Quantcast
Channel: Kulttuuri ja taide - ePressi
Viewing all 23172 articles
Browse latest View live

Hämeen Luontokeskuksessa Maarika Mauryn ’Hetkiä"– "Moments" taidenäyttely

$
0
0

Hämeen Luontokeskuksessa Tammelassa avautuu Maarika Mauryn taidenäyttely Hetkiä – Moments. Kuvat ovat otoksia luonnon yksityiskohdista tulostettuna isoina vedoksina, jotka ovat hyvin maalauksenomaisia. 

”Kuvateoksia katsoessa oivaltaa helposti luonnon monikerroksisen kauneuden, joka piiloutuu väreihin ja pieniin ja tarkkoihin yksityiskohtiin”, kertoo Maury kuvistaan. Kuvat muistuttavat luonnon voimauttavasta voimasta ja houkuttelevat katsomaan ihmeellisiä yksityiskohtia aivan uusin silmin. Näiden kuvien edessä on helppo pysähtyä hetkeksi ja ammentaa energiaa.

Olen aina ollut luonnon ystävä ja varsinkin kasvien kuvaaminen on minulle hyvä keino rentoutua” kertoo Maury. Välillä on hyvä myös osata palautua ja jättää hektinen, tiukkaan aikataulutettu päivärytmi hetkeksi pois mielestä.” 

Täällä Tammelassa on helppo heittäytyä luonnon ihmeiden vietäväksi, täällä jos missä hoppu unohtuu”, Maury innostaa vieraita kiireen karkottamisessa. 

Tammelan luonto on tullut tutuksi  Maurylle niin lapsuuden mummolan ja kesämökin maisemista Forssan, Tammelan ja Someron alueella sekä nyttemmin työn puolesta Tammelan kunnan brändikartoitusta tehdessä. ”Tammela on kerta kaikkiaan upea luonnoltaan oli sitten aktiiviharrastaja tai keveämmän luontoelämyksen etsijä. Täältä löytyy mm. karun kaunis Hämeen järviylänkö, Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot.”

Kauppatieteilijän ja konsulttitaustan lisäksi Maury on opiskellut mm. Vapaassa Taidekoulussa ja toteuttanut useita näyttelyitä. Valokuvauksen lisäksi Maury tekee taidetta myös muilla tekniikoilla ja materiaaleilla mm oljy ja akryyli.  Maarika on myös Kissconsulting Oy:n toimitusjohtaja ja valmentaa niin strategioita, brändiä, johtamista ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. On myös kirjoittanut useita kirjoja. Uusin näistä Hoppu on Hanurista. Niin taide sekä luonto ovat hyviä kiireen katkaisijoita, Maury muistuttaa ja kannustaa taiteen lisäsi tulemaan nauttimaan Tammelan luonnosta.

Näyttelyn avajaiset ovat 25.4 kello 15-18.30,  Mauryn luontoaiheiset valokuvateokset ovat esillä Hämeen luontokeskuksessa toukokuun ajan.

Lisätietoa näyttelystä, Maarika Maury 050-5900412, maarika@kissconsulting.fi


Radikaalia unelmointia ruskealla näyttämöllä

$
0
0

– Koreografi Sonya Lindforsin uusi teos kurkottaa tulevaisuuteen

Zodiakin kevään viimeinen kantaesitys täyttää Kaapelitehtaan Pannuhallin pienillä ja suurilla unelmilla. Koreografi Sonya Lindforsin uusi teos COSMIC LATTE kurkottaa utooppiseen tulevaisuuteen, mustan ja valkoisen jälkeiseen aikaan. Esitys saa ensi-iltansa 11. toukokuuta.

On vuosi 2018.
Ruskea taiteilija istuu ruskealla näyttämöllä.

Ruskea taiteilija istuu ruskealla näyttämöllä ja unelmoi tulevaisuudesta jota ei vielä osaa kuvitella.

On vuosi 3018.
Ruskea taiteilija istuu ruskealla näyttämöllä.

Ruskea taiteilija istuu ruskealla näyttämöllä. Se ei merkitse enää mitään mutta tuntuu silti joltain.

COSMIC LATTE on Sonya Lindforsin mustuutta käsittelevän teossarjan kolmas osa. Esitys jatkaa ajatuksellisesti siitä mihin edellinen, palkittu NOBLE SAVAGE jäi; COSMIC LATTE kurkottaa kohti tulevaisuutta, jota ei osata vielä kuvitella.

Esityksenä COSMIC LATTE on yhtä aikaa futuristinen ja mytologinen, eikä kumpaakaan niistä. Se syntyy radikaalin unelmoinnin ja konkreettisen leikin kautta. Kovat ajat vaativat pehmeitä tekoja, tulevaisuus on beige.

COSMIC LATTEn utopioille tarjoaa viitekehyksen Mark Deryn vuonna 1993 lanseeraama termi afrofuturismi. Afrofuturismi unelmoi paikasta, jossa vapaus, tasa-arvoisuus, mennyt, nykyisyys ja tulevaisuus ovat läsnä rajoja pakenevassa, mystisessä välitilassa.

- Afrofuturismiin liittyy tietty syklisyys. Tulevaisuutta ei voi kuvitella, jollei kuvittele samalla menneisyyttä, Lindfors avaa käsitettä.

- Olemme lähestyneet esityksen tekemistä samalla tavalla: kuvitelleet ja unelmoineet tulevaisuutta, mutta luoneet myös sille menneisyyttä. Lavalla leikitellään erilaisilla mielikuvilla, ennakko-odotuksilla ja representaatioilla, jotka sulautuvat ja sekoittuvat toisiinsa kuin nesteet.

Sonya Lindfors on helsinkiläinen koreografi ja UrbanApa yhteisön taiteellinen johtaja. Töillään hän pyrkii ravistelemaan valtarakenteita. Vuosina 2017–2018 Lindfors on Zodiakin housekoreografi.

Työryhmässä ovat Lindforsin lisäksi mukana tanssija-koreografi Ima Iduozee, paremmin taiteilijanimellään Gracias tunnettu näyttelijä ja rap-artisti Deogracias Masomi, valo- ja tilasuunnittelija Erno Aaltonen, äänisuunnittelija Jussi Matikainen, tanssitaiteilija Pauliina Sjöberg sekä pukusuunnittelija Sanna Levo.

COSMIC LATTE nähdään Kaapelitehtaan Pannuhallissa 12 kertaa ajalla 11.–30.5.

Esitykset 15.5. ja 16.5. ovat myös osa kolmatta kertaa järjestettävää, Sonya Lindforsin ideoimaa #StopHatredNow-tapahtumaa. #SHN on usean taideinstituution ja interkulttuurisen organisaation yhteistyönä toteuttama tapahtuma, joka luo diskurssia, sekä tarjoaa tietoa ja työkaluja moninaisuudesta, tänä vuonna teemalla Valta ja muutos.


KANTAESITYS
Sonya Lindfors: COSMIC LATTE

Koreografia, ohjaus: Sonya Lindfors
Työryhmä: Deogracias Masomi, Ima Iduozee, Erno Aaltonen, Jussi Matikainen, Pauliina Sjöberg, Sanna Levo, Sonya Lindfors
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Sonya Lindfors
Kuva: Ernest Protasiewicz

Teosta tukee Suomen Saksan-instituutti.

Teosalustus 12.5. klo 18.15.–18.45
Taiteilijatapaaminen 15.5. esityksen jälkeen.

Liput: 27,50/20,50/16,50€
Lippuja ennakkoon: Tiketti

Lisätietoja #StopHatredNow-tapahtumasta: www.facebook.com/events/983594498455604

Lisätiedot ja pressilippuvaraukset: Tiedottaja Piia Ahonen, piia.ahonen@zodiak.fi, puh. 09 3154 4729
Lehdistökuvat: www.zodiak.fi > Medialle > Lehdistökuvat > Kevät 2018

Tanssia yli rajojen

$
0
0

Kuva suomalaisen modernin tanssin historiasta jää yksipuoliseksi, jos sivuutetaan se transnationaalinen konteksti, josta tanssi imi vaikutteita ja jossa osa suomalaistanssijoista aktiivisesti toimi.

Johanna Laakkonen osoittaa tutkimuksessaan Tanssia yli rajojen. Modernin tanssin transnationaaliset verkostot, miten suomalainen tanssi kytkeytyi kansainvälisiin verkostoihin 1920- ja 1930-luvuilla. Laakkonen seuraa suomalaistanssijoiden jalanjälkiä modernin tanssin eurooppalaisiin keskuksiin ja heidän työskentelyään aikakauden tunnettujen taiteilijoiden kanssa. Hän on kerännyt lähes kaiken tutkimuksensa lähdemateriaalin Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä, teatteri teatterilta ja arkisto arkistolta.

Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti suomalaistaiteilijoita Mary Hougberg, Annsi Bergh, Marianne Pontan ja Irja Hagfors sekä heidän työtään Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä sekä kiertueilla 1920- ja 1930-luvuilla. Vaikka painopiste on suomalaisissa, heidän kauttaan avautuu myös laajempi näkymä varhaiseen moderniin tanssiin Keski-Euroopassa. Suomalainen moderni tanssi ja sen tanssijat tulevat osaksi kansalliset rajat ylittävää tanssin historiaa.

Verkostot ja niissä toimiminen oli tärkeä edellytys transnationaalisella kentällä työskentelylle. Suomalaiset opiskelivat ja tanssivat yhdessä aikakauden tunnetuimpien tanssitaiteilijoiden, kuten Rudolf Labanin, Harald Kreutzbergin ja Trudi Schoopin kanssa. Tutkimus tekee ensimmäisen kerran näkyväksi myös suomalaisten keskeisen roolin tunnetun musiikkipedagogin Emile Jaques-Dalcrozen perustaman Helleraun koulun toiminnassa 1920-luvulla.

1920- ja 1930-luvun tanssista puhuttaessa esiin nousee väistämättä myös tanssin suhde kansallissosialismiin ja se, miten monin eri tavoin Saksassa tapahtunut poliittinen muutos vaikutti taidemuodon kehitykseen.

Laakkosen teos tarjoaa uutta tietoa myös teatterin, tanssin ja musiikin välisistä yhteyksistä ja monipuolistaa kuvaa suomalaisten kulttuurisuhteista saksankieliseen Eurooppaan.

FT, VTM Johanna Laakkonen toimii teatteritieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.

tanssia-yli-rajojen

Johanna Laakkonen
Tanssia yli rajojen. Modernin tanssin transnationaaliset verkostot
ISBN 978-952-222-930-4
SKS 2018
Sisällysluettelo

Kirjailijan yhteystiedot: Johanna Laakkonen, johanna.laakkonen@helsinki.fi

Tilaa arvostelukappale: arvostelukappaleet@finlit.fi

Lisätiedot:
markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, p. 050 501 9510, marianne.hiirsalmi@finlit.fi

Talossa Ismo Alanko -festivaalien Taiteilijaelämää-näyttelyn avajaiset Tampere-talossa keskiviikkona 2.5. klo 17 – Avajaisten yhteydessä mahdollisuus haastatella Ismo Alankoa

$
0
0

KUTSU MEDIALLE:

Tampere-talossa järjestetään ensi viikolla Talossa Ismo Alanko -festivaalit, jonka pääohjelmistossa nähdään Ismo Alangon loppuun varatut konsertit Tampere Filharmonian solistina, yksin sekä oman yhtyeensä kanssa. Festivaaleilla on tarjolla myös maksutonta oheisohjelmaa, kuten keskusteluja Ismo Alangon taiteesta sekä Ismo Alangon uraan sukeltava taidenäyttely.

Taiteilijaelämää-näyttelyssä 2.–6.5. on esillä taidetta, soittimia ja kiertuerekvisiittaa vuosilta 1975–2018. Tampere-talon aulaan ja ravintola Tuhtoon rakentuvan näyttelyn on koonnut Alangon pitkäaikainen yhteistyökumppani ja graafikko Kari Lahtinen. Näyttelyn avajaisia juhlistetaan Tampere-talossa keskiviikkona 2.5. klo 17. Näyttelyn avaa Tampereen kaupungin Taiteen ja kulttuurin yksin johtaja, museoneuvos Toimi Jaatinen. Taiteilijaelämää-näyttely on avajaisten jälkeen auki 2.–6.5. Tampere-talon aukioloaikojen mukaan.

– Näyttelyssä on esillä mm. Ismon soittimia ja esiintymisasuja, kiertueiden taustalakanoita sekä hänen tuotantoonsa liittyviä maalauksia. Mukaan tulee paljon levyn kansiin ja julisteisiin liittyvää graafista materiaalia, käsin piirrettyjä originaaleja, asemointiohjeita, valokuvia, toteutumattomia vaihtoehtoja ja niin edelleen. Vanhin näyttelyyn tuleva esine on Ismon ensimmäisen yhtyeen Sightin keikkajuliste vuodelta 1975, paljastaa näyttelyn kuraattori Lahtinen.

Tilaisuuden yhteydessä medialla on mahdollisuus haastatella taiteilija Ismo Alankoa sekä graafikko Kari Lahtista. Haastattelupyynnöt Tampere-talon viestintäpäällikkö Jaani Haapasalolle:
jaani.haapasalo@tampere-talo.fi, 050 353 6440


Lisätiedot:
Viestintäpäällikkö Jaani Haapasalo
jaani.haapasalo@tampere-talo.fi, 050 353 6440

1918 vankileirin muistomerkki paljastetaan Raahessa vappuna 2018

$
0
0

Raahen perustettiin syksyllä 2016 toimikunta keräämään varoja Raahen Porvari- ja Kauppakoululla toimineella vankileirillä menehtyneiden uutta muistomerkkiä varten. Raahen vankileirin muistomerkkitoimikunnassa on mukana yksityishenkilöitä sekä Raahen kaupungin ja seurakunnan edustajat. Keräyksen suojelijana toimii Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi.

Muistomerkin paljastaminen ja vainajien siunaaminen toteutetaan vappuna 2018.

 

1918 vankileirin muistomerkin paljastamiseen liittyvät tapahtumat Raahessa:

Raahen 1918 vankileirin muistolaatan paljastustilaisuus

Puhe kansanedustaja Katja Hänninen. Raahen Laulutoverit.

• Maanantaina 30.4.2018
• Kello 17.00
• Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, Merikatu 2, 92100 Raahe

 

Raahen vankileirillä 1918 menehtyneiden muistomerkin paljastustilaisuus ja vainajien siunaaminen

Piispa Samuel Salmi ja kirkkoherra Tuomo Matala.
Avaussanat Ao 200:n puheenjohtaja Sami Nyman.
Raahen Laulutoverit.

• Tiistaina 1.5.2018
• klo 11.00
• Haaralan hautausmaa, Kappelintie 4, 92100 Raahe

 

Raahen vankileirillä 1918 menehtyneiden muistomerkki -juhla

Juhlan juontaa Pauli Ylitalo
Juhlapuhuja ministeri Kalevi Kivistö 
muut esiintyjät: Pirjo Laukka, Raahen musiikkiopiston jousikvartetti, Raahen Laulutoverit
Ennen juhlaa klo 13.00 alkaen kahvitarjoilu Raahesalin lämpiössä.

• Tiistaina 1.5.2018
• Kello 14.00
• Raahesali, Kirkkokatu 28, 92100 Raahe

Lisätietoja:

Museonjohtaja Eija Turunen, Raahen museo
Puh. 044 439 3334, eija.turunen@raahe.fi

Raahen 1918 vankileirin muistomerkkitoimikunnan rahastonhoitaja Lauri Maarala 
Puh. 0505 289 555, lauri.maarala@gmail.com


Sisällissodan murheellinen muisto Raahessa

Kevättalvella 1918 vasta itsenäistynyttä Suomea repi järkyttävä sota, niin kansalaissodaksi, sisällissodaksi kuin vapaussodaksikin kutsuttu raastava taistelu. Myös pieni, noin 4000 (neljäntuhannen) asukkaan Raahe sai osansa sodasta.

Taistelut sinänsä Raahessa kestivät helmikuun ensimmäisenä päivänä vain muutaman tunnin, mutta sen seurauksena paikallisia työväenyhdistyksen jäseniä vangittiin. Vangituksi tuli myös henkilöitä, jotka eivät olleet toiminnassaan mitään aktiiveja vaan olivat niin kutsutusti väärässä paikassa väärään aikaan.


Raahen suojeluskunta sai 16. maaliskuuta käskyn perustaa vankileiri kaupunkiin. Leirin paikaksi tuli Raahen Porvari- ja kauppakoulu, joka oli aiemmin talvella kärsinyt vaurioita tulipalossa eikä ollut koulukäytössä. Koulu muutettiin vankileiriksi, ikkunat laudoitettiin umpeen, luokkahuoneisiin tehtiin makuulavitsoja moneen kerrokseen. Raahessa vangitut siirrettiin leirille 1. huhtikuuta, heitä oli kuutisenkymmentä. Tampereen valtauksen jälkeen Raahen vankileirille kuljetettiin sieltä satoja vankeja. Enimmillään kauppakoulun vankileirillä oli 772 vankia. Leirin olot olivat surkeat, vangit kärsivät ahtaudesta, kylmästä, kosteudesta ja nälästä. Vankileirillä tarjottu ruoka oli aivan ala-arvoista, vangit söivät nälissään koulun pihalle versovaa ruohoa ja puiden silmuja. Raahelaisten vankien omaiset ja ystävät yrittivät salaa toimittaa syötävää leirille. Nälkiintymisestä johtuvat sairaudet alkoivat pian koitua vankien kohtaloksi. Vankeja menehtyi myös väkivaltaisuuksiin. Kohtalokkain kuukausi Raahen vankileirillä oli toukokuu, sen aikana menehtyi 88 vankia. Kaikkiaan Raahen vankileirillä kuoli eri arkistolähteiden mukaan 142 vankia, kaikki Tampereelta tuotuja. Vankileirillä olleiden mukaan menehtyneitä olisi ollut noin 170, mutta tuota lukua ei ole saatu varmistettua.

Leirillä kuolleet haudattiin Haaralan hautausmaalle joukkohautaan. Leirillä ollut raahelaismies kertoo, kuinka hän ja vankitoverinsa joutuivat keräämään yön aikana kuolleet, tekemään heille laudoista laatikoita, joilla vainajat vietiin hautausmaalle.

Suurin osa Raahen vankileirin vangeista siirrettiin kesäkuussa Tammisaaren vankileirille. Raaheen jäi kuitenkin vielä toistasataa vankia, osa niin heikkokuntoisia, etteivät he pystyneet omin voimin liikkumaan. Loputkin Raahen vangeista siirrettiin heinäkuun aikana joko Tammisaareen tai Ouluun. Raahen vankileiri lakkautettiin 1. elokuuta 1918.
Vuoden 1918 traagisiin tapahtumiin liittyy myös kuuden asepalveluksesta kieltäytyneen miehen teloitukset Raahessa 20. maaliskuuta 1918. Nuo kuusi miestä pakenivat Ruotsiin, mutta heidät palautettiin Raaheen kohtalokkain seurauksin. Miehistä viisi oli Pyhäjoelta: Oskari Kyllönen, Mikko Laakkonen, Otto Lehtioksa, Heikki Oksanen sekä Ilmari Saari. Kuudes teloitettu Oskari Jutila oli kotoisin Merijärveltä. Miehet haudattiin joukkohautaan Haaralan hautausmaalle. Kaupungin halki kouluun kulkeneet pojat kertoivat nähneensä vainajien arkut haudassa. Tuohon samaan hautaan haudattiin myös kevään ja kesän aikana Raahen vankileirin surkeissa, epäinhimillisissä olosuhteissa menehtyneet vangit. Raahen Työväenjärjestöt, Raahen kaupunki ja Raahen seurakunta pystyttivät paikalle muistomerkin vuonna 1951. Luonnonkivinen muistomerkki ja siihen hakatut tekstit ovat nyt kiireellisen kunnostuksen tarpeessa, samoin koko hauta-alue.

Kesän 1918 tapahtumista Raahessa ja kauppakoulun vankileiristä vaiettiin vuosikymmeniksi. Vuoden 1918 sisällissota jätti syvät arvet suomalaisten mieliin. Vuosisadan alussa vähäosaisempi väki alkoi vaatia oikeudenmukaisuutta, yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, lyhyempää työpäivää, torpparilakia jne. Nuo kaikki lopulta saavutettiin, mutta kalliilla hinnalla.

Raahen perustettiin syksyllä 2016 toimikunta keräämään varoja Raahen Porvari- ja Kauppakoululla toimineella vankileirillä menehtyneiden uutta muistomerkkiä varten. Raahen vankileirin muistomerkkitoimikunnassa on mukana yksityishenkilöitä sekä Raahen kaupungin ja seurakunnan edustajat. Keräyksen suojelijana toimii Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi.

Haluamme osoittaa arvostuksemme ja kunnioituksemme noille vakaumuksensa puolesta kuolleille uudistamalla Haaralan hautausmaan muistomerkin ja ikuistaa siihen kaikkien haudassa lepäävien vainajien nimet. Muistomerkin paljastaminen ja vainajien siunaaminen toteutetaan vappuna 2018.

Kirjoittaja:
Eija Turunen

Raahen 1918 vankileirin muistomerkkitoimikunnan sihteeri
Puh. 044 439 3334, eija.turunen@raahe.fi

 

Gradian tanssin perusopetus juhlistaa tanssin päivää

$
0
0

Kansainvälistä tanssin päivää vietetään vuosittain ympäri maailmaa. Tällä kertaa päivä on 29.4. Gradian tanssin perusopetuksen väki juhlistaa sitä jo edellisenä päivänä lauantaina 28.4. kaksiosaisella näytöksellä. Näytös on klo 17.00 Siltasalissa (osoite: Pitkäkatu 19–21, Jyväskylä).

Ensimmäisellä puoliajalla nähdään Spotissa-kokonaisuus, jonka pääpaino on oppilaiden omissa koreografioissa ja laajan oppimäärän päättötöissä. Luvassa on runsain mitoin tunnetta, taitoa ja ilmaisuvoimaa.

Toinen puoliaika on omistettu nykytanssin esitysryhmien ja muusikon koulutuksen konemusiikkityöpajan yhteisteokselle Pähkinänkuori maailmankaikkeudessa. Teoksessa pöllytetään tiedettä vähän joka kantilta. Tanssijoiden omista kompositioista sekä muusikoiden tuottamasta äänimaailmasta syntyneessä noin 40-minuuttisessa kokonaisuudessa saavat osansa ainakin molekyyli- ja lajienkehitysteoriat, fysiikka, psykologia, neurotiede, kardiologia ja astronomia.

Näytöksen kokonaiskesto väliaikoineen on noin 90 minuuttia.

Näytökseen on vapaa pääsy. Tervetuloa juhlistamaan tanssia Siltasaliin!

Lisätiedot:
Elina Wuethrich, opettaja, Gradia Jyväskylä, puh. p. 040 341 5402

 

Tallukassa tapahtuu viikonloppuna

$
0
0

Päijät-Hämeessä Vääksyssä Hotelli Tallukassa järjestetään 27-29.4.2018 Tanssin ja hyvinvoinnin tapahtuma. Viikonloppuna laitetaan nivelet ja selkä kuntoon sekä hiukset päähän sekä tietenkin jalalla koreasti. Uusi ehompi elämä on tanssiaskeleen lähempänä.

- Tanssin jos voisin, parahti pyörätuolituomion saanut Ukkonen vajaa kymmen vuotta sitten häitään odotellessa.
Sittemmin nivelensä kuntoon laittanut ja elämänsä takaisin saanut Ukkonen on vitaalinen esimerkki, siitä kuinka vaikeavammainen nivelinvalidi voi saada niveliensä toimintakyvyn takaisin. Nyt jalka nousee ketterästi ja rouva laittaa jalalla koreasti tämän tästä.

Parantumisestaan intoutunut Ukkonen perusti Elämäsi liitto ry:n ja ryhtyi matkasaarnaajaksi. Hän on kiertänyt Suomea ahkerasti fysioterapeuttinsa funktionaalisen lääketieteen asiantuntija Bengt Kevin kanssa.

Nivelet ja selkä kuntoon -luennot saivat suuren suosion viime syksynä kun Ukkonen-Kevin -parivaljakko esiintyi muutamaan otteeseen syksyn aikana AlfaTV:ssä, jolloin katsojaluvut paukkuivat. Kansa innostui kuulemastaan ja halusi lisää. Sama ilmiö tapahtui Järviradion aalloilla. Myöskin Lappajärvellä tapahtui. Viimesyksyiseen Lappajärven hyvinvointitapahtumaan Ukkonen oli tehnyt oman nivelräpin, jolla ilahdutti yleisöään.

Hyödyksi ja huviksi

Tallukassa kuullaan Ukkosen kuntoutumistarina, joka on monelle nostattanut kyyneleet silmiin. Ukkonen on yksi Tanssin ja hyvinvointiviikonlopun pääesiintyjistä. Hänen lisäkseen luennoi Bengt Kevin Medilife klinikalta. Hiusasioista kertoo Anne Rampa Lahden hiusklinikalta ja hiustutkimuksia tekee hiustutkija ja -hoitaja Kirsi Pekola Lahden hiusklinikan osastolla.

Tallukan Tanssin ja hyvinvoinnin tapahtumassa on paljon muutakin viihdyttävää ja hyödyllistä ohjelmaa tarjolla. https://www.tallukka.fi/index.php?k=119476

Kuten arvata saattaa, tanssillista ohjelmaa on tarjolla runsaasti sekä myös laulua ja teatteria. Hyvinvointitapahtumassa on läsnä aihepiiriin liittyviä näytteilleasettajia.

Viikonlopun 27-29.4.2018 ohjelma on monipuolinen, se huipentuu sunnuntaina 29.4. Kansainväliseen tanssinpäivään.

Jo paikkana Tallukka on kokemisen arvoinen. Retrohenkinen 70-luvulla rakennettu ja sittemmin uudistunut hotelli sijaitsee vanhan nelostien varressa Vääksyssä, jolla on värikäs historia. Paikka on mitä kaunein, kahden suuren vesistön välissä. Tallukka sijaitsee harjun päällä, josta on mahtavat maisemat niin Päijänteelle kuin Vesijärvellekin. Lähistöllä siintää myös golfviheriö.

Kevättä rintaan

Nivelrikkoa sairastaa yli miljoona suomalaista. Se on todellinen kansantauti, joka vie väkeä pitkille sairauslomille ja lopulta ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. On sanomattakin selvää, että kansan kipu ja kärsimys on suuri.

Yleisesti uskotaan, että nivelrikko on etenevä sairaus ja menetettyjä nivelien rustoja ja selän välilevyjä ei saada enää toimintakykyiseksi eikä kivuttomiksi. Luullaan, että siitä ei voi parantua pysyvästi.
- Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, olen siitä elävä esimerkki sanoo Virpi Ukkonen.

Hän luennoin kolmen askeleen taktiikasta, jolla voi saada ihmeitä aikaiseksi nivelten ja selän kuntoutuksessa.

- Ensimmäinen on päätös parantua. Toinen on liike, koska se on lääke. Miksi liikettä tarvitaan, siitä kertoo luennoilla kansantajuisesti Bengt Kevin. Kolmas askel on ravintotehosteet, sillä ilman niitä ei saa tulehdusta kehosta pois, joka on ehdoton edellytys kuntoutumiselle. Ravintotehosteita tarvitaan myös rustokudoksen uudelleenrakentamiseen, tiivistää Ukkonen.

Hän muistuttaa, että ilo on ylimmillään, kun ihminen saa menetetyn terveytensä takaisin.
- Tanssi on parasta mahdollista liikuntaa.
Ukkonen kehottaa tulemaan kuuntelemaan terveysluentoja, jotta kevät sykkisi rinnassa kuten hänelläkin.
- Vieläpä molemmissa ja paljona, hauskuttaa hersyvä nivelkuntoutuja.
Ukkonen on Q Medi Europen toimitusjohtaja Elämäsi liitto ry:n toiminnanjohtajan pestin ohessa. 

Lisätietoja: 

Q MEDI EUROPE OY

Virpi Ukkonen

050 597 8352

www.qmedi.fi

info@qmedi.fi

https://www.facebook.com/qmedi/ 

Sammonaukio 4
48600 Kotka

+358 44 7429 494

 

Elämäsi liitto ry

Puheenjohtaja Virpi Ukkonen

050 597 8352

www.elämäsiliitto.fi

elämäsiliitto@gmail.com

https://www.facebook.com/elamasiliitto/

Radio-ohjelma Helsingin Lähiradiossa: http://www.kansanradioliitto.fi/audio/yrittajaradio/yrittajaradio1509virpiukkonennetti.mp3

Virpi Ukkosen nivelräpit:

Kohta Virpi räppää: https://www.youtube.com/watch?v=TL1KvtaScQQ

Nivelräp: https://www.youtube.com/watch?v=kbMoQ96egj0

 

 

Tanssin ja hyvinvoinnin festivaaliohjelma

 

Perjantai 27.4

LUENNOT

Klo 17.30 Nivelet ja selkä kuntoon

Onko mahdollista elvyttää nivelten rustokudokset ja selän välilevyt? Miten vältät tekonivelleikkaukset?
Ratkaisuja nivel- ja selkävaivojen kuntoutukseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Ravintotehosteet kuntoutuksen tukena. Luennoitsijana fysioterapeutti, funktionaalisen lääketieteen asiantuntija Bengt Kevin Medilife klinikalta. Juontajana Elämäsi liiton puheenjohtaja Virpi Ukkonen, joka kertoo oman tarinansa ”keppien kanssa en vihille mene” erittäin vaikeiden nivel- ja selkävaivojen selättämisestä. VAPAA PÄÄSY

HOITOPISTEET

Klo 17-19    Nivelet ja selkä kuntoon klinikka

Fysioterapeutit Bengt Kevinin ja Tommi Heinosen vastaanotolle voi varata ajan nivelet ja selkä kuntoon kartoitukseen, hinta 70 e (ovh. 100 e). Ajanvaraus 0200001080 tai paikan päältä

Klo 9-16   Kalevalaiset jäsenkorjaajat

10 jäsenkorjaajaa ottaa vastaan klo 9-16
Varaa aika 03-88881, myynti@tallukka.fi

LAULU

Klo 14.00-16.00 Eurotähti alkukarsinta.

Ilmoittautuminen paikan päällä.
Osallistumismaksu 20 e.

HYVINVOINNIN Näytteilleasettajat

Klo 17-20 Tuote-esittelyjä, näytehoitoja ym.

TANSSI

Klo 20-00.30 Tanssit/ Channel Four

Lauantaina 28.4

HYVINVOINNIN Näytteilleasettajat
Klo 10-17 Tuote-esittelyjä, näytehoitoja ym.

HOITOPISTEET

Klo 9-17    Nivelet ja selkä kuntoon klinikka

Fysioterapeutit Bengt Kevinin ja Tommi Heinosen vastaanotolle voi varata ajan nivelet ja selkä kuntoon kartoitukseen, hinta 70 e (ovh. 100 e). Ajanvaraus 0200001080 tai paikan päältä

Klo 9-17   Kalevalaiset jäsenkorjaajat

10 jäsenkorjaajaa ottaa vastaan klo 9-16
Varaa aika 03-88881, myynti@tallukka.fi


Klo 10-17- Turvehoitoja

Turve selkähoito 1 tunti 50 e
Turve jalkahoito 30 min 25 e
Ajan voi varata paikan päältä esittelypisteestä!

Klo 10-17 Najavoterapiaa

Hinta najavoterapia tai tarot tulkinta 30 min. 20 e.
Aikoja voi varata etukäteen: 050 4303655 tai paikan päällä   

Klo 10-17 Hiustutkimus, jolla selvitetään hiustenlähdön ja hiuspohjan ongelmien syitä.

Hinta 20 e. Varaa aika 03-7818177 Lahden hiusklinikka

LUENNOT

Klo 10.00 Omavoimavalmennus, mehukapselit ja mehustus
Nyytti & Myytti, Paula Torkki

Klo 10.15 Kauneutta ilman piikkejä ja pistoksia 
Lahden hiusklinikka, Anne Rampa

Klo 10.30 Hiusten lähtö ja hiuspohjan ongelmat
Lahden hiusklinikka, Anne Rampa

klo 10.45 Hiukset kuntoon
Acomax hiustenhoitosarja, ratkaisuja hiusten ja hiuspohjan ongelmiin
QMedi, Virpi Ukkonen

Klo 11.00 Hengitysharjoittelulla hyvinvointia 
Hapella Oy, Aulis Kärkkäinen

klo 11:30-12 TAUKO

Klo 12.00 Nivelet ja selkä kuntoon

Onko mahdollista elvyttää nivelten rustokudokset ja selän välilevyt? Miten  vältät tekonivelleikkaukset? Ratkaisuja nivel- ja selkävaivojen kuntoutukseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.  Ravintotehosteet kuntoutuksen tukena. Luennoitsijana fysioterapeutti, funktionaalisen lääketieteen asiantuntija Bengt  Kevin Medilife klinikalta. Juontajana Elämäsi liiton puheenjohtaja Virpi Ukkonen, joka kertoo oman tarinansa ”keppien kanssa en vihille mene” erittäin vaikeiden nivel- ja selkävaivojen selättämisestä. VAPAA PÄÄSY

klo 13.30 Turvehoidot
Miten turvehoidoista saadaan apua selkävaivoihin?
Lehtopeat Oy, Heikki Ruha

Klo 17.30 Tanssin vaikutus ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin
Juhani Kuosmanen

ESITYS

Klo 14-16 Tunnelmia ja kirjeitä sieltä jostakin.
Heikki Luoman käsikirjoitus, esittäjänä Viihdytysryhmä vartiossa

TANSSI

18:45-19:30 Fuusiotango
Opettajina Juhani ja Maija Kuosmanen
Ilmainen!

22-00 Levytanssit 
Kansainvälisen tanssinpäivään otamme varaslähdön jo lauantaina vauhdikkailla levytansseilla ja tanssimme varsinaisen tanssinpäivän puolelle!

LAULU

klo 12-18  Eurotähti laulukilpailu
Osallistumismaksu 20 e (käteismaksu), tallenne laulusta mukaan.

Klo 20 Laila ja Olavi laulukilpailun esikarsinta
Ilmoittautuminen klo 18-19:30 .Osallistumismaksu 15 e.

Sunnuntai 29.4

HYVINVOINNIN NÄYTTEILLEASETTAJAT

Klo 10-16 tuote-esittelyt, hoitonäytökset 

HOITOPISTEET

Klo 10-14    Nivelet ja selkä kuntoon klinikka

Fysioterapeutit Bengt Kevinin ja Tommi Heinosen vastaanotolle voi varata   ajan nivelet ja selkä kuntoon kartoitukseen, hinta 70 e (ovh. 100 e). Ajanvaraus 0200001080 tai paikan päältä.

Klo 10-14  Turvehoitoja

Turve selkähoito 1 tunti 50 e
Turve jalkahoito 30 min 25 e
Ajan voi varata paikan päältä esittelypisteestä! 

Klo 10-14 Najavoterapia

Hinta najavoterapia tai tarot tulkinta 30 min. 20 e
Aikoja voi varata etukäteen: 050 4303655 tai paikan päällä 

LAULU

klo 10-16  Eurotähti laulukilpailu

Osallistumismaksu 20 e (käteismaksu), tallenne laulusta mukaan.
kappaleita voi selata osoitteessa: http://laula.se/1
Lisätiedot: www.karstudio.fi

TANSSI

Klo 10-11:30             Fuusiotango, jatkoa lauantaille.
                                 Opettajina Juhani ja Maija Kuosmanen
Klo 11:45-13:15       Rumba Bolero
                                 Opettajina Juhani ja Maija Kuosmanen

Klo 13:30-14:30        Levytanssit
Kaikki halukkaat pääsevät takuuvarmasti tanssimaan!    
Bussipysäkkejä ym.

Klo 14:30-15:30        Tallukan Jaakko ja Johanna

Hullun hauska tanssikilpailu!
Ilmainen (vaatii ennakkoilmoittautumisen!)

TANSSITUNTEJA

Klo 10-11:30             Salsa (listaa päivitetään)

Ennakkoilmoittautumiset ja lisätietoja:
pikeveke@gmail.com (tai puh 050-5722779)

Kultakauden taiteilijat hakivat innoitusta Kainuun savupirteistä

$
0
0

Maahengen uutuus kertoo tarinat teosten taustalta

Suomen taiteen kultakausi oli luovuudessaan hämmästyttävä ajanjakso. Nuoret taiteilijat Akseli Gallén, Pekka Halonen ja Louis Sparre hakivat innoitusta kotimaansa siihen aikaan vielä kovin tuntemattomasta kolkasta, Kainuusta. He toivat Kainuuseen häämatkalle myös nuorikkonsa. Kainuussa matkailivat samoin Emil Wikström, Albert Gebhard, Väinö Hämäläinen ja Anna Sahlsten.

 Paavo Enrothin teos Matka kultakauteen kuvaa, miten Kainuun-matkat jättivät jälkensä taiteilijoihin ja heidän tuotantoonsa. Miten nuorten rouvien silmät kestivät savupirttien katkua, miten kainuulaisista pientilallisista tuli taiteilijoiden oppaita ja ystäviä ja millaisissa olosuhteissa syntyi esimerkiksi kuuluisa Aino-triptyykki.

 Teos näyttää matkalla olon rosoisuuden, matkan vaivat ja sen palkitsevuuden, joka sitten näkyi taiteilijoiden teoksissa. Kirja sopii kaikille taiteesta, luonnosta, Kainuusta ja suomalaisuudesta kiinnostuneille.

 Varatuomari Paavo Enroth on kajaanilainen taidehistorian ystävä. Hän on Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen Kotiseutuliiton valtuutettu. Matka kultakauteen -teoksen ulkoasun on suunnitellut Marjaana Virta, ja kirjan on kustantanut Maahenki.

 

Lisätietoja tekijältä: Paavo Enroth  asianajo.enroth@saunalahti.fi  0400 686 161

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Myynti: Ulla Sarviala ulla.sarviala@maahenki.fi, 050 560 4544

Kustantaja, toimitusjohtaja Johanna Korhonen, Maahenki Oy: johanna.korhonen@maahenki.fi 0405105906

 


Miten äänimaisemoinnilla ohjataan kuluttajakäyttäytymistä?

$
0
0


Entertainment Business Arena starttaa kahden viikon kuluttua keskiviikkona 9.5. Paikalle saapuu jälleen kattava joukko viihdebisneksen toimijoita peli-, elokuva-, TV-, radio-, musiikki- ja livealoilta sekä alan järjestöistä ja sidosryhmistä. Lippu kannattaa hankkia viimeistään nyt! 

Timo osti kauluspaidan eikä tiedä nyt miksi. Miten ihmistä ääniohjataan?
Ääniguru Lauri Domnick tutustuttaa EBA-yleisön hyvin ajankohtaiseen asiaan: ääneen ja kuinka se vaikuttaa meihin. Audion rooli tulee kasvamaan vahvasti mainonnan ja digitaalisten kanavien lisäksi erilaisissa tiloissa. Suomessakin on jo päästy tutustumaan maamme ensimmäiseen, täysin äänimaisemoituun kauppakeskukseen Kampissa. Kansainväliset kokemukset osoittavat äänen merkityksen osana onnistunutta asiakaskokemusta ja tuloksellista äänisuunnittelua onkin toteutettu kauppakeskusten lisäksi mm. lentokentillä, hotelleissa, ravintoloissa, pankeissa ja liikenneasemilla.
Bauer Median Head of Audio Branding Lauri Domnick avaa puheenvuorossaan äänen vaikutuksia ihmisiin ja sitä, kuinka tätä tietoa voidaan hyödyntää osana liiketoimintaa. Saamme myös kuulla Kauppakeskus Kampin äänimaisemoinnista lisää Heli Vainiolta, jonka kanssa projekti toteutettiin. Heli vastaa nykyisin Kalasatamaan nousevan kauppakeskus Redin markkinoinnista, jossa äänellä tulee niin ikään olemaan suuri merkitys.

Sponsorointikeskustelun vetää kokenut sponsoroinnin asiantuntija Risto Oksanen
Sponsorointikeskustelun alustajaksi ja moderaattoriksi on vahvistunut Sponsorointi- ja tapahtumamarkkinointiliiton toimitusjohtaja Risto Oksanen. Keskustelijoina nähdään Johanna Jäkälä Finnairilta ja Jere Pellinen Veikkaukselta.

Yli 20 eri seminaarisisältöä, 50 puhujaa
EBAssa puhutaan äänimaisemoinnin ja viihteen sponsoroinnin lisäksi muun muassa livetrendeistä, audiobisneksestä, viihteen työmarkkinoiden tulevaisuudesta sekä brändäyksestä ja kumppanuuksista. Lisäksi tapahtumassa puhuttavat kehittyvän AR/VR-markkinan mahdollisuudet, pelialan tulevaisuus sekä Suomen ensimmäinen WhatsApp-draama. Seminaarisisältöjä ja eri puheenvuoroja on tarjolla yli 20, joissa puhujia on yhteensä 50! 

Tarjoilut
EBA-osallistujille on päivän aikana tarjolla lounas, kahvi-, viini- ja oluttarjoilua. Seminaaripäivän päätteeksi Loungessa alkaa Afterwork tarjoiluineen. Kuljetus Sony Musicin isännöimille jatkoille The Circukseen lähtee Crowne Plazan etuovelta klo 19.45 alkaen. 

Osallistujalista julki – ohjelma-aikataulu julkaistaan perjantaina
Osallistujalista on julkaistu tapahtuman verkkosivuilla. Ohjelma-aikataulu julkaistaan perjantaina 27.4. Sisältöjä voi jo käydä tutkimassa niin ikään verkossa www.entertainmentbusinessarena.fi 
Samasta osoitteesta voi lunastaa lippuja tai halutessa klikata suoraan ilmoittautumislomakkeelle!

Tervetuloa kohtaamaan uusia ja tuttuja kollegoja viihteen eri sektoreilta!

www.entertainmentbusinessarena.fi
https://www.facebook.com/entertainmentbusinessarena/
@eb_arena #ebarena

Lisätiedot:
SISÄLLÖNTUOTANTO Jenni Lähteenmäki, 040 507 7890, jenni@ebarena.fi
TIEDOTUS, PR JA KUMPPANUUDET Taija Holm, 040 748 3435, taija@ebarena.fi
TUOTANTOKOORDINAATTORI Anniina Lehtipuu, 0400 460 527‬, anniina@ebarena.fi

Feasta Clubeissa kuullaan vaasalaista musiikkia

$
0
0

Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut järjestää kevään ja syksyn aikana ilmaisia Feasta Clubeja kaupunginkirjaston Draama-salissa. Tapahtumissa esitellään muun muassa vaasalaista musiikkia.

Kevään ensimmäinen Feasta Clubi pidetään torstaina 3.5. klo 18 alkaen. Tilaisuudessa esiintyy Max on the Rox, joka on yli kahdenkymmenen vuoden ajan soittanut omaa roots/rock/blues –pohjaista musiikkiaan.

Bändi on julkaissut neljä pitkäsoittoa, joista viimeisin on vuonna 2014 julkaistu Marilyn's Favorites, joka sai paljon positiivista palautetta, muun muassa Alligator Recordsin tuottajalta Chicagosta.

Max on the Rox on julkaissut useita musiikkivideoita, myös live esiintymisistä.  Tuotantoon voi tutustua bändin omilla facebook ja youtube –sivulla tai Spotifyssä/iTunesissa.

Bändin kokoonpano: 
Kai Hahto – rummut
Markku Keho – basso, laulu
Max Bäckman – kitara, laulu 

Ennakkotiedoista poiketen Lenny & the New Wings ei soita tapahtumassa.

Kevään toisessa Feasta Clubissa 7.6. esiintyvät vaasalaiset Entusiasti & eksyneet sekä Unirekisteri.

Lisätietoja antaa: tapahtumakoordinaattori Max Bäckman, Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut, p. 040 183 1956, max.backman(at)vaasa.fi

På Feasta Clubi-tillställningarna hör man musik från Vasa

$
0
0

Vasa stads kultur- och bibliotekstjänster ordnar under våren och hösten gratis Feasta Clubi-tillställningar i stadsbibliotekets Drama-sal. På tillställningarna presenteras bland annat musik från Vasa.

Vårens första Feasta Clubi hålls på torsdag 3.5 från kl. 18. På tillställningen uppträder Max on the Rox som under mer än 20 års tid har spelat sin egen roots/rock/blues-baserade musik.

Bandet har gett ut fyra LP-skivor, av vilka den senaste är Marilyn's Favorites som utgavs 2014. Den fick mycket positiv respons, bl.a. från Alligator Records’ producent i Chicago.

Max on the Rox har gett ut flera musikvideor, även från live-uppträdanden.  Man kan bekanta sig med produktionen på bandets egna Facebook- och YouTube-sidor eller i Spotify/iTunes.

Bandets sammansättning:
Kai Hahto – trummor
Markku Keho – bas, sång
Max Bäckman – gitarr, sång

Avvikande från förhandsinformationen kommer Lenny & the New Wings inte att spela på tillställningen.

På vårens andra Feasta Clubi 7.6 uppträder Vasabandet Entusiasti & eksyneet samt Unirekisteri från Vasa.

Ytterligare upplysningar ger: evenemangskoordinator Max Bäckman, Vasa stads kultur- och bibliotekstjänster, tfn 040 183 1956, max.backman(at)vasa.fi

Lehdistötiedote

$
0
0

Lehdistötiedote                                                                                                                                                     julkaisuvapaa heti 

Viiru muuttaa

Hämeenlinnan Teatterin Verstas –näyttämölle valmistuu kevään viimeinen ensi-ilta lastennäytelmä Viiru muuttaa. Tarina kertoo lempeällä tavalla varmasti jokaisessa perheessä koetun hetken kun lapsi päättää muuttaa pois kotoa, koska aikuinen määrää tai kieltää tekemästä jotain. Viimeistään portilla reppu selässä tulee tunne, ettei se ollutkaan niin hyvä idea. 

Ei ihme, että Sven Nordqvistin Viiru ja Pesonen tarinoita on myyty yli 13 miljoonaa kappaletta, sillä tarinat viihdyttävät ja koskettavat ihan pienistä lapsista aikuisiin.

 Iittalan yläasteen 8:n luokan opiskelija Aada Ilvesmäki oli teatterissa TET-harjoittelijana viikon 16. Näin hän luonnehtii Viiru muuttaa -näytelmää nähtyään harjoituksia viikon ajan. ” Tarinasta saa hyvin kiinni heti alusta alkaen. Nukketeatteri näytelmän yhteydessä on mahtava lisäys, se tuo tarinaan heti mielenkiintoa lisää ja saa katsojan hymyilemään. Viirun vilkas luonne on hauska, maltillisen Pesosen rinnalla, kuitenkin molemmat innostuvat asioista yhtä paljon. Olin todella yllättynyt miten hyvin näyttelijät olivat ottaneet roolit haltuun. Näytelmän loputtua tulee sellainen olo, että tahdon nähdä lisää.”

Sven Nordqvist on alun perin ammatiltaan arkkitehti, mutta ryhtyi hyvin pian  kuvittajaksi. Hänen kirjansa ovat kuvitettu runsaasti ja joka kuvassa piilee yllätys. Tähän samaan maailmaan olemme pyrkineet Verstas –näyttämöllä, johon maailman on luonut lavastaja Juha Mäkipää. Kirjoista löytyvä lämpö ja kodikkuus ovat olleet ehdoton lähtökohta näytelmän suunnittelussa alusta asti. 

 Yhteistyö lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ARXin kanssa mahdollisti näytelmässä käytettävät nuket. Saimme taidekasvattaja Taina Maria Savimäen tekemään näytelmän nuket. Viiru muuttaa -näytelmä on siis suloinen sekoitus nukketeatteria ja ”tavallista” teatteria. 

Näyttämöllä nähdään pitkästä aikaa Hämeenlinnan Teatterin pitkäaikainen näyttelijä jo eläkkeellä oleva Raimo Viitanen Pesosena ja Viiru kissana näyttelijä Henna-Maija Alitalo. 

Teksti Sven Nordqvist, suomennos Tittamari Marttinen, sovitus ja ohjaus Reija Isosuo, nuket ja kettu Taina Maria Savimäki,lavastussuunnittelu Juha Mäkipää, pukusuunnittelu Satu Suutari, valosuunnittelu Hannu Suutari,  äänisuunnittelu Timo Pönni, tarpeistonvalmistus Karoliina Käppi

 Ensi-ilta 3.5. klo 18.30

Kuva Tomi Pietilä, kuvassa Henna-Maija Alitalo ja Raimo Viitanen 

Kevään esityksien käyttöaste on n. 80% ja esityksiä 34 kpl .Esitykset jatkuvat syksyllä lokakuussa. 

 

Lisätietoja ohjaaja Reija Isosuo 040-7618876               

Kahden presidenttikauden kunnia – Mauno Koiviston kunniamerkit -näyttely Turun linnassa 25.4. alkaen

$
0
0

Kahden presidenttikauden kunnia
– Mauno Koiviston kunniamerkit

Turun linna 25.4.–16.9.2018

Turun linnassa avataan näyttely Kahden presidenttikauden kunnia – Mauno Koiviston kunniamerkit. Esillä on Mauno Koiviston jatkosodassa ja valtiovierailuillaan saamiaan kunniamerkkejä. Korkeimmat kunniamerkit ovat 26 maasta kuten kaikki Pohjoismaat, Englanti, Ranska, Saksa, Alankomaat, Italia ja San Marino. Myös entiset valtiot kuten Neuvostoliitto, Itä-Saksa ja Jugoslavia ovat edustettuina kunniamerkeillään.

Ohjesääntöjen mukaan useimmat kunniamerkit kuuluu palauttaa asianomaiseen maahan haltijan kuoleman jälkeen. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat ovat halunneet esitellä kaikki presidentti Mauno Koiviston kunniamerkit ennen niiden palauttamista. Turun museokeskukselle tarjottiin mahdollisuus esitellä kunniamerkit ensin, koska Mauno Koivisto oli kotoisin Turusta. Näyttely siirtyy Turun jälkeen Kansallisarkistoon Helsinkiin, jossa se on osa Kunniamerkkien kertomaa – Suomen ritarikuntalaitos 100 vuotta -näyttelyä 2018–2019.

Filosofian tohtori Mauno Koivisto (1923–2017) oli Suomen yhdeksäs presidentti vuosina 1982–1994. Hänen kaksi virkakauttaan sijoittui aikaan, jolloin rautaesirippu kaatui ja valtiolliset muutokset tapahtuivat Euroopassa (Neuvostoliitto, Itä-Saksa, Unkari, Jugoslavia ja Puola). Presidentti Koivisto sai jo ollessaan ministerinä vastaanottaa kunniamerkkejä maista, jotka sittemmin saivat uuden, useimmiten palautetun valtionmuodon (Unkari ja Puola). Tasavallan presidenttinä hän vastaanotti näiden maiden uudet kunniamerkit valtiovierailujen yhteydessä. Kunniamerkkien vaihtaminen kahden valtion välillä on perinne, joka on lähtöisin 1400-luvulta.

Sotaveteraanina presidentti Mauno Koivisto on myös ainoa presidentti, joka on ollut mukana sodassa rivimiehenä. Jatkosodassa saadut kunniamerkkinsä hän kantoi usein virallisissa tilaisuuksia kun kunniamerkkejä kannetaan ja ennen kaikkea tilaisuuksissa, jossa hänen joukko-osastonsa veteraanit kokoontuivat. 

Tämän päivän perinne vaihtaa kunniamerkkejä valtiovierailun yhteydessä on lähtöisin 1800-luvun alusta. Tasavallan presidentti antaa tänään ulkomaille suuntautuvan valtiovierailun yhteydessä hallitsijalle tai presidentille Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjuineen. Ministereille, valtion virkamiehille ja valtiovierailuun osallistuville muille henkilöille annetaan Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan muita luokkia. Isäntämaa antaa vastaavasti maansa korkeimman kunniamerkin presidentille ja hänen saattueeseensa kuuluville henkilöille. Vastaava käytäntö tapahtuu Suomeen tulevan valtiovierailun yhteydessä. Käytäntö on näkyvä kiitos vierailusta, mutta ennen kaikkea osoitus ystävällisestä suhteesta kahden valtion välillä.

Presidenttikaudellaan Mauno ja Tellervo Koivisto tekivät neljätoista valtiovierailua ja ottivat vastaan kymmenen valtion päämiestä valtiovierailulle Suomeen, jonka yhteydessä kunniamerkkejä vaihdettiin. Tämän ohella oli tietysti lukuisia valtiovierailuja ja muita työvierailuja, joiden yhteydessä ei vaihdettu kunniamerkkejä.

Pressikuvat

Lisätiedot
Tom Bergroth, tutkija
puh. 050 053 6626, tom.bergroth@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Två presidentperioders ära – Mauno Koivistos ordnar och utmärkelsetecken

$
0
0

Två presidentperioders ära
Mauno Koivistos ordnar och utmärkelsetecken

Åbo slott 25.4–16.9.2018

I Åbo slott öppnas utställningen Två presidentperioders ära – Mauno Koivistos ordnar och utmärkelsetecken. Här visas ordnar vilka Mauno Koivisto erhöll i samband med statsbesök samt hans krigstida utmärkelsetecken och, 26 staters högsta ordnar som t.ex. de nordiska länderna, England, Frankrike, Tyskland, Nederländerna, Italien och San Marino för att nämna några länder. Även tidigare stater som Sovjetunionen, Östtyskland och Jugoslavien är representerade med sina ordnar.

Enligt bestämmelserna skall de flesta ordenstecknen återställas till respektive land efter innehavarens frånfälle. Finlands Vita Ros’ och Finlands Lejons ordenskansli har velat visa alla president Mauno Koivistos ordnar före dessa återställs. Åbo museicentral fick möjlighet att få visa dem först eftersom Mauno Koivisto var hemma från Åbo. Utställningen kommer sedan att visas i Riksarkivet (Helsingfors) i anslutning till utställningen Ordnarna berättar – Finska ordensväsendet 100 år 2018–2019.

Filosofiedoktor Mauno Koivisto (1923–2017) var Finlands nionde president under åren 1982–1994. Hans två ämbetsperioder inföll under en tid då järnridån föll och statsreformer inträffade i Europa (Sovjetunionen, Östtyskland, Ungern, Jugoslavien och Polen). President Koivisto fick redan under sin tid som minister motta utmärkelsetecken från länder, som sedermera fick en ny och oftast restituerad statsform (Ungern och Polen). Som republikens president mottog han i samband med statsbesök dessa länders nya ordnar. Att utväxla ordnar två länder emellan är en tradition som härstammar från 1400-talet.

Som krigsveteran är Mauno Koivisto den enda president som har varit med som menig i kriget. De utmärkelsetecken han erhöll i fortsättningskriget bar han ofta i officiella sammanhang, då ordnar bars och framför allt vid alla de tillfällen då veteranerna från hans eget truppförband sammankom.

Dagens tradition med att i samband med ett statsbesök utväxla ordnar härleds från tidigt 1800-tal. Republikens president utdelar idag vid sina statsbesök Finlands Vita Ros’ orden med kedja till utländska regenter eller statsöverhuvuden och övriga klasser, alternativt också Finlands Lejons orden, till ministrar och statsfunktionärer samt enskilda personer som medverkar vid besöket. Värdlandet utdelar i gengäld sitt lands högsta orden till Finlands president och annan orden till övriga i presidentens följe ingående personer. Motsvarande förfarande sker vid utländskt statsbesök till Finland i omvänd ordning. Bruket kan ses som ett synligt tack för besöket men framför allt som ett tecken på vänskapliga relationer två stater emellan.

Under sin presidenttid gjorde Mauno och Tellervo Koivisto fjorton statsbesök till främmande länder och tog emot tio statsöverhuvuden på statsbesök till Finland i samband med vilka ordnar utväxlades. Utöver dessa förekom givetvis flera statsbesök och s.k. arbetsbesök i samband med vilka ordnar inte utväxlades.

Pressbilder

Tilläggsupplysningar
Forskare Tom Bergroth,
Tfn 0500 536 626, tom.bergroth@turku.fi
Åbo museicentral, Åbo stads fritidssektor

Lappeenrannan kaupunginorkesteri - Vapputanssiaiset vapunpäivänä

$
0
0

Lappeenrannan kaupunginorkesterin vapunpäivän Vapputanssiaisissa tiistaina 1.5.2018 klo 14 kaupungintalon aulassa pääsee tanssimaan kaupunginorkesterin säestyksellä. Kaupunginorkesteria johtaa kapellimestari Vytautas Lukocius ja solistina laulaa Maria Tyyster. Ohjelmassa kuullaan tanssimusiikkia humpasta rock´n rolliin, valsseista iskelmiin ja tangosikermistä Abban säveliin välituulahduksina Straussin keväisiä säveliä.

Maria Tyyster on syntynyt Lappeenrannassa. Lapsuutensa hän on viettänyt Lappeenrannassa ja Taipalsaaren maalaismaisemissa.  Musiikki on ollut läsnä jo lapsuudessa sekä sukulaisten, että koulun kautta. Muskari aloitettiin 5-vuotiaana, josta jatkettiin Alakylän musiikkiluokille ja Lappeenrannan musiikkiopistoon. Samalla viisikielinen kantele muuttui 32-kieliseen konserttikanteleeseen. Kouluvuosina tutuiksi tulivat myös kuorolaulu, pianonsoitto sekä musiikinteoria.

Yksinlaulu oli aina pelottanut Mariaa ja vasta lukioaikoina hän uskaltautui yksityistunneille. Klassisen laulun tunteja Maria otti musiikkiopistossa sekä yksityisillä opettajilla. Opettajia on ollut monia, joista jokainen on tuonut paljon vaikutteita. Ensikosketus tanssimusiikin laulamiseen ja erityisesti tangoon tuli kansalaisopiston tunneilta. Opiston päätöskonsertin esiintyminen toi Marialle paikan ensimmäisessä Raimo Tuomelan tanssiorkesterissa. Maria oli tuolloin 15-vuotias. Tämän orkesterin kanssa Maria teki keikkoja ympäri Etelä-Karjalaa viiden vuoden ajan hankkien kokemusta tanssilavakulttuurista. 16-vuotiaana tehtiin yhdessä omakustanne-cd “Ensi kerran”, joka sisälsi monipuolista tanssimusiikkia

Maria on vuonna 2012 levyttänyt yhdessä Jani Wickholmin kanssa pitkäsoiton. Samoihin aikoihin Maria allekirjoitti myös ensimmäisen sopimuksen keikkamyynnistä ja aloitti keikkailun laajemmin. Hän toimi myös risteilyemäntänä M/S Nordlandian laivalla ja teki samalla päivätöitä kaupan alalla sekä tarjoilijana.

Maria pääsi suorittamaan Naisten vapaaehtoista asepalvelusta Puolustusvoimien Varusmiessoittokuntaan Hämeen Rykmenttiin Hennalaan vuonna 2013. Aika soittokunnassa ja armeijassa toi varmuutta muusikkona sekä ihmisenä. Maria suoritti myös Reserviupseerikoulun Haminassa loppuun 2016. Reservin Vänrikki Tyyster keikkaileekin ahkerasti Puolustusvoimien eri soittokuntien solistina.

Vuonna 2014 Marian haave Tangokuningattaren kruunusta toteutui, kun voitto vihdoin tuli. Maria oli kilpaillut tangomarkkinoilla aikaisemmin 2009 (semifinaali), 2010(finaali) ja 2011(finaali). Keikkailu maanlaajuisesti alkoi ja Mariasta tuli täyspäiväinen laulaja. Sony Music Finland:n kanssa julkaistiin albumi “Suukko saa siivet” vuonna 2015.

Maria on halunnut laajentaa osaamistaan Viihdeartistina tekemällä juontajan töitä sekä hakeutumalla näyttelemään. Kesällä 2017 Marialla oli ensimmäinen kesäteatterirooli ja samalla toinen päärooleista yhdessä Jukka Hallikaisen kanssa Mäntyharjun kesäteatterissa näytelmässä Eloa ja Kuvaa.

Vuoden 2017 joulukuusta lähtien Marian ohjelmatoimistona on toiminut Gramofoni Oy.  Maria keikkailee ahkerasti ympäri Suomen ja toivookin saavansa tehdä viihdeartistin töitä mahdollisimman monipuolisesti eri aloilla ja eri musiikkityylien kanssa. Rakkaus vanhan ajan musiikkiin on vahva ja Suomen lavatanssikulttuuri ainutlaatuinen. Maria haluaakin omalla persoonallaan olla mukana viemässä lavatanssikulttuuria eteenpäin.

Milko Vesalainen, intendentti 0405478706


Aikuiskasvatus-tiedelehti selvittää lukijoiden kantoja avoimesta tiedejulkaisemisesta - vastaa kyselyyn

$
0
0

Tieteenalansa merkittävin ja ainoa suomenkielinen tiedejulkaisu Aikuiskasvatus kartoittaa lukijoidensa ja sidosryhmiensä kantoja avoimeen tiedejulkaisemiseen verkkokyselyllä.

Kansanvalistusseuran ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) kustantama julkaisu selvittää siirtymää open access -lehdeksi, kaikille avoimeksi verkkojulkaisuksi. Tutkitun tiedon saavutettavuus ja sivistyksen tasa-arvo perustelevat muutosta.

Useimmat kotimaiset verkossa ilmestyvät tiedelehdet julkaistaan Journal.fi-alustalla, jota pitää yllä Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Selvitystyöhön on saatu avustusta Suomen tiedekustantajien liitolta.

Aikuiskasvatus tehdään tutkijoille, opiskelijoille ja aikuiskoulutuksen ammattilaisille. Sidosryhmälukijoissa on esimerkiksi koulutuspolitiikan päättäjiä. Lehti edistää alansa tutkimusta, lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua ja tukee alan kehittämistä. Se tavoittelee sivistyksen tasa-arvoa suomenkielisellä, vertaisarvoidulla tutkimustiedolla.

Nykyisellään Aikuiskasvatus ilmestyy neljä kertaa vuodessa 80-sivuisena painettuna julkaisuna. Tutustu tuoreimpaan numeroon.

Osallistu lukijakyselyyn

  • Aikuiskasvatuksen lukijakysely on auki 30. huhtikuuta asti.
  • Vastaajien kesken arvotaan Museokortti (68 euroa) ja kirjapaketteja.
  • Kyselyn tuloksia hyödynnetään tiedelehden kehittämisessä.

Aikuiskasvatus-tiedelehden

Lisätiedot

  • toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Taidehankinta museon ja lukion yhteistyönä

$
0
0

 

Haukilahden lukioon on hankittu taiteilija Kalle Mustosen teos Suojelus EMMA – Espoon modernin taiteen museon ja lukion yhteistyönä. Ajatus teoksen hankkimisesta syntyi, kun Haukilahden lukio viime vuoden elokuussa sai kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän myöntämän Vuoden kasvattajayhteisö -palkinnon. Tunnustuksesta haluttiin jättää jokin pysyvä merkki tulevillekin opiskelijoille ja koulurakennukseen. "Perinteisen muistolaatan sijasta päätettiin hankkia taidetta", kertoo Haukilahden lukion rehtori Pekka Piri.   

Taidehankinta toteutettiin EMMAn kautta. Intendentti Henna Paunu EMMAsta esitteli koulussa muodostetulle valintatyöryhmälle eri taiteilijoiden teoksia, joiden pohjalta päätettiin pyytää tarkempia tietoja valmiista, myynnissä olevista teoksista muutamalta taiteilijalta Myös lopullisen valinnan teki työryhmä, johon kuului niin opiskelijoita, opettajia kuin muita lukion henkilöstön edustajia.  

Valinta osui Kalle Mustosen teokseen Suojelus. Mustonen on nuoren polven kuvanveistäjä, joka käsittelee taiteessaan usein populaarikulttuuriin liittyviä myyttisiä ja symbolisia aiheita. Hän käyttää monia materiaaleja ja tekniikoita, mutta puu on hänelle yleisin materiaali. Tonttu-aiheen parissa hän on työskennellyt jo joitakin vuosia. Monissa näyttelyissä on nähty suurikokoinen teos Tonttukuninkaan kuolema, joka on yli kahdeksan metriä pitkä, makaavaa tonttua kuvaava puurakenteinen veistosSuojelus -teoksen tonttu on kooltaan tavallisen puutarhatontun kokoinen. Se on toteutettu betonista ja kullattu. Kalle Mustosen Suojelus-teos paljastettiin lukiossa 24.4.2018. 

”Työskentely yhdessä Haukilahden opettajien, oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oli todella antoisaa. Oppilaat olivat mukana pohtimassa teosten merkityksiä, paneutuivat huolellisesti eri vaihtoehtoihin ja oli hienoa nähdä, miten innostuneita he olivat. Toteutimme uudenlaista julkisen taiteen valintaprosessia, jossa tärkeää on yhteistyö koulun käyttäjien kanssa ja avoin keskustelu. Koulun oppilaat tutustuivat nyt nykytaiteeseen hankintamielessäehkä he tämän ansiosta ovat joskus tulevaisuudessa vielä uudestaan samassa tilanteessa,” pohtii EMMAn intendentti Henna Paunu.  

"On hienoa, että olemme voineet hankkia taidetta lukion tiloihin. Taide tuottaa elämyksiä ja antaa ajattelemisen aihetta. Mukavaa on myös, että valituksi tuli nykytaidetta. Suojelus -teos on yht´aikaa iloinen ja arvokas", sanoo rehtori Pekka Piri.  

Yhteistyö EMMAn kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa. EMMA sijoittaa lukioon muitakin teoksia kokoelmistaanMuseon EMMA-kokoelmasta on sijoitettu kaikkiaan Espoon kaupungin tiloihin lähes 900 teosta. Taidetta on muun muassa Espoon sairaalassa, kouluissa, päiväkodeissa ja virastoissa. 

Taidevalinta yhdessä museon kanssa oli opiskelijoille myös mielenkiintoinen oppimiskokemus. Haukilahden lukio toimii Otaniemessä Aalto-yliopiston kampukselle hajautetuissa tiloissa. Tavoitteena on tarjota uudenlaisia oppimisen tapoja, lisätä oppimisen iloa ja avata lukion ovet yhteiselle tekemiselle ja verkostoitumiselle. Yhteistyö EMMAn kanssa on uusi askel tähän suuntaan.

Lehdistökuvat: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Haukilahden+Lukion+kokoelmateos/
Salasana: emmamuseum

Lisätietoja: 
 
Henna Paunu, Intendentti, EMMA – Espoon modernin taiteen museo
henna.paunu@emmamuseum.fi

Pekka Piri, rehtori, Haukilahden lukio
050 590 6327
 

Haastattelupyynnöt:
Iia Palovaara, viestintäkoordinaattori, EMMA – Espoon modernin taiteen museo
iia.palovaara@emmamuseum.fi, +358 43 826 8713

#emmamuseum #emmacollection

CupOfTherapy -tuotteille ja taideterapeuttisille kuville on myönnetty Design from Finland -merkki

$
0
0

Vuoden Huiput -kilpailussa viime viikolla peräti kaksi luovan suunnittelun palkintoa kahmaisseelle CupOfTherapy:lle on myönnetty Design from Finland -merkki. Vuonna 2017 perustetun ja nopeasti some-ilmiöksi nousseen CupOfTherapy -konseptin ydin ovat piirrokset, joissa käsitellään hyvinvoinnin ja mielenterveyden teemoja persoonallisten eläinhahmojen elämän kautta. CupOfTherapy -tuotteissa kuvataan lempeästi elämän isoja ja pieniä solmukohtia. Tuotteet viestivät rohkaisua, lohtua ja huumoria. CupOfTherapy -maailman ovat luoneet psykoterapeutit Antti Ervasti ja Elina Rehmonen yhdessä palkitun sekä maailmallakin tunnustetun kuvittajan ja graafikon Matti Pikkujämsän kanssa. Tuotteiden myyntituotosta 10 prosenttia ohjataan mielenterveystyön edistämiseen.

Suomalaisen Työn Liiton Design from Finland -merkki voidaan myöntää tuotteelle, tuoteryhmälle tai palvelulle, joka edustaa vahvasti suomalaista muotoiluosaamista. Merkki kertoo, että yritys on investoinut ammattimaiseen muotoiluun ja saavuttanut liiketoiminnallista hyötyä muotoilun avulla. Käyttäjälähtöisyys on myös ensisijainen vaatimus merkin saamiseksi.

 - Muotoilun merkitys Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle on erittäin suuri ja kasvaa koko ajan. Muotoilua voi ja pitäisikin hyödyntää yrityksissä eri toimialoilla laajasti. Myös muotoilun rooli moninaistuu. Hyvän muotoilun ytimessä oleva käyttäjälähtöisyys on minusta ehdoton edellytys tuotteen menestykselle, kertoo Brand Manager Johanna Lahti Suomalaisen Työn Liitosta.

- CupOfTherapy on kokonainen hyvää tekevä maailma, jossa rohkaisevat ja toivoa herättävät ajatukset yhdistyvät Matti Pikkujämsän persoonalliseen ja lempeään kuvitukseen. Kokonaisuus edustaa täysin kotimaista muotoilua. Design from Finland -merkki viestii yrityksellemme tärkeistä arvoista ja kannammekin sitä ylpeänä sekä kiitollisena, psykoterapeutti ja co-founder Elina Rehmonen CupOfTherapy Oy:sta kertoo.

- Suomi on korkean osaamisen maa, jonka kilpailuvaltti on nimenomaan aineettoman, korkean osaamisen töissä. Arvoketjut ovat muotoutumassa uudestaan, ja lisäarvoa voidaan luoda nimenomaan muotoilulla, Lahti jatkaa.

Aiemmin huhtikuussa CupOfTherapy keräsi kuvituksilleen arvostetussa Grafian Vuoden Huiput -kilpailussa kaksi palkintoa. CupOfTherapy -maailmaa esittelevälle suomenkieliselle Tilkkanen terapiaa -kirjalle (Otava 2017) myönnettiin julkaisugrafiikan erikoispalkinto. Hopeahiput -palkinnolla palkitut CupOfTherapy -julisteet puolestaan saivat raadilta kiitosta suuren tunteen herättämisestä pienellä ilmaisulla.

 

Lisätietoja

Elina Rehmonen, CupOfTherapy Oy, 040 9012971, elina.rehmonen@cupoftherapy.net
Johanna Lahti, Brand Manager, Design from Finland / Suomalaisen Työn liitto, 040 591 6143, johanna.lahti@suomalainentyo.fi

CupOfTherapy Instagramissa ja Facebookissa.

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan. www.suomalainentyo.fi

Design from Finland -merkki viestii suomalaisen, ainutlaatuisen muotoilun alkuperästä. Merkki kertoo edelläkävijäyritysten panostuksesta suomalaiseen muotoiluun osana yrityksen liiketoimintaa ja menestystä. Käyttäjälähtöisyys on merkin ytimessä. www.designfromfinland.com

Varjele, Jumala, Viroa - Viron ykköskuorot Turun tuomiokirkossa perjantaina

$
0
0

Viron satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Turun tuomiokirkossa voi kuulla tämän vuoden upeimman kuorokonsertin perjantaina klo 17.

On yleisesti tiedossa, että virolaiset ovat laulavaa väkeä. Turkulaisilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus todistaa tämä omin korvin. Tuomiokirkossa konsertoi perjantaina 27. huhtikuuta klo 17 peräti 170 laulajaa seitsemästä virolaisesta huippukuorosta. 

Konsertin otsikko on ”Hoia, Jumal, Eestit” (Varjele, Jumala, Viroa). Turku on kiertueen ainoa kohde Suomessa. Täältä kuorot jatkavat matkaa Tukholmaan ja Riikaan. Tallinnassa tämä konsertti pidettiin viikko sitten.

Ohjelmassa on sekä vanhaa että uutta virolaista kuoromusiikkia. Laulusolisti on useissa kansainvälisissä kilpailuissa menestynyt ja laajalti maailmalla esiintynyt upea sopraano Arete Teemets ja urkuosuuksista huolehtii huipputekijä Ene Salumäe. Konsertin taiteellinen johtaja on Andrus Siimon.

Esiintyvät kuorot ovat: Naiskuoro Gaudete, Naiskuoro Carmina, Tallinnan teknillisen yliopiston akateeminen naiskuoro, Viron tiedeakatemian naiskuoro, Viron tiedeakatemian mieskuoro, Tallinnan yliopiston mieskuoro ja Virumaan mieskuoro.

Konserttiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

EMMAn Futuromania tuo asumisen utopioita historiasta nykypäivään

$
0
0

EMMAn uudessa näyttelyssä Futuromania – Designing Future Living luodaan katsaus 1950–1960-lukujen suomalaisten suunnittelijoiden tulevaisuusutopioihin. Näyttely on osa Futuro-talon 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumia Näyttelykeskus WeeGeellä. 

Kesän kynnyksellä avautuva näyttely pureutuu modernismin ajan klassikkosuunnittelijoiden visioihin tulevaisuuden elämäntavasta. Miltä tänään näyttävät puolen vuosisadan takaiset ajatukset tulevaisuudesta, joka on täynnä vapaa-ajan mahdollisuuksia ja rajattomia resursseja? Aarne Ervin, Vuokko Eskolin-Nurmesniemen, Antti Nurmesniemen, Armi Ratian, Aarno Ruusuvuoren, Matti Suurosen ja Tapio Wirkkalan asumis- ja kaupunkisuunnitelmia täydentää Aamu Songin ja Johan Olinin (Company) uusi, kävijöitä osallistava installaatio. 

 

Futuromania – Designing Future Living 6.6.2018–17.2.2019 

Matti Suurosen futuristista klassikkorakennusta, Futuroa, esitellään uusista näkökulmista, ja sen rinnalle nostetaan muita arkkitehdin Casa Finlandia –sarjan rakennussuunnitelmia. Aarne Ervin Huomispäivän talo (1955) hyödynsi myös Suurosen tapaan muovimateriaaleja.

Tapio Wirkkalan Brysselin maailmannäyttelyyn 1958 toteuttama Tulevaisuuden kaupunki 2000 -kilpailuehdotukseen sukelletaan näyttelyssä uuden 3D-mallinnuksen avulla. Wirkkalan ehdotus sisälsi suuria veistoksellisia asuinkortteleita, ja kaupungin asukkaita kuljetti sähköllä toimiva monorail.

Näyttelyssä esitellään myös Armi Ratian filosofiaa tulevaisuuden asumisympäristöstä, jota kokeiltiin Aarno Ruusuvuoren suunnittelemissa Marikylä-rakennuksissa. Futuromania liittääkin yhteen modernismin visiot tulevaisuuden elämäntavasta ja teknologiasta. 

Futuromanian yhteistyökumppaneina ovat Espoon kaupunginmuseo, Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö ja Näyttelykeskus WeeGee / Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Näyttelyä tukee Innovarch.

Lehdistökuvat: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Futuromania/
Salasana: emmamuseum 

 

Lisätietoa: 

Näyttelyn kuraattori, amanuenssi Laura Kokkonen 
laura.kokkonen@emmamuseum.fi, 043 827 1000 

Pilvi Kalhama, museonjohtaja, EMMA 
pilvi.kalhama@emmamuseum.fi 

#emmamuseum #futuromania

Viewing all 23172 articles
Browse latest View live