Design Forum Finlandin jakaman Kaj Franck -muotoilupalkinnon saajaksi vuonna 2019 on valittu muotoilutoimisto Aivanin kuudesta partnerista muodostuva työryhmä: Jarkko Jämsén, Minka Koukkunen, Aleksi Kuokka, Antti Mäkelä, Aki Suvanto ja Saku Sysiö. Kaj Franck -palkinto on yksi Suomen merkittävimpiä muotoilupalkintoja ja se jaetaan nyt 28. kerran.

Aivan on monialainen, vuonna 2007 perustettu suunnittelutoimisto. Vuonna 2010 se sai Design Forum Finlandin jakaman Vuoden nuori muotoilija -palkinnon yhdessä Imu-muotoilijayhteisön kanssa. Aivanin kehitys lupaavasta nuoresta tulokkaasta suomalaisen muotoilukentän kansainvälistäkin nimeä saavuttaneeksi toimijaksi on poikkeuksellisen vahva. Kolme toimiston neljästä perustajajäsenestä, Jämsén, Mäkelä ja Sysiö, on edelleen mukana.

Aivanin keskeisiä liiketoiminta-alueita ovat brändi- ja tilasuunnittelu, tuotemuotoilu ja strateginen muotoilu. Näihin liittyy usein graafista suunnittelua, palvelumuotoilua ja identiteettien ja konseptien kehittämistä, joihin kaikkiin toimistosta löytyy osaamista. Asiakkaina on niin isoja kuin pieniäkin yrityksiä sekä Suomesta että ulkomailta.

Aivanin erityisosaaminen liittyy venesuunnitteluun: sen tytäryhtiön Navia Designin asiakkaisiin kuuluu maailman johtavia venevalmistajia. Navialla on toimistot Helsingissä ja Monacossa, ja sen portfoliosta löytyy myös Suomen tasavallan presidentin edustusvene Kultaranta VIII.

Kaj Franck -palkintojury oli vaikuttunut ryhmän kokonaisvaltaisesta otteesta muotoiluun. Toimisto on onnistunut vakuuttamaan yritysten ylimmän johdon muutoksen tarpeellisuudesta ja rakentamaan useita kansainvälisesti menestyneitä brändikokonaisuuksia. Muotoilun laatu on näyttäytynyt ulospäin korkeatasoisena, ajankohtaisena ja tasalaatuisena, jatkuu juryn perustelu. Aivanille on muodostunut selkeästi havaittava, oma design-DNA ja toimiston sisäinen muotoilujohtaminen on hyvin johdettua ja loogista. Markkinointi on ollut hyvin vähän ulospäin näkyvää, ja vaikuttaa siltä, että hyvin tehty työ on luonut uusia työmahdollisuuksia. Hyvä maine on kantanut eteenpäin ja kasvuun.

Muotoilun levitessä yhä uusille alueille ja aloille on hienoa nähdä, että hyvin tehty kokonaisvaltainen muotoilu, mukaan lukien jo puolikuolleeksi julistettu teollinen muotoilu, on yhä täysissä voimissaan, totesi palkintojury.

Vuoden 2019 Kaj Franck -muotoilupalkinnon juryyn kuuluivat toimitusjohtaja Petteri Kolinen / Design Forum Finland, asiamies Pentti Kivinen / Suomen Messusäätiö, toimitusjohtaja Ia Adlercreutz / Co-founders, vararehtori, professori Anna Valtonen / Aalto-yliopisto ja muotoilija Heikki Orvola.

Kaj Franck -muotoilupalkinto kunnioittaa muotoilija Kaj Franckin (1911–1989) työn henkeä ja periaatteita korkeatasoisesta, demokraattisesta ja funktionaalisesta suunnittelusta, jolla ratkaistaan käytännön haasteita ja luodaan uusia mahdollisuuksia muotoiluosaamista käyttäville yrityksille. Erityinen ansio on, jos palkinnon saaja samalla tuo arkeen kauneutta, iloa ja parempaa elämän laatua. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kaj Franck -muotoilupalkinnon on perustanut Design Forum Finland ja sen rahoittaja on Suomen Messusäätiö.

Kaj Franck -muotoilupalkinnon palkintonäyttely avautuu yleisölle Designmuseon Galleriassa perjantaina 8.11.2019.

Kaj Franck -muotoilupalkinto 2019: Aivan / työryhmä
8.11.2019–12.1.2020
Designmuseon Galleria, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki

Ennakkotiedote 3.9.2019 Huom. julkaisuvapaa to 19.9.2019 klo 9.00

Design Forum Finlandin jakaman Kaj Franck -muotoilupalkinnon saajaksi vuonna 2019 on valittu muotoilutoimisto Aivanin kuudesta partnerista muodostuva työryhmä: Jarkko Jämsén, Minka Koukkunen, Aleksi Kuokka, Antti Mäkelä, Aki Suvanto ja Saku Sysiö. Kaj Franck -palkinto on yksi Suomen merkittävimpiä muotoilupalkintoja ja se jaetaan nyt 28. kerran. 

Toivotamme lehdistön tervetulleeksi Kaj Franck -muotoilupalkinnon ennakkolehdistötilaisuuteen ja palkinnonsaajien julkistukseen torstaina 19.9. klo 9.00 Aivanin toimistolle Hernesaaressa osoitteessa Laivakatu 3, 00150 Helsinki.Pyydämme ilmoittautumista tilaisuuteen 17.9. mennessä osoitteeseen press@designforum.fi.

Aivan on monialainen, vuonna 2007 perustettu suunnittelutoimisto. Vuonna 2010 se sai Design Forum Finlandin jakaman Vuoden nuori muotoilija -palkinnon yhdessä Imu-muotoilijayhteisön kanssa. Aivanin kehitys lupaavasta nuoresta tulokkaasta suomalaisen muotoilukentän kansainvälistäkin nimeä saavuttaneeksi toimijaksi on poikkeuksellisen vahva. Kolme toimiston neljästä perustajajäsenestä, Jämsén, Mäkelä ja Sysiö, on edelleen mukana.

Aivanin keskeisiä liiketoiminta-alueita ovat brändi- ja tilasuunnittelu, tuotemuotoilu ja strateginen muotoilu. Näihin liittyy usein graafista suunnittelua, palvelumuotoilua ja identiteettien ja konseptien kehittämistä, joihin kaikkiin toimistosta löytyy osaamista. Asiakkaina on niin isoja kuin pieniäkin yrityksiä sekä Suomesta että ulkomailta.

Aivanin erityisosaaminen liittyy venesuunnitteluun: sen tytäryhtiön Navia Designin asiakkaisiin kuuluu maailman johtavia venevalmistajia. Navialla on toimistot Helsingissä ja Monacossa, ja sen portfoliosta löytyy myös Suomen tasavallan presidentin edustusvene Kultaranta VIII.

Kaj Franck -palkintojury oli vaikuttunut ryhmän kokonaisvaltaisesta otteesta muotoiluun. Toimisto on onnistunut vakuuttamaan yritysten ylimmän johdon muutoksen tarpeellisuudesta ja rakentamaan useita kansainvälisesti menestyneitä brändikokonaisuuksia. Muotoilun laatu on näyttäytynyt ulospäin korkeatasoisena, ajankohtaisena ja tasalaatuisena, jatkuu juryn perustelu. Aivanille on muodostunut selkeästi havaittava, oma design-DNA ja toimiston sisäinen muotoilujohtaminen on hyvin johdettua ja loogista. Markkinointi on ollut hyvin vähän ulospäin näkyvää, ja vaikuttaa siltä, että hyvin tehty työ on luonut uusia työmahdollisuuksia. Hyvä maine on kantanut eteenpäin ja kasvuun.

Muotoilun levitessä yhä uusille alueille ja aloille on hienoa nähdä, että hyvin tehty kokonaisvaltainen muotoilu, mukaan lukien jo puolikuolleeksi julistettu teollinen muotoilu, on yhä täysissä voimissaan, totesi palkintojury.

Vuoden 2019 Kaj Franck -muotoilupalkinnon juryyn kuuluivat toimitusjohtaja Petteri Kolinen / Design Forum Finland, asiamies Pentti Kivinen / Suomen Messusäätiö, toimitusjohtaja Ia Adlercreutz / Co-founders, vararehtori, professori Anna Valtonen / Aalto-yliopisto ja muotoilija Heikki Orvola.

Kaj Franck -muotoilupalkinnon palkintonäyttely avautuu Designmuseon Galleriassa yleisölle perjantaina 8.11. Lehdistö on tervetullut myös näyttelyn avajaisiin torstaina 7.11. klo 18!

Kaj Franck -muotoilupalkinto 2019: Aivan / työryhmä
8.11.2019–12.1.2020
Designmuseon Galleria, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki

Kuva: Paavo Lehtonen

Lastenteatterin ideahautomo hakee vuoden 2020 ITU-esitystä Lahden Pikkuteatterilla järjestettävässä ITU-näyttämökatselmuksessa. ITUjen näyttämön järjestävät vuosittain Päijät-Hämeen lastenkulttuurikeskus Efekti, Helsingin Annantalo, Vantaan Lastenkulttuurikeskus Pessi, Turun Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto, Hämeenlinnan Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX ja Espoon Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora.

ITUjen näyttämölle voi hakea esitysidealla, tekstikatkelmalla, kohtauksella tai demolla uudesta, pienille lapsille suunnatusta näyttämöteoksesta. Esityksen muotokieli on vapaa. Se voi edustaa nukketeatteria, sirkusta, musiikki- ja tanssiteatteria, puheteatteria tai performanssitaidetta. Keväällä järjestetystä haussa saapuneiden hakemusten perusteella valittiin 6 ehdotusta ITU-katselmukseen, joka järjestetään Lahden Pikkuteatterilla pe 20.9.2019.

Näistä ehdotuksista taiteen ammattilaisraati valitsee vuoden 2020 ITU-esityksen. Valitulle ITU-esitykselle myönnetään tuotantotukea 8000 €. Lisäksi näyttämön järjestävät lastenkulttuurikeskukset ostavat valmiista teoksesta yhteensä vähintään 10 esitystä.

ITU-raadissa vuonna 2020 istuvat Teatteri & Tanssi+Sirkus -lehden vastaava päätoimittaja Riina Maukola, Tanssiteatteri Hurjaruuthin johtaja Arja Pettersson ja Suomen Kansallisteatterin näyttelijä Petri Liski. Voittaja julkistetaan heti tilaisuuden jälkeen.

Vuoden 2020 ITU katselmukseen osallistuvat seuraavat ryhmät:

11.00–11.20 Duo Ote: Metkut
11.40–12.00 Työryhmä Kauppinen, Niemistö, Turpeinen: Tuusannuuska
12.20–12.40 Sirkus Supiainen ry: Pallomeripalloilijat
14.30–14.50 Mira Ravald ja Luis Sartori do Vale: Piste, Piste, Piste
15.10–15.30 Teatteri Quo Vadis: Roskaooppera
15.50–16.10 Työryhmä Kakkonen, Korpela, Lindholm: Utu ja Myrsky

Toivotamme myös lehdistön tervetulleeksi seuraamaan katselmusta.

Kuva: Tero Porali

Lisätiedot:

Lahden kaupunki
Henna Keihäs
kulttuurituottaja
p. 050 3836551
henna.keihas@lahti.fi

Matti Karhos
kulttuuriasiainpäällikkö
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

www.phlastenkulttuuri.fi

Lahden museoissa valmistellaan tulevan Taide-, juliste- ja muotoilumuseo LADin sisältöjä. Museossa tullaan näkemään vaihtuvien näyttelyiden ohella myös pidempikestoinen museon oman kokoelman ympärille rakennettu näyttelykokonaisuus. Esille on tulossa valikoidusti kuvataidetta, julisteita ja huonekaluja. Näyttelyn suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä. Ennen näyttelyn avautumista etenkin taide- ja julistekokoelman teoksia on konservoitava. Konservointi tulee työllistämään useita ammattikonservaattoreita lähivuosien aikana.

Ensimmäiseen kokoelmanäyttelyyn tulevien teosten lisäksi Lahden taidemuseo tulee kunnostamaan myös muita kokoelmissaan olevia taideteoksia. Mittavimman kunnostuksen vaatii lahtelaistaiteilija Olavi Lanun lahjoituskokoelma, jonka museo vastaanotti vuonna 2017. Kokoelma käsittää kymmeniä veistoksia, maalauksia, valokuvia ja grafiikanteoksia. Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto myönsi keväällä 12 000 euron apurahan Lanun teosten konservointia varten. Apuraha myönnettiin Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistykselle, joka on keskeisesti mukana tukemassa konservointityötä. Osa Lanu-kokoelman teoksista kunnostetaan yhteistyössä Metropolia AMK:n kanssa. Konservointi toteutetaan oppilastyönä Metropolian lehtorien ohjauksessa. Työ on käynnistynyt tänä syksynä.

Viipuri-kokoelman teoksia kunnostetaan yritysyhteistyönä

Lahden taidemuseon kokoelmista LADissa nähdään mm. yleisön rakastaman Viipuri-kokoelman helmiä. Lahden taidemuseoon on ainaistalletettuna 70 taideteosta, jotka kuuluivat aikoinaan Viipurin taidemuseon kokoelmiin. Kokoelma on taidehistoriallisesti arvokas kokonaisuus suomalaista ja ulkomaista taidetta 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Osa kokoelman teoksista vaatii konservointia ja näille teoksille etsitään nyt kokoelmakummeja konservoinnin rahoittamiseksi. Jokainen mukaan lähtevä yritys tai muu yhteisö saa itselleen kummiteoksen sekä Kokoelmakummi-tuote/ohjelmapaketin. Kokoelmakummi-hankkeeseen lähti keväällä mukaan neljä yritystä. Haussa on nyt lisää kummeja. Kokoelman omistaa Viipuri-säätiö, joka on rahoittanut hanketta. Lahden taidemuseo järjestää hankkeen yhdessä Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistyksen kanssa.

Järjestämme Kokoelmakummi-hankkeen infotilaisuuden TORSTAINA 26.9. KLO 14.00 LAHDEN MUSEOKIOSKISSA, OS. ALEKSANTERINKATU 10, LAHTI. Tilaisuuteen on kutsuttu mukaan paikallisia yrityksiä, myös jo mukaan lähteneet kummit. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita.

Lisätietoja antavat:

Sari Kainulainen
Kokoelmapäällikkö, Lahden museot 
+358 50 518 4594 
sari.kainulainen@lahti.fi 

Liisa Mäkitalo 
museoamanuenssi, Lahden museot 
+358 44 482 6119 
liisa.makitalo@lahti.fi 

Kirsti Nenye 
puheenjohtaja, Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys ry 
+358 44 482 6119 
kirsti.nenye@gmail.com 

Italialaisesta Fondazione Giancarlo Ligabuen kokoelmasta nähdään liki 200 harvinaista prekolumbiaanista esinettä 4000 vuoden ajanjaksolta, n. 2500 eaa.–1500 jaa.

1400-luvun lopulla Eurooppaa ravisteli merkittävä löytö: "Intia", kokonainen uusi maailma, jonne genovalaissyntyinen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus saapui vuonna 1492. Kolumbus uskoi kuolemaansa asti löytäneensä merireitin Intiaan eikä tiennyt kohdanneensa uutta mannerta.

Uuden mantereen löytyminen mullisti eurooppalaisten maailmankuvaa monin tavoin. ”Uusi maailma” on kuitenkin käsitteenä Eurooppa-keskeinen, sillä korkeakulttuurit olivat kukoistaneet Amerikan mantereella jo tuhansia vuosia ennen väkivaltaista kohtaamistaan eurooppalaisten kanssa. Koillis-Aasiasta Beringin salmen kautta saapuneet ihmiset olivat asuttaneet maanosan jo 15 000 vuotta sitten, tai jopa aiemmin.

Uudesta maailmasta tuotiin Eurooppaan ensin muutamia kultaesineitä, hedelmäpuita ja tupakkaa – sekä myös alkuperäisväestön edustajia eurooppalaisten hämmästeltäväksi. Brysselissä taidemaalari Albrecht Dürer oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista, joka näki asteekki-hallitsija Montezuman löytöretkeilijä Hernán Cortésille lahjoittamia kultaesineitä. Dürer kirjoitti vuonna 1520: "Jotkut esineet osoittavat ainutlaatuista taidokkuutta; olen hämmästynyt näiden kaukana olevien asukkaiden omalaatuisuudesta ja kekseliäisyydestä.”

Kansallismuseossa 18.10. avautuvassa näyttelyssä esillä olevien liki 200 esineen joukossa on sapoteekkien uurnia, asteekkien veistoksia, mayojen keramiikkaa, Perun Nazca-alueen maljakoita ja tekstiilejä sekä Andien Moche-kulttuurin kultaisia esineitä.

Italialaisen paleontologin, tutkijan ja poliitikon Giancarlo Ligabuen (1931–2015) perustama, ja hänen poikansa Inti Ligabuen johtama säätiö on kerännyt monipuolisen arkeologisen kokoelman Latinalaisen Amerikan kulttuureista. Viidenkymmenen vuoden ajan karttunut kokoelma on yksi tärkeimmistä esikolumbiaanisista kokoelmista Italiassa, ja Helsingin näyttelyn myötä yleisöllä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua siihen Italian ulkopuolella.

”On lähes mahdotonta kuvitella, miltä tuon rinnakkaistodellisuuden löytäminen reilut viisisataa vuotta sitten on tuntunut. Tänä päivänä kuulemme päivittäin, mitä maapallon toisella puolella tapahtuu. Silti olemme edelleen usein kykenemättömiä ymmärtämään meille vieraita kulttuureita. Huomaamattammekin tulkitsemme niitä oman maailmankuvamme kautta. Toivon, että näyttely herättää ajattelemaan myös omaa suhdettamme toisiin todellisuuksiin”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.

Kansallismuseo järjestää näyttelyn yhteistyössä StArt s.r.l:n ja Fondazione Giancarlo Ligabuen kanssa. Näyttelyn kuraattorit ovat Dr. André Delpuech ja Dr. Jacques Blazy.

Pressikuvat

Kutsu 17.10. järjestettävään lehdistötilaisuuteen lähetetään erikseen.

Lisätietoja:

näyttelypäällikkö Minerva Keltanen, minerva.keltanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 336 463
ylijohtaja Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6131

KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki 
Museo on avoinna ti-su klo 11–18, ke klo 11–20
www.kansallismuseo.fi

Näyttelyn yleisöohjelma (tarkentuu)

Koululaisopastuksilla tutustutaan löytöretkiä edeltäviin kulttuureihin ja globaalin maailman syntyyn moniaistisesti ja toiminnallisesti. Aikuisopastukset tarjoavat mielenkiintoisia kurkistuksia muinaisten kulttuureiden tapoihin ja esineiden käyttötarkoituksiin. Näyttelykokemusta syventää ja opetuksen tukena toimii kattava tietopaketti, joka on ladattavissa verkkosivulta.

Yleisöluentosarja
Kiehtovia kurkistuksia näyttelyn maailmaan, aiheina mm. suklaan historia, muinaisten korkeakulttuureiden salat ja löytöretkien aloittama globaalin maailman synty 500 vuotta sitten.

Luennot kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 18, museon pääsylipun hinnalla. Puhujina Latinalaisen Amerikan tutkimuksen huippuasiantuntijat, dosentit Harri Kettunen ja Antti Korpisaari.

30.10. Löytöretkistä globalisaatioon
Kettunen ja Korpisaari
27.11. Suklaata ja perunaa
Kettunen
29.1. Arkeologit vuorilla ja viidakossa
Kettunen ja Korpisaari
26.2. Imperiumit ilman rahaa ja rautaa
Kettunen ja Korpisaari

Seminaari: Pieni kieli, suuri maailma
31.10. Klo 15-18
Maailman uhanalaisista kielistä keskustelemassa mm. ma. professori Janne Saarikivi ja tutkija Olga Karlova, puhetta moderoi kulttuuritoimittaja Kirsikka Moring. Seminaarin avaa kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro. YK on omistanut vuoden 2019 alkuperäiskansojen kielten teemavuodeksi. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä M.A. Castrénin seuran kanssa. Kansallismuseon auditorio, ilmainen sisäänpääsy.

Yleisötapahtuma: Dia de Muertos – Kuolleiden päivä
2.11.
Kuolleiden päivä on elämäniloinen jälleennäkemisen juhla, ja sitä juhlitaan etenkin Meksikossa, tänä päivänä juhlinta on levinnyt ympäri maailmaa. Kuolleiden päivänä kunnioitetaan ja muistetaan menehtyneitä läheisiä ja heidän sielunsa toivotetaan tervetulleiksi elävien joukkoon juhlimaan ja nauttimaan. Kuolleiden päivän juhlintaan liittyy vainajalle pystytetty muistopöytä, jota koristellaan kukilla, kynttilöillä, ruoalla ja vainajan lempiesineillä.

Makuja maailmasta, jota ei ollut! Kansallismuseon ravintolassa
10.11. alkaen
Koe makuja maailmasta, jota ei ollut! Keski- ja Etelä-Amerikan maiden parhaat kokit ja Kansallismuseon ravintola kutsuvat sinut ainutlaatuiseen brunssisarjaamme. Jokainen vieraskokki kuratoi eksklusiivisen, kulttuurinsa perinteistä ammentavan menun.

Sarja alkaa isänpäivänä, sunnuntaina 10.11.2019, ja toistuu näyttelykauden aikana.

Hiihtolomaviikot (helmikuussa)
Museossa seikkaillaan löytöretkeilijöiden jäljillä ja perehdytään Maailma, jota ei ollut -näyttelyyn ja muinaisiin kulttuureihin. Non-stop-työpajoja.

LIITTEET

Hautausnaamio Lambayeque-kulttuuri, Peru, 1200 jaa. kullattu kupari. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue

Monivärinen kolmijalkainen lautanen, jossa kuvattuna neljä Pawahtun-jumalaa istuvan nuoren ylimyksen ympärillä. Mayakulttuuri, Guatemala. Klassisen kauden myöhäisvaihe, 600–800 jaa. Keramiikka. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue

Ihmishahmoinen pienoisveistos, Mezcalan kulttuuri, Guerreron osavaltio, Meksiko, Esiklassisen kauden myöhäisvaihe, 300–100 eaa. Dioriitti. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue

Utställningen presenterar närmare 200 sällsynta prekolumbianska föremål omfattande en tidsperiod på 4000 år, ca. 2500 f.v.t–1500 e.v.t. Föremålen tillhör den italienska Fondazione Giancarlo Ligabue-samlingen. 

En revolutionerande upptäckt skakade om Europa i slutet av 1400-talet: ”Indien”, en helt ny värld där den Genuabördige upptäcktsresanden Kristoffer Kolumbus steg i land år 1492. Kolumbus gick i graven övertygad om att han hittat sjövägen till just Indien och fick alltså aldrig veta vart han egentligen hade anlänt.

Upptäckten av den nya kontinenten skakade om européernas världsbild på många sätt. Begreppet ”Den nya världen” är ändå Europacentrerat, eftersom högkulturer hade blomstrat på den amerikanska kontinenten redan i tusentals år innan det brutala mötet med européerna. Områdets första människor kom från nordöstra Asien via Berings sund och bosatte kontinenten redan för 15 000 år sedan, eller till och med tidigare.

Först importerades några guldföremål, fruktträd och tobak från den nya världen – och representanter för ursprungsbefolkningen som européerna fick stirra på. Albrecht Dürer i Bryssel var en av de första européerna att se guldföremålen som aztekhärskaren Montezuma hade gett i gåva till Hernán Cortes. År 1520 skrev Dürer: ”Några av föremålen vittnar om ett enastående kunnande; jag är förvånad över säregenheten och uppfinningsrikedomen hos dessa människor i fjärran länder”.

Utställningen i Nationalmuseet öppnar den 18 oktober och presenterar närmare 200 föremål: bland andra zapotekernas urnor, aztekernas skulpturer, mayafolkets keramik, vaser och textilier från Perus Nazca-region och guldföremål från Andernas Mochekultur.

Stiftelsen som är grundad av den italienska paleontologen, forskaren och politikern Giancarlo Ligabue (1931–2015) och i dag leds av hans son Inti Ligabue, har byggt upp en mångsidig samling med arkeologiska föremål från kulturerna i Latinamerika. Under sina 50 år har samlingen vuxit till en av de viktigaste prekolumbianska samlingarna i Italien. Utställningen i Helsingfors blir första gången som utställningen öppnas för publik utanför Italien.

”Det är näst intill omöjligt att tänka sig hur stor sensationen har varit för drygt 500 år sedan när den här parallella verkligheten först upptäcktes. Nuförtiden får vi så gott som dagligen ta del av händelser på andra sidan jordklotet. Ändå är vi för det mesta inkapabla att förstå oss på främmande kulturer. Undermedvetet tolkar vi dem enligt vår egen världsuppfattning. Förhoppningsvis får den här utställningen oss att fundera över vårt eget förhållande till andra verkligheter”, säger Elina Anttila, överdirektör för Finlands Nationalmuseum.

Nationalmuseum ordnar utställingen Världen som inte fanns i samarbete med StArt s.r.l. och Fondazione Giancarlo Ligabue. Utställningen är kuraterad av Dr. André Delpuech och Dr. Jacques Blazy.

Pressbilder

Mer information

utställningschef Minerva Keltanen, minerva.keltanen@kansallismuseo.fi, tfn 0295 336 463
överdirektör Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6131

NATIONALMUSEET
Mannerheimvägen 34, Helsingfors.
Museet har öppet ti–sö kl. 11–18, on kl. 11–20
www.kansallismuseo.fi

Utställningens publikprogram

Publikguidningarna är öppna för alla och ger en inblick i utställningens fascinerande innehåll, under ledning av en guide. Ingen förhandsanmälning behövs. Publikguidningar på svenska och engelska.

En serie publikföreläsningar
Fängslande titthål in i den här utställningens värld: bl.a. chokladens historia, de forna högkulturernas hemligheter och uppkomsten av en global värld som upptäcktsresorna initierade för 500 år sedan.

Föreläsningarna arrangeras den sista onsdagen i månaden kl. 18. Utställningsbiljettens pris inkluderar föreläsningen. Föreläsningarna går på finska. Föreläsare: docenterna Harri Kettunen och Antti Korpisaari, toppexperter inom forskning rörande Latinamerika.

30 oktober Från upptäcktsresor till globalisering
Kettunen och Korpisaari
27 november Choklad och potatis
Kettunen
29 januari Arkeologer i bergen och i djungeln
Kettunen och Korpisaari
26 februari Imperier utan pengar och järn
Kettunen och Korpisaari

Seminarium: Ett litet språk, en stor värld
31 oktober, kl.15–18
Språk som är hotade diskuteras av bland andra tf. professor Janne Saarikivi och forskaren Olga Karlova. Som moderator fungerar kulturjournalisten Kirsikka Moring. Seminariet öppnas av kulturråd Maija Lummepuro. 2019 är FN:s temaår för språken som ursprungsfolken talar. Evenemanget ordnas i samarbete med M.A. Castén-föreningen. Nationalmuseets auditorium, fritt inträde.

Publikevenemang: Dia de Muertos – De dödas dag
2 november
De dödas dag är en livsbejakande återseendets fest som firas främst i Mexiko men nuförtiden har traditionen spridit sig världen över. De dödas dag handlar om att högakta och minnas närstående som gått ur tiden och önska deras själar välkomna bland de levande för att festa och njuta. Till festens traditioner hör ett minnesbord som tillägnas den döda och dekoreras med blommor, levande ljus, mat och den dödas favoritföremål.

Smakupplevelser från en värld som inte fanns! I Nationalmuseets kafé från och med 10 november
Upplev smakerna från en värld som inte fanns! De bästa kockarna från Central- och Sydamerika i samarbete med Nationalmuseets restaurang önskar dig välkommen till en unik serie bruncher. Varje gästande kock skapar en exklusiv meny inspirerad av traditionerna i kockens egen kultur.

Första brunchen arrangeras på farsdagen, söndagen 10 november 2019 och serien fortsätter längs med utställningen.

Sportlovsveckorna (i februari)
Museet erbjuder äventyr i upptäcktsresandenas fotspår och en djupdykning i Världen som inte fanns-utställningen och fornkulturerna. Nonstop workshopar.

Teokset kertovat Ambaria nimisen maailmani tapahtumista, innovaatioista sekä historiasta itsenäistymisen jälkeisellä aikakaudella. Näyttely jakautuu kolmeen eri käsitteeseen, jotka avaavat maalaustaiteen tulkintatapoja.

“Concept of Things” tarkastelee objektien sekä tuntemuksien ominaisuuksia filosofian historiaan pohjautuvan metafysiikan kautta.

“Perspectives” kuvaa ihmiskunnan perspektiivikäsityksien monipuolistumista mielikuvituksen keinoin.

“Concepts” rationalisoi sanojen, symbolien sekä homonyymien indeksikaalisuuden vaikutusta maalaustaiteen muotokieleen.

Näyttely on kertomus julmuuden runtelemasta maasta, jonka asukkaat alkavat nähdä toivoa ja optimismia tulevaisuudessaan.

Timo Ryhänen

 
– Timo Ryhänen (s. 1986, asuu Vantaalla) valmistui kuvataiteen kandidaatiksi Taideyliopistosta 2013, hän jatkoi opintojaan Berliinissä Universität der Künstessä 2013-14. Ryhäsen edelliset yksityisnäyttelyt olivat Galleria Katariinassa 2018 ja Drawing Gallery D5:ssä, Helsingissä 2019. Hänen teoksiaan on ollut yhteisnäyttelyissä v. 2007 alkaen, teoksia on mm. Paavo ja Päivi Lipposen säätiön kokoelmissa Nykytaiteen museo Kiasmassa.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Liitteenä teoskuvat:
1. Timo Ryhänen: The Tree of infinite problems: chapter II: Rouscoe meets mr. Gravity with the help of a YETI-Pack, öljy, spraymaali ja transfer- tuloste kankaalle, 208 x 193 cm. 2019
2. Timo Ryhänen: Mall World, öljy, spraymaali, silikoni, hartsi ja transfer- tuloste kankaalle, 200 x 200 cm. 2018
3. yleiskuva Timo Ryhänen: OK 2000, tm•galleria 18.9.-6.10.2019

Sarjassa jatketaan tutulla hulvattomalla tyylillä keski-ikäisten ja keskionnellisten päähenkilöiden arjen käsittelyä, eikä katastrofaalisiltakaan käänteiltä vältytä. Uudella kaudella painitaan muun muassa remonttiongelmien kanssa ja Saara (Elena Leeve) on viimeisillään raskaana. Metelle (Anna-Maija Tuokko) ja Markukselle (Max Forsman) päänvaivaa tuottavat lasten harrastusrumba ja ilmastonmuutos.  

Max Forsman on uusi Markus  Sarjassa nähdään uusi kasvo, kun teatterimaailmassa kannuksensa hankkinut Max Forsman hyppää Markuksen saappaisiin Pekka Strangin jäädessä pois. Forsman on tunnettu lukuisista Svenska Teaternin näytelmistä, viimeisimpänä juuri ensi-iltansa saaneen The Play That Goes Wrong -näytelmän pääroolista. ”Odotan innolla kuvausten alkua. Pekan jättämät Markuksen saappaat ovat suuret täytettäväksi, mutta tällaisessa ryhmässä on helppoa ottaa haaste vastaan.”, Forsman kertoo roolista innostuneena.

Muissa rooleissa jatkavat tutut kasvot Eero Ritala, Elena Leeve, Anna-Maija Tuokko, Santtu Karvonen ja Pirjo Heikkilä. Ohjaajana jatkaa toisen tuotantokauden tapaan Jaakko Saariluoma.

Lokakuun 28. päivä järjestetään kuvauspaikkavierailu, johon tulee kutsu lähiviikkoina.

Onnelan 3. kausi alkaa C More -suoratoistopalvelussa joulukuussa 2019.

Onnelan MTV:lle tuottaa Zodiak Finland Oy.

#onnelasarja

Lisätiedot:

Kuvia uudelta kaudelta löydät täältä 

MTV, ohjelmaviestintä: Arto Suominen, 040 664 7579, arto.suominen@mtv.fi

MTV, vastaava tuottaja: Jani Hartikainen, 050 461 4924, jani.hartikainen@mtv.fi

Zodiak Finland, tuottaja: Anu Hukka, 050 505 2456, anu.hukka@zodiakfinland.fi

Zodiak Finland, vastaava tuottaja: Teea Hyytiä, 040 831 2758, teea.hyyta@zodiakfinland.fi

Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n toimitusjohtajana on 16.9.2019 aloittanut KTM Pasi Ruohonen.

Uuden toimitusjohtajan valinta on ensimmäinen vaihe muutoksessa, jossa Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy siirtyy kahden johtajan malliin. Toimitusjohtaja vastaa kokonaisuudesta ja liiketoiminnasta ja myöhemmin valittava taiteellinen johtaja kantaa vastuun taiteellisesta lopputuloksesta.

Toimitusjohtajan tehtävänä on teatterin rakennemuutoksen johtaminen. Teatterista muodostetaan tuotantotalo, joka tulee käsittämään omaa tuotantoa, ostettuja produktioita sekä esitys- ja näyttelijävaihtoja muiden teattereiden kanssa samoin kuin yhteistyötä muiden hämeenlinnalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Tavoitteena on koota näistä aineksista yhdessä henkilöstön, hallituksen ja valittavan taiteellisen johtajan kanssa Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin näköinen toimintamalli. Muutos itsessään ei ole tarkoitus vaan nimenomaan halusta varmistaa teatterin ammattimainen toiminta, joka tulee turvaamaan katsojille mahdollisuuden nauttia edelleen loistavasta teatteritaiteesta Hämeenlinnassa.

Pasi Ruohonen on valmistunut ekonomiksi Tampereen yliopistosta 1993 pääaineenaan markkinointi. Lisäksi hän on suorittanut johtamisen erikoistutkinnon vuonna 2004 organisaation toiminnasta ja sen kehittämisestä, johtajuudesta ja johtamisen välineistä.

Ruohonen on toiminut valmistumisensa jälkeen liiketoiminnan johtotehtävissä monipuolisesti hyvinkin erilaisilla toimialoilla. Viimeksi hän on toiminut perheyhtiön johtotehtävissä ja työuransa alussa ollut myös mukana samaisen yhtiön perustamisessa ja käynnistämisessä. Välillä hän on toiminut graafisella alalla Painotalo Auranen Oy:n toimitusjohtajana, kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden parissa Lassila & Tikanoja Oyj:ssä myyntijohtajana, Leafillä (nykyisin Cloetta) liiketoiminnan kehittämispäällikkönä ja kaupallisessa radiossa NRJ:n myyntijohtajana.

Ruohosella on monipuolinen kokemus liiketoiminnan ja ihmisten tuloksellisesta johtamisesta useilta toimialoilta ja erilaisista yrityskulttuureista. Yhteistä tehtävissä on ollut vahva haasteellisuus, muutosjohtaminen ja kasvuhakuisuus sekä organisaation, liiketoiminnan, prosessien ja asiakkuuksien kehittäminen ja rakentaminen. Oleellinen osa onnistumista on niin ikään aina ollut uusien markkinoiden, jakeluteiden ja asiakkuuksien luominen sekä myytävien palvelujen ja tuotekonseptien kehittäminen ja tuotteistaminen. 

”Olen 50-vuotias, perheellinen kahden aikuisen lapsen isä. Asun Turussa ja koti pysyy siellä edelleen. Etäjohtajaksi en kuitenkaan ryhdy, vaan työtä tehdään Hämeenlinnassa ja on tärkeää olla läsnä teatterin arjessa. Meillä on mökki Riihimäellä, mistä käsin Hämeenlinna on tullut tutuksi jo monena vuonna ja erityisesti kaupungin vireys kesäaikaan on ollut merkillepantavaa. Toivon, että panokseni Hämeenlinnan kulttuurielämään tulee vaikuttamaan myös kaupungin vireyteen positiivisesti talviaikaan” sanoo Ruohonen.

Lisätietoja: Pasi Ruohonen p. 040 053 1778 pasi.ruohonen@hmlteatteri.fi

Kuva Anne Salmio

Teosto on maksanut tänään 19.9. syyskuun tilityksessään säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikin kustantajille musiikinkäyttökorvauksia yhteensä 13,7 miljoonaa euroa. Tästä summasta 5,6 miljoonaa euroa maksettiin Teoston kotimaisille asiakkaille. Suurimmat syyskuun tilityksessä maksettavat korvaukset on kerätty musiikin käytöstä radiossa, televisiossa ja online-palveluissa. Tilityksessä korvauksia maksettiin kaikkiaan 10 000:lle oikeudenomistajalle.

Valtaosa tilityksestä eli 8,6 miljoonaa euroa koostuu musiikin esittämisestä kotimaisilla radio- ja tv-kanavilla sekä video on demand -palveluissa (HBO, Netflix ja Viaplay). Asiakastiloissaan taustamusiikkia soittavien yritysten musiikinesityskorvauksista kertyi musiikin tekijöille ja kustantajille vuoden 2019 ensimmäiseltä kvartaalilta 1,3 miljoonaa euroa. Teoston tietojen perusteella televisiossa ja radiossa soivamusiikki on pääosin ulkomaista.

Suomalaisten musiikin tekijöiden ja kustantajien teosten esittämisestä ulkomailla tilitettiin vuoden 2019 ensimmäiseltä puolikkaalta 0,65 miljoonaa euroa. Eniten korvauksia suomalaisen musiikin käytöstä saatiin Saksasta ja Itävallasta. Teostolla on vastavuoroisuussopimukset noin 70 ulkomaisen tekijänoikeusjärjestön kanssa, jotka keräävät korvaukset omista maistaan. Nämä korvaukset kanavoituvat Teoston kautta suomalaisille Teoston asiakkaille. Tilityksessä maksettiin lisäksi korvauksia musiikin tallentamisesta ja hyvitysmaksua yksityisestä kopioinnista. 

Syyskuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetut korvaukset

*NMP eli Network of Music Partners A/S hoitaa kansainvälisten online-musiikkipalveluiden laskutuksen ja prosessoinnin Teoston puolesta. NMP:n omistavat yhteispohjoismainen Nordisk Copyright Bureau NCB ja englantilainen PRS for Music. 

Teosto on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka keräämät musiikinkäyttökorvaukset maksetaan kulu­jen vähentämisen jälkeen suoraan säveltäjille, sanoittajille, sovitta­jille ja kustantajille. Tällä hetkellä esitys- ja tallennuskorvauksia maksetaan musiikin oikeudenomistajille neljä kertaa vuodessa. Vuoden päätilitys on toistaiseksi kesäkuussa, jolloin maksetaan radio-, tv- ja online-korvausten lisäksi korvaukset myös elävästä musiikista eli keikoista, konserteista, festivaaleista ja muista tapahtumista.

Tilityksiä pyritään koko ajan nopeuttamaan kehittämällä sekä Teoston liiketoimintaprosesseja että järjestelmiä, jotta kerätyt korvaukset saadaan tilitettyä Teoston asiakkaana oleville musiikintekijöille ja kustantajille mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. 

Lisätietoja:
Risto Salminen, toimitusjohtaja
risto.salminen@teosto.fi, p. 040 844 5984

Ina sydän Porno -sarjasta tuttu toimittaja Ina Mikkola lähtee tutkimaan maassamme vallitsevia tapoja, uskomuksia, sääntöjä, ideoita ja ihmisiä. Ohjelmassa vaaditaan muutosta nykysysteemiin ja kuunnellaan avoimesti radikaalejakin ideoita. Onko Suomi tämän ohjelman jälkeen enää entisensä?

Ina sydän Suomi alkaa Subilla maanantaina 7.10. klo 20. Mtv-palvelussa jaksot ovat katsottavissa aina esityspäivänä klo 0.01 alkaen. Koko tuotantokausi on kerralla katsottavissa C Moressa 7.10. alkaen.

– Rakastan Suomea. Isänmaamme on yksi maailman hienoimpia maita. Moni asia meidän tulevaisuudessa kuitenkin mietityttää ja halusinkin lähteä etsimään ratkaisuja ja vaihtoehtoja ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja. Kun kuulee Suomen kovimmilta tietoturva-alan ammattilaisilta, kuinka muutamalla nörtillä voisi pistää valtion matalaksi, niin saa aika paljon uutta perspektiiviä turvallisuuskysymyksiin. Tai kun juttelee ihan tavallisten suomalaisten kanssa psykedeelien ja kannabiksen positiivisista vaikutuksista, alkaa saada erilaisia sävyjä päihdekeskusteluun. Suomi on täynnä erilaisia, osaavia, ja viisaita suomalaisia, joiden kotimaa, isänmaa tai synnyinmaa Suomi on. Tää ohjelma on kaikille meille suomalaisille, joita kiinnostaa maamme ja meidän tulevaisuus! Ina sanoo.

Kuuden jakson verran mielenkiintoisia aiheita ja haastateltavia

Ensimmäisessä jaksossa Ina kokoaa yksityisen nörttiarmeijan ja selvittää, kuinka monta nörttiä tarvitaan lamauttamaan kokonainen valtio. Luvassa on myös historiallinen hetki, kun ohjelmassa nähdään ensimmäinen suomalaisen kybersotilaan tv-haastattelu ikinä.

Toisessa jaksossa yrittäjä paljastaa Inalle, kuinka hän mikroannostelee psykedeelejä kehittääkseen itseään työelämässä. Hortonin syndroomasta eli itsemurhapäänsärystä kärsivä puolestaan parantaa kipujaan “taikasienillä”, joita hän kerää laittomasti Suomen metsistä. 

Kolmannessa jaksossa pohditaan, miten Suomi toimisi, jos se toimisi kuten luonto: yhtä tehokkaasti ja kestävästi. Ina tapaa kansalaistottelemattomuuskoulutuksessa huolestuneita suomalaisia, jotka kertovat miksi radikaaleja keinoja tarvitaan, kun taistellaan luonnon puolesta. Ina esittelee myös vintageaarteita sisältävän vaatekaappinsa ja metsästää alasti vastuullisesti valmistettuja uusia vaatteita.

Neljäs jakso keskittyy maahanmuuttoon. Miten muslimimilleniaalit muuttavat kuvaa suomalaisuudesta? Entä mikä auttaa pakolaisia kotiutumaan? Somevaikuttajat Seksikäs Suklaa ja Dosdela keskustelevat esikuvien ja mamuvitsien merkityksestä.

Viidennessä jaksossa pohditaan, miten ratkaista maailmaa ja Suomea uhkaava ruoantuotannon kriisi, jota tehomaatalous ja ilmastonmuutos vauhdittaa. Moraalipsykologiaan erikoistunut filosofi Elisa Aaltola kertoo, miksi lihan syöminen ja syömättömyys herättävät meissä niin paljon tunteita. Entä voisiko Suomessa laboratoriossa kasvatettu jauhe korvata lihan proteiinin jopa kokonaan?

Kuudes jakso keskittyy teknologiaan. Logistiikka-alan työntekijät pohtivat, voisiko robottidistributismin avulla vähentää työtä, mutta saada silti kunnon palkkaa. Entä voisiko tekoäly tehdä parempaa politiikkaa kuin Antti Häkkänen tai Li Andersson? Somen seuratuin suomalainen Jennifer Käld kertoo menestyksensä salaisuuden.

Ina sydän Suomi -jaksot ovat ennakkokatseltavisa Venetsiassa.

Pidemmät jaksoselosteet ja kaikkien jaksojen haastateltavat löydät tiedotteen liitteenä olevasta pdf:stä.

 Ohjelman MTV:lle on tuottanut Gimmeyawallet Productions.

#inasydansuomi

Lisätiedot:

Kuvat: Pressi ja Venetsia
MTV, vastaava tuottaja: Jasmi Kuusisto, 040 415 0540, jasmi.kuusisto@mtv.fi
MTV, ohjelmaviestintä: Heini Nieminen, 044 351 5059, heini.nieminen@mtv.fi
Gimmeyawallet, vastaava tuottaja: Elise Pietarila, 040 537 7510, elise@madventures.tv

Perinteinen Tietokirjaraati arvioi Levyraadin hengessä viittä ajankohtaista tietokirjaa Turun Kirjamessuilla lauantaina 5. lokakuuta. Kirjoja arvioivat TS Kirja -klubin tuottaja Jaakko Mikkola, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Niina Repo, Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja viestintäkonsultti ja tietokirjailija Tuula Vainikainen. Raadin juontaa viestintäpäällikkö Anne Rutanen.

Suomen tietokirjailijat ry:n osastolla A/13 voi tutustua yhdistyksen toimintaan ja kuulla lounaissuomalaisten tietokirjailijoiden kertovan työstään ja kirjojensa aiheista. Tapaa tietokirjailija -tuokioissa kuullaan mm. Turun seudun luontoretkikohteista, Aurajoen silloista ja föreistä, saaristotarinoista, kirjoittamisesta ja reformaatiosta.

Suunnista kirjaan -tapahtuma tuo Turun Kirjamessuille perjantaina 4. lokakuuta 4 000 koululaista ja toisen asteen opiskelijaa. Tapahtumassa eri-ikäiset nuoret kiertelevät messuilla etsimässä vastauksia tehtävälomakkeiden kysymyksiin. Suunnistuksen tarkoituksena on saada nuoret kiinnostumaan lukemisesta, kirjallisuudesta, kirjallisuuden eri lajeista ja kirjan tekemisen vaiheista. Tapahtuman toteuttavat Suomen tietokirjailijat ry ja Äidinkielen opettajain liitto. Liput tarjoavat Tietokirjallisuuden edistämiskeskus ja Turun kaupunki. Tapahtuma järjestetään Turussa neljättä kertaa. Lisätiedot Suunnista kirjaan -tapahtumasta.

TIETOKIRJARAATI TURUN KIRJAMESSUILLA

Lauantaina 5.10. klo 14.10−15.00 Tieto-lavalla

Tietokirjaraati ruotii viittä ajankohtaista tietoteosta. Raadissa ovat TS Kirja -klubin tuottaja Jaakko Mikkola, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Niina Repo, Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja viestintäkonsultti ja tietokirjailija Tuula Vainikainen. Raadin juontaa viestintäpäällikkö Anne Rutanen.

TAPAA TIETOKIRJAILIJA

Suomen tietokirjailijat ry:llä on Lounais-Suomessa 281 jäsentä ja koko maassa yli 3 200. Yhdistyksen jäsenet edustavat monia eri tieteenaloja ja aihepiirejä. Suomen tietokirjailijat ry:n osastolla A/13 lounaissuomalaiset tietokirjailijat kertovat työstään ja teostensa teemoista, kuten Turun seudun luontoretkikohteista, Aurajoen silloista ja föreistä, saaristotarinoista ja reformaatiosta. Tietokirjailijoita haastattelevat Satu Laatikainen ja Lassi Saressalo.

Tapaa tietokirjailija -ohjelma osastolla A/13

Perjantaina 4.10.
Klo 11–12    Maisa Saloniemi: Elintarvikkeet – tunne ruokasi
Klo 12–13    Anne Pentti: PSS ry:n saaristotarinat
Klo 13–14    Mia Rönkä: Luontoretkelle Turun seudulla
Klo 14–15    Merja Leppälahti: Perinnejoulu
Klo 15–16    Lauri Hokkinen: Lutherin jalanjäljillä
Klo 16–17    Asta Leppä: Sävyttömät sanat – kun vastakkainasettelut saivat vallan

Lauantaina 5.10.
Klo 10–11    Riitta Liede: Kaija Pesosen talvisota        
Klo 11–12    Ulla Halkola: Peterin ja Elinin perillisten pelit
Klo 12–13    Tuomo Hirvonen: Onko meillä varaa hävittäjiin ja sotalaivoihin?
Klo 13–14    Olavi Hölttä: Mistä hyvä lakimies?
Klo 14–15     Petri Aalto ja Rauno Lahtinen: Aurajoen sillat ja förit
Klo 15–16    Tuula Vainikainen: Mitä kirjoitan ja miksi?

Sunnuntaina 6.10.
Klo 12–13    Lassi Saressalo: Tarinoita rajalta
Klo 13–14    Kim Östman: Mormonit: Historia, oppi ja elämä
Klo 14–15    Tytti Issakainen: Atte ja Anna – Rauha kantaa

Lisätiedot:
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296 | www.suomentietokirjailijat.fi

Turun Kirjamessujen verkkosivu

Tampereen syntymäpäivää vietetään perinteiseen tapaan Tampereen päivän ohjelmaviikonlopun merkeissä 27.- 29.9. sekä varsinaisena Tampereen syntymäpäivänä 1.10. Tampereen Ratikka näkyy kaupungin 240. juhlavuoden menoissa usealla tavalla niin Tampereen Ratikan omien kuin muidenkin toimijoiden tuottaman ohjelman muodossa.

Ratikkakiertoajelulle
Tampereen Raitiotie Oy ja Tampereen kaupungin raitiotien kehitysohjelma tarjoavat Tampereen päivän viikonloppuna 28.-29.9. neljä Ratikkateemaista kiertoajelua. Kiertoajeluilla kerrotaan raitiotien rakennustöistä, Ratikan kalustosta, reitistä ja käyttöönoton aikataulusta. Ratikkakiertoajelut ovat maksuttomia, mutta vaativat ennakkoilmoittautumisen.

Ratikkateemaiset kiertoajelut lähtevät lauantaina ja sunnuntaina klo 13 ja klo 15 Tampereen rautatieasemalta ja palaavat takaisin samaan paikkaan. Kiertoajelun kesto on 1,5 tuntia. Bussiin mahtuu 50 henkilöä, joten yhteensä kiertoajeluille pääsee 200 innokasta. Kierros kulkee Hämeenkadun läpi Pyynikille ja sieltä Kalevan kautta takaisin rautatieasemalle. Kiertoajelulla vieraillaan myös rollikkahallilla Tampereen Ratikan Maketti-näyttelyssä.

Ratikan kyytiin rollikkahallilla
Tampereen Ratikan Maketti-näyttely on yleisölle avoinna lauantaina ja sunnuntaina 28.-29.9. klo 12-16. Näyttelyssä pääsee tutustumaan Tampereen Ratikan mallikappaleeseen. Näyttely on avoinna rollikkahallilla marraskuun loppuun keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13-19 sekä ryhmille ennakkovaraukselle tiistaisin ja perjantaisin klo 9-13.

Taysin uutta - Ja täysin uutta ohjelmaa lapsille
Tampereen Raitiotie Oy ja Tampereen kaupungin raitiotien kehitysohjelma juhlistavat myös Tampereen yliopistollisen sairaalan uutta pääaulaa lauantaina 28.9. Tampereen Ratikkaa esitellään silloin Taysin pääaulan edessä olevalla ratikkalaiturilla klo 10-13. Tapahtumassa nähdään myös R.A.Tikan sekä Ratikkabongarin ensiesiintyminen. Veijarit esittävät lapsille suunnattuja Ratikkalauluja klo 11.

Haamuratikka ja kiitos kaupungille
Tampereen kaupunki juhlistaa syntymäpäiväänsä tuomalla Tammerkosken uuden rantareitin varrelle julkisen taiteen Tampere 240 - Taidetta Tammerkosken varrella -kokonaisuuden. Tapahtumassa nähdään kahdeksan kotimaista ja kansainvälistä nykytaideteosta. Taidekokonaisuus on esillä 27.9.-6.10. 240 tunnin ajan.

Yksi teoksista on Petteri Jerkun toteuttama valoteos, joka on nähtävillä Vanhan kirkon vierellä perjantaina 27.9. alkaen. Teoksella Jerkku haluaa kiittää Tamperetta ja Tampereen yliopistollisen sairaalan osaavaa henkilökuntaa poikansa syntymän jälkeisestä hoidosta. Teos on osa Ratikan taide -ohjelmaa.

Toinen Ratikka-aiheisista teoksista on säveltäjä Minna Leinosen sekä muusikko ja musiikkiteknologi Jussi Suonikon Haamuratikka-äänitaideteos, joka tuo kuvitteellisen ratikan kulkemaan Hämeenkadulle ja pysähtymään Koskipuiston pysäkille. Teoksesta vastaa Tampereen kaupunki.

Syntymäpäiväkahvit Ratikkakahvilassa
Tampereen kaupunki tarjoaa 240-vuotisjuhlan kunniaksi syntymäpäiväkahvit Ratikkakahvilassa lauantaina 28.9. klo 10 alkaen. Kahvia ja kakkua on tarjolla 2019 ensimmäiselle. Pormestari Lauri Lyly on Ratikkakahvilassa tavattavissa klo 10–12.

LISÄTIETOJA:

www.tampereenratikka.fi

Ilmoittautuminen Ratikka tulee! -kiertoajelulle: 

https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/19158/lomake.html

Tampereen päivän ohjelma:

https://www.tampere.fi/tampereen-paiva.html 

Antti Haukka
Projektipäällikkö
Tampereen kaupunki/ Raitiotien kehitysohjelma
Puh. 040 1807096
antti.haukka@tampere.fi

Sari Mäkelä
Viestinnän asiantuntija
Tampereen Raitiotie Oy
Puh. 040 800 4202
sari.makela@tampereenraitiotie.fi

Heini Orell
Koordinaattori, Ratikan taide -ohjelma
Frei Zimmer Oy                                               
Puh. 044 971 5158                                              
heini.orell@freizimmer.fi 

Keski-Suomen Tanssin Keskuksen Tanssin Aika -festivaali saapuu jälleen myös Äänekoskelle. Perjantaina 27.9. klo 18 nähdään Painotalolla helsinkiläisen Tanssiteatteri Hurjaruuthin Flora ja Fauna, joka on sisäänsukellettava videotanssiteos luonnon ihmeellisestä maailmasta.

Flora & Fauna on koko perheen tanssillinen luontomatka, joka yhdistää videotaidetta, musiikkia ja tanssia aisteja kutittelevaksi kokonaisuudeksi. Luonnon kiehtoviin yksityiskohtiin zoomaavassa videotanssiteoksessa hyödynnetään uutta teknologiaa, mm. liiketunnistimia äänen ja kuvan tuottamiseen. Lapset ja aikuiset saavat kokeilla näitä esityksen jälkeen!

Esityksen on ohjannut useita Talvisirkuksia ja muita rakastettuja teoksia luonut Arja Pettersson. Musiikin sävellyksestä ja äänisuunnittelusta vastaa Viljami Lehtonen ja tanssijana nähdään Vilma Tihilä. Eläin- ja kasvikuvastosta ammentavan videolavastuksen on suunnitellut Joona Pettersson. Esitys sai maailmanensi-iltansa 14.11.2016 Kamerunissa, kansainvälisellä Fatej-teatterifestivaalilla.

Esitys sopii erityisesti 2-10 vuotiaille. Koko perhe on tervetullut mukaan.
Liput 10€ ja alle 2-vuotiaat ilmaiseksi.

Liput ennakkoon lippu.fi

Lisätietoja:

Tuottaja

Katariina Hiukka

Keski-Suomen Tanssin Keskus

katariina.hiukka@ tanssinkeskus.fi

puh. 045 344 5136

Lähdetkö kanssani matkaan, lapsuuden puutarhaan?
Laulan lasta nukkumahan, uuvutan unen rekehen
Amalia armas, kippuravarvas, käsillänsä käveli ja heiniä söi

Nurmilintu-konsertti sai ensiesityksensä kuluvan vuoden tammikuussa KOM-teatterissa ja nyt se kuullaan Seinäjoella.

Maria Pere on näyttelijä ja laulaja, joka on tehnyt yhteistyötä Kaj Chydeniuksen kanssa jo reilun vuosikymmenen ajan. Legendaarinen muusikko ja säveltäjä Kaj Chydenius täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja säestää konsertissa Maria Peren ihastuttavaa tuutulaulantaa.

Koko perheen konsertissa sunnuntaina 29.9. kello 15 Maria Pere esittää Kaj Chydeniuksen hänelle sovittamia kappaleita. Iltapäivän aikana kuullaan mm Eino Leinon Lemminkäisen äidin kehtolaulu, Kaarina Helakisan Lounatuulenlaulu ja Jukka Itkosen runo runosta, joka on tyttö. 

Tämän kaksikon yhdistää pitkän yhteistyön lisäksi se, että Maria on laulanut jo raskausajastaan saakka Kajn säveltämiä tuutulauluja lapselleen. "On hauska huomata että vauvani reagoi hymyilemällä lauluihin, joita olen hänelle raskausaikana laulanut" kertoo onnellinen pienen vauvan äiti.

Konsertin järjestää Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijäyhdistys. Näyttelijäyhdistys on tehnyt yhteistyötä Chydeniuksen kanssa aikaisemminkin.  

Seinäjoella esitetään samaan aikaan Arvo Salon ja Kaj Chydeniuksen vuonna 1966 kantaesityksensä saanut Lapualaisoopera.

Tuusulan taidemuseon Lars-Gunnar Nordströmin taiteen talletuskokoelmasta luovutetaan kaksi teosta hankittavaksi uuteen norjalaiseen modernin taiteen museoon Kunstsiloon. Teokset liitetään keräilijä Nicolai Tangenin laajaan pohjoismaisen taiteen kokoelmaan, joka tullaan sijoittamaan pysyvästi Kunstsilo-museoon Kristiansandiin Norjaan.

Tuusulan taidemuseo luovuttaa kaksi teosta - tornimaiset, nimettömät teräsveistokset - hankittavaksi norjalaiseen modernin taiteen kokoelmaan. Teokset omistaa L-G Nordströmin säätiö, joka talletti teokset Tuusulaan 2012. Tuusulan taidemuseon intendentti Minna Tuominen, L-G Nordströmin säätiön edustaja Mauri Niemi ja keräilijä Nicolai Tangen valitsivat sopivat teokset, jotka siirtyvät nyt pohjoismaista modernia taidetta laajasti edustavaan kokoelmaan. Tangen on erityisen iloinen uudesta kokoelmahankinnasta, sillä Tuusulasta lähtevät teräsveistokset täydentävät hienosti Tangenin L-G Nordströmin kokoelmaa, joka sisältää jo aiemmin hankittuja maalauksia ja grafiikkaa.

Investointipankkiiri Nicolai Tangen (s. 1966) on kerännyt taidetta jo 20 vuotta, ja hänen kokoelmansa on suurimpia ja tärkeimpiä yksityiskokoelmia Norjassa. Tällä hetkellä noin 2700 teosta käsittävä kokonaisuus sisältää teoksia etupäässä 1930-luvulta 1970-luvulle. 

Tangen on lahjoittanut kokoelmansa kotikaupunkinsa Kristiansandin museolle Sørlandets Kunstmuseumille (SKMU), jolle rakennetaan parhaillaan uutta taidemuseota Kunstsiloa. Nimensä mukaisesti uusi museo rakennetaan entiseen viljasiiloon, johon on suunnitteilla kolmessa kerroksessa 3300 neliötä Tangenin kokoelmalle, SKMU:n kokoelmalle sekä vaihtuville näyttelyille. Uusi museo avautuu keväällä 2022.

L-G Nordströmin säätiön tehtävänä on edistää konstruktivistista nykytaidetta ja säätiö pyrkii toiminnallaan erityisesti varmistamaan pitkäjänteisesti Lars-Gunnar Nordströmin taiteen esilläolon. Nordströmin taiteen saama kansainvälinen huomio kunnioittaa uraa uurtavaa suomalaista konstruktivistista taidetta ja taiteilija L-G Nordströmiä (1924–2014) tämän elämäntyöstä.

Lars-Gunnar Nordström oli merkittävä suomalaisen nonfiguratiivisen taiteen edustaja. Hänet tunnetaan edelläkävijänä konstruktivistisen taiteen maalarina, graafikkona sekä veistäjänä. Nordström on palkittu taiteilijaprofessori ja hänen teoksiaan on lukuisissa yksityisissä sekä julkisissa kokoelmissa kuten Kansallisgalleriassa, Moderna Museetissa Tukholmassa, Arithmeum-museumissa Bonnissa – ja nyt myös norjalaisen Nicolai Tangenin kokoelmassa Kristiansandissa.

L-G Nordströmin säätiö talletti teoksia Tuusulaan vuonna 2012. Talletus sisälsi 95 veistosta ja 42 maalausta sekä 14 vedosta käsittävän serigrafia sarjan. Näyttävää veistoskokoelmaa on suunniteltu sijoitettavaksi Rykmentinpuiston laajalle alueelle, joka oli myös syynä talletussopimuksen syntyyn. Muun muassa Puustellinmetsän keskiöön Pikkukarhunaukiolle sijoitetaan teos Elementti. Rykmentinpuiston taiteella lisätään alueen viihtyisyyttä, lisätään alueen omaleimaisuutta sekä autetaan kulkureittien tunnistamista. 

Lisätietoja
Minna Tuominen
Intendentti/
Rykmentinpuiston taiteen ohjausryhmän puheenjohtaja
+358 40 314 3459
minna.tuominen@tuusula.fi
Tuusulan taidemuseo
https://www.skmu.no/kunstsilo/kunstsilo-prosjektet/

Lappeenrannan kaupunginteatterin väki laittaa itsensä likoon juoksutempauksella maanantaina 23.9. klo 14 alkaen kauppakeskus IsoKristiinassa. Maaninkavaaralaiset juoksevat kauppakeskuksessa ja kaupungintalon ympäri Jaetun Kympin, eli kymmenen kilometrin lenkin yhteensä viiden hengen voimin.

Lähtöpaikkana toimii kauppakeskus IsoKristiinan Raatimiehenkadun puoleinen sisäänkäynti. Juoksijoina ovat Maaninkavaaran ohjaaja Sirpa Riuttala sekä näyttelijät Noora Koski, Jarno Hyökyvaara, Jussi Lankoski ja Netta Salonsaari. Lappeenrantalaiset ovat tervetulleita tsemppaamaan juoksijoita ja tapaamaan työryhmän jäseniä.

Facebookissa ja Instagramissa teatterin seuraajat voivat osallistua myös leikkimieliseen kisaan ja arvata, kauanko maaninkavaaralaisilta kuluu aikaa Jaetun Kympin juoksemiseen. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan vapaalippu yhteen Lappeenrannan kaupunginteatterin syyskauden esitykseen. 

Tempauksella halutaan muistuttaa lähestyvästä Maaninkavaara-näytelmän ensi-illasta. Maaninkavaara on Miika Nousiaisen samannimiseen romaaniin pohjautuva näytelmä, joka käsittelee kestävyysjuoksua, suomalaista urheiluhulluutta sekä kiperiä perhesuhteita. Tragikoomisen Maaninkavaaran ensi-ilta on lauantaina 5.10. teatterin pienellä näyttämöllä. 

Veikkaa kauanko maaninkavaaralaisilla kuluu aikaa Jaetun Kympin juoksemiseen ja voita vapaalippu:

Facebookissa:
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=10156899296909856&id=150012944855&comment_id=10156899328469856&notif_id=1568964857009208&notif_t=feed_comment

Instagramissa:  
https://www.instagram.com/lprteatteri/

Lue lisää Maaninkavaarasta:
https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto

Lastenteatterin ideahautomo valitsi vuoden 2020 ITU-esityksen 20.9. Lahden Pikkuteatterilla järjestettävässä ITU-näyttämökatselmuksessa. Lisäksi raati halusi palkita Duo Otteen Metkut Pikku-Idulla.

Keväällä järjestetystä haussa saapuneiden hakemusten perusteella valittiin 6 ehdotusta ITU-katselmukseen, joista voittajaksi valittiin esitys Piste, Piste, Piste.  

Monitaiteellinen lapsille suunnattu esitys nimeltä Piste, piste, piste yhdistää nykysirkusta, tanssia, musiikkia ja elävää kuvataidetta. Teos on kiehtova matka muotojen ja luovuuden maailmaan, joka luodaan piirtoheittimillä esityshetkessä toteutetuin visuaalein, loihtien tyhjästä valkoisesta näyttämöstä mielikuvituksekas universumi. Teos pohjautuu kirjailija-kuvittaja Mario Valen lastenkirjaan Três Pontinhos (Kolme pientä pistettä). Työryhmään kuuluu neljä eri taiteilijaa Mira Ravald, Luis Sartori do Vale, Jere Mönkkönen ja Petteri Rajanti.

ITU-esitykselle myönnetään tuotantotukea 8000€ ja Pikku-Idulle 3000€. Lisäksi näyttämön järjestävät lastenkulttuurikeskukset ostavat valmista ITU-esitystä yhteensä vähintään 10 esitystä ja Pikku-Itua 4 esitystä.

ITU-raadissa vuonna 2020 istuivat Teatteri & Tanssi+Sirkus -lehden vastaava päätoimittaja Riina Maukola, Tanssiteatteri Hurjaruuthin johtaja Arja Pettersson ja Suomen Kansallisteatterin näyttelijä Petri Liski.

ITUjen näyttämön järjestävät vuosittain Päijät-Hämeen lastenkulttuurikeskus Efekti, Helsingin Annantalo, Vantaan Lastenkulttuurikeskus Pessi, Turun Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto, Hämeenlinnan Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX ja Espoon Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora.

ITUjen näyttämölle voi hakea esitysidealla, tekstikatkelmalla, kohtauksella tai demolla uudesta, pienille lapsille suunnatusta näyttämöteoksesta. Esityksen muotokieli on vapaa. Se voi edustaa nukketeatteria, sirkusta, musiikki- ja tanssiteatteria, puheteatteria tai performanssitaidetta.

Lisätiedot:

Lahden kaupunki
Henna Keihäs
kulttuurituottaja
p. 050 3836551
henna.keihas@lahti.fi

Matti Karhos
kulttuuriasiainpäällikkö
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

www.phlastenkulttuuri.fi

Hösten 1936 förundrades man både i Norden och i Amerika över att ett okänt hembiträde i New York vunnit en romanpristävling, arrangerad av Wahlström & Widstrand i Stockholm och Holger Schildts förlag i Helsingfors. Ja, det var så häpnadsväckande att också världspressen uppmärksammade Sally Salminen (1906–1976), författare till Katrina. Romanen utkom i femton svenska upplagor redan före årsskiftet 1936/1937, och inom några år var den översatt till ett tjugotal språk. Därefter har Salminen gärna framställts som en askunge och enboksförfattare.

– Men det litterära genombrottet var bara början på ett nytt liv, säger Ulrika Gustafsson som fördjupat sig i ett rikt källmaterial av dagböcker, brev, manuskript, fotografier och intervjuer. Med Min ljusa stad – Sally Salminen, livet och litteraturen ger hon den första fullödiga presentationen av såväl hennes fascinerande levnadsöde som mångsidiga författarskap.

– Det har varit roligt och lärorikt att resa med Salminen från Vårdö i Ålands skärgård, där hon växte upp under knappa omständigheter, och som kosmopolit ute i världen. Hon var en av de första kvinnorna med allmogebakgrund som fick ett genomslag i den svenska litteraturen. Sally Salminen var också en utpräglad individualist, medveten om sitt värde och mån om sin frihet, samtidigt som hon starkt upplevde sitt sociala ansvar som samhällsmedlem. För eftervärlden är hon ett intressant tidsvittne, som haft både sin köns- och klasstillhörighet emot sig.

Salminen skrev ytterligare sexton böcker: romaner, memoarer och reseberättelser. Hon var mån om barnets och kvinnans perspektiv på världen och berättade om kvinnlig sexualitet, hushållsarbete, skandinaviskt invandrarliv i 1930-talets New York, krig och psykisk ohälsa. Från 1940 hade hon sin fasta hållpunkt i Danmark.

Ulrika Gustafsson är fil.dr i litteraturvetenskap, förlagsredaktör och skribent. Mer information om författaren finns på hennes webbplats textochkultur.se

Biografin ges ut i Sverige i samarbete med Appell Förlag.

Sally Salminens brev, dagböcker, manus, reseskildringar, fotografier och urklipp finns i SLS arkiv.

För recensionsexemplar kontakta 
Försäljningskoordinator Hanna Riska
hanna.riska@sls.fi eller +358 9 618 775 35.

Min ljusa stad – Sally Salminen, livet och litteraturen
Ulrika Gustafsson
ISBN: 978-951-583-477-5
376 s., inbunden
Omslag: Eva Wilsson

Kuubalaissyntyinen Cecilia Samartin on tullut tunnetuksi latinosiirtolaisten elämää käsittelevistä romaaneistaan. Nyt suomeksi ilmestyvä Naiset valkoisissa on mukaansatempaavasti kerrottu tarina Naiset valkoisissa -protestiliikkeen synnystä Havannassa.

Havanna, Kuuba vuonna 2003. Doña Maria on ylpeä vanha nainen, jonka kotina on suuren kartanon yksi huone. Maria iloitsee siitä, että nuori Sophie vierailee hänen luonaan usein, mutta on myös huolissaan Sophien puolesta, koska Havannan kaduilla on rauhatonta.

Sophie käy mielellään tätinsä Marian luona, mutta viime aikoina hänen on ollut yhä vaikeampaa keksiä selityksiä Ernesto-isän pitkäksi venyneelle ulkomaankomennukselle. Todellisuudessa Ernesto ei ole Venezuelassa, vaan vangittuna pahamaineisessa vankilassa muiden oppositioliikkeen kannattajien kanssa.

Kun Sophien äiti Silvia käännytetään kerta toisensa jälkeen vankilan portilta muiden vierailemaan pyrkivien vaimojen, äitien, sisarten ja tyttöystävien kera, hän löytää oman tapansa uhmata valtaapitäviä. Joka sunnuntai Silvia ja muut naiset osallistuvat jumalanpalvelukseen valkoisiin pukeutuneina ja kävelevät sen jälkeen äänettöminä pitkin Havannan katuja punainen kukka kädessään.

Cecilia Samartin syntyi Kuubassa 1961. Hän oli vasta alle vuoden ikäinen, kun perhe joutui pakenemaan Castron hallintoa Yhdysvaltoihin. Nykyisin Samartin asuu Los Angelesin kukkuloilla ja työskentelee psykoterapeuttina. Samartin ei ole toistaiseksi voinut palata takaisin Kuubaan.

Naiset valkoisissa on Samartinin kahdeksas suomennettu romaani. Aiemmin häneltä on julkaistu suomeksi Señor Peregrino, Nora & Alicia, Kaunis sydän, La Peregrina, Los Peregrinos, Mofongo ja Kirottu kauneus.

Cecilia Samartin: Naiset valkoisissa
Alkuteos Ladies in White | Suomentanut Susanna Paarma
384 sivua | Saatavana painettuna kirjana ja sähkökirjana
Ilmestymispäivä 23.9.2019

Arvostelukappaleet: tiedottaja Minttu Nikkilä, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313