ovat aikanaan jääneet käyttämättä”, Hinkka vinkkaa.

Näyttelyn valokuvat alkavat vuodesta 1999, jolloin Hinkka aloitti yhtyeen kuvaamisen Poko Rekords -levy-yhtiölle. Ensimmäinen kuvaussessio on järjestetty Leivon Leipomon autotallissa. Uusimmat kuvat on kuvattu näyttelyä varten tänä keväänä.

”Eppu Normaalin vahvuus ei ole pönöttää valokuvissa. Pitkäaikaisen, tutun valokuvaajan kanssa olemme onnistuneet olemaan kuvissa rennosti ja jopa alasti. Se sopii meille”, yhtyeen jäsenet kommentoivat.

Juhlavuonna nähdään myös Eput-elokuva, joka saapuu valkokankaille loppuvuodesta. Eppu Normaalin juhlavuoden konsertti järjestetään 6. elokuuta Tampereen Ratinan stadionilla. Cumulus on konsertin virallinen majoituskumppani.

Valokuvanäyttely on auki elokuun loppuun saakka, ja sinne on vapaa pääsy.

Lisätietoja:
Hanna Pasanen, Brand Manager Cumulus, hanna.pasanen@restel.fi, 050 413 6226
Harri Hinkka, valokuvaaja, hinkka@studioharrihinkka.fi, 0400 225 531

Vähävaraiset lappeenrantalaiset lapsiperheet voivat jälleen hakea kaupungilta harrastustoiminta-avustusta syyskaudelle 2016. Haku toteutetaan sähköisellä hakemuksella osoitteessa www.lappeenranta.fi, ja haku on auki 15.7.2016–17.8.2016. 

Lappeenrannan kaupunki järjesti vastaavat haut vuoden 2015 syksyllä ja tämän vuoden keväällä (2016). Syksyn (2015) haussa hakemuksia tuli kaikkiaan 98, ja tuki myönnettiin kaikille tukikelpoisille hakijoille, joita oli 79. Keväällä (2016) hakemuksia tuli yhteensä 104 ja tukea saaneita tukikelpoisia perheitä oli 76. 

Lappeenrannan kaupungin hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Sanna Natusen mukaan tuki on suunnattu erityisesti alle 18-vuotiaille lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille, joiden harrastaminen on vaarassa keskeytyä perheen tiukan talouden vuoksi. Talouden arviossa huomioidaan perheen tulot ja muun muassa lasten lukumäärä. Hakijan kotikunnan tulee olla Lappeenranta. 

– Harrastusavustuksen tarkoituksena on taata harrastusmahdollisuus myös lapsille ja nuorille, joiden perheissä taloudellinen tilanne on heikko, Sanna Natunen selvittää. 

Sanna Natusen mielestä harrastusavustuksella on pystytty hyvin kannustamaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien perheiden lapsia ja nuoria harrastuksiin. Väärinkäytöksiä ei ole ollut. Hakijoiden tulo- ja varallisuustiedot tarkistetaan ja tuki maksetaan vain todellista laskua vastaan suoraan harrastuksen järjestäjälle. 

Natunen korostaa, että Lappeenrannan kaupungin strategian yhtenä tavoitteena on tukea taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. 

– Harrastusavustukseen on varattu määräraha kuluvan valtuustokauden loppuun ja jatko harkitaan erikseen saatujen kokemusten pohjalta, Natunen täsmentää. 

Tukea myönnetään lukukausi-, tunti- ja kausimaksuihin

Taloudellista tukea voidaan myöntää vain lukukausi-, tunti- ja kausimaksuihin. Harrastuksen on oltava ohjattua ja säännöllistä, ja harrastuksen järjestäjän tulee toimia Lappeenrannassa. 

Tuki on yksilötukea. Tukea ei myönnetä suoraan ryhmille, harrastusseuroille tai oppilaitoksille.  Yksittäiselle hakijalle myönnetty avustus maksetaan joukkueelle, seuralle, yhdistykselle, kerholle tai oppilaitokselle, missä lapsi tai nuori harrastaa lukukausimaksua vastaan ja avustuksen suuruus voi siten olla vain lukukausimaksun suuruinen. Tukea ei myönnetä esimerkiksi harrastusvälineisiin tai lisenssimaksuihin. 

Hakijan tulee täyttää seuraavat kriteerit: 

1. Kotikunta Lappeenranta
2. Voimassa oleva tai alkamassa oleva harrastus jossakin seurassa, kerhossa, yhdistyksessä ja/tai oppilaitoksessa, joka toimii Lappeenrannassa
3. Tulo- ja varallisuusrajat 

Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloisuusraja oli yhden hengen taloudella 14 300 euroa vuodessa eli 1 190 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista. Sotkanetin tietojen mukaan 12,3 prosenttia lappeenrantalaisista alle 18-vuotiaista kuului kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle vuonna 2014.

Lisätietoja 

Hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Sanna Natunen
puh. 040 522 9373
sanna.natunen@lappeenranta.fi

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen
puh. 040 512 1580
olli.naukkarinen@lappeenranta.fi

Lappeenrannan kesä puhkeaa jälleen kukkaan kesäkonserttien avajaisten myötä Satamatorilla sunnuntaina 5.6. klo 12−18. Rakuunasoittokunta aloittaa tapahtumapäivän klo 11.45 upeasti soivalla kulkuemarssilla. Kulkue etenee Pusupuiston Rakuunapatsaalta Torikadun kautta Satamatielle ja siitä Prinsessa Armadan kautta Satamatorin lavalle. 

Perinteiset lasten kadunmaalaustalkoot klo 12–14

Kello 12–14 saavat lapset taas pistää perinteisesti pensselit maaliin Satamatorin maalausympyrässä. Maalaustapahtumaan kannattaa varautua sopivalla vaatetuksella, pensselillä ja parilla tyhjällä purkilla. Maaleja jakavat Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran taiteilijat. 

Maalausympyrän keskellä komeilee graafikko Heli Pukin suunnittelema ja Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran toteuttama Lappeenrannan Hiekkalinnan vuoden 2016 teeman mukainen logo. Hiekkalinnan teemana on tänä vuonna ”Ritarilinna” ja logossa on kuvattuna linnan lisäksi myös ritari ja lohikäärme. 

Kesäkonserttikauden avaus klo 12−18 

Puolustusvoimien Rakuunasoittokunta aloittaa kesäkonserttien avajaispäivän klo 11.45 Pusupuistosta Satamatorille suuntaavalla kulkuemarssilla. Soittokunta on aloittanut kesäkonserttiperinteen Lappeenrannassa jo 1800-luvun lopulla ja ylläpitää perinnettä edelleen. Satamatorin lavalla Rakuunasoittokunta esiintyy klo 12. Muita iltapäivän esiintyjiä ovat Rajan Nuoret, CupCakes, TwoStep, Karjalan Laulu-Veikot ja viihdekuoro Carpe Diem. Kesäkonserttikauden avajaispäivänä Satamatori soi ja tanssii aina kello 18 asti. 

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio laskee kesään mahtuvan lähes 100 konserttia ja esiintymistä. 

− Esiintyjinä nähdään paikallisia orkestereita, yhtyeitä, kuoroja, soittokuntia, laulajia, soittajia ja tanssijoita. Kesän mittaan konserteista voi nauttia Satamatorilla, Kauppatorilla sekä Joutsenon torilla. Satamatorilla konsertteja on tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 18−19, Kauppatorilla konsertteja on lauantaisin klo 10−11 ja Joutsenon torilla konsertit ovat joka toinen torstai klo 11−12, Kallio luettelee. 

– Viime elokuussa yleisömenestykseksi kasvaneet Rajan Nuorten kansantanssi ja -musiikkikonsertit saavat jatkoa myös tänä vuonna Lappeenrannan kesäteatterilla. Kansantanssi ja -musiikkikonsertit tuovat iloa ja vauhtia elokuisiin sunnuntai-iltoihin klo 18–19.15. Lisäksi kesäteatterilla voi elokuussa osallistua mukaviin yhteislaulutilaisuuksiin klo 16–17. Kaikki Lappeenrannan tapahtumapalvelujen tuottamat kesäkonsertit ovat maksuttomia, iloitsee Kallio ja toivottaa kaikki tervetulleiksi. 

Lappeenrannan kesä 2016 soi, tanssii ja laulaa

Torikaraoke

Keskiviikkoisin 15.6., 13.7. ja 10.8. Satamatorin lavalla klo 19–21 

Yhteislaulutilaisuudet

Linnoituksen kesäteatterilla sunnuntaisin 7.8., 14.8., 21.8. ja 28.8. klo 16–17 

Kansantanssia ja kansanmusiikkikonsertit

Linnoituksen kesäteatterilla sunnuntaisin 7.8., 14.8., 21.8. ja 28.8. klo 18–19.15 

Kesä-taiji

Kiinalaista voimistelua radiotalon nurmikolla keskiviikkoisin 8.6., 15.6. ja 22.6. klo 18–19 

Linnoituksen Iltasoitto
"Karjalan kunnailla" nauhoite soi iltaisin klo 22 Linnoituksen ortodoksisen kirkon kellotapulista kesä–elokuun välisenä aikana. Kappaleen esittää dir.mus. Hannu Sopanen.

Koko kesäkonserttikauden 2016 ohjelma

http://lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Tapahtumat/Kesakonsertit/Kesakonserttien-ohjelma 

Lisätietoja:

Kaupungin tapahtumapalvelut - Lappeenranta Event
Jorma Kallio puh. 0400 155 597
jorma.kallio@lappeenranta.fi

Suvi Niemi puh. 040 637 1779
suvi.niemi@lappeenranta.fi

Hyvä ympäristö kasvaa oikeilla päätöksillä

Hyvä ympäristö on tärkeää asumisen, työnteon ja viihtyvyyden kannalta. Hyvin hoidetut viherympäristöt vetävät puoleensa ja saavat ihmiset viihtymään ja voimaan hyvin. Toimiva ympäristö ei ole itsestäänselvyys, vaan se tarvitsee päätöksiä, suunnitelmia, budjetointia, hankintoja, työtä ja toteutusta. Rakentamisen jälkeen ympäristöstä on pidettävä hyvää huolta. Hoidettuna se kukoistaa ja tuo selvää lisäarvoa.

Meidän parhaat muistot liittyvät metsiin, puistoihin ja muihin viheralueisiin. Niissä leikitään lapsena, kasvetaan nuorina, rakastutaan, liikutaan ja rentoudutaan. Hyvin toimiva viherympäristö antaa voimia jaksaa arjessa ja tarjoaa puitteita juhlahetkille.

Viherympäristö on pitkän aikavälin investointi

1)      Hyvin suunniteltu ja toteutettu viherympäristö lisää selvästi asukkaiden viihtyvyyttä ja asuinalueen kiinnostavuutta. Investoinnit kertyvät takaisin hyvinä verotuloina ja alueen kiinteistöjen arvonnousuna. Vihreistä piha- ja puistoalueista ollaan valmiita maksamaan muun muassa alueen asuntojen ja tonttien hinnoissa.

2)      Turismi on maailman tärkein elinkeino ja yhä useampi matkailija suosittelee ja tekee uusintavierailuja paikkoihin, joissa ympäristö ja viheralueet ovat hyväkuntoisia tai niissä on wau-efektiä. Viheralueet ovat suosituimpia kuvauskohteita muun muassa sosiaalisessa mediassa. Matkailutulojen merkitys kaupunkien ja kuntien taloudelle on yhä merkittävämpää, koska erityisesti kaupunkien välinen kilpailu matkailijoista on kovaa.

3)      Kansainvälisten yritysten on helpompaa perustella investointejaan alueille, jotka ovat viherympäristönsä osalta korkeatasoisia. Näille alueille saadaan houkuteltua osaavaa työvoimaa helpommin kuin ankeille alueille.

4)      Viheralueiden läheisyys lisää tutkitusti kaikenikäisten ihmisten liikkumista ja vähentää vastaavasti yhteiskunnan kustannuksia erityisesti ns. elintasosairauksien osalta.

5)      Liikkuminen vihreässä ympäristössä laskee tutkitusti stressi- ja verenpainetasoa, millä on vaikutusta tuottavuuteen, työkykyyn ja yleiseen hyvinvointiin.

6)      Henkisen hyvinvoinnin osalta toimiva ja turvallinen ympäristö auttavat jaksamaan arjessa paremmin ja toimii sekä ennaltaehkäisevänä että terapeuttisena ympäristönä.

7)      Viheralueet sitovat katupölyä ja ilmansaasteita. Ne vähentävät melua ja siitä koettua tunnetta. Lisäksi vihreä kasvillisuus sitoo haitallisia kasvihuonepäästöjä ja hiilidioksidia hidastaen maapallon ilmastonmuutosta. Viheralueet ovat hiilinieluja.

8)      Yhteiset viheralueet lisäävät asuinalueen sosiaalisuutta ja toimivat yhteisöllisinä paikkoina. Yhä useampi kaupunkilainen haluaa osallistua viheralueiden ylläpitoon ja/tai harjoittaa kaupunkiviljelyä. Yhteisölliset viheralueet vähentävät yksinäisyyttä, mikä on kasvava ongelma.

9)      Siisti ympäristö lisää turvallisuutta ja vähentää ilkivaltaa sekä likaisuutta, joista muuten tulisi lisäkuluja ja ne alentaisivat asumisviihtyisyyttä. Puistot ovat aina olleet iloisimpien juhlien pitopaikkoja ja moni hyvä muisto on juurtunut niihin.

10)   Korkeatasoinen piha nostaa tutkitusti kiinteistön arvoa ja lisää asumisviihtyisyyttä.

Taloudellisessa epävarmuudessa kannattaa panostaa pitkällä aikavälillä hyvään ympäristöön, joka maksaa itsensä takaisin taloudellisesti, mutta ennen kaikkea hyvinvointia lisäämällä.

Ihmiset käyttävät yhä enemmän viheralaan liittyviä, muun muassa suunnittelu-, rakentamis- ja hoitopalveluja. Viheralalla toimii tällä hetkellä noin 1300 ympärivuotista yritystä ja määrä on kasvussa.

Lisätietoja:  toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040 7453005

pääsihteeri Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry, seppo.narhi@vyl.fi,  0400 419085

Muutaman kuukauden kuluttua EMMA - Espoon modernin taiteen museo saa läheisyyteensä kauan odotetun metroaseman. Parhaillaan EMMAssa tuotetaan uutta julkista taideteosta, jolla on keskeinen rooli asemalla, ja joka on suunniteltu tilojen arkkitehtonisen ilmeen kanssa kokonaisuudeksi. Teos saa myös digitaalisia olomuotoja, mikä poikkeaa perinteisestä, paikkasidonnaisesta julkisesta taideteoksesta. Veistoksen lisäksi teoksen haluttiin laajenevan eri olomuotoihin ja muodostuvan Tapiolan kulttuurikeskittymää ja aseman seutua identifioivaksi tunnukseksi.

Tapiolan aseman arkkitehtuuria luonnehtii valkoisuus, joten valkoisista keramiikkaveistoksista tunnetun Kim Simonssonin valinta kohteeseen oli luonteva. EMMAlle tuotantomalli hankkeessa on ollut poikkeuksellinen. Yleensä julkiset taidehankkeet rahoitetaan prosenttiperiaatteella, mutta tässä tapauksessa EMMA otti vastuulleen mittavan rahoituksen hankinnan, kun se ei järjestynyt rakennushankkeesta. Hankkeen päätukijat EMMAn lisäksi ovat Espoon kaupunki, Saastamoisen säätiö ja Svenska kulturfonden. Yhteistyökumppanina on Länsimetro Oy.

Kansainvälisesti katsottuna metroasemien taiteella on suuri merkitys. Niiden avulla on onnistuttu rakentamaan merkittäviä asemaa ja ympäristöä identifioivia esillepanoja, jotka ovat saaneet osakseen julkisuutta sekä tekevät paikoista käyttäjien kannalta viihtyisämpiä.

Teos paljastetaan Tapiolan asemalla 10.8. ja on yleisön nähtävillä, kun Länsimetron liikennöinti alkaa 15.8., jolloin pääkaupunkiseudun metroverkkoon liitetään kahdeksan uutta asemaa. Tapiolan asemalta tulee olemaan EMMAn sijaintipaikkaan näyttelykeskus WeeGeelle matkaa noin puoli kilometriä.

Lisätietoa:

Pilvi Kalhama, museonjohtaja, EMMA
pilvi.kalhama@emma.museum  p. +358 40 533 4070

Henna Paunu, intendentti, EMMA
henna.paunu@emma.museum p. +358 43 824 6354

Satu Linkola, viestintäpäällikkö, Länsimetro Oy
satu.linkola@lansimetro.fi, p. +358 46 877 3392

Lehdistökuvat: http://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Tapiolan+metroaseman+taidehanke
Salasana: emmamuseum

1900-luvun Atlas – Kriittisen historian käsikirja julkaistaan perjantaina 3.5. kello 17 Kaisatalon Rosebudissa, Vuorikatu 7, Helsinki (Gaudeamus Kirja & Kahvi), vapaa pääsy, tervetuloa!

Painotuoreen teoksen julkistavat Kaisatalossa Le Monde diplomatiquen päätoimittajat 12 eri maasta. He osallistuvat kansainvälisen Diplo-lehtiverkoston vuosikokoukseen viikonloppuna Helsingissä. Julkistamistilaisuudessa kuullaan muun muassa Brasilian Diplon päätoimittajan Silvio Caccia Bavan ja Kreikan Diplon Valia Kaimakin tilannekatsaukset kotimaitaan ravistelevien kriisien viimeisimmistä käänteistä.

Le Monde diplomatiquen eri laitoksia ilmestyy jo 20 kielellä yhteensä 37 eri painoksena. Lukijoita on yli kaksi miljoonaa. Suomenkielinen Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta ilmestyy 48-sivuisena, nelivärinen tabloid-lehti kuusi kertaa vuodessa.

Le Monde diplomatiquen Maailmanpolitiikan Atlas -karttateokset ovat Keski-Euroopassa huippusuosittuja hakuteoksia. Niitä on myyty Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa satojatuhansia kappaleita.

Sarjan uusin teos 1900-luvun Atlas – Kriittisen historian käsikirja luotaa historiaa teollisesta vallankumouksesta meidän päiviimme. Teos ei vain luettele faktoja vaan selittää menneitä tapahtumia, asettaa ne oikeisiin mittasuhteisiin ja purkaa yleisiä harhaluuloja. Kirja auttaa hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja ymmärtämään paremmin tätä hetkeä.

Voittajien lisäksi äänen saavat voitetut ja Pohjoisen lisäksi Etelä. Koska käsitys menneisyydestä on sidottu paikkaan ja aikaan, kirjassa on otteita useiden eri maiden koulujen historiankirjoista. Komea kuvitus sisältää runsaasti karttoja ja graafeja sekä kunkin aikakauden taideteoksia, julisteita, valokuvia ja tekstejä.

Lisätietoja: vt päätoimittaja Ari Turunen
ari.turunen@intokustannus.fi

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

1900-luvun Atlas – Kriittisen historian käsikirja julkistetaan perjantaina 3.6. kello 17 Kaisatalon Rosebudissa, Vuorikatu 7, Helsinki (Gaudeamus Kirja & Kahvi), vapaa pääsy, tervetuloa!

Uutta Atlasta saapuu julkistamaan Le Monde diplomatiquen päätoimittajia ja toimituspääliköitä 12 eri maasta. Tilaisuudessa kuullaan muiden muassa Brasilian Diplon päätoimittajan Silvio Caccia Bavan ja Kreikan Diplon Valia Kaimakin tilannekatsaukset kotimaitaan ravistelevien kriisien viimeisimmistä käänteistä.

Myös ranskankielisen Le Monde diplomatiquen päätoimittaja Serge Halimi on haastateltavissa perjantaina. Halimi on Ranskassa laajalti tunnettu poliittinen kommentoija, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja. Muun muassa mediakriittistä Les Nouveaux Chiens de garde teosta on myyty 250 000 kappaletta ja kirjasta on tehty populaari dokumenttielokuva.

Päätoimittajat osallistuvat kansainvälisen Diplo-lehtiverkoston vuosikokoukseen viikonloppuna Helsingissä. Perjantaina Ranskan suurlähetystö ja Ranskan instituutti järjestävät vieraille illallisen, jossa puheenaiheena on maahanmuutto.

Le Monde diplomatiquen eri laitoksia ilmestyy jo 20 kielellä yhteensä 37 eri painoksena. Lukijoita on yli kaksi miljoonaa. Suomenkielinen Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta ilmestyy 48-sivuisena, nelivärinen tabloid-lehti kuusi kertaa vuodessa.

Le Monde diplomatiquen Maailmanpolitiikan Atlas -karttateokset ovat Keski-Euroopassa huippusuosittuja hakuteoksia. Niitä on myyty Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa satojatuhansia kappaleita.

Sarjan uusin teos 1900-luvun Atlas – Kriittisen historian käsikirja luotaa historiaa teollisesta vallankumouksesta meidän päiviimme. Teos ei vain luettele faktoja vaan selittää menneitä tapahtumia, asettaa ne oikeisiin mittasuhteisiin ja purkaa yleisiä harhaluuloja. Kirja auttaa hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja ymmärtämään paremmin tätä hetkeä.

Voittajien lisäksi äänen saavat voitetut ja Pohjoisen lisäksi Etelä. Koska käsitys menneisyydestä on sidottu paikkaan ja aikaan, kirjassa on otteita useiden eri maiden koulujen historiankirjoista. Komea kuvitus sisältää runsaasti karttoja ja graafeja sekä kunkin aikakauden taideteoksia, julisteita, valokuvia ja tekstejä.

Le Monde diplomatique
1900-LUVUN ATLAS – KRIITTISEN HISTORIAN KÄSIKIRJA
ISBN: 978-952-264-462-6
Sivumäärä: 190
Alkuperäinen nimi:
Manuel d’histoire critique de la révolution industrielle a nos jours
Suomennos: Kirsi Kinnunen ja Jorma Penttinen

Katso facebook-tapahtuma

Lisätietoja: vt. päätoimittaja Ari Turunen ari.turunen@intokustannus.fi

Jari Sivonen asiamieheksi Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan maakuntarahastoon

Filosofian tohtori Jari Sivonen on valittu Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston asiamieheksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.6.2016 ja toimii asiamiehenä Oulun yliopiston suomen kielen professorin työnsä ohella. Sivonen on tavattavissa rahaston Oulun toimistossa sopimuksen mukaan.

Jari Sivonen asuu ja työskentelee Oulussa, missä on asunut koko ikänsä lukuun ottamatta viittä Unkarissa suomen kielen ja kulttuurin vierailevana professorina viettämäänsä vuotta. Sivonen on syntynyt vuonna 1970. Hänellä on ollut useita luottamustehtäviä valtakunnallisissa organisaatioissa kuten esimerkiksi tieteellisen lehtien toimitusneuvostoissa. Sivonen on suomen kielen lautakunnan jäsen.

– Näinä aikoina, jolloin yliopistojen ja muiden rahoittajien myöntämä avustus vähenee, on erityisen tärkeää tarjota taloudellisia mahdollisuuksia alueen lahjakkaille tutkijoille ja taiteilijoille, Sivonen toteaa.

Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se jakaa apurahoja ja palkintoja ja järjestää kulttuuritoimintaa maakunnan alueella. Apurahoina jaetaan vuosittain yli puoli miljoonaa euroa. Hakuaika on tammi-helmikuussa.

Lisätiedot: Asiamies Jari Sivonen, puh. 040 580 5549, jari.sivonen@skr.fi

1900-luvun Atlas – Kriittisen historian käsikirja julkistetaan perjantaina 3.6. kello 17 Kaisatalon Rosebudissa, Vuorikatu 7, Helsinki (Gaudeamus Kirja & Kahvi), vapaa pääsy, tervetuloa!

Uutta Atlasta saapuu julkistamaan Le Monde diplomatiquen päätoimittajia ja toimituspääliköitä 12 eri maasta. He osallistuvat kansainvälisen Diplo-lehtiverkoston vuosikokoukseen viikonloppuna Helsingissä. Tilaisuudessa kuullaan muiden muassa Brasilian Diplon päätoimittajan Silvio Caccia Bavan ja Kreikan Diplon Valia Kaimakin tilannekatsaukset kotimaitaan ravistelevien kriisien viimeisimmistä käänteistä.

Myös ranskankielisen Le Monde diplomatiquen päätoimittaja Serge Halimi on haastateltavissa perjantaina. Halimi on Ranskassa laajalti tunnettu poliittinen kommentoija, joka on ottanut viime viikkoina julkisuudessa kärkkäästi kantaa kansankuntaa ravistelevaan työlakikiistaan. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja, muun muassa mediakriittisen Les Nouveaux Chiens de garde kirjan, jota on myyty 250 000 kappaletta.

Le Monde diplomatiquen eri laitoksia ilmestyy jo 20 kielellä yhteensä 37 eri painoksena. Lukijoita on yli kaksi miljoonaa. Suomenkielinen Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta ilmestyy 48-sivuisena, nelivärinen tabloid-lehti kuusi kertaa vuodessa.

Le Monde diplomatiquen Maailmanpolitiikan Atlas -karttateokset ovat Keski-Euroopassa huippusuosittuja hakuteoksia. Niitä myydään Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa satojatuhansia kappaleita.

Sarjan uusin teos 1900-luvun Atlas – Kriittisen historian käsikirja luotaa historiaa teollisesta vallankumouksesta meidän päiviimme. Teos ei vain luettele faktoja vaan selittää menneitä tapahtumia, asettaa ne oikeisiin mittasuhteisiin ja purkaa yleisiä harhaluuloja. Kirja auttaa hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja ymmärtämään paremmin tätä hetkeä.

Voittajien lisäksi äänen saavat voitetut ja Pohjoisen lisäksi Etelä. Koska käsitys menneisyydestä on sidottu paikkaan ja aikaan, kirjassa on otteita useiden eri maiden koulujen historiankirjoista. Komea kuvitus sisältää runsaasti karttoja ja graafeja sekä kunkin aikakauden taideteoksia, julisteita, valokuvia ja tekstejä.

Le Monde diplomatique
1900-LUVUN ATLAS – KRIITTISEN HISTORIAN KÄSIKIRJA
ISBN: 978-952-264-462-6
Sivumäärä: 190
Alkuperäinen nimi:
Manuel d’histoire critique de la révolution industrielle a nos jours
Suomennos: Kirsi Kinnunen ja Jorma Penttinen
Lataa painokelpoinen kansikuva

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Katso facebook-tapahtuma

Lisätietoja:
vt päätoimittaja Ari Turunen: ari.turunen@intokustannus.fi

Syötävä Puistossa on ollut aktiivinen toukokuu.

Koululaisryhmät ja paikalle piipahtavat talkoolaiset ovat yhdessä puistokoordinaattorin kanssa tehneet Isoisän torpan ryytimaat kuntoon sekä istuttaneet uusia taimia ja siemeniä alueelle. Mehiläispesät ja sieniviljelmät ovat selvinneet hyvin talvesta, samoin marjapensaat ja ensimmäisenä puiston kesänä istutetut hedelmäpuut.

Uutta 2016: Yhteisölliset kanat kaupunkiviljelyn yhteyteen

Syötävän Puiston kolmannen kesän uutuus on kanala, joka avoimen toimintakonseptin mukaisesti hoidetaan myös yhdessä talkoovoimin. Lassilan tilalta kesäksi vuokratut kanat muuttavat pihapiiriin maanantaina 30.5. Huomenna lauantaina 28.5. kokoontuu kanaporukka valmistamaan aitauksen ja pihaton.

Keskiviikkoisin avoimet talkoot

Talkoot järjestetään keskiviikkoisin klo 17-19.30. Kaikille avoimeen ohjelmaan on vapaa pääsy. Olet tervetullut mukaan kerran tai vaikka joka keskiviikko. Talkoot aloitetaan klo 17 puutarhatöillä, mukaan saa liittyä pitkin iltaa. Vierailijat aloittavat oman työpajansa tai luentonsa klo 18.30 ja se kestää 30-60 minuuttia. Pukeudu talkoita varten säähän sopiviin varusteisiin ja ota mukaan oma juomapullo.

Isoisänsillan avajaiskarnevaalit 1.6.

Kauan odotettu Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävä silta avataan ja vihitään käyttöön kaupunkilaisten suunnitteleman ohjelman saattelemana. Maaseudun Sivistysliitto on tässä mukana tarjoamalla kaupunkilaisille avoimen ja yhteisöllisen kaupunkipuutarhan, Syötävän Puiston.  

Syötävä Puisto toivottaa Kalasataman ja muut uudet lähialueet tervetulleeksi Mustikkamaalle railakkaissa sillanavajaisissa. Suomenhevonen Uuras kuljettaa juhlavieraita sillalta Puistoon, Veikko Muikku luo tunnelmaa haitarimusiikkillaan, liput liehuvat, kanat kotkottavat - Puiston toimintaan on nyt erityisen mukavaa tulla tutustumaan. Muu ohjelma alkaa klo 15 ja puutarhassa talkoillaan tavalliseen tapaan klo 17-19.30.

Paikan tuntu- paikan identiteetti

Ympäristö- ja yhteisötaiteen piirissä Maaseudun Sivistysliitto toteuttaa vuosina 2014–2016 ”Paikan tuntu – paikan identiteetti” -teemaa, jossa pohdimme taiteen keinoin ihmisen suhdetta rakennettuihin ympäristöihin, unohdettuihin paikkoihin sekä kaupunki- ja taajamaluontoon. Vuosittain erilaisia näyttelyitä, festivaaleja ja monenlaisia tapahtumia toteutetaan yli kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Yhteisöllinen, kaikille avoin syötävienkasvien puisto ja torppa Mustikkamaalla Helsingissä perustettiin kesällä 2014, osana hanketta. Paikan tuntu toimii verkostopohjaisesti sekä vahvasti yleisöjä osallistaen niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessakin. Kuvataiteilijoita, muusikoita, tanssijoita, muotoilijoita, kaupunkiviljelijöitä ja yhteisötaiteilijoita on mukana tapahtumissa useita kymmeniä vuosittain. Hankkeen päätukijoina ovat olleet Koneen säätiö ja Keskitien Tukisäätiö.

Lämpimästi tervetuloa mukaan merelliseen viljelykesään!

LISÄTIETOJA

Pinja Sipari, Syötävän Puiston koordinaattori

050 4617678, pinjasipari@gmail.com

Helka Ketonen Kulttuurijohtaja, Maaseudun Sivistysliitto

040 3577662, helka.ketonen@msl.fi

Video Syötävästä Puistosta syyskuussa 2015 https://youtu.be/xLhpC476roc

Paikan tuntu –hankkeesta lisää: http://msl.fi/osallistu/ymparistosivistys/taide-ja-kulttuuri/

Syötävä Puisto: http://syotavapuisto.paikantuntu.fi/

Facebook: https://www.facebook.com/syotavapuisto/?fref=ts

Uudet tapahtumatilat ensimmäinen vaihe itsenäisyyden juhlavuoden suurimmassa kulttuurihankkeessa Suomessa  

Kongressi- ja kulttuurikeskus Tampere-talo Oy käy läpi 25-vuotisen historiansa merkittävintä murrosta. Talo hakee tulevina vuosina liikevaihdon ja kävijämäärän kasvua. Kilpailukykyä vahvistavat tänään perjantaina 27.5. avattavat uudet tapahtumatilat, syksyllä valmistuvat ravintolat ja myymälä-aulapiste sekä Muumimuseo, joka avautuu itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi toukokuussa 2017. Kokonaisuudessaan lähes 22 miljoonan euron toiminnallinen uudistushanke tukee Tampereen voimakasta kehitystä ja vetovoimaa. 

Tampere-talon tehtävä on osaltaan lisätä Tampereen vetovoimaisuutta Suomen kiinnostavimpana kaupunkina. Uudistusten myötä talo pystyy järjestämään entistä enemmän yhä suurempia tapahtumia sekä palvelemaan monipuolisesti vielä nykyistäkin laajempaa asiakaskuntaa. Tampere-talo on jo nyt asiakasmäärässä mitattuna Suomen suurin kulttuuri- ja kongressikeskus 350 000 vuosikävijällä. Kokous- ja kongressialan valtakunnallisessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa talo on saavuttanut kärkipaikan jo seitsemän kertaa peräkkäin.

‒ Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan ikinä pidä tuudittautua. Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvään tahtiin ja Tampereelle muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita. Kaupunkiin syntyy uusia palveluita ja valtakunnallisesti ja kansainvälisesti kiinnostavia uudiskohteita, kuten viimeisimpänä Kansi ja Areena -hanke, toteaa Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

‒ Päätimme lähteä aktiivisesti kehittämään ja rakentamaan uutta Tampere-taloa asiakkaidemme kanssa. Uudistus on toteutettu sekä nykyisten että tulevaisuuden asiakkaiden toiveita ja tarpeita silmälläpitäen. Uskomme, että tästä syntyy yhteistyössä Tampere-talo Osakeyhtiön, Tampere Filharmonian ja Muumimuseon kanssa kokonaisuus, joka vahvistaa edellytyksiämme entisestään Suomen kiinnostavimpana kongressi-, tapahtuma- ja kulttuurimatkailun kohteena, Ahokas iloitsee.  

Tampere-talo Osakeyhtiö tekee miljoonainvestoinnit yhdessä omistajansa Tampereen kaupungin sekä kumppaneittensa kanssa vuosina 2015‒2017. Ensimmäinen askel kohti tulevaisuuden Tampere-taloa otetaan tänään perjantaina 27.5., kun talon kolme uutta kokous- ja tapahtumatilaa, Maestro, Duetot ja Riffi, avautuvat uudisosassa.

Liikevaihto ja tulovaikutukset kasvuun

Tampere-talo katsoo tällä hetkellä vuoteen 2018. Päiväkävijöiden määrää halutaan lisätä viime vuonna saavutetusta kaikkien aikojen ennätyksestä 350 000:sta 420 000:een. Kasvavien asiakasvirtojen on määrä nostaa matkailutuloa ja kasvattaa talon tulovaikutuksia Tampereen talousalueelle 35 miljoonasta eurosta 45 miljoonaan. Tavoitteen saavuttamisessa ovat mukana valtakunnalliset ja alueelliset kumppanit. Talon kokous- ja kongressitoiminnan osuus 35 miljoonasta oli yksinään 18 miljoonaa.  

‒ Talo rakentaa uudistuksia hyvälle pohjalle. Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 8 prosenttia viimeisen neljän vuoden aikana. Vuoden 2015 liikevaihto oli 8 miljoonaa euroa ja tulos 400 000 euroa. Koko liikevaihto mukaan lukien kaikki tuotot kohosivat 13,5 miljoonaan. Tuottoihin lukeutuu mm. Tampereen kaupungilta saatu 1,26 miljoonan euron toiminta-avustus, joka on enää vain noin 11 prosenttia koko liikevaihdosta, Ahokas toteaa.

Kokous- ja kongressiliiketoiminta on edelleen talon keskeinen kivijalka ja menestystekijä. Vuosista 2016 ja 2017 on tulossa ennätyksellisen hyviä, mikä johtuu mm. lukuisista itsenäisyyden juhlavuoden suurtapahtumista. Merkittävää asiakasvirtaa tuovat myös isot kansainväliset konferenssit, joita on varmistunut kaikkiaan 11 sekä tälle että ensi vuodelle. 

Liitteet
- Lukuja ja lisätietoja uusista kokous- ja tapahtumatiloista, kokous- ja kongressibisneksen merkityksestä ja tulovaikutuksista Tampereen seudulle sekä talon tulevista uudistuksista.
- Pressikuvia lehdistön käyttöön. Kuvissa monitoimitila Maestro, toimitusjohtaja Paulina Ahokas sekä uusi lämpiötila. Kuvakrediitit: Janne Viinanen

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Paulina Ahokas, p. 040 5511 551, paulina.ahokas@tampere-talo.fi

Kongressipäällikkö Leena Sulonen, puh. 0500 621 525, leena.sulonen@tampere-talo.fi

www.tampere-talo.fi  

Tampere-talon vuosikertomus 2015 

Tampere-talon tilakartta 

Unescon Maailman muisti -ohjelma pyrkii suojelemaan maailman arkisto- ja kirjastoperintöä, parantamaan sen saavutettavuutta sekä lisäämään tietoisuutta tämän perinnön olemassaolosta ja merkityksestä. Suomen Kansallinen komitea vastaa ohjelman kokonaisvaltaisesta toteuttamisesta Suomessa.

Kesäkuussa avataan ensimmäinen haku Kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin sopiville ehdokkaille.

Tervetuloa seminaariin kuulemaan Unescon Maailman muisti -ohjelmasta sekä kansallisen haun kriteereistä ja aikataulusta.

• Aika: 8.6.2016 klo 13-15.30
• Paikka: Kansallisarkisto, vanha tutkijasali (Rauhankatu 17, Helsinki)
• Ilmoittautuminen: 3.6.2016 mennessä merja.hykkonen@arkisto.fi

Ohjelma

13.00-13.30 Maailman muisti –ohjelma, Jussi Nuorteva

13.30-13.50 Terveiset Unescon maailmanperintökomiteasta, Juhani Kostet

13.50-14.15 Kahvitauko     

14.15-14.40 Aineettoman kulttuuriperinnön sopimus Suomessa, Leena Marsio

14.40-15.00 Kansallinen Maailman muisti –rekisteri: Ensimmäisen haun järjestelyt, Aino Heikkinen

15.00-15.30 Keskustelu ja tilaisuuden päättäminen, Jussi Nuorteva

Lisätietoja: Suomen Kansallisen komitean sihteeri Aino Heikkinen, Kansallisarkisto, puh. 029 533 7021, aino.heikkinen@arkisto.fi

www.maailmanmuisti.fi

Lehto Group –konserniin kuuluva Rakennusliike Lehto Oy on allekirjoittanut sopimuksen Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa Prismakeskuksen rakentamisesta Nokialle. Prisma rakennetaan Nokian keskustaan Yrittäjänkadun ja Nokian valtatien varteen.

Alueella on parhaillaan meneillään maanpuhdistustyöt sekä kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen. Varsinaiseen rakennustyöhön päästään loppuvuodesta 2016 ja keskus aukeaa loppuvuodesta 2017. Kohde toteutetaan kokonaisvastuullisella ja talousohjatulla Lehto-konseptilla.

Uuden Prismakeskuksen koko on noin 11 350 neliömetriä ja se rakennetaan yhteen kerrokseen. Alueen asukkaiden pitkään odottama Prisma on helposti saavutettavissa sekä julkisilla kulkuvälineillä että autolla, myös kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Monipuoliset palvelut parantavat merkittävästi keskusta-alueen tarjontaa. Prisman ja Osuusravintola Oksan lisäksi keskukseen tulee myös monipuolinen tarjonta ulkopuolisilta oheisliikkeiltä. Lähistöltä etsitään lisäksi tonttia ABC automaattiasemalle.

Lisätietoja

Jukka Pekonen p. 040 70 66 121

jukka.pekonen@lehto.fi

Ville Jylhä p. 010 767 2920

ville.jylha@sok.fi

Rovaniemen Teatteri – Lapin Alueteatterin kausi syksy 2015–kevät 2016 päättyy 27. toukokuuta. Kauden katsojamääräksi kertyi 27221. Katsojaluku on kasvussa, sillä syksystä 2014 kevääseen 2015 luku oli 22767. Päättyneellä kaudella teatteri järjesti 230 näytöstä yhdeksästä omasta tuotannostaan ja seitsemästä vierailuesityksestä. Edelliskaudella oli 316 näytöstä 13 omasta tuotannosta ja kuudesta vierailusta.

Elokuusta 2015 toukokuuhun 2016 Rovaniemen Teatteri vuokrasi Lappia-talon tiloja yhteensä 68 tilaisuuteen, joissa kävi 7637 henkilöä. Teatteri järjesti myös yleisötyön ja markkinoinnin tilaisuuksia Lappia-talossa sekä talon ulkopuolella saaden niihin arviolta 32100 kävijää.

Syksyn 2015 suosituin esitys oli Esikoinen, joka sai 6130 katsojaa 22 näytökseensä. Se oli myös kauden 2015–2016 suosituin näytelmä keräten yhteensä 7632 katsojaa ja 34 näytöstä. Keväällä 2016 katsotuimmaksi tuotannoksi muodostui Kolme sisarta 3052 katsojallaan ja 23 esityksellään.

Kevät 2016 koostui 126 esityskerrasta ja 11 näytelmästä, joista neljä oli vierailua. Kauden katsojamäärä oli 14009. Edelliskeväänä katsojia kertyi 10719 yhteensä 13 näytelmään ja 175 näytäntöön.

Talven 2015–2016 aikana Lapin Alueteatteri kiersi lappilaisissa kunnissa kahdella näytelmällä, jotka saivat yhteensä 55 esitystä ja 4446 katsojaa. Lapsille suunnattu Pilipaliprinsessa keräsi 2934 katsojaa 32 näytökseensä ja tragikomedia Pikavoitto sai 1512 katsojaa 23 kiertue-esitykseensä. Edelliskaudella kiertue koostui kolmesta näytelmästä ja 99 esityskerrasta, joissa kävi yhteensä 5553 katsojaa.

Hallintojohtaja Sari Alatalo kertoo hioneensa teatterin toimintatapoja yhteistyössä henkilökuntansa kanssa ja pitävänsä tuloksia hyvinä.
- Olemme parantaneet tuloja ja katsojalukuja. Palattuamme Lappia-taloon saimme käyttöön enemmän katsojapaikkoja ja tilavuokraustoiminnan uudelleen käyntiin. Kiinnitämme myös entistä tarkemmin huomiota ohjelmistovalintoihin. Olemme hioneet toimintatapoja ja tehneet kovasti töitä jokaisella osa-alueella. Tavoitteenamme on vahvistaa laatua ja ammatillisuutta. Meillä on viimeksi kahdeksan vuotta sitten ollut yli 27000 katsojaa. Voimme olla erittäin tyytyväisiä tulokseen.

Kaudella syksy 2016–kevät 2017 Rovaniemen Teatteri tarjoaa kymmenen erilaista tuotantoa. Esitykset käynnistyvät syyskuussa, jolloin on ensimmäinen Vänän musiikkibaarin retrohittien iltama sekä ensi-illat näytelmästä Täti ja minä sekä laula mukana -komediasta Tulitikkuja lainaamassa. Perheille valmistuvat Vänän jätskibaari ja Suomen kantaesitys Joulutarinasta, joka pohjautuu Marko Leinon romaniin ja Juha Wuolijoen elokuvaan Joulutarina. Lapsille ja nuorille valikoimassa on omat versionsa esityksellistä työpajasta Teatterin seitsemän ihmettä. Kauden ohjelmistoon kuuluu myös vierailuesitys Neljä pientä annosta. Keväällä 2017 ensi-iltansa saavat draamat Huojuva talo ja Sadonkorjuu sekä farssi Ei makseta.

Lisätietoja saat hallintojohtaja Sari Alatalolta (sari.h.alatalo@rovaniemi.fi, 0400 282483).

Koodauksesta puhutaan uutena kansalaistaitona, mutta vielä tärkeämpää on koodata oma luovuutensa digitaaliseen muotoon, väittää robotisaation asiantuntija Cristina Andersson oppimisen median Soulin haastattelussa.

Helsinkiläisen konsultin visioissa älykkäät koneet ottavat paikkansa yhteiskunnassa, jotta ihminen voi keskittyä siihen, mihin kone ei kykene: ajatteluun ja kehittämiseen. Näin käy luokkahuoneissakin.

− Saamme nykyistä inhimillisempää oppimista, kun ihmiset voivat edetä omassa tahdissaan ja löytää omia vahvuuksiaan robotin avulla, Andersson sanoo.

Taannoin paljastui, kuinka yhdysvaltalaisia teknologian opiskelijoita ohjannut Jill Watson olikin kurssista vastanneen professorin Ashok Goelin kouluttama robotti. Osaamisensa se oli kerryttänyt aiemmilta kursseilta kerätyistä 40 000 kysymys–vastaus-parista.

Missä ihmistieteiden näkökulma

Hallitus ohjaa koulutusta digiloikkaan, ja  rinnalla etenee robotisaatio. Cristina Andersson toivoo digitaalisaatioon nykyistä vahvempaa ihmistieteiden näkökulmaa.

Sen sijaan että rakennetaan kone ja annetaan sille töitä, joista se suoriutuu, pitää lähteä liikkeelle ongelmasta, jonka robotti voi ratkaista.

− Kyllä meillä riittää insinöörejä ja teknologiaa. Juuri nyt pitäisi erityisesti panostaa ihmistieteisiin ja taiteisiin – kaikkeen, mikä edistää luovuutta.

Robotin etiikka askarruttaa

Entä jos robottiopettaja paljastuukin kiusanhengeksi eikä apulaiseksi? Eettiset kysymykset askarruttavat.

− Kun seuraa uutisia terrorismin tuhoista ja vanhusten kohtelusta, ihmisen etiikka ei vakuuta. Mieleen tulee, pitääkö robotilla olla tosiaan ihmisen etiikka vai sellainen etiikka, että ne eivät saa vahingoittaa ketään, robotisaation asiantuntija Cristina Andersson pohtii.

Hän muistuttaa, että robotti tekee vain sen, minkä ihminen siihen ohjelmoi. Sillä on koodaajansa moraali.

− Robotin valinnat ovat ihmisen valintoja, eikä robotisaatio vie pois ihmisen vastuuta valinnoistaan. Siksi aikamme kaipaa humanismia.

Taustoita tietosi Soulin jutuilla:

• "Robotisaatio kaipaa luovia ihmisiä"
• ”Diginatiivikin tarvitsee oppia”
• ”Digiloikassa on vaalittava yhteisöllisyyttä”
• Tutkija: Maahanmuuttajanuorten vanhemmat pidettävä mukana digiloikassa

Souli on maksuton verkkomedia sille, jota kiinnostaa oppiminen työnä tai harrastuksena.

Seuraa mediaa

• verkossa
• Facebookissa
• Twitterissä.

Lisätiedot: päätoimittaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, pirkko.ruuskanen-parrukoski@kvs.fi, 050 563 4671 

Kun astronautti Timothy Kopran suora yhteys avaruudesta Heurekaan oli perjantaina 27.5. klo 22.30 alkamassa, täydessä salissa vallitsi innostunut ja hiukan hermostunut hiljaisuus. Toimisiko yhteys? Kun yhteys saatiin toimimaan, yleisö antoi raikuvat aplodit.

Suomalaistaustainen astronautti, komentaja Timothy Kopra vieraili tiedekeskus Heurekassa vuonna 2010. Nyt hän on Maata kiertävällä kansainvälisellä avaruusasemalla ja ehdotti muutama viikko sitten Heurekalle puolen tunnin suoraa lähetystä avaruusasemalta. Suomalaiset lähettivät etukäteen Kopralle yli sata kysymystä, joista ennätettiin kysyä 18 noin puoli tuntia kestäneen yhteyden aikana. Lähetystä edelsi suomalaisten avaruusasiantuntijoiden Jari Mäkisen ja Anne Liljeströmin esitys.

Yhteys avaruudesta NASAan ja sieltä Heurekaan toimi erinomaisesti ja yllättävän pienellä viiveellä. Tim Kopra esiintyi leppoisasti ja sympaattisesti. Hän vastasi esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin:

Onko avaruusasemalla ahdasta, kun joudutte olemaan pitkään samojen ihmisten kanssa?
Itse asiassa kansainvälinen avaruusasema tuntuu yllättävän suurelta, koska painottomuudessa voi käyttää jokaista pintaa lattiana ja kellua toisten ohitse vaikka yläpuolelta.

Onko sinulla vapaa-aikaa avaruudessa?
On sitäkin. Huomenna lauantaina nukun pitkään, ja sitten hommiini kuuluu imuroiminen, joka täälläkin on hyvin tärkeää. Sitten olen ajatellut valokuvata, ja tietysti soittaa kotiin.

Mikä on kauneinta mitä olet nähnyt avaruudessa matkatessasi?
Myrskyt ja salamat ovat fantastisen upeita ylhäältä nähtyinä, ja kun avaruusasema meni revontulien lävitse, kylvimme vihreässä valossa. Öisten kaupunkien valot ovat upeita, samoin Suomen metsät ja rannat, jotka valokuvasinkin.

Miten valmistaudut avaruuskävelyä varten?
Hyvä kysymys! Harjoittelemme etukäteen suuressa uima-altaassa painojen kanssa, mutta varsinainen treeni on avaruuskävely itsessään. On vaikeaa käyttää tarpeeksi vähän voimaa, sillä pienikin liike heilauttaa koko vartaloa.

Tim Kopra lopetti lähetyksen sanomalla, että hän toivoo pääsevänsä tapaamaan suomalaisia avaruudesta kiinnostuneita ihmisiä, kun on palannut Maahan. Aivan viimeksi ennen yhteyden katkeamista Kopra heitti vielä painottomuudessa komean voltin, jolle koko sali jäi taputtamaan.

Katso NASAn tallenne koko lähetyksestä täältä:

http://media.heureka.fi/kopra2016/

Lisätietoja:Elämysjohtaja Mikko Myllykoski, mikko.myllykoski@heureka.fi, puh. 040 9015 244
Vastaava tapahtumatuottaja Paula Havaste, paula.havaste@heureka.fi, puh. 040 9015 375
Tapahtumatuottaja Siina Vasama, siina.vasama@heureka.fi, puh. 040 9015 260