TAIDE KAUPUNKIKUVASSA

Seminaari Lahden taidemuseossa 19.11.2018, klo 13.00-16.00

Julkisille paikoille ja kaupunkikuvaan sijoitettava taide herättää aika ajoin runsaasti tunteita ja mielipiteitä. Edistääkseen keskustelua julkisesta taiteesta niin Lahdessa kuin yleisemminkin Päijät-Hämeen alueella, Lahden taidemuseo järjestää seminaarin Taide kaupunkikuvassa. Lahden taidemuseo toimii Lahden lisäksi myös aluetaidemuseona Päijät-Hämeen alueella.

Seminaarin puheenvuorot käsittelevät julkista taidetta useasta eri näkökulmista. Seminaarin aiheeseen johdattaa Pasi Aution dokumentti yhdestä Lahden tunnetuimmasta julkisesta taideteoksesta, Punavankimuistomerkistä. Puheenvuorojen välissä ja päätteeksi on mahdollisuus keskustelulle. Seminaarin puheenjohtajana toimii tutkimuspäällikkö Hannu Takala.

Seminaari on kaikille avoin, ja kaikki ovat tervetulleita kuulemaan ja keskustelemaan taiteesta yhteisessä ympäristössämme!

Ohjelma:

13.00 Kahvitarjoilu
PASI AUTIO: Erkki Kannoston Punavankimuistomerkki, 2018. Dokumentti, 13 min.

Seminaarin avaa Lahden museoiden tutkimuspäällikkö Hannu Takala

13.30 LIISA MÄKITALO, amanuenssi, Lahden taidemuseo
Lahden julkinen taide - ajankohtaiset hankkeet ja puheenaiheet

14.00 TARU TAPPOLA, julkisen taiteen päällikkö, HAM
Julkinen tila ja julkisen taiteen prosessit Helsingissä

14.30 ELISA LIENTOLA, läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus
Julkisen taiteen tila ja merkitys

15.00 Kuvataiteilijat IHANA HAVO ja SAMI LEUTOLA
Taideakseli-hanke ja toteutuneet teokset Golden goose -pesimäalue sekä Teräsmummot

Tilaisuuden päätteeksi on mahdollista tutustua Lahden taidemuseon Tuoretta maalia -näyttelyyn.
Seminaariin on vapaa pääsy.

Lisätietoja:

Liisa Mäkitalo
liisa.makitalo@lahti.fi
044 482 6119

Riitta Niskanen
riitta.niskanen@lahti.fi
044 4163 313

www.lahdenmuseot.fi

Taloussanomalehtien pääkirjoituksissa sekä kiitetään että moititaan enimmäkseen asioita eikä ihmisiä. Silloin kun ihmisiä moititaan, he ovat poliitikkoja. Talouden toimijoita taas voi moittia vain, jos he ovat tehneet jotain erityisen tuomittavaa. Kiitosten ja moitteiden taustalla vaikuttavat lehden ja toimittajien arvot, jotka rajoittavat kirjoitettaessa tehtäviä valintoja. Ne taas myötäilevät oletettujen lukijoiden mielipiteitä.

Taloussanomalehtien arvostukset tuodaan pääkirjoituksissa usein kielellisesti selkeästi esille. Heli Katajamäen väitöstutkimus osoittaa, että Kauppalehden ja Taloussanomien pääkirjoituksissa käytetään paljon sanoja, joilla kuvataan kohteita joko hyvinä tai huonoina. Siten tällaiset kuvaukset pohjautuvat aina arvoihin.

Arvottamisen kohteena ovat yleensä asiat, mutta toisinaan myös ihmiset. Väitöstutkimus tuo esille, miten ihmisten arvottaminen ei pääkirjoituksissa ole kovin yleistä. Mikäli ihmisten arvottamista esiintyy, arvottaminen kohdentuu lähinnä poliitikkoihin. Harvinaisinta on talouden toimijoiden negatiivinen arvottaminen.

– Mikäli talouselämässä on tapahtunut jotain, joka on selkeästi tuomittavaa, myös talouden maailman toimijoita voidaan moittia. Tällainen tapahtuma oli esimerkiksi Volkswagenin autojen päästöhuijaukset, joihin pääkirjoituksissa otettiin kantaa, Vaasan yliopistossa lauantaina 17. marraskuuta väittelevä Katajamäki toteaa.

– Kiinnostavaa on, että pääkirjoitusteksteissä tätä toteutettiin osittain pikemminkin vihjaavasti kuin selkeästi tiettyjä, nimettyjä henkilöitä arvostellen.

Arvottava kielenkäyttö heijastaa ideologiaa

Koska arvottavan kielenkäytön taustalla ovat aina arvot, niiden tunnistamiseksi pääkirjoituksessa on analysoitu myös taustalla olevia arvo- ja uskomusjärjestelmiä eli ideologioita. Tutkimus tuo esille, että taloussanomalehtien pääkirjoituksissa ideologiat ovat talouden kasvua, globalisaatiota, liiketoimintaa, uusliberalismia, länsimaista turvallisuutta ja protektionismia puoltavia.

Pääkirjoituksista välittyy kuva tekijästä, joka on varma selittäjä ja tarvittaessa asiantunteva spekuloija.

– Tässä tekstilajissa kirjoittamisen taitoihin kuuluu siten asian kuvaaminen epävarmana tai jossitteluna oikeaan aikaan oikeassa kohdassa tekstiä, Katajamäki toteaa.

Toimittaja vastaa teksteissä lukijan odotuksiin

– Tekstintutkijaa kiinnostaa aina, miksi käytetty kieli on sellaista kuin on, Katajamäki kertoo.

– Tekstin tehtävä on kuitenkin aina vastata lukijoiden odotuksiin. Se, että pääkirjoitustoimittajat tietävät, mitä lukijat odottavat, kertoo siitä, että toimittajat ja lukijat ovat samaa yhteisöä. Näin on myös taloussanomalehdessä, jossa toimittaja ottaa tietyn sosiaalisen roolin ja kirjoittaa sen mukaisesti.

Tutkimuksessa on haastateltu päätoimittajia, jotka raportoivat, että kirjoittajina he ymmärtävät roolinsa, edustamansa ideologian ja lukijoiden pääkirjoituksille asettamat vaatimukset.

– Koska kyse on kaupallisesta tuotteesta, jonka menestys nojaa sen sisältöihin ja sisältöjen kiinnostavuuteen, voidaankin olettaa, että tällaiset asiat ovat hyvin tarkkaan pohdittuja, Katajamäki toteaa.

KUVA (linkkeinä alla): Heli Katajamäen Vaasan yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen aineistona ovat olleet pääkirjoitustoimittajien haastattelut sekä Taloussanomien ja Kauppalehden pääkirjoitukset vuosilta 2001 ja 2005 ja lisäksi Kauppalehden pääkirjoitukset vuodelta 2015. Kuvaaja: Riikka Kalmi, Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Heli Katajamäki, puh. 029 449 8371, heli.katajamaki(at)univaasa.fi

Katajamäki, Heli (2018) Tekijän identiteetti taloussanomalehtien pääkirjoituksissa. Sosiaalisesta roolista tuotettu, teksteistä tulkittu. Acta Wasaensia. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Julkaisun pdf ja tilaukset: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-833-7

Väittelijän tiedot

Isokyröläinen Heli Katajamäki on kotoisin Ilmajoen Koskenkorvalta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Ilmajoen lukiosta vuonna 1992. Filosofian maisteriksi hän valmistui Vaasan yliopistosta 1998 pääaineenaan suomen kieli. Vaasan yliopiston viestintätieteiden oppiaineen jatko-opiskelijana Katajamäki aloitti syksyllä 2002 ja valmistui filosofian lisensiaatiksi keväällä 2005 pääaineenaan soveltava kielitiede. Vuodesta 2007 Heli Katajamäki on työskennellyt Vaasan yliopistossa pääosin suomen opettajana kielikeskus Linginnossa ja opettaa muun muassa tieteellistä kirjoittamista, kokous-, neuvottelu- ja väittelytaitoja sekä sosiaalisen median viestintätaitoja. Aiemmin Katajamäki on työskennellyt myös viestintätieteiden oppiaineessa ja ohjannut muun muassa kandidaatintutkielmia ja pro gradu -tutkielmia.

Väitöstilaisuus

Heli Katajamäen soveltavan kielitieteen alan väitöskirja ”Tekijän identiteetti taloussanomalehtien pääkirjoituksissa. Sosiaalisesta roolista tuotettu, teksteistä tulkittu” tarkastetaan lauantaina 17.11.2018 klo 12.00 Vaasan yliopiston päärakennuksen Kurtén-auditoriossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Pekka Pälli (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) ja kustoksena soveltavan kielitieteen professori Merja Koskela (Vaasan yliopisto).

Porvoon helmessä, Haikon Kartanossa juhlitaan pikkujouluja jokaiseen makuun. Tarjolla on niin armotonta biletystä, fiiniä tanssiaistunnelmaa kuin ainutlaatuista skottimeininkiäkin.

Haikossa juhlitaan pikkujouluja koko alkutalven. Marraskuun kahtena viimeisenä perjantaina sekä itsenäisyyspäivän aattona Villa Haikossa nostetaan korkkarit kattoon, kun bilebändi Sugarshakers saapuu kohottamaan tunnelmaa. Tanssimisen lomassa voi nautiskella maittavasta buffetpöydästä. Jos biletys ei innosta, on Haikossa tänä vuonna tarjolla myös tyylikkäämpää menoa itsenäisyyspäiväviikonloppuna.

- Järjestämme ensimmäistä kertaa Dance & Dinner -illan, jossa syödään hienosti pöytään tarjoiltua ruokaa ja sen jälkeen laitetaan jalalla koreasti tanssiorkesterin tahtiin Kartanon Keltaisessa Salongissa, ravintolatoimenjohtaja Riitta Vesterinen kertoo.

Pikkujouluja ei ole pakko järjestää joulukiireen keskellä. Tammikuussa Haikossa juhlitaan Keski-Euroopassa hyvin suosittua, Suomessa ainokaista Burns Night -juhlaa. Perinteisessä skotlantilaisessa illassa ohjelma painottuu hyvään ruokaan, viskiin, runouteen ja säkkipillimusiikkiin. Tapahtuma juonnetaan englanniksi.

- Haikossa on juhlat jokaiselle. Parasta on, että meiltä on vain puolen tunnin matka pääkaupunkiseudulle, mutta olemme silti riittävän kaukana, ettei kukaan karkaa juhlimaan kaupunkiin. Haikossa ollaan oikeasti yhdessä.

Kartanon juhlallisuudet ja hyvä ruoka eivät lopu pikkujoulusesonkiin - joulupyhinä tarjolla on suosittu joululounas, joka vapauttaa joulustressistä.

Professori Laura Kolben uutuusteos Koti, katu, kortteli – kaupunki ja moderni mieli (Kirjapaja 2018) tarjoaa tutkimusmatkan kaupunkihistoriaan ja kaupunkilaisen identiteetin monenlaisiin eurooppalaisiin ilmentymiin. Kolbe viilettää polkupyörällä pitkin Berliinin katuja ja kysyy, miksi kaupunki on rosoisuudessaan niin täynnä elämää. Mikä Lontoossa viehättää aina uudelleen ja mistä kumpuaa Pariisin charmi? Entä Helsinki – millaiseen kaupunkilaisuuteen se tänään nojaa?

Kolbe johdattaa kuljeskelemaan kaupunkien kaduille ja kurkkaamaan sisäpihoille, seisahtamaan puistoissa ja nostamaan katseen rakennusten fasadeihin. Julkinen ja yksityinen tila tuovat kaikki oman ripauksensa siihen, mitä kaupunki on ja vaikuttavat monille rakkaiksi muodostuneiden suurkaupunkien yksilölliseen olemukseen.

Historiantutkijan tarkka katse nostaa arjen yksityiskohdista esiin suuria kehityslinjoja, joiden varaan myös suomalainen kaupunkilaisuus tänään pitkälti rakentuu.

Suomalainen kaupunkilaisuus kasvaa maaseudun mullasta ja eurooppalaisista vaikutteista. Keskustelussa nousee kuitenkin yhä esille jako maaseudun ja kaupungin välillä. Kolbe myöntää olleensa myös itse yllyttämässä yltiökaupunkilaista puhetta, mutta tarjoaa tätä nykyä mieluummin rakennusaineita rauhallisempaan rinnakkaiseloon.

Hän puhuu mielellään kaksoisidentiteetistä:

”Rohkenen väittää, että jos kiellämme kaupungin ja maaseudun välisen erityissuhteen Suomessa, kiellämme itsemme ja sukumme tarinan. Useimmilla suomalaisilla on vahva kaksoisidentiteetti. Miksi emme ottaisi iloa irti siitä ja soveltaisi rikasta arkeamme toteutumaan kaupungissa ja esimerkiksi mökillä?” Kolbe kirjoittaa.

Laura Kolbe on Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia historian ja kulttuurin aihepiireistä. Häneltä ovat ilmestyneet muun muassa teokset Nykyajan nainen (2016), Yläluokka (2014) ja Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2007, yhdessä Katriina Järvisen kanssa).


Laura Kolbe: Koti, katu, kortteli – kaupunki ja moderni mieli

Kirjapaja 2018 | ISBN 978-952-288-941-6 | 240 s. | Kl 90.2

Kansi Mika Tuominen

Liitteenä kirjan kansikuva ja kirjailijakuva. Valokuvaaja Pekka Lähteenmäki.

Lisätietoja ja haastattelut: 

Piia Latvala | vt. viestintäpäällikkö | p. 0400 331 8439 | piia.latvala@kirjapaja.fi

Laura Kolbe | p. 040 511 7505 | laura.kolbe@helsinki.fi

Arvostelukappaleet ja kuvat:
Minna Vatja | mediakoordinaattori | minna.vatja@kirjapaja.fi

 Joulunavausviikolla 18.–25. marraskuuta taidemuseon teokset heräävät hetkeksi eloon ja näkyvät museon julkisivulla fantasianomaisessa NÄKY-esityksessä. Teos sykkii sydämen tahtiin ja vihjaa, mistä onni löytyy. Teoksen kesto on 8 minuuttia. 

Kuopiolainen taiteilijapariskunta Partanen & Lamusuo työryhmineen ovat loihtineet taidemuseon kokoelmiin kuuluvista teoksista lumoavan 3D-videomäppäysteoksen, jota yleisö voi seurata kadulta ja torilta. Jättikokoinen fantasianäky ilmestyy kerran päivässä museorakennuksen julkisivulle Kirkkokadulla. Toteutuksessa ovat olleet mukana Muikkumedia ja Toto’s Soundlab. 

Jaana Partasen teokset koostuvat usein moniaistisista osista, kuvista, äänistä, liikkeestä ja mielikuvitusta ruokkivista illuusioista. Hän on tuonut esiin kysymyksiä unen merkityksestä, mielen ja kehon yhteydestä sekä eläinten, ihmisten ja kasvien viestinnästä; salaisuuksista, jotka eivät vielä ole auenneet, mutta joita ihmiskunta parhaillaan tutkii. Partanen & Lamusuo on tunnettu lukuisista julkisista taideteoksista ympäri Suomea. 

NÄKY-teos pysäyttää ihmiset työmatkalla tai kaupunkireissulla ja johdattaa arjen keskeltä mielikuvitukselliseen maailmaan. Kuvaa ja ääntä sisältävä 3D-teos hyödyntää uutta digitaalista tekniikkaa ja luo epätodellisen tuntuisia visuaalisia näkyjä. Projisointi- ja äänentoistolaitteiston toimittaa Ikahu Media Art. 

NÄKY-teos on osa pilottihanketta, jonka rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto alueellisena kummitoimintanaan 75-vuotisjuhlavuoden merkeissä. 

Tuottajatiimi on haastateltavissa Joensuun taidemuseon edustalla Sinisellä virralla lauantaina 17.11. klo 17.30. Partanen & Lamusuo ovat lisäksi paikalla sunnuntaina 18.11. klo 16 sekä sunnuntaina 25.11. klo 16.50. Paikalla on myös Pa-La-tiimin Hannu Hoffrèn ja Ikahu Media Artin edustus. 

Oulun keskustassa sijaitseva Sammakkotalo on saanut ensimmäistä kertaa pysyvän ulkovalaistuksen. Coronaria Silmäsairaalana ja sen emoyhtiö COR Groupin pääkonttorina toimivan Sammakkotalon valaistuksen on suunnitellut oululaislähtöisen Tapio Roseniuksen suunnittelutoimisto Lighting Design Collective. Ulkovalaistus julkistetaan Lumo-valofestivaalilla 23. marraskuuta.

Oululaisille keskuskansakouluna ja terveyskeskuksena tuttu Sammakkotalo on saanut ensimmäistä kertaa historiansa aikana pysyvän ulkovalaistuksen. Suunnittelutyöstä vastasivat Lighting Design Collectiven valaistussuunnittelijat Tapio Rosenius ja Jari Vuorinen.

He halusivat tuoda talon parhaalla tavalla esiin pimeään aikaan, koska vuonna 1934 valmistunut rakennus ei ole aiemmin ollut pimeään aikaan näkyvissä valaistuksen avulla. Oululaiset pääsevätkin jatkossa näkemään arkkitehti Kaarlo Borgin suunnitteleman funktionalistisen Sammakkotalon uudessa valossa.

Valaistuksen pääpaino on julkisivuissa, lasiruudukossa kellotaulun ympärillä ja pääporraskäytävän arkkitehtuurissa sekä Koivu ja tähti -maalauksessa, jonka yksityiskohtia on tuotu esiin valoilla.

”Halusimme tehdä valaistuksen pienillä eleillä ja tuoda koko massan esiin hienovaraisella valaisulla, joka korostaa sisäänkäyntien paikkoja. Sisäänkäyntien valo heijastuu julkisivuille”, Jari Vuorinen luonnehtii.

Kelloruudukon ympärille he tekivät huomiopisteeksi kaupungin suuntaan algoritmiohjautuvan valoteoksen, joka on sidottu aikaan ja muuttuu jatkuvasti vuodenajan sekä kellonajan mukaan.

”Teos elää arkkitehtuurin rytmiin, eikä sen ole tarkoitus olla showelementti. Siinä on tietty väriskaala vuoden aikojen mukaan: talvella värikkäämpi ja lämpimämpi ja keväällä ja syksyllä miedompi”, Vuorinen kertoo.  

Sammakkotalon valaistuksen suunnitteleminen oli Vuorisen mukaan mahtava projekti. Koska Tapio Rosenius on Oulusta kotoisin, hänellä oli paljon tarinoita kerrottavana talosta, kuten siitä, mistä talon nimikin tulee. 

”Paikan päällä sitten näkikin, mistä nimi tulee. Samanlaisia sammakoita näin Helsingissä lapsuudessani”, Vuorinen sanoo. 

Oululaislähtöinen Tapio Rosenius on aiemmin tehnyt Ouluun valoteoksen muun muassa Pohjankartanon kouluun ja Hallituskadulle. 

Sammakkotalon uutta valaistusta pääsee ihastelemaan Lumo Light Festivalilla 23.–25. marraskuuta.

Lisätietoja: 

Jari Vuorinen
Lighting Design Collective
0405243616
jari@ldcol.com
 

Ilari Kerola
COR Group/Coronaria
040 0684120
Ilari.kerola@corgroup.fi

Kaikki eri taiteenalojen valtionpalkinnot sekä valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto – yhteensä 17 palkittua – jaetaan tänä vuonna yhdessä tilaisuudessa.

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho jakaa palkinnot Taike-Gaalassa 27.11.2018 klo 17-18.15. Paikka: Aleksanterin teatteri, Albertinkatu 32, Helsinki.

Taike-Gaala on myös taidetoimikuntien 50-vuotisjuhla. Koko tilaisuuden kesto on klo 17.00 - 20.30.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Ilmoittautumiset 23.11. mennessä: viestintäpäällikkö Eija Ristimäki, eija.ristimaki@taike.fi p. 0295 330 722.

Taiteen edistämiskeskus lähettää valtionpalkinnon saajista embargon 26.11. Samana päivänä Kirjallisuuden vientikeskus FILI lähettää erikseen kääntäjäpalkinnosta embargon.

Alla statspriser för olika konstarter samt statens utländska översättarpris – totalt 17 priser – utdelas i år på samma evenemang.

Europa-, kultur- och idrottsminister Sampo Terho överräcker priserna på Taike-Galan 27.11.2018 kl. 17–18.15. Plats:  Alexandersteatern, Albertsgatan 32, Helsingfors

Taike-Galan är också konstkommissionernas 50-årsfest. Evenemanget i sin helhet pågår kl. 17.00–20.30.

Medierepresentanter är välkomna till evenemanget. Anmälningar senast 23.11 till kommunikationschef Eija Ristimäki, eija.ristimaki@taike.fi tfn 0295 330 722.

Centret för konstfrämjande skickar ut embargo om statsprisernas mottagare 26.11. Samma dag skickar FILI – Center för litteraturexport ett separat embargo om översättarpriset.

Kalevala Korun uusi Suomen naarasleijona -koru on nyt nähtävissä Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta -näyttelyssä Etelä-Karjalan museossa

Kalevala Koru lanseerasi 1.11. Suomen naarasleijona -korun, joka on kunnianosoitus Suomen naisille. Naarasleijona on kannanotto tasa-arvoisen, moninaisen ja yhdenvertaisen Suomen puolesta. Korun lanseerauskampanjan kasvona toimii maailmalla menestynyt Alma.

Suomen naarasleijona -koru on liitetty osaksi Etelä-Karjalan museossa 31.3.2019 saakka avoinna olevaa Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta -näyttelyä. Etelä-Karjalan museo on avoinna ti – su klo 11 – 17.  

- Suomen historiankirjoitus sekä kansalliset symbolimme ovat lähes pelkästään miehisiä. Koru on kunnianosoitus menneiden naissukupolvien tasa-arvon esitaistelijoille sekä tämän päivän maailman itsenäisimmille naisille, jotka jatkavat heidän työtään, Kalevala Korun brändi- ja designjohtaja Maria Uunilasanoo.

Korun leijona on tunnistettavasti naaras ja siltä on poistettu sotaisat miekat. Lisäksi se on käännetty oikealle katsomaan kohti tulevaisuutta. Korua on 1.11. alkaen saatavilla hopeisena riipuksena ja pinssinä. Jouluksi valmistuu myös rajattu erä kultaisia naarasleijonariipuksia. Suomen naarasleijona -korun on muotoillut kultaseppä Tiina Lahtinen.

Naarasleijona-korun ensimmäiseksi kantajaksi ja kampanjan keulakuvaksi on valittu tunnistettavalla tyylillään maailmallakin mainetta niittänyt laulaja AlmaMiettinen.

- Alma on hyvä esimerkki kesyttämättömästä naarasleijonasta, joka tekee mitä haluaa, eikä kysele. Alma vie maailmalle vahvan ja itsenäisen naisen roolimallia ja olemme tästä yhteistyöstä ylpeitä, Uunila jatkaa. Alma on jo aikaisemmin kantanut Suomileijonaa kaulallaan. Hän sanoo ärsyyntyneensä siitä, että on joutunut jatkuvasti vakuuttamaan ihmisiä, ettei se liity hänen kohdallaan rasismiin tai Suomen rajojen sulkemiseen.

- Kun Kalevala Koru otti yhteyttä ja kertoi Suomen naarasleijona -korusta, olin aivan innoissani. Minulle Leijona on kansainvälisyyden, rohkeuden ja pelottomuuden symboli – eli kaikkea sitä, mitä suomalaiset naiset ovat aina olleet. Suomen on aika juhlia myös meitä, vahvoja, rohkeita, itsenäisiä suomalaisia naisia, Alma kommentoi.

- Haluamme tuoda vanhan leijonan rinnalle uuden vaihtoehdon suomalaisuuden symboliksi, joka edustaa sisun lisäksi tasa-arvoa, suomalaisuuden moninaisuutta ja ihmisten välistä yhdenvertaisuutta. Asioita, joiden uskomme rakentavan tulevaisuuden Suomesta entistä parempaa paikkaa, Uunila sanoo.

Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta -näyttely on avoinna Etelä-Karjalan museossa 12.10.2018 – 31.3.2019

Lisätietoja näyttelystä:

Mari Kotka, puh. 040 506 7373, mari.kotka@kalevalakoru.fi

Kirsti Doukas, puh. 040 556 4716,  kirsti.doukas@kalevalakoru.fi

Nuori naisopiskelija ja yliopiston kirjastonjohtaja rakastuvat kultaista 20-lukua elävässä Turussa. Tuoretta suhdetta varjostaa ahdistelutapaus ja siitä seuranneet ilkeämieliset huhut neidin menneisyydestä. Talvella 1927 lumisella Vartiovuorella tapahtuu henkirikos, jonka uhrina on neidin mainetta tahrannut tunnettu liikemies. Todisteet johtavat poliisin harhaan, mutta lopulta rikos ratkaistaan aikanaan modernin tutkimusmenetelmän avulla. Vaiherikasta oikeudenkäyntiä seurataan henkeä pidättäen aina Amerikassa asti ja kansa jakautuu kahtia, yhdet syytettyjen, toiset uhrin puolelle.

Vartiovuoren murha nosti aikanaan otsikoihin rakkausdraaman, jonka vaiheita näytelmäkirjailija Juha Siltanen pitää hämmästyttävinä. Tositarina ja rikoksen mahdolliset motiivit kiehtoivat häntä siinä määrin, että marraskuun 16. päivä Turun Kaupunginteatterissa nähdään kantaesitys näytelmästä Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus, jonka päähenkilöiden esikuvana ovat Vartiovuoren tapauksen rakastavaiset.

"Vaikka tarinassa rikosjutun pohjat on, ei se minulle silti rikosjuttu ole vaan kaksoismuotokuva kahdesta jännittävästä henkilöstä omassa ajassaan. Tämän lisäksi siitä tuli myös kuva kahdesta ilmiöstä, joita oman aikani kulttuuri niin hurjassa määrin ryöstöviljelee: rakkaudesta ja väkivallasta, siitä, miten ne todellisuudessa syntyvät ja tapahtuvat", Siltanen kertoo näytelmästä, jonka hän on myös itse ohjannut. Siltasen mukaan näytelmän nimessä oleva arvoitus ei niinkään viittaa rikoksen selvittämiseen, vaan pohdintaan niistä syistä, jotka liittivät aikansa sivistyneistöön kuuluvat henkilöt murhaan.

Siltanen perehtyi Vartiovuoren tapaukseen tutkien siitä runsaasti löytyvää materiaalia, mutta käytännön syistä mukana on myös fiktiivisiä henkilöitä ja tapahtumia. Vaikka päähenkilö, ihana neiti N., elää aikakauden normeihin nähden poikkeuksellisen itsenäistä elämää, paljastavat ennen #meetoo-kampanjaa valmistuneen näytelmän tapahtumat naisen aseman ja sen haavoittuvaisuuden 20-luvun yhteiskunnassa: naisen maineen saattoi tuhota pelkällä perättömällä viittauksella tämän moraalin häilyvyyteen.

"Tämä on rakkausnäytelmä. Kuten meidän kaikkien, ”Ihanan neidin" henkilöiden tarina syntyi kohtuuttomuuksista, rosoista, sirpaleista, kaikesta ei-aiotusta. Sellaisia ovat tositarinat, ja sellaisia ovat myös parhaat sadut", ohjaaja Siltanen toteaa runollisesta draamasta, jonka kohtauksiin mahtuu myös huvittavia sivuhenkilöitä ja värikästä ajankuvaa elämästä 20-luvulla. Pääosin Turun ja Helsingin kaduille, koteihin ja julkisiin tiloihin sijoittuvan esityksen visuaalinen ilme on viitteellinen, mutta se on saanut innoituksensa 20-luvulta. Pukusuunnittelija Tuomas Lampinen ja lavastussuunnittelija Jani Uljas ovat hakeneet inspiraatiota aikakauden mustavalkovalokuvista ja etenkin värimaailman osalta 1920-luvun maalaustaiteesta.

Draaman rakastavaisia esittävät Turun Kaupunginteatterissa kiinnityksellä vuosina 2012–2014 näytellyt Mervi Takatalo ja ensivierailunsa kaupunginteatterissa tekevä Tobias Zilliacus. Muissa rooleissa nähdään Minna Hämäläinen, Ulla Koivuranta, Mika Kujala, Kimmo Rasila, Jonas Saari ja Kirsi Tarvainen.

Teosavaus Vartiovuoren tapauksesta

Vartiovuorella 1927 tapahtuneesta murhasta kirjoittanut rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen kertoo tapauksesta yleisölle avoimessa Teosavaustilaisuudessa, joka järjestetään Turun Kaupunginteatterin lämpiössä perjantaina 23.11. klo 17.

Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus

Näytelmäteksti: Juha Siltanen
Kantaesitys 16.11.2019 Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä
Esityksen kesto 2 h 50 min, sisältäen väliajan
Liput 18–39 €

Ohjaus: Juha Siltanen
Lavastus: Jani Uljas
Puvustus: Tuomas Lampinen
Valosuunnittelu: Jarmo Esko
Äänisuunnittelu: Tuomas Rissanen
Videosuunnittelu: Sanna Malkavaara
Naamioinnin suunnittelu: Heli Lindholm

Rooleissa: Minna Hämäläinen, Ulla Koivuranta, Mika Kujala, Kimmo Rasila, Jonas Saari, Mervi Takatalo, Kirsi Tarvainen, Tobias Zilliacus

Esityskuvat: https://flic.kr/s/aHsmqSzb9w
Kuvaaja Otto-Ville Väätäinen

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen@turku.fi

Kaakkois-Suomen taidepalkinto jaetaan tiistaina 13. marraskuuta klo 14.30 Kulttuuritila Nuijamiehessä, os. Valtakatu 39, Lappeenranta. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta palkitsi Kulttuuritila Nuijamiehen kaupunkikulttuuriteosta, jossa yhdistys on kansalaisaktiivisuuden avulla luonut paremmat toimintaedellytykset luoville aloille. Vuoden 2018 taidepalkinnon suuruus on 5 000 euroa.

Toimikunta perusteli palkintoa seuraavasti:

Kulttuuritila Nuijamies ry on lyhyen toimintansa aikana onnistunut tuomaan esiin kulttuurin merkitystä alueellisena voimavarana ja paikallisen identiteetin vahvistajana. Yhdistys on osoittanut, kuinka tärkeää kaupunkikulttuurin syntymiselle ja ylläpitämiselle on omaehtoinen ja määrätietoinen kulttuurin edistämistoiminta. Se on rohkeasti ottanut käyttöönsä kaupallisen tilan ja luonut siitä monikulttuurisen kokonaisuuden, joka tarjoaa monille eri toimijoille väylän taiteellisten produktioiden esittämisen.

Omalla toiminnallaan yhdistys on mahdollistanut sen, että kaupunkilaiset ovat alkaneet itse tuottaa taidetta ja kulttuuria ja toimineet sen puolestapuhujina. Tämä toiminta on hieno uudistunut jatkumo jo 40 vuotta siten aloitetulle elävän musiikin yhdistystoiminnalle (Lelmu). Nimestään huolimatta yhdistys ei ole vain yhteen kiinteistöön rajoittuva kulttuuritoimija, vaan tarjoaa laajemminkin kulttuurielämyksiä alueellaan.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta haluaa palkinnon myötä nostaa esiin ei-formaalien ja ei-institutionaalisten toimintojen vahvan merkityksen kaupunkikulttuurin ylläpitämiselle ja uudistumiselle. Kulttuuritila Nuijamies ry on hieno lappeenrantalainen esimerkki työstä, jossa sisällön tuottavat kaupunkilaiset, taideyhteisöt ja taiteilijat.

Kulttuuritila Nuijamies ry on perustettu vuonna 2017. Yhdistys tuo ja tuottaa kulttuuria sekä tarjoaa kulttuuritoimijoille työskentely-, esiintymis-, näytös- ja näyttelytiloja. Yhdistys järjestää konsertteja, näytöksiä, taidenäyttelyitä, soveltavaa taidetoimintaa ja tapahtumia itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta. Palkinto maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Lisätietoja: Sari Ilmola, erityisasiantuntija, sari.ilmola@taike.fi, 0295 330 830

Lappeenrannan taidemuseo valmistelee näyttelyä Viipurissa syntyneen taiteilija Väinö Raution (1894–1974) taiteesta. Rautio opiskeli Suoman Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä 1910-luvulla, sekä Pariisissa 1920-luvun lopulla.  1920-luvulla hän oli perustamassa Pro Natura -taiteilijaryhmää. Sodan jälkeen Rautio vaikutti Etelä-Karjalassa ja oli vuonna 1945 perustamassa Lappeenrannan Taiteenystäviä sekä sen piirustuskoulua, jossa hän myös opetti. Savitaipaleen Paimensaareen Rautio rakensi kesäpaikalleen ateljeen vuonna 1948. Väinö Rautio tunnetaan monipuolisina maisemien, asetelmien ja muotokuvien tekijänä.

Nyt Lappeenrannan taidemuseo kartoittaa yksityisessä ja julkisessa omistuksessa olevia Väinö Raution teoksia ja toivoo omistajien ottavan yhteyttä.

Yhteyshenkilö Lappeenrannan taidemuseossa on amanuenssi Mikko Pirinen. Yhteydenotot sähköpostitse mikko.pirinen@lappeenranta.fi ja puhelimitse 040 5226280.

Kuvan tiedot: Väinö Rautio, Omakuva, 1928, Lappeenrannan taidemuseo. Kuva: Tuomas Nokelainen/ Lappeeenrannan museot

Mistä koostuu omannäköinen elämä? Miten voit muuttaa elämääsi ja vaikuttaa hyvinvointiisi? Itsensäjohtamisen valmentaja ja syksyn Saa mitä haluat -uutuuskirjan kirjoittaja Ilkka Koppelomäki tarjoaa työkaluja muutokseen ilmaisilla luennoilla eri puolilla Suomea.

Innostuneen vastaanoton saanut Saa mitä haluat – Opas omannäköisen elämän toteuttamiseen -kirja toimii inspiraationa myös koko Suomen kattavalle luentokiertueelle, joka järjestetään yhteistyössä Sokos Hotelsin kanssa. Marraskuusta ensi vuoden kesäkuuhun kestävä kiertue pysähtyy jokaisessa Sokos Hotel -kaupungissa. Marraskuun tapahtumiin on ilmoittautunut jo yli 600 ihmistä.

– Luennoilla kerron yksinkertaisen ja toimivan menetelmän, jonka avulla elämässään voi tehdä haluamiaan muutoksia, toteuttaa isoja tai pieniä unelmia ja tehdä elämästään enemmän omannäköistä. Jokainen luento tarjoaa konkreettisia työkaluja ja ajatuksia, joilla voi vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiinsa, valottaa Ilkka Koppelomäki.

Viisas Elämä -kustantamon kustantama syksyn uutuus, Saa mitä haluat, on ollut erittäin suosittu, ja sitä on myyty jo yli kaksituhatta kappaletta. Kirjan ja sen pohjalta rakennetun luentokiertueen opit ja menetelmät ovat muotoutuneet yli kymmenen vuoden aikana Ilkka Koppelomäen valmennusuralla.

– Olen auttanut tuhansia ihmisiä tekemään omassa elämässään muutoksia haluamaansa suuntaan. Kirjan ja nyt alkavan luentokiertueen avulla haluan auttaa mahdollisimman monia suomalaisia ottamaan selvää, millä pienillä ja yksinkertaisilla muutoksilla he voisivat voida paremmin, Ilkka Koppelomäki toteaa.

Saa mitä haluat -luentokiertueen aikataulu

Marraskuu

14.11.2018 klo 17.30-20.00 – Original Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna
15.11.2018 klo 17.30-20.00 – Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Lahti
21.11.2018 klo 17.30-20.00 – Original Sokos Hotel Tapiola Garden, Espoo
22.11.2018 klo 17.30-20.00 – Original Sokos Hotel Vantaa, Vantaa
28.11.2018 klo 18.00-20.30 – Original Sokos Hotel Presidentti, Helsinki

Joulukuu

13.12.2018 – Original Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä
Päivä vahvistetaan – Multia, Ilkan kotikylä

Tammikuu

2.1.2019 – Original Sokos Hotel Seurahuone, Kotka
3.1.2019 – Original Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli
4.1.2019 – Original Sokos Hotel Vaakuna, Kouvola

Helmikuu

6.2.2019 – Original Sokos Hotel Rikala, Salo
7.2.2019 – Original Sokos Hotel Hamburger, Turku
8.2.2019 – Original Sokos Hotel Vaakuna, Pori

Maaliskuu

7.3.2019 – Original Sokos Hotel Valjus, Kajaani
8.3.2019 – Original Sokos Hotel Vaakuna, Rovaniemi
9.3.2019 – Break Sokos Hotel Levi, Levi
10.3.2019 – Original Sokos Hotel Arina, Oulu

Huhtikuu

4.4.2019 – Break Sokos Hotel Bomba, Nurmes
5.4.2019 – Break Sokos Hotel Vuokatti, Vuokatti
6.4.2019 – Original Sokos Hotel Koljonvirta, Iisalmi
7.4.2019 – Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Kuopio

Toukokuu

16.5.2019 – Original Sokos Hotel Ilves, Tampere
17.5.2019 – Original Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki
18.5.2019 – Original Sokos Hotel Kaarle, Kokkola
19.5.2019 – Original Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa

Kesäkuu

kesäkuu 2019 – Original Sokos Hotel Lappee, Lappeenranta
kesäkuu 2019 – Original Sokos Hotel Seurahuone, Savonlinna
kesäkuu 2019 – Original Sokos Hotel Kimmel, Joensuu
kesäkuu 2019 – Break Sokos Hotel Koli, Koli

Lisätiedot kiertueesta ja ilmoittautumiset

Ilkka Koppelomäki on ex-thriathlonisti, itsensäjohtamisen valmentaja ja mediasta tuttu hyvinvoinnin asiantuntija, joka on erikoistunut mielen hallintaan, intohimon löytämiseen ja tavoitteiden toteuttamiseen. Ilkan perustama Uskalla Innostua -yritys on inspiroinut tuhansia suomalaisia jo vuodesta 2007 lähtien itsensä kehittämiseen ja aidosti omannäköiseen elämään.

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: tiedotus@viisaselama.fi

Tornion Panimon NORTH Arctic Lager valittiin ykköseksi Suomen Paras Olut -kilpailussa. Suomalainen Olut ry:n järjestämään kilpailuun osallistui 240 olutta yhteensä 40 kotimaiselta panimolta. Sarjoja oli yhdeksän ja NORTH Arctic Lager voitti kultaa vaaleiden lagereiden sarjassa. Vaalea lager on Suomen eniten juotu oluttyyppi.

 Tuomaristo arvioi oluiden laatu- ja makutekijät sokkomaisteluina sarja kerrallaan. Kotimaisten asiantuntijoiden lisäksi tuomaristossa oli mukana seitsemän kansainvälistä tuomaria Hollannista, Puolasta ja Saksasta. Tuomarit ovat jo vuosia olleet vakio-osallistujia maailman merkittävimmissä olutkilpailuissa, kuten World Beer Cup ja European Beer Star. 

– Onhan tämä aivan käsittämättömän upea hetki! Nortti on olutmestarimme Petri Tervasmäen taidonnäyte. Kuvailin Petelle, millaisen oluen haluan ja sanoin, että teepä siitä Suomen paras lager. Sehän pirulauta teki, iloitsee Tornion Panimon johtaja Kaj Kostiander välittömästi tulosjulkistuksen jälkeen. 

– Haaste oli kova, varsinkin kun oluen piti ehtiä Napapiirin sankarit -elokuvan promokiertueelle. Käytössä oli panimon laajennuksen jälkeen aivan uusi laitteisto. Selätimme kuivahumaloinnin haasteet, ja kun vuodenvaihteessa uusi alkoholilaki mahdollisti vierrevahvuuden nostamisen, saimme Northista entistäkin maukkaamman,” kuvailee Tornion Panimon olutmestari Petri Tervasmäki oluen kehitysprosessia. 

RAIKAS, LAPPILAINEN PAKKAUS 

Kun kerran elokuvaolutta lähdettiin luomaan, myös tuotteen pakkaukseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Sen haluttiin henkivän Lappia ja olevan samalla raikas ja nykyaikainen. Etiketin suunnittelusta vastasi nimettömänä pysyttelevä alan kotimainen huipputekijä. 

– Northista ja sen vastaanotosta täytyy olla kokonaisuudessaan tyytyväinen. Kaikki lähtee tietysti hyvästä tuotteesta. North on tyylipuhdas esimerkki uudenlaisesta lagerista, missä maukas mallas ja reilu humalointi lyövät kättä lappilaisen panemisen perinteen kanssa. North kertoo jo nimenä mistä se tulee, ja Napapiirin sankarit 3 -elokuvan sponsorisopimus tarjoutui kuin räätälöitynä oluen lanseerauksen tueksi. Napapiirin sankareiden virallinen janonsammuttaja ”Nortti" nousikin nopeasti kohderyhmänsä suosioon, kertoo Tornion Panimon markkinointijohtaja Jami Teirikari.

Lisätiedot:

Toimittaja Kari Lumikero on asunut puoli vuosisataa ulkosuomalaisena ja tehnyt koko työuransa maailmalla. Hän määrittelee itsensä kosmopoliitiksi. Vuodesta 1969 hän työskenteli Ruotsin radiossa ja avusti samalla myös Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksia.

“Ruotsin koulujen sulauttamispolitiikka tehosi – kymmenet tuhannet suomalaislapset menettivät äidinkielensä ja identiteettinsä.”, toteaa Lumikero.

MTV3:n koko Skandinavian kirjeenvaihtajana Lumikero toimi 1986–1997 ja Berliinin kirjeenvaihtajana 1997–2008. Vuonna 2008 Lumikero palasi kirjeenvaihtajaksi Tukholmaan, jossa työskenteli eläkkeelle jäämiseensä saakka. Lumikero on kiertänyt myös runsaasti maailman kriisipesäkkeitä raportoiden mm. aseellisista konflikteista ja luonnonmullistuksista.

Kari Lumikero kertoo torstaina 15.11. klo 17 – 18 (SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki) Suomi-Seura ry:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyössä järjestämässä tilaisuudessa, millaista on olla toimittajana maailmalla, millaista on elämä ulkosuomalaisena? Mitä on muuttunut 50 vuodessa, mikä ehkä pysynyt ennallaan?

Yhteydenotot: Kari Lumikero +358 (0)40 1561 500; Tina Strandberg, Suomi-Seura ry, puh. +358 (0)40 777 8810/tina.strandberg@suomi-seura.fi 

Venäläinen mestarikertoja Jevgeni Vodolazkin vierailee Suomessa 26.–27.11. ja on lehdistön tavattavissa. Viime vuosina  kansainväliseen maineeseen nousseen Vodolazkinin uusin romaani Lentäjä julkistetaan maanantaina 26.11. kello 18–20 Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä, vapaa pääsy, tervetuloa! Julkistustilaisuudessa Jevgeni Vodolazkinia haastattelee hänen romaaniensa suomentaja Elina Kahla.

Lentäjä on koskettava teos muistista, syyllisyydestä ja rakkaudesta, joka kestää läpi ajan, kaaoksen ja jopa kuoleman. Siinä Innokenti Petrovitš Platonov herää sairaalassa muistinsa menettäneenä. Muistot palaavat hiljalleen, ja niistä rakentuu elävä kuva 1900-luvun alun Venäjästä, vallankumouksen pyörteistä ja sen jälkimainingeista. Mutta miten hän voi muistaa 1900-luvun alun tapahtumia, kun lääkkeet vuoteen vieressä on päivätty vuodelle 1999?

Lentäjä on kunnianosoitus Fjodor Dostojevskin Rikokselle ja rangaistukselle ja Mihail Bulgakovin Valkokaartille. Kiehtova romaani vakiinnuttaa Vodolazkinin aseman venäläisen kirjallisuuden uutena tähtenä. Russian Booker Prize- ja Big Book Award -palkintoehdokkaanakin olleen teoksen käännösoikeudet on myyty 13 maahan. Vodolazkinin edellinen romaani Arsenin neljä elämää voitti Venäjän merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon Big Book Awardin ja Jasnaja Poljanan vuonna 2013 ja oli lisäksi National Bestseller Prize-, Russian Booker Prize- ja New Literature Award -ehdokas. Suurenmoinen romaani rakkaudesta ja menetyksestä sijoittuu ruton riivaamalle keskiajan Venäjälle. Mestarillisessa tarinankerronnassa Umberto Econ Ruusun nimi kohtaa Andrei Tarkovskin Andrei Rublevin. Teos on julkaistu jo 18 kielellä, ja käännösoikeudet myyty 30 maahan.

Pietarissa asuva Jevgeni Vodolazkin on keskiaikaisen historian ja kirjallisuuden tutkija. Hän syntyi Kiovassa vuonna 1964 ja on työskennellyt Venäläisen kirjallisuuden instituutissa (Puškinin talo) vuodesta 1990. Vodolazkin on kirjoittanut lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita ja toiminut Toepfer- ja Alexander von Humboldt -säätiöiden stipendiaattina Saksassa.  

Jevgeni Vodolazkin: Lentäjä
Suomentaja: Elina Kahla
Alkuperäinen nimi: Авиатор
ISBN: 978-952-264-940-9, 376 sivua

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, puh. 050 4362170

Turun NMKY:n Mieskuoro Naskalit matkustaa Puolaan Varsovia Cantat -kuorokilpailuun tulevana viikonloppuna 16.–18.11.2018. Tapahtumaan osallistuu kaikkiaan 24 kuoroa eri puolilta Eurooppaa. Kilpailuohjelman tulee olla monipuolinen sisältäen kuoron kotimaan musiikkia, hengellistä ohjelmistoa ja uutta musiikkia. Naskaleiden nuottilaukussa mukana on Bruckneria, Sibeliusta, Paroni Paakkunaista ja Twardowskia. 

Kilpailun tuomariston muodostavat Romuald Twardowski puheenjohtajana, Carmen Moreno Espanjasta, Andrea Angelini Italiasta, Bernhard Gfrerer Itävallasta ja Marcin Cmiel Puolasta. Eri sarjojen voittajakuorojen joukosta parhaaksi arvioitu kokoonpano palkitaan Grand prix’llä. Puolalaisen Romuald Twardowskin sävellyksen paras esitys palkitaan erikoispalkinnolla.

Turun NMKY:n Mieskuoro on perustettu vuonna 1919. Perinnettä jatkava Mieskuoro Naskalit viettää siten 100-vuotisjuhliaan ensi vuonna. Juhlakonsertti lauletaan lauantaina 6.4.2019 Sigyn-salissa ja samassa yhteydessä julkistetaan kuoronjohtaja Tommi Saalaan kirjoittama historiikki.

Lisätietoja:

Tommi Saalas, tommi@saalas.fi puh. 050 540 9064

Lappeenrannan kaupunginorkesterin Seikkailun säveliä –konsertissa torstaina 22.11.2018 klo 19 Lappeenranta-salissa kaupunginorkesteri juhlistaa Lasten oikeuksien viikkoa elokuvamusiikin merkeissä. Kaupunginorkesteria johtaa taiteellinen johtaja kapellimestari Vytautas Lukocius ja juontajana ”Jack Sparrow & Darth Vader –hahmona on Ossi Välimäki. Lappeenrannan koululaiset ovat tehneet konserttiin elokuvamusiikkiaiheisia kuvia, jotka elävöittävät näkemyksellisyydellään kertomusta valkokankaalla.

Ohjelmassa kuullaan musiikkia mm. Tähtien sota, Shrek, Pirates of Caribbeans, Indiana Jones, Madagaskar ja Teräsmies –elokuvista.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 19.-23.11. ja lasten oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Vuoden 2018 teemana on osallisuus.

Perhekonsertissa voit tulla oman perheen tai ystävien kanssa osallistumaan matkalle musiikin virkistävään elämykselliseen maailmaan.

Konsertin kesto 1 tunti.

Milko Vesalainen, intendentti, 0405478706

Liitteenä olevan kuvan maalannut Sara Taskila Saimaanharjun koulusta.

Huippuetu joululahjana juuri Sinulle!

 

Ohjelmistossamme ovat Hetki Lyö -, Raparperitaivas- ja Show Must Go On - musikaalit sekä Golden Abba Show.

Lue lisää: www.musiikkiteatteri.fi

 

 

HETKI LYÖ-MUSIKAALI 

Musikaali kaikkien suomalaisten rakastamasta laulajasta ja musiikkimaailman ikonista.

Kirka Kirill Babitzin on yksi Suomen menestyneimmistä artisteista. Hän oli maamme ensimmäinen oikea rocktähti, joka sai peräänsä villisti kirkuvat fanilaumat. Kirka oli venäläisen emigranttitaustansa vuoksi eksoottinen ilmestys tummine hiuksineen ja sinisine silmineen, hän oli täynnä karismaa ja kuin luotu tähdeksi. Oma suku ja perhe sisaruksineen olivat Kirkalle aina tärkeitä. Kirka lauloi persoonallisella äänellään tiensä suomalaisten sydämiin monipuolisesti rockilla, iskelmillä ja balladeilla heavyrockiakaan unohtamatta.

Musikaali on matka Kirkan vanavedessä 60-luvulta lähtien aina 2000-luvulle asti. Kirkan ohella tapaamme suomalaisen kevyen musiikin merkkihenkilöitä kuten Sammyn, Muskan, Dannyn, Katri Helenan, Kassu Halosen, Hectorin ja Pave Maijasen. Koemme esityksessä laulajan pitkän uran eri vaiheita, Euroviisujen ja Syksyn sävelten huumaa, menestystä, rakkautta ja suuria suruja.

Kirkaa esittää Voice of Finland -kisastakin tuttu valovoimainen tähti Ilari Hämäläinen. Musikaalissa kuullaan suuri joukko ikimuistoisia kappaleita, kuten Hetki lyö, Leijat, Hengaillaan, Surun pyyhit silmistäni, Kahden hullun matka, Daada Daada, Yli synkän virran, Puhelinlangat laulaa, Lumi teki enkelin eteiseen, Krokotiilirock ja Kirjoita Postikorttiin.

 

RAPARPERITAIVAS-MUSIKAALI

Raparperitaivaan perusta on valettu Gösta Sundqvistin ja Leevi and the Leavings -yhtyeen tarinaan. Tämä hulvaton suomirock-musikaali kertoo hieman oudosta Leevi-nimisestä progea diggailevasta nuorukaisesta, josta kasvaa suuri suomalainen säveltäjä ja tarinankertoja.

Leevi toimii paitsi musiikintekijänä, myös muun muassa talonmiehenä, jalkapallojoukkueen valmentajana ja radiopersoonana. Elämänsä loppuvaiheessa hänet valtaa kaipuu suomalaiseen luontoon.

Pääosaa esittää A-J Keskinen, joka on tullut tunnetuksi Voice of Finland -kilpailun finalistina – ja joka erehdyttävästi muistuttaa Gösta Sundqvistiä.

Leevin parhaita kavereita esittävät Petri Lairikko/Oskari Katajisto ja Ilari Hämäläinen/ Erik Kraemer. Lairikko ja Katajisto ovat suurelle yleisölle tuttuja useista rooleistaan tv-sarjoissa ja teatterissa. Hämäläinen puolestaan muistetaan muun muassa musikaaleista sekä Voice of Finland -kilpailusta. Musikaalissa nähdään myös Juice, jota upeasti tulkitsee Jussi Ojanen. Näyttämöllä toilailevat myös monet Leevi and the Leavingsin kappaleiden kuvailemat tragikoomiset hahmot.

Tulkintoja kuullaan paitsi Leevi and the Leavingsin, myös Göstan aikalaisten, Juice Leskisen ja Kirkan tuotannosta. Tähän tunteikkaaseen reissuun sinut saattelevat muun muassa Mitä kuuluu Marja-Leena, Muotitietoinen, Poika nimeltä Päivi, Teuvo, Pohjois-Karjalaan, Raparperitaivas, Onnelliset, Syksyn sävel, Paperitähdet, Rakkauden ammattilainen, Leijat, Hetki lyö, Varrella virran, Born to be wild…