• Tanskalaissarjan ensimmäinen kausi sai ensi-iltansa syksyllä 2018
• Kaidalla tiellä myytiin kansainvälisesti Canal+ ja Topic -palveluille
• Lars Ranthe ja Lene Maria Christensen jatkavat päärooleissa sarjan toisella kaudella 

Nordic Entertainment Group (NENT Group), Pohjoismaiden johtava viihdeyhtiö, on tilannut toisen kauden suositusta tanskalaisesta draamasarjasta Kaidalla tiellä. Kriitikoiden ylistämän ja kaupallisesti menestyneen sarjan toinen kausi tuo yhteen Tanskan arvostetuimmat kyvyt, ja se tulee ensi-iltaan yksinoikeudella Viaplay-palveluun kaikkialla Pohjoismaissa loppuvuodesta 2020.

Kaidalla tiellä -sarjassa aiemmin huijarikeikoilla elantonsa hankkineet Erik ja Nina perustavat perheen, jättävät rikolliselämän taakseen ja muuttavat rauhalliselle esikaupunkialueelle. Sarjan ensimmäisellä kaudella pari kuitenkin ajautuu takaisin entiseen elämäänsä huijaamalla suurta lääkealan yritystä. Sarjan toisella kaudella kaksikko pyrkii pitämään vanhempiensa tavat omaksuneen tyttärensä poissa rikollisuuden parista, mutta kohtaakin uuden mielenkiintoisen haasteen. Tarjoaisiko muotiteollisuuteen kohdistettu rohkea huijaus vihdoin avaimen vapauteen?

Lars Ranthe (Kuulustelu) ja Lene Maria Christensen (The Legacy; Terribly Happy) palaavat ensimmäisen kauden rooleihinsa yhdessä Lotte Andersenin (Oh Happy Day), Emma Marottin (The Rain) ja Kasper Stensbirkin (Kylmäveriset tappajat) kanssa. Thor Bjørn Krebs ja Mikkel Serup ovat käsikirjoittaneet myös sarjan toisen tuotantokauden, ja sen on tuottanut SAM Productions. 

Kaidalla tiellä -sarjan kansainvälisestä jakelusta vastaa STUDIOCANAL. Lokakuussa 2018 ensi-iltansa saanut sarjan ensimmäinen kausi myytiin mm. Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. 

”The con is on! Tämä jännittävä, hauska ja innovatiivinen draamasarja kietoo yhteen kaksi hyvin erilaista maailmaa. Sarja nappaa katsojan mukaan niin perhearjen jännitteisiin kuin suuriin, kansainvälisiin huijauksiinkin – eikä se jätä ketään kylmäksi. Kaidalla tiellä on viihdyttänyt katsojia ja kriitikoita ympäri Pohjoismaita, ja odotamme yleisön nauttivan myös toisen tuotantokauden käänteistä, kertoo NENT Groupin Chief Content Officer Filippa Wallestam.

Lisätietoja:

Marika Paloniemi, NENT Group Finland, PR & SoMe Project Manager
marika.paloniemi@nentgroup.com
+358 40 6603771

Kuvassa UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen, Vesileppiksen toimitusjohtaja Kimmo Rossi ja Vesileppiksen myynti- ja markkinointivastaava Anne Lantto.

Uusi Iloinen Teatteri käynnistää kesäteatterinäytökset Leppävirran Vesileppiksessä heinäkuussa. Yhteistyö alkaa musiikkinäytelmällä Aavan meren tällä puolen, jossa pohditaan 38-vuotiaana traagisesti kuolleen Unto Monosen jättämää perintöä suomalaisille. Näytelmän pääosissa nähdään Jussi Lampi, Puntti Valtonen ja Trio Niskalaukaus -yhtyeestäkin tuttu Timo Rautiainen.

”Olemme miettineet vuosia, että pihallamme pitäisi järjestää kesäteatteria. Pystytämme nyt suuren teltan sitä varten. UIT on meille ihanteellinen yhteistyökumppani ja Aavan meren tällä puolen loistava avaus yhteistyöllemme. Halusimme kumppaniksemme vahvan ja entuudestaan tunnetun toimijan, joka osaa asiansa ja jolla on hyvä maine alalla”, sanoo Vesileppiksen toimitusjohtaja Kimmo Rossi.

Aavan meren tällä puolen tutkii hauskasti kotimaisen kaihon historiaa Sibeliuksesta Sanniin ja Kalevalasta Kaihon Karavaaniin. Se pyrkii löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi suru on suomalaisille pyhä tunne ja ilo syntiä? Miksi molli soi meistä duuria kauniimmin? Miksi ruoho on vihreämpää meren takana?

”En halua paljastaa juonesta liikaa, mutta siinä tutkaillaan huumorin ja musiikin avulla suomalaisen sielun solmupisteitä. Näytelmää esitettiin viime kesänä Oulussa ja Muuramen Riihivuoressa, ja se sai verrattoman suosion”, sanoo UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen, joka on näytelmän käsikirjoittaja. Näytelmän on ohjannut Kuopion kaupunginteatterin näyttelijänäkin tunnettu Mikko Rantaniva.

Musiikkinäytelmä nähdään Vesileppiksen kesäteatteriteltassa 12 kertaa. Aavan meren tällä puolen saa ensi-iltansa 16.7.2020. Liput ovat myynnissä Ticketmasterissa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Tiina Siikasaari
markkinointipäällikkö
045 125 1175
tiina@uit.fi

Kutsu mediatilaisuuteen

Tervetuloa Tampereen Teatterin kevätpressiin torstaina 16.1.2020 klo 11.30 Frenckell-näyttämölle (Frenckellinaukio 2).

Teatterinjohtaja Reino Braggen viimeinen johtajakevät käynnistyy 30. tammikuuta Niskavuoren Heta -klassikolla. Ohjauksesta vastaa Liisa Mustonen ja Hetan roolissa nähdään Eeva Hakulinen. Ensimmäistä kertaa Tampereen Teatterissa vieraileva Teijo Eloranta on Akusti. Muissa rooleissa ovat Tom Lindholm, Ritva Jalonen, Aliisa Pulkkinen, Cécile Orblin, Ville Majamaa ja Antti Tiensuu. 

Tilaisuudessa nähdään maistiaisia esityksestä. Paikalla on myös mm. näyttelijä Mari Turunen, joka kertoo tulevasta 25-vuotistaiteilijajuhlastaan.

Tarjoilua.

Tervetuloa!

Reino Bragge
teatterinjohtaja

Ilmoittautumiset 15.1.2020 mennessä: 

tiedottaja Sanna Huhtala
sanna.huhtala@tampereenteatteri.fi
p. 040 532 8838

Pohjoismaiden merkittävin elokuvafestivaali, Göteborgin elokuvajuhlat järjestetään 24.1.–3.2.2020 Ruotsissa.

Pohjoismaisessa fiktioelokuvien kilpasarjassa on mukana kahdeksan teosta, jotka kisaavat miljoonan kruunun (n. 100 000 euron) pääpalkinnosta. Suomesta kilpailuun on valittu Jenni Toivoniemen ohjaama ja käsikirjoittama draamakomedia Seurapeli, kansainväliseltä nimeltään Games People Play. Se tulee Suomessa teattereihin syksyllä 2020.

Seurapeli kertoo kolmikymppisten ystäväpiiristä, joka kokoontuu viettämään nostalgista lomaa merenrantahuvilaan. Elokuvan ovat tuottaneet Venla Hellstedt ja Elli Toivoniemi Tuffi Filmsistä. Jenni Toivoniemi on aiemmin ohjannut lyhytelokuvia, mm. Sundancessa palkitun Treffit (2012), ja hän on myös yksi Tottumiskysymys-elokuvan ohjaajista.

Seitsemän ohjaajan yhteistyönä syntynyt Tottumiskysymys esitetään Göteborgissa Focus: Feminism -sarjassa. Sarjaan valittiin myös Anna Paavilaisen ohjaama lyhytelokuva Kaksi ruumista rannalla.

Göteborgin elokuvajuhlien dokumenttielokuvien kilpailussa on mukana niin ikään kahdeksan elokuvaa, ja ne kilpailevat 250 000 kruunun (noin. 25 000 euroa) palkinnosta. Suomesta mukana on kaksi elokuvaa.

Jussi Rastaan ja Jenni Kivistön Colombia in My Arms on kuvattu Kolumbiassa. Kestävän yhteiskunnan mahdollisuuksia tutkivassa elokuvassa nähdään mm. kuinka entisiä FARC-sissejä koulutetaan elämään rauhansopimuksen jälkeistä aikaa. Elokuvan on tuottanut Markku Tuurna Filmimaasta.

Lou Strömbergin Typhoon Mamassa päähenkilö on ohjaajan äitipuoli, filippiiniläinen Yolanda, joka on tullut taloudellisen hyvinvoinnin perässä Eurooppaan. Hän lähettää rahaa Filippiineille jääneelle perheelleen, joka ei täysin ymmärrä Yolandan hankalaa tilannetta. Elokuvan ovat tuottaneet Marianne Mäkelä ja Pertti Veijalainen Illumelle.

Myös viime viikolla Suomen-ensi-illan saanut Teräsleidit esitetään Göteborgissa. Pamela Tolan ohjaama komedia on valittu Nordic Light -sarjaan. Samassa sarjassa nähdään myös jo useita festivaaleja kiertänyt Koirat eivät käytä housuja. J-P Valkeapään ohjaama elokuva sai ensi-iltansa Cannesin Directors’ Fortnightissa. Molemmat elokuvat on tuottanut Helsinki-filmi.

Nordisk Film & TV Fond palkitsee Göteborgissa viiden draamasarjan joukosta parhaan käsikirjoituksen. Suomesta kilpailuun valittiin Paratiisi, käsikirjoittajana Matti Laine. Sarjan on tuottanut MRP Matila Röhr Productions ja ohjannut Marja Pyykkö. Se esitetään myöhemmin tänä vuonna Ylellä. Viime vuonna NFTVF:n palkinnon voittivat Merja Aakko ja Mika Ronkainen sarjastaan Kaikki synnit.

Festivaalin verkkosivut: https://goteborgfilmfestival.se/

Lisätietoa:
Jaana Puskala
Kansainvälisen osaston päällikkö
Suomen elokuvasäätiö
jaana.puskala@ses.fi
puh. 09-6220 3026

S. N. Pires                   

YÖKULKIJA

Trilogian kiitetty ensimmäinen osa, Karhunkiertäjä, johdatti lukijan tuhansien vuosien taakse, muinaiseen noitien ja haltioiden maahan, jossa Auringonkansa ja heidän metsästys- ja laidunmailleen työntyvät vieraskansat kamppailevat elintilasta ja vallasta.

Yökulkija jatkaa nuoren omapäisen Tommon ja Lokka-noidan tyttären Pikku-Tihin kiehtovaa tarinaa.

Tommo on karkotettu Tollen suvusta ja hän vaeltelee yksin metsissä. Katkerana hän antaa susihaltijalleen vallan ja muuttuu vihatuksi sudeksi, yökulkijaksi.

Tommon poissa ollessa lovinoita Lokan tyttärentytär ja mahtavat tuhovoimat omaava noitarumpu ovat joutuneet viholliskansan, merentakaisten käsiin. Kuolinvuoteellaan Lokka sysää Tommon niskoille vastuun rummun ja lapsenlapsensa pelastamisesta.

Tommo lähtee suorittamaan vaarallista tehtävää tietäen, että hänen onnistumisestaan riippuu koko kansan kohtalo. Ja jos hän saa rummun ja pelastaa tollelaiset, hänet hyväksytään takaisin omiensa pariin.

Pedon sydän -trilogia on ikiaikainen jännittävä tarina hyväksytyksi tulon kaipuusta ja kostosta. Väkevä kerronta ja rikas kieli tekevät S. N. Pireksen teoksista vaikuttavan lukunautinnon.

"S. N. Pireksen esikoisromaani Karhunkiertäjä on saamelaisiin myytteihin perustuvaa fantasiaa. Se on piristävää vaihtoehtoa eurooppalaiselle pseudokeskiajalle – – loppupuolen järisyttävät tapahtumat jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Pires on lupaava kirjoittaja, joka on löytänyt oman tyylin. Tästä on hyvä jatkaa."     – Tähtivaeltaja

 S. N. Pires (s. 1974) syntyi Eskilstunassa Ruotsissa ja asuu nykyään perheineen Jyväskylässä. Hän on opiskellut kognitiotieteitä ja psykologiaa ja on koulutukseltaan sosionomi. Kirjoittaminen on ollut aina Pireksen intohimo, samoin historia, mytologia ja kuvataiteet. Pedon sydän -trilogian ensimmäinen osa, Karhunkiertäjä ilmestyi vuonna 2018.

YÖKULKIJA
ISBN 9789523129665
135 x 210 mm
Sidottu, suojapaperi
357 s.
Ilmestyy viikolla 3/2020 

UNFOLD

17.1.–15.3.2020

Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2019 kello 11–12.

Jussi Nahkuri: 718 Minutes of the Darkest Day, 2019.

Suomen valokuvataiteen museolla on pitkät perinteet nuorten valokuvaajien esiin tuomisessa. Unfold-näyttelyssä suomalaisen valokuvataiteen nuori polvi, vuosina 1975–1994 syntyneet taiteilijat tutkivat sekä oman persoonallisen ilmaisunsa että valokuvataiteen identiteettiä. Katsoja voi pohtia, mihin suuntaan valokuvataide on kehittymässä, ja mikä resonoi erityisesti tässä ajassa. Näyttelyn teokset ovat osia Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelman opiskelijoiden taiteellisista opinnäytetöistä.

Yhteistyönä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa syntyneen näyttelyn lähtökohta on empatiassa: halussa tarkastella ja pyrkiä ymmärtämään maailmaa erilaisista näkökulmista. Näyttelyn taiteilijat haluavat hajottaa toiseuttavia asetelmia, paljastaa tavanomaisessa piilevän maagisuuden, purkaa maiseman osiin ja järjestää sen uudelleen sekä taivuttaa ilmeisen ympäristön uuteen muotoon.

Näyttely tutkii valokuvan olemusta ja sitä, mihin työväline taipuu. Näyttelyn teoksissa valokuva on aktiivinen toimija, joka rakentaa nykyhetkeä, mahdollistaa erilaisia tulevaisuuksia ja tuo horisontin lähelle. Teosten juuret ovat valokuvan kyvyssä tehdä hienovaraisia eleitä ja ajallisia muutoksia näkyviksi.

Näyttelyn taiteilijat:

Janne Körkkö, Laura Laasik, Linda Lehtovirta, Marina Losada, Mark McGuinness, Sirja Moberg, Kristiina Mäenpää, Jussi Nahkuri, Joel Nieminen, Emilia Pennannen, Teea Saanio, Nora Sayyad, Jenni Toivonen.

Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyiden tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2019 kello 11–12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

Unfold-näyttelyn taiteilijat ovat paikalla haastatteluita varten.

Ilmoittautumiset pressitilaisuuteen, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:

Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo

jaakko.laasanen@fmp.fi

040 6800 307

Näyttelyn avajaiset torstaina 16.1.2019 kello 18–20. Vapaa pääsy.

Kuvia mediakäyttöön

bit.ly/svm_kevät2020

Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyt

17.1.2020–24.5.2020

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu

liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/tulevat

Linda Lehtovirta & Emilia Pennanen: GURLS, 2019.

Jenni Toivonen: Daydream, 2019.

Suomen elokuvasäätiön esitys- ja levitystoiminnan asiantuntijaksi on valittu Ilmari Arnkil. Hän siirtyy toimeen levitysyhtiö Nordisk Filmistä, jossa hän on työskennellyt elokuvalevityksen myyntisuunnittelijana.

Nordisk Filmillä Arnkil on toiminut yhteistyössä elokuvateatterien kanssa ympäri Suomen ja ollut mukana lanseeraamassa useita kotimaisia elokuvia teatterilevitykseen. Hän on työskennellyt myös perustamansa elokuvateatteri Kino Sherylin toimitusjohtajana ja teatteripäällikkönä vuosina 2015–2017.

"On innostavaa päästä työskentelemään elokuva-alan parissa näin kokonaisvaltaisesti ja edistää elokuvakulttuuria kaikkialla Suomessa", Arnkil toteaa uudesta tehtävästään. Esitys- ja levitystoiminnan asiantuntijana hän tulee valmistelemaan esitykset tuista, joilla kehitetään ja ylläpidetään maanlaajuista elokuvateatterikenttää sekä edistetään kotimaisen ja ulkomaisen elokuvatarjonnan monipuolisuutta. Arnkil aloittaa tehtävässä 3.2.2020.

Esityksen ja levityksen tuista tällä hetkellä vastaava esitys- ja levitystoiminnan päällikkö Harri Ahokas jää eläkkeelle 22.1.2020.

”Harri Ahokas on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran elokuvasäätiön esitys- ja levitystoiminnan päällikkönä. Hänen ansiostaan Suomen elokuvateatterikentän digitalisointi onnistui erittäin lyhyessä ajassa ja osaltaan varmisti kattavan elokuvateatteriverkon säilymisen maassamme,” kiittää elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen.  ”Nyt on aika nuoremman ottaa vastuu esitys- ja levitystukiemme käsittelystä. Ilmari Arnkil on ehtinyt hankkia paljon kokemusta juuri näiltä aloilta ja hänellä on mitä erinomaisimmat valmiudet jatkaa Harrin työtä elokuvasäätiössä.”

Lisätietoa:
Lasse Saarinen
johtaja, Suomen elokuvasäätiö
lasse.saarinen@ses.fi
puh. 09-6220 3023

Ensi viikon torstaina, 16.1.2020, Helsingin Kruununhaassa ja keskustassa vietetään Tieteiden yötä. Yli 30 erillistä tapahtumaa tarjoavat ohjelmaa monenlaisille tieteen ystäville. Luvassa on myös aiempaa enemmän englanninkielisiä sisältöjä. Tieteiden yön ohjelma on luettavissa osoitteessa www.tieteidenyo.fi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Kansalliskirjaston Kupolisalissa kuljetaan Tieteiden yönä historiahuijareiden jalanjäljissä, sillä jo kauan ennen valeuutisia meillä oli valehistoriaa. Jaakko Tahkokallio, Inkeri Koskinen ja Heta Aali kuljettavat kuulijat keskiajan englantilaisista käsikirjoituksista nykypäivän suomalaiseen internet-avaruuteen. Sofia Bistrossa taas tutkiskellaan yhteiskuntamme öljyriippuvuutta. Tutkitusti-hankkeen ja Häiriköt-päämajan järjestämä Piiloöljy-ilta kutsuu keskusteluun arjen päätöksentekijät, aktivistit, tutkijat sekä tietenkin yleisön. Italian kulttuuri-instituutti tuo Tieteiden yöhön genetiikan tutkijan, professori Guido Barbujanin Ferraran yliopistosta, joka kumoaa luennollaan ihmisten ennakkoluuloja rodusta ja geeneistä.

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali näyttää Tieteiden yössä Ville Tantun elokuvan Nightingales in Berlin. Elokuva kertoo professori David Rothenbergin pyrkimyksestä ylittää lajien väliset rajat ja tehdä musiikkia satakielten kanssa. Kino K-13-teatterissa nähtävän elokuvanäytöksen yhteydessä kuullaan Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan järjestämä paneelikeskustelu. Avaruudesta kiinnostuneille on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa Helsingin observatoriolla, jossa tapahtuman muuta tarjontaa tahdittaa Saxtronautit-saksofoniensemble. Omaa tietämystään Tieteiden yön kävijät pääsevät testaamaan tapahtuman virallisessa pubivisassa Sofia Bistrossa. Arto ja Henriikka Mustajoen vetämän visailun kysymykset on poimittu monilta eri tieteenaloilta.

Tieteiden yön ohjelma on syntynyt yhteistyössä yli 70 toimijan kanssa. Tapahtuman koordinoinnista ja viestinnästä vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tieteiden yötä rahoittaa Koneen Säätiö.

Lisätietoja:

Mandi Vermilä
vastaava tapahtumatuottaja

Tieteellisten seurain valtuuskunta
(09) 228 69 221 | mandi.vermila@tsv.fi

Suomen valokuvataiteen museo on niin kulttuurihistoriallisen valokuvan kuin taidevalokuvankin museo. Kuvakulma-näyttelytilassa nähdään keväällä näyttely arkisen asiakirjan, passin värikkäästä historiasta.

Kehon kirjaaminen – Suomen passin historiaa
17.1.–24.5.2020

Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2019 kello 11–12.

Kuva: Helsingin Kansallisarkisto, biografista aineistoa.

Passi on dokumentti, joka avaa ovia, mutta vain jos ihmiskeho yhdistyy siihen luotettavalla tavalla. Tunnistusmenetelmien kehityksen ja lisääntyvän valvonnan myötä kehon suhde passiin on ollut jatkuvassa muutoksessa.

1800-luvulla passin haltijasta ei kirjattu välttämättä muuta tietoa kuin nimi. Valokuvasta tuli tärkeä tunnistamisen työkalu 1900-luvun alussa, jolloin käytetyt passikuvat olivat vielä monimuotoisia: passeissa nähtiin niin kyläkuvaajan ottamia valokuvia, studiopotretteja kuin hääkuvasta leikattuja kasvokuvia.

Vasta toisen maailmansodan jälkeen passikuva yhtenäistyi omaksi tarkkaan määritellyksi kuvatyypikseen, ja sen muoto alkoi rinnastua rikollisten pidätyskuviin: kuva rajautui kasvoihin, ilme oli neutraali ja katse kohdistettuna suoraan kameraan.

Biometrinen tunnistaminen on ajan myötä tarkentunut entisestään, ja nykyään sitä tehdään yhä enemmän koneluettavassa muodossa. Näyttely pohtiikin sitä, arkipäiväistääkö passiin sisältyvä biometrinen tunnistaminen koneellista valvontaa laajemminkin yhteiskunnassa. Näyttely muistuttaa myös, että liikkuminen on edelleen etuoikeus.

Kehon kirjaaminen – Suomen passin historiaa on Suomen Akatemian rahoittaman Banaali valvonta -projektin ja Suomen valokuvataiteen museon toteuttama näyttely Suomen passin historiasta. Sen ovat kuratoineet apulaisprofessori Asko Lehmuskallio ja tutkija Paula Haara Tampereen yliopistosta sekä intendentti Tiina Rauhala, kuraattoriharjoittelija Anna Björklund ja kokoelma-amanuenssi Max Fritze Suomen valokuvataiteen museosta.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion kirja Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa.

Näyttelyssä nähdään myös Suomen valokuvataiteen museon kokoelmateos, kuvataiteilija Hannele Rantalan (s.1952) installaatioteos /Nimetön/. Teos koostuu helsinkiläisen passikuvaamon paperinegatiiviarkiston kuvista vuosilta 1937–1977.

Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyiden tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2019 kello 11–12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

Kehon kirjaaminen – Suomen passin historiaa -näyttelyn kuraattorit ovat paikalla haastatteluita varten.

Ilmoittautumiset pressitilaisuuteen, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:

Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo

jaakko.laasanen@fmp.fi

040 6800 307

Näyttelyn avajaiset torstaina 16.1.2019 kello 18–20. Vapaa pääsy.

Kuvia mediakäyttöön

bit.ly/svm_kevät2020

Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyt

17.1.2020–25.5.2020

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu

liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/tulevat

IBBY Finland on valinnut vuoden 2020 kunnialistan ehdokkaaksi Raija Rintamäen suomennoksen Nähdään kun nähdään (Kustannus-Mäkelä, 2018).

IBBY Finlandilla on mahdollisuus tuoda esiin joka toinen vuosi ansiokkaita tekijöitä ja käännettäväksi soveltuvia teoksia. Muita ehdokkaita kunnialistalle ovat Salla Simukan Sammuta valot! Sytytä valot! (suomenkielinen kirja), Minna Lindebergin Snön över Azharia (ruotsinkielinen kirja), Matti Pikkujämsän Sorsa Aaltonen ja lentämisen oireet (kuvitus) ja Ulrika Enckellin Hundarnas Historiebok – Finland, en del av Sverige (ruotsinkielinen käännös). 

Rintamäki on saanut Aarresaari-palkinnon vuonna 2018 saman kirjasarjan teoksesta Onnentyttö Dunne. Palkintoperusteissa todettiin: ”Käännöksessään Raija Rintamäki välittää pienillä sanoilla suuria tunteita. Tapa, jolla hän onnistuu tavoittamaan ekaluokkalaisen kielen ja mielen on sykähdyttävä.”

Suositussa Dunne-sarjassa on ilmestynyt kuusi helppolukuista lastenromaania: Onnentyttö Dunne (2016), Sydämeni hyppii ilosta (2016), Silloin olin tosi onnellinen (2017), Dunnen elämää (2017), Nähdään kun nähdään ja Onnekas ken Dunnen saa (2019). Ruotsinkieliset alkuteokset on kirjoittanut Rose Lagercrantz ja kuvittanut Eva Eriksson.

IBBY eli International Board on Books for Young People on vuonna 1953 perustettu maailmanlaajuinen järjestö, jonka tavoitteena on tuoda lapset ja kirjat yhteen.

Lisätietoa

Rose Lagercrantz ja Eva Eriksson: Nähdään kun nähdään, suom. Raija Rintamäki

IBBYn kunnialista

Raija Rintamäki sai ensimmäisen Aarresaari-palkinnon (2018)

Suomentaja Raija Rintamäki luottaa omaan ateljeekriitikkoonsa (IBBYn haastattelu, 2018) 

Tieteiden yön viihdyttävässä Tiedekirjaraadissa ruoditaan viittä ajankohtaista tietoteosta. Raadissa ovat tutkimusjohtaja ja professori Maija Aksela, Heurekan teematuottaja ja kirjailija Paula Havaste, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen ja tiedetoimittaja Mikko Pelttari. Raatia johtaa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa.

Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma, jota vietetään Helsingin Kruununhaassa torstaina 16. tammikuuta.

Tiedekirjaraati järjestetään torstaina 16.1.2020 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1, Helsinki) klo 17.00–18.00. Tilaisuuden järjestävät Suomen tietokirjailijat ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus. Tapahtumaan on vapaa pääsy.


Tiedekirjaraati Tieteiden yössä
Aika: Torstaina 16.1.2020 klo 17.00–18.00
Paikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hallituskatu 1, 00170, Helsinki
Vapaa pääsy.


Lisätiedot:
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296
www.suomentietokirjailijat.fi
Tapahtuma Facebookissa
www.tieteidenyo.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisen näyttelypalkkiokokeilun viimeiset avustuspäätökset julkistettiin loppuvuodesta. Rahoituksen ansiosta noin kaksi kolmasosaa suomalaisista taidemuseoista maksaa taiteilijoille korvauksen näyttelyn pitämisestä. Museoita edustava Suomen museoliitto sekä visuaalisen alan järjestöt Suomen Taiteilijaseura ja Ornamo toivovat, että onnistuneen kokeilun seurauksena näyttelypalkkiomalli vakiinnutetaan. Tämä edellyttäisi lisärahoitusta museoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi loppuvuonna kolmatta kertaa museoille erityisavustuksia, joilla museot edelleen maksavat näyttelypalkkioita taiteilijoille. Avustussumma oli yhteensä 307 450 euroa. Avustuksen sai yhteensä 41 tahoa, joista 13 oli ensikertalaisia. Päätökset myönnetyistä avustuksista julkaistiin lokakuussa.

Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava korvaus museonäyttelyn eteen tehdystä työstä. Taiteilija osallistuu näyttelyn yhteydessä muun muassa näyttelyn suunnitteluun, teosten ripustukseen ja erilaisiin yleisötapahtumiin. Ennen kaikkea taiteilija tuottaa taiteellisen sisällön, jota näyttelyyn tullaan katsomaan. Näyttelypalkkion lisäksi taiteilijalle kuuluu tekijänoikeuslain 2 §:n mukainen näyttelykorvaus teosten esittämisestä yleisölle.

Kokeilun kolmannella hakukierroksella ministeriön erityisavustuksen saaneiden museoiden määrä kasvoi jälleen lähes 50 prosenttia. Rahoituksen avulla jo kaksi kolmasosaa Suomen noin 60 taidemuseokohteesta maksaa tällä hetkellä taiteilijoille näyttelypalkkioita. Esimerkiksi Kansallisgallerian museot ovat jo entuudestaan sitoutuneet maksamaan taiteilijoille korvaukset näyttelyistä.

”Kokeilu on ollut erittäin tärkeä avaus taidenäyttelyiden sopimus- ja korvauskäytäntöjen kehittämisessä, jossa museot ovat avainasemassa”, Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen toteaa.

Museoille myönnetyt yksittäiset avustussummat laskivat hieman viime vuoteen verrattuna. Kun 2018 myönnetty avustussumma oli tyypillisimmin 8 000 euroa, tänä vuonna avustusten mediaani oli 4 650 euroa. Avustusten suuruudet vaihtelivat 1 300 eurosta 20 600 euroon.

Mallin vakiinnuttaminen edellyttäisi valtiolta korvamerkittyä lisärahoitusta taidemuseoille, jotta näyttelypalkkioiden maksaminen ei heikennä museoiden muita resursseja. Tuettu näyttelypalkkiojärjestelmä maksaisi valtiolle noin miljoona euroa vuodessa.

”Taidenäyttelyn pitäminen on kuvataiteilijan työn ydin. Olisi sekä taiteilijoiden että taidemuseoiden etu, että näyttelypalkkioiden maksamista tuettaisiin jatkossakin”, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki sanoo.

OKM on käynnistänyt kolmivuotisesta avustuskokeilusta vaikuttavuusarvioinnin, jonka on määrä valmistua maaliskuussa 2020. Päätöksiä avustusten mahdollisesta jatkamisesta ja muista kehittämistoimenpiteistä on odotettavissa tämän jälkeen. Suomen Taiteilijaseura, Suomen museoliitto ja Ornamo toivovat, että kokeilun seurauksena näyttelypalkkiomalli vakiinnutetaan.

”On hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänut kokeilusta arvioinnin. Sen tulokset kertovat, miten näyttelypalkkiojärjestelmä palvelee parhaiten museoita ja taiteilijoita. Palkkiomallin muoto mietityttää vielä museokenttää, sillä korvausperusteita on monenlaisia. Museoliitto toivookin, että museoiden näkemykset otetaan kattavasti huomioon, jos palkkiomalli vakiintuu”, sanoo Suomen museoliiton pääsihteeri Leena Tokila. 

Avustusten saajat OKM:n sivuilla

Lisätietoja:

Annukka Vähäsöyrinki
Toiminnanjohtaja, Suomen Taiteilijaseura
annukka.vahasoyrinki@artists.fi
p. 040 077 3105

Leena Tokila
Pääsihteeri, Suomen museoliitto
leena.tokila@museoliitto.fi
​p. 040 534 6232

Suomen suurin kamarimusiikkifestivaali soi Kuhmossa jo 51. kerran. Kahden viikon aikana tarjotaan tuttuun tapaan sekä kamarimusiikin klassikoita että yllättäviä erikoisuuksia. 12. heinäkuuta alkaen Kuhmon Kamarimusiikissa kuullaan 70 konserttia noin 150 muusikon voimin. Kesän maineikas säveltäjävieras on Osvaldo Golijov.

Kuhmon Kamarimusiikin teemana on Illuusion taide, ja joka päivällä on oma kiehtova otsikkonsa kuten Tiedon puu, Sankarin matka, Ajaton kello ja Kadotettujen sielujen kuja. Taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn muistuttaa, että ”tänä uskottavien valeuutisten aikana” musiikin illuusiot voivat tarjota ulospääsyn uutishälystä. ”Siirrä silmät ja korvat pois älylaitteista ja tule kanssamme kahden viikon musiikilliselle puhdistuskuurille”, Mendelssohn kehottaa.

Mendelssohnin suunnittelema ohjelma sisältää suosittuja kamarimusiikkiteoksia Forelli-kvintetosta lähtien, mutta esillä on myös Suomessa harvoin kuultuja mestariteoksia. Yksi aiheetta vähälle huomiolle jääneistä merkittävistä säveltäjistä on Mieczysław Weinberg. Puolasta maailmansodan syttyessä Neuvostoliittoon muuttanut säveltäjä loi laajan ja laadukkaan tuotannon, josta Kuhmossa kuullaan useita jousikvartettoja Danel-kvartetin soittamana.

Kesän pääsäveltäjävieraana on argentiinalaissyntyinen Osvaldo Golijov, joka on musiikissaan yhdistänyt kiinnostavasti tango nuevoa, juutalaista perinnettä ja uuden musiikin elementtejä. Osvaldo Golijovin musiikkia kuullaan koko festivaalin ajan, ja hän itse esittelee sävellyksiään ensimmäisen viikon perjantaina.

Kesän muusikkovieraissa on monta kamarimusiikkiyleisön tuttua suosikkia kuten pianistit Nino Gvetadze ja Natacha Kudritskaya, viulistit Nikita Boriso-Glebsky, Sergey Malov ja Daniel Rowland, sellistit Trey Lee ja Senja Rummukainen sekä bandoneonin taituri Marcelo Nisinman. Kahdeksan Kuhmossa vierailevan yhtyeen joukossa ovat muiden muassa Danel-kvartetti, Storioni-trio ja taidokas ruotsalainen lauluyhtye Ensemble Åtta. Uusia tuttavuuksia ovat mm. sellisti Boris Andrianov, huilisti Filippo Mazzolli ja Cremona-kvartetti.

Festivaali alkaa sunnuntaina 12.7. Lentiiran kirkossa Bachilla ja päättyy lauantaina 25.7. Kuhmo-talossa tanssillisiin tunnelmiin. Päivittäin on tarjolla keskimäärin viisi konserttia. Päivät alkavat pääsääntöisesti kirkossa barokkipainotteisella ohjelmalla, iltapäivällä soitetaan yleensä yksi konsertti Tuupalan alakoulussa ja toinen Kuhmo-talossa tai kirkossa. Iltaisin kamarimusiikista nautitaan Kuhmo-talossa, johon konsertit nyt keskittyvät aiempaa enemmän.

Viime kesänä ensimmäistä kertaa täydessä konserttikäytössä olleen Tuupalan alakoulun opastusta, viihtyisyyttä ja kahvilapalveluja kehitetään edelleen. Viime kesän juhlavuotena festivaali levittäytyi aiempaa enemmän ympäri Kuhmoa, ja nyt suosittuja perukkakonsertteja jatketaan. Mielenkiintoisena perukkakonserttipaikkana on Elimyssalon syrjäinen Levävaaran talo, jonne 50 konserttivierasta pääsee yhteiskuljetuksella ja loppumatkan patikoiden. Konsertteja on myös tunnelmallisessa siunauskappelissa, Luontokeskus Petolassa ja ortodoksisessa kirkossa. Lähialueen konsertti on Kajaanissa.

Kuhmon Kamarimusiikin vuoden 2020 budjetti on 950.000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kuhmon kaupunki tukevat festivaalia avustuksin. Yrityspuolen pääpartneri on OP. Ystävä-tason yritysyhteistyökumppaneita ovat Canorama Oy, F-Musiikki, Kainuun Sanomat, Kuhmo Oy, Loiste Oy, Metsähallitus, No-Pan Auto Oy ja Osuuskauppa Maakunta. Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee Kuhmon Kamarimusiikin kvartettiakatemian nuorten koulutuksia ja esiintymisiä sekä Helsingissä toimiva Italian kulttuuri-instituutti Cremona-kvartetin osallistumista festivaalille. 

Rockabillykulttuuriin erikoistunut musiikki- ja elämäntyylitapahtuma Ladybug Rock´n´Roll Weekender järjestetään 11. kerran Leppävirran Vesileppiksessä 24.-25.1.2020. Pääesiintyjinä nähdään memphisläinen Little Victor & Down Home Kings (USA/FIN) ja yorkshireläinen Phil Haley & His Comments (UK), jonka repertoaariin kuuluvat klassikot ”Rock Around the Clockista” ”Route 66:iin”,”Shake Rattle and Rolliin” ja ”See You Later Alligatoriin”.

Lavalle nousevat myös kotimaiset Messed Up Trio, Gary Hiland Trio, The Sun Connection, The Gin Mill Trio ja Gru-V-Tones. Tapahtuma sisältää elävän musiikin ohella burleskinäytöksiä ja -työpajan, allasbileet ja monipuolista oheistuotemyyntiä.

Esiintyjät
Pe 24.1.
Gary Hiland Trio
Messed Up Trio
Little Victor & Down Home Kings (USA/FIN)

La 25.1.
Rock and Roll Duo
Gru-V-Tones
The Gin Mill Trio
The Sun Connection
Phil Haley & His Comments (UK)
Louie Digman & The Bay City Sonics (UK/FIN)

Turku on monipuolisesti esillä 17.–19.1. järjestettävillä Matka 2020 -messuilla Suomen Saaristo -jättikorttelissa (6n2). Osastolla nostetaan esiin erityisesti saaristo kotimaan upeana matkakohteena sekä Turku porttina saaristoon.

Turku tarjoaa matkailijoille Suomen keskeisimpiä nähtävyyksiä ja kiinnostavia tapahtumia, joista jokainen löytää itselleen sopivia. Tuomiokirkolta Turun linnalle Aurajoen rannalla kävellessään voi tuntea eurooppalaiset tuulet ja reitin varrelle osuu myös moni huippuravintola, joista Turku on tunnettu. Viikonloppu Turussa onkin loistava idea ja vielä parempi se on yhdistettynä starttina saaristoon.

- Keskellä kotimaan matkabuumia Turkua on ilo esitellä, sillä meillä on kaikki, kehaisee Visit Turun myynti- ja markkinointijohtaja Satu Hirvenoja. – On luontoa ja merta, mutta myös kaupungin aktiivinen tapahtumatarjonta ja upeita historiallisia nähtävyyksiä, teattereita ja hyviä ravintoloita.

Turun kesässä kolme erikoisuutta - Swan Regatta, Turku Sea Jazz ja Kalevan kisat

Swan European Regatta -tapahtuma kokoaa Airistolle kisaamaan yli sata Swan-purjevenettä eri puolilta Eurooppaa. Merten kaunottaret ovat yleisön ihailtavissa Aurajoen rannoilla heinä-elokuun vaihteessa. Samaan aikaan Turun Linnan Turnajaisissa ratkotaan historiallisten taistelulajien mestaruuksia ja luvassa on näyttävää menoa.
nautorswan.com // tournament.fi

Archipelago Sea Jazz on uusi korkeatasoinen festivaalisarja, joka rakentuu saariston ainutlaatuisuuden ja jazzin ympärille. Turussa jammaillaan sarjan Turku Sea Jazz -tapahtumassa. archipelagoseajazz.fi​  

Kesä 2020 tulee olemaan merkittävä urheilukesä, kun Turku saa järjestettäväkseen Kalevan kisat. Yleisurheilun Suomen huippujen lisäksi Turussa nähdään kansainvälisiä tähtiä Paavo Nurmi Gameseissä sekä Marathonilla. Hienon lisän sporttisarjaan tuo Challenge Turku -triatlonkisa. Messuosaston kisastudiossa lämmitellään yleisöä kisakuntoon selostuskaraokella ja hehkutetaan jo ennakkoon tulevia suuria urheiluhetkiä. kalevankisat.fi  // paavonurmigames.fi  // challenge-turku.com

Todellinen kulttuurin ystävä bongaa esittävän taiteen festivaali FinFringestä kiinnostavimmat vierailijat tai saapuu ikivihreään DBTL:ään, joka järjestetään aivan Tuomiokirkon kainalossa. Turun linna ja Luostarivuoren käsityöläismuseo ovat klassikoita, joissa voi vierailla useampaankin kertaan ja Wäinö Aaltosen museo nostaa näyttelyissään esiin aina uutta ja kiinnostavaa. Ja kun nälkä yllättää, hyvä tapa tutustua Turun ravintolakulttuuriin on hankkia Visit Turun Food Walk -kortti, jonka johdattamana tulee useampikin paikka tutuksi. www.turku.fi/tapahtumat  // finfringe.fi  //  dbtl.fi

Turkuun tulevat matkailijat pääsevät nauttimaan uusista upeista hotelleista. Täydellisesti uudistettu Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone sekä kauppatorin laidalla ovensa avannutOriginal Sokos Hotel Wiklund sekä keväällä 2020 avautuva Original Sokos Hotel Kupittaa edustavat kaikki alansa huippuja. sokoshotels.fi/fi/turku

Ideoita matkalle Turun seudulle löytyy kissmyturku.fi -sivustolta, jonka inspiroiva kokonaisuus antaa eväitä matkalle jos toisellekin. Matkamessujen tarjoukset ja hotellipaketit löytyvät www.visitturku.fi -sivustolta.

Mukana osastolla ovat: Visit Turku, Turun kaupunki / Vapaa-aika, Turun kaupunginteatteri, Flowpark, Viking Line, Kalevan kisat / Paavo Nurmi Games, Sokos Hotels Turku ja Radisson Blu Marina Palace Hotel, Holiday Club Caribia, DBTL ja Samppalinnan kesäteatteri

Lisätietoja:
Myynti- ja markkinointijohtaja Satu Hirvenoja, p. 040 183 6690, satu.hirvenoja@turku.fi

Tapahtumapoimintoja Turusta 2020 – kulttuuria, ruokaa, merellisyyttä ja sporttia

Turku Jazz Festival 5.-8.3.
Korkeatasoinen jazz-festivaali kokoaa Turkuun niin Suomen huiput kuin myös kansainvälisiä vieraita.

FinFringe – esittävän taiteen festivaali 13.-17.5.
Ahmi lyhyitä esityksiä! Katso kotimaista, tutustu ulkomaisiin uutuuksiin - heittäydy festivaalin vietäväksi!

Paavo Nurmi Games 9.6.
Paavo Nurmi Games on osa IAAF:n World Challenge -sarjaa, jossa kisaa myös kansainvälisiä huippuja.

Neitsytperunafestivaali 12.-13.6.
Panimoravintola Koulun pihalla juhlitaan Suomen ainutlaatuista varhaisperunaa.

Aurajoen Wauhtiajot 13.6.
Klassiset mahonkiveneet kokoontuvat Aurajokeen näytösajoihin!

Keskiaikaiset markkinat 25.-28.6.
Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma järjestetään Vanhalla Suurtorilla.

Ruisrock 3.-5.7.
Perinteinen ja huippusuosittu Ruisrock juhlitaan luonnonkauniissa Ruissalon kansanpuistossa.

Swan Regatta 8.-12.7.
Merten kaunottaret, Swan-purjeveneet ovat yleisön nähtävillä Aurajokirannassa sekä kilpailuissa Airistolla.

Turun Linnan Turnajaiset 9.-12.7.
Historiallisten taistelulajien aitoja kilpailuja jalan ja hevosten selässä Turun linnan puistossa.

DBTL 23.-25.7.
Kärkiartisteja ja musiikista nauttivaa kansaa upealla paikalla Tuomiokirkon kyljessä.

Turku Sea Jazz 31.7.-1.8.
Osana ArchipelagoSea Jazz -festivaalisarjaa Turkuun rantautuu uusi korkeatasoinen jazz-tapahtuma.

Challenge Turku 1.-2.8.
Triatlonkisan uinnin areenana toimii Aurajoki! Myös juoksu- ja pyöräilyosuuksien varrelle pääsee hurraamaan aivan keskustan tuntumassa.

Turun Musiikkijuhlat 6.-16.8.
Klassisen musiikin huippunimiä! Orkesterikonsertteja, oopperaa, kamarimusiikkia ja resitaaleja.

Vegånia & Ølfest 7.-8.8.
Vegaaninen katuruokatapahtuma japienpanimoiden oluita.

Kalevan kisat 13.-16.8.
Suomalaisen yleisurheilun huipputapahtuma rantautuu Turkuun! Yle välittää neljän päivän kisakokonaisuudesta parhaat palat suorana.

Paavo Nurmi Marathon 22.8.
Tuhannet juoksijat valtaavat Turun keskustan ja Ruissalon saaren Paavo Nurmi Marathonilla. Suomen suurimpiin lukeutuva juoksutapahtuma houkuttelee Turkuun osallistujia yli 20 maasta.

Food & Art Festival 3.-6.9.
Kansainvälisiä ja kotimaisia huippukokkeja, ruokailukokemuksia ja taidetta.

Silakkamarkkinat 22.-25.10.
Kalaherkkuja kotiin vietäväksi tai paikan päällä nauttien.

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat la ja su 28.11.- 20.12.
Henkäys vanhaa aikaa ja ripaus joulun taikaa!

Lisää tapahtumia: www.turku.fi/tapahtumat 

Åbo presenteras mångsidigt i den enorma montern Finlands Skärgård (6n2) under Matka 2020-resemässan, som ordnas den 17–19 januari. Särskilt skärgården lyfts fram som ett förtjusande inrikes resmål och Åbo som ingångsport till skärgården.

I Åbo erbjuds resenärerna Finlands mest centrala sevärdheter och intressanta evenemang, och det finns något passande för alla. Under en promenad längs Aura å från domkyrkan till Åbo slott kan man känna europeiska vindar, och längs rutten stöter man på flera topprestauranger som Åbo är känt för. Ett veckoslut i Åbo är en strålande idé, och ännu bättre som ett språngbräde ut till skärgården.

- Mitt i den inhemska reseboomen är det en fröjd att visa upp Åbo, för vi har allt, lovordar Satu Hirvenoja, försäljnings- och marknadsföringschef för Visit Turku. – Det finns natur och hav, men också ett aktivt utbud av evenemang och förtjusande historiska sevärdheter, teatrar och bra restauranger.

Tre specialiteter i Åbosommaren - Swan Regatta, Turku Sea Jazz och Kalevaspelen

Swan European Regatta lockar över hundra Swan-segelbåtar från hela Europa för att tävla på Erstan. De präktiga båtarna kan ses vid åstranden i månadsskiftet juli-augusti. Samtidigt pågår Tornerspelen vid Åbo Slott, där det tävlas i historiska kampsporter och det utlovas teatraliska dueller. nautorswan.com // tournament.fi

Archipelago Sea Jazz är en ny, högklassig festivalserie som formas kring skärgårdens unika karaktär och jazz. I Åbo får musikentusiasterna ta del av seriens evenemang Turku Sea Jazz. archipelagoseajazz.fi​  

Sommaren 2020 kommer att vara en enastående idrottssommar, då Åbo står värd för Kalevaspelen. Utöver Finlands toppfriidrottare deltar dessutom internationella stjärnor i både Paavo Nurmi Games och Marathon. Triathlontävlingen Challenge Turku är ett fint tillägg i sportkavalkaden. På mässavdelningen värms publiken upp med kommentatorkaraoke och de kommande stora sportögonblicken hyllas redan på förhand. kalevankisat.fi  // paavonurmigames.fi  // challenge-turku.com

En sann kulturvän prickar in de intressantaste namnen på scenkonstfestivalen FinFringe, eller besöker den gamla godingen DBTL som ordnas alldeles intill Domkyrkan. Åbo slott och Klosterbackens hantverksmuseum är klassiker som du kan besöka om och om igen, och Wäinö Aaltonens museum synliggör alltid något nytt och intressant i sina utställningar. Då magen börjar kurra är det enkelt att bekanta sig med Åbos restaurangkultur genom att skaffa Visit Turkus Food Walk-kort, som gör det smidigt att prova på flera matställen. www.turku.fi/evenemang  // finfringe.fi  //  dbtl.fi

Resenärer som kommer till Åbo får njuta av nya, fantastiska hotell. Helt och hållet förnyade Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone och nyöppnade Original Sokos Hotel Wiklund invid salutorget samt Original Sokos Hotel Kupittaa som öppnas våren 2020 är alla framstående inom branschen. sokoshotels.fi/fi/turku

Inspiration och idéer till en resa eller utflykt i Åboregionen hittar du också på webbplatsen kissmyturku.fi, där det finns tips och råd för alla möjliga utfärder i regionen. Resemässans erbjudanden och hotellpaket finns på webbplatsen www.visitturku.fi.

Medverkande: Visit Turku, Åbo stad / fritid, Åbo stadsteater, Flowpark, Viking Line, Kalevaspelen / Paavo Nurmi Games, Sokos Hotels Turku och Radisson Blu Marina Palace Hotel, Holiday Club Caribia, DBTL och Samppalinna sommarteater.

Ytterligare information:
Försäljnings- och marknadsföringschef Satu Hirvenoja, tfn 040 183 6690, satu.hirvenoja@turku.fi

Några axplock ur evenemangen i Åbo 2020 – kultur, mat, sport och närhet till havet

Turku Jazz Festival 5–8.3
Den högklassiga jazzfestivalen samlar såväl inhemska stjärnor som internationella gäster till Åbo.

FinFringe – scenkonstfestival 13–17.5
Frossa i korta föreställningar! Se inhemskt, bekanta dig med utländska nyheter - låt festivalen trollbinda dig!

Paavo Nurmi Games 9.6
Paavo Nurmi Games är en del av IAAF:s World Challenge-serie, där också internationella proffs tävlar.

Nypotatisfestivalen 12–13.6
Nypotatisen hyllas till skyarna på Bryggerirestaurang Koulus gård.

Aurajoen Wauhtiajot 13.6.
Klassiska mahognybåtar intar Aura å!

Medeltidsmarknaden 25–28.6
Finlands största medeltids- och forntidsevenemang ordnas på Gamla Stortorget.

Ruisrock 3–5.7
Den traditionella och omåttligt populära Ruisrock-festivalen hålls i natursköna Runsala Folkpark.

Swan Regatta 8–12.7
Havens skönheter, Swan-segelbåtarna finns till publikens påsyn vid åstranden och under tävlingen på Erstan.

Tornerspelen vid Åbo slott 9–12.7
Tävlingar i historiska kampsporter till fots och på hästrygg i Åbo slottspark.

DBTL 23–25.7
Toppartister och musikälskare på ett strålande läge invid Domkyrkan.

Turku Sea Jazz 31.7–1.8
Ett nytt, högklassigt jazzevenemang landar i Åbo som en del av festivalserien Archipelago Sea Jazz.

Challenge Turku 1–2.8
Aura å fungerar som simetappens arena under triathlontävlingen! Även längs löp- och cykeletapperna kan man heja på de tävlande alldeles i närheten av centrum.

Åbo Musikfestspel 6–16.8
Framstående namn inom klassisk musik! Orkesterkonserter, opera, kammarmusik och recitaler.

Vegånia & Ølfest 7–8.8
Veganskt street food-evenemang och olika mikrobryggeriers ölsorter.

Kalevaspelen 13–16.8
Finska friidrottens toppevenemang landar i Åbo! Yle direktsänder den fyra dagar långa tävlingshelhetens bästa bitar.

Paavo Nurmi Marathon 22.8
Tusentals löpare intar Åbo centrum och Runsala under Paavo Nurmi Marathon. Ett av Finlands största löpevenemang lockar deltagare från över 20 länder till Åbo.

Food & Art Festival 3–6.9
Internationella och inhemska stjärnkockar, matupplevelser och konst.

Strömmingsmarknaden 22–25.10
Fiskdelikatesser att ta med sig hem eller att avnjutas på plats.

Gamla Stortorgets julmarknad lö och sö 28.11- 20.12
En pust av gamla tider och en nypa julig magi!

Flera evenemang i Åbo: www.turku.fi/evenemang 

Turun museokeskuksen museoissa, Turun taidemuseossa, Aboa Vetus & Ars Novassa ja Forum Marinumissa vieraili vuoden 2019 aikana lähes 600 000 kävijää. Meneillään oleva museobuumi näkyi erityisesti Museokortti-kävijöiden kasvuna. Kokonaiskävijämäärästä Museokortilla museoissa vieraili yli 95 000 kävijää.

Turun museokeskus
Turun kaupungin omistamissa ja ylläpitämissä museoissa vieraili vuoden 2019 aikana yhteensä 406 005 museoasiakasta (2018: 394 098, 2017: 466 127): Turun linnassa 144 063 (2018: 134 860, 2017: 142 530), Luostarinmäen käsityöläismuseossa 51 999 (2018: 40 097, 2017: 45 981), Biologisessa museossa 14 114 (2018: 9 500, 2017: 21 126), Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa 19 876 (2018: 15 193, 2017: 12 576), Kuralan Kylämäessä 109 780 (2018: 112 520, 2017: 113 205), WAMissa 43 635 (2018: 39 787, 2017: 92 023), Brinkkalan galleriassa 22 538 ja vuokrattavissa tiloissa 30 004 (2018: 42 141, 2017: 38 686, luvut sis. Vanhan Suurtorin galleriat, Taidelainaamon ja vuokrattavat tilat).

Museokortilla museoissa vierailleita oli yhteensä 39 102 (2018: 26 752). Museokeskuksen museoista WAM oli suosituin museokorttikohde, jossa kokonaiskävijämäärästä 34 % tehtiin Museokortilla.

WAMissa nähtiin vuoden aikana Salla Tykän valokuva- ja videoinstallaatioita, HC Bergin optisilla illuusioilla leikitteleviä teoksia, vielä vuoden 2020 puolelle jatkuva aikaa käsittelevä Milloin on nyt? -näyttely sekä virtuaalivierailuna toteutettu näyttely Eremitaasin loistoon. Maaliskuussa avattu uusi näyttelytila WAM^x esitteli brittiläisen asiantuntijakuraattori Gina Buenfeldin kanssa yhteistyössä laaditun ohjelmiston. Vuoden aikana nähtiin Vincent Moonin ja Priscilla Telmonin Hibridos, Tuomas A. Laitisen Habitat Cascade, Maeve Brennanin Listening in the Dark ja 9.2 asti jatkuva Rebecca Birchin Lichen Hunting in the Lillomarka.

WAMin lisäksi Apteekkimuseon ja Qwenselin talon, Biologisen museon ja Turun linnan kävijämäärät kasvoivat yhteensä reilulla 22 000 kävijällä. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo oli aiemmasta poiketen avoinna vuoden ympäri, Biologisen museon remontti valmistui ja Turun linnassa avattiin Muutama sananen naisista -näyttely, joka jatkuu 8.3. asti. Vuoden alussa Turun museokeskus luopui Vanhan Raatihuoneen tiloista ja siellä olleesta galleria- ja tilavuokraustoiminnasta.

Lisätiedot
Kimmo Levä, vs. museopalvelujohtaja
puh. 358 40 3502 782, kimmo.leva@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Turun taidemuseo
Turun taidemuseoon tehtiin vuoden 2019 aikana 56 863 vierailua. Kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta noin 10 % ja se noudattelee viime vuosina vakiintunutta linjaa (2018: 51 838, 2017: 63 989). Museokortilla tehtiin 23 809 vierailua, joka vastaa jo 42 % museon kokonaiskävijämäärästä. Turun taidemuseo onkin Varsinais-Suomen suosituin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella vierailluin Museokortti-kohde. Valtakunnallisessa vertailussa se sijoittuu 13. sijalle.

Vuoden 2019 aikana Turun taidemuseossa nautittiin Hannaleena Heiskan, Imogen Cunninghamin ja Emil Nolden taiteesta, minkä lisäksi museossa esiteltiin ajankohtaisinta nykytaidetta kymmenessä Studio- ja Pimiö-näyttelyssä. Eniten yleisöä keräsi Nolde (19 181) mutta lähes yhtä suosittuja olivat Cunninghamin (18 951) ja Heiskan (17 009) näyttelyt.

Museonjohtaja Kari Immosta ilahduttaa erityisesti se, että Heiskan nykytaide ja modernin valokuvan vähemmän Suomessa tunnettu klassikko Cunningham kiinnostivat yleisöjä siinä kuin Noldekin. Sama innostunut asenne näkyi yleisön suhtautumisessa Studio- ja Pimiö-näyttelyihin sekä 4 elementtiä -kokoelmanäyttelyyn. Museon profiili perinteistä ja uusinta uutta esittelevänä taidemuseona on Immosen mukaan erinomaisen toimiva.

Taidemuseon kokoelmia esiteltiin vuoden aikana myös monina teoslainoina niin kotimaassa kuin ulkomailla. Museo teki aktiivisesti yhteistyötä taiteilijoiden, säätiöiden, museoiden, gallerioiden ja oppilaitosten kanssa. Se perusti uuden Dahlström Eminentia -taidepalkinnon, myönsi apurahoja taiteilijoille ja vastaanotti merkittäviä teoslahjoituksia. Näyttelyiden rinnalla järjestettiin myös runsaasti asiantuntijavierailuja, opastuksia, konsertteja ja muita museon arkea elävöittäviä tapahtumia.

Lisätiedot
Kari Immonen, museonjohtaja
puh. 02 2627 099 / 044 312 2256, kari.immonen@turuntaidemuseo.fi
Turun taidemuseo

Aboa Vetus & Ars Nova
Aboa Vetus & Ars Novassa vieraili vuoden 2019 aikana yhteensä 59 939 kävijää (2018: 70 614, 2017: 55 831), joista maksaneita kävijöitä oli 51 649 (2018: 59 507, 2017: 46 156) ja ilmaiskävijöitä 8 290 (2018: 11 107, 2017: 9 675). Koko talossa, mukaan lukien museon, museokaupan ja ravintola-kahvila M Kitchen & Cafén, kävi ovilaskureiden mukaan 223 096 henkilöä (2018: 256 884, 2017: 227 573). Museovierailuista 32 % tehtiin Museokortilla. Aboa Vetus & Ars Novan kävijätavoite vuodelle 2019 oli 53 000 maksanutta kävijää.

Aboa Vetus & Ars Novassa nähtiin vuonna 2019 yhteensä 13 näyttelyä. Vuoteen kuului kolmen suomalaisen nykytaiteilijan yksityisnäyttelyt. Päivikki Kallion retrospektiivinen näyttely Havaintojen näyttämöt kokosi yhteen uraauurtavan taidegraafikon teoksia 1980-luvulta tähän päivään. Saara Ekströmin näyttely AMNION esitteli teoksia vuosilta 2017–2019. Näyttelyn teokset käsittelivät mm. ihmisen suhdetta luontoon, aikaan ja teknologiaan. Esillä oli mustavalkoiselle kaitafilmille (8 mm) kuvattuja elokuvia, installaatioita ja valokuvia. Syksyllä Vuoden nuoren taiteilijan 2019 Nastja Säde Rönkön näyttely For your charred bones and restless soul loi museoon vahvoja ja henkilökohtaisia tunnelmia. Näyttelyn installaatiomuodossa esitetyt videoteokset käsittelivät ihmisyyden perusteita, kuten sosiaalisia suhteita, rakkautta, empatiaa ja läheisyyttä.

Toukokuulle jatkunut kulttuurihistoriallinen näyttely Rettigin palatsi 90 vuotta esitteli museorakennuksen historiaa. Paljon riemastunutta palautetta keräsi alkuvuoden näyttely Koululaiset kuraattoreina, jossa museon taidekokoelmaa esiteltiin kahdeksasluokkalaisten taidetestaajien valintojen ja kommenttien pohjalta.

Aboa Vetuksen ainutlaatuinen raunioalue on tärkeä kulttuurikohde Turussa, joka kiinnostaa niin matkailijoita kuin paikallisiakin. Museo kehitti vuoden aikana arkeologista toimintaansa yhdessä yleisön kanssa. Kesän yleisökaivauksilla vieraili kaikkiaan 2 231 kävijää. Aboa Vetus & Ars Novan järjestämissä yleisöraadeissa syntyi uusia kiinnostavia tapoja lähestyä arkeologiaa ja kulttuuriperintöä.

Vuoden 2019 aikana Aboa Vetus & Ars Novan museokauppa uudistettiin ja marraskuun lopussa sen viereen avattiin uusi kirjakauppa.

Lisätiedot
Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja
puh. 044 080 0227, johanna.lehto-vahtera@aboavetusarsnova.fi
Aboa Vetus & Ars Nova

Forum Marinum
Vuosi 2019 oli merikeskus Forum Marinumin 20. toimintavuosi, ja sen monipuoliset sisällöt nostivat kävijäluvut historiansa toiseksi parhaaseen tulokseen.  Kaikkiaan yli 180 506 asiakasta käytti merikeskuksen museo-, kokous- ja ravintolapalveluita. Luvussa on mukana myös alueella järjestetyt yleisötapahtumat, kuten puolustusvoimien kesäkiertue kesäkuussa sekä höyryalusten heinäkuinen kokoontuminen Aurajokeen yhtä aikaa Turku Food & Wine –festivaalin kanssa.

Näyttelyissä vieraili 68 854 maksanutta kävijää, mikä asettuu mukavan nousujohteisesti hyvien vuosien 2016 ja 2018 (molemmat n. 55 000 kävijää) sekä ennätyksellisen vilkkaan vuoden 2017 The Tall Ships Races -tapahtuman (70 890 kävijää) väliin. Lukujen valossa voidaan puhua huippuvuodesta, ja ennätyskin oli lähellä.

Näyttelysisällöillä tavoitettiin etenkin lapsiperheitä ja musiikin ystäviä. Maaliskuussa avattiin lasten merimuseo ja kesäkaudella Suomen Joutsenella esiteltiin Laivaston soittokunnan 100-vuotisnäyttely sitä rikastuttaneilla konserttiesiintymisillä.

Museolaivat ja lapsille suunnatut sisällöt ovat aiemminkin vedonneet kävijäkuntaan, mutta lasten merimuseon uusi Tyrskynmyrskyn-näyttely oheistapahtumineen kaksinkertaisti edellisten vuosien lapsikävijöiden (0–15-vuotiaat) määrän. Alle 7-vuotiaille ilmainen uutuusnäyttely keräsi paljon kiitosta perheiltä ja mm. päiväkodeilta, jotka löysivät merimuseosta uudenlaisen vaihtoehdon lasten kanssa yhdessäoloon.

Suosionsa huipulla oleva Museokortti näkyi myös Forum Marinumissa. Vuoden aikana Museokortilla näyttelykohteissa vierailtiin 13 386 kertaa, josta kasvua viime vuoteen on 73 %.

Lisätiedot
Tapio Maijala, toimitusjohtaja
puh. 050 342 4500, tapio.maijala@forum-marinum.fi
Forum Marinum

Kevään aikana Lahden pääkirjaston auditoriossa päästään viime vuoden tapaan tutustumaan kolmeen Ainopuiston teatterin ensi kesän näytelmään.

Sarjan aloittaa näytelmä Eversti ja Tornan tyttäret torstaina 23.1. klo 18.00. Tapahtumat sijoittuvat syyskuuhun 1944, jolloin kansakunta eli ratkaisun hetkiä. Näytelmä kertoo Hennalan kasarmialueen elämästä Suomen historian ehkä dramaattisimman kuukauden aikana. Ihmiset olivat menettäneet kotinsa, uskonsa ja palan isänmaatakin, mutta jälleenrakentamisen oli alettava.

Seuraavana on vuorossa näytelmä Viki ja punapaidat torstaina 27.2. klo 18.00. Viki ja Punapaidat kertoo nuorista lahtelaisista mäkihyppääjistä, heidän ainutlaatuisesta yhteisöstään 1950-luvulla, matkastaan mestaruuksiin ja mitaleihin sekä olympiavoittaja Veikko Kankkosen elämäntarinasta.

Viimeisenä näytelmänä Arkkiveisu luuradasta torstaina 19.3. klo 18.00. Näytelmä rautatien rakentamisesta Lahden kylään nälkävuonna 1870. Se toteutettiin osaltaan lievittämään maassa vallitsevaa pulaa ja nälänhätää. Jo tieto rakennuspäätöksestä houkutteli talvella 1868 ratalinjalle valtavan määrän työnhakijoita, joilla oli usein perhe mukanaan. Hollola ja Lahden seutu joutuivat ottamaan vastaan suuren osan tästä joukosta. Tämän Riihimäki-Pietari -rautatien valmistumisesta on tänä vuonna kulunut 150 vuotta.

Timo Taulo on lahtelainen käsikirjoittaja ja ohjaaja. Taulo on kirjoittamisen ammattilainen ja työskennellyt myös toimittajana sekä kirjoittanut useita kirjoja esim. historiikkeja ja elämänkertoja. Ainopuiston teatteri on vuonna 2015 perustettu lahtelainen yhteisöteatteri. Se esittää Lahden historiaan pohjautuvia uusia näytelmiä kesäisin mm. Ainopuistossa ja Mukkulan kartanolla sekä jouluisin Lahden kaupungintalon sisäpihalla. Ainopuiston teatterin näytelmät ovat olleet erittäin suosittuja lahtelaisen yleisön keskuudessa.

Lisätiedot:

Susanna Partanen                                        
Erikoiskirjastovirkailija / Aikuisten tapahtumapalvelut
Lahden kaupunginkirjasto                             
p. 044 416 4954
susanna.partanen@lahti.fi

Timo Taulo

Ohjaaja

p. 040 701 0633

timotaulo@gmail.com