Kirjailija Tuomas Kyrö on tuore selkokirjakummi. Hän otti tehtävän vastaan Helsingin kirjamessuilla 27.10.  

Selkokirjakummi on tunnettu suomalainen kirjailija, joka antaa luvan mukauttaa jonkin teoksensa selkokielelle. Tavoitteena on lisätä selkokirjallisuuden tunnettuutta ja tarjota selkolukijoille samoja suosittuja teoksia, joita muutkin lukevat.

Kahden vuoden päästä nähdään, miten Mielensäpahoittaja on taipunut selkokielelle.

Edelliseltä selkokirjakummilta Eppu Nuotiolta selkokieliseksi mukautettiin Peiton paikka, joka julkistettiin niin ikään Helsingin kirjamessuilla. Selkomukautuksen teki kokenut selkokirjoittaja Johanna Kartio.

Selkokirjallisuudessa on kyse kulttuurin saavutettavuudesta: jokaisella tulisi olla mahdollisuus nauttia hyvistä tarinoista ja saada tietoa, vaikka lukeminen tuottaisi hankaluuksia. Selkokielinen kirjallisuus on suunnattu lukijoille, joille yleiskieliset tekstit ovat liian vaikeita. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi kehitysvammaisia ihmisiä, autismin kirjon henkilöitä, henkilöitä, joilla on aivovamma, sekä suomen oppijoita. Osa selkokirjoista on kirjoitettu suoraan selkokielelle, osa on mukautettu yleiskielisistä teoksista.

Edelliset selkokirjakummit ja heiltä julkaistut selkokirjat:

Eppu Nuotio, Peiton paikka, 2017
Reijo Mäki, Pimeyden tango, 2015
Anna-Leena Härkönen, Häräntappoase, 2013
Kari Levola, Tahdon, 2011

Lisätietoa: Eliisa Uotila, Selkokeskus/Kehitysvammaliitto, p. 09 3480 9242

TIEDOTE 

27.10.2017

- The Blog Awards Finland palkitsi monipuolisesti blogi- ja YouTube-maailman tekijöitä sekä vaikuttajamarkkinoinnin ammattilaisia

The Blog Awards Finland on palkinnut jälleen Suomen parhaita some-vaikuttajia. Yhteensä The Blog Awards gaalassa palkittiin vaikuttajia viidessätoista eri kategoriassa. Lisäksi palkittiin vuoden tuloksellisin vaikuttajamarkkinointikampanja ja vuoden toimistovaikuttaja.

Kilpailun asiantuntijatuomariston valitsemat voittajat eri vaikuttajakategorioissa ovat seuraavat:

- Harrastus: Hydraulic Press Channel

- Kauneus: Henry Harjusola

- Keskustelunherättäjä: Tuure Boelius

- Koti: Musta Ovi

- Lifestyle: Mustarttu 

- Matka: Fall Into Finland

- Muoti: Alexa Dagmar

- Parhaimmat naurut: Kasper Strömman

- Perhe: Mamma Rimpuilee

- Positiivisin: Pesojoonas

- Ruoka: Vanelja

- Terveys ja hyvinvointi: Piia Pajunen

- Tulokas: E20

- Visuaalisin: Mansikkka

Yleisön suosikki -kategorian voitti Iina-Katariina. Yleisöäänestyksessä annettiin yhteensä yli 33 000 ääntä.

 Vuoden paras vaikuttajamarkkinoinnin kampanja on osoitus pitkäjänteisestä yhteistyöstä

Markkinoinnin ammattilaisille suunnatussa Marketing-kategoriassa vuoden tuloksellisimpana vaikuttajamarkkinointikampanjana palkittiin Picnic Finlandin #picnicfreda28, kampanjan toteutukseen vaikuttivat myös Babler ja Franz.

”Kyseessä on täysin uudella tavalla tehty kampanja, jossa vaikuttajalle on annettu aidosti vaikutusvaltaa ja hänen yleisönsä on osallistettu keskeisesti prosessiin. Tavoite on ollut kunnianhimoinen, idea rohkea ja toteutus on viety pitkäjänteisesti maaliin ─ palvelumuotoiluun asti. Lopputulos on kampanjaan valitun vaikuttajan näköinen.”, marketing-kategorian tuomariston puheenjohtaja Janne Pullinen, A-lehtien b2b-liiketoimintajohtaja kertoo.

Tänä vuonna The Blog Awards gaalassa palkittiin myös vuoden toimistovaikuttaja. Kuka tahansa alaa tunteva pystyi ehdottamaan mainos-, media- tai sisältötoimistossa työskentelevää ammattilaista.

Vuoden toimistovaikuttajana palkittiin Ulla Vartiainen Asennemediasta.

”Ulla Vartiainen on tehnyt viimeisen vuoden aikana niin hyvää työtä, että ansaitsisi tämän tittelin ehdottomasti. Ihana persoona ja asiansa osaava ammattilainen, joka pitää kaikki langat käsissään. Uskomattomalla välittämisellä ja intohimolla työhönsä suhtautuva rautainen ammattilainen, joka on ollut osaltaan viemässä vaikuttajamarkkinointia yhä ammattimaisempaan suuntaan,” perusteellaan yleisön ehdotuksissa.

Lisätiedot:
Terhi Hauskamaa, chief marketing officer, A-lehdet Oy
terhi.hauskamaa@a-lehdet.fi, 050 414 4260

Seitsemännentoista kerran jaettavat Tietokirjailijapalkinnot saivat Karo Hämäläinen, Kaisa Isotalo, Harri Kalha, Maria Lähteenmäki ja Mauri Saarinen.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 28.10.2017 klo 12.30 Eino Leino -lavalla. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiok­kaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jakavat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja varapuheenjohtaja Tuula Uusi-Hallila.

Karo Hämäläinen (s. 1976) on kirjailija, toimittaja ja Parnasson vastaava tuottaja, joka asuu Helsingissä. Kotitalousopettaja ja johdon työnohjaaja Kaisa Isotalo (s. 1959) työskentelee Seinäjoen lyseon rehtorina ja asuu Seinäjoella. Harri Kalha (s. 1962) on Helsingissä asuva tietokirjailija ja dosentti Helsingin ja Turun yliopistossa. Maria Lähteenmäki (s. 1957) toimii arktisten alueiden ja Suomen historian professorina Itä-Suomen yliopistossa, ja hän asuu Helsingissä. Helsinkiläinen Mauri Saarinen (s. 1946) on varatuomari, joka työskentelee asianajajana ja kouluttajana.

Vuodesta 2001 saakka myönnetyn Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Maarit Huovinen, Panu Rajala, Jari Sinkkonen, Lasse J. Laine, Anna Kortelainen, Pekka Gronow, Liisa Keltikangas-Järvinen, Teemu Keskisarja ja Helena Telkänranta.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

PALKINTOPERUSTELUT

KARO HÄMÄLÄINEN

Karo Hämäläinen on monipuolinen kirjoittamisen ammattilainen. Hän on työskennellyt muun muassa Arvopaperi-lehden toimituspäällikkönä ja kirjallisuuskritiikin verkkolehden Kiiltomadon päätoimittajana. Tällä hetkellä hän toimii kirjallisuuslehti Parnasson vastaavana tuottajana sekä vapaana kirjailijana ja toimittajana.

Hämäläisen laaja kirjallinen tuotanto pitää sisällään niin lastenkirjoja, romaaneja kuin tietokirjoja. Tietokirjallisessa tuotannossaan Hämäläinen on perehtynyt muun muassa sijoittamiseen ja urheiluun. Uusin aluevaltaus on elämäkerrat, joista tänä syksynä on ilmestynyt yhdessä Alexander Stubbin kanssa kirjoitettu myynti- ja arvostelumenestys Alex (2017).

Hämäläisen talous- ja sijoittamiskirjat kertovat monimutkaisista asioista yleistajuisesti. Ne ovat suurenkin yleisön luettavissa. Ei siis ole ihme, että Hämäläisen yhdessä Jukka Oksaharjun kanssa kirjoittamasta omakustanteesta Sijoita kuin guru (2016) tuli suuri myyntimenestys. Hämäläinen on muutenkin kokeillut rohkeasti erilaisia kustantamisen muotoja, mikä kertoo kyvystä sopeutua tietokirjailijana muuttuvaan kustannusmaailmaan.

KAISA ISOTALO

Kaisa Isotalo on ─ paitsi tieto- ja oppikirjailija ─ myös Seinäjoen lyseon palkittu rehtori ja kotitalousopettaja.

Isotalo on ollut yksi legendaarisen Kotiruoka-kirjan tekijöistä ja toimittajista 1980-luvun jälkipuoliskolta saakka. Kirjaa on uudistettu perinpohjaisesti useampia kertoja. Teoksesta otettiin 93. painos vuonna 2015. Tässä uusimmassa painoksessa ovat edelleen mukana suomalaisen ruoan ikisuosikit. Toisaalta kirja vastaa myös uusimpiin muutoksiin, joita suomalaisten kotien nopeasti muuttuvassa ruokahuollossa on tapahtunut. Teoksen alussa kerrotaan, mitä on oikea ravinto. Aterioiden suunnittelu ja toteutus sekä työvälineet ja koneet saavat oman lukunsa. Valtaosa kirjasta on kuitenkin selkeitä ruoanvalmistus- ja leivontaohjeita. 

Vuonna 2017 Isotalo julkaisi yhdessä Raija Kuittisen kanssa hyvän vastaanoton saaneen kirjan Suomalainen kotiruoka. He ovat kokeilleet kaikki teoksen 200 reseptiä kotikeittiössään. Isotalo on tehnyt myös keittokirjoja lapsille sekä kotitalouden oppikirjoja. Isotalo on väitellyt tohtoriksi vuonna 2014 rehtoreiden vaikeiksi kokemista johtamiskokemuksista. Isotalon vahva ammatillinen osaaminen näkyy kaikessa hänen tekemisessään.

HARRI KALHA

Filosofian tohtori Harri Kalha on taidehistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa sekä visuaalisen kulttuurin tutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Pitkän tutkijanuransa lisäksi Kalha on julkaissut lukuisia yleistajuisia tietoteoksia ja artikkeleita erityisesti taidehistoriaa ja kulttuurintutkimusta käsittelevistä aiheista.

Harri Kalha käsittelee teoksissaan monipuolisesti visuaalisen kulttuurin kenttää. Hän on kirjoittanut mm. ansiokkaan taitelijakuvauksen Rut Bryk ─ Elämän taide (2016) sekä tarkastellut taiteen nostattamia kohuja teoksissa Tapaus Havis Amanda (2008) ja Tapaus Neitsythuorakirkko (2009). Erityistä huomiota Kalhan tuotannosta saavat valokuva ja postikortit ja niiden monet ─ osin unohdetutkin ─ muodot.

Kalha on käsitellyt teoksissaan raikkaan yleistajuisesti katseen ja katseen kohteena olemisen, vallan, halun sekä ruumiillisuuden teemoja. Kalha antaa teoksissaan äänen myös historian unohtamille ja marginaalissa eläneille. Hänen teoksiensa sankareista löytyy niin keimailevia kokotteja kuin Tom of Finlandin maskuliinisia homomiehiä. Teokset kertovat aiheistaan suoraan ja rehellisesti, ja niissä yhdistyvät tutkijan analyyttisyys ja taitavan kirjoittajan sujuvasanaisuus.

MARIA LÄHTEENMÄKI

Maria Lähteenmäki on tehnyt pitkän akateemisen uran yliopistojen eri viroissa. Tällä hetkellä hän on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Lähteenmäki on julkaissut useita tieteellisiä monografioita, oppikirjoja, tietokirjoja ja kirjoittanut suuren joukon artikkeleita. Lähteenmäki on erikoistunut ylikansallisten alueiden (Lappi, Karjala, Pohjoiskalotti, Barentsin alue, Pohjois-Eurooppa) tutkimukseen, 1800- ja 1900-lukujen yhteiskuntahistoriaan, naishistoriaan, sodan sosiaalihistoriaan ja aluehistorialliseen tutkimukseen. 

Tutkimuksessaan Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilaisten sotakokemuksia 1939–45 (1999) Lähteenmäki kuvasi uudella tavalla rivisotilaita ja kotirintaman arkea. Hänen yksi pääteoksiaan on Kalotin kansaa: Rajankäynnit ja vuorovaikutus Pohjoiskalotilla 1808–1889 (2004). Vuonna 2006 ilmestynyt Terra Ultima on matka Lapin historiaan.

Lähteenmäen monografia Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911–1944 (2009) käsittelee Kannaksen herkkää rajaseutua Terijoen alueen historiasta käsin.

Lähteenmäen teokset ovat laajentaneet Karjala-kuvaa ja käsitystä rajaseutujen ihmisten historiasta. Teokset ovat uraauurtavia, mistä kertoo sekin, että hän on saanut rohkeilla tulkinnoillaan aikaan laajaa keskustelua ja myös vastaväitteitä.

MAURI SAARINEN

Mauri Saarinen on varatuomari ja asianajaja, jolla on monipuolinen kokemus sekä koulutus työ- ja sosiaalioikeuden alalta kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän toimii asianajotehtäviensä ohella kouluttajana erilaisilla yksityisen ja julkisen sektorin koulutusorganisaatioiden kursseilla.

Saarisen pääteos on vuonna 1991 ilmestynyt Työsuhdeasioiden käsikirja. Muita teoksia ovat mm. Työsuhteen pelisäännöt (2000) ja Eurooppaoikeuden perusteita (1995). Hän on kirjoittanut myös majoitus- ja ravitsemisalan työsuhdeasioista, palkkahallinnostajapätkätöistä. Saarinen on teoksissaan tarttunut tärkeisiin ajankohtaisiin asioihin. Kirjojen aiheet puhuttavat edelleenkin, ja teoksista onkin otettu harvinaisen useita uusia painoksia ja uudistettuja laitoksia.

Saarinen on erinomainen esimerkki tietokirjailijasta, jolla on laaja-alainen ymmärrys alansa erityiskysymyksistä. Tämän kivijalan päälle on ollut hyvä rakentaa uudistettuja painoksia, etenkin kun Saarisen teokset ovat käyneet läpi myös laajan ja kriittisen lukijakunnan testin. Kukaan työsuhdeasioiden parissa työskentelevä ei voi ohittaa Mauri Saarisen perinpohjaisia teoksia, jotka tarjoavat ajantasaista uutta tietoa ja tulkintaa uudelleen ja uudelleen.

Haastattelut:
Karo Hämäläinen | 045 163 4560
Kaisa Isotalo | 040 774 8282
Harri Kalha | harri.kalha@gmail.com
Maria Lähteenmäki | 050 372 7676
Mauri Saarinen | Yhteystiedot pyydettäessä.

Lisätiedot:
Anne Rutanen | viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
050 351 2771 | anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi
www.suomentietokirjailijat.fi

JULKAISUVAPAA 29.10. klo 11 

Vuoden kristillinen kirja 2017 on Eero Junkkaalan toimittama Raamattu alusta loppuun. Kirja antaa hyvät perustiedot sille, jolle Raamattu on suhteellisen tuntematon. Kirja toimii myös hakuteoksena ja uusien näkökulmien avaajana kokeneemmallekin Raamatun lukijalle. Kirjan perimmäinen tavoite on, että kirja saisi lukijan itse tarttumaan Raamattuun.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen valitsi voittajan, joka julkistettiin Helsingin Kirjamessuilla 29.lokakuuta 2017.

”Eero Junkkaalan toimittamassa teoksessa Raamattu alusta loppuun käydään Ison Kirjan sisältö läpi kaikkiaan kuudessatoista luvussa. Kaikki kirjoittajat ovat raamatunopettajia, mutta heidän taustansa ovat erilaisia. Joukkoon kuuluu niin professoreita kuin maallikkojakin. Tämä kirjavuus on ilman muuta rikkautta ja tarjoaa monenlaisia näkökulmia ja lähestymistapoja aiheisiin. Joissakin luvuissa on kyse lähinnä yhden tai useamman Raamatun kirjan sisällön tiivistämisestä, toisaalla taas assosioidaan hyvinkin lennokkaasti ja mukaansatempaavasti ja avataan lukijalle uusia näkymiä. Vanhalle Testamentille on omistettu enemmän sivuja kuin Uudelle Testamentille. Tämä on perusteltua, koska Vanha Testamentti jää helposti vieraammaksi. 

Kirjan viritys on yleistajuinen, ja sen toivoisi tavoittavan laajan lukijakunnan. Se toimii erinomaisena johdatuksena ja innoittajana Raamatun lukemiseen ja siihen perehtymiseen. Tälle kirjalle on helppoa povata pitkää ikää”, Sinkkonen perustelee valintaansa.

Teoksen on kustantanut Karas-Sana Oy.

Voittaja palkittiin 2 000 euron rahapalkinnolla. Kristilliset kustantajat ry:n järjestämä kilpailu oli avoin kaikille kustantajille.

Lisätietoja:

Kristilliset kustantajat ry, hallituksen puheenjohtaja Juha Vähäsarja, p. 040 720 5612, juha.vahasarja@sro.fi,

sihteeri Tiina Gröhn, p. 050 501 7566, grohn.tiina@gmail.com

Suomen ensimmäinen valokuva syntyi Turussa 175 vuotta sitten. Tervetuloa näkemään miten Henrik Cajanderin kuuluisa valokuva Nobelin talosta kuvattiin. Valokuvataiteilija Jalo Porkkala kuvaa dagerrotypia-menetelmällä saman näkymän Uudenmaankadun varrella tapahtuman merkkipäivänä 3.11.2017 klo 11. 

Lääkäri Henrik Cajander (1804–1848) kuvasi Suomen ensimmäisen valokuvan Uudenmaankadun varrella 3.11.1842. Aiheena oli sittemmin purettu Nobelin talo, jonka takaa häämöttää Turun tuomiokirkko. Arvokas, varhaisella valokuvamenetelmällä valmistettu dagerrotyyppi kuuluu Turun kaupungin valokuvakokoelmaan. Dagerrotypiassa kuva valotetaan filmin sijaan suoraan hopeapinnoitetulle kuparilevylle. Syntynyt positiivikuva on todellisen näkymän peilikuva. 

Merkkipäivän kunniaksi alan pitkän linjan ammattilainen, valokuvataiteilija Jalo Porkkala ikuistaa saman näkymän samalla menetelmällä tasan 175 vuotta myöhemmin. Porkkala valottaa oman dagerrotyyppinsä seisten samassa kohdassa Uudenmaankadulla kuin Cajander aikanaan. Kuvan kehittämisen jälkeen hän lahjoittaa valmiin valokuvan kaupungin valokuvakokoelmaan.

Tiedotusvälineet ovat tervetulleita seuraamaan historiallista tapahtumaa paikan päälle

• Uudenmaankatu 7, Turku
• perjantaina 3.11.2017 klo 11:00

Lisätietoa antaa

Raakkel Närhi, valokuvaaja
Turun museokeskus
raakkel.narhi@turku.fi
p. 040 143 3974 

Jalo Porkkala, valokuvataiteilija
jporkkala@gmail.com
p. 0500 729 224

Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitseviin Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy talviaikana joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina.

Museoperjantaina 3.11.2017 Etelä-Karjalan museossa ja Lappeenrannan taidemuseossa on avoinna neljä näyttelyä. Tuttuun tapaan paikalla ovat myös vertaisihmettelijät molemmissa museoissa klo 13 – 15.

Etelä-Karjalan museossa (Kristiinankatu 15) on esillä näyttely Sodan värit – värivalokuvia talvi- ja jatkosodasta. Sota-ajan värivalokuvista tehdyt suurennokset esittelevät vaikuttavalla tavalla sotavuosien elämää niin rintamalla kuin rintaman takanakin. Värikuva tuo toisen maailmansodan ajan lähemmäksi nykypäivää. Sota-ajan historiaa on totuttu näkemään mustavalkoisina valokuvina. Näyttelyyn valitut kuvat esittelevät lähinnä sodan inhimillistä puolta, ihmisiä sotatapahtumien keskellä. Näyttely koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, yksityisten kokoelmien, Sotamuseon Puolustusvoimien SA-kuva-arkiston ja Punaisen ristin kuvista. Kuvien rinnalle on laitettu esille muutamia esineitä sodan ajan elämästä ja kanssakäymisestä.

Etelä-Karjalan museossa on lisäksi esillä perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia, joka tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Lappeenrannan taidemuseossa (Kristiinankatu 8-10) on esillä kaksi näyttelyä. Tarja Heilimo on pitkän linjan lappeenrantalainen puupiirtäjä. Hänen teoksissaan on ollut aina voimakkaasti läsnä ekspressiivisyys. Vahvat, rosoisetkin uurtojäljet koivuvanerissa ja kerrokselliset öljyväripinnat luovat voimakkaita tunnetiloja. Heilimo kaivertaa uusia kerroksia samalle laatalle ja/tai painaa usealla laatalla samaan teokseen värikertoja päällekkäin, jolloin teoksiin syntyy mielenkiintoisia kerrostumia, aavistuksenomaisia näkymiä, salaperäisiä maailmoita, joissa mieli seikkailee.

Taidegraafikko Juho Karjalaisen näyttely esittelee sekä taidokkaan graafikon aivan uusimpia teoksia että hänen varhaisempaa tuotantoaan. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Jyväskylän ja Kajaanin taidemuseoiden kanssa. Taidegraafikko Juho Karjalainen on pelkistämisen mestari. Häntä kiehtoo musta-valkoisuus ja ylipäätään niukka väriskaala. Värin käyttö on erittäin harkittua, koska väreillä on hänelle itselleen hyvin voimakas merkitys. Yhdistettynä niukkaan väriskaalaan Karjalaisen itsensä kehittämä syövytystekniikka synnyttää hänen teoksiinsa hyvin poikkeuksellisen maalauksellisen tyylin ja kädenjäljen, joka muistuttaa itämaista tussimaalausta tai vesivärimaalauksen valööripintaa.

Lappeenrannan museot ovat mukana Nenäpäivä-tapahtumassa. Etelä-Karjalan museossa ja Lappeenrannan taidemuseossa ovat Nenäpäivämyyntipöydät 3.-10.11. välisenä aikana. Pöytien tuotto lahjoitetaan Nenäpäivän-keräykseen. Museot ovat avoinna ti-su klo 11–17 ja museokaupat palvelevat museoiden aukioloaikoina.

Tervetuloa museoon!

LIITE / BILAGA: Ruut Kiiski, kuva / foto Johanna Mantere

Turun filharmonisen orkesterin Suomi100-juhlavuoden ”You must be the change you wish to see in the world” -sarja saa näyttävästi päätöksensä torstaina 2.11. ja perjantaina 3.11. klo 19 Tuomiokirkossa. Reformaation 500-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Turun filharmoninen orkesteri on tilannut Pauliina Isomäeltä oratorion, joka kantaesitetään konserteissa. Konsertit johtaa Ruut Kiiski ja solisteina nähdään sopraano Kaisa Ranta, baritoni Jaakko Kortekangas sekä Chorus Cathedralis Aboensis. Kantaesitys on osa Sibeliuksen seuraajat -hanketta.

Kantaesitettävä Vuorisaarna-oratorio on laaja sävellys orkesterille, kuorolle ja kahdelle solistille, ja se on sävelletty Turun filharmonisen orkesterin tilausteoksena. Oratorion tekstit ovat peräisin Raamatusta, Jeesuksen vuorisaarnasta, Joni Pyysalon runokokoelmasta Ostetaan myydään, sekä Uudesta Suomenkielisestä Wirsi-Kirjasta vuodelta 1701. Vuorisaarna-teoksella säveltäjä Pauliina Isomäki haluaa niin kunnioittaa kuin uudistaa oratorioperinnettä. Tuleva kantaesitys on jatkumoa oratorioperinteelle, Isomäki kommentoi.

Isomäki kertoo, että sävellystyöhön intoa on tuonut kokoonpanon tuomat mahdollisuudet. On mahdollisuuksia säveltää värikkäämmälle massalle, kun käytössä on esimerkiksi puhallinsoitinten laaja kirjo. Valtava innostuksen lähde säveltäjälle on myös konserttipaikka, Turun tuomiokirkko. Isomäki kuvailee, että Tuomiokirkko itsessään on suuri soitin.

Ruut Kiiski on valmistunut kapellimestariksi Tukholman kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta. Viime keväänä Kiiski toimi Turun musiikkijuhlien Die Kalewainen in Pochjola -oopperaproduktiossa Leif Segerstamin apulaiskapellimestarina. Ruut innostuu yhteistyöstä ja dialogista säveltäjien kanssa ja on uransa aikana ehtinyt kantaesittää teoksia monilta pohjoismaalaisilta säveltäjiltä.

Kaisa Ranta on yksi maamme eturivin sopraanoista. Hän on muuntautumiskykyinen laulajatar, ja on saanut tehtäväkseen monipuolisia näyttämötöitä käsittäen musiikkiteatteria, musikaalia, operettia ja oopperaa. Parhaillaan Ranta valmistelee taiteellista jatkotutkintosuunnitelmaa Sibelius-Akatemian DocMus-yksikössä.

Jaakko Kortekankaan ura näyttämötaiteilijana on jatkunut jo 35 vuotta. Hän on esiintynyt useimmissa Euroopan maissa sekä mm. New Yorkissa ja Tokiossa. Kortekangas on kantaesittänyt lukuisien suomalaissäveltäjien teoksia (Aho, Rautavaara, Linkola, Rechberger, Kaipainen, Tuomela, Linjama, Länsiö).

Turkulainen Chorus Cathedralis Aboensis (CCA) on orkesterisäestyksellisiin suurteoksiin erikoistunut lähes 80 laulajan sinfoniakuoro. CCA toimii tiiviissä yhteistyössä Turun filharmonisen orkesterin kanssa. Kuoro on perustettu vuonna 1982 ja sen taiteellisena johtajana toimii syksystä 2015 alkaen Märt Krell.

Change-sarja huipentuu

”You must be the change you wish to see in the world” -sarjassa on vuoden 2017 aikana kuudessa eri konserttikokonaisuudessa tarkasteltu teoksia, jotka ovat muuttaneet maailmaa. Sarjaan on kuulunut luentoja, keskusteluja ja konsertteja ja sarjan aikana on käsitelty taiteen, humanismiin ja suvaitsevaisuuteen liittyviä aiheita. Change-sarja on kannustanut pohtimaan kysymystä, voiko musiikilla muuttaa maailmaa.

Konsertteja on edeltänyt avoin yleisöluento Turun pääkirjastossa, ja Change-sarjan viimeinen luento on ma 30.10. klo 17. Reformaatio 500 vuotta: Mitä Turussa ja Suomessa tuolloin tapahtui ja entä nyt? -luennolla puhujina ovat piispainkokouksen pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen, historioitsija ja apulaisprofessori Kirsi Salonen sekä Donner-instituutin johtaja ja uskontotieteen dosentti Ruth Illman. Luennolle on vapaa pääsy.

Sibeliuksen seuraajat

Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät ja Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto pohtivat pari vuotta sitten, Sibeliuksen juhlavuoden kynnyksellä, kuinka suomalainen musiikkielämä voisi juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Jean Sibeliuksen painoarvo suomalaisen kulttuuri-identiteetin luomisessa sekä suomalaisen säveltaiteen aseman vakiinnuttamisessa maailmalla on ollut merkittävä. Tätä menneisyyttä kunnioittaen haluttiin tuoda esiin, kuinka elinvoimainen suomalainen säveltaide on tänään ja kuinka tämän päivän musiikki on olennainen osa orkestereiden repertuaaria. Osoituksena tästä Sibeliuksen seuraajat -hankkeessa orkesterit tilasivat valitsemiltaan suomalaisilta säveltäjiltä 15 teosta, jotka kaikki esitetään juhlavuoden 2017 aikana. Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto tuki orkestereita sävellystilausavustuksilla, jotka rahoitettiin Suomen Kulttuurirahastolta saadulla apurahalla.

Juhlakonsertti: Reformaatio! Turun tuomiokirkossa to 2. ja pe 3.11. klo 19.00. Verkkokonsertti to 2.11. Ruut Kiiski, kapellimestari, Kaisa Ranta, sopraano, Jaakko Kortekangas, baritoni, Chorus Cathedralis Aboensis, Turun filharmoninen orkesteri. Isomäki. Liput 23,50/18,50/9,50€.

**

Åbo filharmoniska orkesters serie ”You must be the change you wish to see in the world” får sitt festliga beslut på torsdagen den 2 och fredagen den 3.11 kl. 19 i Domkyrkan. Reformationens 500-årsjubileum till ära har Åbo filharmoniska orkester beställt ett festligt oratorium av Pauliina Isomäki. Ruut Kiiski dirigerar konserteroch solisterna är sopran Kaisa Ranta, baryton Jaakko Kortekangas samt Chorus Cathedralis Aboensis. Uruppförandet är en del av projektet Sibelius efterföljare.

Oratoriet Bergspredikan är ett beställningsverk för Åbo filharmoniska orkester och är en omfattande komposition för orkester, kör och två solister. Oratoriets texter är hämtade ur Bibeln, ur Jesu bergspredikan, ur Joni Pyysalos diktsamling Ostetaan myydään samt ur Uusi Suomenkielinen Wirsi-Kirja från år 1701. Tonsättare Pauliina Isomäki vill respektera samt förnya oratorietraditionen. Uruppförandet hör till oratorietraditionen, kommenterar Isomäki.

Ruut Kiiski är utexaminerad dirigent från Kungliga Musikhögskolan i Stockholm. Förra våren var Kiiski Leif Segerstams assisterande dirigent vid Åbo musikfestspels operaproduktion Die Kalewainen in Pochjola. Ruut inspireras av samarbete och dialog med kompositörer, och under sin karriär har hon hunnit uruppföra verk av många nordiska tonsättare.

Kaisa Ranta hör till vårt lands främsta sopraner. Hon är en mångsidig sångerska som har arbetat inom scenkonsten med såväl musikteater, musikal, operett som med opera. Som bäst förbereder Ranta sina konstnärliga doktorandstudier vid Sibelius-Akademins DocMus-enhet.

Jaakko Kortekangas karriär som scenkonstnär har redan pågått i 35 år. Han har uppträtt i de flesta europeiska länder samt i bl.a. New York och Tokyo. Kortekangas har uruppfört ett flertal verk av finländska tonsättare (Aho, Rautavaara, Linkola, Rechberger, Kaipainen, Tuomela, Linjama, Länsiö).

Chorus Cathedralis Aboensis (CCA) är en åboländsk symfonikör som specialiserar sig på storverk med orkesterackompanjemang. CCA består av nästan 80 sångare, och kören gör tätt samarbete med Åbo filharmoniska orkester. Kören är grundad år 1982 och Märt Krell har fungerat som körens konstnärliga ledare sedan hösten 2015.

Change-serien kulmineras

Serien ”You must be the change you wish to see in the world” består av sex konserthelheter som har spelat under året 2017 och där man betraktar verk som har förändrat världen. Alla konserter har föregått av en öppen föreläsning i Åbo huvudbibliotek. Den sista föreläsningen är måndagen den 30.11 kl. 17 i huvudbiblioteket. Jyri Komulainen, biskopsmötets generalsekreterare, docent, Kirsi Salonen, historiker och assisterande professor samt Ruth Illman, föreståndare vid Donnerska institutet och docent i religionvetenskap talar i lektionen ”Reformationen 500 år: Vad hände då i Åbo och i Finland och vad händer nu?”. Fritt inträde till lektion.

Sibelius efterföljare

För ett par ar sedan, på tröskeln till Sibelius jubileumsår, funderade Finlands Symfoniorkestrar, Finlands Tonsättare och Finlands Tonsättares Sibeliusfond på hur det finländska musiklivet skulle kunna fira det hundraåriga Finland. Jean Sibelius vikt vid skapandet av den finländska kulturidentiteten samt i befästandet av den finländska tonkonstens position utomlands har varit betydande. Man ville högakta denna bakgrund och samtidigt sätta fokus på hur livskraftig den finländska tonkonsten är idag och hur den samtida musiken är en central del av orkestrarnas repertoar. Som ett tecken på detta beställde orkestrarna inom ramen för projektet Sibelius efterföljare 15 verk av utvalda finländska tonsättare. Alla dessa verk framförs under jubileumsåret 2017. Finlands Tonsättares Sibelius fond stödde orkestrarna med stipendier för beställningsverk, som finansierades med ett stipendium från Finska Kulturfonden.

Festkonsert: Reformation! i Åbo domkyrkan to 2 och fre 3.11 kl. 19.00. Nätkonsert to 2.11. Ruut Kiiski, dirigent, Kaisa Ranta, sopran, Jaakko Kortekangas, barytoni, Chorus Cathedralis Aboensis, Åbo filharmoniska orkester. Isomäki. Biljetter 23,50/18,50/9,50€.

 **

Lipunmyynti / Biljettförsäljning

Lippuja Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin myy Lippupiste, www.lippu.fi. Turussa lippuja voi ostaa myös Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta Turun konserttitalolta, avoinna ma–pe klo 11–17. Lippuja myydään myös ovella tuntia ennen tilaisuuden alkua, mikäli paikkoja on jäljellä. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Biljetter till Åbo filharmoniska orkesters konserter säljs via Lippupiste, www.lippu.fi. I Åbo kan man även köpa biljetter i Åbo kulturbutik Ars Musica i Åbo konserthus (Aningaisgatan 9), öppet må–fr kl. 11–17. Biljetter säljs också vid dörren en timme före evenemanget börjar om det finns platser kvar. Åbo konserthus, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt / Mera information och intervjuförfrågningar

Paula Kahtola
tiedottaja-markkinoija vt / informatör-marknadsförare tf

Turun filharmoninen orkesteri / Åbo filharmoniska orkester
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala / Åbo stads fritidssektor
Sibeliuksenkatu 2, FI-20100 Turku
+358 (0) 44 907 2091
paula.kahtola@turku.fi

facebook.com/turkuphilharmonic
@turku_philharmo
www.tfo.fi

Vuodesta 2012 asti toiminut pop-duo julkaisee debyyttilevynsä. Yhtyeen musiikissa kuuluu Gösta Sundqvistin kaltaisten tarinankertojien laulunkirjoitusperinne, jota kokoonpano maustaa Airin ja Pet Shop Boysin kaltaisten klassikkoduojen soinnilla.

Pitkään ja hartaasti muhinut biisimateriaali on nyt realisoitunut kokopitkäksi, josta ei hittimateriaalia puutu. Levyn aloittavat neljä biisiä edustavat jokainen omassa lajissaan hittipotentiaalia: mystinen Nightswimming, tempoa nostattava Onneton, jousisävelten varaan kudottu Liian Kauan ja discobiitillä leijuva Jää avaavat levyn mallikkaasti. Loppulevy tarjoilee lisäksi mm. version Leevin and the Leavingsin klassikosta Amalia ja kauniin lopetustarinan Toinen-kappaleen muodossa.  

“Levyä on tehty pitkään ja hartaasti, mutta pitkässä paineessa syntyvät tiukimmat timantit” sanoo yhtyeen kappaleiden pääkirjoittaja Juuso Kemi. “Georgen musiikki on helposti lähestyttävää, mutta löytyy kappaleista kerroksia myös useampaan kuuntelukertaan” toteaa laulaja Saku Mansikkamäki.

Miljoona Ruusua levyltä on irrotettu kaksi singleä videoineen. Katsele ja kuuntele Amalia (Leevi and the leavings cover) ja Nightswimming alta.

Kuuntele Miljoona Ruusua Spotifyssä: https://open.spotify.com/album/5s40h0pemSNgf20pf9aQCM

Lataa mp3: https://www.dropbox.com/s/n9izy5co8uxoffa/GEORGE_miljoona_ruusua_mp3.zip?dl=0

Katso Nightswimming-video Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=rd_lEaQw3tU

Katso Amalia-video Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=sJ14_3Y-K5c

Lisätietoja & haastattelupyynnöt:
Juuso Kemi, 050 550 9427, george.gainsbourg@gmail.com

Keikkamyynti: Saku Mansikkamäki, 040 7709152, george.gainsbourg@gmail.com

www.george.fi

https://www.facebook.com/georgemusisoi/

https://www.instagram.com/georgemusisoi/

Helsingin Kirjamessut huipentui sunnuntaina Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto 2017 -kilpailun ehdokkaiden julkistamiseen. 70 esikoiskirjan joukosta valittiin palkinnosta mittelevä finalistikymmenikkö, joiden joukkoon nousi taidemaailmasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kertova Maaria Oikarisen esikoisromaani Lucian silmät (Arktinen Banaani). 

Kertomuksen Janna, nuori kuvataiteilija, valmistelee näyttelyään manian vimmassa ja huumassa, kunnes eräänä yönä hän huomaa muuttuneensa oman maalauksensa polttavasilmäiseksi Luciaksi. Maaria Oikarinen (s. 1972) kuvaa maniaa värikkääksi, hurjaksi ja luovaksi tilaksi. Kirjan päähenkilön vauhti kuitenkin kiihtyy psykoottiseksi ja vie hänet sairaalahoitoon. Sairausjakson kaarta kuvataan myös aviomiehen ja teini-ikäisen tyttären näkökulmasta.

Vakavasta aiheestaan huolimatta Lucian silmät on hurjassa laukassaan myös villin humoristinen romaani. Helsingin Sanomien Juhani Karila kirjoitti 18.8. arviossaan: ”Kun Janna pakottaa puolisonsa lasten hakuun ja miltei saman tien tilaa taksin mies- ja shoppailureissuille, tekee melkein mieli kannustaa.”

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: kirjailija Maaria Oikarinen, puh. 050 587 6072, maariaoi@gmail.com sekä Arktinen Banaani, kustantaja Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Virve Sammalkorven romaanille Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut on myönnetty vuoden 2017 Kuvastaja-palkinto. Kuvastaja-palkinnon jakaa Suomen Tolkien-seura Kontu ry., ja se annetaan edellisen vuoden parhaalle fantasiaromaanille. Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 27.10.2017 klo 18.00. Aiemmin tänä vuonna romaanille myönnettiin Savonia-palkinto.

Kuvastaja-raati luonnehti työtään tänä vuonna poikkeuksellisen haastavaksi, sillä vuonna 2016 julkaistiin ennätyksellisen laadukasta kotimaista fantasiaa. Voittajakirjaa raati luonnehti seuraavasti: “Vuoden kunnianhimoisempia teoksia.”  “Ihmisyyttä pohtiva kirja, jossa myös käsitellään ihmisyyteen liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.” “Varjojen lapset oli kuvattu hienosti ja erilaisuutta kunnioittaen.” “Taitavasti rakennettu kokonaisuus, Iaxin päiväkirjan piirustuksia ja päiväkirjan ”julkaisijan” kommentteja ja alaviitteitä myöten.” “Eläinmäisten ihmisten yhdistäminen aikaan, jolloin evoluution tutkimus oli alussaan ja muutenkin pohdittiin eläimen ja ihmisen eroja, oli oivaltava ratkaisu.”

Virve Sammalkorpi
PAFLAGONIAN PERILLISET– Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut
ISBN 978-951-23-6319-3
Kuvat Pekka Nikrus

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: Tiina Laaksonen, tiina.laaksonen@karisto.fi, 040 456 4984

Eurooppa-, kulttuuri ja urheiluministeri Sampo Terho on päättänyt teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksista. Ne saavat ensi vuonna toimintaansa rahoitusta valtionosuuksina yhteensä noin 104,5 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmän piiriin ehdotetaan yhtä uutta museota.

Valtionosuuksien lisäksi ministeri päätti alustavasti teattereiden ja orkestereiden valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan sekä orkestereiden kehittämishankkeiden määrärahoista.

Teatterit saavat valtionosuuksia yhteensä 52,5 miljoonaa euroa. Orkestereille valtionosuutta jaetaan noin 18,4 miljoonaa euroa, ja museoille 33,6 miljoonaa euroa. Edellytyksenä valtionosuuksien maksamiselle päätetyn suuruisina on, että eduskunta hyväksyy vuoden 2018 talousarvioesityksen.

Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja perustuu henkilötyövuosiin ja sen yksikköhintaan.

Teatterit

Teatterille osoitettuja henkilötyövuosia on 2 469. Määrä on sama kuin tänä vuonna. Henkilötyövuoden yksikköhinnaksi vahvistettiin 53 639 euroa. Arvonlisäverollinen yksikköhinta on 55 634 euroa. Uusia teattereita ei otettu valtionosuuden piiriin.

Ministeri osoitti alustavassa määrärahan jaossa 3 220 000 euroa harkinnanvaraista määrärahaa alue-, tanssi-, ja lastenteatteritoimintaan, ruotsinkieliseen teatteritoimintaan sekä kiertuetoimintaan.

Orkesterit

Orkestereille osoitettuja henkilötyövuosia on 1 033 eli saman verran kuin tänä vuonna. Henkilötyövuoden arvonlisäveroton yksikköhinta on 49 550 euroa ja arvonlisäverollinen yksikköhinta 51 349 euroa. Valtionosuuden piiriin ei otettu uusia orkestereita.

Lisäksi harkinnanvaraista avustusta orkestereiden valtakunnalliseen ja alueelliseen toimintaan sekä kehittämishankkeisiin osoitettiin alustavasti 668 000 euroa eli saman verran kuin tänä vuonna.

Museot

Museoista valtionosuusjärjestelmän piiriin hyväksyttiin uutena Lapuan kaupungin museot. Uusi museo mukaan lukien valtionosuuden piiriin kuuluisi ensi vuonna 124 museota. Museoille osoitettuja henkilövuosia on 1 183 eli saman verran kuin tänä vuonna. Henkilötyövuoden arvonlisäveroton yksikköhinta on 64 479 euroa ja arvonlisäverollinen yksikköhinta 68 651 euroa.

- Valtionosuusjärjestelmä muodostaa perustan teatterin, tanssin, sirkuksen, museoiden ja orkesterien rahoitukselle. Valtionosuudet ovat auttaneet turvaamaan kulttuurin saavutettavuuden eri puolilla Suomea sekä tuoneet vakautta ja pitkäjänteisyyttä kulttuurin tekemiseen. Kulttuurikenttämme laajuudesta ja monipuolisuudesta tulee huolehtia myös jatkossa, sanoo eurooppa-, kulttuuri ja urheiluministeri Sampo Terho.

Kulttuurin valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti elokuussa 2016 asiantuntijatyöryhmän pohtimaan museoiden, orkestereiden ja teattereiden - mukaan lukien tanssi ja sirkus - rahoitusjärjestelmän uudistamista. Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon.

Tarkoituksena on uudistaa rahoitusjärjestelmää siten, että se ottaisi paremmin huomioon taidekentän ja yhteiskunnan muutokset.

Rahoitusjärjestelmän uudistustyön viimeinen sidosryhmätilaisuus pidetään 21. marraskuuta. Kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistamisesta ministeriön verkkosivuilla.

Asiantuntijatyöryhmän ehdotus luovutetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle 31.12.2017 mennessä.

Lisätietoja:
- teatterit: kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila, p. 02953 30285
- orkesterit: kulttuuriasiainneuvos Mervi Tiensuu-Nylund, p. 02953 30312
- museot: kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, p. 02953 30281

• Teatterit ja orkesterit osoitteessa http://minedu.fi/teattereiden-ja-orkestereiden-valtionosuudet
• Museoiden valtionosuudet osoitteessa http://minedu.fi/museoiden-valtionosuudet

Europa-, kultur och idrottsminister Sampo Terho har slagit fast statsandelarna för teatrar, orkestrar och muséer. Verksamheten finansieras under nästa år med ca 104,5 miljoner euro i statsandelar.  Man föreslår att ett nytt museum tas med i statsandelssystemet.

Förutom statsandelarna slog ministern även preliminärt fast anslagen för teatrarnas och orkestrarnas riksomfattande och regionala verksamhet samt för orkestrarnas utvecklingsprojekt.

Teatrarna får totalt 52,5 miljoner euro i statsandelar. Orkestrarnas får ca 18,4 miljoner euro i statsandelar och muséerna 33,6 miljoner. Förutsättningen för att statsandelarna betalas ut enligt de fastslagna summorna är att riksdagen godkänner statens budgetproposition för 2018.

Statsandelssystemet för teatrar, orkestrar och muséer är kalkylerat och grundar sig på årsverken och priser per enhet för dessa.

Teatrar

2 469 årsverken riktas till teatrarna, dvs. lika många som i år. Priset per enhet för årsverken är 53 639 euro.   Priset per enhet, inklusive mervärdesskatt, är 55 634 euro. Inga nya teatrar togs med i statsandelssystemet.

I den preliminära uppdelningen av anslagen riktade ministern 3 220 000 euro i understöd som beviljas beroende på prövning till regional, dans- och barnteaterverksamhet, till svenskspråkig teaterverksamhet och till turnéverksamhet.

Orkestrar

1 033 årsverken riktades till orkestrarna, dvs. lika många som i år. Det mervärdeskattefria priset per enhet för årsverken är 49 550 euro och priset per enhet, inklusive mervärdesskatt, är 51 349 euro. Inga nya orkestrar togs med i statsandelssystemet.

Därutöver riktades preliminärt 668 000 euro i understöd till orkestrarnas riksomfattande och regionala verksamhet samt till utvecklingsprojekt, dvs. lika mycket som i år.

Muséer

Lappo stads muséer togs in som ny i stadsandelssystemet. Inklusive det nya muséet kommer 124 muséer att omfattas av statsandelssystemet nästa år. 1 183 årsverken riktas till museerna, dvs. lika många som i år. Det mervärdeskattefria priset per enhet för årsverken är 64 479 och priset per enhet, inklusive mervärdesskatt är 68 651 euro.

- Statsandelssystemet är grunden för finansieringen av teater, dans, musik, cirkus, muséer och orkestrar. Statsandelarna bidragit till att trygga kulturens tillgänglighet på olika håll i Finland samt möjliggjort stabilitet och långsiktighet i kulturverksamheten. Vi bör även framöver se till att vårt kulturfält är omfattande och mångsidigt, säger Europa-, kultur- och idrottsminister Sampo Terho.

Statsandelssystemet för kulturinstitutioner förnyas

Undervisnings- och kulturminister Sanni Grahn-Laasonen tillsatte i augusti 2016 en sakkunniggrupp för att bereda ett förslag till reform av finansieringssystemet för muséer, orkestrar och teatrar, inklusive dans och cirkus.

Meningen är att förnya statsandelssystemet så att det på ett bättre sätt tar i beaktande förändringar inom konstfältet och i samhället.

Den sista sammankomsten för intressentgrupper i anslutning till reformen av finansieringssystemet hålls den 21 november. Läs mer om reformen av kulturfinansieringssystemet på ministeriets webbplats

Ytterligare information:
- teatrar: Katri Santtila, kulturråd, tfn 0295 3 30285
- orkestrar: Mervi Tiensuu-Nylund, kulturråd, tfn 0295 3 30312
- muséer: Päivi Salonen, kulturråd, tfn 0295 3 30281

• Statsandelar till teatrar och orkestrar: http://minedu.fi/sv/teatrar-och-orkestrar
• Muséernas statsandelar: http://minedu.fi/sv/museer

Ilmoittautuminen Kaiku-radiomainoskilpailuun käynnistyy tänään. Kaupallisen radion kattojärjestön RadioMedian järjestämä Kaiku palkitsee vuosittain parhaita radiomainosten tekijöitä, tuottajia ja mainostajia kahdeksassa eri kategoriassa. Parhaat työt ja niiden tekijät palkitaan 16.3. järjestettävässä radioalan uudessa suurgaalassa.

Kaiku-radiomainoskilpailu jakaa vuosittain palkinnot radiomainonnan saralla tuotantoyhtiöille, suunnittelijoille, mediatoimistoille sekä mainostajille. Kilpailun tavoitteena on lisätä suomalaisen äänimainonnan arvostusta sekä kehittää suomalaisen äänimainonnan tasoa. Vuosi sitten Kaikussa kilpailtiin ensimmäistä kertaa uusissa Teho- ja Integroitu-kategorioissa. Näissä kategorioissa palkitaan ensisijaisesti radiomainoksen tai -kampanjan tehokkuutta panos­–tuotos-suhteella mitattuna sekä radion käyttämistä tuloksekkaassa roolissa osana mediamixiä. 

Tänä vuonna Kaikun päätuomarina toimiva Supersonin luova johtaja Anssi Järvinen uskoo Teho- ja Integroitu-kategorioiden todentavan radion roolia tehokkaana ja toimivana mediana.

– Numeroiden valossa voidaan selvästi osoittaa, että radio on vakavasti otettava media, jossa panos­–tuotos-suhde on erinomainen. Tuloksia mittaavat kisakategoriat ovat omiaan kasvattamaan tietoisuutta erilaisista mahdollisuuksista.

Viime vuoden Kaikussa nousi yksi voittajista ylitse muiden. Lidl keräsi ykköstilat kolmessa eri kategoriassa sekä merkittävimpänä huomionosoituksena grand prix -palkinnon. Juuri Teho-kategorian historian ensimmäinen voitto meni vuosi sitten Lidlin Sportyfeel-lanseeraukselle. Tämän vuoden Teho-kategorian tuomaristoon onkin tuotu asiantuntemusta palkitulta asiakkaalta. Lidlin mainospäällikkö Christian Saukkola on valitsemassa juuri Teho-kategorian voittajia tehokkaan radiomainonnan omakohtaisen kokemuksen ja ymmärryksen ansiosta.

Kaiku-kilpailun tuomaristo koostuu tänä vuonna monipuolisesta kokonaisuudesta mainontaa tekevistä, tutkivista tai tilaavista asiantuntijoista. Päätuomari Järvisen mukaan ryhmän monimuotoisuus näkyy erityisesti siinä, että tuomarit ovat niin alan konkareita nousevia kykyjä, radioammattilaisia sekä yleisesti tunnustettuja markkinoinnin asiantuntijoita. Kaiku-radiomainosgaalan vuoden 2017 tuomaristo kokonaisuudessaan löytyy täältä: http://www.radiomedia.fi/kaiku/tuomaristo

Tulevana keväänä Kaiku-radiomainoskilpailun voittajien palkitseminen tapahtuu 16.3. järjestettävässä RadioGaalassa. Näin jatkossa kaikki radioalan palkinnot jaetaan yhdessä RadioGaala-nimeä kantavassa suurgaalassa. Uusitun RadioGaalan tavoitteena on koota saman katon alle niin radioalan kuin markkinointiviestinnän ammattilaiset sekä mainostajat.

Kaiku-kilpailun aikataulu

Kaiku-kilpailuun ilmoittautuminen alkaa: 30.10.2017
Kilpailun viimeinen ilmoittautumispäivä: 5.12.2017 klo 23:59
Kilpailun viimeinen ilmoittautumispäivä, extended-deadline (korotettu ilmoittautumismaksu): 12.12.2017 klo 23:59
Shortlista julkistetaan: alustavasti helmikuun alussa 2018
RadioGaala: 16.3.2018 Helsinki

Lisätietoja:

RadioMedia ry, toimitusjohtaja Stefan Möller p. 0400 50 88 77, stefan.moller@radiomedia.fi

RadioMedia ry, projektipäällikkö Inka Luomanmäki, p. 040 1657 010 inka.luomanmaki@radiomedia.fi

Alljährlich, wenn die Temperaturen unter den Gefrierpunkt sinken und leise der erste Schnee fällt, richten sich die Blicke in Kemi unweigerlich auf das Wunderwerk aus Schnee und Eis, das bald die Stadt zieren wird: das SchneeSchloss. Die Arbeiten beginnen üblicherweise im Dezember, sobald die Temperatur dauerhaft um -7 Grad liegt, mit der Produktion des nötigen Kunstschnees. Der eigentliche Bau beginnt im Januar und die Eröffnung ist auf den 20. Januar 2018 angesetzt.

Verlängerte SchneeSchloss-Saison

„Kemi zieht bereits ab Anfangs Dezember die ersten Wintergäste an, und damit verbunden steigt natürlich auch der Bedarf an Dienstleistungen verschiedenster Art. Wir sind deshalb bemüht, unseren Besuchern so früh wie möglich ein Schneeschloss-Erlebnis zu bieten“, sagt Susanna Koutonen, Geschäftsführerin von Kemi Tourismus. „Indem wir den Besuch des Schneeschlosses für Gruppen schon vor der offiziellen Öffnung und für Individualreisende bereits am Vormittag des Eröffnungstages ermöglichen, verbessern wir unser Angebot. Natürlich hoffen wir auf einen schneereichen und kalten Winter, welcher es uns erlauben wird, das SchneeSchloss bis zum 14. April offen zu halten. Eine besondere Freude ist es uns, für Gäste der Küstenglasvillen sowie Gruppen schon während der Bauphase Führungen durch das SchneeSchloss anzubieten. Auf diesen einmaligen Rundgängen erleben die Besucher hautnah die Ausmaße und Anforderungen des Bauens mit Schnee“, ergänzt Frau Koutonen weiter.

Während das SchneeSchloss traditionell von 10 – 18 Uhr geöffnet ist, werden im kommenden Winter neu auch Abendbesuche angeboten. Während diesen Führungen bekommen die Teilnehmer einen Einblick in die Unterhaltsarbeiten sowie die Vorbereitungen des Schneehotels für die anreisenden Gäste. Das Schneerestaurant sowie das Schneehotel sind selbstverständlich wie gewohnt allabendlich geöffnet, und das Service Point Gebäude ist während der SchneeSchloss Saison rund um die Uhr besetzt.

Faszinierende Tiere und Landschaften im SchneeSchloss

Tiere des Waldes sind das Thema des Schneeschlosses 2018, wie von Noora Barria, PR-Managerin von Kemi Tourismus, in Erfahrung zu bringen ist. „Tiere ziehen Menschen aus allen Kulturen und Altersgruppen in ihren Bann. Der Wald wiederum ist ein essenzieller Teil der finnischen Seele – Wälder bedecken rund 70 Prozent des Landes und bieten Tieren Freiheit und unverschmutzten Lebensraum. Mit dem diesjährigen Thema möchten wir unseren Gästen die Fauna und Natur Finnlands und Meer-Lapplands näher bringen. Dies gibt uns auch die Möglichkeit, herauszuheben, was unser Land nebst seinen Sehenswürdigkeiten noch alles zu bieten hat: saubere Luft, ein Gefühl von Weite und Gelassenheit sowie Stille sind Dinge, die Mensch und Tier gleichermaßen genießen“, führt Noora Barria weiter aus. Das Schneeschloss-Thema wird jedes Jahr neu gewählt und war heuer das Ergebnis eines Ideenwettbewerbs unter den Mitarbeitern.

Verantwortlich für Planung und Bau des Schneeschlosses ist Frozen Innovations, während Rauno Ruonansuu weiterhin als Architekt amtet. Die künstlerische Gestaltung der Eisskulpturen erfolgt in Zusammenarbeit zwischen Kemi Tourismus und den Eiskünstlern. Der Geschäftsführer von Frozen Innovations, Taavi Heikkilä, war schon in den vergangenen Jahren Bauleiter des Schneeschlosses im Auftrag von IP-Heikkilä.

SchneeSchloss Areal bald ganzjährig genutzt

Das SchneeSchloss entsteht 2018 zum 23. Mal und zum zweiten Mal an seinem neuen Standort. Das Areal soll in den nächsten Jahren zu einem ganzjährigen Anziehungspunkt für Besucher werden. Schon bestehendes Element sind die im Sommer und Winter geöffneten Küstenglasvillen, welche mit raumhohen Fenstern ausgestattet sind und damit einen uneingeschränkten Blick auf das Meer und den nordischen Himmel freigeben. Der SchneeSchloss Camping lädt Besucher im Sommer zu einem Stopp in Kemi ein. Im Herbst zur Zeit der Laubverfärbung bieten die Küstenlodge sowie die direkt am Wasser gelegene, typisch finnische Holzhütte gut ausgestattete Alternativen für Sitzungen und gemütliche Abende am Kamin. In gut einem Jahr wird auf dem Gelände der ganzjährige Schneeschloss-Komplex zu finden sein, wo Besucher auch im Sommer mit Schnee und Eis auf Tuchfühlung gehen können. Mit den Bauarbeiten wird in Kürze begonnen, um während der betriebsamen Wintersaison möglichst wenige Beeinträchtigungen zu verursachen.

Das SchneeSchloss in Kemi ist ein thematisches Kunstwerk aus Schnee und Eis und beherbergt in seinen Mauern alljährlich das Schneerestaurant, das Schneehotel, die Schneekapelle und viel zu Erleben für Jung und Alt. Im Winter unterhalten die Schneeballmaskottchen Arttu und Terttu täglich die Besucher.

PME Recordsille kiinnitetty Pajafella julkaisee uutta musiikkia. Keskiviikkona julkaistavalla Ihan Liian Leija –kappaleella feattaa Suomen suosituin rap-duo JVG.

”Ihan Liian Leija on biisi, jonka oon tehnyt jo monta kertaa aikaisemmin samalla nimellä ja idealla. Mut vasta Yung Larryn tuottamana biisin sai kuulostamaan miltä halusin.  Young Larry onnistui tuomaan siihen sen, mitä tää biisi vaati mun mielestä. Kun demo oli valmis, pyysin bossei fiitiks ja onneks ne suostu. Tulos on Ihan Liian Leija,” kertoo Pajafella.

Keskiviikkona julkaistavaa singleä seuraa perjantaina 3.11. julkaistava EP, joka kantaa nimeä Luukku Auki 2. EP:ltä löytyy aiemmin julkaistun With the Sh*t ja Ihan Liian Leija –singlejen lisäksi kolme ennen julkaisematonta kappaletta. Pajafella julkaisi viime vuonna ensimmäisen Luukku Auki –EP:nsä.

”Tää on erilainen ensimmäiseen Luukku Auki –EP:seen verrattuna. Tää EP on biiteiltään enemmän sitä, miltä haluun mun musan kuulostavan”, Pajafella kertoo EP-projektistaan.

Pajafellan EP:n julkaisua juhlitaan tulevana lauantaina 4.11. Helsingin Valkoisessa Salissa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Noora Kärki, PME Records, noora@pmerecords.fi, 044 981 1633

Merenkulkujärjestöjen perinteinen pyhäinpäivän kunniakäynti järjestetään 4.11.2017 merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkillä Helsingin Eirassa. Klo 12.00 Merisatamanrannassa Ursinin kalliolla alkava tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

OHJELMA

Mikaelin laulajat, johtaa Jukka Okkonen: Eero Erkkilä, loppukoraali kantaatista TamburoMilitaro

Puhe: merimiespastori Hanna Vuollo

Hiljainen hetki vainajien muiston kunnioittamiseksi

Mikaelin laulajat: R.F. von Willebrand, Långsamt som kvällskyn

Seppeleenlasku: Suomen Meripelastusseura ry

Mikaelin laulajat: Fredrik Pacius, Suomen laulu

Kunniakäynnin aikana Suomen Meripelastusseuran alukset tekevät ohimarssin. Alukset ovat yleisön nähtävillä Kauppatorin rannassa tilaisuuden jälkeen.

Kunniakäynnin jälkeen kahvitilaisuus Suomen Merimieskirkko ry:n kokoustiloissa Albertinkatu 2, Helsinki.

Lisätietoa: Jaakko Laasio, merenkulkijatyön johtaja, Puh. 0400 156 660, jaakko.laasio@merimieskirkko.fi

Kunniakäynnin järjestäjätahot (vuosittaisen seppeleenlaskuvuoron mukaisessa järjestyksessä)

Suomen Meripelastusseura ry
Suomen Varustamot ry
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Suomen Konepäällystöliitto ry
Suomen Tietoliikennetekniset ry
Rajavartiolaitos
Helsingin Laivanpäällikköyhdistys ry
Satamaoperaattorit ry
Merimiespalvelutoimisto
Meriliitto ry
Luotsiliitto ry
Merivoimat
Suomen Laivanpäällystöliitto ry
Meriliikenneohjaajat ry
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Suomen Merimieskirkko ry (hoitaa tilaisuuden käytännön järjestelyt vuosittain)

Turun kaupungin nuorisopalvelut järjestää Turku Bandstand -bändikilpailun ensi vuonna jo 22. kerran. Ilmoittautuminen alkaa nyt keskiviikkona 1. marraskuuta.

Turku Bandstand on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty bändikilpailu, josta on muodostunut yhtyeille vakiintunut tapa astua yleisön eteen – vaikka ensimmäistä kertaa. Kilpailussa on esiintynyt tähän mennessä jo 973 yhtyettä.

Kilpailuun saavat ottaa osaa kaikki yhtyeet, joiden kotipaikka on alueen Salo–Forssa–Laitila–Turku sisäpuolella. Yhtyeiden jäsenistä 3/4 tulee olla alle 29-vuotiaita.

Kilpailu käydään helmi-maaliskuun aikana Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa, finaali soitetaan maaliskuun 17. päivä Logomossa. Raadissa istuu aina musiikkialan ammattilaisia ja alan toimijoita.

Kisasta tullaan poimimaan 3–5 yhtyettä Turku Rock Academyn riveihin. Yhtyeet saavat kaksi vuotta maksutonta tukea ja opastusta omaan kehittymiseensä.

– Toiminta pitää sisällään paljon studioaikaa, musiikin tuottamista, promokuvia, julkaisuja ja kaivattuja keikkoja – toisinaan Ruisrockiin saakka, kertoo Rock Academyn toiminnanjohtaja Tomi Arvas nuorisopalveluista.

Turku Bandstand -kilpailussa kukin yhtye esittää 15 minuuttia omaa materiaaliaan. Kilpailun voittajalle on tuttuun tapaan luvassa esituotantoa, studiota ja singleäänitteen julkaisu.

Viime vuoden voittaja
sai tuottajan Riku Mattilasta

Kilpailua kehitetään koko ajan, ja toisinaan voittokin saattaa poikia paljon enemmän. Esimerkiksi vuoden 2017 voittaja uusimusta-yhtye sai huiman mahdollisuuden, kun finaalin tuomaristossa istunut tuottaja Riku Mattila innostui yhtyeestä niin paljon, että otti koko bändin tuottamisen hoitaakseen.

– Pyrin sparraamaan ja mentoroimaan artistia koko tietotaidollani. Kaivan kaiken mahdollisen potentiaalin ryhmästä ja yksilöistä esiin, sanoo Mattila.

–  Se että työ kestää pidempään kuin pari tapaamiskertaa tuo pöydälle runsaasti kysymyksiä, joiden äärelle päästäisi muuten vasta vuosien päästä. Samalla metsästetään sitä kuuluisaa Hyvää Biisiä. Kyseessä on parhaimmillaan hyvin antoisa ja informatiivinen mahdollisuus mille tahansa bändille.

Uusimustan ja Mattilan yhteistyön hedelmiä tullaan kuulemaan ensi keväänä.

Ilmoittautuminen 2018 Turku Bandstand -kilpailuun (Ilm. aika 1.11.2017.–7.1.2018 klo 20): tomi.arvas@turku.fi, viestiin mukaan bändin nimi ja kotipaikka, jäsenten iät ja soittimet sekä yhteyshenkilöltä sähköposti ja puhelinnumero. Mukaan mahtuu 30 yhtyettä!

Lisätiedot:

Tomi Arvas
toiminnanjohtaja
tomi.arvas@turku.fi
puh. 050 554 6118
Turku Rock Academy
Turun nuorisopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala

Kuvat: Kuva1, kuvaaja Juha Kurri, Turku Bandstand -kisasta kuva.
Turku Bandstandissa menestynyt Another Wasted Night on Turku Rock Academyn valmennuksessa parasta aikaa.

Ulkokeikkakuva Awake Again, kuvaaja Juha Kurri:
Muutamille Bandstandissä menestyneille bändeille avautuu mahdollisuus päästä esiintymään myös isoilla festivaaleilla kuten Ruisrockissa. Awake Again revittelee 2017 Ruisrockissa.

Vielä ehtii käydä tutustumassa värivalokuviin talvi- ja jatkosodasta Etelä-Karjalan museossa. Sodan värit -näyttely aloittaa viimeisen viikkonsa Etelä-Karjalan museossa tiistaina 31.10. ja on esillä sunnuntaihin 5.11. asti joka päivä klo 11 – 17. Näyttelyn on nähnyt ennen viimeistä viikkoa jo yli 12 300 asiakasta.

Näyttely esittelee harvinaisia värivalokuvia talvisodan ja jatkosodan ajalta. Aidoista sota-ajan värivalokuvista tehdyt suurennokset esittelevät vaikuttavalla tavalla sotavuosien elämän kirjoa niin rintamalla kuin rintaman takanakin. Talvisodan värivalokuvat ovat löytyneet vasta vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Niiden kuvaajaksi osoittautui ruotsalainen Punaisen ristin sotalääkäri Carl-Erik Groth. Näyttely koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, yksityisten kokoelmien, Sotamuseon Puolustusvoimien SA-kuva-arkiston ja Punaisen ristin kuvista.

Sodan värit -näyttelyn viimeisen viikon perjantaina Lappeenrannan museoissa vietetään myös ilmaisen sisäänpääsyn Museoperjantaita ja näyttelyssä on tuolloin, 3.11., klo 13 – 15 paikalla vertaisihmettelijä jakamassa näyttelykokemusta asiakkaiden kanssa.

Näyttelynvaihdon ajan 6. - 24.11. Etelä-Karjalan museossa on avoinna perusnäyttely 'Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia'. Seuraavan näyttelyn ’Suur-Merijoen kartano – Jugendin helmi’ vietetään perjantaina 24.11. klo 18 ja lauantaista 25.11. alkaen näyttely on normaalisti avoinna yleisölle.

Lisätietoja

Satu Ståhlberg

intendentti

Lappeenrannan museot

040 579 5744

satu.stahlberg@lappeenranta.fi

Harrasteaskartelijoille suunnattu valtakunnallinen Vuoden Askartelija -kilpailu ratkeaa tänä vuonna Kätevä & Tekevä -messuilla Lahden Messukeskuksessa. Vuodesta 2011 saakka järjestetyn kilpailun tarkoituksena on lisätä ja tukea käsillä tekemistä ja sen arvostamista, nostaa askartelu oikeaan arvoonsa käsitöiden ja taiteen rinnalle, kannustaa käsillä tekemiseen sekä kehittää askartelutaitoja. Vuoden Askartelija 2017 julkistetaan Kätevä & Tekevä -kädentaito- ja harrastemessuilla lauantaina 4. marraskuuta.

Vuoden Askartelija -kilpailun järjestäminen sai alkunsa tarpeesta nostaa esille harrastajien kädentaitoja ja askartelu-sanan arvostusta. Askartelu on yleisesti mielletty lasten ”leikkaa-liimaa” -puuhasteluksi, vaikka se on monipuolinen kaikenikäisten harrastus. Kotoilu- ja DIY-buumi on entisestään kasvattanut kotiaskartelijoiden määrää ja harrasteen suosiota. Vuoden Askartelija -kilpailun ja sen taitavien kilpailutöiden myötä askartelu-sanan synonyymina voidaan nykypäivänä pitää termiä käsillätekijä. Tänä vuonna Vuoden Askartelija -kilpailuun osallistui 35 askartelijaa, joista voittajaksi valikoitui portfoliossaan taitonsa monipuolisimmin esille tuonut tekijä. Vuoden Askartelija 2017 julkistetaan Kätevä & Tekevä -messujen ohjelmalavalla ensimmäisen messupäivän aamuna klo 10.30. Kilpailun voittaja esittelee taitojaan messuviikonloppuna Taika-lehden osastolla.

Kätevä & Tekevä on suosittu kädentaito- ja harrastetapahtuma, joka tarjoaa uusimpia ideoita omaan tekemiseen. Messujen pääosassa ovat käsintehdyt tuotteet ja tarvikkeet harrasteisiin. Kätevä & Tekevän ohjelmalavalla nähdään monipuolista sisältöä tanssista lastenteatteriin. Vinkkilavalle saadaan vieraiksi bloggaajat Frutti di Mutsi Sofia Heinonen, Ristiinrastiin Tuula Kyrölä sekä leivontabloggaaja Pullahiiri Taru Vihavainen. Tapahtuman työpaja-alueella tehdään tutuksi muun muassa supertrendikästä bullet journal -kalenteriaskartelua suositun Kalenterimania-yhteisön opastamana.

Kätevä & Tekevä 2017 Lahden Messukeskuksessa 4.-5. marraskuuta.
Avoinna lauantaina klo 10-17, sunnuntaina klo 10-16.
Tapahtumaan on järjestetty ilmainen bussikuljetus Lahden Matkakeskukselta ja torilta (Maronlankadun turistipysäkki).

Lisätiedot:
www.katevamessut.fi
KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Projektipäällikkö
Niina Vesalainen
p. 040 654 1284
niina.vesalainen@lahdenmessut.fi

Vuoden Askartelija -kilpailu:
Taika-lehti
Päätoimittaja
Anu Turu
p. 040 721 7971
anu.turu@taikalehti.fi

Suomi 100 - Suuri lukuseikkailu tuo Kemiin Pirkka-Pekka Peteliuksen satutunnin, lasten ja nuorten kirjallisuustapahtuman ja Pikku Kakkosen juhlanäyttelyn.

Lasten ja nuorten kirjallisuutta sekä lukemista juhlistava Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Suuri lukuseikkailu rantautuu marraskuussa Kemiin. Suuri lukuseikkailu nostaa esiin lastenkirjallisuutta sekä kuvitus- ja sanataidetta kiinnostavalla tavalla.

- Kiertue on hieno tilaisuus tukea lasten ja nuorten lukuharrastusta. Sen myötä olemme saaneet mukaan myös sellaista ohjelmaa, jota emme olisi välttämättä muuten järjestäneet, kertoo Kemin lastenkulttuurikoordinaattori Outi Hyvönen.

Hyvösen mielestä marraskuun kokokohta Lastenkulttuurikeskuksessa on Pikku Kakkosen juhlanäyttely satutunteineen. Näyttelyn avajaisissa satuja lukee Pikku Kakkosesta tuttu Tuomo Rannankari ja myöhemmin marraskuussa satuja tulee lukemaan  Pirkka-Pekka Petelius.

Kemin kaupunginkirjastolla esillä olevan Tarinoiden puisto – 18 nykykuvittajaa -näyttelyn ympärille on rakennettu toimintaa, kuten satumaalausta ja satukirjaonnenpyörä. Kirjastolla järjestetään myös lastenlauantai, jossa on erilaista ohjelmaa.

Marraskuu huipentuu Lasten ja nuorten kirjallisuustapahtumaan 16.11. Tapahtumassa annetaan vinkkejä lasten ja nuorten lukuharrastuksen tukemiseen ja sanataidekasvatukseen.

­­- Ohjelmaa on runsaasti ja kiinnostusta kuukauden antiin on ollut jo mukavasti. Esimerkiksi päiväkodit ovat varanneet vierailuaikoja, Hyvönen kommentoi.

Suuri lukuseikkailu Kemissä on osa Lastenkirjainstituutin ja Lukukeskuksen yhdessä koordinoimaa Suuren lukuseikkailun tapahtumakiertuetta, joka kulkee lastenkulttuurikeskuksissa ympäri Suomen Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi.

 - Olemme tyytyväisiä, että Kemi pääsi mukaan kiertueeseen, sillä kiertueen tarjoama taustatuki on merkittävä tällaisia tapahtumia järjestettäessä, Hyvönen kiittelee. Kemin lastenkulttuurikeskus järjestää taidetoimintaa ja tapahtumia lapsiperheille ja nuorille sekä koulu- ja päivähoitoryhmille. 

Kemin Suuren lukuseikkailun ohjelma:

Kemin kaupunginkirjastossa:

Tarinoiden puisto - 18 nykykuvittajaa näyttely 7.-27.11.

Satukirjaonnenpyörä koko näyttelyn ajan - pyöräytä onnenpyörää ja löydä uusi satu luettavaksi.

Satumaalaus lehtilukusalissa 7.11. ja 14.11. klo 13-15.

Lukukoira lastenosastolla 13.-16.11. sekä 20.11. ja 27.11. klo 17.30-18.30

Lukemiseen liittyvätietokilpailuTuulenpesässä 15.11. klo 17.30

Lastenlauantai lasten- ja nuortenosastolla 18.11. klo 11-14

Lasten ja nuorten kirjallisuustapahtuma 16.11. klo 13-16.00

13.00             Tervetuloa!

13.00-13.15   Laakkosia. Marjo Selinin tanssiesitys, perustuu Heli Laaksosen runokirjaan

13.15-14.00   Iloa ja riemua lastenkirjoista! Kirjailija Mila Teräs

14.00-14.15   kahvi

14.15-15.00   Lukeminen on pääasia ja perusoikeus - eli mitä hyötyä saat kirjoista ja lukemisesta, FT, tutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen

15.00-15.45   Nuorille kirjoittaminen ja nuoret lukijoina. Kirjailija Pasi Lönn

Kemin Lastenkulttuurikeskuksessa:

Pikku Kakkosen juhlanäyttely 3.-25.11. Avoinna to-pe klo 12-17 ja la 10-15. Ryhmät sopimuksen mukaan aamupäivisin. Vapaa pääsy!

Pikku Kakkosen näyttelyn avajaiset ja satutunti 3.10. klo 10, satuja lukee Tuomo Rannankari.

Pirkka-Pekka Petelius lukee satuja 9.11. klo 10.00