Iiris Kaarlehto & Inka Kynkäänniemi: All Connections Are Boundaries

Suomen valokuvataiteen museon Projekti-tila 16.11.2018–27.01.2019

Erilaisten tarinoiden ja arjen käytäntöjen kautta syntyvät ja lujittuvat rakenteet ja vallan muodot sekä niiden purkaminen ovat keskeistä taiteilijapari Iiris Kaarlehdon ja Inka Kynkäänniemen työskentelylle. Nämä teemat saavat näkyvän muodon heidän vastavalmistuneessa videoteoksessaan All Connections Are Boundaries. Teoksessa taiteilijat esittävät erilaisia hahmoja, joista osa on heidän itsensä kaltaisia, muun muassa kankaisten nukkeolentojen muodossa.

Videoteoksen teemat polveilevat ajankohtaisten aiheiden, kuten yhdessä elämisen ja jakamisen, surun ja pelon, yksilön itseriittoisuuden, elämäntapa- ja hyvinvointipuheen, luonto-kulttuuri -jaon ja originellin, luomisvoimaisen taiteilijamyytin kyseenalaistamisen ympärillä.

Improvisoitu esiintyminen kameralle on muodostunut parille oleelliseksi työmetodiksi. Esiintymistapa mahdollistaa Kaarlehdolle ja Kynkäänniemelle sellaisten aihealueiden koskettamisen, joita muuten voisi olla vaikea sanoittaa. Huumori on teoksessa tärkeässä roolissa. ”Toivomme, että esiintymisen tahaton kömpelyys tekisi meistä ennen kaikkea samaistuttavia kanssakokijoita, mikä tuntuu työskentelymme kannalta merkitykselliseltä”, kuvailee työpari. ”Haluamme työssämme jakaa asioita ja helpottaa ahdistusta, omaamme ja muiden. Mutta jos siinä onnistummekin, emme toivo sen tuottavan toimintakykyisempiä tai tehokkaampia yksilöitä, ainakaan siinä mielessä miten nykyinen keskustelu ’taiteen terveysvaikutuksista’ sen ymmärtää, vaan synnyttävän iloa, lempeyttä ja taipumattomuutta.”

Videoteoksen kuvaaja: Matti Harju

Videoteoksen äänitys ja äänisuunnittelu: Roope Mantere

Näyttelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Paulon Säätiö.

Iiris Kaarlehto (s.1987) ja Inka Kynkäänniemi (s.1992) ovat kahden helsinkiläisen kuvataiteilijan muodostama työpari, joka työskentelee veistosten, esinekoosteiden, liikkuvan kuvan, tekstin ja niistä muodostuvien installaatioiden parissa. Heidän yhteisteoksiaan on ollut aikaisemmin esillä muun muassa galleria Titanikissa Turussa, galleria Oksasenkatu11:sta Helsingissä, Porin taidemuseon Poriginal-galleriassa, Kuvataideakatemian Project Roomissa ja Kunsthal Charlottenborgin kevätnäyttelyssä Kööpenhaminassa.

Näyttely on valittu Suomen valokuvataiteen museon Projekti-tilaan avoimessa haussa. Projekti-tila on tarkoitettu näyttelyille ja hankkeille, joissa valokuvaa tai muita linssipohjaisia medioita käytetään taiteen, nykytaiteen tai tutkimuksen välineenä. Tila esittelee kiinnostavia näyttelykokonaisuuksia sekä tuoreilta että vakiintuneemmilta tekijöiltä.

Iiris Kaarlehto & Inka Kynkäänniemi: All Connections Are Boundaries
Suomen valokuvataiteen museon Projekti-tila 
Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
Näyttely avoinna 16.11.2018–27.01.2019
Liput 10/5/0 euroa, Museokortilla vapaa pääsy
ti-su klo 11–18, ke 11–20, ma suljettu

Näyttelyn avajaiset 15.11. klo 17–19. Iiris Kaarlehdon ja Inka Kynkäänniemen taiteilijatapaaminen samana päivänä klo 16–17. Avajaisiin ja taiteilijatapaamiseen vapaa pääsy.

Kuvia pressikäyttöön (Google Drive-kansio)

Ote teoksesta All Connections Are Boundaries (Vimeo-linkki)

Lisätiedot:
Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo
jaakko.laasanen@fmp.fi, 040 6800 307

Reetta Haarajoki, amanuenssi, Suomen valokuvataiteen museo
reetta.haarajoki@fmp.fi, 050 4009 041

Melkein kaikki pohjoismaiset kuluttajat striimaavat musiikkia, mutta vain 43 % kuluttajista käyttää maksullisia striimauspalveluita. Musiikkia striimataan viikossa keskimäärin yli 11 tuntia. Käytetyin palvelu musiikin kuluttamiseen on YouTube ja toiseksi käytetyin Spotify, mutta Facebookin ja Instagramin osuus kasvaa koko ajan. Vaikka 69 % pohjoismaiden väestöstä on sitä mieltä, että musiikin tekijöiden tulisi saada korvaus musiikkinsa käytöstä myös onlinepalveluissa, pelkästään ilmaispalveluita käyttävien osuus on noussut merkittävästi: vuonna 2017 pelkästään ilmaispalveluita käytti 40 % kuluttajista, nyt jo 47 %.

Maksullisten striimauspalveluiden tyypilliset käyttäjät Pohjoismaissa:

• Pääosin 18-29-vuotiaita, myös 30-39-vuotiaat vielä melko aktiivisia
• Talouden yhteenlasketut vuositulot muuta väestöä useammin yli 93 000 euroa
• Suosikkigenret musiikissa rap/hip-hop, vaihtoehto & indie, r’n’b/urbaani, pop ja EDM
• Striimaavat musiikkia viikon aikana keskimäärin lähes 14 tuntia
• Käyvät aktiivisesti myös konserteissa
• Katsovat myös tv- ja elokuvasisältöjä suoratoistona

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Teoston ja kahden muun pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön tilaamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin syyskuussa 2018.  Suomessa tutkimukseen osallistui yli tuhat 12-65-vuotiasta vastaajaa.

Suomalaiset ja ruotsalaiset ahkerimpia striimaajia

Erityisen ahkerasti striimauspalveluita käytetään Suomessa ja Ruotsissa: kummassakin maassa musiikkia striimaa jo 92 % väestöstä.

Ilmaispalveluiden käyttö on yleisintä Suomessa: 67 % suomalaisista käyttää ilmaisia suoratoistopalveluita ja vain 26 % maksullisia palveluita. 8 % suomalaisista ilmoittaa, että ei käytä suoratoistopalveluita ollenkaan. Muissa Pohjoismaissa maksullisia palveluita käyttää lähes puolet striimaajista (Tanskassa 46 %, Ruotsissa 51 % ja Norjassa 50 %).

Käytetyin ilmaispalvelu Suomessa on YouTube: 85 % vastaajista kuuntelee musiikkia ja katselee musiikkivideoita YouTubesta (Facebook 18 % ja Instagram 12 %).  Maksullisista palveluista suosituin on Spotify, jota käyttää 51 % vastaajista. Toiseksi käytetyin palvelu on uusi tulokas YouTube Music, jota ilmoitti käyttävänsä 10 % vastaajista. Kolmantena listalla olevan iTunesin käyttö on vähäistä: vain 8 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä palvelua.

Paljon musiikkia kuuntelevat suosivat kuitenkin maksullisia palveluita: viikkotasolla musiikkia kuunnellaan maksullisista palveluista yli 14 tuntia ja ilmaispalveluista vajaat 8 tuntia.

Radion asema järkkymätön uuden musiikin löytämisen lähteenä, YouTuben ja musiikkipalveluiden merkitys kasvaa

Radio edelleen kaikissa Pohjoismaissa väline, jonka kautta uusi musiikki useimmin löytää suuret yleisöt: Suomessa 37 % kaikista vastaajista löytää uuden musiikin edelleen radion avulla. Parhaiten radio kuitenkin tavoittaa yli 40-vuotiaat, nuorimmat ikäryhmät luottavat uusien suosikkien löytämisessä YouTubeen (33 %) ja kavereiden suosituksiin (20 %).

YouTuben merkitys kasvaa kuitenkin tasaista vauhtia koko väestön keskuudessa: kahdessa vanhimmassakin ikäryhmässä YouTube oli toiseksi suosituin väline uuden musiikin löytämiseen.

Striimaajat käyvät myös eniten konserteissa, pop ja rock suosituimmat musiikkityylit

Musiikin suoratoistopalveluiden käyttäjät käyvät myös keskimääräistä enemmän keikoilla tai konserteissa. Useammassa kuin yhdessä live-musiikin tapahtumassa käyvien määrä on kuitenkin samaan aikaan laskenut, mikä on ollut nähtävissä myös Teostolle raportoitavissa tiedoissa: usean pienemmän keikan sijaan käynnit keskittyvät isoihin megatapahtumiin.

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa suosituimmat musiikkityylit ovat pop ja rock. Muita tutkimusmaita suositumpaa Suomessa on kuitenkin myös 70- ja 90-luvun musiikki sekä elektroninen tanssimusiikki.

Yli puolet suomalaisista käyttää maksullisia palveluita tv-sarjojen ja elokuvien striimaukseen

58 % suomalaisista on käytössään vähintään yksi tv-sarjojen ja elokuvien striimauspalvelu. Suosituin palvelu Suomessa kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa on Netflix, toiseksi suosituin Elisa Viihde ja kolmanneksi on kirinyt sijoitustaan edellisvuodesta merkittävästi nostanut C More. Vapaasti vastaanotettavien tv-kanavien luvatussa maassa maksullisten palveluiden viikottainen käyttöaika niiden tilaajien keskuudessa on huomattava, liki 12 tuntia.

Facebook käytetyin sosiaalinen media kaikissa Pohjoismaissa, Instagram kirinyt kakkoseksi

Facebookia käyttää Suomessa 74 % vastaajista, mikä on vähemmän kuin muissa tutkimusmaissa (Tanska 84 %, Ruotsi 79 % ja Norja 85 %). Instagram on noussut toiseksi suosituimmaksi palveluksi Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, jossa sitä käyttää 42 %. Facebookin ja Instagramin jälkeen käytetyimmät palvelut Suomessa ovat Twitter, Pinterest ja Snapchat.

HUOM! Yli 100 % olevissa tuloksissa on ollut ollut mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja.

Katso kaikki tutkimustulokset: https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/polaris-nordic-tutkimus-2018 

Lisätietoja:

Ano Sirppiniemi
Päällikkö, tutkimus ja kehitys
p. 050 325 6530
ano.sirppiniemi@teosto.fi 

Polaris Nordic Digital Music Survey -tutkimus

Pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen (Teosto, Tanskan Koda ja Norjan TONO) muodostaman yhteenliittymän Polaris Nordicin tilaama tutkimus toteutettiin kaikissa maissa syyskuussa 2018.  Suomessa tutkimukseen osallistui yli tuhat 12-65-vuotiasta käyttävää vastaajaa. Tutkimus toteutettiin nyt neljännen kerran, ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna 2014.

Teosto edustaa 33 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2017 musiikintekijöille ja -kustantajille musiikinkäyttökorvauksia 59,8 miljoonaa euroa.

Aqua Finlandia -lähdeveden pakkauksen kuvituksena on legendaarisen Erik Bruunin rakastettu saimaannorppa. Uusiutuvasta materiaalista valmistettu, kierrätettävä 0,5 litran kartonkipakkaus sujahtaa näppärästi laukkuun tai reppuun. Pakkauksessa on suljettava kierrekorkki.

Kotimainen Aqua Finlandia -lähdevesi on raikasta, käsittelemätöntä ja luonnollista Lohjan Lähteenlohkon lähdevettä, joka on suodattunut Lohjanharjun paksujen hiekka- ja moreenikerrosten läpi. Vesi on pakattu kulmikkaaseen kartonkipakkaukseen, joka on kierrätettävä ja pyöreää vesipulloa tiiviimpään pakattava eli luontoystävällisempi kuljettaa kauppoihin Suomessa ja ulkomailla.

Suomalainen luonto kiinnostaa maailmalla

Aqua Finlandia -vesi on suunniteltu erityisesti Aasian, Arabimaailman ja kotimaan markkinoille.

”Ulkomailla suomalainen luonto ja luonnonvesi on suuressa arvossa. Luontomme on uniikki, puhdas ja kaunis. Mikä olisi sille parempi symboli kuin saimaannorppa?” sanoo Matti Väänänen Bonne Juomilta.

”Vielä kun saimme Erik Bruunin innostumaan saimaannorppa-kuvituksen yhdistämisestä lähdeveteen, suunnitelma oli valmis”, lisää tuotteen ideoinut Teemu Lusua ArkiDesignilta.

Luonto on erityisen lähellä kuvittaja Erik Bruunin sydäntä. 

”Suomalainen, puhdas vesi on arvokas asia. Koska olemme sitä niin lähellä, emme ehkä kykene näkemään sen arvoa. Tarvitsemme kuitenkin tahoja ja tällaisia tekoja, jotka puolustavat tätä meidän upeaa luonnonvaraa. Samasta syystä piirsin Saimaannorpan melkein 50 vuotta sitten. Onneksi norppa voi nyt vähän paremmin”, sanoo Norppa-kuvituksen alun perin vuonna 1974 suunnitellut Erik Bruun. 

Aqua Finlandia -veden konseptin on ideoinut ja toteuttanut ArkiDesign yhdessä Erik Bruunin ja Bonne Juomien kanssa. Veden valmistaa, pakkaa ja toimittaa lohjalainen Bonne Juomat. Tuotteen hinta on hieman yli euron ja Suomessa sitä myydään kaikissa hyvin varustelluissa Keskon myymälöissä. Tyhjän pakkauksen voi korkkeineen laittaa kartonkikeräykseen. 

Lisätiedot ja tuotenäytteet: Toimitusjohtaja Matti Väänänen, Bonne Juomat Oy, p. 040 084 5970, matti.vaananen@bonnejuomat.fi.

Muoviin on vuosikymmeninä hullaannuttu, se on monessa välttämätön materiaali, mutta olemme myös hukkumassa muovijätteeseen. Kansallismuseon näyttelyssä 6.11.2018‒6.1.2019 käydään läpi muovin käyttöä ja kulutusta vuosikymmenien matkalla ja muistutetaan, miten muovin kierrättäminen ja uusiokäyttö ratkaisevat monia ongelmia. Näyttely perustuu Kansallismuseon ja Museoviraston Kuvakokoelmien nykyaikaa tallentavaan hankkeeseen, jonka aiheena oli muovi ja sen aiheuttamat ympäristöongelmat. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

MUOVI -näyttelyssä luodaan katsauksia ajankohtaiseen, globaaliin ympäristökeskusteluun muovista. Aluksi muovi loi kiistatta mahdollisuuksia ja inspiroi. Se oli todellinen modernin ajan materiaali. Ympäristötietoisuus alkoi kuitenkin herätä jo 1960-luvun lopulla. Nyt kaatopaikat ovat täyttyneet ja valtamerien jätepyörteet ovat käsittämättömän suuria. Muovijätteestä syntyvät ongelmat ovat nykyaikaa, jota Kansallismuseo dokumentoi. MUOVI ei kuitenkaan keskity vain ongelmiin. Näyttelyssä myös kuljetaan roskienkerääjän matkassa Hangossa, seurataan muoviroskan kulkua uusiokäyttöön teollisuuden raaka-aineeksi, sekä hankitaan kokoelmiin esineitä, jotka kuvastavat ilmiön eri puolia.

Näyttelyssä nähdään rinnakkain muovin kahdet kasvot; mahdollisuudet ja suuret ongelmat. Esillä on vuosikymmenien muoviesineitä Kansallismuseon kokoelmista. Esineitä, jotka aikanaan hurmasivat keveydellä, värikkyydellä ja helppohoitoisuudella. Tähän päivään tultaessa kuvaan astuu kriittisyys kulutusta kohtaan, ja esillä on esimerkiksi merestä kerätyistä muovipulloista valmistettu iltapuku linnanjuhliin.  Esineissä näkyy myös uudenlaista kokeilua ja innovatiivisuutta, kuten kalaverkkojen materiaalista jalostetut alushousut tai kierrätysmuovista valmistetut tiskiharjat. Näyttelyyn valituissa esineissä on myös niitä, joiden elinkaari on jo loppusuoralla. Ansaittu paikkansa on esimerkiksi mikromuovia sisältävällä fleecepusakalla sekä hajoamassa olevilla kengillä, joita taitavinkaan konservaattori ei voi enää pelastaa. Esineet poistuvat kierrosta, mutta materiaalina muovi on kuitenkin sellainen, jonka säilymisestä emme tarkkaan tiedä.

Näyttely MUOVI on avoinna 6.11.2018–6.1.2019. Vapaa pääsy.  

Lisätietoja:
Yli-intendentti Sanna Teittinen, sanna.teittinen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6394
Amanuenssi Anna-Mari Immonen, anna-mari.immonen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6433

Mediakuvat:

KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti, to-su 11–18, ke 11–20, ma suljettu
www.kansallismuseo.fi

Åbo stadsbiblioteks Kaamos (polarnatt) ordnas redan nionde gången fredag 9.11. Kaamos följer varje år ett visst tema, som inkörsport till aktuella företeelser. I år är det krig och fred. Kvällens stjärna är Maija Vilkkumaa.

Bara ett par dagar efter Kaamos, 11.11, har det förflutit 100 år sedan första världskriget upphörde. Under innevarande år har också Finlands inbördeskrig för 100 år sedan ihågkommits på bred front. Bägge dessa skeenden gav upphov till årets Kaamos-tema.

På eftermiddagen föreläser FD Kati Katajisto om bakgrunderna till demokratiseringen av kommunallagarna, samt förverkligandet av kommunal demokrati i Helsingfors efter inbördeskriget. De första kommunalvalen baserade på allmän och lika rösträtt ordnades endast dryga halvåret efter inbördeskrigets slut.

Nyåbobor resonerar senare under kvällen kring fred och dess betydelser. Under tillställningen bjuds också på mångkulturell diktuppläsning. – Ändå behöver författare fristäder, där de kan koncentrera sig på sitt arbete utan att utsättas för hot? Lisen Sundqvists anförande på svenska behandlar den skyddsresidensverksamhet som inleds i Finland just nu.

I musikavdelningens Kaamos ljuder småskaliga gitarrkonserter och musik med fredsmotiv från skivor. Barnens vetenskapsskola presenterar de robot- och vetenskapsklubbar som fungerar i Åbo och ordnar dessutom en robotturnering.

Bibliotekets polarnatt kulminerar förstås i den sena kvällsspelningen. I år är det Maija Vilkkumaa som strålar på scenen.

Hela programmet:
http://www.turku.fi/sv/evenemang/fre-11092018-1300-kaamos-2018
 
Tilläggsinformation:
Programchef Taina Ratia
Bibliotekstjänster
Åbo stads fritidssektor
tel. 044 9072940
taina.ratia@turku.fi

Turun kaupunginkirjaston Kaamos järjestetään perjantaina 9.11. jo yhdeksättä kertaa. Kaamoksella on joka vuosi erityinen teema, jonka välityksellä lähestytään ajankohtaisia ilmiöitä. Tänä vuonna se on sota ja rauha. Illan tähtenä on Maija Vilkkumaa.

Vain pari päivää Kaamoksen jälkeen, 11.11., on kulunut 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä. Kuluvana vuonna on palattu myös Suomen sisällissodan tunnelmiin 100 vuotta sitten. Näistä molemmista syntyi tämän vuoden tapahtuman teema.

Iltapäivällä FT Kati Katajiston pureutuu luennossaan kunnallislakien demokratisoitumiseen liittyviin taustoihin sekä kunnallisen demokratian toteutumiseen Helsingissä sisällissodan jälkeen. Ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteenperustuvat kunnallisvaalit pidettiin vain reilu puoli vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen.

Uusturkulaiset pohtivat myöhemmin illalla rauhaa ja sen merkitystä. Tilaisuudessa kuullaan myös moni-kulttuurista runojen luentaa. – Entä tarvitsevatko kirjailijat turvakaupunkeja, joissa he voivat keskittyä työ-hönsä erilaisten uhkien häiritsemättä? Lisen Sundqvist kertoo ruotsiksi turvaresidenssitoiminnasta, jota Suomessa aloitellaan.

Musiikkiosaston Kaamoksessa soi pienimuotoinen kitarakonsertti ja rauha-aiheista musiikkia DJ:n soitta-mana. Lasten Tiedekoulussa esitellään Turussa toimivia lasten robotti- ja tiedekerhoja ja luvassa on myös robottiturnaus.

Kaamos ei olisi Kaamos ilman myöhäisillan konserttia. Tänä vuonna lavalla säteilee Maija Vilkkumaa.

Tapahtuman koko ohjelma:
http://www.turku.fi/tapahtuma/pe-11092018-1300-kaamos-2018

Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Taina Ratia
Kirjastopalvelut
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
p. 044 9072940
taina.ratia@turku.fi

I decennier har vi varit galna i plast, det är i många avseenden ett nödvändigt material, men vi håller även på att drunkna i plastavfall. I Nationalmuseets utställning under perioden 6.11.2018–6.1.2019 ser vi plastanvändningen och -konsumtionen under årtionden och påminns om hur återvinning och återanvändning av plast löser många problem. Utställningen grundar sig på Nationalmuseets och Museiverkets Bildsamlingars projekt som dokumenterar nutiden och vars tema var plast och de miljöproblem den orsakar. Det är gratis inträde till utställningen.

I utställningen PLAST ges en översikt över den aktuella, globala miljödebatten kring plast. Till en början skapade plast onekligen möjligheter och inspirerade. Den var verkligen den moderna tidens material. Miljömedvetenheten började dock vakna redan i slutet av 1960-talet. Nu har soptipparna fyllts, och världshavens avfallsvirvlar är ofattbart stora. Problemen som plastavfallet ger upphov till hör till nutiden, som Nationalmuseet dokumenterar. PLAST fokuserar emellertid inte enbart på problem. I utställningen följer vi även med en skräpplockare i Hangö, följer plastavfallets väg till återvinning för att bli råmaterial till industrin samt skaffar föremål, som belyser plastens olika sidor, till samlingarna.

I utställningen ses plastens två ansikten sida vid sida; möjligheterna och de stora problemen. Plastföremål från olika årtionden ur Nationalmuseets samlingar visas upp. Föremål som på sin tid fascinerade med sin lätthet, färggrannhet och lättskötthet. När vi kommer till nutiden kommer kritiken mot konsumtionen med i bilden, och till exempel en aftonklänning, som tillverkats av plastflaskor som samlats in från havet och som använts på självständighetsfesten, visas upp.  I föremålen syns även exempel på en ny typ av experimentlusta och innovationsförmåga, såsom underbyxor tillverkade av material till fiskenät eller diskborstar tillverkade av återvunnen plast. Bland de föremål som har valts ut till utställningen finns även sådana vars livstid redan är på upphällningen. Till exempel fleecejackan som innehåller mikroplaster och skorna som är så förstörda att inte ens den skickligaste konservator längre kan rädda dem, har även sina välförtjänta platser på utställningen. Föremålen upphör att cirkulera, men som material är plasten dock sådan att vi inte riktigt vet hur länge den kommer att bevaras.

Utställningen PLAST är öppen under perioden 6.11.2018–6.1.2019. Fritt inträde.  

Ytterligare information:
Överintendent Sanna Teittinen, sanna.teittinen@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6394
Amanuens Anna-Mari Immonen, anna-mari.immonen@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6433

Pressbilder:

NATIONALMUSEET
Mannerheimvägen 34, Helsingfors.
Museet är öppet tisdag, torsdag–söndag kl. 11–18, onsdag kl. 11–20, måndag stängt
www.kansallismuseo.fi

Paul Simonin Graceland-albumilta maailmanmaineeseen noussut eteläafrikkalaisen kuoromusiikin lähettiläs Ladysmith Black Mambazo konsertoi huhtikuussa Tampere-talossa ja Savoy-teatterissa. Säestyksetöntä mbube-musiikkia esittävä mieskuoro on laulanut vuosikymmenten ajan tasavertaisuuden puolesta ja valloittanut koko maailman ainutlaatuisella soundillaan. Lipunmyynti konsertteihin alkaa perjantaina 9.11.

Joseph Shabalala perusti Ladysmith Black Mambazo -kuoron Etelä-Afrikassa vuonna 1964. Zulu-heimon musiikkiperinteestä kumpuava kuorolaulu on äärimmäisen harmonista ja pehmeää, mutta sanomaltaan vahvaa. Tiukimman apartheid-politiikan aikaan syntynyt ryhmä toi lauluillaan toivoa Etelä-Afrikan sorretulle kansanosalle.

Ladysmith Black Mambazon rakkaudellisen lämmin soundi nousi maailman tietoisuuteen viimeistään Paul Simonin Graceland-albumin myötä vuonna 1986. Sen jälkeen eteläafrikkalainen a cappella -ryhmä on saavuttanut laajaa kansainvälistä huomiota ja voittanut viisi Grammy-palkintoa. Viimeisin Grammy osui kohdalle vuonna 2017, kun Shaka Zulu Revisited -albumi noteerattiin tittelillä Best World Music Album.

Ladysmith Black Mambazon musiikki antoi voimia myös vapaustaistelija Nelson Mandelalle hänen pitkinä vankilavuosinaan. Kun Mandela sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993, juhlissa esiintyi Ladysmith Black Mambazo. Vuotta myöhemmin kuoro lauloi juhlallisuuksissa, jotka järjestettiin Mandelan Etelä-Afrikan presidentiksi valitsemisen kunniaksi.

Ryhmän johtajana ja ykköslaulajana toimii nykyisin Joseph Shabalalan poika Thamsanqa Shabalala, joka säilyttää kuoron sen yli 50 vuotta kestäneen tyylin. Huhtikuun konserteissa on luvassa täyteläinen annos rauhaa, rakkautta ja tasapainoa; laulua ja tanssia, kuten vain Ladysmith Black Mambazo osaa.

HUOM! Konserttien lipunmyynti alkaa perjantaina 9.11. klo 9.

Ladysmith Black Mambazo (Etelä-Afrikka)
su 28.4.2019 Tampere, Tampere-talo (liput alk. 44 e)
ma 29.4.2019 Helsinki, Savoy-teatteri (liput. alk. 45,50 e)

PRESSIKUVAT:
www.dropbox.com/sh/em078jou9lwxd1v/AABcp6br9HF6gMciDKeCYOk4a?dl=0

LISÄTIEDOT JA HAASTATTELUPYYNNÖT:
Viestintäpäällikkö Jaani Haapasalo, jaani.haapasalo@tampere-talo.fi, 050 353 6440

People have been wild about plastic for decades and it is a necessary material for many things, but we are also drowning in plastic waste. The exhibition of the National Museum of Finland from 6 November 2018 to 6 January 2019 looks through the use and consumption of plastic over the course of decades and reminds people about how the recycling and reuse of plastic can solve many problems. The exhibition is based on a project by the National Museum of Finland and the Picture Collections of the Finnish Heritage Agency with themes of plastic and the resulting environmental issues. Admission to the exhibition is free.

The exhibition PLASTIC reviews the topical and global environmental discussion about plastic. At the beginning, plastic undeniably created opportunities and inspiration. It was truly a material for the modern age. However, already in the late 1960s, environmental awareness began to rise. Now landfills have filled up, and the vortexes of waste in the oceans have grown inconceivably vast. The problems created by plastic waste are a part of the modern day life that is documented by the National Museum of Finland. However, PLASTIC does not only focus on the problems. The exhibition also takes visitors on a journey with the people picking up trash in Hanko, follows the path of plastic trash to reuse as a raw material for industry and acquires items for the collections depicting the different sides of the phenomenon.

The exhibition shows both faces of plastic, side by side; the opportunities and the major problems. Plastic items from the collections of the National Museum of Finland over the decades are on display. Objects that used to wow us because they were so light, colourful and easy to care for. When the exhibition reaches the present time, criticism of consumption enters the picture; the items exhibited include a gown worn at the Presidential Palace made out of plastic bottles collected from the oceans.  The objects show new kinds of experimentation and innovation, such as fishing nets turned into underwear and dish brushes made out of recycled plastic. Items selected for the exhibition also include objects whose life cycle is already nearing its end. Among other things, a fleece sweater containing microplastics and shoes about to disintegrate that cannot be rescued by even the most skilled conservator have earned their place in the exhibition, too. Objects leave the cycle, but we still do not know everything about the preservation of plastic as a material.

The exhibition PLASTIC is open from 6 November 2018 to 6 January 2019. Free entry.  

For more information, please contact:
Chief Intendant Sanna Teittinen, sanna.teittinen@kansallismuseo.fi, tel. +358 295 33 6394
Curator Anna-Mari Immonen, anna-mari.immonen@kansallismuseo.fi, tel. +358 295 33 6433

Media images:


THE NATIONAL MUSEUM OF FINLAND
Mannerheimintie 34, Helsinki
Open Tue, Thu–Sun from 11 am to 6 pm, Wed 11 am to 8 pm, closed Mon
http://www.kansallismuseo.fi

Taitoliitto teetti elokuussa 2018 Taloustutkimuksella laajan käsityön harrastamiseen paneutuvan kuluttajakyselyn, joka suunnattiin yli 18-vuotiaille vastaajille. Kysely tehtiin nyt toisen kerran ja tulokset kertovat, että käsityöharrastus on lähellä suomalaisten sydäntä ja säilyttää suosionsa vuodesta toiseen.

• Kolmasosa suomalaisista (34 %) kertoo nikkaroivansa, rakentelevansa tai tekevänsä käsitöitä ainakin muutaman kerran kuussa. 7 % kertoo tekevänsä käsitöitä joka päivä ja 77 % suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti.
• Neulonta ja virkkaus ovat suosituimpia käsitöitä harrastavien naisten piirissä. Seuraavaksi suosituimpia ovat ompelu ja sisustukseen tai tuunaamiseen liittyvät käsityöt.
• Miehet harrastavat nikkarointia, puutöitä, kunnostusta, rakentelua sekä tekevät pienoismalleja.
• Naisten ja miesten harrastamisen välillä on eroa siinä, että miehet tekevät enemmän tarpeeseen liittyvää rakentamista, kun naisille käsityö on ennen kaikkea rentoutumista ja omaa aikaa. Naiset myös tekevät käsitöitä säännöllisemmin ja useammin kuin miehet. Naisista jopa 11 % tekee käsitöitä päivittäin.
• Käsityöharrastuksen tärkein motiivi on käsitöiden tuoma rentoutus ja hyvinvointi.

Käsityön aktiiviharrastajat käyttävät käsityömateriaaleihin ja -tarvikkeisiin rahaa keskimäärin 350 euroa ja käsityökursseihin noin 70 euroa vuodessa. Eniten rahaa harrastukseensa käyttävät 35–49 vuotiaat. Tällä ikäluokalla on toisaalta vähiten aikaa käytettävänä harrastukseensa. Jos verrataan aktiiviharrastajia kaikkiin suomalaisiin niin aktiiviharrastajat käyttävät rahaa reilusti enemmän, mutta keskiverto suomalainenkin panostaa käsityömateriaaleihin- ja tarvikkeisiin lähes 100 euroa vuodessa.

Käsityöharrastuksesta hyvinvointia ja rentoutusta

Käsityöharrastuksen keskeinen motiivi on oma aika, rentoutuminen ja käsitöiden tuoma hyvinvointi. Tämä nousee tärkeimmäksi merkitykseksi kaikissa ikäluokissa. Vasta näiden jälkeen harrastuksen merkityksellisyydessä tulee halu oppia uusia taitoja tai saada valmiiksi konkreettisia tuotteita. Nuorille 18–34-vuotiaille on muita tärkeämpää kokeileminen ja halu saada nopeasti valmista. Nuoret myös harrastavat käsitöitä satunnaisemmin kuin vanhemmat.

Käsityön aktiiviharrastajista 45 % kertoo osallistuneensa viimeisen vuoden aikana jollekin käsityökurssille. Yli puolet vastaajista on tutustunut vuoden kuluessa käsitöihin liittyvään näyttelyyn, messuihin tai muuhun tapahtumaan. Messut, kurssit ja työpajat kiinnostavat erityisesti 25–49-vuotiaita. Kiinnostavimmiksi käsityökurssimuodoiksi vastaajat nostavat muutaman tunnin pituiset lyhytkurssit, jotka ovat helposti saavutettavissa omalla lähialueella. Kurssiaiheina erityisen kiinnostavaksi koetaan kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, mutta tärkeinä kurssikiinnostuksen lisääjinä nousevat esiin myös perinnekäsityöt sekä uusien materiaalien ja perinteisten tekniikoiden yhdistäminen. Kurssiosallistumisessa tärkeäksi koetaan oman osaamisen vahvistaminen, uusien taitojen oppiminen, mutta myös samanhenkinen seura ja yhdessä tekeminen.

Käsityöharrastajat ovat aktiivisia sosiaalisen median hyödyntäjiä ja lehtien suosio on korkea

Kaikista suomalaisista 18 % kertoo seuraavansa käsityöaiheisia sosiaalisen median päivityksiä esimerkiksi Facebookissa, Pinterestissä tai Instagramissa kuukausittain. Käsityön aktiiviiharrastajat ovat tätäkin kiinnostuneempia. Heistä jopa 67 % seuraa näitä kanavia joka päivä.  Myös käsityö-, askartelu- ja sisustuslehdet sekä kirjat ovat hyvin suosittuja.  30 % suomalaisista lukee niitä kuukausittain ja käsityön aktiiviharrastajista jopa 87 % lukee niitä kuukausittain.

 -------------------------------------------------------------

Taitojärjestö – monipuolinen käsityön palvelutarjoaja

Tutkimuksen teettänyt Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat valtakunnallisen Taitojärjestön. Taitojärjestön tunnuslause on ”Onni elää käsityössä”. Sillä halutaan muistuttaa, millainen merkitys käsityöllä on monen ihmisen arkeen ja miten käsityönä valmistetut tuotteet ovat erityisiä.

 Taitojärjestö on aktiivinen käsityöpalveluiden tuottaja ja kehittäjä, joka edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Koko maassa toimivan Taitojärjestön verkostoon kuuluu 18 taitoyhdistystä ja niiden yli sata kiinteää toimipaikkaa.  Taitojärjestön toiminnan vaikutukset näkyvät parhaiten ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Järjestön koulutuksen ja neuvonnan asiakasmäärä on vuosittain yli 130 000 ja taiteen perusopetuksen käsityökoululaisten määrä lähes 3 500 oppilasta. Taitojärjestön toimintaan liittyvät messu- ja näyttelytapahtumat keräävät vuosittain yli miljoona kävijää.

--------------------------------------------------------------------
Lisätietoja kyselytutkimuksesta ”Käsityön harrastaminen Suomessa”,
toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen, puh. 040 505 0944, minna.hyytiainen@taito.fi
viestintä ja kuvapyynnöt Johanna Aydemir, puh 040 7525 160, taitoliitto@taito.fi

Uudenmaan taidepalkinto jaetaan keskiviikkona 7. marraskuuta klo 17.00 Galleria Lapinlahdessa, Lapinlahdenpolku 1, Helsinki. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Uudenmaan taidetoimikunta palkitsi taiteilijakollektiivi Kunstin tunnustuksena ansiokkaasta ja merkittävästä työstä Galleria Lapinlahden toiminnassa. Kollektiivin muodostavat taiteilijat Christina Holmlund, Pia Paldanius, Jarmo Palola, Sirpa Päivinen, Anu Suhonen ja Julia Weckman. Vuoden 2018 taidepalkinnon suuruus on 5 000 euroa.

Toimikunta perusteli palkintoa seuraavasti:

Taiteilijakollektiivi Kunst toimii laaja-alaisesti visuaalisten taiteiden alueilla valokuva- ja videotaiteesta maalaukseen ja installaatioon. Kollektiivin taiteilijoiden työt ovat ajattelua ja havaintoa haastavia ja oman aikamme ilmiöitä luotaavia. Taiteilijakollektiivin tiedotustoiminta ja näkyvyys muun muassa sosiaalisessa mediassa on ollut erinomaista. Ilahduttavaa on myös kollektiivin pyrkimys yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa.

Taiteilijakollektiivi Kunst koordinoi ja kuratoi Galleria Lapinlahden toimintaa Helsingissä. Toiminnan perustana on avoimuus ja kaupunkikulttuurin aktiivinen edistäminen. Näyttelyt ovat olleet kiinnostavia ja monipuolisia poikkitaiteellisia ja performatiivisia kokonaisuuksia. Lapinlahden sairaalan haltuunotto taiteelle on merkittävä kulttuuriteko, joka voidaan nähdä yhtäältä kannanottona galleriatilan estetiikkaan liittyviin kysymyksiin ja toisaalta alueen ainutlaatuisen historian vaalimisena.

Uudenmaan taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta. Palkinto maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta, kirsi.vakiparta@taike.fi, 0295 330 724.

Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenilleen tekemän kyselyn perusteella lähes puolet vastanneista (49,2 %) kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Vastaavasti 30,4 % ei kannata ja 20,5 % ei sano kantaansa asiaan. Ruotsin mahdollinen jäsenyys lisäisi Naton kannatusta myös Suomessa. Reserviupseereista peräti 68,0 % haluaisi Suomen Naton jäseneksi, mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi.

Reserviupseereiden keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on hieman pienentynyt muutaman viime vuoden aikana. Lokakuussa 2016 tehdyssä kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 55,8 % RUL:n jäsenistä ja 26,1 % ei kannattanut. Toukokuussa 2017 tehdyssä kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 53,5 % ja 28,1 % vastusti sitä.

Nato-jäsenyyden kannatus on reserviupseereiden keskuudessa selvästi koko kansaa suurempaa. Maanpuolustustiedotuksen (MTS) suunnittelukunnan viimeksi (marraskuu 2017) julkaistussa mielipidetutkimuksessa Naton jäsenyyttä kannatti 25 % ja vastusti 62 % vastaajista.

Nato-jäsenyyden kannatus RUL:n kyselyssä on alhaisinta nuorten keskuudessa. Alle 36-vuotiasta vastaajista jäsenyyttä kannatti 41,2 % ja sitä vastusti 36,4 %. Alueellisesti Nato-jäsenyyden kannatus on suurinta Etelä-Suomessa (51,6 %), Lounais-Suomessa (49,8 %) ja Itä-Suomessa (48,7 %). Pienintä kannatus on Lapissa ja Pohjois-Suomessa (44,2 %) sekä Länsi- ja Sisä-Suomessa (44, 8%).

Kannatusta koko ikäluokkaa koskevalle asevelvollisuudelle

Liiton jäseniltä kysyttiin ensimmäistä kertaa, mihin Suomen puolustusjärjestelmä tulisi perustua. Vaihtoehdot olivat: 1, nykyisenkaltainen miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus, 2. sekä miehiä että naisia koskeva yleinen asevelvollisuus, 3. sekä miehiä että naisia koskeva vapaaehtoinen asepalvelus ja 4. ammattiarmeija.

Valtaosa (72,2 %) vastaajista kannatti nykyistä järjestelmää ja 25,6 % kannatti miehiä ja naisia koskevaa yleistä asevelvollisuutta. Nuorista vastaajista koko ikäluokkaa koskevaa asevelvollisuutta kannatti jopa 40,5 %. Molempia sukupuolia koskevaa vapaaehtoista asepalvelusta kannatti 1,3 % ja ammattiarmeijaa kannatti 0,6 % vastanneista.

Uskoa omaan puolustukseen

RUL:n kyselyn selkein vastaus tuli kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” Tähän kysymykseen vastasi myöntävästi liki 97 % RUL:n jäsenistä.

Jäsenkysely toteutettiin liiton jäsenille sähköpostikyselynä Surveypal-järjestelmällä. Vastausaika oli 15.10. – 5.11. ja kyselyyn vastasi 3919 Suomen Reserviupseeriliiton jäsentä.

Lisätietoja: Puheenjohtaja Mikko Halkilahti, 0400 745 234, mikko.halkilahti@rul.fi ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen, 050 5810 819, janne.kosonen@rul.fi

Isänpäivä käynnistää vuoden tärkeimmän myyntisesongin kirjakaupoissa.

Tietokirjallisuus on perinteisesti ollut isänpäiväkaupassa suosittua. Mitä Suomi lukee -listan kärjessä tietokirjallisuudessa pysyi lokakuussakin Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti kiilasi kakkoseksi heti ilmestyttyään. Teemu Keskisarjan uutuus Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus nousi neljännelle sijalle. Isänpäiväpaketeista löytynee myös Elma van Vlietin Isä, kerro minulle sekä Isoisä, kerro minulle, jotka nousivat lokakuussa ostetuimpien tietokirjojen joukkoon. Yuval Noah Hararin teos 21 oppituntia maailman tilasta myi lokakuussa itsensä top20:een, aiemmat teokset Homo Sapiens ja Homo Deus myyvät edelleen hyvin pokkareina.

Kaunokirjallisuudessa uusin Ilkka Remes on monessa perheessä jo isänpäiväperinne siinä missä Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajakin. Myös Fingerpori kuluu lukijoiden kädessä edelleen. Minna Rytisalon Minna C. oli kysytty myös lokakuussa, samoin kuin Tommi Kinnusen Pintti. Käännetyn kaunokirjallisuuden puolella lokakuun suosikkeja olivat dekkarit, mm. vasta ilmestynyt Lars Keplerin Lazarus, sekä Elena Ferranten Kadonneen lapsen tarina ja Haruki Murakamin Komtuurin surma. Lasten- ja nuortenkirjoissa lokakuun myydyimmiksi kohosivat Don Rosan parhaat sekä kestosuosikit Tatu ja Patu.

Kirjamyynti kirjakaupoissa on sujunut viime vuoden tapaan positiivissa merkeissä. Syyskuun lopussa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli suurimmissa kirjakaupoissa kaikkiaan 3,5 %. Tietokirjallisuuden myynti on kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta noin 4 prosenttia, ja lasten- ja nuortenkirjallisuus on löytänyt lukijansa myös tänä vuonna (+12 %) . Kaunokirjallisuuden myynti sen sijaan on laskenut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta kymmenen prosenttia. Vuoden loppuun mennessä kaunokirjallisuuden kokonaismyynnin ennustetaan vielä nousevan, sillä parhaimmillaan isänpäivä ja joulumyynti kattavat noin 40 % kaunokirjojen koko vuoden kirjakauppamyynnistä.

Mitä Suomi lukee -lokakuu 2018: 

https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee/

Suurimpien kirjakauppojen myynnin muutos: 

https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/tilastotietoja/

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Laura Karlsson,

Kirjakauppaliitto ry

p. 050 571 5511 / laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi

TEATTERI TOIVOLLA ON ILO JA KUNNIA KUTSUA TEIDÄT ENDER’S GAME –  SCIFI-SOUNDTRACKIN LEVYJULKKAREIHIN 10.11.2018 KLO 19.

Kirjailija Orson Scott Cardin menestysromaaneihin perustuvan Ender’s Game –näytelmän soundtrackin on säveltänyt Erno Hulkkonen.  Levynjulkistamistilaisuudessa kuullaan soundtrackin ja näytelmän luomisprosessista ja syödään Catering Ceitaan street food herkkuja maailman parhaan musiikin soidessa!

Vuonna 2014 Teatteri Toivon lavan valloitti eeppinen scifi-seikkailu Ender’s Game. Ikimuistoinen näytelmä perustui Orson Scott Cardin samannimiseen menestyskirjaan ja oli Teatteri Toivon siihen astisen taipaleen suurin tuotannollinen ponnistus. Ilma-akrobatiaa, intensiivisiä avaruustaisteluja ja tunnelmallisia dialogeja tahditti Erno Hulkkosen säveltämä musiikki maalasi kuulijalle monitahoisen maailman, joka levittäytyi kauas näyttämöä laajemmalle.

Neljän vuoden odotuksen jälkeen aika on viimein kypsä saattaa unohtumaton musiikkielämys kaikkien ulottuville.

“Ajatus Ender’s Game –soundtrackin julkaisusta heräsi jo esityskauden aikana. Yhtä lailla musiikin säestäessä taistelukohtauksia tai maailmanlopun kuvan maalatessa näyttämöä, koen näytelmän musiikin toimivan myös omana kokonaisuutenaan ja irrallaan aikajatkumosta”, säveltäjä Erno Hulkkonen kertoo.

Erno Hulkkonen on suomalainen säveltäjä, tuottaja ja muusikko, jonka tuotantoa on kuultu Ender’s Gamen lisäksi mm. ONYX-vampyyrimusikaalissa ja Pedon Varjo -näytelmässä. Hulkkonen tunnetaan monisävyisen tunnelmallisista sävellyksistään, jotka luovat lavalle elokuvallisia maailmoja.

Ilmoittautuminen ja haastattelupyynnöt:
tuottaja@teatteritoivo.net

Puh.0503537518

Teatteri Toivo

Ender´s Game levyjulkkarit
Lauantai 10.11.2018 klo 19

Haukilahdenkatu 2, sisäpiha

Helsinki.

www.teatteritoivo.net

Arvostettu lasten- ja nuortenkirjailija Tuula Korolainen on toiminut lastenkulttuurin parissa 1970-luvun lopulta alkaen. Tuore runokokoelma Taivasta hipoo hännänpää – Valitut runot 1990–2018 (Lasten Keskus) juhlistaa hänen mittavaa uraansa. Korolainen tunnetaan myös kirjallisuustoimittajana, kolumnistina, kriitikkona ja suomentajana.

Uusi kokoelma sisältää lähes 150 valittua runoa Korolaisen uran eri vaiheista. Kokoelmissa aiemmin julkaistujen lisäksi siinä on lehdissä, antologioissa sekä oppi- ja tietokirjoissa ilmestyneitä runoja. Mukana on myös ennen julkaisemattomia tekstejä ja aivan uusia runoja.

Taivasta hipoo hännänpää esittelee monitaitoisen runoilijan

Tuula Korolainen kirjoittaa hassuja pikkuvärssyjä, mutta kuvaa myös suuria tunteita ja luo uusia myyttisiä tarinoita. Hän hallitsee vapaamittaisen runon siinä kuin rytmillisen ja riimillisen runon ja puhuu sujuvasti monenlaisilla kertojanäänillä. Lapsia riemastuttavien tarinoiden ja sanaleikkien taustalla on piiloviisautta ja kirjallisuusviitteitä, jotka tarjoavat lisämaustetta aikuisille.

Tuula Korolaisen ensimmäiset lastenrunot ilmestyivät vuonna 1990 kokoelmassa Enkeli ja poliisi. Sen jälkeen hän on vakiinnuttanut asemansa maamme pidetyimpien, luetuimpien ja arvostetuimpien lastenrunoilijoiden joukossa.

Hänen runokirjansa Kuono kohti tähteä voitti Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2005. Vuonna 2012 Korolainen sai Valtion lastenkulttuuripalkinnon ja Vantaan kaupungin kulttuuripalkinnon. Vuonna 2015 hän oli mukana tekijätiimissä, joka sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kirjasta Lasten oma vuosikirja.

Suomen Kirjailijaliitto myönsi Korolaiselle Tirlittan-palkinnon keväällä 2018 tunnustuksena merkittävästä urasta ja toiminnasta kirjallisuuden hyväksi. Korolainen toimi Lastenkirjainstituutin julkaiseman Onnimanni-lehden päätoimittajana vuodesta 1988 viime kesään ja jatkaa edelleen toimittajana, kriitikkona ja lastenkirja-asiantuntijana sekä alan yhdistysaktivistina.

Taivasta hipoo hännänpää -kokoelman valloittava kuvitus ja ulkoasu on palkitun kuvittajan ja graafikon Virpi Talvitien käsialaa. Talvitie on kuvittanut mm. satuja, kuvakirjoja, tietokirjoja, romaaneja sekä useita runoteoksia. Hänet on nimetty H. C. Andersen -kuvittajapalkinnon Suomen ehdokkaaksi vuosina 2006, 2008 ja 2012. Vuonna 2006 hän voitti Finlandia Junior -palkinnon yhdessä Timo Parvelan kanssa kirjalla Keinulauta. Vuonna 2016 Talvitie sai Pro Finlandia -mitalin.

Tuula Korolainen: Taivasta hipoo hännänpää

Kuvitus ja ulkoasu Virpi Talvitie
Lasten Keskus 2018 | ISBN 978-952-288-944-7 | 128 s. | Kl L82

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Piia Latvala | vt. viestintäpäällikkö | p. 044 331 8439 | piia.latvala@lastenkeskus.fi


Arvostelukappaleet ja kuvat:
Minna Vatja | mediakoordinaattori | minna.vatja@lastenkeskus.fi

www.lastenkeskus.fi

Diakonia-ammattikorkeakoulun uusi julkaisu pureutuu ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja kirkollisiin kysymyksiin.

– Aivan erityisesti kirjassa luodaan katse ihmiseen ja autetaan lukijaa siihen samaan. Mikä olennaisinta, Kai Henttosen mielestä se katse ei voi olla diakoninen, sillä jos ihmistä katsotaan diakonisella katseella, hän ei voi olla enää yhteisön jäsen. Hänet on silloin leimattu holhouksen alaiseksi, kirjoittaa kirjan toimittanut Mikko Malkavaara alkusanoissaan.

Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori, pastori Kai Henttosen juhlakirja Pohdintaa oikeasta, väärästä ja diakoniasta (Mikko Malkavaara toim.) julkaistaan Diakin Helsingin kampuksella perjantaina 9. marraskuuta. Teokseen on koottu Henttosen Diakonia-lehdessä vuosina 2007–2017 ilmestyneitä kolumneja, joihin on lisätty Henttosen kommentit vuoden 2018 näkökulmasta.

Henttosen kolumneissa tarkastellaan kriittisesti yhteiskunnallisia ja kirkollisia kysymyksiä, kuten eri ihmisryhmien asemaa, syrjäytymistä, ahneutta, diakonia ja teologian suhdetta sekä nostetaan vahvasti esille ekologiset kysymykset. Monet asiat peilautuvat saksalaiseen yhteiskuntaan, sillä Kai Henttonen asui ja työskenteli Berliinin ja itäisen Saksan suomalaispappina neljän vuoden ajan.

Henttosen kirja on mielenkiintoista ja kriittistä luettavaa kenelle tahansa ajankohtaisista teemoista kiinnostuneelle. Lisäksi se on lähtölahja hänen pitkäaikaisimmalle työnantajalleen Diakille, sen opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kirjan julkaisutilaisuus ja Kai Henttosen läksiäisseminaari järjestetään perjantaina 9.11. kello 14:00-16:00. Lisätietoja julkaisutilaisuudesta.

Tutustu julkaisuun maksutta Theseuksessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-318-6.

Lisätiedot:
• yliopettaja Mikko Malkavaara, mikko.malkavaara@diak.fi, p. 0400 874 563
• lehtori, pastori Kai Henttonen, kai.henttonen@diak.fi, p. 044 305 1150
• viestinnän asiantuntija, Helka Repo, helka.repo@diak.fi, p. 050 597 5008

Pohjois-Savon taidepalkinto jaetaan Kuopion kaupunginteatterin Maria-lämpiössä, Niiralankatu 2, Kuopio. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Pohjois-Savon taidetoimikunta palkitsi Anniina Aunolan uraauurtavasta ja monipuolisesta työstä yhteisötaiteen hyväksi. Taidepalkinnon suuruus on 5 000 euroa.

Anniina Aunola (s. 1970) on kuopiolainen yhteisötaiteen pioneeri. Viimeisen vuosikymmenen ajan hän on keskittynyt taiteen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Aunola on toteuttanut yhteisötaideteoksia ja osallistavan taiteen projekteja muun muassa dementoituneiden vanhusten ja vertaisohjaajina toimivien ikäihmisten parissa sekä erityisnuorisotyön ja lastensuojelun piirissä.

Anniina Aunolan työskentelylle on tyypillistä lähteä liikkeelle ryhmän asettamasta lähtökohdasta. Hän on taiteilijana toisten käytettävissä, hän mahdollistaa ja välittää. Hän luo kokemisen ja kohtaamisen tilanteita ja pyrkii tekemään sen siten, että projekteista ei jää pysyviä jälkiä tai materiaa.

Taidekentän toimijoiden lisäksi Aunolan yhteistyökumppaneita ovat olleet opetus-, sosiaali- ja hoitoalan ammattilaiset. Työympäristöiksi ovat valikoituneet esimerkiksi sairaalat, vankilat ja lastensuojeluyksiköt. Koulutukseltaan Aunola on erityisopettaja ja tanssitaiteen maisteri.

Pohjois-Savon taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta. Palkinto maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Lisätietoja: Hanna Susitaival, erityisasiantuntija, hanna.susitaival@taike.fi, 0295 330 910.

Ihminen yrittää, ihminen ponnistelee, ihminen nousee yhä korkeammalle ja korkeammalle. Kaikki kasvaa, kaikki kiihtyy, kaikki muuttuu entistä paremmaksi. Älä katso alas, älä katso taaksesi!

Kiitetty ja arvaamaton Grus Grus Teatteri tuottaa Sopukkaan kiehtovan nykysirkusteoksen, jossa avataan alitajunnan tulvaluukut ja kurotetaan kohti mahdotonta. Viimeinen pisara on toteutettu yhteistyönä Turun AMK:n Taideakatemian sirkuskoulutuksen ja kaupunginteatterin kanssa. Tunnin kestävän esityksen ovat ohjanneet Grus Grus Teatterin Ville Kurki ja sirkustaiteilija Janna Haavisto. Sopukan ja mielikuvituksen rajoja koettelevat yhdeksän Taideakatemiassa opiskelevaa sirkustaiteilijaa. Esitys on rakentunut työryhmän harjoituksissa keväästä alkaen ja on valmis näytettäväksi yleisölle 16.11. Esityksiä nähdään Turun Kaupunginteatterissa syksyn aikana yhteensä 20 kappaletta.

"Elämänhalu on ihmeellinen voima. Nämä nuoret sirkustaiteilijat loistavat valoa syystalven sateeseen ja pimeyteen." - ohjaaja Ville Kurki

Grus Grus Teatteri vieraili keväällä 2018 Sopukassa lastenesityksellä Koivuhiiri ja päästäinen ja keväällä 2019 siltä tullaan näkemään samassa paikassa nukketeatteriesitys Tuntematon leijona. Nyt kantaesityksensä saava Viimeinen pisara on harvinaista herkkua Turun Kaupunginteatterissa, jossa viimeksi nähty sirkusyhteistyöesitys oli Sirkus Pinokkio Päänäyttämöllä vuonna 2007.

Viimeinen pisara

Kantaesitys 16.11. Turun Kaupunginteatterissa
Esityksen kesto 1 h, ei väliaikaa
Ikäsuositus 13+
Liput 17–27 €

Työryhmä

Ohjaus: Ville Kurki ja Janna Haavisto
Valosuunnittelija: Vespa Laine
Äänisuunnittelija: Kalle Terästö
Esiintyjät: Jessica Kangas, Siiri Lehtiö, Lauri Luukkonen, Ira Oinonen, Havu Palviainen, Hannu Pham, Fanni Silmunen, Timo Tamminen, Jere Virta

Esityskuvat:

https://flic.kr/s/aHsmtKmGsV
Kuvaaja Jussi Virkkumaa

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen@turku.fi

Kuva: Jussi Virkkumaa

Nuoren kokemukset kirpaisevat syvältä. Irralliset-lyhytelokuvasarja kertoo viidestä omaa paikkaansa etsivästä lukiolaisesta.

Sarjassa käsitellään niitä tunteita, joita nuoren elämässä tulee eteen - ihastuminen, epävarmuus, viha, suru ja rohkeus. Elokuvien avulla nuori voi samaistua päähenkilöiden kokemuksiin ja saada uutta näkökulmaa omien kokemustensa ja tunteidensa käsittelyyn.

- Viestimme nuorille on se, että kaikki pystyvät ja voivat tehdä unelmistaan totta, kertoo Janne Heinonen, projektin vetäjä, lehtori TAMKista.

Irralliset on tehty osana uudenlaista mediakasvatusprojektia, jossa lukiolaiset saavat omista kokemuksistaan kumpuavat tarinansa kuuluviin.

- Materiaali on tarkoitettu matalan kynnyksen materiaaliksi yläkoulujen opettajille, jotka voivat luokkiensa kanssa katsoa elokuvat ja tehdä niihin liittyviä tehtäviä, kertoo Heinonen. 

Sarja on tehty Tampereen ilmaisutaidon lukion opiskelijoiden ja Tampereen ammattikorkeakoulun elokuva- ja tv-alan opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Yle ja Business Tampere.

- Kaikki tähän projektiin osallistuneet nuoret olivat täysillä mukana, ylittivät itsensä monta kertaa ja oppivat paljon. On ollut etuoikeus pystyä tarjoamaan tämän projektin kautta niin monille nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään ja kokeilla jotain uutta, kertoo Heinonen. 

Irralliset-sarja on nähtävillä 31.12.2018 asti Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-4531147

Opettajille ja opiskelijoille suunnatut mediakasvatusmateriaalit ovat saatavilla seuraavissa kanavissa:

Instragram (nuorille): https://www.instagram.com/irralliset/

Facebook (mediakasvattajille):https://www.facebook.com/irralliset/

www-sivut (mediakasvattajille) www.irralliset.fi

Lisätietoa Irralliset-sarjasta

Janne Heinonen, janne.heinonen@tamk.fi, p. 040 596 0369

Kuva: Ronin ja Jaskan (vas.) rooleissa nähdään Lassi Jämsä ja Miska Muilu (vas.)

Kirkolliskokous hyväksyi 9.11.2018 uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen. Uusi käännös tukee saamelaista jumalanpalveluselämää, mutta merkitsee paljon sekä kielellisesti että kulttuurisesti Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle.

Käännöksen vaikutus

Jumalanpalveluselämän lisäksi uusi raamatunkäännös tukee saamelaisten kirkollisen ja hengellisen elämän kehittämistä sekä sielunhoitotyötä. Se avaa Raamatun sisältöjä nyt myös rippikoulu- ja koulutyössä, sillä aiempi käännös ei ollut nuorille ymmärrettävä. Käännöksellä on suuri merkitys myös saamelaisten identiteetin vahvistajana. Pohjoissaamen raamatunkäännöksen painettu versio otetaan käyttöön Suomen evankelis-luterilaisissa kirkoissa 1.9.2019.

Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein. Puhujia on useita kymmeniä tuhansia, 75 % kaikista saamenkielisistä. Pohjoissaamea puhutaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Raamatunkäännös syntyi pohjoismaisena yhteistyönä

Vuonna 1998 valmistui Uuden testamentin käännös, josta päävastuun kantoi Norjan Pipliaseura, Suomen Pipliaseura toimi palautteenantajana. Julkaistu käännös oli välivaihe, koska enemmistökielten vaikutus käännöksessä näkyi vielä suurena.

Työskentely Vanhan testamentin kääntämiseksi alkoi vuonna 1999. Hanketta johtivat Norjan ja Suomen Pipiaseurat yhteistyössä Ruotsin Pipliaseuran kanssa. Vanhan testamentin pohjakäännöksen jälkeen tehtiin myös aiemmasta Uuden testamentin käännöksestä uusi, tarkistettu versio. Suomen voimakas mukanaolo koko Raamatun käsittävässä hankkeessa merkitsee myös sitä, että käännöksen kieli on aiempaa ymmärrettävämpää Suomen alueella asuville pohjoissaamenkielisille.

Äidinkieli on tunnekieli

Pohjoissaamen Raamatun projekti- ja käännösryhmässä on ollut mukana kielitieteen, teologian ja saamenkielisen hengellisen elämän asiantuntemusta. Käännöksen johtavana kielitieteilijänä on toiminut Oulun yliopiston Giellagas-instituutin emeritusjohtaja, FT Tuomas Magga, joka kantoi päävastuun siitä, että käännöksen kieli olisi ymmärrettävää kaikille riippumatta asuinmaasta. Samalla tuloksena on ensimmäinen kuva eri alueilla puhuttavan kielen rakenteista, kun tähän asti on ollut vain yhteinen ortografia.

Käännöksessä kieltä on sovitettu saamelaiseen maisemaan, mikä helpottaa lukijaa hahmottamaan, mistä on kysymys. Saamelaisille Vanha testamentti on ollut vanhastaan tärkeä kirja.

Saamenkielisen arviointiryhmän jäsen Helga West sai antaa palautetta valituista Vanhan testamentin kirjoista ja arvioida muun muassa kieleen ja ymmärrettävyyteen liittyviä asioita.

”En ollut varautunut siihen tunnereaktioon, joka minut yllätti, kun aloin lukea luomiskertomuksia omalla äidinkielelläni. Liikutuin, koska tähän asti olen nuorena teologina ja kristittynä lukenut Raamattua suomeksi ja englanniksi, kielillä, joiden kulttuuria en tunne omakseni. Ymmärsin monet raamatunkohdat aivan uudessa valossa, omasta kontekstistani käsin. Vasta nyt Raamattu puhuu myös minulle”, West kuvaa lukemisen ja arviointityön ensi vaiheita.

Käännöksen käyttöönotto

Käännöksen hyväksyntä ja käyttöönotto etenee samaan aikaan koordinoidusti eri maissa. Norjan Pipliaseuran hallitus hyväksyi käännöksen alustavasti syyskuussa ja vahvistaa sen lopullisesti Suomen päätöksen jälkeen joulukuussa.

Suomen Pipliaseura julkaisee uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen Raamattu.fi-verkkopalvelussa sekä Piplia-sovelluksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Pohjoissaamen Raamatun yhteispohjoismaista käyttöönottojuhlaa vietetään 23.–25.8.2019 Kautokeinossa Norjassa ja 1.9.2019 Utsjoella Suomessa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ottaa painetun käännöksen käyttöön kirkoissa 1.9.2019. Uutta käännöstä luetaan ensimmäisen kerran Oulun hiippakunnan piispanvihkimyksessä 11.11.2018.

Lisätietoja, Suomen Pipliaseura:
Markku Kotila, toiminnanjohtaja, p. 010 838 6512, markku.kotila@piplia.fi
Seppo Sipilä, raamatunkäännöstyön asiantuntija, p. 040 707 3704, seppo.sipila@piplia.fi
Terhi Huovari, viestintä- ja varainhankintajohtaja, p. 040 546 9016, terhi.huovari@piplia.fi

Pohjoissaamen raamatunkäännös Suomen Pipliaseuran verkkosivuilta

www.piplia.fi

Kuvamateriaalia

Kirkolliskokousedustaja Ulla-Maarit Maggan haastettelu