Vuosi 2017 oli suuri juhlavuosi koko Suomelle. Vuosi oli erityinen myös Suomen tunnetuimmalle koruyritykselle Kalevala Koru Oy:lle, joka täytti samana vuonna 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yritys esitteli Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta -näyttelyn, johon tutustui juhlavuoden aikana viidellä paikkakunnalla lähes 50 000 kävijää. Näyttely oli myös osa Suomi 100 -ohjelmaa. Näyttely on nyt kuudennen ja viimeisen kerran Lappeenrannassa Etelä- Karjalan museossa. Näyttely on nähtävissä 31.3.2019 saakka.

Näyttelyssä on esillä yli 200 korua kahdeksan vuosikymmenen ajalta. Näyttelyn eri teemat esitellään videoiden, valokuvien ja tarinoiden kautta kiinnostavalla ja monipuolisella tavalla. ”Halusimme tehdä juhlanäyttelyn, joka yhdistää yrityksemme tarinan suomalaisiin yhteiskunnallisiin ja ajankohtaisiin teemoihin ja samalla peilaa esimerkiksi naiseuden roolia ja sen muutosta viime vuosikymmeniä. Haastamme myös näyttely-yleisöä pohtimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia kanssamme”, toteaa Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen. 360-virtuaalilasien kautta näyttelykävijä voi solahtaa Kalevala Korun tehtaalle seuraamaan koruvalmistusta tai päästä kokeilemaan omia sepäntaitojaan kultasepän työpisteessä. Näyttelyn on suunnitellut ja toteuttanut Kalevala Korun oma työryhmä. 

Kalevala Koru tuotanto on pitkälti käsityötä ja sen vuoksi näyttelyn yhteyteen haluttiin tarjota myös käsitöistä kiinnostuneille mahdollisuus päästä itse tekemään koruja. Saimaan ammattiopisto  Sampo tarjoaakin Kalevala Koru- aiheisia lyhyt työpajoja niille, jotka haluavat kokeilla korun tekemistä itse.  Koruja voi tehdä vaikka joululahjaksi tai itselle. Tekniikat ovat helppoja, joten tekijällä ei tarvitse olla erityisosaamista osallistuakseen kurssille. Kurssilla on useita osaavia ohjaajia, joten tekemiseen saa ohjeistusta ja tukea.  

Lisätietoja pajoista saat hanna.lommi@lappeenranta.fi tai museoiden kotisivuilta Tapahtuma-osioista.

Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta -näyttely on avoinna Etelä-Karjalan museossa 12.10.2018 – 31.3.2019. 

Julkaisuvapaa 31.10.2018 klo 8.00

Kertakäyttömuodista kestävämpiin vaatevalintoihin siirtyvät suomalaiset kaipaavat päätöstensä tueksi vanhaa kunnon palvelua.

Kekäle on palvellut tamperelaisia reilut neljäkymmentä vuotta samalla paikalla. Ensi maaliskuussa kaupunkikuvaan olennaisena osana kuuluva vaatekauppa siirtyy Keskustorin laidalta Koskikeskukseen. Samalla perheyhtiö tuo Tampereelle aiemmin Raisiossa ja pääkaupunkiseudulla lanseeraamansa myymäläkonseptin.

- Matkassa Sandbergin talosta on Tammerkosken toiselle puolelle viitisensataa metriä, mutta ajassa muutos on huomattavasti suurempi. Maailma ja ihmisten ostokäyttäytyminen ovat muuttuneet 1880-luvun ja tämän päivän välissä melkoisesti, toimitusjohtaja Joonas Kekäle toteaa.

Asiakaskokemuksen merkityksestä puhutaan kaupan alalla nyt ahkerasti joka puolella.

- Koko kaupan alaa uusiksi muokanneella verkkokaupalla on omat vahvuutensa ja roolinsa ainutkertaisen asiakaskokemuksen luomisessa – myös Kekäleen liiketoiminnassa. Kivijalalla on kuitenkin omat valttinsa, jotka tarjoavat aidosti lisäarvoa verkosta ostamiseen rinnalle.

- Niin upea kuin kaupunginarkkitehti Caloniuksen suunnittelema uusrenesanssirakennus onkin, sen useampaan kerrokseen jakautuvat tilat edustavat omaa aikakauttaan. Tänä päivänä asiakkaat odottavat myymälässä asioinnin olevan selkeää, helppoa ja inspiroivaa. Koskikeskuksen uudet noin 1000 neliön tilat antavat meille tähän nyt entistä paremmat mahdollisuudet. Eivätkä ainoastaan tilojen ja valikoiman puolesta, vaan myös sujuvan saapumisen ja pysäköinnin näkökulmasta, Kekäle iloitsee.

Henkilökohtaisen palvelun arvoa kasvattaa osaltaan suomalaisten kulutustottumusten muutos. Erityisesti ruokakaupassa huomattu käänne näkyy myös vaaterekkien välissä – ihmiset eivät enää vain sano arvostavansa eettisyyttä, vaan tekevät aiempaa tietoisempia valintoja ostoksiensa suhteen.

-  Niin ympäristön kuin eurojenkin näkökulmasta paras valinta on vaate, jota käyttää mielellään ja joka kestää käytössä mahdollisimman pitkään. Oman tyylin, oikean istuvuuden, erilaisten materiaalien, asusteiden yhdisteltävyyden tai hoito-ohjeiden suhteen toivotaan ja myös kysytään ammattilaisen apua koko ajan enemmän. Meille osaava asiakaspalvelu on ollut toimintamme ydin koko kuusikymmentävuotisen historiamme, Kekäle kiteyttää.

Kekäleen Tampereen myymälän uuteen aikakauteen valmistautuminen alkaa nykyisissä tiloissa keskiviikkona 31. lokakuuta käynnistyvällä muuttomyynnillä. Koskikeskuksessa avajaisia vietetään maaliskuussa 2019.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Joonas Kekäle, p. 0500 964 350
verkkokauppa: www.kekale.fi

Bazar Kustannus Oy julkaisee keväällä 2019 kiinnostavan kattauksen kauno- ja tietokirjallisuutta. Kaikkiaan 25 uutuusteoksessa on käsin poimittuja helmiä niin uusilta kotimaisilta tekijöiltä kuin maailmanmenestystä saavuttaneilta kirjailijoilta. Kevään uutuusluettelo on saatavilla myös sähköisesti. 

Uudet vahvat kotimaiset kertojat

Jumalan huone on rovaniemeläisen Katja Kärjen monisärmäinen esikoisromaani, joka käsittelee Martikaisen suvun tarinan kautta sukupolvien taakkaa, naisen seksuaalisuutta ja anteeksiantoa. Onko suvun vaietuista traumoista ja kaksinaismoraalin ikeestä mahdollista vapautua? Tomas Gadsin psykologinen rikosromaani Pirulainen on kotimaisen dekkarisarjan häijy avaus, jossa rikoskomisario Halmeen omintakeinen tiimi joutuu katsomaan pahuutta silmästä silmään.

Lukuromaanien lumoa ja Jeesuksen paluu

Keväällä lukuromaanien ystäviä hellitään rakastettujen kertojien uusilla tarinoilla. Lucinda Rileyn ihastusta herättänyt Seitsemän sisarta -sarja etenee kolmanteen osaan, kun Varjon sisar -romaanissa Papa Saltin adoptiotyttäristä Tähti pääsee löytöretkelle menneisyyteensä. Ranskalaisen Katherine Pancolin Aina ei tapahdu surullisia asioita on kuin odotettu sukukokous, joka tempaa lukijan mukaansa. Agnes Martin-Lugandin toinen suomennettu romaani Huolet pois, elämä on helppoa seuraa Dianen tarinaa Irlannista takaisin pariisilaiseen kirjakauppaansa.

Italiaan sijoittuva Palmisanon kirous on Rafel Nadal Farrerasin unohtumaton tarina kahdesta suvusta, joiden kohtalot kaksi maailmansotaa yhdistää. Romaani on palkitun katalonialaiskirjailijan ensimmäinen suomeksi käännetty teos. Keveämmän kulman elämään tuo David Safierin romaani Tuomiopäivä ensi tiistaina, joka on hillittömäksi kehkeytyvä hupailu Jeesuksen paluusta maan päälle.

Dekkareissa uutta Aasiasta

Dekkarifaneille Bazarin kevät tarjoaa kaksi kovaa uutuutta, jotka kertovat aasialaisista yhteiskunnista. Brittikirjailija D.B. Johnin Pohjoisen tähti kietoo koukuttavasti yhteen kolme ihmiskohtaloa Pohjois-Korean ankarissa oloissa. Japaniin sijoittuva 64 on ensimmäinen suomennettu teos Hideo Yokoyamalta, joka on useita bestsellereitä julkaissut japanilainen rikoskirjailija.

Keväällä 2018 ilmestyneestä Leski-dekkarista tuttu toimittaja Kate Waters kiinnostuu rakennustyömaalta löytyneestä, vuosia sitten haudatusta vastasyntyneen lapsen ruumiin tarinasta Fiona Bartonin uutuusdekkarissa Lapsi. Volker Kutscherin saksalaisesta rikoskomisariosta kertovassa sarjassa edetään toiseen osaan Mykkä kuolema ja Alan Bradleyn rakastetusta Flavia de Luce -sarjasta ilmestyy jo 10. kirja, Kuolon kultaiset kiehkurat.

Tietokirjoissa tummia teemoja ja elämäkertoja

Kevään tietokirjoissa ei kaihdeta vaikeita aiheita. Annan itseni kuolla kertoo ALS:iin sairastuneen ranskalaisen Anne Bertin viimeisestä kesästä ennen itse valitun armokuoleman hetkeä. Myyntimenestykseksi useissa maissa noussut Mielen yhteydet sukeltaa syvälle masennuksen syövereihin kun toimittaja Johann Hari kertoo oman, masennuslääkkeiden värittämän tarinansa ja esittelee uuden radikaalin näkemyksen masennuksen todellisista syistä. Janita Virtasen kirjoittama Sydän oikealla puolella kertoo kehitysvammaisena syntyneen Sofian tarinan. Sofian syntymän johdosta hänen äitinsä Riitta Peltonen perusti Nokialle Sofiakylän, joka on toiminut edelläkävijänä kehitysvammaisten hoitomenetelmissä.

Kevään kirjoissa syvennytään myös monisyisiin riippuvuuksiin. Brittiläisen psykoterapeutin Paula Hallin kirja Koukussa seksiin pureutuu seksiriippuvuuden syihin ja hoitoon. Kirjan on suomentanut ja suomalaisin esimerkein täydentänyt Sexpon koulutuspäällikkö ja seksuaaliterapeutti Karoliina Vuohtoniemi. Amerikkalaistutkija Susan Pierce Thompsonin teos Syömisen punainen lanka esittelee uusinta syömiseen liittyvää aivotutkimusta ja opastaa menetelmään, jolla pysyvä painonhallinta on mahdollista saavuttaa. 

Historiallisista henkilöistä nousee esiin uusia puolia kahdessa kevään tietokirjassa. Mm. Steve Jobsin elämäkerran kirjoittaneen Walter Isaacsonin teos Leonardo Da Vinci juhlistaa neroa, jonka kuolemasta tulee keväällä 2019 kuluneeksi 500 vuotta. Islantilaisen Bergsveinn Birgissonin tietokirja Musta viikinki kertoo unohdetun viikinkihallitsijan kiehtovan tarinan.

• Tutustu Bazarin kevään koko tuotantoon sähköisessä katalogissa.
• Liity Bazarin tiedotelistalle tästä.
• Seuraa Bazaria:
• Twitter
• Facebook
• Instagram

Arvostelukappaleet ja lisätiedot: tiedottaja Minttu Nikkilä, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Lappeenrannan kaupunginteatterin Sirpa Riuttala aloitti teatterin uutena ohjaajana syksyllä. Hänen esikoisohjauksensa Lappeenrannassa nähdään keväällä 2019, kun teatterin 70-vuotisjuhlavuotta juhlistava Runar & Kyllikki – laulu kielletyistä iloista saa ensi-iltansa 23.2.2019. Riuttalan ohjaajasopimus ulottuu aina kesään 2020 saakka. 

Vantaalta kotoisin oleva Riuttala on asunut valtaosan elämästään pääkaupunkiseudulla. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Helsingin Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana lähes neljän vuoden ajan. Lappeenranta on energiselle ohjaajalle entuudestaan tuttu paikka. 

– Anoppini asuu täällä, joten kaupunkiin on ollut helppo maadottua, kun tukiverkko on jo valmiina. Lappeenranta vaikuttaa vireältä ja monipuoliselta paikalta, joka sijaitsee yllättävän lähellä Helsinkiä.  

Lauritsalassa asuva kahden pienen lapsen äiti kehuu erityisesti Lappeenrannan varhaiskasvatusta. 

– Varhaiskasvatus täällä on laadukasta, pitkäjänteistä ja sitoutunutta. Tuntuu, että henkilökunnalla on oikeasti aikaa lapsille. Lappeenrannassa on myös toimiva infra ja esimerkiksi puistot ovat hyvässä kunnossa. Lempipaikkani on Luukkaansalmen silta, josta avautuu upeat maisemat Saimaalle ja Kaukaan tehtaalle. 

Riuttalan mukaan Lappeenrannassa on turvallista asua ja paikalliset pitävät huolta toisistaan. 

– On mieletöntä, että Lauritsalan torille tulee vieläkin erilaisia myyjiä paikalle. Se on muualta vähitellen katoavaa, tosi arvokasta toimintaa, joka luo paikallistunnetta. Lappeenrannassa keitetään myös aina kahvit, oli kello mitä tahansa. Myös saunakahvit on täällä käsite. 

Uusi ohjaaja on käynyt aikoinaan katsomassa esityksiä vanhassa teatteritalossa. Nykyistä kaupunginteatteria Riuttala kuvailee jo omaksi kotiteatterikseen. Hän tutustui uusiin työtovereihinsa poikkeuksellisesti näyttelijän roolissa Suutarin tyttären pihalla -näytelmässä. 

– Teatteri kauppakeskuksessa on erikoinen ratkaisu, joka tuottaa varmasti jotain erityistä. Luulen, ettei talossakaan vielä tiedetä kaikkia sijainnin tarjoamia mahdollisuuksia. 

– Minut on otettu hyvin vastaan. Täällä on joka työtehtävässä ammattitaitoisia ihmisiä, joilla on perinpohjainen käsitys omasta työvälineestään. Näytteleminen ja porukassa oleminen antaa minulle tietoa teatterin ilmapiiristä ja toimintakulttuurista myös ohjaajantyötä varten. Opin kollegoiltani jatkuvasti ja lisäksi näytteleminen on ollut todella hauskaa.  

Sielunliikkeitä ja sydänten keskustelua 

Teatterikorkeakoulusta taiteen maisteriksi keväällä 2012 valmistunut Sirpa Riuttala kuvailee itseään tunteelliseksi, luovaksi, vuorovaikutteiseksi ja uteliaaksi. Hän on toiselta ammatiltaan ryhmäliikuntaohjaaja ja suunnittelee vetävänsä joogahetkiä teatterin henkilökunnalle.  

– Vapaa-ajalla tykkään käydä paljon luonnossa, suolla ja metsässä, uimassa ja kävelemässä Saimaan rannalla. Askartelen tyttäreni kanssa ja luen tällä hetkellä muun muassa pehmeitä arvoja käsittelevää self help -kirjallisuutta. Rakastan myös pianon ja ukulelen soittamista. 

Kipinä teatteriin syntyi, kun Riuttala oli alle kouluikäinen. Hän teki nukketeatteriesityksiä muovailuvahasta. Riuttala on aina halunnut esiintyä niin perhetilaisuuksissa kuin koulujuhlissakin. Perheessä ei oltu taiteellisia, kansan parissa pelimannina toiminutta pappaa lukuun ottamatta, mutta ohjaaja arvelee juuri sen syyksi omalle taiteellisuudelleen.  

– Jos oikein pohtii taiteen syvintä olemusta, sen ei pitäisi olla kilpailua siitä, kuka tekee hienoimman teoksen. Taide on sielunliikkeitä ja sydänten keskustelua. Taide asuu teoksen ja vastaanottajan suhteessa. Tekijä avaa aina jotain itsestään muille eikä taideteosta voi mitata samalla tavalla kuin urheilusuoritusta. Silti teoksen kautta voi saada hyväksyntää ja suosiota aivan kuten urheilussa. 

Riuttala kiittelee erityisesti Tikkurilan teatteria ja sen tarjoamaa taiteen perusopetusta, joka vahvisti sidettä teatterimaailmaan.  

– Halusin yläkoulun jälkeen Kallion ilmaisutaidon lukioon. Teatterista muodostui minulle vähitellen toinen elämä, joka ystävineen pelasti minut kouluaikaiselta kiusaamiselta. Lukioaikana elin nuoruuttani Kellariteatterissa Helsingissä, sen jälkeen lähdin lukemaan yliopistoon kirjallisuutta.  

– Yliopistoaikana kokeilin ensi kertaa ohjaamista. Luentoja oli vain kerran viikossa, joten rupesin kirjoittamaan omaa näytelmää ja sain Kellariteatterissa eteeni ammatillisesti kasvattavan kolmen näytelmän prosessityön. Lopulta pääsin Teatterikorkeakouluun ja sieltä matka jatkui Ylioppilasteatteriin ja sitten tänne. 

Jokaisen lappeenrantalaisen oma teatteri 

Ohjaaja Sirpa Riuttala hakee Lappeenrannasta uusia kokemuksia. Hän on ensi kertaa kiinnitettynä ammattiteatteriin. Riuttala on sitä mieltä, että ohjaajan työhön liittyvät samat ohjenuorat kuin johtamiseenkin. 

– Kuunteleminen on tärkeää, lupaukset täytyy pitää ja raamittaminen on oleellista. Luottamus on kuitenkin kaikki kaikessa. Näyttelijöitä täytyy katsoa rakkaudella, muuten peli on menetetty. 

– Virheitä ei myöskään saa pelätä, vaan olen aina sanonut, että sonnasta nousee lopulta aina helmi. Niiden välillä ei ole mitään keskitietä, sellaista keskinkertaista havaintoa. Todelliset, oleelliset havainnot ovat aina kirkkaita ja ne tunnistaa kyllä työtä tehdessä. Hyvä esitys sisältää aina verevän havainnon maailmasta. Pitää rohkeasti tuottaa materiaalia ja tavoitella sitä kautta aina sitä helmeä. 

Riuttala toivoo, että kaupunginteatterista muodostuisi vielä vahvemmin koko Lappeenrannan oma teatteri. 

– Etelä-Karjalassa on vahva maakuntatunne, täällä tunnustetaan omaa maakuntaa vahvimmin Suomessa. Teatteri on yksi palanen, joka luo vahvaa identiteettiä. 

Omalla työpanoksellaan ja ohjauksillaan hän haluaa raivata tilaa keskustelulle omista rajoista, turvallisesta yhteisöstä ja siitä, että voi kasvaa rauhassa sellaiseksi kuin haluaakin. Esikoisohjaus Runar & Kyllikki pureutuu juuri näihin teemoihin. 

– Aiheet osuvat voimakkaasti nuoriin, mutta kaikkihan me olemme olleet nuoria. Toivon, että ajattelisimme asioita tulevien sukupolvien kautta. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta näköalattomuudelle, masennukselle tai päihteille. 

– Mistä tulevat tulevaisuuden veturit, jos nuoret uupuvat jo ennen täysi-ikää? Moniarvoisessa maailmassa monet nuoret kokevat olevansa hukassa. Vanhojen elämänpolkujen haalistuessa jokainen tarvitsee yhteisön tukea oman voiman ja motivaation löytämiseen. 

Riuttalan mielestä teatteri on oiva väline käsitellä vaikeitakin asioita, sillä sen avulla voidaan esittää turvallisessa tilassa asioita, joista normaalisti kääntää helposti katseen pois. 

– Haluan esitellä asioita mahdollisuuksien kautta, tarjota sellaista pystyvyyden ja voimaantumisen tunnetta. Aion kertoa tarinoita, joita ei muualla kuule ja tehdä sen niin, että yleisö nauttii siitä.  

– Toivon, että katsojat voivat oikein nauliintua penkkeihin ja jotain muuttuu. Vähintään se, että he tulevat uudestaankin meidän teatteriin. Joten katsojat, tervetuloa nauttimaan ja myös keskustelemaan. Me olemme täällä teitä varten. 

Kuva: Kaupunginteatterin uusi ohjaaja Sirpa Riuttala. Kuvaaja: Jussi Virkki. 

Lisätietoja: 

Ohjaaja Sirpa Riuttala,
puh. 040 130 9159, sirpa.riuttala(a)lappeenranta.fi                  

Rovaniemen Teatteri – Lapin Alueteatterin tuotanto Reissuteatteri – Leikkiä laukussa lähtee vierailemaan Rovaniemen alueen hoiva- ja palvelukoteja 9. marraskuuta. Reissuteatterin Leikkiä laukussa -esityksen ovat valmistaneet ja esittävät Anne Niskanen, Kylli Köngäs ja Timo Vuento. Reissuteatteri vierailee 16 hoiva- ja palvelukodissa Rovaniemen alueella tänä talvena.

Rovaniemen Teatteri laittoi Reissuteatterin alulle, kun teatteri halusi viedä elävää viihdettä ikäihmisille, jotka eivät pääse kulttuuripalveluiden pariin. Esityksen tekijät lähtivät miettimään, mikä aihe yhdistäisi useampia sukupolvia ja valikoivat teemaksi leikin sekä leikkiperinteet. Hoiva- ja palvelukodit ovat ottaneet palvelun vastaan myönteisesti ja lähes kaikki esitysajat ovat varattuja ennen ensiesitystä.

- Teatterille on tullut paljon positiivista palautetta Reissuteatterin alkamisesta. Palvelukodit kiittelevät sitä, että tulemme paikan päälle, koska ikäihmiset eivät muuten pääsisi teatteriin. Myös vanhan ajan leikkiperinteet kiinnostavat aiheena ja se koetaan sopivaksi hoivakoteihin. Varaajat ovat myös tykänneet ajatuksesta, että esityksessä osallistetaan katsojia ja herätellään muistoja lapsuudesta, kertoo Rovaniemen Teatterin toiminnanjohtaja Sari Alatalo.

Reissuteatterin Anne Niskanen, Kylli Köngäs ja Timo Vuento ovat aloittaneet esityksen valmistamisen tekemällä pohjatyötä päiväkodeilla ja palvelukodeissa.

- Jo esityksen tekeminen on ollut yleisötyötä. Olemme Timon ja Kyllin kanssa käyneet päiväkodilla vierailulla ja jutelleet lasten kanssa aiheesta leikki. Lapsille leikki on esimerkiksi sitä, että saa pukeutua joksikin toiseksi. Ja leikeistä tuli ensimmäisenä esille ihan meille tuttuja asioita. Pihaleikit eivät ole ajan saatossa muuttuneet, vaan päiväkodissa ollaan vielä polttopalloa, kioskia, hiekkaleikkiä, ihan samoja leikkejä, joita me tekijät olemme leikkineet. Olemme myös käyneet palvelukodissa laulamassa, muistelemassa leikkejä ja kyselemässä, mikä heitä kiinnostaisi ja mitä he haluaisivat nähdä, kun tulemme vierailulle, Anne Niskanen sanoo.

Reissuteatteri – Leikkiä laukussa sijoittuu kuvitteellisen mummolan vintille, josta esiintyjät löytävät muistoja. Esitys osallistaa yleisöä siten, että sen aikana on mahdollisuus jutteluun ja tarinointiin.

- Reissuteatterin vierailu on teatterinomainen tilanne. Olemme valmistaneet pieniä kohtauksia ja lauluja sekä keränneet loruja. Tuomme teatterin tuntua ja tunnelmaa valaistuksella, rekvisiitalla äänillä, valoilla ja läsnäololla. Tarkoitus on tehdä arjen hetkestä erityinen. Menemme muisteluhengessä, jotta saisimme kutiteltua esiin muistoja vanhan ajan leikeistä. Leikkimisaihe ja leikit ovat siivittäneet myös meidät tekijät muistelemaan omia leikkejämme ja lapsuutta. Reissuteatteri on myös dokumenttiteatteria, koska mukana on meidän omia lapsuuskuvia ja oikeita muistoja. Esiinnymme palvelukodeissa Annena, Timona ja Kyllinä, Niskanen selventää.

Palvelu- ja hoivakodit voivat kutsua Reissuteatterin esityksiin myös päiväkotiryhmiä. Tarkoitus on luoda vuorovaikutusta sukupolvien kesken ja antaa lapsille käsitystä entisajan leikeistä ja leluista.

- Osaan esityksistä tulee myös päiväkotiryhmiä. Jos palvelukodilla on esimerkiksi kummipäiväkoti, heidän on mahdollista kutsua lapset esitykseen mukaan. Minun mielestäni leikki ansaitsee elvytystä. Kulttuurinen jatkumo on tärkeää, että lapset oppisivat vanhoja leikkejä. Vaikka leikkiminen mielletään lasten asiaksi, leikkimielen säilyminen läpi elämän on arvokas asia, Anne Niskanen toteaa.

Lisätietoja saat Sari Alatalolta: 0400 282483, sari.alatalo@rovaniementeatteri.fi.

Oheiset kuvat on ottanut Petri Teppo. Niissä ovat Reissuteatterin Leikkiä laukussa -esityksen tekijät Kylli Köngäs, Anne Niskanen ja Timo Vuento. 

Tule Suomen luontokeskus Haltian uuden Jälki-näyttelyn avajaisiin pe 2.11.

Esillä on yli 100 vahvaa ja vaikuttavaa valokuvaa ihmisen luontoon aiheuttamista jäljistä, muutoksista ja haitoista. Ympäristöahdistukseen ei kuitenkaan kannata vajota, sillä Haltia tarjoaa vinkkejä ahdistuksen torjumiseen ja hyvän tekemiseen. Yleisöllä on myös mahdollisuus laittaa äänestyskopissa terveiset tai toiveet luonnon paremman tulevaisuuden puolesta. Viestit luovutetaan keväällä 2019 seuraavalle Suomen hallitukselle.

Ympäristöahdistusta käsittelevä osuus on tehty yhteistyössä tutkija Panu Pihkalan kanssa. Pihkala on perjantaina näyttelyn avajaisissa. 

Paikka: Suomen luontokeskus Haltia, Nuuksiontie 84, Espoo

Avajaiset alkavat klo 15 (-18), mutta toimittajilla on mahdollisuus tulla jo klo 14 tutustumaan näyttelyyn ja valokuvaajiin.

Valokuvat ovat pohjoismaisten BioFoto-yhdistysten kuvaajien ottamia, valokuvia on Pohjoismaiden ohella eri puolilta maailmaa. Aiheina mm. ilmastonmuutos, vieraslajit, roskaaminen, ylikulutus, rehevöityminen ja monimuotoisuuden väheneminen.

Tervetuloa!

Lisätietoa ja ilmoittautumiset:

Tiedottaja Outi Ala-Härkönen, puh. 040 5173693, outi.ala-harkonen@metsa.fi

Kerrothan oletko tulossa ja olisitko tulossa jo klo 14 tutustumaan näyttelyyn.

Yksi Suomen suurimmista musiikkifanituotealan yrityksistä, Backstage Rock Shop Oy, aloittaa levy-yhtiötoiminnan. Yhtiö keskittyy julkaisuissa aluksi ainoastaan vinyylilevyihin. Ensimmäinen julkaisu tänä vuonna on 30-vuotisjuhliaan viettävän Klamydian legendaarinen debyyttialbumi Älpee, joka julkaistaan tammikuussa 2019 ensimmäistä kertaa uudelleen sitten vuoden 1992. Kyseessä on alkuperäismiksauksesta tehty rajoitetun painoksen vinyyli, joka on masteroitu uudelleen tätä juhlajulkaisua varten. 

"Vinyylit ovat aina olleet meillä vahva tuote fanituotteiden rinnalla, joten levyjen julkaiseminen on meille täysin luonnollinen lisä toimintoihin. Levyjen luontevina jakelukanavina toimivat artistien viralliset verkkokaupat sekä keikoilla tapahtuva myynti", toteaa yrityksen toimitusjohtaja Matti Lehtonen.

Backstage Rock Shop edustaa yli kolmeakymmentä rock- ja metallimusiikin kärkinimeä (mm. Nightwish, Children of Bodom, Apulanta, Eppu Normaali, Klamydia ja Insomnium) sekä Suomen suurimpia lastenyhtyeitä (Fröbelin Palikat ja Hevisaurus). Backstage Rock Shop myy fanituotteita verkkokaupan ohella isoissa tapahtumissa ja keikoilla stadioneista klubeihin yli 300 keikan vuositahdilla. Vuosittain Backstage Rock Shop myy yli 40 000 bändipaitaa.

www.backstagerockshop.com 

Lisätiedot:
Matti Lehtonen
Toimitusjohtaja
Backstage Rock Shop Oy
matti.lehtonen@backstagerockshop.com
040 709 9881

Turun Kauppatoria ympäröivään työmaa-aitaan on suunnitteilla kolme metriä korkea TURKU – ÅBO -tekstiteos. Turun kaupunki avaa kuvituskilpailun ja kutsuu kaupunkilaiset mukaan suunnittelemaan teoksen ilmettä.

Turun Kauppatorin rakennustyömaan ympärille on noussut syksyn aikana kolme metriä korkea työmaa-aita. Nyt väliaikaista torikauppa-aluetta reunustavaan aitaan on suunnitteilla suurikokoinen TURKU – ÅBO -tekstiteos, jonka lopullinen ilme toteutetaan kaupunkilaisten ideoiden pohjalta.

Turun kaupungin järjestämässä kilpailussa etsitään mustavalkoisia kuvioita, jotka sopivat TURKU – ÅBO -kirjainten täytteeksi tai taustaksi. Parhaista ehdotuksista kootaan yhtenäinen teos, joka on esillä Turun Kauppatorilla vuoden 2020 loppuun saakka.

Kilpailun voittajat saavat lahjakorttipalkintoja sekä nimensä näkyviin teoksen yhteyteen. Kilpailu on käynnissä 16.11. saakka, ja osallistua voi joko yksin tai ryhmänä. Tarkemmat osallistumisohjeet ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/toriaitakilpailu.

Mediatiedote 31.10.2018

Tampereen Teatteri käy kevätkauteen rohkeasti viidellä ensi-illalla, joista neljä on kotimaisia kantaesityksiä: Mikko Roihan dramatisointi Johannes Linnankosken romaanista Pakolaiset, Esa Latva-Äijön neljäs dekkarikomedia Rikos ruutupaperilla, Kaisa Helan ja Mari Turusen nolo komedia Häpeä! ja Marika Vapaavuoren taikuutta ja lavahypnoosia yhdistelevä Spiraali. Lisäksi ensi-iltansa saa Seela Sellan ja Esko Roineen tähdittämä Pulitzer-palkittu näytelmä Rakkauskirjeitä.

Pakolaiset – Heikki Kinnunen palaa näyttämölle

Mikko Roihan dramatisointi Johannes Linnankosken romaanista Pakolaiset tuo Heikki Kinnusen jälleen teatterin näyttämölle. Näytelmän kantaesitys on 17. tammikuuta päänäyttämöllä. Pakolaiset on kertomus hämäläisistä talonpojista, jotka pakenevat vanhuutensa kynnyksellä Savoon. Kinnusen aisaparina nähdään Esko Roine. Teos käsittelee armon ja anteeksiannon testamenttia. Samalla se on maanviljelyn historian kuvaus ja yhden aikakauden päätös. Veisuun, tanssin ja kipeän kuvan esitys sulkee sisäänsä niin suomalaisten useat heimot kuin talonpojan päättymättömän matkanteonkin. Ohjauksesta vastaa Mikko Roiha ja musiikista jouhikkotaiteilija Pekko Käppi. Rooleissa Kinnusen ja Roineen lisäksi nähdään Riikka Puumalainen, Ritva Jalonen, Antti Tiensuu, Martti Manninen, Elisa Piispanen, Pia Piltz, Eeva Hakulinen ja Pekko Käppi.

Rikos ruutupaperilla – Esko Kovero tähdittää Esa Latva-Äijön dekkarikomediaa

Esa Latva-Äijön käsikirjoittama Rikos ruutupaperilla on komedia jääräpäistä, ja se saa kantaesityksen 25. tammikuuta Frenckell-näyttämöllä. Se on jo Latva-Äijön neljäs dekkarikomedia. Pääosassa on vanha jäärä (Esko Kovero), jolla on unelma. Jälkiviisaana on helppo todeta, että tämä unelma olisi kannattanut pitää ihan omana tietona. Rikos on valmis, kun unelmasta tulee yhteistä omaisuutta, johon jokaisella on sanansa sanottavana. Ohjauksesta vastaa Latva-Äijö, Esko Koveron lisäksi rooleissa nähdään Arttu Ratinen, Ville Majamaa, Elina Rintala ja Aliisa Pulkkinen.

Nolo komedia Häpeä! – Kaisa Hela ja Mari Turunen häpeän ytimeen

Mitä on häpeä? Onko se nolo hetki arjessa vai halvaannuttava tunnetila sukujuhlissa? Onko se pientä kompurointia korkkareissa vai täydellinen mahalasku? Näyttelijät Kaisa Hela ja Mari Turunen ovat käsikirjoittaneet aiheesta nolon komedian Häpeä!, joka vie riemukkaalle ristiretkelle häpeän ytimeen. Hela ja Turunen myös esittävät näytelmän, työryhmän mentorina toimii Anna-Elina Lyytikäinen. Esitys valmistetaan yhteistyössä Linnateatterin kanssa. Kantaesitys on 10. tammikuuta Kulttuuriravintola Kivessä. Esitys on kielletty alle 18-vuotiailta.

Spiraali – Taikuutta ja lavahypnoosia sisältävä villi rakkaustarina ja aikaseikkailu

Spiraali on Marika Vapaavuoren käsikirjoittama ja ohjaama taikuutta ja lavahypnoosia sisältävä villi rakkaustarina ja aikaseikkailu. Kantaesitys nähdään 21. helmikuuta Frenckell-näyttämöllä. Spiraali kuljettaa katsojia tunnelmasta toiseen unenomaisen vapaasti, logiikasta piittaamatta. Se etsii maagista realismia liikkeen ja musiikin keinoin ja haastaa tietoisesti kronologisen tarinankerronnan. Esitys on Tampereen Teatterin ja Tampereen Musiikkiakatemian yhteistuotanto. Rooleissa nähdään Ville Majamaa ja Jarno Hyökyvaara sekä 12 Tampereen Musiikkiakatemian musiikkiteatteri- ja tanssiopiskelijaa. Esitykseen sisältyy varoitus: Esitys sisältää hypnoosia, joka saattaa vaikuttaa herkimpiin katsojiin.

Rakkauskirjeitä – Pulitzer-palkitun näytelmän rooleissa Seela Sella ja Esko Roine

Rakkauskirjeitä (Love Letters) on A. R. Gurneyn Pulitzer-palkittu kahden hengen näytelmä. Se kertoo lapsuudenystävistä, jotka pitävät yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla toisilleen kirjeitä. He elävät tahoillaan elämäänsä, rakentavat uraa ja parisuhteita, keski-ikäistyvät ja vanhenevat. Näytelmän rooleihin astuvat nyt yhdet Suomen rakastetuimmista näyttelijöistä, Seela Sella ja Esko Roine. Tätä näytelmää ovat maailmalla aiemmin esittäneet lukuisat toinen toistaan kuuluisammat näyttelijät, mm. Elizabeth Taylor, Gerard Depardieu, Mia Farrow, Tom Hanks ja Mel Gibson. Näytelmän luonteeseen kuuluu, että sitä ei opetella ulkoa, vaan esitys tapahtuu hetkessä, tässä ja nyt. Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa. Näytelmän suomennoksesta vastaa Juha Lehtola. Ensi-ilta on 29. tammikuuta päänäyttämöllä.

Ohjelmistossa jatkavat

Tampereen Teatterin kevään ohjelmistossa jatkavat Anna Karenina, Sademies, Juurihoito ja Sylityksin. Vierailuesityksinä nähdään Martti Suosalon Parasta elämässä, Rakastajat-teatterin Viettelyksen asuntovaunu, Vaara-kollektiivin ja Kajaanin kaupunginteatterin Miehen kosketus, Helsingin Sanomien Musta laatikko, Tanssiteatteri Minimin Juha sekä komediairrottelu Saikkua, kiitos!.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
tiedottaja Sanna Huhtala, p. 040 532 8838, sanna.huhtala@tampereenteatteri.fi

Pressikuvat
https://tampereenteatteri.kuvat.fi/kuvat/Esityskuvat/Ohjelmistossa/

www.tampereenteatteri.fi

Mediatiedote 31.10.2018

Suurmusikaali Notre Damen kellonsoittaja saa Suomen kantaesityksen 13. ja 14. syyskuuta 2019 Tampereen Teatterin päänäyttämöllä. Musikaali perustuu Disneyn animaatioelokuvaan vuodelta 1996 ja Victor Hugon vuonna 1831 julkaistuun samannimiseen romaaniin. Notre Damen kellonsoittaja kertoo rohkeudesta ja sorrosta, vihasta ja rakkaudesta – taistelusta paremman maailman puolesta. Sen jännittävät ja mukaansatempaavat tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopun Pariisiin.

Notre Damen kellonsoittaja -musikaalin takaa löytyy Oscar-palkittu kaksikko, säveltäjä Alan Menken (mm. Aladdin, Pieni merenneito, Kaunotar ja hirviö) ja käsikirjoittaja Stephen Schwartz (mm. Egyptin prinssi, Pocahontas) sekä Peter Parnell. Lumoava musiikki perustuu Disney-elokuvan musiikkiin sekä musikaalia varten sävellettyyn musiikkiin. Suomennoksesta vastaa Mikko Koivusalo.

Musikaalin ohjaa Tampereen Teatteriin lukuisia menestysteoksia ohjannut Georg Malvius (Les Misérables, Sugar – Piukat paikat, Cats, Sademies). Musiikkia johtaa Martin Segerstråle, lavastussuunnittelusta vastaa Marjatta Kuivasto, pukusuunnittelusta Ellen Cairns ja koreografiasta Adrienne Åbjörn.

Päärooliin Kinky Boots -tähti Petrus Kähkönen

Musikaalin pääroolissa hyljeksityn kellonsoittaja Quasimodon roolissa nähdään Petrus Kähkönen, joka on tuttu lukuisista Helsingin kaupunginteatterin musikaaleista, mm. Kinky Boots -musikaalista. Rohkean ja kauniin mustalaistyttö Esmeraldan roolissa nähdään Josefin Silén, arkkidiakoni Claude Frollon roolissa tenori Ilkka Hämäläinen ja urhoollisen kapteeni Phoebusin roolissa Lari Halme.

Muissa rooleissa nähdään Antti Lang, Risto Korhonen, Ville Mäkinen, Pia Piltz, Arttu Ratinen, Anna-Maija Jalkanen, Helena Rängman, Matti Hakulinen, Pyry Smolander, Joel Forsström, Elisa Piispanen, Ilona Chevakova, Elina Rintala, Panu Kangas, Filip Rosengren, Jukka Wennström, Osku Ärilä, Aki Haikonen ja Raisa Kekäläinen. Lisäksi musikaalissa esiintyy kamarikuoro Tampere Cappella ja Suomen Teatteriopiston opiskelijoita.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
tiedottaja Sanna Huhtala, p. 040 532 8838, sanna.huhtala@tampereenteatteri.fi

Pressikuvat
https://tampereenteatteri.kuvat.fi/kuvat/Esityskuvat/Ohjelmistossa/

www.tampereenteatteri.fi

Eija Timonen on kuvannut jäätä sen eri olomuodoissa liki kymmenen vuoden ajan niin luonnontilassa järven jäällä kuin studiomaisissa olosuhteissa. Galleria Lovisassa 2. marraskuuta avautuvan Jäätävä -näyttelyn kuvista suurin osa on otettu pohjoisen ja keskisen Suomen järvenseliltä. Pohjoisuus ei kuitenkaan ole vain fyysinen paikka vaan myös rytmien, värien, muotojen ja äänien muodostama abstraktio.

Lappeenrannassa 17. kertaa järjestettävä Ja Kitara Soi -festivaali ilahduttaa jälleeen marras-joulukuun vaihteessa. Festivaali konsertteineen tuo mukanaan musiikinystävien iloksi kotimaista ja kansainvälistäkin huippuluokan musiikkiosaamista. 

Festivaalin taiteellinen johtaja Jyrki Myllärinen kertoo, että tämän vuoden ohjelmisto on rakennettu kohtaamisten ympärille. 

– Toivon, että mahdollisimman moni kuulija pääsee nauttimaan festivaalin konserteista ja niissä tapahtuvista kohtaamisista. 

Avajaiskonsertti järjestetään torstaina 29.11. klo 19 Raatihuoneella, ja siinä keskitytään säveltäjämestari Jukka Tiensuun kitaralle säveltämään musiikkiin. Omaggio a Jukka Tiensuu tarjoilee yleisölle soolo- ja kamarimusiikkiteoksia. Festivaaliteeman hengessä myös itse säveltäjä saapuu mukaan musisoimaan. Tiensuun lisäksi konsertissa soittavat Jyrki Myllärinen, Veli Kujala (harmonikka), Eija Kankaanranta (kantele), Markus Hohti (sello) ja Hanna Hohti (alttoviulu). 

– Tiensuu on aikamme merkittävimpiä suomalaisia uuden musiikin säveltäjiä. Hänen musiikkinsa on sopivan vallatonta ja riittävän mielikuvituksellista. Siten se sopii aivan kaiken ikäisille kuulijoille. 

– Tiensuun konsertissa musiikki on hyvin kommunikoivaa ja monitahoista ja joissain tilanteissa myös teatraalinen elementti on vahvasti läsnä, Myllärinen kuvailee. 

Teatteri ja musiikki kohtaavat perjantaina 30.11. klo 19 Raatihuoneella. Lavan valloittaa puolestaan cembalisti-näyttelijä Elina Mustonen, joka esittää valloittavan musiikkiteatterimonologin Jouex-Molièren matkassa. Musiikkina kuullaan Molièren itsensä musiikillisia yhteistyökumppaneita J.B. Lullya ja M.A. Charpentieria sekä Louis ja François Couperia, J.H. d’Anglebertia sekä J.B. Forquerayta. 

Musiikkiteatteriesitys on syntynyt Mustosen, ohjaaja Johanna Freundlichin sekä visualisoija Nina Mansikan yhteistyönä. 

– Esityksen leikillisenä tavoitteena on tehdä 1600-luvulla eläneen ranskalaisen näytelmäkirjailijan Molièren tuotanto tutuksi tunnissa. Esityksen aikana estradille kirmaavat Molièren itsensä lisäksi hänen tunnetuimmat henkilöhahmonsa. 

– Suurelle yleisölle parhaiten cembalistina tunnettu Elina Mustonen on opiskellut näyttelemistä Royal Academy of Dramatic art -korkeakoulussa Lontoossa, joten hänen näyttelijäntaitonsa ovat taatusti kohdallaan, samoin hänen kansainvälisesti ylistetty cembalon soittonsakin, Myllärinen sanoo. 

Lauantaina 1.12. klo 19 annetaan kiinnostuneille mahdollisuus kohdata muu yleisö lavalta käsin, kun Galleria Pihatossa järjestetään Lava on vapaa -tilaisuus. Kiinnostuneiden lisäksi ilmaistapahtumassa esiintyvät La Chimera- orkesteri, Jyrki Myllärinen ja yllätysesiintyjät. 

Ja Kitara Soi -festivaali huipentuu sunnuntaina 2.12. klo 16 Lappeen Marian kirkossa upeaan, argentiinalaiseen kreolimessuun. Se tuo yhteen Etelä-Karjalan klassisen kuoron ja argentiinalaisen, vanhaan musiikkiin erikoistuneen La Chimera -yhtyeen. Etelä-Karjalan klassista kuoroa johtaa konsertissa virolainen Toomas Kapten. 

Konsertissa kuullaan argentiinalaisen säveltäjän Ariel Ramirézin herkkä ja koskettava messu, Misa Criolla, joka on ihastuttanut kuulijoita ympäri maailmaa sävellysvuodestaan 1964 asti. Messun levytyksiä on myyty miljoonia kappaleita. Se teki säveltäjästään hetkessä kansainvälisen tähden. 

– Misa Criolla oli aikanaan aivan ensimmäisiä ei-latinankielisiä katolilaisia messuja. Tätä konserttia kannattaa tulla kuuntelemaan kauempaakin, sillä argentiinalainen kreolimusiikki syntyperäisten argentiinalaismuusikoiden tulkitsemana on harvinaista herkkua ja konsertti kokonaisuutena takuuvarma musiikillinen elämys., Myllärinen hehkuttaa. 

Liput torstain, perjantain ja sunnuntain konsertteihin ovat myynnissä. Peruslippu kustantaa 20 euroa, eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien ja lasten liput maksavat 10 euroa. Galleria Pihaton tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus. 

Lippuja voi hankkia ennakkoon asiakaspalvelukeskus Winkistä (Villimiehenkatu 1) ja Lippupisteen myyntipisteistä ja verkkosivustolta. Konserttipaikoilla ovilipunmyynti alkaa tuntia ennen konserttia. 

Kuva: Jukka Tiensuu esiintyy Ja Kitara Soi -festivaalin avajaiskonsertissa Raatihuoneella torstaina 29.11. klo 19. 

Lisätietoja: 

Taiteellinen johtaja Jyrki Myllärinen, puh. 046 524 0323 

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio,
puh. 0400 155 597, jorma.kallio(a)lappeenranta.fi

Tarkempi ohjelma ja lisätietoa: http://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Tapahtumat/Ja-Kitara-Soi

Uusi Iloinen Teatteri tuo musiikkikomedia Kauniin Veeran ensi kesänä Riihivuoren kesäteatteriin. Kriitikoiden ja katsojien ylistämä Kaunis Veera teki kesällä 2018 Lappeenrannan kesäteatterin yleisöennätyksen 18 000 katsojalla.

Riihivuori Areenan lavalla tullaan näkemään joukko kaikkien tuntemia tähtiä, kuten Sinikka Sokka, Jussi Lampi, Panu Vauhkonen ja Mikko Rantaniva. Kauniin Veeran roolissa on nuori musikaalilahjakkuus Sofia Arasola. Tanssijoina nähdään mm. Sami ja Jutta Helenius.

"Odotamme kesää innolla! Riihivuoressa on harvinaislaatuinen teatteri, kun koko näyttämön takaseinä avautuu komeaan suomalaiseen järvimaisemaan. Lisäksi näyttämö on suuri ja siihen mahtuu hienosti 8-miehinen Jean S.-orkesterimme ja näyttävätkin tanssikohtaukset", iloitsee Kauniin Veeran ohjaaja Sari Siikander.

"Veeran äidin roolini on monipuolinen - saan näytellä, laulaa ja tanssia. Esitys on hyväntuulinen ja jo viime kesänä hitsasi työryhmämme hienosti yhteen. Tekemisen ilo tulee varmasti näkymään katsomoon saakka", kertoo Sinikka Sokka.

Esityksen koreografiasta vastaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmasta tuttu Mikko Ahti.

Kaunis Veera Riihivuoren kesäteatterissa Riihivuori Areenalla Muuramessa 26.6.-14.7.2019
Liput myynnissä Ticketmasterissa.

Ensi viikolla 5.11.-11.11. vietetään pelikasvatuksen teemaviikkoa eli Peliviikkoa.

Tiistaina 6.11. klo 18 Lahden pääkirjaston Nuorten tilaan tulee haastateltavaksi Markku Sotala, jonka poika Joona ”Serral” Sotala on tämän hetken StarCraft 2 –pelin maailman kärkinimi. Joona on historian ensimmäinen pelaaja, joka on voittanut kaikki StarCraft ll –pelin neljä WCS- turnausta peräkkäin. E-urheilu on osa koko Sotalan perheen elämää. Isä Markku kertookin miten ammattilaiseksi tullaan ja miltä e-urheilun maailma näyttää vanhemman näkökulmasta.

Lastenalueella ja musiikkialueen pelihuoneessa pelataan 80- ja 90-luvun unohtumattomia klassikkopelejä samoin tiistaina 6.11. klo 16-18. Pelihuoneessa pääsee kokeilemaan NES mini sekä SNES mini –pelikonsoleita. Kännykkäpelien klassikko eli matopeli-turnaukseen voi osallistua lastenalueella. Pelivälineinä turnauksessa toimivat vanhat Nokia-puhelimet.

Ylimääräisiä ja hyväkuntoisia pelejä voi tuoda koko viikon ajan pelikeräykseen. Pelikeräykseen tuodut pelit lahjoitetaan Hope ry:n kautta vähävaraisille ja kriisin kohdanneille perheille. Keräyspiste sijaitsee pääkirjaston lastenalueella.

Lisätietoja:

Jenna Salo

pedagoginen informaatikko

Media- ja musiikkipalvelut

Lahden kaupunginkirjasto

p. 050 559 4093

jenna.salo@lahti.fi

Krista Tuominen

mediaohjaaja

Lasten- ja nuortenpalvelut

Lahden kaupunginkirjasto

p. 044 416 4047

krista.tuominen2@lahti.fi

Lisätietoja pelikeräyksestä: http://www.pelipaiva.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=50&Itemid=180

Nuoresta eSports-tähti?:  https://www.facebook.com/events/296477247617265/

Retropelitiistai: https://fi-fi.facebook.com/events/253276165379307/

 www.peliviikko.fi

Oulun teatterin kevään ohjelmistoon mahtuu niin tuttuja suosikkeja kuin aivan uusia tulokkaita. Suurelle näyttämölle saadaan keväällä pitkästä aikaa näyttävä ja riemukas koko perheen näytelmä. Esityksiin omien, tuttujen näyttelijöiden rinnalle saapuu upeita vierailevia näyttelijöitä.

Kevään ensimmäinen ensi-ilta on alun perin elokuvana tutuksi tullut rakkaustarina Rakastunut Shakespeare. Fiktiivinen tarina kertoo kaikkien aikojen näytelmäkirjailijasta William Shakespearesta, joka kärsii valkoisen paperin kammosta. Kuvioihin saapuu ihastuttava Viola, joka ihailee miestä ja hänen tekstejään. Viola on kuitenkin jo luvattu toiselle miehelle ja Willkin tahollaan naimisissa! Kutkuttava kielletyn rakkauden asetelma on valmis. Ohjaus Tuomas Parkkinen. Pääosissa Elias Keränen ja Elina Saarela. Ensi-ilta 2.2.2019 suurella näyttämöllä.

Pienelle näyttämölle saadaan keväällä Petja Lähteen koskettava perhedraama Pohjoisesta tuulee. Se onpuhutteleva tarina perheestä, yhteyden menettämisestä, rakkaudesta ja sen uudelleen löytämisestä – kaikista yhtä aikaa. Mustalla huumorilla sävytetty tarina kertoo inhimillisistä ihmisistä, erilaisten haasteiden ja kipeiden muistojen edessä. Ohjaus Olka Horila. Rooleissa Risto Tuorila, Anneli Niskanen, Mikko Korsulainen ja Timo Pesonen. Ensi-ilta 15.3.2019.

Perheen pienimpiä hemmotellaan keväällä, kun pitkästä aikaa suurelle näyttämölle nousee koko perheen näytelmä riemukas, näyttävä ja kaikkien tuntema Peppi Pitkätossu. Liveorkesterilla, tutuilla hahmoilla ja mukaansatempaavilla lauluilla kruunattu esitys kertoo itsenäisestä, vahvasta ja sanavalmiista Pepistä, joka yllättäen muuttaa kylän autiotaloon, saaden koko kylän sekaisin! Ohjaus Merja Larivaara. Pääosissa Meeri Toivonen, Antti Annola ja Tiia Sillanpää. Ensi-ilta 16.3.2019.

Uusien näytelmien rinnalla keväälle esityksiään jatkaa marraskuussa ensi-iltansa saava Sirkku Peltolan koskettava, aito tarina Ihmisellinen mies, pääosaroolissaan Pentti Korhonen.

Monipuolinen vierailuohjelmisto täydentää kevään

Omien esitysten lisäksi kevät on täynnä monipuolisia vierailuesityksiä. Luvassa on elämänkertatarinoita, musiikkia, komediaa ja paljon muuta! Keväällä lavalle nousee mm. Matti Nykäsen elämästä ja sutkautuksista kertova Hyppy sumuun, riemukas euroviisu-ilottelu Lailasta Loordiin sekä koskettava dokumenttiteatteriesitys Miehen kosketus. Lisäksi Oulun teatteriin saadaan kokonaan englanninkielinen näytelmä Macbeth.

Kevään vierailuohjelmistoon mukaan mahtuu myös aiemmilta vierailuilta tuttuja suosikkeja kuten Avoin liitto, Kiviä taskussa ja viime syksynä näyttävän keikan heittänyt a cappella-yhtye FORK uudella kiertueellaan.

Lipunmyynti kevään esityksiin aukeaa 1.11. klo 10.

Tutustu koko ohjelmistoon nettisivuillamme teatteri.ouka.fi/ohjelmisto.
Lisätietoja viestintäsuunnittelija Henna Ristikangas, henna.ristikangas@oulunteatteri.fi tai p. 044 703 7111.

Mikä yhdistää Eppu Normaalia, Juice Leskistä, Popedaa, Hassisen Konetta, Yötä ja Mikko Alataloa? Vastaus on tuottaja Mika Sundqvist – muusikko, laulaja, lauluntekijä ja yksi Suomen menestyneimmistä musiikkituottajista. Uutuuskirja kokoaa monessa mukana olleen Sundqvistin huikean ja vaiheikkaan uran yksien kansien väliin.

Mika Sundqvistin ura alkoi jo 60-luvulta, jolloin hän soitti muutamissa popyhtyeissä sekä säesti taustayhtyeissä monia sen ajan iskelmälaulajia. Ehtipä mies toimia sooloartistinakin nimellä Mikael Martin. Sundqvist perusti 1978 legendaarisen MSL-studion yhdessä ystävänsä Simo Luukkasen kanssa. Studion yhteistyö samoihin aikoihin perustetun tamperelaisen Poko Rekordsin kanssa on tuottanut monia suomalaisen rockmusiikin helmiä. Suuri yleisö saattaa muistaa Sundqvistin miehenä, joka voitti Syksyn Sävel -kilpailun ”Hormoonihiiret”-kappaleellaan, ja jonka hitteihin kuuluu ”Moottoripyörä on moottoripyörä”.

Mika Sundqvist – Suomirockin sekatyömies tuo parrasvaloihin yleensä taustajoukoissa viihtyvän ammattimiehen. Kirja kertoo ensi kertaa Sundqvistin tarinan ja herkullisia yksityiskohtia Alwari Tuohitorvesta, soolourasta sekä MSL-studion ikimuistoisista äänityssessioista suomalaisen musiikin suurten nimien kanssa. Kirja sisältää myös kattavan diskografian.

Kirjan kirjoittanut juvalainen Vesa Kontiainen on rockin moniottelija: tietokirjailija, toimittaja, juontaja, luennoitsija, konsultti, keikkamyyjä, festaripromoottori ja kiertuemanageri. Hän on kirjoittanut aiemmin mm. kirjat Juva Rock City ja Popeda – Nelkytä vuotta.

Vesa Kontiainen: Mika Sundqvist – Suomirockin sekatyömies
624 sivua | Saatavana painettuna kirjana ja sähkökirjana
Ilmestymispäivä 1.11.2018

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Suomalaiset ovat aina kyläilleet. Monien kyläilytavat ovat muuttuneet vuosien varrella. Kerro oma tarinasi 28.2.2019 mennessä!

Se yllätysvierailu, joka vieläkin hymyilyttää. Se kutsu, johon oli vaikea vastata, mutta joka osoittautui mahtavaksi kokemukseksi. Ne vieraat, jotka eivät ymmärtäneet lähteä ajoissa...

Kyläillään! on valtakunnallinen, kaikille avoin kirjoituskilpailu kyläilemisestä. Kilpailuun voi osallistua tosipohjaisella tai kaunokirjallisella tekstillä.

Kirjoitukset arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Tulokset julkistetaan alkuvuonna 2020. Parhaista kirjoituksista Maahenki-kustantamo julkaisee kokoomateoksen.

Kirjoituskilpailun palkintosumma on 8 000 euroa, josta voittaja saa 5 000 euroa. Loput palkintosummasta jaetaan tuomariston harkinnan mukaan.

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat arkistotutkija Marja-Leena Jalava, kirjailija Olli Jalonen, kustantaja Johanna Korhonen, toimittaja Jaana Kosunen, tal. kand. Juha Kuisma, valt. toht. Pekka Perttula, järjestöneuvos, FM Jukka Salminen ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.

Kilpailun järjestävät Maaseudun Sivistysliitto, Maahenki-kustantamo, Suomen Kylät ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Kotiseutuliitto, Eläkeliitto sekä Siskot ja Simot -yhteisö.

Kirjoituskilpailun ohjeet: www.finlit.fi/kylaillaan

Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi | www.finlit.fi
Maaseudun Sivistysliitto, puh. 040 5636 876, raija.kallioinen@msl.fi | www.msl.fi
Suomen Kylät ry, puh. 045 249 1162, sofia.tuisku@kylatoiminta.fi | www.kylatoiminta.fi

Helsingin keskustan Nenäkulmassa voi nyt kokea palkitun valokuvaajan Meeri Koutaniemen digitaalisen valokuvanäyttelyn, jossa kuvataan mosambikilaisten kotiapulaisten ja heidän perheidensä arkea. Digitaalinen valokuvanäyttely on osa Nenäpäivä-kampanjaa. Näyttelyn toteuttivat Koutaniemen kanssa Stadin ammattiopiston valokuvauksen opiskelijat Iiris Mäki, Julia Jahkola, Enni Laitinen ja Noora Nilsén. Maksuton näyttely on yleisölle avoinna 7.11. saakka.

Näyttely yhdistää upeita kuvia ja videodokumentaatiota, jotka Koutaniemi tallensi matkustaessaan viime huhtikuussa Mosambikiin. Mosambikissa Koutaniemi tutustui Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin hankkeeseen, jota tuetaan Nenäpäivä-keräyksellä. Hankkeen tarkoitus on parantaa mosambikilaisten kotiapulaisten asemaa.

– Vaikka kotiapulaisten elämä Mosambikissa on monin tavoin rankkaa, toivon, että ihmiset näkevät kuvissani lasten ilon ja tapaamieni naisten toiveet. Kohtaamillani naisilla oli selkeästi tahtoa tehdä omasta ja lastensa elämästä parempaa, Koutaniemi kuvailee.

Koutaniemen digitaalinen valokuvanäyttely onkin kunnianosoitus mosambikilaisille kotiapulaisille ja heidän perheilleen. Kotiapulaisena työskentelevät naiset tekevät hyvin pitkiä työpäiviä ilman kunnollisia työehtoja. Lisäksi kotiapulaisten lasten on usein pärjättävä omillaan äitien pitkien työpäivien ajan. Naisten ja lasten elämä on hyvin turvatonta.

– Minusta oli hyvin koskettavaa nähdä kuinka nämä naiset laittoivat lapsensa ja heidän tulevaisuutensa kaiken muun edelle. Työskentely kotiapulaisena on monelle ainoa keino elättää perhe, Koutaniemi kertoo.

SASKin ja Nenäpäivän tuella on jo saatu aikaan rohkaisevia tuloksia. Kotiapulaiset ovat perustaneet Mosambikissa ammattiliiton, joka vaatii heille parempia työehtoja. Kotiapulaisilla on nyt oikeus sosiaaliturvaan, heidän palkkojaan on saatu hieman korotettua ja osa kotiapulaisista tekee nykyään kuuden päivän työviikkoa entisen seitsemän päivän sijaan. Tavoitteena on, että kotiapulaisten ja heidän perheidensä asema Mosambikissa tulee paranemaan tulevaisuudessa.

– Mosambikin hanke osoittaa, kuinka kehitysavun ei ole tarkoitus laastaroida, vaan muuttaa epäinhimillisiä ja epäoikeudenmukaisia rakenteita perusteellisesti paikallisia ihmisiä kuunnellen ja tukien. Tästä heijastuvat muutokset ovat pysyviä, kun paikalliset järjestäytyvät itse oikeuksiensa vaatimiseksi ja ylläpitämiseksi, Koutaniemi toteaa.

Koutaniemen Mosambikissa taltioimaa videodokumentaatiota nähdään myös Nenäpäivän show’ssa, joka lähetetään suorana 9.11. kello 19-23 Yle TV2:lta. 

Kotiapulaisten voimaa Mosambikissa – Meeri Koutaniemen digitaalinen valokuvanäyttely

Paikka: Nenäkulmaksi muuntunut Elisa Kulma, Aleksanterinkatu 19, Helsinki

Aukioloajat:
to 1.11. kello 10–20
pe 2.11. kello 10–20 
la 3.11. kello 12–18
su 4.11. kello 12–16
ma 5.11. kello 10–20
ti 6.11. kello 10–20
ke 7.11. kello 10–20

Lisätietoja:
Taina Tyrväinen, Nenäpäivä-säätiön markkinointi ja viestintäpäällikkö
p. 044 55 11 790, taina.tyrvainen@nenapaiva.fi

Laura Ventä, SASKin viestintäpäällikkö
p. 044 024 1275, laura.venta@sask.fi

Lahden kaupunginhallitus on myöntänyt kultaisen Lahden mitalin galleristi Riitta Nuorivaara-Luhtaselle.

Riitta Nuorivaara-Luhtanen on toiminut lahtelaisen kuvataiteen ja taidekentän edistäjänä ja puolestapuhujana yli 40 vuoden ajan.

Nuorivaara-Luhtasen Lahteen vuonna 1977 perustama Galleria Nuovo on tunnettu kautta Suomen, ja se on Suomen toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti pidetty galleria. Galleria Nuovon yhteistyö eturivin kotimaisten taiteilijoiden kanssa on monipuolistanut lahtelaista taidetarjontaa.

Nuorivaara-Luhtanen on ollut perustamassa valtakunnallista Galleristit-yhdistystä ja hän on Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistyksen perustajajäsen. Pitkäjänteinen työ kuvataiteen näyttelytoiminnan mahdollistajana on poikkeuksellisella tavalla edistänyt Lahden kaupungin henkistä rakentamista.

Lahden mitali myönnetään vuosittain lahtelaiselle, joka on tehnyt Lahden nimeä tunnetuksi ja jolle annetaan erityinen arvo kaupungin ulkopuolellakin. Lahden mitalin saajat ovat poikkeuksellisella tavalla edistäneet kaupungin kehitystä. Ehdotuksen mitalin saajasta tekee valtuustotoimikunta ja hyväksyy kaupunginhallitus.

Lisätiedot

valtuustotoimikunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau, 040 040 8951

 Lahden mitalin saajat:

1 Kaupunginjohtaja Olavi Kajala 26.1.1966

2 Vuorineuvos Arvi Tammivuori 26.1.1966

3 Liikunnanohjaaja Veikko Kankkonen 26.1.1966

4 Insinööri Arvi Hauvonen 1.11.1966

5 Rovasti Väinö Hovila 1.11.1970

6 Vuorineuvos Onni Penttilä 1.11.1971

7 Seppä Edvard Siikanen 1.11.1972

8 Opettaja Oskari Louhimo 1.11.1973

9 Rouva Alma Kock 1.11.1975

10 Päätoimittaja Olli Järvinen 1.11.1975

11 Sosiaalineuvos Aarne A. Koivisto 1.11.1975

12 Pankinjohtaja Erkki Linko 1.11.1978

13 Valtiosihteeri Teemu Hiltunen 1.11.1980

14 Näyttelijä Ola Johansson 1.11.1980

15 Teollisuusneuvos Martti Kemppi 1.11.1980

16 Kv:n puh.johtaja Oiva Linnavirta 1.11.1980

17 Rovasti Ensio Partanen 1.11.1980

18 Varatuomari,toimitusjohtaja Ossi Kivekäs 1.11.1981

19 Kunnallispormestari, laamanni Hans-Olof Walamies 1.11.1982

20 Liikuntataiteilija, liikuntaneuvos Mirjam Viippola 1.11.1985

21 Vuorineuvos Timo Vikström 1.11.1985

22 Kunnallisneuvos Tenho Iikkanen 1.11.1985

23 Urheiluohjaaja Timo Solmari 31.10.1986

24 Professori Olavi Lanu 1.11.1987

25 Valtiotiet.maisteri, opetusneuvos Olli Vihavainen 1.11.1989

26 Diplomiurkuri Aimo Känkänen 1.11.1990

27 Lääketiet. ja kirurgian tohtori Arno Forsius 30.10.1992

28 Kapellimestari Osmo Vänskä 1.11.1993

29 Toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Lars Larsson 1.11.1994

30 Kaupunginjohtaja Seppo Välisalo 1.11.1995

31 Osastopäällikkö Matti Luttinen 1.11.1995

32 Ekonomi Ulla Puolanne 1.11.1995

33 Ylimetsänhoitaja Mauno Uusitalo 1.11.1995

34 Kauppaneuvos Paavo Heinonen 1.11.1995

35 Hiihtäjä Siiri Rantanen 1.11.1995

v. 1996 ei jaettu mitalia

36 Jalkapalloilija Jari Litmanen 1.11.1997

37 Hallituksen puheenjohtaja Jalo Paananen 2.11.1998

38 Museonjohtaja Jouko Heinonen 1.11.1999

39 Arkkitehti, kotiseutuneuvos Unto Tupala 1.11.2000

40 Mäkihyppääjä Toni Nieminen 1.11.2000

41 Diakoniajohtaja Teuvo Siivonen 1.11.2001

42 Musiikin lehtori, musiikkineuvos Paavo Kiiski 1.11.2002

43 Oikeustieteen kandidaatti Kari Salmi 3.11.2003

44 Päätoimittaja Kari Naskinen 1.11.2004

45 Mäkihyppääjä Janne Ahonen 1.11.2005

46 Valtiotieteen kandidaatti Ulla Juurola 1.11.2005

47 Hallituksen puheenjohtaja Jouko Kemppi 1.11.2005

48 Toimitusjohtaja Antti Vihinen 1.11.2005

49 Kaupunginsihteeri Timo Pohjansalo 1.11.2006

50 Limnologi Juha Keto 1.11.2007

51 Toimitusjohtaja Pentti Kuusela 3.11.2008

52 Kuvataiteilija, professori Matti Koskela 2.11.2009

53 Toimitusjohtaja Eero Pekkola 1.11.2010

54 Kuvataiteilija Soile Yli-Mäyry 1.11.2011

55 Kaupunginvaltuutettu, varatuomari Pentti E Rantanen 1.11.2012

56 Toimitusjohtaja, ekonomi Vesa Luhtanen 1.11.2013

57 Golfammattilainen Mikko Ilonen 23.10.2014

58 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 2.11.2015

59 ja 60 Diplomi-insinööri Harald Relander ja toiminnanjohtaja Maila Koskinen 1.11.2016

61 Ekonomi Pentti Korpimies 1.1.2017