Kolmas Tila järjestää kolme Legenda pienestä luusta, osa IV Rán -esitystä edeltävää avointa keskustelutilaisuutta Turun Kaupunginteatterin Kabinetissa.

Seppo Parkkisen kirjoittama Legenda pienestä luusta on huimaava merilintujen opastama matka, jonka tienviittana toimivat luonnontieteellinen, arkeologinen ja historiallinen tieto sekä mielikuvitus, joka ulottuu sinne, minne tieto ei yllä.

Yleisöllä on mahdollisuus tutustua esityksen teemoihin kiinnostavien vieraiden johdattelemana kolmena iltana, juuri sopivasti ennen esitystä: 28.2., 1.3. ja 7.3. kello 17.30–18.30 Turun Kaupunginteatterin Kabinetissa (lämpiön kolmas kerros). Kolmas Tila -ryhmän järjestämiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Voit siis osallistua vaikka kaikkiin!

Teemat ja vieraat ovat:

28.2. "Legendan elementit"
Näytelmäkirjailija Seppo Parkkinen kertoo näytelmän synnystä ja sitä edeltäneestä tutkimustyöstä. Haastattelijana Kolmannen Tilan tiedehenkilö Annamari Konttinen.

1.3. "Mitä linnut kertovat meistä (mutta me emme kuule): ihmisen ja muiden lajien säilymisestä”
Kirjallisuudentutkija Elsi Hyttinen on perehtynyt antroposeeniin, ihmisen muokkaaman luonnon aikakauteen. Keskustelukumppaneina näytelmäkirjailija Seppo Parkkinen ja Annamari Konttinen.

7.3. "Ihminen ja eläin arkeologisessa luututkimuksessa"
Arkeologi Auli Bläuer kertoo, miten sanaton menneisyytemme voi puhua meille. Keskustelukumppaneina ohjaaja Susanna Airaksinen ja Annamari Konttinen.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Annamari Konttinen
Kolmas Tila
050-3308327 / ankont4@me.com
www.kolmastila.net

Tapahtuma Facebookissa: www.facebook.com/events/1801731293205388/

Suomenlinnan hoitokunta on käynnistänyt Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelmatyön. Suunnitelmassa linjataan Suomenlinnan tulevaisuuden näkymiä noin 40 vuodeksi.

Hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kumppaneiden kanssa. Ensimmäisessä verkostotapaamisessa 28.2. pureudutaan Suomenlinnan arvoihin. Paikalla on tulossa noin 100 henkilöä, jotka edustavat muun muassa Suomenlinnan asukkaita, yrityksiä, Helsingin kaupungin edustajia sekä urakoitsijoita ja suunnittelijoita.

Projektipäällikkö Anu Ahoniemi Suomenlinnan hoitokunnasta painottaa, että kestävyys on läpileikkaava teema suunnitelmassa.

-Suomenlinnan suojelun ensimmäinen vaihe alkaa olla päättynyt. Nyt on aika pohtia, miten ja kenen kanssa suunnitellaan Suomenlinnan kestävää tulevaisuutta. Linnoituksen rakennukset ja ympäristö vaativat jatkuvaa hoitoa ja resursseja sekä tiloihin sopivia käyttöratkaisuja. Matkailu on yksi kasvavista trendeistä. Ammattitaitoisesti restauroitu, elinvoimainen Suomenlinna kiinnostaa maailmanlaajuisesti ja tuo koko metropolialueelle talousvaikutuksia ja hyvinvointia, Ahoniemi kuvailee.

Nyt tehtävä Hoito- ja käyttösuunnitelma on linkki Suomenlinnan hoidon pitkässä ketjussa. Siinä huomioidaan aiemmat Suomenlinnan hoitoa ja käyttöä linjaavat suunnitelmat sekä yhteiskunnan muuttuminen. Merkittävimmät sisällöt suunnitelmassa ovat suojelu ja hoito, uskottavuus, voimavarat ja osaaminen, viestintä sekä yhteisöt. Suunnitelma on yhteinen prosessi, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2018. Vuonna 2019 prosessi jatkuu toimintasuunnitelmavaiheeseen.

Kaikille avoimet verkostotapaamiset jatkuvat tänä keväänä muilla teemoilla.

Työn etenemistä voi seurata Suomenlinnan verkkosivuilla: www.suomenlinna.fi/hks

Lisätietoja:
Anu Ahoniemi
projektipäällikkö
anu.ahoniemi@suomenlinna.fi
0295 338 304

Kuvan tiedot:

Paraatikentän luistelurata, kuva Arttu Kokkonen

“Unboxing humans” on taiteilija Katriina Haikalan normikriittinen, yhteisöllinen videotaideteos, joka tutkii yksilön ja yhteisön suhdetta - sitä kuinka huomaamattamme ja helposti laitamme ihmiset ympärillämme laatikoihin, jotta meidän olisi helpompi ymmärtää itseämme ja ympäröivän maailman kompleksisuutta.

Laatikko on monimerkityksellinen. Se voi symboloida meille kategorioita, ahdasmielisyyttä tai ennakkokäsityksiä, mutta myös turvaa ja suojaavaa ulkokuorta. “Unboxing humans” kysyy osallistujiltaan: Miten sinä haluaisit tulla määritellyksi ja mitä laatikko sinulle sinulle merkitsee? Katsojaa videoteos haastaa pohtimaan kysymällä: Mitä me haluamme nähdä, kun me näemme vammaisuutta ja normeja käsittelevän videoteoksen? Minkälaisia tarinoita me haluamme kuulla ja odotamme?

Median edustajat ovat tervetulleita näyttelyn avajaisiin 27. helmikuuta klo 18 Helsingin Kaapelitehtaan Turbiinisaliin.

Avajaisten jälkeen videoteosta esitetään viikon ajan Kaapelitehtaan Turbiinisalissa. Näyttely on avoinna 28.2.–6.3.2018 joka päivä klo 11–18.

Videoteos on tuotettu yhteistyössä Invalidiliiton kanssa ja kuuluu osana Invalidiliiton 80-vuotisjuhlavuoteen.

Taiteilija Katriina Haikala (s. 1977) on monialainen taiteen ja kulttuurialan ammattilainen. Välineinään Haikala käyttää liikkuvaa ja still-kuvaa, performanssia, installaatiota, piirustusta ja serigrafiaa. Haikalan on työssään erikoistunut normikriittisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisesti vaikuttaviin taidehankkeisiin, joista esimerkkejä ovat mm. Monokini 2.0. Haikala on toiminut vuosina 2007-2017 Tärähtäneet ämmät taiteilijaduon toisena perustajajäsenenä.

Lisätietoja: Katriina Haikala, p. +358500778123, bosslady@katriinahaikala.com

KUVA / FOTO: Leif Segerstam, credit Seilo Ristimäki

Turun filharmoninen orkesteri kantaesittää perjantaina 2.3. klo 19 Konserttitalossa ylikapellimestari Leif Segerstamin sinfonian nro 311, kokonimeltään Sinfonia Seriosa nro 311 ” "FUNDEERAUKSIA..." ("Ponderings...") President Mauno Koivisto 12.5.2017 in memoriam with musical thoughts... Segerstam johtaa itse sinfonian kantaesityksen. Konsertissa kuullaan lisäksi Johannes Brahmsin Traaginen alkusoitto sekä pianokonsertto nro 2. Pianokonserton tulkitsee Paavali Jumppanen, yksi menestyneimmistä suomalaispianisteista.

Perjantai 2.3. on Leif Segerstamin 74-vuotissyntymäpäivä, ja Konserttitalon yläaulassa järjestetään onnittelutilaisuus Leifille klo 18.00 alkaen. Tilaisuudessa lauletaan Leif Segerstamille ”Paljon onnea vaan” ja tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikille konserttilipun ostaneille. Lisäksi konsertin väliajalla voi Leif Segerstamia juhlistaa nauttimalla syntymäpäiväleivoksen ja kahvin yhteishintaan 7 €. Tarjoilut väliajalle voi ostaa Konserttitalo Cateringin verkkosivuilta www.konserttitalocatering.fi tai soittamalla numeroon 0400 449 948.

Konsertin avaava Traaginen alkusoitto on nimensä mukaisesti myrskyisä ja kiihkeä. Brahms kantaesitti jämerän pianokonserttonsa itse vuonna 1881, ja teos sai välittömästi suuren suosion. Teoksen piano-osuus on äärimmäisen vaikea. Brahmsin teosten välissä kuullaan ylikapellimestarimme sinfonia nro 311, joka on omistettu presidentti Mauno Koiviston muistolle.

Ylikapellimestari Leif Segerstam lukeutuu maailman tunnetuimpiin kapellimestareihin. Hän säveltää, levyttää ja johtaa orkestereita ahkerasti. Segerstamin mittava sävellystuotanto sisältää muun muassa yli 300 sinfoniaa.

Paavali Jumppanen on yksi ikäpolvensa aktiivisimmista ja menestyneimmistä suomalaispianisteista, joka esiintyy säännöllisesti sekä solistina että kamarimuusikkona ympäri maailmaa. Hänen ohjelmistonsa kattaa pianomusiikkia laajasti Bachista avantgardeen. Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa ja kantaesittänyt suuren määrän piano- ja kamarimusiikkiteoksia. Vuodesta 2015 hän on toiminut kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtajana.

Fundeerauksia Turun konserttitalossa pe 2.3. klo 19.00. Onnittelutilaisuus 74-vuotiaalle Leif Segerstamille klo 18.00. Leif Segerstam, kapellimestari, Paavali Jumppanen, piano, Turun filharmoninen orkesteri. Segerstam – Brahms. Liput 23,50/18,50/9,50 €.

Pianon kevät!

Keväällä kuullaan kuutta pianosolistia kuudessa konsertissa. Perjantaina 2.3. kuullaan konserteista ensimmäinen. New York Timesin “Islannin Glenn Gouldiksi” nimeämä virtuoosipianisti Víkingur Ólafsson esittää torstaina 8.3. niin ikään islantilaisen kapellimestari-säveltäjä Daníel Bjarnasonin Processions-teoksen. Pianisti Eldar Nebolsin esiintyy yhdessä orkesterin huippusuositun päävierailija Julian Rachlinin kanssa ja tulkitsee Ludwig van Beethovenin pianokonserton nro 4 torstaina ja perjantaina 15.–16.3. Norjalainen pianisti Håvard Gimse tarttuu perjantaina 6.4. Edvard Griegin pianokonserttoon, jossa on hurjaa voimaa sekä kiihkeää kauneutta. Olli Mustonen taituroi tuplaroolissaan pianistina ja kapellimestarina ja esittää torstaina ja perjantaina 19.–20.4. Wolfgang Amadeus Mozartin 26. pianokonserton, joka on lisänimeltään ”Kruunajaiskonsertto”. Säteilevä Martina Filjak tulkitsee Maurice Ravelin pianokonserton perjantaina 18.5. Mikko Heiniön 70-vuotisjuhlakonsertissa. 

Kamarimusiikkisarja alkaa lauantaina 3.3.

Kevään kamarimusiikkisarja alkaa Turun linnassa lauantaina 3.3. klo 15. Konsertissa pianisti Paavali Jumppanen soittaa TFO:n muusikoiden Anu Honkanen, huilu, Takuya Takashima, oboe, Henna Jämsä, klarinetti, Tapio Liukkonen, bassoklarinetti, Etienne Boudreault, fagotti sekä Hannes Kaukoranta, käyrätorvi, kanssa. Konsertti on harvinainen mahdollisuus turkulaisyleisölle kuulla huippupianisti Jumppasta kamarimusiikkiyhtyeen jäsenenä. Tilaisuus on myös TFO:n muusikoille erityinen. Konsertissa kuullaan Leoš Janáčekin Nuoruus-puhallinsekstetto sekä Wolfgang Amadeus Mozartin kvintetto pianolle ja puhaltimille Es-duuri. Konsertin ohjelmiston on suunnitellut Henna Jämsä. Kevään aikana kamarimusiikkia kuullaan lisäksi sunnuntaina 8.4. Wäinö Aaltosen museossa klo 19 sekä sunnuntaina 6.5. Villa Marjaniemessä klo 15.

Tour de force la 3.3. klo 15.00 Turun linnassa. Kamarimusiikkikonsertti. Janáček – Mozart. Liput 23,50/18,50/9,50 €.

**

Åbo filharmoniska orkester uruppför chefsdirigent Leif Segerstams symfoni nr 311, Symfoni Seriosa nr 311 "FUNDEERAUKSIA..." ("Ponderings...") President Mauno Koivisto 12.5.2017 in memoriam with musical thoughts..., fredagen den 2.3 kl. 19 i Konserthuset. Segerstam dirigerar uruppförandet själv. På konserten får vi också hora Johannes Brahms Tragiska uvertyr samt pianokonsert nr 2. Paavali Jumppanen, en av de framgångsrika finländska pianister,uppför pianokonserten.

Fredagen den 2.3 är Leif Segerstams 74-års födelsedag och vi gratulerar Leif i Konserthusets övre foajé kl. 18.00. På evenemanget får publiken sjunga ”Paljon onnea vaan” till Leif Segerstam. Fritt inträde med konsertbiljetten. På pausen kan man köpa en födelsedagsbakelse och kaffe tillsammans med 7 €. Pausserveringen kan bokas via www.konserttitalocatering.fi eller per telefon 0400 449 948.

Konserten inleds med Tragisk uvertyr, som i enlighet med namnet är stormig och intensiv. Brahms uruppförde själv den robusta pianokonserten år 1881 och verket blev omedelbart mycket populärt. Pianosatsen i verket är extremt krävande. Mellan verket av Brahms framförs vår chefsdirigents symfoni nr 311, komponerad till minne av Mauno Koivisto.

Chefsdirigent Leif Segerstam hör till världens mest kända dirigenter. Han komponerar, gör skivinspelningar och dirigerar orkestrar flitigt. Segerstams kompositionsproduktion omfattar bland annat över 300 symfonier.

 Paavali Jumppanen är en av sin generations mest aktiva och framgångsrika finländska pianister. Han uppträder regelbundet som solist och kammarmusiker världen över, och hans repertoar omfattar pianomusik från Bach till avantgarde. Jumppanen har samarbetat med många samtida tonsättare och uruppfört ett stort antal piano- och kammarmusikverk. Sedan år 2015 har han varit konstnärlig ledare för den internationella festivalen PianoEspoo.

Funderingar i Åbo konserthus fr 2.3 kl. 19.00. Tillställningen för 74-åriga Leif Segerstam kl. 18.00. Leif Segerstam, dirigent, Paavali Jumppanen, piano, Åbo filharmoniska orkester. Segerstam – Brahms. Biljetter 23,50/18,50/9,50 €.

Pianots vår!

Under våren uppträder sex pianosolister på sex konserter. På fredag 2.3 får vi höra den första konserten. Den virtuosa pianisten Víkingur Ólafsson, av New York Times kallad för ”Islands Glenn Gould”, framför torsdag 8.3 verket Processions av sin isländske landsman, dirigenten och tonsättaren Daníel Bjarnason. Pianisten Eldar Nebols uppträder tillsammans med orkesterns mycket populäre förste gästdirigent Julian Rachlin och tolkar Ludwig van Beethovens pianokonsert nr 4 torsdag 15.3 och fredag 16.3. Fredagen 6.4 tar den norske pianisten Håvard Gimse sig an Edvard Griegs pianokonsert, med sin otroliga kraft och intensiva skönhet. Olli Mustonen är pianist och dirigent i sin dubbelroll, och på torsdag 19.4 och fredag 20.4 framför han Wolfgang Amadeus Mozarts pianokonsert nr 26, kallad ”Kröningskonserten”. Den strålande Martina Filjak uttolkar Maurice Ravels pianokonsert fredagen 18.5 vid Mikko Heiniös 70-årsjubileumskonsert.

Kammarmusikserie inleds lördagen den 3.3

Vårens kammarmusikserie inleds lördagen den 3.3 klo 15 i Åbo slottet. På konserten uppträder pianist Paavali Jumppanen med ÅFO:s musiker Anu Honkanen, flöjt, Takuya Takashima, oboe, Henna Jämsä, klarinett, Tapio Liukkonen, basklarinett, Etienne Boudreault, fagott och Hannes Kaukoranta, valthorn. Konserten är en sällsynt möjlighet för åbopubliken att höra topp-pianisten Jumppanen som en del av en kammarmusikgrupp. Konserten är speciell också för musiker. På konserten får vi höra Leoš Janáčeks Ungdom, blåssextett och Wolfgang Amadeus Mozarts Kvintett för piano och blåsare Ess-dur. Henna Jämsä har planerat konsertens program. Vi får höra kammarmusik under våren också på söndagen den 8.4 i Wäinö Aaltonens museum kl. 19 samt söndagen den 6.5 i Villa Marjaniemi kl. 15.

Tour de force lö 3.3 kl. 15.00 i Åbo slottet. Kammarmusikkonsert. Janáček – Mozart. Biljetter 23,50/18,50/9,50 €.

**

Lipunmyynti / Biljettförsäljning

Lippuja Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin myy Lippupiste, www.lippu.fi. Turussa lippuja voi ostaa myös Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta Turun konserttitalolta, avoinna ma–pe klo 11–17. Lippuja myydään myös ovella tuntia ennen tilaisuuden alkua, mikäli paikkoja on jäljellä. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Biljetter till Åbo filharmoniska orkesters konserter säljs via Lippupiste, www.lippu.fi. I Åbo kan man även köpa biljetter i Åbo kulturbutik Ars Musica i Åbo konserthus (Aningaisgatan 9), öppet må–fr kl. 11–17. Biljetter säljs också vid dörren en timme före evenemanget börjar om det finns platser kvar. Åbo konserthus, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt / Mera information och intervjuförfrågningar

Paula Kahtola
tiedottaja-markkinoija vt / informatör-marknadsförare tf
Turun filharmoninen orkesteri / Åbo filharmoniska orkester
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala / Åbo stads fritidssektor
Sibeliuksenkatu 2, FI-20100 Turku
+358 (0) 44 907 2091
paula.kahtola@turku.fi

Facebook: turkuphilharmonic
Twitter: @turkuPhil
Instagram: turkuphilharmonic
www.tfo.fi

We Love Festival tuo Helsingin Suvilahteen 27.-28.7. ysäri- ja millenium -artistikimaran. Kimaltelevan kaksipäiväisen bilehuuman kruunaavat Suomessakin yleisön hullaannuttanut ja listaykkösenä paistatellut The Baseballs, 14 miljoonaa levyä myynyt sveitsiläinen elektro-pop –artisti DJ Bobo, ”No Limit” ja ”Get Ready for This” -biiseillään pankin räjäyttänyt 2 Unlimited, ruotsalainen eurodance-suuruus E-Type ja maanmiehensä, kantrivivahteikkaalla ysäripopilla breikannut Rednex. Niin ikään naapurimaasta ohjelmaa saapuu täydentämään mies ”No Coke” ja ”It’s My Life” hittien takaa Dr. Alban sekä ”It’s a Rainy Day” ja ”Think about the Way” -biiseillä radiosoittolistat ja tanssilattiat aikoinaan valloittanut Ice MC. Festivaaleilla nähdään myös ranskalainen elektro-artisti Pakito, saksalainen ItaloBrothers ja ruotsalainen ”Teeny Weeny String Bikini”-show-tähti Günther.
Kotimaisista artisteista We Love Festival -lavalle nousevat DJ Matti Airaksinen ja viiihdyttäjätrio Movetron. Jo aiemmin We Love Festivalin ohjelmistoon liittyivät Nylon Beat, Basshunter, Me & My ja Raptori.

”On ollut mukavaa olla luomassa ihmisille ysäritunnelmaa 2000-luvulla. Harjoittelimme sitä menestyksekkäästi 90-luvulla! Ysäri viehättää ja herättää tunteita laajassa yleisössä; itseni ikäisistä aivan uuteen nuoreen ysärisukupolveen, joka on tullut pitämään hauskaa ‘uusien biisien’ tahdissa. Ysärifestarit ovat sujuneet aina rennolla otteella ja hyvällä fiiliksellä. Ysäri on hyväntuulen musiikkia”, kommentoi Movetronin Päivi Lepistö. 

Janoisia ja nälkäisiä festarivieraita We Love Festivalissa palvelee monipuolinen street food - ja ravintolatarjonta.
Alueelle kohoaa ysäri- ja millenium –hengessä myös loistelias VIP-alue, josta on hyvät näkymät lavoille. Lisäksi VIP-alueella tarjolla on herkullinen VIP-menu, runsaasti katettua istumatilaa ja vain VIP-passilaisille suunnattua oheisohjelmaa.

Esiintyjät:
PE: DJ Bobo, 2 Unlimited, Dr. Alban, Rednex, Ice Mc, Movetron, DJ Matti Airaksinen
LA: Nylon Beat, The Baseballs, Basshunter, E-Type, ItaloBrothers, Günther, Me & My, Raptori, Pakito

Liput:
1 pv 59,90eur
1 pv VIP 115,00eur
2 pv 89,00eur
2 pv VIP 179,00eur

Lipunmyynti:
www.tiketti.fi ja www.lippu.fi 

Ikäraja:
K-18

www.welovefestival.fi/
www.facebook.com/welovefestival/
@welovefestival

Reino Nordin julkaisee uuden kappaleen Ytimeen perjantaina 2.3. Kappaleelle kuvattiin musiikkivideo Etelä-Ranskan rannikoilla, joka julkaistaan maanantaina 5.3. Ytimeen on vauhdikas tanssibiisi, jonka tuotannosta vastaa hittinikkari Jaakko ”JS16” Salovaara. Kuten kaikki Nordinin kappaleet, myös Ytimeen on artistin itsensä sanoittama ja säveltämä.

”Ytimeen on biisi siitä, kuinka välillä on vain päästettävä irti kaikesta ahdistuksesta ja ajaa auringonlaskuun katto auki tukka hulmuten ja vapautua ankeudesta ja oravanpyörästä. Vaihde vapaalle ja isolle kirkolle”, Reino Nordin kuvailee uutta kappalettaan.

Vuotta 2017 voidaan pitää Reino Nordinin uran käännekohtana, kun Nordinin megahitti Antaudun nosti artistin suursuosioon. Tasan vuosi sitten julkaistu Antaudun rikkoi juuri Spotifyssa triplaplatinaan oikeuttavan 12 miljoonan striimin rajan. Kappale toi myös Nordinille uransa ensimmäisen Emma-palkinnon viime vuoden striimatuimpana kotimaisena kappaleena. Antaudun nousi myös yleisöäänestyksen kautta Radiogaalan short listille, jossa se kilpailee Vuoden radiobiisi –palkinnosta 16.3. järjestettävässä RadioGaalassa.

Uuden kappaleen pääsee kuulemaan livenä heti julkaisupäivänä 2.3., kun Reino Nordin esiintyy peräti kahdella keikalla Helsingin Tavastialla. Illan ensimmäinen keikka on sallittu koko perheen keikka, jota seuraa myöhäisempi k18-keikka. Liput keikoille ennakkoon Tiketistä.

Kevään keikat:

02.03. Helsinki, Tavastia (S ja K-18 keikat)

03.03. Tallinna, Sokos Hotel Viru

10.03. Loimaa, Loimaan Seurahuone

15.03. Suomipop-risteily

17.03. Ikaalinen, Ikaalisten Kylpylä

23.03. Tampere, Pakkahuone

24.03. Joensuu, Ravintola Kerubi

29.03. Kittilä, Hullu Poro Areena

30.03. Rovaniemi, Nightclub Half Moon

31.03. Rukatunturi, Kaarle XII

01.04. Kittilä, Hullu Poro Areena

06.04. Jyväskylä, Escape

13.04. Nilsiä, Ravintola Piazza

14.04. Jämsä, Himos Areena

19.04. Turku, M/S Baltic Princess

21.04. Lahti, Finlandia-klubi

27.04. Turku, Logomo

28.04. Mikkeli, Night Vaakuna

03.05. Helsinki, MS Gabriella

12.05. Pori, Yyterin kylpylähotelli

18.05. Oulu, Ilona

19.05. Kalajoki, Merisärkkä

25.05. Turku, Viking Line m/s Grac

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Noora Kärki / PME Records / noora@pmerecords.fi / 0449811633

Keikkatiedustelut

Jukka Varmo / Live Nation Finland / jukka.varmo@livenation.fi

Vuosi 2018 on Euroopan yhteinen kulttuuriperinnön teemavuosi, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Euroopan historiasta ja yhteisistä arvoista sekä kannustaa pohtimaan kulttuuriperinnön merkitystä. Suomessa kulttuuriperintövuosi on käynnistynyt vilkkaasti: helmikuun loppuun mennessä siihen liittyviä hankkeita ja tapahtumia on listattu Museoviraston ylläpitämälle verkkosivulle jo yli 70. Hankkeet vaihtelevat pienistä, paikalliskulttuuria tukevista tapahtumista valtakunnallisiin seminaareihin, näyttelyihin ja viestintäkampanjoihin.

Käytännössä kulttuuriperintövuoteen voi osallistua kuka tahansa ilmoittamalla mukaan kulttuuriperintöä esiin tuovan hankkeensa tai aloitteensa. Osallistumistapojen muotoja ei ole rajoitettu. Museoviraston yli-intendentti Ulla Salmelan mukaan tavoitteena onkin, että hankkeita innostuisivat kehittelemään kaikki kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet, niin yksityishenkilöt, paikallisyhdistykset, museot ja taidemuseot kuin muut organisaatiotkin.

Teemavuosi on innostanut esimerkiksi savonlinnalaisen Nälkälinnanmäki-Seuran järjestämään esitelmä- ja keskustelutilaisuuden entisen kaupungintalon vuosia kestäneestä purkukiistasta, joka ratkesi lopulta rakennuksen kunnostamiseen Savonlinnan Oopperajuhlien toimistokäyttöön. Lauantaina 10.3. järjestettävä tilaisuus palauttaa mieleen kaupunkilaisten aktiivisen toiminnan heille tärkeän rakennuksen säilyttämiseksi.

Keravan taidemuseossa tammikuussa avattu Taiteilijoiden Kalevala -näyttely pureutuu kulttuuriperintöön yhdistäen eri aikakausien ja kulttuurien tulkintoja kansalliseepoksestamme. Näyttelyssä nähdään nykytaiteilijoiden sekä ulkomaalaisten taiteilijoiden tulkintoja Kalevalasta. Se on nähtävillä Keravan Taide- ja museokeskus Sinkassa 15.4. asti.

Teemavuoden erityisen kohderyhmän lapset ja nuoret tavoittavasta toiminnasta esimerkkinä toimii Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion (OSYK) helmikuussa käynnistyvä kampanja, joka haastaa kaikki osykilaiset, opiskelijat, opettajat, äidit ja isät, ukit ja mummut neulomaan tai kutomaan – murrealueesta riippuen – OSYKin omaa villasukkaa. Taidepainotteisen yleislukion Knit along -haasteessa julkaistaan päivittäin kaavio ja ohje, joiden mukaisesti kukin osallistuja kutoo omaa sukkaansa. Haaste yhdistää kaksi koulun tunnusmerkkiä: yhteisöllisyyden ja villasukat.

Kaikki Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen Suomesta ilmoitetut hankkeet kootaan teemavuoden verkkosivuille osoitteeseen www.kulttuuriperintovuosi2018.fi. Lista päivittyy jatkuvasti ja tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä kulttuuriperintöaiheisia hankkeita olisivat järjestäneet mahdollisimman monet eri tahot.

Kulttuuriperintö on läsnä meidän jokaisen arjessa; siihen kuuluvat esimerkiksi erilaiset tavat ja harrastukset, taide, maisema tai vaikkapa elinkeinot. Euroopan unionin nimeämän teemavuoden tarkoituksena on nostaa esiin kulttuuriperinnön monimuotoisuutta ja sitä, miten kulttuuriperintö tukee kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Suomessa vuoden kansallinen painopiste on Osallisuus kulttuuriperintöön ja vuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.


Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Aura Kivilaakso, Museovirasto, puh. 0295 33 6027, aura.kivilaakso@museovirasto.fi
Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, puh. 0295 33 6251, ulla.salmela@museovirasto.fi

Kulttuuriperintövuoden verkkosivut
Kulttuuriperintövuosi Facebookissa
#EuropeForCulture

Taiteen edistämiskeskus tukee kirjoittajakoulutusta noin 60 000 eurolla. Kirjallisuustoimikunta jakoi kirjailijoille, kääntäjille ja taidejournalisteille kohdeapurahoja 190 000 euroa.

Taike jakoi suurimmat avustukset kirjoittajakoulutukseen. Nuoren Voiman Liitto saa 30 000 euroa. Oriveden Opiston kirjoittajakoulutusta tuetaan 18 000 eurolla ja Taivalkoskella toimivaa Päätalo-instituuttia 9 000 eurolla. Kirjoittajia koulutetaan Taiken tuella myös Turussa, Oulussa ja Sodankylässä.

Taike tukee joka toinen vuosi järjestettäviä Laukaan kääntäjäpäiviä, joka tekee kääntämistä tunnetuksi yleisötapahtumilla. Taiken tukemia kirjallisuustapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea, kuten Turussa, Sysmässä, Oulussa, Rovaniemellä, Torniossa, Kittilässä ja Sodankylässä. Ukri ry järjestää Taiken tuella kirjallisuuskiertueen Pohjois-Karjalassa. Tapahtumilla tavoitellaan uusia lukijoita ja edistetään ammattikirjailijoiden ja kääntäjien toimeentuloa ja työllisyyttä.

Avustuksilla edistetään myös kaunokirjallisuuden lukemista. Tamperelainen Sanataideyhdistys Yöstäjät ry saa 4 000 euroa perheille järjestettäviä iltasatutyöpajoja varten. Filmkollektivet Ekta rf saa 3 000 euroa Edith-verkkosivujaan varten. Sivustolla lisätään kirjailijoiden ja heidän teostensa näkyvyyttä.

Kaikkiaan 13 yhteisölle jaettiin 92 500 euroa. Hakijoita oli 35.

Kohdeapuraha 40 kirjailijalle

Kirjallisuustoimikunta jakoi kohdeapurahoja kaunokirjalliseen työskentelyyn sekä kaunokirjallisuuden suomentamiseen. Apurahan sai 40 kirjailijaa ja neljä suomentajaa. Summat vaihtelivat 1 500 eurosta 5 000 euroon. Hakijoita oli 221.

Taidejournalismin kohdeapurahan sai neljä taidejournalistia tai -kriitikkoa. Hakijoita oli 19.

Valtion kirjallisuustoimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää kirjallisuuden ja taidejournalismin apurahoista. Taike kuulee kirjallisuustoimikuntaa yhteisöavustusten osalta.

Lisätietoja: Ansa Aarnio, erityisasiantuntija, ansa.aarnio@taike.fi, p. 0295 330 701

Kirjallisuuden erityisavustukset, yhteensä 92 500 euroa

Ahlmanin koulun Säätiö sr, Tampere, 18 000 €
Oriveden Opiston kirjoittajakoulutuksen projektikuluihin
 
Filmkollektivet Ekta rf, Vaasa, 3 000 €
för projektet Edith
 
Huutomerkki ry, Oulu, 4 000 €
kirjoittajakoulutuksen, klubien ja festivaalin kuluihin
 
Kallioniemi-säätiö, Taivalkoski, 9 000 €
Päätalo-instituutin kirjoittajakoulutukseen
 
Kääntäjien ammattiosasto (KAOS) ry, Helsinki, 2 500 €
Kääntäjäpäivien järjestäminen elokuussa 2018
 
Lapin Kirjallisuusseura ry, Rovaniemi, 5 000 €
Kirjoittajakurssin ja kirjallisuustapahtumien järjestämiseen
 
Lounais-Suomen Kirjailijat - Sydvästra Finlands Författare Ry, Turku, 2 000 €
Kirjallisuustapahtumiin
 
Nuoren Voiman Liitto ry, Helsinki, 30 000 €
Kirjoittajakoulutuksen järjestäminen
 
Oulun Kirjailijaseura ry, Oulu, 3 000 €
Lesung-ääneenluentailtojen järjestämiseen
 
Sanataideyhdistys Yöstäjä ry, Tampere, 4 000 €
Iltasadun aika. Interaktiivinen lastenkirjallisuushanke.
 
Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry, Turku, 4 000 €
Spekulatiivisen fiktion edistämiseen: kirjoituskurssien järjestämiseen ja kauhukirjoitusoppaan tekemiseen
 
Sysmän Kirjakyläyhdistys ry, Sysmä, 3 000 €
Sysmän kirjakyläpäivien järjestämiseen
 
Ukri ry, Joensuu, 5 000 €
kirjallisuuskiertueen järjestämiseen

Kirjallisuuden kohdeapurahat, yhteensä 175 000 euroa

Antsalo Veera, Helsinki, 5 000 €
Runoteoksen viimeistelyyn

Eräpuro Annika, Kangasala, 4 000 €
lastenromaanin kirjoittaminen

Glad Reija, Oulu, 3 500 €
romaanin kirjoittamiseen

Heikkinen Jyrki, Kuopio, 4 000 €
kuvarunoteoksen kirjoittamiseen ja piirtämiseen

Heinänen Saku, Helsinki, 4 000 €
Nuortenromaanin kirjoittamiseen

Henriksson Saara, Tampere, 2 000 €
Novellikokoelman työstämiseen

Hertell Harri, Helsinki, 4 000 €
Runokirjan kirjoittamiseen

Hiidensalo Venla, Helsinki, 5 000 €
Neljännen romaanin kirjoittamiseen

Hilvo Sami, Helsinki, 4 000 €
Romaanikäsikirjoituksen viimeistelyyn

Huilaja Janne, Kittilä, 3 000 €
Aineistonhankintamatkoihin romaania varten

Hurskainen Antti, Helsinki, 4 000 €
Esseeteoksen kirjoittamiseen

Jaakonaho Asko, Tampere, 5 000 €
romaanin kirjoittamiseen

Kaaja Anu, Turku, 5 000 €
Novellikokoelman taustatyöhön ja suunnitteluun

Kekkonen Helmi, Helsinki, 4 000 €
Lastenkirjan kirjoittamiseen

Keränen Milla, Tampere, 4 000 €
Historiallisen romaanin kirjoittamiseen

Kinnunen Jenni, Muhos, 1 500 €
Rita-oopperan libreton käännöstyöhön

Kuusisto Meri, Helsinki, 3 000 €
Romaanin viimeistelyyn

Kännö Heikki, Turku, 3 000 €
kirjan viimeistelyyn

Leikas Antti, Oulu, 5 000 €
Romaanisarjan jatko-osan suunnitteluun

Leino Piia, Helsinki, 4 000 €
Romaanin kirjoittaminen

Luoma-aho V. S., Jyväskylä, 4 000 €
lyhytproosa- tai proosarunokokoelman tekemiseen

Manninen Satu, Helsinki, 4 000 €
Runokokoelman kirjoittamiseen

Milonoff Aleksi, Helsinki, 4 000 €
romaanin suomentamiseen

Mäkipää Jari, Tampere, 4 000 €
Lastenromaanin kirjoittamiseen

Nielsen Ulrika, Sundbyberg, Sverige, 5 000 €
För att färdigställa ett skönlitterärt verk

Nieminen Jani, Helsinki, 4 000 €
Kaunokirjallinen työskentely

Nousiainen Inka, Helsinki, 4 000 €
romaanin kirjoittaminen

Nummelin Juri, Turku, 3 000 €
Ken Bruenin romaanin The Guards suomentaminen

Nummi Markus, Helsinki, 5 000 €
Romaanin kirjoittaminen

Nyström Taru, Napoli, 4 000 €
Kaunokirjallisuuden suomentamiseen

Oikarinen Risto, Helsinki, 4 000 €
romaanin kirjoittamiseen

Parkko Tommi, Turku, 4 000 €
Varsinaisuomalaisen runouden antologian toimittamiseen ja antologiassa mukana olevia runoilijoita käsittelevien esseiden tekoon

Pesonen Pia, Helsinki, 4 000 €
romaanin kirjoittamiseen

Pääskynen Markku, Helsinki, 5 000 €
romaanin kirjoittamiseen

Rasi-Koskinen Marisha, Tampere, 3 000 €
Nuortenromaanin viimeistely

Rouhiainen Elina, Helsinki 5 000 €
kirjalliseen työskentelyyn nuortentrilogian parissa

Salminen Antti, Ylöjärvi, 4 000 €
Romaanin viimeistelyyn

Seppänen Jussi, Turku, 4 000 €
Novellikokoelman kirjoittamiseen

Siro Juha, TAMPERE, 4 000 €
Nuortenkirjan käsikirjoitukseen

Tihinen Mimmu, Helsinki, 3 000 €
Kuvakirjan tekstin kirjoittaminen ja kuvitus-käsikirjoituksen suunnittelu.

Tolonen Tuutikki, Helsinki, 4 000 €
Lastenkirjan kirjoittamiseen

Tontti Jarkko, Helsinki, 5 000 €
Romaanin ja nuortenromaanin loppuunsaattamiseen.

Vartiainen Jyri, Jyväskylä, 4 000 €
Pienoisromaanin kirjoittamiseen

Viljanen Taneli, Helsinki, 4 000 €
Kokeellisen kaunokirjallisen teoksen kirjoittamiseen

Taidejournalismin kohdeapurahat, yhteensä 15 000 euroa

Granbacka Camilla, Porvoo, 5 000 €
Taidekritiikin kirjoittamiseen suomalaisissa ja pohjoismaisissa lehdissä

Hannula Mia, Turku, 4 000 €
Kulttuurienvälisyys visuaalisissa ja esittävissä taiteissa -artikkelisarjan kirjoittamiseen ja kriitikon työhön

Osvath Johanna, Helsinki, 2 000 €
Kotimaisten runolevyjen kartoittamiseen ja kritiikkiin

Vaarala Noora, Helsinki, 4 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) Suomalaista tv-viihdettä käsittelevään esseesarjaan

SUOMEN LIVEMUSIIKKIKENTÄN UUSI ETUJÄRJESTÖ LIVEFIN
KOKO Lahti Oy:n ohjelmapäällikkö Samppa Rinne on valittu Suomen livemusiikin etujärjestön LiveFIN:in hallituksen puheenjohtajaksi.

Suomen livemusiikkikenttä on saanut uuden etujärjestön. Vastaperustettu LiveFIN ry edustaa populaarimusiikkitapahtumia sekä kotimaista livemusiikkia ja etujärjestöön kuuluu erikokoisia toimijoita ympäri Suomen yhdistyksistä kansainvälisiin yrityksiin. Jäsenistössä on mukana festivaaleja, kulttuuritaloja, rock-klubeja ja keikkajärjestäjiä. 

LiveFINin tavoitteena on osoittaa musiikkitapahtumien volyymin kautta elävän musiikin ja musiikkitapahtumien merkitys musiikkialalla sekä luoda ja kehittää toimintaedellytyksiä livemusiikille. Elävä musiikki, kuten festivaalit, konsertit ja klubikeikat edustavat jo noin *60 % Suomen musiikkialan kokonaistaloudesta. Livemusiikin toimijat ovat ammattimaistuneet huomattavasti viimeisen parin kymmenen vuoden aikana.

 Uuden järjestön valmistelu aloitettiin viime vuoden loppupuoliskolla.

Yhdistyksen uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi on valittu KOKO Lahti Oy:n ohjelmapäällikkö, lahtelainen Samppa Rinne. KOKO Lahti Oy järjestää konsertteja ja keikkoja sekä vuokraa tiloja musiikkitapahtumiin Sibeliustalossa, Finlandia-klubilla sekä Lahden Messukeskuksessa.

  “Tästä vaan täyttä höyryä eteenpäin. Ensimmäisenä, tärkeänä askeleena on muodostaa alan kotimainen verkosto, joka peittää koko Suomen Ahvenanmaalta Ivaloon. On tärkeää, että tietoisuus LiveFIN ry:n olemassa olosta leviää alan toimijoiden keskuudessa ja sitä kautta saamme kasvatettua jäsenmäärää. Olemme tehokkaasti mukana alan kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, joista saadaan lisää voimavaroja vaikuttaa valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Teemme työtä monella tasolla, mutta kirkkaimpana ajatuksena on, että kaikki mitä tehdään hyödyttää toimijoita konkreettisesti, on kyseessä sitten koulutus, lakiasioiden valmistelu tai rahoitushankkeen käynnistely. Haluamme olla helposti lähestyttävä taho. Keskustelu ulospäin on alkanut aktiivisesti – toimitusjohtaja Salla Vallinius tekee siinä hyvää työtä"  

Jäsenistössä on edustettuna livemusiikkitapahtumien ammattilaisia ja moniosaajia: Varapuheenjohtajana toimii Jyväskylän Lutakosta Jonna Paananen. Festivaaleja edustavat Ruisrockin Piia Lääveri ja Tuska Festivalin Eeka Mäkynen, klubeja ja venueita Joensuun Kerubin Panu Hattunen sekä Espoon Kulttuurikeskuksen Mika Nikula, keikkajärjestäjä Fullsteam Agencyn Iina Maula sekä Live Nationin Janne Joutsenniemi sekä Reeta Pankka, joka vastaa muun muassa Loosen, Lepakkomiehen LPRHC festivaalin artistibuukkauksista.

*) https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/musiikkialan-talous-ja-vienti-2016

Lisätietoja:
Samppa Rinne
Puheenjohtaja
LiveFIN ry
samppa.rinne@sibeliustalo.fi

+358 44 7161975

www.livefin.fi
https://www.facebook.com/LiveFINry/

Kuva:https://www.dropbox.com/s/kdlhds2jc4pzw09/LiveFIN_Hallitus.jpg?dl=0

Aktiivisesti toimivassa kansalaisyhteiskunnassa kaikilla tulee olla mahdollisuuksia osallistua toimintaan, joka edistää yksilön, oman lähiyhteisön ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Voittoa tavoittelemattomien yhdistysten toiminta tarvitsee kokoontumistiloja, jotka ovat maksuttomia. Verovaroin kustannettuja tiloja on käytettävissä kunnissa, kaupungeissa ja maakunnissa. Näiden yhteisten tilojen käyttöä tulisi laajentaa ja avata ne tukemaan kansalaisten aktiivisuutta.

Kuntien järjestöille tarjoamien toimitilojen hintakehitys on huolestuttava. Tutkimusten mukaan yli puolet yhdistyksistä (59%) toimii tällä hetkellä kunnan omistamissa tiloissa. Kahden viime vuoden aikana maksullisten tilojen hinta on kallistunut 15 prosentilla ja aiemmin ilmaiseksi käyttöön saadut tilat ovat muuttuneet maksullisiksi kahdeksalla prosentilla yhdistyksistä. Kiinteistöhallintojen eriyttäminen omiksi tulosyksiköikseen ei saa vaikeuttaa tilojen käyttömahdollisuuksia. Lisäksi säästösyistä toteutetut tilojen omavalvontavaatimukset ovat vaikeuttaneet järjestöjen toimintamahdollisuuksia.

Tilamaksujen noustessa yhdistysten on keskityttävä varsinaisen toiminnan sijaan varainhankintaan ja korotettava jäsen- sekä osallistumismaksuja. Tämä johtaa vapaaehtoistoimijoiden vähenemiseen ja sen seurauksena yhdistysten toiminnan loppumiseen.

Järjestöjen ja kuntien/maakuntien yhteisellä sopimuksella voidaan:

• tukea ennaltaehkäisevää toimintaa
• tukea heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
• avata verovaroin tuettujen tilojen merkityksellinen käyttö kansalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi
• tarjota palveluja, joita järjestöjen on luonteva toteuttaa
• säästää kuntien ja maakuntien varoja

Marttajärjestö edellyttää, että kuntien ja maakuntien tulee jatkossa edistää kansalaisyhteiskunnan hyvinvointia ja osallisuutta tarjoamalla tiloja järjestöjen toimintaan.

Lisätiedot

• Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja Lea Sairanen, lea.sairainen@martat.fi, 040 526 4436
• Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä, marianne.heikkila@martat.fi, 050 375 1195

Lappeenrannan Tanssiteatterin ja kaupunginteatterin yhteistuotanto Sudenmorsian-tanssiteatteriteoksesta nähdään vielä kolme lisäesitystä maaliskuussa 2018. Aino Kallaksen teksteihin perustuvan teoksen voi käydä katsomassa pienellä näyttämöllä lauantaina 10.3. klo 19.30, maanantaina 12.3. klo 20 ja lauantaina 17.3. klo 19.30. 

Teoksen dramaturgiasta vastaava ja näyttämöllä itsekin esiintyvä Aapo Stavén on mielissään lisäesityksistä. 

– Kun neljä viimeistä näytöstä myytiin loppuun, ja muutenkin yleisöä oli koko ajan todella hyvin, niin oli selvää, että pyrimme järjestämään lisää näytöksiä. Onneksi sekä kaupunginteatterin että meidän kalenterimme antoivat tähän mahdollisuuden. On myös mahtavaa jatkaa esitysten parissa. Kymmenen näytöstä oli loppujen lopuksi aika vähän, kun niitä edelsi vuoden mittainen työ. 

Lappeenrannan Tanssiteatterin koreografi-tanssijan Anna-Maria Paadarin mukaan visuaalisestikin kaunis ja runollinen teos on saanut todella positiivista palautetta. 

– Koreografina on tehnyt niin sanotusti oikeita asioita, koska yleisö ymmärtää, samaistuu, näkee, kuulee sekä kokee asiat elämyksinä. Myös esiintyjän näkökulmasta palaute on ollut erinomaista ja jopa yllättävää. 

– Olemme saaneet kiitosta erityisesti selkeästä kerronnasta, tunnelmasta ja teoksen musiikista. Positiivista viestiä on tullut myös ihan siitä, että Lappeenrantaan on tuotu tällainen uusi toimija ja teatterin muoto. 

Sudenmorsian on Lappeenrannan Tanssiteatterin esikoisteos. Se on tanssiteatterin keinoin esitetty tarina rakkaudesta, kaipuusta ja luopumisesta. Kerronnan pääasiallisena välineenä on liike. 

– Tanssiteatteria tehdessä täytyy pitää huolta kropasta ja lämmitellä aina ennen näytöksiä. Ryhmämme tanssitaustaisille esiintyjille tämä on tietysti itsestään selvää, mutta minulle ero on ollut yllättävänkin suuri puhenäytelmiin valmistautumiseen verrattuna, Stavén kertoo. 

Paadar kuvailee tanssiteatteriteoksen työstämistä palkitsevaksi. 

– Luova prosessi on silloin onnistunut, kun lavalle menee luottavaisin ja positiivisin mielin. 

Lappeenrannan kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä maaliskuussa nähtävät lisäesityksetkin saattavat saada Stavénin mukaan vielä jatkoa. 

– Sudenmorsian saattaa saada vielä jatkoa esitysvierailujen muodossa muissa kaupungeissa. Tämän lisäksi Lappeenrannan Tanssiteatterin suunnitelmissa on kaksikin uutta produktiota, joista kerromme sitten aikanaan, kun kerrottavaa on. 

Sudenmorsiamen lisäesitykset pienellä näyttämöllä:

la 10.3. klo 19.30
ma 12.3. klo 20
la 17.3. klo 19.30 

Liput: peruslippu 22 € / eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet, lapset (alle 16-v.) 16 € 

Kuva: Sudenmorsian, Sanna Salama (Aalo) ja Aapo Stavén (Priidik). Kuvaaja: Minna Mänttäri. 

Lisätietoja:

Lappeenrannan Tanssiteatteri, Aapo Stavén, puh. 050 383 4308 lprtanssiteatteri@gmail.com 

Liput ja lisätietoa Sudenmorsiamesta: http://www.lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Sudenmorsian

Keskiviikkona 28. helmikuuta Taidetestaajissa eli Suomen historian suurimmassa nuorten kulttuurihankkeessa saavutetaan merkittävä tasaluku. Nuoret taidetestaajat tekevät 100 000. taidevierailun sattumalta juuri Kalevalan päivänä – miten osuvaa!

Taidetestaajien tavoitteena on purkaa myytti taiteesta vaikeana lajina. Varsinais-Suomen alueella on tämän lukuvuoden aikana tehty Taidetestaajat-hankkeen voimin jo yli 10 000 taidevierailua. Esimerkiksi Turun filharmonisen orkesterin Taidetestaajat-konserteissa vieraili syksyllä yli 5 600 kahdeksasluokkalaista ja Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttelyssä yli 2 500.

Aboa Vetus & Ars Nova -museossa on Taidetestaajat-vierailuja vielä päivittäin maanantaista torstaihin 26.2.–1.3.2018. Museon pikataidetreffeillä Turku Biennaali -näyttelyn taideteosten kanssa käy viikon aikana 8.-luokkalaisia Katariinan, Laurin, Maijamäen ja Vaisaaren kouluista.

Taidetestaajissa 8.-luokkalaiset tekevät opettajansa kanssa yhden taidevierailun omassa maakunnassaan ja yhden valtakunnalliseen kohteeseen. Niistä useimmat sijaitsevat Helsingissä, mutta uusimaalaisten luokkien valtakunnalliset kohteet ovat muualla Suomessa.

–Koko maan kouluista Taidetestaajissa on mukana yli 99 prosenttia 8.-luokkalaisista, joten järjestämme yhden lukuvuoden aikana noin 130 000 vierailua ympäri Suomea. Tämän kevään viimeiset vierailut tehdään 22. toukokuuta, kertoo Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan aluekoordinaattori Anni Niemensivu Turun kaupungin vapaa-aikatoimialalta.

–Taidevierailujensa jälkeen nuoret arvioivat kokemuksen antamalla vierailulle 1–5 tähteä ja kirjoittamalla lyhyen kommentin. Tällä hetkellä maakuntamme suosituin kohde on Tanssiteatteri ERI:n Sata lasissa – rakkauden viiltoja.

Hanke kestää kolme lukuvuotta (2017–2020). Hankkeen seuraavalle kaudelle on Varsinais-Suomesta valittu Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Tanssiteatteri ERI, Turun filharmoninen orkesteri sekä Turun taidemuseo.

Taidetestaajat-hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden.

• Lue lisää taide-elämyksiä 8.-luokkalaisille lukuvuonna 2018–2019 tarjoavista taideorganisaatioista
• www.taidetestaajat.fi/arviot

Lisätiedot:

Anni Niemensivu
Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan aluekoordinaattori
Taidetestaajat-hanke
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
p. 040 487 6502
anni.niemensivu@turku.fi

Taidetestaajat-hankkeen tavoitteista ja muista koko hanketta koskevista asioista:

Anu-Maarit Moilanen
Hankepäällikkö
p. 044 978 4893
anu-maarit.moilanen@taidetestaajat.fi

Onsdagen den 28 februari kommer Konsttestarna, det största kulturprojektet för unga genom tiderna i Finlands historia, att nå ett betydande jämnt tal. De unga konsttestarna kommer att göra sitt 100 000:e konstbesök precis på Kalevaladagen – hur träffande!

Målet för projektet är att krossa myten om att konst är en svår gren. I Egentliga Finland har under det här läsåret redan gjorts mer än 10 000 konstbesök inom ramen för projektet. Under hösten besöktes Åbo filharmoniska orkesters konserter för konsttestare av över 5 600 elever i åttonde klass, och över 2 500 såg utställningen Kroppsbild i Wäinö Aaltonens museum.

Konsttestarna besöker ännu museet Aboa Vetus & Ars Nova varje dag från måndag till torsdag från den 26 februari till den 1 mars 2018. Under veckan går åttondeklassister från Katariinan koulu, Laurin koulu, Maijamäen koulu och Vaisaaren koulu på museets snabbkonstdejtar med konstverken i Åbobiennalen.

I Konsttestarna gör elever i åttonde klass tillsammans med sin lärare ett konstbesök i sitt eget landskap och ett till ett nationellt besöksmål i Finland. De flesta av dem görs till Helsingfors. De nyländska klasserna besöker konstevenemang på annat håll i Finland. 

– Över 99 % av alla landets elever i åttonde klass deltar i Konsttestarna, så vi ordnar ca 130 000 besök runt om i Finland under läsåret. Vårens sista besök görs den 22 maj, berättar regionkoordinatorn för Egentliga Finland och Åland Anni Niemensivu från Åbo stads fritidssektor.

– Efter konstbesöket bedömer de unga sina upplevelser genom att ge 1–5 stjärnor och skriva en kort recension. Det för tillfället populäraste besöksobjektet är Dansteatern ERI:s Sata lasissa – rakkauden viiltoja.

Projektet varar i tre läsår (2017–2020). För den följande projektperioden har museet Aboa Vetus & Ars Nova, Dansteatern ERI, Åbo filharmoniska orkester och Åbo konstmuseum valts ut i Egentliga Finland.

Projektet Konsttestarna koordineras av Förbundet för barnkulturcenter i Finland och finansieras av Suomen Kulttuurirahasto och Svenska kulturfonden.

• Mer information om konstorganisationerna som under läsåret 2018–2019 erbjuder eleverna i klass 8 konstupplevelser
• www.taidetestaajat.fi/arviot

Tilläggsuppgifter

Anni Niemensivu
Regionkoordinatorn för Egentliga Finland och Åland
Projektet Konsttestarna
Åbo stads fritidssektor
tfn 040 487 6502
anni.niemensivu@turku.fi

Om målen för projektet Konsttestarna och andra frågor som gäller hela projektet:

Anu-Maarit Moilanen
Projektchef 
tfn 044 97 84 893
anu-maarit.moilanen@taidetestaajat.fi

Nyt kukkamekot kaapista ja suunta ihanaan oikeaan vanhan ajan konserttiin torstaina 8.3. klo 19 alkaen Laurentius-saliin, Lohjalle. Konsertissa Mari Palo ja Juha Hostikka taikovat pakkasille selvät sävelet! Tunnelmaa tuovat mm. Hostikan tulkitsemana Olavi Virran Hopeinen kuu ja Mari Palon tulkinta Laila Kinnusen iki-ihanasta Lazzarellasta. Upeiden solistien takana säihkyy Lohjan kaupunginorkesterin vaskiseitsikko Martina Simolan johdolla. Liput ennakkoon edullisemmin osoitteesta https://www.netticket.fi/vanhan-ajan-viihdetta ja myydään myös tuntia ennen konserttia ovelta.

VANHAN AJAN VIIHDETTÄ 
to 8.3.2018 klo 19 Laurentius-sali
Lohjan kaupunginorkesterin vaskiseitsikko
Martina Simolan johdolla
Juha Hostikka ja Mari Palo, laulu
Liput 23€ sis. toimitusmaksut netticket.fi, tuntia ennen ovelta 25€

Kolmas Tila järjestää kolme Legenda pienestä luusta, osa IV Rán -esitystä edeltävää avointa keskustelutilaisuutta Turun Kaupunginteatterin Kabinetissa.

Seppo Parkkisen kirjoittama Legenda pienestä luusta on huimaava merilintujen opastama matka, jonka tienviittana toimivat luonnontieteellinen, arkeologinen ja historiallinen tieto sekä mielikuvitus, joka ulottuu sinne, minne tieto ei yllä.

Yleisöllä on mahdollisuus tutustua esityksen teemoihin kiinnostavien vieraiden johdattelemana kolmena iltana, juuri sopivasti ennen esitystä: 28.2., 1.3. ja 7.3. kello 17.30–18.30 Turun Kaupunginteatterin Kabinetissa (lämpiön kolmas kerros). Kolmas Tila -ryhmän järjestämiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Voit siis osallistua vaikka kaikkiin!

Teemat ja vieraat ovat:

28.2. "Legendan elementit"
Näytelmäkirjailija Seppo Parkkinen kertoo näytelmän synnystä ja sitä edeltäneestä tutkimustyöstä. Haastattelijana Kolmannen Tilan tiedehenkilö Annamari Konttinen.

1.3. "Mitä linnut kertovat meistä (mutta me emme kuule): ihmisen ja muiden lajien säilymisestä”
Kirjallisuudentutkija Elsi Hyttinen on perehtynyt antroposeeniin, ihmisen muokkaaman luonnon aikakauteen. Keskustelukumppaneina näytelmäkirjailija Seppo Parkkinen ja Annamari Konttinen.

7.3. "Ihminen ja eläin arkeologisessa luututkimuksessa"
Arkeologi Auli Bläuer kertoo, miten sanaton menneisyytemme voi puhua meille. Keskustelukumppaneina ohjaaja Susanna Airaksinen ja Annamari Konttinen.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Annamari Konttinen
Kolmas Tila
050-3308327 / ankont4@me.com
www.kolmastila.net

Tapahtuma Facebookissa: www.facebook.com/events/1801731293205388/

”Onko mitään enää tehtävissä, kun meressä on enemmän muovia kuin kaloja?” pohtivat merenneidot luodollaan Helsingin edustalla. Teatteri Toivo käsittelee komediassa tuttuun tapaansa ajankohtaista ongelmaa.

Helsinkiläinen Teatteri Toivo avaa kevätkautensa 3.3.2018, jolloin ensi-iltansa saa lauluntäyteinen fantasianäytelmä Merenneidot. Rääväsuiset seireenit pohtivat pilke silmäkulmassa merien tilaa, tietysti suhdesotkujensa lomassa. Esityksessä nähdään päärooleissa kaksi erittäin vahvaa ja räväkkää hahmoa. Maailman merien tila on saanut molemmat huolestumaan ja pohtimaan, kuinka he voisivat auttaa elinympäristöään. Hurja naisenergia yhdistyy ajankohtaiseen ympäristöongelmaan.

Ennakkonäytös medialle on torstaina 1.3.2018 klo 14.00. Näytelmä Merenneidot on ohjaaja Niina Markkasen esikoistyö. Hänen käsialaansa on myös esityksen upea puvustus. Niina Markkanen kertoo: ”Tarjoamme huikeaa show’ta, jossa yleisö pääsee nauramaan ja nauttimaan ajastaan Merenneitojen kanssa!”

10-vuotias Teatteri Toivo tarjoaa mahdollisuuksia uusille teatterintekijöille. Se on omarahoitteinen, ammattijohtoinen teatteri, joka rahoittaa toimintaansa yritystapahtumilla, yksityistilaisuuksilla, esiintymiskoulutuksilla ja teatterileikeillä. Uudet, persoonalliset teatteritilat sijaitsevat Helsingin Hermannissa, osoitteessa Haukilahdenkatu 2, sisäpiha.

ESITYKSET KLO 19.00

LA 3.3.
KE 7.3.
TO 15.3.
PE 23.2.
KE 11.4.
LA 14.4.
KE 18.4.
TO 19.4.
TO 26.4.
PE 27.4.
KE 9.5.
LA 12.5.

LIPUT:

Peruslippu: 25€
Alennuslippu: 16,50€
Tue Toivoa- lippu: 30€
TEME- lippu: 10€

Liput myy Tiketti sekä ovimyynti ennen näytöstä

ESITYSPAIKKA:

LISÄTIETOA JA LEHDISTÖLIPUT:

tuottaja@teatteritoivo.net

puh. +358 50 353 7518

NÄYTTELIJÄT:

Helmi: Saara Inari
Meri: Susanna Snellman
Soutajat: Ville Vartiala, Joni Falck, Tommi Kosonen, Juhana Stolt, Pyry Valtonen, Jani Oksanen ja Antti Laine

TYÖRYHMÄ:

Käsikirjoitus ja ohjaus: Niina Markkanen
Sävellys ja äänisuunnittelu: Henri Toivanen
Puku- ja lavastussuunnittelu: Niina Markkanen
Lavastusassistentti: Jani Oksanen, Valerya Kiiski & Joni Falck
Valosuunnittelu: Ville Haikola
Juliste- ja promokuvat: Toni AholaKäsiohjelma: Darina Rodionova
Treenikuvat: Carita Kulmala
Juliste: Joni Sakasho
Tarrat: Niina Markkanen
Laulujen sanoitus: Niina Markkanen
Markkinointi ja tiedotus: Carita Kulmala, Annina Määttä, Pyry Valtonen, Ville Vartiala ja Hanna Schroderus
Tuotanto: Teatteri Toivo
Äänirooleissa: Tommi Kosonen, Simo Loikkanen & Joni Falck

Yhtä varmasti kuin kesä tulee myös kaikkien kaupunkifestivaalien isä ja äiti, Tammerfest. Koko Tampereen festivaalihumuun 19.-21.7. saatteleva kaupunkitapahtuma tuo kolmeksi päiväksi ja yöksi yhden keskisuuren kaupungin verran juhlijoita Tampereen klubeille, toreille ja areenoille.

Pääareenana vuodesta 2012 toiminut Ratinanniemi on puitteiltaan ja ohjelmistoltaan kasvanut yhdeksi maamme merkittävimmistä ulkoilma-areenoista. Tänä vuonna se tarjoilee jo aiemmin julkistettujen esiintyjien kuten Nylon Beatin, Cheekin, Tiktakin, Mew’in, Haloo Helsinki! -yhtyeen, Apulannan, Lauri Tähkän, Roope Salminen & Koirat -kokoonpanon, Juha Tapion ja SANNIn lisäksi monipuolista menoa ja juhlameininkiä popkuningatar Kaija Koon, viime kesänä yllätyspaluun tehneen Pikku G:n ja 30-vuotista rock-uraansa juhlistavan Klamydian kapellimestaroimana. Niin ikään lauteille nousee tänä vuonna 50 vuotta täyttävä tulkitsija Samuli Edelmann, joka julkaisee uutta musiikkia romaniyhtyeen kanssa. Terveisiä 90-luvulta tuovat viime kesänä keikkalavoille palannut hittiduo Neon 2 ja räpäyttäjätrio Raptori.

Tammerfestin klubiohjelman puolella tarjoillaan tuhti annos monipuolista rokkia. Pakkahuoneen menot käynnistyvät jo keskiviikkona, kun lavalla nähdään Horsepowerin paluu. Ryhmää lämmittelee tiukasta livemenosta tunnettu tamperelainen Doom Unit. Torstaina festarimeiningistä vastaavat jäähyväisiä viettävä Disco Ensemble ja veljeskolmikko Von Hertzen Brothers. Perjantaina soittovuoroon astuu lukuisista koko kansan hiteistä tunnettu Kolmas Nainen. Festit päättää lauantaina Viikate, Herra Ylpön johtama Maj Karma ja legendayhtye Lyijykomppania.

”Tammerfestin ohjelmisto on tunnetusti ykkösluokkaa, joten valinnanvaraa riittää laajallekin yleisölle ikään katsomatta. Liput kannattaa hankkia ennakosta, jotta varmistaa paikan näillä kesän huipputunnelmaisilla festareilla”, kommentoi tuottaja Sarianna Matikainen. 

Viime vuonna pääareenan torstai ja lauantai olivat loppuunmyytyjä ja kävijätutkimuksen mukaan yleisöä saapui 100 eri kaupungista. 

Tammerfestin pääareenan lipunmyynti alkoi edellisen tapahtuman jälkeen. Myyntiin saapuivat kolmen päivän festivaaliliput. Joulukuussa tapahtuma avasi kolmen päivän VIP -lipunmyynnin. Nyt myyntiin saapuvat myös kahden ja yhden päivän liput. Pakkahuoneen keikkojen lipunmyynti alkaa perjantaina 2.3. klo 9.00.

Runsaasti lisää klubiohjelmajulkistuksia on luvassa koko kevään ajan.

Esiintyjät Ratinanniemen festivaalipuisto:
TORSTAI: Haloo Helsinki!, Kaija Koo, Lauri Tähkä, Neon 2, Klamydia
PERJANTAI: Tiktak, Apulanta, SANNI, Pikku G, Juha Tapio
LAUANTAI: Cheek, Mew, Nylon Beat, JVG, Raptori, Samuli Edelmann 50 v., Roope Salminen & Koirat

Esiintyjät Pakkahuone:
KESKIVIIKKO (Klubi): Horsepower, Doom Unit 
TORSTAI (Pakkahuone ja Klubi): Disco Ensemble, Von Hertzen Brothers + muita
PERJANTAI (Pakkahuone ja Klubi): Kolmas Nainen + muita
LAUANTAI (Pakkahuone ja Klubi): Viikate, Maj Karma, Lyijykomppania + muita

Liput:
Ratinanniemen festivaalipuisto
1 pv 65eur
1 pv VIP 115e
2 pv to-pe 110e
2 pv pe-la 110e
3 pv 120e
3 pv VIP 279e

Pakkahuone
KE 16,50e
TO 27,50e
PE 27,50e
LA 27,50e

Lipunmyynti:
www.tiketti.fi ja www.lippu.fi 

Ikäraja:
Ratinanniemen festivaalipuisto: S, anniskelualueet ja VIP K-18
Pakkahuone: K-18

http://www.tammerfest.fi/
www.facebook.com/Tammerfest/
@Tammerfest

HUOM: Toimitukset: kirjan julkistus Kuva & kamera -messuilla pe 2.3. klo 12-12.30, Kuva & kamera -lava

Mitä valokuvaaja ajattelee työstään? Millaista on toimia valokuvataiteilijana, kuvajournalistina tai mainoskuvaajana nyky-Suomessa? Ansaitseeko kuvaamisella elantonsa? Entä arvostuksen? Mikä on pahinta, mihin kuvaaja voi työssään joutua?

Maahengen Musta taide -sarjassa julkaistu Kuvaajien kuvia näyttää ne ihmiset, jotka yleensä ovat kameran takana. Kuvajournalisti Juha Laitalainen on kohdannut edustavan joukon suomalaisia valokuvaajia. Hän on kuvannut heidät ja pyytänyt heitä valitsemaan kirjaan omat lempikuvansa. Esiin pääsevät monipuolisesti työtään jo pidemmän aikaa tehneet valokuvaaat, jotka ovat syntyneet Suomen itsenäisyyden seitsemällä eri vuosikymmenellä edustaen neljää kuvaajasukupolvea eri puolilla maata.

”Yllättävää valinnoissa oli se, ettei lempikuvaksi aina valikoitunutkaan ’tyypillinen’ otos kunkin tuotannosta”, Laitalainen sanoo.

”Valitsin sarjaani mahdollisimman erityyppisiin aiheisiin mieltyneitä valokuvaajia. Yksi on kuvannut iltatyttöjä, toinen apinoita, kolmas ihmistä aina solutasolle asti, neljäs syötävän hyviä ruokakuvia. Yksi joukosta on antanut kaikkensa estääkseen nuorten naisten ympärileikkaukset. Mukana ovat myös rakkaudentunnustukset puille ja toisaalla osin kadonneelle kaupunkimiljöölle. Alastomuuskaan ei ole tabu.”

Kiinnostavissa haastatteluissaan Laitalainen saa kuvaajat kertomaan työnsä valoista ja varjoista, onnistumisista mutta myös pahoista paikoista. Tarinat työn arjesta ovat kiehtovaa luettavaa.

 Kirjassa ovat mukana Caj Bremer, Elina Brotherus, Nina Dodd, Taneli Eskola, Kari Hakli, Rami Hanafi, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Marko Hämäläinen, Ismo Hölttö, Touko Hujanen, Markus Jokela, Esko Keski-Vähälä, Marika Kiviharju, Hanna Koikkalainen, Jaana Kotamäki, Meeri Koutaniemi, Ritva Kovalainen, Janne Körkkö, Esko Männikkö, Hannu Pakarinen, Jaana Partanen, Kari Pekonen, Jari Riihimäki, Elvi Rista, Perttu Saksa, Miina Savolainen, Sanni Seppo, Eetu Sillanpää, Kaisa Siren, Vesa Tyni, Sakari Viika ja Heikki Willamo.

HUOM: Toimitukset: kirjan julkistus Kuva & kamera -messuilla pe 2.3. klo 12-12.30, Kuva & kamera -lava. Kustantaja Johanna Korhonen haastattelee Juha Laitalaista. Tervetuloa!

Lisätietoja tekijältä: Juha Laitalainen, 040 513 9990 juha.laitalainen@kolumbus.fi

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Mediakuvat: pyydä isoresoluutioiset kuvat tekijältä: juha.laitalainen@kolumbus.fi

Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, 0505604544

Kustantaja: Johanna Korhonen, Maahenki Oy, johanna.korhonen@maahenki.fi, 0405105906

Kuntsin modernin taiteen museossa on esillä näyttely Ihmisen kuva, joka nostaa esiin suomalaisen nykytaiteen koko kirjon. Näyttelyn pääsee katsomaan ilmaiseksi Kalevalan päivänä eli suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.

Näyttelyssä esitellään maalauksia, veistoksia ja valokuvia 43 eturivin kuvataiteilijalta Raimo, Raini ja Rauli Heinon lahjoituskokoelmasta. Kokoelma kuuluu Suomen merkittävimpiin.

Ihmisen kuva –näyttelyssä on mukana teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta: Elina Brotherus, Ville Andersson, Markku Laakso, Kim Simonsson, Marjatta Tapiola, Jarmo Mäkilä, Anssi Törrönen, Susanna Majuri, Juhani Linnovaara ja Pekka Kauhanen.

Näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Kuntsin modernin taiteen museo ja Heinon taidesäätiö.

Lisätietoja: Kuntsin modernin taiteen museo, p. 040 183 0440, kuntsi.info(at)vaasa.fi

Kuva: Susanna Majuri: Mesikämmen (2011)

På Kuntsi museum för modern konst visas utställningen Människans bild, som presenterar den finländska nutidskonstens breda spektrum. Utställningen kan ses gratis på Kalevaladagen, dvs. den finska kulturens dag 28.2.

På utställningen finns målningar, skulpturer och fotografier av de 43 främsta bildkonstnärerna ur Raimo, Raini och Rauli Heinos donationsfond. Samlingen är en de mest betydande i Finland.

I utställningen Människans bild finns verk bland annat av följande konstnärer: Elina Brotherus, Ville Andersson, Markku Laakso, Kim Simonsson, Marjatta Tapiola, Jarmo Mäkilä, Anssi Törrönen, Susanna Majuri, Juhani Linnovaara och Pekka Kauhanen.

Utställningen har producerats som ett samarbete mellan Kuntsi museum för modern konst och Heinos konststiftelse.

Ytterligare uppgifter: Kuntsi museum för modern konst, tfn 040 183 0440, kuntsi.info(at)vaasa.fi

Bild: Susanna Majuri: Honungstass (2011)