Vuonna 1919 steinerkoulu oli radikaali vaihtoehto ja uudistaja. Mikä tekee steinerkoulusta ajankohtaisen juuri nyt?

Jarno Paalasmaan STEINERKOULUN ABC -kirja julkistetaan Educa-messuille perjantaina 25.1.2019 klo 12.00–13.00, tervetuloa (Educa-messut, Messukeskus, Siipi, Tila 207 – keskustelu jatkuu Tieto-lavalla klo 14:45–15:30). 

Ilmastonmuutos muuttaa myös koulumaailman. Taloudelliset tavoitteet ja yksilön valintoihin kasvattaminen ohjaavat koulutuspolitiikkaa, ja kilpailutalouden arvoista ja ylikulutuksesta on tullut osa normaalina pidettyä elämää. Kasvatuksen tulee kuitenkin olla itsekkyyden vastakulttuuria. Politiikalla muutetaan nykyhetkeä ja kasvatuksella tulevaisuutta. Viisaampi suhde luontoon on välttämätön.

100-vuotisjuhlavuottaan aloittava steinerkoulu on ajankohtainen juuri nyt, koska sen lähtökohtana on rakentaa kasvatuskäytännöt siitä, minkälainen on lapsi sekä lapsen ja nuoren kehitys. Perimmäinen idea ei ole kasvattaa lapsia yhteiskuntaa varten, vaan kasvattaa aikuisia, jotka pystyvät rakentamaan yhteiskuntaa ihmistä varten. Tarkoitus ei ole vain sopeuttaa kuluttajaksi ja lisätä kilpailukykyä, vaan kasvattaa luovia ja aktiivisia paremman maailman tekijöitä.

”Jokainen muutoksentekijä on tarpeen. Ihmisten pitäisi kasvaa paitsi luoviksi ja ajatteleviksi myös rohkeiksi.", Steinerkoulun ABC:n kirjoittaja Jarno Paalasmaa korostaa.

Steinerpedagogiikan mukaan ihmisen luontosuhde kehittyy ensisijaisesti luonnossa olemalla, ei opetusta digitalisoimalla eikä valmiista oppimateriaaleista luokkahuoneessa opiskelemalla. Tärkeitä oppimisympäristöjä ovat metsät, puutarhat ja pellot. "Ylipäätään tärkeintä on myötäelämisen kyky ja sydämen sivistys. Voi myös sanoa, että ilman taidetta ihminen ei kasva kokonaiseksi”, Paalasmaa toteaa.

Ilmastokriisin lisäksi koulumaailman on löydettävä toimivia ratkaisuja digitalisaation ja tiedon luonteen muutoksen, monikulttuuristumiskehityksen sekä yleisen hyvinvoinnin laskun esille tuomiin haasteisiin. Käytännössä myös oppilaiden kannalta mielekkäin oppiminen siirtyy nopeasti koulun ulkopuolelle.

Steinerkoulun ABC kertoo, miten steinerkouluissa ratkaistaan nämä kysymykset ja miten oppimista tuodaan lähemmäs elämää. Kirja kehittää ajatusta kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta, joka huomioi tietojen ja taitojen oppimisen ohella myös luovuuden, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehityksen. Steinerpedagogiikka saa kirjassa ajan hermolla olevaa tutkimusperustaista läpivalaisua ja kuvausta siitä, miten sitä voi soveltaa uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Kirjassa käsitellään myös steinerkouluun liittyviä ennakkoluuloja.

100-vuotista taivaltaan juhliva steinerpedagogiikka on maailmanlaajuisesti elinvoimainen. Se on pisimpään Suomessa vaikuttanut ja vahvimmin suomalaiseen koulujärjestelmään juurtunut vaihtoehtopedagogiikka. Kirjan avulla vanhemmat saavat monipuolisia perusteita oman lapsensa kouluvalintaan ja opettajat uusia näkökulmia yksilöllisyyden ja luovuuden tukemiseen koulussa. Paalasmaan mukaan steinerkoulun kuluneet 100 vuotta näyttäytyvät vähintäänkin kohtalaisena menestystarinana, mutta tulevaisuudessa steinerkoulu voi olla entistä näkyvämmin myös kriittisen ajattelun kehto, joka haastaa vallitsevat näkemykset ja yrittää vaikuttaa yhteiskunnassa.

Paalasmaa pitää steinerkoulun keskeisimpänä vahvuutena kokonaisvaltaista ajattelua ihmisestä, kasvusta ja kasvatuksesta. Ihminen ei ole pelkkä pää, vaan sillä on myös sydän ja kädet. Ajattelun sivistyksen lisäksi olennaista on tunteen sivistys (sydämen sivistys) sekä tahdon ja tekojen sivistys. Kyse on tasapainoisesta ihmisyyteen kasvamisesta. Ylipäätään kasvatus on tasapainon etsimistä. Tämä koskee myös opettajan ja oppilaan suhdetta. Vapaus äärimmilleen vietynä on kasvatuksen loppu, liiallinen vapauden pois ottaminen taas tappaa luovuuden.

Kasvatusasiantuntija ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa työskentelee kahdettakymmenettä vuotta päätoimisena opettajana. Lisäksi hän on ollut Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja ja Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita laativan työryhmän jäsen. Paalasmaa on myös asiantuntijana Yle Areenassa julkaistussa Kasvatusviisautta kiireisille -podcast-sarjassa ja tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistossa. Paalasmaan aiempia teoksia ovat Omassa rytmissä (2009), Lapsesta käsin (2011), Steinerkoulun tulo Suomeen (2011), Aktivoi oppilaasi (2014) ja Maailman parhaat kasvatusajatukset (2016).

Jarno Paalasmaa:
Steinerkoulun ABC – Leikistä luovaan ajatteluun
ISBN 978-952-351-077-7, ilmestyy 15.1.2019

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:
Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, 050 4362170

Malski, the former brewery of Mallasjuoma Ltd, located in the heart of Lahti in Finland, is a unique building featuring elements from different decades. The new owner of Malski is the real estate company Kielo, with whom the City of Lahti has signed a 20-year rental agreement. The change of ownership and signing of the rental agreement enable the implementation of Malski’s development plans.

The rental agreement signed on 17 December covers about 3,975 m² reserved for Lahti Art, Poster, Design Museum (LAD). This means that nearly half of Malski’s total useful floor area (8,482 m²) will be occupied by LAD. Lahti City Museum will also have the right to use the joint premises available to all the lessees.

According to the lessor’s plans, the renovation of the old part of the building will be completed by the end of 2019 and the construction of the new part will be ready by the end of April 2020. The rental agreement will be valid for 20 years after the completion of the construction project.
‘After technical specifications and control measurement of the area during the project planning phase, the total rental price for LAD’s premises was set at EUR 58,940 per month based on April 2017 prices when the original offer was made,’ says Mauri Koistinen, head of real estate at Lahti City Facilities.

LAD’s concept planning kicks off early next year

Lahti Art Museum and Lahti Poster Museum, which have never before had a permanent exhibition space, will move to Malski.
‘We will create a concept for Lahti Art, Poster and Design Museum, or LAD, based on Malski’s new concept, which is expected to attract international interest. The exhibitions at LAD will focus on fine art, design, lifestyle and digital technology,’ explains Museum Director Timo Simanainen.

According to Tiia Tiainen, Chief of Exhibitions at Lahti City Museum,LAD will showcase highlights from the collections of Lahti Art Museum and Lahti Poster Museum, including works of art from the Vyborg Foundation’s collection.
Both Finnish and international exhibitions will enhance the experience offered to visitors via the latest audio-visual techniques, and there will also be an increasing number of events in the future, promises Tiainen.

Made in Malski

The real estate company Kielo´s Fund Manager Hanna Rauhala is intrigued by the challenge of building a new kind of feature for Lahti.
‘Malski fits our investment strategy, which focuses on attractive sites in growth centres.
The real estate company Kielo´s local partner, Kinos Property Investment’s CEO Arto Korhonen, sees Malski as a hybrid complex, where encounters between businesses, cultural actors and Lahti citizens generate new things and ideas.

‘Operating in the historic premises of a former brewery, Malski is characterised by a unique culture of doing things together, which creates visible results in the form of topical events, new business activities and memorable encounters.

Along with LAD, companies creating innovative things, the Sammio event space, students and freelancers working in the premises, and the restaurant and brewery pub will be the driving forces behind Malski. The restaurant operator is not yet known. According to Hannu Kilkki, one of the owners of Tirra-Torvi Ravintolat Ltd, the Sammio Hall, which is to be built in Malski, will seat 1,000 people and it will offer an excellent venue for various events such as fairs, concerts and even yoga lessons.

The advertising agency Ilme Ltd is one of the companies moving into Malski. For Ilme, Malski primarily means a creative community, and is so much more than just new office space, says CEO Joona Kallinen.

‘Our mission is to create better value for our customers together with creative experts from different industries. All we are expecting is the community,’ says Kallinen.

From plans to implementation

After signing the rental agreement for Malski, the parties will proceed with more detailed plans. The concept and brand design initiative for Malski was led by Kuudes design agency, with participation from the major lessees.

‘Malski will have a community manager in charge of planning the marketing for the centre, events, lessee well-being and cooperation, marketing the facilities, as well as renting the event, co-working and meeting facilities at Malski,’ says Arto Korhonen.

The responsible contractor for the Malski project will be Superion Ltd.
‘Within a short period of time, this is already our second major construction project in Lahti. Kujala Logistics Centre was an important start, and the Malski project combines new construction and the renovation of the historic brewery building in an interesting way. We are proud to be involved in a project that is so important for Lahti,’ comments Juha Keiski from Superion Ltd.

With a population of 120,000, Lahti is one of Finland's biggest cities. A distinguished sports city, Lahti is also known internationally for its environmental and design expertise, alongside high-quality cultural services.

Additional information
Kinos Property Investment Ltd
Arto Korhonen, CEO, tel. +358 40 574 3314
City of Lahti
Mauri Koistinen, Head of Real Estate, City of Lahti Facility Centre, tel. +358 50 658 62
Timo Simanainen, Director, Lahti Museums, tel. +358 44 7161 301
Superion Ltd, Project Director Juha Keiski, tel. +358 40 519 0183

Photos:
Valokuvastudio JenniMaria
Links to photos:

Malski from outside
https://www.epressi.com/media/userfiles/129332/1545212256/malski_ulkokuva_sin_valokuvastudio-jennimaria_2.jpg

Malski's Sammio Hall
https://www.epressi.com/media/userfiles/129332/1545212256/sammiosali_sisakuva_valokuvastudio-jennimaria_2.jpg

Kadettikunnan Kylkirauta -lehti nro 4/2018 on ilmestynyt 21.12.2018. Lehden teemana on ART OF WAR. Teemaa tarkastellaan useammalta näkökulmalta ja pohditaan sitä, onko ART OF WAR tiedettä, taidetta vai sotataitoa. 

Kudonta on valittu Vuoden käsityötekniikaksi 2019. Kudonta on paljon muutakin kuin räsymatot, pienet seinätekstiilit ja kehyskudonta innostavat kokeilemaan perinteistä tekniikkaa. .

Kudonta ja varsinkin räsymatot ovat yksi kansallisaarteemme, joka on säilynyt ja nyt nousemassa uudeksi käsityön hittitekniikaksi. Nuoret ovat löytäneet kudonnan aivan uudella tavalla, kurssit joissa opetetaan kudonnan vaiheet loimen rakentamisesta alkaen ovat huippusuosittuja. Nuoret äidit kutovat kantoliinoja vauvoille ja muutamassa tunnissa valmistuvat kehyskudonnat, jotka eivät vaadi perinteisiä tilaa vieviä kangaspuita ovat maailmalta Suomeenkin saapunut trendi, joka innostaa erityisesti kaupungeissa.

Taitoliitto on valinnun kudonnan vuoden 2019 käsityötekniikaksi. ”Kudonnalla ja varsinkin räsymatoilla on vahvat perinteet Suomessa mutta haluamme että kudonta nähdään monien mahdollisuuksien tekniikkana. Räsymaton kudonta on yksi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kirjatuista taidoista ja kudonta onkin mitä parhain esimerkki aineettomasta kulttuuriperinnöstä, joka elää yhä taitona Suomessa”, sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.

Termeinä kudonta ja neulonta limittyvät suomen kielessä ristiin alueesta riippuen. Monilla alueilla puikoilla neulomista kutsutaan kudonnaksi vaikka se tekniikkana on neulontaa. Kudontaa kuitenkin on perinteisesti tehty kangaspuilla, tekniikka perustuu risteäviin loimi- ja kudelankoihin. Isot ja tilaa vievät kangaspuut eivät kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus, yksinkertaisimmillaan kutoa voi myös ilman isoja työvälineitä.

Matoista minitekstiileihin ja nauhoihin

Uutta kudontaa edustavat pienet kehyskudonnat, jotka voidaan tehdä vaikka pahvialustalla pujottelemalla tai pyöreässä kehyksessä. Kehys voidaan myös jättää kiinni valmiiseen työhön. Erilaisia materiaaleja yhdistellään vapaasti. Myös kierrätysmateriaalit ovat suosittuja kudonnassa. Monimuotoiset nauhatekniikat ovat lähes rajaton kudontatekniikoiden aarreaitta.
Kevytrakenteiset pöytäkangaspuut ovat kokemassa uuden tulemisen, koska ne eivät vaadi suurta tilaa, mutta antavat tuntumat oikeasta kangaspuutyöskentelystä. Niissä kudotaan paljon huiveja, henkilökohtaisen oman asusteen tekeminen on monella käsityönharrastajalle yksi tärkeä syy harrastukselle.

Suomessa on laaja ja ainutlaatuinen taitokeskusten sekä kansalais- ja työväenopistojen verkosto, joiden tilat tarjoavat mahdollisuuden kudontaan sekä ohjaukseen. Taitojärjestöllä on yli 60 taitokeskusta, joissa on kangaspuita asiakkaiden käytössä joko omaehtoiseen kudontaan tai mahdollisuus osallistua ohjatulle kurssille. Viime vuoden suosituimpia kudonnan kursseja ovat olleet Minä ja matto –kurssit, joissa suunnitellaan ja kudotaan oma matto. Moni asiakas kertoo jo pitkään haaveilleensa kutomistaidon oppimisesta.

Vuoden käsityötekniikka tuodaan vuoden 2019 aikana esiin tapahtumissa, taitoyhdistysten kurssitarjonnassa ja myös 19.1.2019 vietettävän valtakunnallisen Käsityölauantain ohjelmassa.

Taitoliitto teetti elokuussa 2018 Taloustutkimuksella laajan käsityön harrastamiseen paneutuvan kuluttajakyselyn. Kysely tehtiin nyt toisen kerran ja tulokset kertovat, että käsityöharrastus on lähellä suomalaisten sydäntä ja säilyttää suosionsa vuodesta toiseen. Kolmasosa suomalaisista (34 %) kertoo nikkaroivansa, rakentelevansa tai tekevänsä käsitöitä ainakin muutaman kerran kuussa. 7 % kertoo tekevänsä käsitöitä joka päivä ja 77 % suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti. Naisista jopa 11 % tekee käsitöitä päivittäin.

Lisätietoja:
Taitoliitto, www.taito.fi
Johanna Aydemir, viestintä 040 7525 160
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja 040 505 0944

Leppävirran Vesileppiksen Muumi-jääveistosnäyttely avaa ovensa tapaninpäivänä 26.12.2018 kello 10:00. Näyttelyn teemana toimii Tove Janssonin rakastettu Taikatalvi-kertomus. Tarinasta on poimittu kuusitoista kohtausta, jotka on elävöitetty Muumi-aiheisin jääveistoksin ja audiovisuaalisin tehostein. Jää- ja lumirakentamisesta vastasi Jäälinna ry, tähtinään jäänveiston maailmanmestari Lkhavgadori ”George” Dorjsuren ja Suomen-mestari Anssi Kuosa. Elämysrakentamisen suunnitteli teemapuistoihin erikoistunut Fantasia Works.

”Muumit ovat suunnittelullisesti mielenkiintoinen aihe, koska se vetoaa kaikenikäisiin. Jääpuistoon oli siis saatava elämyksellistä näkemistä ja kokemista niin lapsille kuin aikuisillekin. Onnistuimme mielestämme hyvin”, sanoo Fantasia Worksin toimitusjohtaja Jari Partanen.

Näyttely sisältää veistosten ohella aktiviteettialueen, jossa kävijät pääsevät laskemaan liukumäkivuoren jääliu’uista sekä napakelkasta ja pienistä jääkaruselleista. Muumi-hahmot on tehty ihmisen kokoisiksi tai kookkaammiksi. Korkein teos, Muumitalo, kohoaa yli viiden metrin korkeuteen.

”Näyttelystä odotetaan keskeistä vetonaulaa koko Pohjois-Savon alueen matkailulle. Muumi on niin kova brändi, että sen imuvoima kantaa Suomen rajojen ulkopuolellekin. Olen iloinen Moomin Charactersin ja Vesileppiksen välisestä saumattomasta yhteistyöstä. Jo neuvottelujen alusta asti oli selvää, että molemmat osapuolet tähtäävät pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Muumi-tarinat eivät lopu kesken”, sanoo Vesileppiksen liikuntapalveluiden toimitusjohtaja Esa Salmiheimo.

Näyttely sijaitsee 30 metriä maanpinnan ja hotellin alapuolella hiihtoareenalla. Kiveen louhitun luolan sääolosuhteet ja lämpötila pysyvät muuttumattomana läpi vuoden, mikä tarjoaa optimaaliset olosuhteet jäänveistolle ja teosten kestävyydelle. Veistämiseen on käytetty kirkasta teräsjäätä, joka on nostettu Kerimäen Puruvedeltä ja Kittilän Lainionjoesta.

Vesileppikseen avattiin joulukuun puolivälissä Muumi-oheistuotteita myyvä Minishop, jonka valikoimiin kuuluvat esimerkiksi pehmolelut, puuhatarvikkeet, kassit, asusteet ja irtohahmot.

Muumi-jääveistosnäyttely on jatkoa kaksi kertaa Vesileppiksen hiihtoareenalla järjestetylle, kymmeniä tuhansia kävijöitä houkutelleelle Ice Cave -jääveistosnäyttelylle.

Lisätietoja

Leppävirran Virkistysuimala Leppäkerttu Oy, toimitusjohtaja Esa Salmiheimo

• puh. 040 760 3265
• esa.salmiheimo(at)leppavirta.fi

Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut juhlii 50-vuotistaivaltaan 19. laulukilpailujen merkeissä 1.-6.1.2019 ja niiden järjestäjänä toimii Lappeenrannan kaupunki. Laulukilpailuista on tullut tärkeä instituutio suomalaisen musiikin ja laulun estradina. Sen näkyvyys on kansainvälistä luokkaa niin kilpailussa menestyneiden laulajien kuin median kautta.

Aluksi Lappeenrannan kaupunki ja Klemetti-Opisto toimivat yhdessä järjestäjinä. Tärkeä lenkki näiden tahojen välillä oli lappeenrantalainen laulupedagogi musiikkineuvos Pauli Helkiö. Kilpailujen pitkäaikaisena toiminnanjohtajana hänellä oli suuri merkitys tapahtuman kehittymisessä pienimuotoisesta laulukisailusta monipäiväiseksi ohjelmistoltaan kansainväliset mitat täyttäväksi ja osallistujamäärältään mittavaksi suurkilpailuksi. Hänen jälkeensä toiminnanjohtajana toimi Tuulikki Närhinsalo 1985 ja vuodesta 2006 toiminnanjohtajana on ollut intendentti Milko Vesalainen.

Vuonna 1969 kilpailussa palkittiin mm. Jorma Hynninen, Matti Salminen ja Virpi Augustin. Vuosien varrella kilpailusta on tullut yksi tärkeimmistä musiikkikilpailuistamme ja sen kautta esiin ovat nousseet mm. oopperalaulajat Karita Mattila, Petteri Salomaa, Sauli Tiilikainen, Helena Juntunen, Camilla Nylund, Lilli Paasikivi, Soile Isokoski, Waltteri Torikka, Marjukka Tepponen ja mm. Aarne Pelkonen.

Laulukilpailut eivät ole olleet vain ponnahduslauta laulajillemme vaan myös suomalaisen laulun ja suomalaisen identiteetin kansainvälistymistä: tietous Suomesta ja musiikkikoulutuksemme korkeasta tasosta on kiirinyt laajalti eri puolille maailmaa.
Juhlavuoden kilpailuun valittiin lokakuun ennakkokilpailusta 29 laulajaa naisten ja miesten sarjoihin. Nuoret laulajakyvyt ovat harjoitelleet ohjelmistojaan varsinaiseen kilpailuun nyt toista kuukautta ja ihmeitä tulee tapahtumaan jälleen positiivisessa mielessä. Kehityskaari aiemmista kilpailuista nimittäin osoittaa, että vaativan ohjelmiston lied-alku- ja välierineen aina orkesterifinaaliin on suuri kasvun paikka jokaiselle kilpailuun osallistuvalle laulajalle. 

Tammikuun laulukilpailut alkavat avajaisilla tiistaina 1.1.2019 klo 16 Lappeenranta-salissa, jolloin kaupunginjohtaja Kimmo Jarva avaa kilpailut ja mm. arvotaan kilpailujärjestys. Ensimmäinen alkuerä alkaa samana iltana klo 19.30. Alkueristä välieriin jatkoon menevien nimet ovat tiedossa myöhään keskiviikkona 2.1. illalla.

Välierät käydään torstaina 3. ja perjantaina 4.1. ja finalistien nimet ovat tiedossa viimeisen välieräjakson jälkeen 4.1. n. klo 23.30. Lauantaina 5.1. finalistit harjoittelevat finaaliohjelmistonsa Saimaa Sinfoniettan (Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesterin) kanssa johtajanaan kapellimestari Vytautas Lukočius. Sunnuntaina 6.1. päivällä finaalikilpailu alkaa Lappeenranta-salissa klo 18. Palkintojen jako on samana iltana n. 21.30 alkaen.

Kilpailun palkinnot ovat 10 000, 7000 ja 5000 € kummassakin sarjassa. Lisäksi jaetaan erikoispalkintoja. Yleisö pääsee myös äänestämään suosikkiaan kilpailun alku- ja välierien perusteella 4.1. saakka.

Arvovaltaisen tuomariston muodostavat Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja mezzosopraano Lilli Paasikivi ja jäseninä ovat sopraano Johanna Rusanen-Kartano, baritoni Gabriel Suovanen, basso Jyrki Korhonen, pianotaiteilija Ilmo Ranta ja RSO:n ylikapellimestari Hannu Lintu.

Finaalin juhlanumeroina kuullaan laulajien kilpailuesitysten kahden jakson alussa Saimaa Sinfoniettan orkesterinumerot, joista toisen laulukilpailun Taikametsä- juhlasoiton on säveltänyt säveltäjä Harri Vuori. 

Yle mukana Lappeenrannan laulukilpailuissa verkossa ja radiossa
Yle seuraa Lappeenrannan valtakunnallista laulukilpailua verkossa ja radiossa, sekä välittää kuvia ja tunnelmia lavalta ja lavan takaa. yle.fi/klassinen

Finaalia on kutsuvieraina saapumassa seuraamaan myös joukko merkittävän uran tehneitä aiemmin kilpailussa palkittuja eturivin laulajiamme.

Kirja-alan toimijat polkaisevat vuoden 2019 käyntiin Kirjalla kuntoon! -kampanjalla. Hyvinvointi on ajankohtainen teema vuoden alussa. Kampanjalla halutaan muistuttaa siitä, millaisia hyvinvointikeitaita kirjakaupat ovat ja tuoda esiin hyvinvointikirjallisuudessa näkyviä ajankohtaisia ilmiöitä. Kampanjan tarkoituksena on huomioida hyvinvointikirjallisuutta merkittävänä kirjallisuuslajina ja muistuttaa, että kirjakaupasta löytyy tietoa ja tukea monenlaiseen hyvinvointiin.           

”Kirjat ovat olleet vuosia luomassa ja ylläpitämässä suomalaisten hyvinvointia, ja kirjoja löytyy myös ensi vuonna monista teemoista. Kirjoissa näkyvät perinteiseen tapaan ravinto, terveys, itsetuntemus, alkuvuonna ilmestyvissä kirjoissa vahvasti myös aivojen hyvinvointi”, kertoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.

Kirjalla kuntoon! -kuukauden aikana 1.1.—31.1.2019 kirjakaupat tuovat myymälöissään ja kustantajat kanavissaan esiin sekä kevään uutuuksia että vanhempia suosikkeja aihepiireistä.

”Hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kirjoja kirjoitetaan, ostetaan ja luetaan vuosittain mittava määrä. Se kiinnostaa lukijoita läpi vuoden, mutta erityisen paljon kysyntää aihepiirin kirjoille on juuri alkuvuodesta”, summaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Listaus hyvinvointiin liittyvistä kevään uutuuskirjoista löytyy osoitteesta https://kustantajat.fi/kirjalla-kuntoon

Lisätietoja: 

Kirjakauppaliitto, toimitusjohtaja Laura Karlsson 
puh. 050 571 5511 / laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi

Suomen Kustannusyhdistys, johtaja Sakari Laiho
puh. 040 589 8868 / sakari.laiho@kustantajat.fi

Mikä saa ihmiset sitoutumaan museoon ja tulemaan vakituisiksi kävijöiksi? Sinebrychoffin taidemuseossa toimivalle Siffin senioriklubille museo tarjoaa iloa ja tietoa. Seniorit ovatkin toiminnassa mukana kipinällä ja sydämellä.

Leena Hannula tutkii väitöskirjassaan, mikä saa ihmiset sitoutumaan museoon ja tulemaan vakituisiksi kävijöiksi. Hannula käsittelee tutkimuksessaan Sinebrychoffin taidemuseossa toimivaa Siffin senioriklubin ryhmää kävijöiden omasta näkökulmasta.

Nykyään suuri osa ihmisistä pääsee eläkkeelle hyväkuntoisena ja elinaikaa on vielä jäljellä keskimäärin 20–25 vuotta. Hannulan tutkimus keskittyykin Sinebrychoffin kävijöistä tämän niin sanotun kolmannen iän ja erityisesti sen go-go- tai slow-go-vaiheen edustajiin.

– Syksyisin ja keväisin järjestetyt taideklubitapaamiset ovat tuoneet iloa, tietoa ja taitoa klubiin osallistuneiden elämään. Toiminnan lähtökohtana on ollut laadukas seniorityö, jonka keskipisteinä ovat olleet monipuolinen perehtyminen näyttelyihin ja oma taiteellinen ilmaisu, Hannula sanoo.

Yhteiskunnan arvot eivät aina kohtaa senioreille suunnatussa kulttuurityössä. Ikääntyneiden henkilöiden oikeudesta sosiaaliseen suojeluun on erityiset säännökset Euroopan sosiaalisen peruskirjan 23 artiklassa. Erityisesti taide- ja kulttuurialalla julkisen sektorin täytyy turvata tasavertaiset oikeudet vanhemmalle väestölle, jotta ikäryhmään kuuluvat voivat kehittää itseään taloudellisista tekijöistä riippumatta.

 – Sopimuspuolet sitoutuvat muun muassa toteuttamaan ja edistämään ikääntyneiden henkilöiden osallistumista kulttuurielämään tekemällä ikääntyville henkilöille mahdolliseksi pysyä yhteiskunnan täysipainoisina jäseninä mahdollisimman pitkään. Henkilön fyysistä, henkistä ja älyllistä toimintakykyä on pyrittävä ylläpitämään, Hannula kertoo.

Taidemuseotoiminnassa tämä merkitsee muun muassa tarkoituksenmukaisten tilojen järjestämistä, toiminnan ja ajankohdan sopivuutta sekä toiminnan seuraamista.

Valtio luo mahdollisuuksia osallistumiselle tukemalla kulttuuri-instituutioita taloudellisesti. Väitöstutkimuksessaan Hannula esittää keinoja, joilla museo-instituutio voi ottaa vastuuta kulttuuriperinnöstä, joka kuuluu kaikille.

 – Riittävien resurssien avulla on tehtävä mahdolliseksi se, että ikääntyvät henkilöt voivat viettää tyydyttävää elämää ja osallistua aktiivisesti julkiseen, sosiaaliseen ja kulttuurielämään. Resurssit voivat liittyä esimerkiksi kulttuuripalvelujen saavutettavuuteen, Hannula sanoo.

Taiteen maisteri Leena Hannulan museologian väitöskirjan "Kävijät, kokijat, kokemukset - museologinen tutkimus Siffin senioriklubista taidemuseon keskiössä" tarkastustilaisuus pidetään 19.1.2019 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, TaT Anniina Koivurova (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Janne Vilkuna (Jyväskylän yliopisto, musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätiedot:

Leena Hannula
lphannula@gmail.com
040 727 8453

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3575

Henkilötiedot:

Leena Hannula kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan taidelukiosta vuonna 1976. Hän valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1981. Vuosina 1982–2000 Hannula toimi opettajana Karhuvuoren koulussa, Leppävaaran lukiossa ja yläasteella, Simonkylän ja Peltolan koulussa sekä Kasavuoren koulukeskuksessa. Tämän jälkeen hän on toiminut Ateneumin neuvontapisteen hoitajana sekä vastaavana museolehtorina Kansallisgalleriassa, Sinebrychoffin taidemuseossa. Tällä hetkellä Hannula toimii asiantuntijana Sippe-taideprojektissa.

Julkaisutiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 50, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7638-5. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7638-5 (PDF).

Lappeenrannan museot viettävät talviaikana Museoperjantaita joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ja silloin on vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon.

Museoperjantaina 4.1.2019 on Lappeenrannan taidemuseossa avoinna kaksi näyttelyä.

Sirpa Hynnisen ja Vesa-Ville Saarisen näyttely on avoinna 15.9.2018 – 6.1.2019 välisen ajan. Näyttelyteosten lähtökohtina ovat olleet erilaiset luontokokemukset, kaupunkimaisemat ja fyysiseen työhön liittyvä kuvasto. He ovat työskennelleet työryhmänä yhtäjaksoisesti viisitoista vuotta ja he suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä tila-, ympäristö- ja videotaidetta sekä veistoksia.

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu - Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon Viipurissa -näyttely on avoinna Lappeenrannan taidemuseossa 15.9.2018 - 6.1.2019 välisen ajan. Näyttelyssä esitellään Juho Rissasen Wilhelm Hackmanille maalaaman seinämaalauksen säilyneet luonnokset vuodelta 1913. 

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu oli tilaustyönä toteutettu seinämaalaus, jonka Wilhelm Hackman tilasi Juho Rissaselta uuteen asuntoonsa, joka valmistui vuonna 1909 Pohjoisvallikadun ja Piispankadun kulmaan Viipurissa. Valmistuttuaan tuo kolmiosainen öljyvärimaalaus riippui Wilhelm Hackmanin asunnon yläaulassa, pitkän hallin pilasterein jaetulla seinällä. Suomalaisten sotilaiden kerrotaan II maailmansodan aikana leikanneen maalaukset kehyksistään Hackmanin talosta ja ottaneen ne mukaansa. Maalaukset hävisivät sodan aikana ja vain luonnokset ovat säilyneet.  Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti ne vuonna 2007 Lappeenrannan taidemuseolle.

Näyttelyssä on esillä myös kolme muuta Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluvaa Juho Rissasen teosta: Naiset rannalla, Kylpijät (1914) sekä Piirtäjä (1920).

Lisäksi Lappeenrannan taidemuseon lasikäytävällä on 6.1.2019 asti Taidetestaajiin osallistuneiden nuorten töistä koottu näyttely. Lappeenrannan taidemuseo on vastaanottanut valtakunnallisen Taidetestaaja-hankkeen myötä yli 400 kahdeksasluokkalaista lähialueiden kouluista. He ovat päässeet tutustumaan museon näyttelyihin ja itse tekemään taidetta Lappeenrannan kuvataidekoulun tiloissa osana Taidetestaus – kokemustaan

Etelä-Karjalan museossa on avoinna kaksi näyttelyä.

Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin Koru 80 vuotta – näyttely on avoinna 31.3.2019 saakka. Vuosi 2017 oli suuri juhlavuosi koko Suomelle. Vuosi oli erityinen myös Suomen tunnetuimmalle koruyritykselle Kalevala Koru Oy:lle, joka täytti samana vuonna 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yritys esitteli Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta -näyttelyn, joka kiersi juhlavuoden aikana viidellä paikkakunnalla. Näyttely oli myös osa Suomi 100 -ohjelmaa. Lappeenranta on näyttelyn kuudes ja viimeinen pysähdys. Näyttelyssä on esillä yli 200 korua kahdeksan vuosikymmenen ajalta. Kyseessä ei ole kuitenkaan pelkkä korunäyttely vaan se yhdistää Kaleva Koru Oy:n tarinan suomalaisiin yhteiskunnallisiin ja ajankohtaisiin teemoihin ja samalla peilaa esimerkiksi naiseuden roolia ja sen muutosta viime vuosikymmeniä. Näyttely-yleisö myös haastetaan pohtimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Eri teemat esitellään videoiden, valokuvien ja tarinoiden kautta kiinnostavalla ja monipuolisella tavalla.

Lisäksi Etelä-Karjalan museossa on avoinna perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia, joka tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Museot ovat avoinna klo 11 – 17. Tervetuloa museoihin!

Etelä-Karjalan museo Kristiinankatu 15 Lappeenrannan linnoitus

Lappeenrannan taidemuseo Kristiinankatu 8 – 10 Lappeenrannan linnoitus

Rovaniemen Teatterin – Lapin Alueteatterin vuosi 2018 päättyy musiikkinäytelmä Joulutarinan viimeiseen esitykseen 29. joulukuuta. Joulutarina ehti saada kolmen esityskautensa aikana yhteensä 14244 katsojaa 74 näytökseensä.

Päättyvä vuosi on ollut Rovaniemen Teatterille kävijämäärän valossa menestys. Teatterin esitykset keräsivät 35700 katsojaa. Esitysmäärä oli 294 ja katsojia näytöstä kohden keskimäärin 121. Edellisvuonna oli 296 esitystä, 30742 katsojaa ja keskikatsojamääränä 104.

Vuonna 2018 ohjelmistossa on ollut 14 omaa tuotantoa, 2 yhteistuotantoa ja 12 vierailua. Vuoden katsotuin esitys on ollut musikaali Myrskyluodon Maija, jonka 31 esityksessä kävi yhteensä 7821 katsojaa. Vuonna 2017 suosituin näytelmä oli Nätti-Jussi seikkailee, joka keräsi yhteensä 7969 katsojaa 24 näytökseensä.

Lappia kiersi neljä näytelmää. Niillä oli yhteensä 71 esitystä ja 5087 katsojaa. Lisäksi Reissuteatteri teki 16 vierailua Rovaniemen alueen palvelukoteihin esittäen Leikkiä laukussa -teatterihetkeä yhteensä 564 katsojalle.

Rovaniemen Teatteri on tuottanut myös yleisötyötä, kuten tutustumiskierroksia, työpajoja ja koulutuksia. Yleisötyön kävijämääräksi summautui 6262. Lisäksi teatteri tarjosi tilavuokrauspalveluita ja tapahtumatuotantoa erilaisille tapahtumille, kuten juhlatilaisuuksille ja kansainvälisille kongresseille. Niissä kävi yhteensä 14150 vierasta. Ottaen huomioon esitykset, yleisötyön ja tilaisuudet teatterin vuoden 2018 kävijämääräksi muodostui 56100. Edellisvuonna luku oli 52600.

”Teatteri on rakas taidemuoto ja harrastus suomalaisille. Se näkyy myös meillä. Kävijämäärät ovat yksi tapa mitata onnistumista ja vaikuttavuutta. Lisäksi teatterin merkityksellisyydestä kertoo, että me tuotamme palveluita kaiken ikäsille, meillä käy katsojia leikki-ikäisistä ikäihmisiin. Ohjelmistossa on ollut monipuolista koettavaa, meillä on ollut musikaali, musiikkibaari, koululaisnäytelmä, esityksiä pienille lapsille, joulunäytelmä, draamaa, komediaa ja musiikkiteatteria paikallisella aiheella. Me haluamme pitää huolta teatterin saavutettavuudesta ja olemme käyneet esiintymässä myös päiväkodeissa ja palvelutaloissa.  Olemme tavoittaneet myös laajasti maakunnan väkeä teatteriin sekä Rovaniemelle että kiertue-esityksiin kuntiin. Kiertueella on ollut vuoden aikana neljä näytelmää joista olemme saaneet myös hyvää palautetta. Lisäksi olemme tehneet yleisötyötä mm. lasten ja pitkäaikaistyöttömien parissa. Olemme myös tuottaneet Rovaniemelle vierailevia esiintyjiä muualta Suomesta.”, toiminnanjohtaja Sari Alatalo kertoo.

Vuoden 2019 esitykset alkavat 11.1. Eila, Rampe ja Likka -komedialla. Kevään 2019 ohjelmistossa ovat myös musiikkinäytelmä Hovinpohja, lastenesitys Sammakon satumainen elämä sekä draama Papin perhe, jonka viimeinen esitys 26. tammikuuta on näyttelijä Pirjo Leppäsen juhlanäytös.

Kevään ensimmäinen ensi-ilta on 9. helmikuuta Tuomas Parkkisen komediasta Aateliskalenteri. Kauden toisena uutuutena nähdään Seitsemän koiraveljestä, joka saa ensi-iltansa 10. huhtikuuta.

Alueteatterin kiertue käy tammi- ja helmikuussa 12 lappilaisella paikkakunnalla alkaen Kittilästä ja päättyen Pelkosenniemelle. Lisäksi teatteri järjestää Rovaniemelle neljä vierailuesitystä. Jukka Rasilan ja Mikä Räinän esitys Appivanhempien ABC nähdään 12.1. Lappia-talossa ja Sámi Našunálateáhter Beaivváš –teatterin Naistentapaaminen on 8.2. Wiljamissa. Maaliskuun 8. päivä Lappia-taloon saapuu Pate Mustajärven Teatterin kummitus -kiertue ja 21. maaliskuuta talossa vierailee Jukka Puotilan show PUOti kiinni ja TILA myyntiin.

Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Sari Alatalolta: 0400 282483, sari.alatalo@rovaniementeatteri.fi. 

Ihmisten hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävä CupOfTherapy jatkaa rakentumistaan kansainväliseksi brändiksi. Vuosi 2018 on vahvistanut startupin jalansijaa erityisesti Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Joulukuussa yritys solmi laajan lisenssisopimuksen myös suomalaisen lahja- ja taloustavaroita, leluja, pelejä ja tekstiilejä tuottavan Martinex Oy:n kanssa.

Brändin ideana on sosiaalisen median välityksellä avata helposti lähestyttävien eläinhahmojen avulla mielen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. CupOfTherapy tarjoaa konkreettisen välineen vaikuttaa ihmisiin joka puolella maailmaa, kulttuuritaustasta huolimatta. 

"Yrityksen perustamisen alkumetreillä solmimamme yhteistyösopimuksen myötä MUJI:n kanssa saimme lisää luottoa siitä, että brändillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa globaaliksi ilmiöksi", kertovat CupOfTherapy:n perustajajäsenet Matti Pikkujämsä, Antti Ervasti ja Elina Rehmonen. Kuluneen vuoden aikana CupOfTherapy on nauttinut myös laajasta mediahuomiosta; brändistä  ovat Aasiassa uutisoineet muun muassa Esquire, Milk-magazine, Metro Pop, Exchange.com ja Style-Tips.com tavoittaen yli 2,3 miljoonaa lukijaa.

Yrityksen strategiana on kaupallistaa hahmoistaan ja hyvinvointia tukevista viesteistään oheistuotteita kansainvälisille markkinoille. Oheistuotteet ja brändin lisensointi tuovat CupOfTherapy:lle näkyvyyttä ja edistävät yrityksen mission leviämistä. Agentuurisopimuksia yritys on solminut muun muassa Suomessa, Hong Kongissa, Taiwanissa ja Pohjois-Amerikassa. Japanissa CupOfTherapy:a edustaa lisenssiagentuuri Gaia, jonka asiakkaisiin lukeutuvat esimerkiksi Assassin's Creed, Live Nation Merchandise ja Tony Hawk.

”Japani on maa, jossa ihmiset tunnetusti kärsivät unen puutteesta ja uupumuksesta. Mitä tarvitsemme jatkuvasti lisää on "iyashi", mikä tarkoittaa rentoutumista, terapiaa, lohtua ja parantavaa voimaa. Iyashin ja ihmisiä voimaannuttavan liiketoiminnan on ennustettu saavuttavan jopa 95 miljardin euron myyntiluvut pelkästään Japanissa vuoteen 2020 mennessä. CupOfTherapy tarjoaa lohtua ja kertoo että on ihan OK tuntea surua, vihaa tai mitä tahansa siltä väliltä. Pikkujämsän ja Ervastin piirrokset koskettavat sydäntä hellästi ja syvältä", kuvailee Gaian toimitusjohtaja Chiaki Yamase.

Myyntituottoihinsa perustuvien lahjoitusten lisäksi yritykselle on tärkeää tehdä myös ihmisten pariin jalkautuvaa hyvää tekevää työtä. Suosittuja työpajoja mielenterveyteen liittyvistä teemoista järjestettiin vuonna 2018 yhteensä 17 Suomessa, Japanissa, Hong Kongissa ja Taiwanissa.

"Meille on ollut kunnia olla mukana CupOfTherapyn kansainvälistymisessä. Ihmiset ovat aidoisti innoissaan asiasta ja nyt tärkeää on löytää ja valita parhaat mahdolliset kumppanit joiden kanssa kehitetään CupOfTherapya markkinakohtaisesti eteenpäin", kertoo Ferly:n lisensointijohtaja Heikki Laaninen. 

CupOfTherapy-brändiä ovat rakentamassa palkitun ja kansainvälisesti tunnustetun kuvittajan Matti Pikkujämsän kanssa psykoterapeutit Antti Ervasti sekä Elina Rehmonen.

Lisätiedot:

Elina Rehmonen, +35840 9012971

elina.rehmonen@cupoftherapy.net

Vuonna 2004 kuolleen amerikkalaisen kulttikirjailijan Lucia Berlinin kynä ei ehtynytkään Siivoojan käsikirjaan: maailmanlaajuiseksi menestykseksi nousseen kirjailijan 22 viimeistä novellia sisältävä teos Ilta paratiisissa (Evening in Paradise) julkaistaan suomeksi syksyllä 2019. Kustantaja on Aula & Co.

Lucia Berlin alkoi kirjoittaa 1950-luvulla. Hänen kirjoittamiseensa vaikutti kuitenkin haitallisesti kolme epäonnistunutta avioliittoa, poikaystävän itsemurha, työn menettäminen, ajoittainen asunnottomuus ja alkoholismi. Kirjalliseksi supertähdeksi hän nousi vuonna 2015, 11 vuotta kuolemansa jälkeen, kun kokoelma Siivoojan käsikirja (Manual for Cleaning Women) ilmestyi. Se on ollut arvostelu- ja myyntimenestys kaikissa maissa, jossa se on julkaistu. Aula & Co julkaisi teoksen kahtena niteenä: Siivoojan käsikirja ilmestyi vuonna 2017 ja Tanssia ruusuilla 2018.

Evening in Paradisea on kaikissa arvioissa kehuttu yhtä kirkkaaksi kuin Siivoojan käsikirjaa.  Kirkus Reviews kirjoitti: "Kukaan kuollut kirjailija ei ole yhtä elävä kuin Berlin: hauska, tumma niin rakastunut maailmaan". 

 Voguen artikkeli aiheesta

Evening in Paradisen arvio NPR:n sivulla 

Siivoojan käsikirja kustantajan sivuilla

Tanssia ruusuilla (Siivoojan käsikirja 2) kustantajan sivuilla

Lisätiedot: Viestintäpäällikkö Nora Varjama, nora.varjama@gmail.com, puh 050 547 6868

Into Kustannuksen tammikuun uutuuskirjoissa on ajankohtaisia tietokirjoja historian, luonnon ja musiikin alalta sekä klassikkoromaani: Pentti Haanpään sodanvastainen klassikko Korpisotaa.

Hyvä verse
Monella suomalaisella naisräppärillä on hyvä verse. Heini Strandin kirjoittama kirja on ensimmäinen kirja Suomen räppäävistä naisista. Mukana ovat mm. Mariska, Mercedes Bentso ja Sini Sabotage. Räppärit kertovat kirjassa, kuinka he pukeutuivat löysiin vaatteisiin välttääkseen seksualisoinnin ja toisaalta siitä, kuinka he alkoivat pyytää samaa liksaa kuin muut ja luomaan verkostoja.
Hyvä verse ilmestyy 15.1. 
Iso kansikuva

Luonto ihmisen aikakaudella
Korkeasaaren entisen johtajan Seppo Turusen esseekokoelma Luonto ihmisen aikakaudella sisältää positiivisen viestin: ilmastonmuutos jyllää mutta toisaalta väestönkasvu hidastuu, metsien pinta-ala kasvaa ja uusiutuva energia muuttaa maailmaa. Luonnon ja ihmisen yhteinen taival ei ehkä olekaan pelkkä tragedia. Esimerkiksi kaupungistuminen on siunaus planeetallemme, koska sen ansiosta luonnolle jää elintilaa. 
Ilmestyy 7.1.
Iso kansikuva

Kuningatar Viktoria
Kuningatar Viktoria on ainoa nainen, jonka mukaan on nimetty kokonainen aikakausi. Viktoria hallitsi Britanniaa ja Irlantia vuosina 1837–1901. Kuka oli suurnainen brittiläisen imperiumin takana? 
Ilmestyy 20.1.
Iso kansikuva

Psykiatrian historia
Edward Shorterin kirjoittama kiehtova kirja on matka mielisairaaloiden synnystä neurotieteeseen ja Freudista Prozaciin. Mukaan mahtuu kuvausta sekä vanhoista hoitomuodoista että tautien luokittelun kehityksestä aina lobotomia- ja sähkösokkihoitoihin asti.
Illmestyy 7.1.
Iso kansikuva

Korpisotaa
Mestarikirjailija Pentti Haanpään omaelämäkerrallinen sotaromaani Korpisotaa ilmestyi välirauhan aikana ja oli ensimmäinen merkittävä suomalaiskirjailijan kuvaus koko kansaa ravisuttaneesta talvisodasta. Sodan julmuus ja  muodostuu kirjan pääteemaksi. Korpisotaa teki Haanpäästä koko kansan kirjailijan.
Ilmestyy 17.1.
Iso kansikuva

Pelkät arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätiedot ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt: Nora Varjama: nora.varjama@intokustannus.fi, puh. 050 547 6868

Lataa koko kevään katalogi täältä

Into Kustannus siirtyy 1.1.2019 STT:n jakelupalveluun. Mikäli et saa STT:n tiedotteita, ole ystävällisesti yhteydessä STT:hen.

Kutsu medialle

Otso Kautto aloittaa Tampereen Työväen Teatterin johtajan tehtävässä 1.1.2019. Tervetuloa uuden teatterinjohtajan ensimmäiselle mediabrunssille torstaina 10.1.2019 klo 10.30
(Hämeenpuisto 32, Suuren näyttämön lämpiö).

Luvassa on keskustelua Tampereen Työväen Teatterista, teatterin ohjelmistosta sekä teatterin tulevaisuudennäkymistä. Brunssin päätteeksi käymme katsomassa otteet tammikuun uutuusnäytelmistä Myrsky, ensi-ilta 24.1. Suurella näyttämöllä, ja Avustettu itserakkaus, kantaesitys 15.1. Eino Salmelaisen näyttämöllä.

Järjestämme samassa yhteydessä mahdollisuuden Otso Kauton sekä Myrskyn ja Avustetun itserakkauden työryhmän haastatteluihin. Otathan haastattelupyynnöissä etukäteen yhteyttä tiedottajiin.

Hyvän uuden vuoden toivotuksin sydämellisesti tervetuloa!

Haastattelupyynnöt
tiedottaja Sari Andersson, sari.andersson@ttt-teatteri.fi, 050 5969 069
tiedottaja Mika Kauhanen, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi, 050 401 8252 (vuosilomalla 7.1.2019 asti)

vp. tarjoilua varten viimeistään 9.1.2019
sari.andersson@ttt-teatteri.fi, 050 5969 069

Lisätietoa ensi-illoista Myrsky ja Avustettu itserakkaus
http://www.ttt-teatteri.fi

Suomen kristillisen rauhanliikkeen (SKR) vuoden 2019 rauhanpalkinto on myönnetty graffititaiteilija Pete ”Hende” Niemiselle. Nieminen on työskennellyt vuosia oikeudenmukaisemman maailman puolesta ja kulttuurien välisen ymmärryksen parantamiseksi, ja tätä työtä hän on tehnyt erityisesti nuorten parissa ja yhdessä nuorten kanssa.

Hende Niemisen rauhantyössä yhdistyy ainutlaatuisella tavalla halu tehdä maailma paremmaksi paikaksi ja intohimoinen fokus konkretiaan. Työkalunaan maalipurkki, Nieminen on maalannut kantaaottavia julkisia seiniä, opettanut graffittimaalausta koululaisille sekä vetänyt Suomen ryhmää kolmivaiheisessa ihmisoikeuksia ja kansalaisaktivismia käsittelevässä Actlab-työpajakokonaisuudessa Armeniassa, Georgiassa ja Norjassa.

”Hende Nieminen ravistelee paitsi maalipurkkeja, myös koko rauhantyön pakkaa”, SKR:n puheenjohtaja Jussi Ojala sanoo.

”Tässä 44-vuotiaassa perheenisässä on myönteistä kapinaa, jännitettä ja tahtoa, jota harvoin näkee. Hende purkaa syvään juurtuneita ennakkoluuloja ja stereotypioita graffititaiteesta, kuka sitä voi tehdä ja mikä taiteen sisältö voi olla. Samalla hän rakentaa siltoja, joita moni ei uskonut, että voidaan rakentaa. Esimerkiksi Vantaankosken seurakunnan graffitialttaritaulu tai graffitintekijän kymmenen käskyä kertovat ehkä vanhaa rauhan viestiä mutta kieli on ihan uusi.”

SKR:n rauhanpalkintoa on myönnetty vuodesta 1982 lähtien. Palkinnonsaaja julkistetaan perinteisesti kirkkojen kansainvälisenä rauhanpäivänä 1. tammikuuta. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, sovinnontyön asiantuntija Mahdi Abdile, kansanedustaja Pekka Haavisto ja toimittajat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff.

SKR on ekumeniaa ja uskontojenvälistä vuoropuhelua korostava, kirkkokuntiin sitoutumaton rauhanjärjestö.

Lisätietoja:
Jussi Ojala, p. 050 352 6536, jussi.ojala@kua.fi
Pete Nieminen, p. 044 545 7939
www.kristillinenrauhanliike.fi

Kuhmon Kamarimusiikki viettää tulevana kesänä 50. vuotisjuhlaansa ja aloittaa uudenvuoden 2019 upeasti kolmella konsertilla. Festivaali soi Kajaanissa torstaina 3.1. yhteistyönä Kajaanin kulttuuritoimen kanssa ja Kuhmossa perjantaina 4.1. osana kuhmolaisten kulttuuritoimijoiden yhteistä Kuhmon Talvi -tapahtumaa. Brysselissä festivaali saa kunnian olla mukana sunnuntaina 6.1. päättämässä Suomen ja Kainuun yli kuukauden mittaista esittäytymistä kaupungin Winter Wonders -joulutoritapahtumassa.

Kajaanin ja Kuhmon konserteissa esittäytyvät ensimmäistä kertaa syksyllä 2018 koesoittojen perusteella valitut Kuhmon Kamarimusiikin kvartettiakatemian nuoret yhdessä festivaalin taiteellisen johtajan, alttoviulisti Vladimir Mendelssohnin kanssa.  Kvartettiakatemian nuorista mukana ovat Nome-kvartetti, viulistit Varpu Heikinheimo, Emil Hartikainen ja Lotta Harju sekä sellisti Maria Morfin Venäläinen. Konserttien ohjelmassa kuullaan W. A. Mozartin, Eugène Ysaÿen, J. S. Bachin, Benjamin Brittenin ja Dmitri Šostakovitšin musiikkia.

Kvartettiakatemia jatkaa Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikaista työtä nuorten lahjakkaiden muusikoiden kouluttamisessa. Kvartettiakatemiaan valittiin koesoittojen kautta kolme varsinaista jäsentä sekä joukko vierailevia osallistujia. Konsertissa esiintyvän suomalaisen Nome-kvartetin lisäksi akatemian muut varsinaiset jäsenet ovat Abel-kvartetti Wienistä sekä Bålder-kvartetti Suomesta. Konsertissa sooloteoksilla esiintyvä Emil Hartikainen on Bålder-kvartetin viulisti. Akatemian vieraileva osallistuja on Heikinheimon, Harjun ja Morfin Venäläisen lisäksi suomalainen Seele-kvartetti. Heikinheimo, Harju ja Morfin Venäläinen ovat muodostaneet Kajaanin ja Kuhmon konsertteja varten kvartetin yhdessä Vladimir Mendelssohnin kanssa.

Brysselin konsertissa Kuhmon Kamarimusiikkia edustavat kesän festivaalilta tutut konkarit pianisti Diana Ketler, viulisti Priya Mitchell, sellisti Joona Pulkkinen sekä tietysti taiteellinen johtaja itse. He soittavat Joseph Haydnin, Jean Sibeliuksen, Béla Bartókin, Manuel de Fallan sekä Johannes Brahmsin teoksia. Brysselin konsertti on sekä kutsuvieras- että yleisötilaisuus. Yleisöksi voi hakea Winter Wonders -tapahtuman sosiaalisen median kautta. Konsertti pidetään Brysselin kaupungintalon juhlasalissa.

Brysselin joulutori Winter Wonders on yksi Euroopan suurimmista joulutoritapahtumista. Torilla vierailee vuosittain jopa 2,5 miljoonaa vierasta. Brysselin kaupunki kutsuu tapahtumaan vuosittain ”kunniavieraan” (celebrated country) ja tänä vuonna se on ollut Suomi.  Kainuu on edustanut Suomea Visit Finlandin, Kainuun liiton ja Brysselin kaupungin keskinäisen sopimuksen pohjalta. Suomalaisella joulutorialueella on ollut myynnissä erilaisia suomalaisia tuotteita Kalevala Spirit Oy:n kojuissa, ja Kainuun liitto yhteistyökumppaneineen on toteuttanut mielenkiintoista kulttuuriohjelmaa lavalle ja oheistapahtumiin. Suomen osaston infopisteenä on toiminut puinen Tikku-talo, joka torilla on saanut nimekseen Hiljaisuuden talo. Tikku-talo on ollut esimerkki kuhmolaisesta puurakentamisesta. Talon yläkerroksissa yleisö on päässyt tutustumaan Kuhmon Kamarimusiikkiin jo ennakkoon virtuaalisesti. 

Kuhmon Kamarimusiikki järjestetään 50. kerran 14.–27.7.2019 Kuhmossa teemalla Nostalgia. Ohjelma julkistetaan puolessa välissä tammikuuta.

Kuhmon Kamarimusiikin ympärivuotista konserttitoimintaa tukee OP.  Kvartettiakatemian käynnistämiseen on saatu apuraha Jenny ja Antti Wihurin rahastolta.

Lisätiedot:

Kuhmon Kamarimusiikki, puh. 08 652 0936

www.kuhmowinter.fi, www.kuhmofestival.fi

www.kainuunliitto.fi, www.facebook.com/WinterWonders18Finland#Kainuu

Lappeenrannan 19. valtakunnalliset laulukilpailut avattiin tänään 1.1.2019 Lappeenranta-salissa. Kilpailuun osallistuu 28 laulajaa. Avajaisissa arvottiin mm. kilpailujärjestys.

Kilpailun aloittaa tänään ensimmäisessä alkuerässä klo 19.30 Aurora Marthens.Muut laulajat laulavat hänestä alkavassa aakkosjärjestyksessä ja järjestys säilyy koko kilpailun ajan samana.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvaa totesi avajaispuheessaan 50-vuotiaalla laulukilpailulla olevan vankan aseman suomalaisessa musiikkielämässä. Kilpailun henki on tunnetusti ollut kansainvälinen laulukilpailussa menestyneiden laulajien saavutettua merkittäviä kansainvälisiä karriäärejä. Lappeenrannassa on kilpailtu vuodesta 1969 alkaen ja niiden näkyvyys on kautta aikain ollut erinomainen.

Kilpailun tuomariston muodostavat puheenjohtajana oopperalaulaja Lilli Paasikivi, jäseninä oopperalaulajat Johanna Rusanen-Kartano, Gabriel Suovanen ja kapellimestari Hannu Lintu, pianotaiteilija Ilmo Ranta. Alkuerissä laulaa tänään 9 kilpailijaa ja huomenna keskiviikkona 2.1. loput 19 kilpailijaa.

Tulokset välieriin päässeistä tulevat keskiviikkona 2.1. n. klo 22.30 – 23.

Lappeenrannan kaupungin palkinnot sekä naisten että miesten sarjassa ovat 10 000, 7 000 ja 5 000 euroa. Erikoispalkintoja antavat Lappeenrannan konserttiyhdistys, Op Etelä-Karjala, Suni Oy.

Lue lisää www.lappeenranta.fi/laulukilpailut

Lisätietoja:

Milko Vesalainen, intendentti 040 547 8706

AIEMMIN PÄIVÄLLÄ LÄHTENEESSÄ TIEDOTTEESSA OLI VIRHEELLISESTI JULKAISUVAPAUS HUOMISELLE! OIKEA AIKA ON 2.1.2019.

Tunnettu saksalainen nykytanssiryhmä, Dresden Frankfurt Dance Company tekee ensivierailun festivaaleille. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin lipunmyynti alkaa 2.1.2019

Kuopio Tanssii ja Soi julkaisee nyt loputkin 50-juhlavuotensa pääohjelmasta. Tunnettu saksalainen nykytanssiryhmä, Dresden Frankfurt Dance Company saapuu Kuopioon triple bill -esityksen voimin. Ohjelmassa on teokset Postgenoma, High Breed ja Echoes From a Restless Soul. Taiteellinen johtaja Jacopo Godani tunnetaan energisestä ja voimakkaasta koreografisesta tyylistään. Godani on luonut teoksia useille ryhmille ympäri maailmaa, myös muun muassa Suomen Kansallisbaletille.

Lapset ja nuoret ovat vahvasti esillä juhlavuoden ohjelmassa. Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Balettioppilaitos vierailee Kuopion Musiikkikeskuksella, ohjelmassa nähdään kooste nykytanssin ja klassisen baletin teoksista. Kulttuuriareenalla nähdään puolestaan poikien tanssileirin päätösteos Ju-Ju, jonka teemana on tänä vuonna väistyvän taiteellisen johtajan Jorma Uotisen kehollisuuden ja liikkeen tutkiminen. Kulttuuriareenalla järjestettävä Tanssioppilaitokset On Stage on jo perinteinen osa Kuopio Tanssii ja Soin ohjelmistoa. Vuodesta 2011 järjestetty ohjelma pitää sisällään hakemusten perusteella valittujen noin kahdenkymmenen tanssikoulujen ryhmien esityksiä. Kuopion Konservatorion tanssin perus -ja syventävien opintojen oppilaat puolestaan tuovat Kulttuuriareenalle omat koreografiansa, jotka ovat syntyneet kuluneen lukuvuoden aikana. 

Tutustu festivaalin koko pääohjelmaan festivaalimediassa: https://www.kuopiodancefestival.fi . 

Lipunmyynti alkaa 2.1. www.lippu.fi ja Lippupisteen myymälöissä. 
Esitteet lipunmyyntipisteistä tammikuun alkupuolella.
Kurssiohjelma julkaistaan tammikuun lopulla, myynti alkaa helmikuussa.

Lisätiedot

Kuopio Tanssii ja Soi ry
Marja-Terttu Nyman-Lappalainen, medioittaja/tiedottaja
press@kuopiodancefestival.fi
puh. 050 567 52 73

[in english below]

Noita Winery on Suomen ensimmäinen urbaani viininvalmistamo, joka sijaitsee ei-niin-urbaanissa Fiskarsin Ruukissa. Fiskars on pieni, noin kuudensadan asukkaan luova yhteisö, joka sijaitsee läntisellä Uudellamaalla.

Ruukista löytyy jo ennestään palkittuja alkoholinvalmistajia; panimo, tislaamo sekä siiderimö. Urbaanit viininvalmistamot ovat useimmiten ei-viinitilallisia valmistajia. Konsepti on osoittautunut onnistuneeksi ympäri maailmaa, Euroopassa esimerkiksi Lontoossa, Pariisissa, Amsterdamissa sekä Göteborgissa... Ja nyt myös Fiskarsissa!

Tämä konsepti tuo viininvalmistuksen taidon ja mahdollisuuden myös viileämpiin ilmastoihin sekä urbaaneihin ympäristöihin, luoden hedelmällisiä suhteita suoraan rypäleiden kasvattajiin. Viininvalmistajille tämä tarkoittaa myös tuotannon joustavuutta, monimuotoisuutta sekä mahdollisuutta valmistaa viinejä lukuisten eri maiden ja alueiden rypäleistä.

Noita Winery valmistaa juomansa EU:ssa kasvatetuista, käsinpoimituista luomurypäleistä. Nämä saapuvat suoraan sadonkorjuusta kylmäkuljetuksella Fiskarsiin. Luomuviljelijät käsittelevät rypäleitä kunnioituksella, tähän mekin tähtäämme. Lajittelemme, murskaamme, maseroimme ja puristamme rypäleet, jonka jälkeen annamme niiden käydä hiljakseen, spontaanisti omia hiivojaan hyödyntäen. Käytämme mahdollisimman vähän - tai emme lainkaan - sulfiitteja.

Pullojemme kyljestä selviää tuotteen sisältö kokonaisuudessaan, prosessi sekä rypäleen alkuperä. Noita Winery ei käytä kirkasteita eikä suodata! Kun rypäleistä on haalittu talteen kaikki tarvittava, kuoret ja sakka käytetään Fiskarsin Panimolla uudestaan oluen valmistuksessa. Tämän jälkeen ne siirtyvät Ägräs Distillerylle tislaukseen. Rypäleemme käytetään siis kolmeen kertaan!

Vuoden 2018 tuotannossamme olemme käyttäneet Riesling- sekä Blaufränkisch-rypäleitä, molemmat luomutilalta Itävallan Burgenlandista.

Lisätiedot: Simon McCabe
info@noitawinery.fi 
phone: +358449895991 (in english)

Noita Winery is Finland’s first urban winery based in the not-so-urban Fiskars Village. Fiskars is a small, creative community of only 600 permanent residents situated in the South of Finland, around one hours drive from Helsinki. 

Urban wineries are predominantly non-vinyard owning wine producers. The concept has gained popularity across the globe in recent years, with new urban wineries opening in London, Paris, Amsterdam and Gothenburg...and now in Fiskars! Urban winemaking moves the production of wine into cooler climates and urban locations, whilst fostering prosperous relationships with grape growers. It also gives the winemakers enormous flexibility, allowing them to harvest grapes from multiple growers across France, Austria, Spain, Italy, Germany and many more wine-producing territories across Europe. 

 Noita Winery sources hand-picked organic grapes from within the EU and transports them directly from the harvest to our winery in Fiskars. Once the grapes arrive, we give them as much respect as the organic growers do. With as low an intervention as possible, we sort, crush, macerate and press the grapes and allow them to spontaneously ferment with their own native yeasts. We use zero, or as little sulphur as possible and a full list of ingredients, process and grape origin is communicated on the bottle. Noita Winery will not fine or filter. 

Once we’ve finished with the lees and skins, we pass them to our friends at Fiskars Brewery to make some really special beers... and once they’re finished with them, Fiskars’ Ägräs Distillery gets to distill them. That means grapes arriving in the village will be used three times! 

 Our 2018 vintages feature Riesling and Blaufränkisch grapes, both sourced from organic vineyards in Burgenland, Austria.

Leena Nio: Mood Constructions
Galerie Forsblom 11.1.–10.2.2019
Avajaiset taiteilijan läsnäollessa 10.1.2019 klo 17.00–19.00

Leena Nion (s. 1982) uudet maalaukset johdattavat katsojan lapsuuden kuvitteellisiin takaumiin. Unenomaisissa öljyvärimaalauksissa toistuvat puumajat, hylätyt talot sekä autiot maisemat, jotka yhdistyvät teoksissa omaksi eheäksi maailmakseen. Syvältä alitajunnasta puskevat kuva-aiheet luovat tiiviin tunnelman. Teosten innoittajiin kuuluu Stephen Kingin pienoisromaaniin perustuva elokuva Stand By Me (1986). Elokuva on kertomus 12-vuotiaiden poikien seikkailuretkestä, jonka myötä aikuistuminen ja sen mukanaan tuoma vastuu iskeytyvät kovia kokeneen poikajoukkion tietoisuuteen.

Melankolisesta tunnevireestään huolimatta teosten taustalla vaikuttaa leikkiminen osana taiteilijan työtä. Nio rakentaa useat maalauksissaan näkyvät elementit, kuten pienen puisen talon ja laudanpätkistä kootut siivet, mallikappaleiksi studiossaan. Rakentaminen ja käsillä tekeminen ovatkin näyttelyn kaikissa teoksissa toistuvia elementtejä. Nion maalaukset ovat kunnianosoitus mielikuvitukselle ja ihmisen sisäiselle maailmalle. Puumaja toimii metaforana luovuudelle: se on paikka, jonka sisälle jokainen voi rakentaa oman rinnakkaistodellisuutensa.

Nion työskentely rakentuu jaksoista, joiden aikana taiteilija kehittää uusia tekniikoita ja omaksuu ne käyttöönsä seuraavaa teoskokonaisuutta varten. Edellisen näyttelyn teoksista vaikuttamaan jäi akvarellimaalausten keveä tekniikka, joka sulautuu vaivattomasti uusien maalausten teippausmenetelmään. Teoksia yhdistävä lautakuviointi lähti liikkeelle maalin valuttamisesta teipatulle kankaalle. Maali on saanut muodostaa omia kuvioitaan raidoitetuille pinnoille, ja prosessissa syntynyt eloisa jälki on luonteva jatkumo vapaasti maalattuille muhkeille pilvimassoille sekä rytmikkäästi lainehtiville heinäkentille.

Nio valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2010 ja voitti samana vuonna Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnon. Hän oli myös yksi vuoden 2014 Ars Fennica -ehdokkaista. Nion teoksia kuuluu Suomen merkittävimpien taidekokoelmien, kuten Nykytaiteen Museo Kiasman, Saastamoiden Säätiön sekä Sara Hildénin taidemuseon kokoelmiin.

Lisätietoja taiteilijoista ja näyttelyistä
Nina Suni: nina@galerieforsblom.com, +358 50 430 8251

Liitteenä olevan teoskuvan tiedot
Leena Nio
Treehouse I, 2018
Öljy kankaalle
210 x 190 cm

--

Leena Nios målningar är en hedersbetygelse till fantasin och människans inre väsen

Leena Nio: Mood Constructions
Galerie Forsblom 11.1.–10.2.2019
Vernissage i närvaro av konstnären 10.1.2019 kl. 17.00–19.00

Leena Nios (f. 1982) nya målningar tar med sig åskådaren tillbaka till barndomens fantasilandskap. I de drömlika oljemålningarna är träkojor, övergivna hus och ödelandskap återkommande teman som i verken förenas till en helt egen värld. Temat, som tränger upp från det undermedvetna ger en intensiv stämning. Verken är bland annat influerade av filmen Stand By Me (1986) som är baserad på en miniroman av Stephen King. Filmen handlar om ett gäng 12-åriga pojkar som under deras äventyr blir medvetna om vad det innebär att växa upp och om vuxenlivets ansvar.

Trots den melankoliska känsloladdningen ligger lekandet som en del av konstnärens arbete bakom verken. Nio bygger modeller av många av de element som syns i hennes målningar, som exempel små trähus och vingar byggda av plankbitar, i sin studio. Detta byggande och hantverk är element som upprepar sig i alla utställningens verk. Nios målningar är en hedersbetygelse till fantasin och människans inre väsen. Träkojan fungerar som metafor för kreativiteten; det är en plats i vilken var och en kan bygga upp sin egna parallella verklighet.  

Nios arbetssätt byggs upp av perioder under vilka konstnären utvecklar nya tekniker som sedan tas i bruk inför nästa utställningshelhet. Från den förra utställningen fortsätter den lätta akvarelltekniken att inverka, och smälter ledigt ihop med tejpningsmetoden i de nya målningarna.  Plankmönstret som förenar verken fick sin början från hur målfärgen rinner på tejpat tyg. Målningen har fått bilda sitt egna mönster på den randiga ytan, och processens livliga resultat är en naturlig fortsättning på de fylliga molnmassorna och de rytmiskt böljande höfälten. 

Nio utexaminerades från Bildkonstakademin år 2010 och vann samma år Finska Konstföreningens dukatpris. Hon var också en av Ars Fennica-kandidaterna år 2014. Nios verk finns i Finlands mest betydande konstsamlingar, som Museet för nutidskonst Kiasmas, Saastamoinen-stiftelsens och Sara Hildéns konstmuseums samlingar.

Ytterligare information om konstnären och utställningen
Nina Suni: nina@galerieforsblom.com, +358 50 430 8251

Information om verket
Leena Nio
Treehouse I, 2018
Olja på duk
210 x 190 cm