Sammalhuone on samanaikaisesti upea valokuvateos ja syvällinen tarina luonnosta ja ihmisestä ennen, nyt ja tästä eteenpäin.

 Sammalhuoneessa puheenvuoron saa vuorotellen kolme henkilöä, Aleksis Kivi, Zachris Topelius ja Ville Suhonen – kolme eri katsantokantaa, maailmankuvaa, ajanjaksoa. Ihmetys on yhteinen: kukin puhujista hämmentyy pohtiessaan ihmisen ikiaikaista halua asettua luonnon yläpuolelle ja pakonomaista tarvetta hallita sitä. Sammalhuone sanallistaa luonnon mykän avunhuudon. Voiko suhdetta luontoon enää korjata, voiko sen ystäväksi, tasavertaiseksi kumppaniksi, enää palata?

Teoksen päähenkilöt, tuuheaturkkiset ja sileäsiipiset metsäneläimet, luovat silmäyksen kameran linssin läpi suoraan lukijaan. Ville Suhosen teksti ja Kai Fagerströmin valokuvat muodostavat monikerroksisen kokonaisuuden.

ALEKSIS: Päätin, etten palaa kotiin ennen kuin olen muuttunut itse eläimeksi, avannut silmäni vaikkapa halkihuulisena jänönä näreen alla, nummia tonkivana piirtoposkeisena mäyränä, paksukarvaisena karhuna tai avuttomana oravanpoikasena, joka halusi paeta lajitovereidensa luo kaukaiseen hämärään. Ja silloin veljet saisivat yrittää vangita minut. Minä niille näyttäisin.

 ZACHRIS: Suomalaiset olivat vähitellen tottuneet siihen, että korpi täytyi raivata ja puut kaataa talon ja viljelysten tieltä. Luontoa alettiin pitää vihollisena, joka oli voitettava. Pian me kammoksuimme metsää ja sen asukkaita. Kohtaamiset metsän eläinten kanssa nostivat hien pintaan, pusersivat kädet nyrkkiin. Miten vihamielisesti ne meitä lähestyivätkään?

 VILLE: Aloimme uskoa, että eläimen täytyi edes jollain tavalla muistuttaa ihmistä ollakseen älykäs. Tietäisikö se menneestä tai huomisesta mitään, vai elikö se vain tätä hetkeä? Kun se piileskeli sammalten kätköissä, pelkäsikö se henkensä puolesta? Pelkäsikö se kuolevansa? Toivoiko ja unelmoiko se silloin jostain? Oliko se vain tottunut olemaan saalistajana ja saalistettavana?  

 Kai Fagerström on salolainen valokuvataiteilija. Hänen edellinen teoksensa Maahengelle oli autiotalojen uusia asukkaita käsitellyt luontokirja Viimeiset vieraat yhdessä Heikki Willamon ja Risto Rasan kanssa. Ville Suhonen on helsinkiläissyntyinen, Vihdissä asuva kirjailija, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja, joka tunnetaan muun muassa teoksesta Metsän tarina.

 Lisätietoja tekijöiltä: Kai Fagerström: 044 774 5333, Ville Suhonen: villesuhonen.net
Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi
Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, 0505604544
Kustantaja: Johanna Korhonen, Maahenki Oy, johanna.korhonen@maahenki.fi, 0405105906

HUIPPUETU VAIN SINULLE UUTISKIRJEEN TILAAJA:

Viime hetken tarjous nopeimmille:

Vanhan Ylioppilastalon esityksiin Helsingissä kaksi lippua yhden hinnalla (Norm. 42€). Esitys on ravintolateatterissa upeissa puitteissa, tarjoilu pelaa myös esityksen aikana.

Pe 13.10. KLO 19.00 WE ROCK! Heavyrock Night! Lavalla nähdään lkaikkein kovimmat solistit Ari Koivunen, J.P. Leppäluoto ja Paolo Ribaldini. Mukana myös tanssijat ja tietenkin Heavyrockband! Mukaansatempaava heavyshow, joka ei jätä ketään kylmäksi!

La 14.10.KLO 19.00 AUTIOTALOSSA – Musikaali (Dingo, Yö ja Popeda). Neumann, Ari Koivunen ja Pate, JP Leppäluoto.

Pe 20.10. KLO 19.00 GOLDEN ABBA SHOW. Elä Abban tarina uudelleen, huikea musiikki, upeat laulajat!

Lippuvaraukset: myynti@musiikkiteatteri.fi tai 044-3466713.

Musikaalien Esittelyt:

AUTIOTALOSSA – ROCKMUSIKAALI
Musikaali kertoo 80-luvun rock-ilmiöstä Suomessa, jolloin Dingo aiheutti maanlaajuisen hysterian, ja samaan aikaan esiin ponnahtivat Yö, Mamba ja Eve ’Suomen Liverpoolista’. Dingon synnyttämä hysteria vaikutti laajasti myös muiden bändien ihannointiin kuten Popedaan, joka sai ensikertaa kokea hysteerisesti kirkuvan ja hiuksia repivän yleisön. Esityksessä käydään läpi Dingon ja Yön valtava nousu suosioon. Musikaalissa kuullaan myös Popedan upeimpia hittejä. Pääosissa mm. Idols-voittaja Ari Koivunen ja J.P. Leppäluoto.

Golden ABBA Show
Esityksessä loistavat Suomen eturivin esiintyjät. He tykittävät Abban hittejä sellaisella energialla, ettei se jätä ketään kylmäksi. Abba-nelikkona nähdään Capri Selo, Piritta Lumous, Olli Kärki ja Marko Lämsä. Show sisältää upeita Abba-tyylisiä pukuja ja koreografiaa. Huikeista sirkusnumeroista vastaa Jenni Pylkkänen. Golden Abba Show on henkeäsalpaava ja kokonaisvaltainen elämys, varsinainen Abba-spektaakkeli. Tule nauttimaan!
Esityksessä kuullaan mm. kappaleet: Mamma Mia, Dancing Queen, Fernando, Waterloo, Summer Night City, Voulez Vous, When I Kiss The Teacher, Tiger ja monia muita...

WE ROCK! Heavyrock Night

Lappeenrannan kaupunginteatterin seuraava ensi-iltanäytelmä on Michael Cooneyn menestysfarssi Puhtaana käteen. Näytelmään liittyen järjestetään yleisölle avoin infotilaisuus maanantaina 16.10. klo 13 kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. 

Infotilaisuudessa nähdään lyhyt kohtaus näytelmästä. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan ohjaaja Iiris Rannion ja työryhmän muiden jäsenten ajatuksia vauhdikkaaseen sosiaaliturvafarssiin liittyen. Infotilaisuuteen on vapaa pääsy. 

Puhtaana käteen kertoo työttömäksi jääneestä Erkki Lehtisestä (Seppo Merviä), joka on kahden vuoden ajan elättänyt itsensä sosiaaliturvahuijauksilla. Tukihakemuksiin hän on liittänyt mitä mielikuvituksellisimpia henkilöitä ja vuokralaisensa Visa Muikun (Samuli Punkka) sukulaisineen. Eräänä päivänä Erkki päättää lopettaa huijaukset ja ilmoittaa keksimiensä henkilöiden kuolleen. Väärinkäsitykset seuraavat toinen toistaan ja meno yltyy hurjaan vauhtiin ennen kuin kaikki lopulta selviää. 

Puhtaana käteen -näytelmän ensi-ilta on perjantaina 20.10. klo 19 kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. 

Lisätietoja: 

Ohjaaja Iiris Rannio,
040 130 9159, iiris.rannio@lappeenranta.fi 

Lisätietoja näytelmästä: http://www.lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Puhtaana-kateen

Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevalle Suomen korkeimmalle hotellille Solo Sokos Hotel Torni Tampereelle on myönnetty Modern Luxury Hotel of the Year 2017 -palkinto. Se on matkailualan merkittävä ja laaja-alainen osoitus hotellin tasokkuudesta. Kansainvälistä tunnustusta saavuttanut hotelli viettää 3-vuotissyntymäpäiväänsä tällä viikolla. Hotelli avattiin 15.10.2014. 

Solo Sokos Hotel Torni Tampere palkittiin maailmanlaajuisessa The Luxury Travel Guide Awards -kilpailussa. Hotelli sai tunnustuksen toistamiseen, sillä se voitti Luxury Hotel of the Year -palkinnon myös ensimmäisen toimintavuotensa päätteeksi syksyllä 2015. 

The Luxury Travel Guide myöntää palkintoja eri kategorioissa maakohtaisesti, maanosittain ja maailmanlaajuisena. Kategorioita ovat muun muassa perheystävälliset ja modernit hotellit. Kilpailussa hotelleja tarkastellaan esimerkiksi seuraavista näkökulmista: innovatiivisuus ja design, ravintolatarjonta, palvelun laatu, teknologian hyödyntäminen, työntekijöiden työtyytyväisyys sekä kestävä kehitys. Voittajat valitsee raati, joka muodostuu Luxury Travel Guiden asiantuntijoista ja vierailijatuomareista. 

– Saamamme Modern Luxury Hotel of the Year 2017 -palkinto kertoo niin hotellimme upeasta arkkitehtuurista ja sisustuksesta kuin henkilöstömme vahvasta ammattitaidosta. Kilpailun kriteerit ovat laajat, joten menestyminen kisassa on meille todella suuri kunnianosoitus, sanoo Solo Sokos Hotel Torni Tampereen hotellinjohtaja Mikko Kankaanpää.

Lisätietoa kilpailusta: www.ltgawards.com

Valokuvia: https://tamtor.kuvat.fi/kuvat/

Lisätietoja medialle:
Mikko Kankaanpää, hotellinjohtaja, Sokotel Oy, p. 050 638 16, mikko.kankaanpaa@sok.fi 

Kun itse tai oma lähiomainen on saanut autismikirjon diagnoosin, on tärkeää saada puhua jonkun saman kokeneen kanssa, selviää Autismi- ja Aspergerliiton Arjessa alkuun -projektin teettämästä selvityksestä.

Autismi- ja Aspergerliitossa toimii koulutettuja vapaaehtoisia vertaisosaajia, joilla on omakohtainen kokemus autismikirjosta. Arjessa alkuun -projektin teettämän selvityksen mukaan vertaisosaajalta saatu tuki on erityisen tärkeää, kun autismikirjon diagnoosi on juuri saatu.

– Selvityksestä käy ilmi, että samaa kokeneen vertaisen kohtaaminen varhaisessa vaiheessa auttaa selviämään eteenpäin. Merkityksellistä on erityisesti kokemus siitä, ettei asian kanssa ole yksin ja että muutkin ovat selvinneet. Diagnoosin jälkeen on tärkeää saada toivoa siitä, että elämä autismikirjon kanssa on arvokasta ja elämässä on edelleen paljon ilonaiheita, Arjessa alkuun -projektin projektipäällikkö Elina Vienonen kertoo.

Diagnoosin saamisen jälkeen kaikilla ei ole voimia lähteä hakemaan tukea suoraan vertaistukiryhmästä. Vertaisosaajatoiminnassa kynnys hakea vertaistukea on tehty mahdollisimman matalaksi. Vertaisosaajaan saa otettua yhteyden nettilomakkeen kautta ja hänet voi kohdata omassa arkiympäristössä muutaman kerran. Sen jälkeen vertaisosaaja ohjaa hakemaan pidempikestoista tukea vertaistukiryhmästä.

– Tuensaajat ovat asuinpaikasta riippumatta päässeet vertaisosaajatoiminnan kautta paremmin tukiverkostojen pariin. He ovat vertaisosaajien tuen avulla löytäneet arkeensa erilaisia selviytymiskeinoja. Tärkeimmiksi on koettu erityisesti käytännön vinkit, joiden avulla tuensaajat ovat ymmärtäneet esimerkiksi hakea apua lapsen aistikuorman helpottamiseksi koulussa, Vienonen täsmentää.

Diagnoosin saaminen voi olla shokki

Autismikirjon diagnoosin voi saada missä elämänvaiheessa tahansa, vaikka tavoitteena on tunnistaa piirteet mahdollisimman varhain. Kun oma lapsi saa diagnoosin, se voi olla vanhemmille shokki.

– Diagnoosin saaminen voi olla pitkäkestoinen prosessi. Yksinäisyyden ja avuttomuuden kokemukset ovat yleisiä. Diagnoosin jälkeen voi tuntua siltä kuin elämä olisi pysähtynyt paikoilleen, Vienonen kuvailee.

Vertaisosaajina toimiville Pekka ja Päivi Heikkiselle oli aluksi järkytys, kun heidän 19-vuotias poikansa Jali sai lapsena lapsuusiän autismi- ja kehitysvammadiagnoosit. He ryhtyivät vertaisosaajiksi voidakseen luoda vastaavassa tilanteessa oleville perheille toivoa.

– Tiedämme kokemuksesta, että välillä on aallonpohjia, ja ne voivat olla todella syviä, mutta niistä noustaan. Meille on tärkeää, että saman ymmärtävät myös muut autismikirjolapsen kanssa elävät vanhemmat, että toivoa helpommasta ja rauhallisemmasta elämästä on aina.

Lisätietoja: Elina Vienonen, Arjessa alkuun -projektin projektipäällikkö, Autismi- ja Aspergerliitto, 050 359 8443, elina.vienonen@autismiliitto.fi

Sini Rantanen, viestinnän suunnittelija, Autismi- ja Aspergerliitto, 050 3087 806, sini.rantanen@autismiliitto.fi

”Tieteen tekeminen on parhaimmillaan flow-tunnetta, jossa työ tuottaa jatkuvasti uusia oivalluksia. On palkitsevaa ymmärtää ymmärtävänsä tutkimuskohdetta ja pystyä ratkaisemaan tutkimuksen ongelmia” toteaa Tuuli Lähdesmäki, Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2017 humanistipalkinnon saaja.

Tuuli Lähdesmäki (s. 1976) toimii akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän on väitellyt Jyväskylän yliopistossa vuonna 2007 taidehistoriasta ja Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2014 sosiologiasta. Lähdesmäki on tutkinut kulttuurin roolia erilaisten identiteettien ilmentämisessä ja tuottamisessa. Kotimaan lisäksi hän on tehnyt tutkimusta Italiassa, Irlannissa ja Unkarissa. Lähdesmäki on Jyväskylän yliopiston dosentti. Tieteen tekeminen on ollut Lähdesmäelle tietoinen uravalinta: ”Koen tutkijanurani määrätietoisena uranrakentamisena, jossa olen tehnyt tietoisia valintoja urani edistämiseksi ja ammattitaitoni kehittämiseksi”.

Lähdesmäen tämänhetkinen tutkimus käsittelee EU:n kulttuuriperintöpolitiikkaa ja eurooppalaisen identiteetin rakentamista kulttuuriperinnön avulla. Hanke käsitteellistää kulttuuriperinnön merkityksiä ja teoretisoi prosessiin liittyvää dynamiikkaa ja valtasuhteita. ”Tutkimus reagoi joustavasti ja ketterästi kulttuurin ja yhteiskunnan muutoksiin – ja parhaassa tapauksessa tuottaa muutoksia esimerkiksi tasa-arvoisempaan, vuorovaikutteisempaan ja erilaiset näkökulmat huomioivaan yhteiskuntaan”, pohtii Lähdesmäki taiteen ja kulttuurin tutkimuksen mahdollisuuksia. Lähdesmäen vireillä olevan tutkimuksen tavoitteena edistää kulttuuriperinnön merkitysten ymmärtämistä ja tarjoaa välineitä prosessin kriittiseen arviointiin niin eri alojen tutkijoille kuin päättäjillekin.

Lähdesmäen tutkimus on tieteiden välistä tuoden yhteen näkökulmia sekä EU:n että kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksen aloilta. Hän on julkaissut kymmeniä artikkeleita kansainvälisissä vertaisarvoiduissa julkaisuissa. ”Tavoitteenani on vaikuttaa tutkimusalani keskeisiin kansainvälisiin tieteellisiin keskusteluihin. Tutkimuksellani pyrin myös vaikuttamaan EU:n kulttuuriperintöpolitiikan kehittämiseen”, Lähdesmäki summaa.

Lähdesmäki sai vuonna 2014 vahvasti kilpaillun European Research Councilin (ERC) Starting Grant -rahoituksen. ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen uraauurtavaan tutkimukseen. Suomen Akatemia palkitsi hänet tieteellisestä rohkeudesta vuonna 2015.

Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto myönnetään vuosittain uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle. Palkinnon arvo on 15.000 euroa. Saajat ovat alansa nousevia tähtiä. Palkinto on jaettu vuosittain vuodesta 2011. Vuoden 2017 palkinto luovutettiin Tuuli Lähdesmäelle Helsingissä 9.10. järjestetyssä Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Suomalaisen Tiedeakatemian toimisto, e-mail leila.sarajarvi@acadsci.fi, puh. 050 4620 890
Tuuli Lähdesmäki, e-mail tuuli.lahdesmaki@jyu.fi, puh. 040 805 3839
Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinnosta Tiedeakatemian kotisivuilla

Tampereen Oopperan 70-vuotisen historian merkittävin tilausteos, Olli Kortekankaan Veljeni vartija, saa kantaesityksensä 16.2.2018. Veljeni vartija kuvaa vuoden 1918 dramaattisia tapahtumia ja Suomen sisällissodan kahtia jakamaa perhettä. Teos jättää taidekentälle maamerkkinsä olemalla historian ensimmäinen Tampereelle sijoittuva ooppera. ”Olemme halunneet tehdä kantaesitysoopperan, jossa yhtenä päähenkilönä on kaupunki. Nyt maailmanhistoria on saamassa ensimmäisen oopperan, joka kertoo Tampereesta ja tamperelaisista. Tässä on jotain erityistä, ainutlaatuista ja liikuttavaa”, toteaa Veljeni vartijan libretisti ja ohjaaja Tuomas Parkkinen.

Veljeni vartija -oopperan harjoituttaa ja johtaa Suomen kansainvälisesti kysytyimpiin kapellimestareihin lukeutuva Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Hän työskentelee nyt ensimmäistä kertaa näin mittavan oopperakantaesityksen parissa. Tampereen oopperan produktiona Veljeni vartija sen sijaan on Rouvalille jo toinen, sillä hän johti myös Kohtalon voima -oopperan vuonna 2016.

"Tottakai on mahtavaa tehdä tällanen Tampere-aiheinen ooppera täällä! Se on orkesterille iso juttu ja tietysti koko kaupungille. Kortekangas tekee takuuvarmasti hyvää kamaa ja tästä tulee hitti”, ennakoi Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. "Tässä vaiheessa ei voi kuin jännittää ja odottaa, millainen kokonaisuudesta tulee. Tää on iso suomalaisen musiikin tapaus niin Tampereella kuin koko Suomessakin!”

Veljeni vartijan päärooleissa loistavat sopraano Tuuli Takala ja baritoni Ville Rusanen. Lisäksi oopperassa laulavat nimekkäät suomalaistähdet tenori Tuomas Katajala, baritoni Juha Kotilainen, sopraano Päivi Nisula, sopraano Suvi Väyrynen, mezzosopraano Erica Back, mezzosopraano Virpi Räisänen ja baritoni Tuomas Pursio. Keskeisen roolin tekevät myös Tampereen Oopperan kuoro kapellimestarinaan Heikki Liimola sekä 30-henkinen Tampereen Oopperan lapsikuoro johtajanaan Pirkanpoikien kuoronjohtaja Jouni Rissanen. Musiikista vastaa Tampere Filharmonia. Tuomas Parkkisen kirjoittama Veljeni vartija -libretto pyritään tuomaan myyntiin Tampere-taloon tammikuun 2018 aikana.

Lisätietoa oopperasta ja liput: www.tampere-talo.fi/veljenivartija

Lipputiedot:
Liput 98/86/66 €
Eläkeläinen 93/80/60 €
Musiikkia ja Makuja 133/121/101 €

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö Jaani Haapasalo, jaani.haapasalo@tampere-talo.fi, 050 353 6440
Tuottaja Suvi Leinonen, suvi.leinonen@tampere-talo.fi, 050 4018202

”Laulujen alkuperäiset versiot jäävät yleensä kiinni aikaansa ja kuulijat muodostavat niihin hyvinkin henkilökohtaisia siteitä. Halusimme kunnioittaa alkuperäisiä kappaleita, mutta tuoda niihin nykypäivän tuotantotekniikkaa ja aikuisen, elämää nähneen ja kokeneen, Olli Lindholmin tulkintaa”, yhtye summaa.

Albumilla kuullaan myös mielenkiintoisia vierailijoita. Pianistivirtuoosi Lenni-Kalle Taipale esittää Olli Lindholmin kanssa kahdestaan “Ihmisen poika” ja Pedro Hietanen uusii 30 vuoden jälkeen soolonsa biisiin “Laulu Rakkaudelle”. Kansainvälistä mainetta niittänyt jouhikon soittaja Pekko Käppi esiintyy “Mustat päivät jäädä saa” –kappaleessa, Värttinä-yhtyeen Matti Kallion irlantilaiset pillit kuullaan Joutsenlaulussa ja Jani Viitanen palaa soittamaan “Enkelille” -biisin kitarasoolon.

“On usein arveluttavaa tehdä uusia versioita lauluista, jotka merkitsevät monille paljon. Tämän levyn tarkoitus ei ole sekoittaa pakkaa, eikä osoittaa, että näin nämä olisi kuulunut alunperinkin tehdä. Halusimme antaa näille lauluille ikäänkuin vaihtoehtoisen elämän. Nämä versiot syntyivät tähän aikaan, jossa monet esiintymistilaisuudet ovat intiimejä ja akustisempia, sellaisia joihin sähköisempi ilmaisu ei välttämättä sovellu”, Lindholm sanoo.

Biisilista:

1. Vie mut minne vaan
2. Likaiset legendat I
3. Mustat päivät jäädä saa
4. En saanut sua pilviin
5. Joutsenlaulu
6. Sunnuntai-iltana klo 21.00
7. Haaksirikko
8. Laulu rakkaudelle
9. Ei pakoon päästä voi
10. Vieraskirja
11. Ihmisen poika
12. Enkelille

Levyn lisäksi biisejä kuullaan livenä “Hyvän yön lauluja” –konserttikiertueella:
26.10. Espoo, Sellosali
9.11. Ylivieska, Akustiikka
12.11. Varkaus, Warkaus-sali
24.11. Helsinki, Savoy 
10.12. Kuhmo, Kuhmo-talo 

Yhden miehen varietee -kirja
Levyn ja kiertueen ohella Olli Lindholmin elämästä julkaistaan torstaina 19.10. Arno Kotron kirjoittama kirja ”Yhden miehen varietee” (Docendo). Julkistustilaisuus on Ravintola Ostrobotniassa klo 10.30. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: taija.holm@propromotion.fi

Levyn ja kirjan kansi sekä pressikuvia:
http://www.propromotion.fi/pressikuvat/yo-2/

Kansalaisareenan järjestämään Suomi 100 Yhdessä välittävä tulevaisuus -kirjoituskilpailuun saapui yhteensä 128 kilpailutekstiä. Yleisö voi äänestää suosikkejaan 10.11. mennessä.

Kansalaisareena kutsui kertomaan tarinoita vertaistuesta ja vapaaehtoistyöstä. Tarinat tuovat esille koskettavasti vapaaehtoistyön kirjon ja vertaistuen monet ulottuvuudet. Yhteistä teksteille on luottamus siihen, että pienilläkin hyvillä teoilla voi olla yllättävän suuria vaikutuksia.

Kilpailun raati on valinnut 10 mielestään parasta tekstiä kolmessa eri sarjassa. Raadin muodostavat Marianne Heikkilä, Laura Laitinen sekä John Wedlake.

”Yhdessä välittävä tulevaisuus -kirjoituskilpailun tekstit kuvasivat koskettavasti, osuvasti ja tarkasti aikamme vapaaehtoisuutta. Kirjoittajien omakohtaiset tarinat, kirjoitustyylien rohkeus, auttajan ja autettavan rajan murtuminen sekä oman persoonan mukaan ottaminen yllätti ja ilahdutti tuomaristoa. Jokainen kirjoitus on omalta osaltaan arvokas ja vahvistaa uskoa siihen, että suomalainen kansalaisyhteiskunta hengittää ja toimii vertaistukea, ohjausta ja apua antaen. Ei ole auttajia ja autettavia, on vain erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä. Raadin puheenjohtajana haluan kiittää kaikkia kirjoittajia”, sanoo Marianne Heikkilä.

Äänestää voi 10.10.–10.11.

Yleisö voi äänestää suosikkejaan kampanjan nettisivuilla 10.10.−10.11.2017. Äänestäjien kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Voittajat palkitaan joulukuussa

Kansalaisareena palkitsee 500 euron rahapalkinnoilla sekä tuomariston että yleisön suosikin jokaisessa sarjassa. Voittajat palkitaan 2.12.2017 Vapaaehtoistoiminnan messuilla Helsingissä. Toiseksi ja kolmanneksi eniten ääniä saaneet kirjoittajat saavat kirjapalkintoja.

Yhdessä välittävä tulevaisuus -kirjoituskilpailu on osa Suomi 100 -ohjelmaa. Yhteistyökumppaneina kampanjassa ovat Kansalaisareenan jäsenyhteisöt, kohtaamispaikat, Nuoren Voiman Liitto ja Kaskas Media.

Lisätietoja: Marjo Salmela, marjo.salmela@kansalaisareena.fi, 044 972 0754, Marianne Heikkilä, marianne.heikkila@martat.fi

I Vasa stadsbiblioteks Dramasal får vi onsdag 18 oktober kl. 18 höra om Vasagruppen Wild Forces musik från 80- och 90-talen och händelser under samma tid.

Wild Force vann bland annat tidningen Suosikkis tävling Rock-kuningas år 1986 och släppte år 1988 två musikvideor som Renny Harlin regisserat.

Under tillställningen berättar Christer Rönnholm, som är en av gruppens grundare, om Wild Force.

Ytterligare information ger: evenemangskoordinator Max Bäckman, Vasa stadsbibliotek, tfn 040 1831 956, max.backman(at)vasa.fi

Foto: Wild Force, fotograf: Peter Rosvik

Vaasalaisen Wild Forcen musiikista ja tapahtumista 80- ja 90-luvuilla kuullaan Vaasan kaupunginkirjaston Draama-salissa keskiviikkona 18. lokakuuta klo 18.

Wild Force voitti muun muassa Suosikki-lehden Rock-kuningas -kilpailun vuonna 1986 ja julkaisi vuonna 1988 kaksi musiikkivideota, jotka ohjasi Renny Harlin.

Tilaisuudessa Wild Forcesta kertoo Christer Rönnholm, joka on toinen yhtyeen perustajista.

Lisätietoja antaa: tapahtumakoordinaattori Max Bäckman, Vaasan kaupunginkirjasto, p. 040 1831 956, max.backman(at)vaasa.fi

Kuva: Wild Force, kuvaaja: Peter Rosvik

Kädentaitoa ja hyvinvointia suurtapahtumassa 14.-15.10.

Ouluhalli täyttyy jälleen iloisista ihmisistä, kun tulevana lauantaina avautuvat Oulun Kädentaito- ja Hyvinvointimessut. Yhteismessuilla saman katon alla on mukana yli 260 näytteilleasettajaa eri puolilta Suomea.

Oulun Kädentaitomessut on vakiinnuttanut asemansa Pohjois-Suomen suurimpana ja suosituimpana alan tapahtumana. Väkeä tulee messuille Oulun seudun lisäksi pitkänkin matkan takaa. Suomi 100 –juhlavuosi saa tapahtumasta ansaitsemaansa nostetta, sillä kotimainen kädentaito on messuilla vahvasti esillä: valmiit kädentaidon tuotteet ovat Suomessa käsin valmistettuja. Kädentaitajat odottavatkin jo innolla saadakseen jälleen esitellä omia luomuksiaan. Tuotteista löytyy vaatteita, asusteita, koruja, sisustustuotteita, designia ja paljon muuta. Harrastajille messulla on tarjolla valtavasti vaihtoehtoja syksyn tarvikekorin täytteeksi.

Taitotorilla voi ihailla taitavien ammattilaisten työnäytöksiä, ja näitä näkee myös monilla osastoilla. Uutuutena messuilla on myös ensimäistä kertaa Taito Pohjois-Pohjanmaan ylläpitämä Taito-työpaja, jossa pääsee kokeilemaan itse macramé-korun valmistusta. Pienoismallinäyttelyssä taas voi ihailla Jorma Hanhelan upeita pienoismalleja, kuten laivoja, prinsessavaunuja ja käkikelloja taiteilijan itsensä esittelemänä.

Kädentaitomessujen yhteydessä pidetään tuttuun tapaan myös Oulun Hyvinvointimessut.Hyvinvointimessut on upea tapahtuma kaikille hyvinvoinnista, kauneudesta, terveydestä ja liikunnasta kiinnostuneille. Tapahtumassa on mahdollista saada alan asiantuntijoiden neuvoja hyvinvoinnin edistämiseen sekä voi tutustua alan yrittäjiin ja tuotteisiin. Messuilta saa myös paljon kaikkea ihanaa omaan ja ystävän hemmotteluun.

Ohjelmalavalla on monipuolista ohjelmaa molempina messupäivinä. Ohjelma painottuu hyvinvointiin, mutta nähdäänpä lavalla myös muotinäytös, jossa malleina toimivat ihanat Miss Pohjois-Suomi Beauty –finalistit. Sunnuntai-iltapäivänä julkistetaan uusi Miss Pohjois-Suomi Beauty 2017. Lavaemäntänä toimii hallitseva Miss Pohjois-Suomi Beauty 2016 Sanna Kähkönen.

Kädentaitomessut ja Hyvinvointimessut pidetään Ouluhallissa 14.-15.10.2017 ja järjestäjänä toimii Mediapro Messut. Tapahtuma on avoinna lauantaina ja sunnuntaina klo 10-17.

Lisätietoja:

Messutuottaja Sari Kallio                                                          
050-3288835
info@mediapromessut.fi
www.mediapromessut.fi 

Toimitusjohtaja Pasi Kallio
0500-660948
info@mediapromessut.fi
www.mediapromessut.fi                                                              

Kutsu: ma 23.10.2017  klo 15.00-16.00, Helsingin yliopisto, Viikin kampus, Latokartanonkaari 7, aula. Eläinten veistäjä -kirjan julkistuksessa paikalla päätoimittaja Pia Vuorikoski ja Maahengen kustantaja Johanna Korhonen. Maatalousmuseon entinen hoitaja, FT Teppo Korhonen kertoo esillä olevista Ravander-Rauaksen eläinveistoksista. Tervetuloa!

”Eläinten kanssa minun on tehtävä kuin sinunkaupat - - - On heitettävä tittelit pois. Tavallisesti tämä tapahtuu jakamalla pieniä makupaloja, sokeria, fanerileipää ja sen semmoista.” Itseoppinut kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauas korosti, ettei hän ollut ateljeetaiteilija. Taiteilijan työhuoneena toimivat useimmiten tallit, navetat, riihet tai jopa talon tupa. Hän piti tärkeänä kuvata eläimet niiden omassa elinympäristössään ja tutustua kunkin yksilön ominaisluonteeseen. Oli kuvauskohteena sitten haukkukuninkaat tai muotovaliot, ravikuningattaret tai maailmanennätyslehmät, marsalkka Mannerheimin koirat tai ratsut, veistäminen vaati aina yksityiskohtiin paneutumista, kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. 

Anton Ravander-Rauas loi ainutlaatuisen, naturalistista taidesuuntaa edustavan veistossarjan Suomen kotieläimistä. Malleinaan olleista eläimistä hän muovasi luonnollisen näköisiä pienoisveistoksia ja korkokuvia. Eläinveistoksia tilattiin moniin tarkoituksiin, kuten opetusvälineiksi, lahjaesineiksi ja palkinnoiksi.  

Teppo Korhosen, Ilkka Seppäsen ja Pia Vuorikosken Eläinten veistäjä – Anton Ravander-Rauas ja suomalaisen kotieläinveistotaiteen huippuja on ensimmäinen Ravander-Rauaksesta (1890–1972) tehty monografia. Se esittelee kuvanveistäjän elämänvaiheiden ja työtapojen lisäksi hänen koko tuotantonsa ja suurimmat projektinsa. Mukana on myös näkökulmia kotieläinrotujen kulttuurihistoriaan ja Suomen eläinveistotaiteeseen jo parin vuosisadan takaa. Idea kirjan tekemisestä syntyi, kun Helsingin yliopistomuseo esitteli taiteilijan eläinveistoskokoelmaa erikoisnäyttelyssään keväällä 2014.

Ravander-Rauaksen tunnetuimmat pienoisveistokset olivat sotakoira Raimo Marjaniemen Marski sekä Mannerheimin ratsut Andermann ja ”Kate” (Käthy). Hän muovasi Mannerheimin ratsun Käthyn neljässä kuukaudessa välirauhan aikana vuonna 1940: ”Veistoksen tekoon Marski puuttui vain kerran. Se tapahtui savimallin ollessa valmis valettavaksi kipsiin. Hän osoitti ratsun rintaa ja tiedusteli: ”Onko tämä oikein?” Taiteilija näytti harpilla asian olevan juuri niin, jolloin Marski kiitti lyhyesti eikä kysynyt muuta. Selvennykseksi on syytä mainita, että Käthyn harvinaisen leveä rinta oli Marskille erityinen ylpeyden aihe.” 

Lisätietoja tekijöiltä: Pia Vuorikoski (päätoimittaja) pia.vuorikoski@helsinki.fi, 0504156760, Ilkka Seppänen ilkka.t.seppanen@pp.inet.fi, 0405166972, Teppo Korhonen korhoset.mikkeli@gmail.com, 0503246987

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, 0505604544

Kustantaja: Johanna Korhonen, Maahenki Oy, johanna.korhonen@maahenki.fi, 0405105906

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven rahaston palkinto 2017 on myönnetty kirjailija Eeva Kilvelle (s. 1928). Palkintosumma on 25 000 euroa.

Tiedote                                                                                                                               Julkaisuvapaa heti

Teatteri antaa naurutakuun

Puhtaana käteen -farssi

 Puhtaana käteen on Michael Cooneyn vauhdikas ja taitavasti kudottu komedia. ”Farssi parhaasta päästä”, toteaa ohjaaja Jukka Keinonen. Aihe on hyvin ajankohtainen: mitä syrjäytymisuhkaa poteva ihminen voikaan keksiä nahkansa pelastamiseksi. Osuvaksi komedian tekee myös sen suhde totuuteen: mitä suurempi valhe, sitä vakuuttavammin se kannattaa esittää.

 Mutkikkaiden juonenkäänteiden seuraaminen ja mukana pysyminen aktivoi katsojan aivotoimintaa. Koomisten tilanteiden näkeminen aiheuttaa katsojassa naurureaktion, jonka on tutkitusti todettu pidentävän katsojan elinikäennustetta. Farssin tekemisellä on siis kansanterveydellinen merkitys, toteaa ohjaaja Jukka Keinonen.

 Keinonen on vieraillut Hämeenlinnan Teatterissa ensimmäisen kerran ohjaajana vuonna 1998 näytelmällä Tyttö, joka nai kalkkunan ja toisen kerran vuonna 2016 hän ohjasi Silmällä pidettävät –näytelmän.

Entinen veronmaksaja, nykyinen pitkäaikaistyötön Erkki Lehtinen on pulassa. Hänelle tulee liikaa rahaa. Valepersoonallisuuksien avulla hän on nimittäin keksinyt keinon, millä lypsää sosiaaliturvaa. Hänen sivupersoonilleen aletaan jopa kehittää kokonaan uusia tukimuotoja. Kaikki on hyvin siihen asti kunnes Erkki haluaisi lopettaa tämän valheessa elämisen.

 Erkki Lehtisen roolissa vierailee Jukka Peltola, joka nähdään Hämeenlinnan Teatterin lavalla ensimmäistä kertaa.

 Ensi-ilta 14.10.2017

Teksti Michael Cooney

Suomennos Tiina Puumalainen

Ohjaus Jukka Keinonen

Lavastussuunnittelu Juha Mäkipää

Pukusuunnittelu Anne Laatikainen

Valosuunnittelu Jari Vuori

Äänisuunnittelu Timo Pönni

Rooleissa

Aleksi Aromaa, Juha Haanperä, Lotta Huitti, Maiju-Riina Huttunen, Katariina Kuisma-Syrjä, Jukka Peltola, Birgitta Putkonen, Johanna Reilin, Lasse Sandberg, Mikko Töyssy

Kuvassa Lasse Sandberg, Mikko Töyssy ja Jukka Peltola kuva Tapio Aulu

Lisätietoja ja yhteydenottopyyntöjä

Tuottaja Reija Isosuo p. 040-7618 876

Ohjaaja Jukka Keinonen p. 040-5015 719

Nykynukketeatteriesitys Prinsessa Hamlet saa ensi-illan 13. lokakuuta Turun Kaupunginteatterin Sopukassa. Prinsessa Hamlet on nukketeatteritaiteilija Merja Pöyhösen ideoiman ja ohjaaman suuruudenhullun nukketeatteritrilogian kolmas ja viimeinen osa. Esitys käynnistää samalla vapaan kentän nukketeatteriverkosto Aura of Puppetsin ja Turun Kaupunginteatterin yhteistyön.

Pöyhösen vision pohjalta toteutettu Shakespeare-trilogia on kaikkien aikojen suurin nukketeatterin ammattilaisprojekti Suomessa. Prinsessa Hamlet viimeistelee trilogian, jonka Tehdas Teatterissa nähdyt osat Myrsky sekä Romeo & Julia ovat jo osaltaan kirjoittaneet suomalaista nukketeatterihistoriaa.

Prinsessa Hamlet on kirjailija E. L. Karhun suitsutusta kerännyt näytelmäteksti, joka saa nyt ensitulkintansa nukketeatterina Turun Kaupunginteatterin näyttämöllä. Tekstiä on ylistetty uutta luovaksi, kielellisesti suvereeniksi ja teemoiltaan monitasoiseksi.

– Prinsessa Hamlet on luonteeltaan ja kuvastoltaan niin metaforinen ja karkailee alituiseen arkitodellisuudestamme, että nukketeatteri tuntuu siihen oikealta välineeltä. Isot elämän ja kuoleman kysymykset ovat muutenkin nukeille niiden perustodellisuutta, kuvailee ohjaaja Merja Pöyhönen.

Nukenrakentaja Heini Maarasen realistiset lähes ihmisen kokoiset nuket ja avantgardistinen teksti asettavat turkulaisen nukketeatteriosaamisen taas uusien haasteiden eteen. Lavalla nähdään jälleen joukko nukketeatterin kärkinimiä.

– Valtaosa työryhmästä on kulkenut mukana jo edellisissä shakespeareissä, eli kunnianhimoa, yhteentekemistä ja nukketeatteriosaamista löytyy. Tällä kertaa haasteeksi on törmäytetty nykyteksti, joka löytyi, koska kirjailijan sukunimi sattui sillä hetkellä vielä olemaan sama kuin omani, kertoo Pöyhönen.

Teoksessa yhdistyy nykydraama, nykynukketeatteri sekä urbaanin visuaaliset äänimaisemat. Prinsessa Hamletin ainutlaatuisuutta tukee jazzmusiikin saralla uraa uurtaneen Valtteri Laurell Pöyhösen säveltämä musiikki.

– Prinsessa Hamletin musiikin säveltäminen oli  äärimmäisen kiinnostava kokemus. Esityksen musiikki on kahdesta maailmasta,  osan esittää jousikvartetti (nauhalta) ja osan olen rakentanut elektronisilla 80-luvun Casio-syntikoilla. Haasteena näyttämömusiikin säveltämisessä on se, että uskaltaa pitää musiikin yksinkertaisena; lavalla tapahtuu niin paljon, että säveltäjänä pitää vaan luottaa teoksen kantavuuteen, koska musiikki syntyy pääosin ennen muuta esitystä. Tämän tiimin kanssa en kyllä hetkeäkään ole epäröinyt että kantaako homma, vakuuttaa säveltäjä Valtteri Pöyhönen.

PRINSESSA HAMLET

13.10.-16.12.2017

Turun Kaupunginteatterin Sopukassa

Teksti: E. L. Karhu
Ohjaus: Merja Pöyhönen
Esittävät: Niina Lindroos, Reetta Moilanen (AMK), Alma Rajala, Riina Tikkanen, Lotta Virtanen ja Timo Väntsi
Nuket: Heini Maaranen
Lavastus: Nanna Mäkinen ja Merja Pöyhönen
Puvustus: Pia Kalenius
Valot: Jarkko Forsman
Sävellys ja sovitus: Valtteri Laurell Pöyhönen
Äänisuunnittelu: Valtteri Alanen, Valtteri Laurell Pöyhönen, Merja Pöyhönen
Tuotanto: Ilona Numminen, Aura of Puppets ja Turun Kaupunginteatteri

LIPUT
Turun kaupunginteatterin Lipputoimisto Lippis

Teatteritalo, Itäinen Rantakatu 14, Turku

p. 02 262 0030, kaupunginteatteri.myynti@turku.fi

Lippu.fi -verkkokauppa ja puhelinpalvelu numerossa 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm/mpm).

ESITYSKUVAT

https://www.flickr.com/photos/138427632@N04/albums/7215768781141043
Kuvat: Maija Kurki. Nuket: Heini Maaranen.

LISÄTIEDOT JA HAASTATTELUPYYNNÖT

Tuottaja Ilona Numminen
+358 40 833 2650
ilona@auraofpuppets.com

Ohjaaja Merja Pöyhönen
+358 40 065 4367
merja.poyhonen@gmail.com

auraofpuppets.com
teatteri.turku.fi

Lue lapselle -hanke kannustanut jo yli 10 000 suomalaisperhettä lukemaan

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Pohja lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan kuitenkin jo varhaislapsuudessa. Lukukeskuksen Lue lapselle -hankkeessa kunnat, neuvolat ja kirjastot tekevät yhteistyötä suomalaisten lukutaidon edistämiseksi. Tavoitteena on, että lukemaan innostaminen ja siihen liittyvän faktatiedon jakaminen vakiintuu osaksi neuvolatarkastuksia ja tavoittaa kaikki Suomen vanhemmat. Tähän mennessä tietoa on jaettu yli 10 000:lle suomalaisperheelle.

Lukukeskuksen saamassa palautteessa varhaiskasvatuksen ja neuvolan ammattilaiset kaipaavat yhtenäistä ja ajantasaista tietoa lapselle lukemisen tärkeydestä. Lukukeskus on tuottanut Lue lapselle -materiaalipaketin ammattilaisten työn tueksi. Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan ääneen lukemisen merkityksen ja lukutaitotiedon jakamisen tulisi vakiintua neuvolan tehtäväksi. Lue lapselle -hankkeen pilotoima toimintamalli tulisi ottaa käyttöön kaikissa neuvoloissa. Näin se tavoittaisi tasavertaisesti kaikki lapsiperheet.

”Lapselle lukeminen vaikuttaa lapsen oppimistuloksiin. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko”, Sarkomaa sanoo.

Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Lapselle lukemisella on yhteys paitsi parempaan koulumenestykseen myös sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Myös lapsen sanavarasto kasvaa ja monipuolistuu. Lapsuudessa omaksutut lukemisen tavat ja aktiivisuus vaikuttavat merkittävästi tuleviin lukutottumuksiin.

Jotta suomalaisten lukutaito säilyisi korkealla tasolla, pitäisi tietoa lukemisesta saada vanhempien käyttöön jo ennen lapsen syntymää tai heti sen jälkeen. Muista Euroopan maista esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa vanhemmat saavat tietoa ja ohjeita lukemisesta ennen lapsen syntymää. Suomessa lukutaitomateriaaleja jaettiin neuvoloissa viimeksi 35 vuotta sitten. 30-vuotiaat ovatkin vielä tämän päivän hyviä lukijoita.

Varhaiskasvatusammattilaisten yhteistoiminta on lukutaitotyössä tärkeää. Lue lapselle -hankkeessa on kehitetty uusia toimintamalleja kirjastojen ja neuvoloiden sekä esimerkiksi ennaltaehkäisevän perhetyön, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja kansalaisopistojen maahanmuuttotyön kanssa.

Lue lapselle -pilotti

Lue lapselle -hanke on tehnyt yhteistyötä 10 pilottikunnan kanssa. Niissä Lue lapselle -materiaalit on jaettu neuvolatarkastusten yhteydessä yhdelle kokonaiselle ikäluokalle. Henkilökuntaa on ohjeistettu materiaalien jakamisessa. 

Pilottikuntien, Tyrnävän, Salon, Kemiön, Humppilan, Jokioisen, Forssan, Ypäjän, Tammelan, Isojoen, Ruoveden, Kortepohjan ja Valkeakosken palautteiden mukaan materiaalit ovat tukeneet neuvolan henkilökunnan mahdollisuuksia muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä. Vanhemmat ovat ottaneet tiedon ja tarjotut materiaalit mielellään vastaan.

Valkeakoskella lukumittaa ja faktaesitettä on jaettu kaikille puolivuotiaiden ryhmäneuvolassa, joka pidetään Valkeakosken kirjastossa. ”Materiaaleista on ollut paljon iloa. Niissä on tiiviisti kerrottu lapsille lukemisen myönteiset vaikutukset. Osa vanhemmista ajattelee, että lapsille lukeminen on ajankohtaista vasta kun lapsi jo osaa sanoja”, osastonjohtaja Outi Vaskin kertoo Valkeakosken kaupunginkirjastosta.

Lue lapselle -hankkeen materiaalit koostuvat nettisivujen lisäksi Lukumitasta ja faktaesitteistä. Lukumitan voi kiinnittää esimerkiksi lastenhuoneen tai kirjaston lastenosaston seinään, ja se kertoo lukemisen tärkeydestä eri ikävaiheissa. Faktaesitteet on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ammattilaisten tueksi ja alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Materiaali on tuotettu suomeksi ja ruotsiksi ja käännetään myös muille yleisimmille Suomessa puhutuille kielille. Materiaaleja voi tiedustella sähköpostitse asiakaspalvelu@lukukeskus.fi.

Hanketta on tukenut Svenska kulturfonden ja WSOY:n kirjallisuussäätiö.

Lisätiedot: luelapselle.fi / Toiminnanjohtaja Ilmi Villaciís, ilmi.villacis@lukukeskus.fi, 040 8305936

Voihan vammainen! – Lasten kuvasanakirja vammaisuudesta julkistetaan perjantaina 20.10. kello 17 Akateemisesen Kirjakaupan Kohtaamispaikalla Helsingissä (Keskuskatu 1), esiintymässä kirjan tekijät Heini Saraste, Väinö Heinonen & Kalle Könkkölä, haastattelija Irina Krohn.

Mitä tarkoittaa afasia, aistivammainen tai mitä merkitsee CP-vamma, Down tai epilepsia? Tiesitkö, että rullatuoli ei ole kiva sana? Tai että kääpiöt ovat aina satuolentoja, eivät oikeita ihmisiä. Vammaissanakirja on tarkoitettu seitsemän–kymmenvuotiaille lapsille, mutta se soveltuu myös isommille ihmisille, opettajien ja erityisopettajien tai sairaalahenkilökunnan käyttöön.

Siitä saa apua myös vammaisen omainen, aikuinen tai lapsi. Se soveltuu hyvin oppikirjaksi niille, joille vammaisuus on täysin vierasta tai niille, jotka tuntevat vain jonkin alueen vammaisuudesta, mutta eivät kaikkea. Kirjan sivuilla seikkailevat myös Myrsky, Kalle, Siiri, Jaakob ja Leila. Osa lapsista on vammaisia ja osa ei. Heille sattuu ja tapahtuu. Elämä on hurjaa ja kurjaa, kivaa ja kauheaa, pääasia että se maistuu elämältä!

Tietokirjailija ja toimittaja Heini Saraste on kirjoittanut monia kirjoja ja artikkeleita vähemmistöistä. Esimerkiksi teos Huoneekseni tuli maailma – vammaisvaikuttaja Kalle Könkkölän elämäkerta – on käännetty kymmenelle kielelle. Saraste on kahden koulu- ja esikouluikäisen tyttärentyttären mummi.

Kirjan kuvittaja Väinö Heinonen on graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Tällä hetkellä Heinonen työskentelee Kynnys ry:n graafikkona. Hän on kuvittanut useita kirjoja, esimerkiksi selkokielisen lasten tietokirjan Ihminen napakasti ja palkitun Jani Kaaron Evoluutio-kirjan. Kirja on tehty yhteistyössä Kynnys ry:n kanssa.

Kalle Könkkölä on pitkäjänteinen vammaisten ihmisoikeuksien edistäjä sekä vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnyksen toiminnanjohtaja.

Heini Saraste, Väinö Heinonen & Kalle Könkkölä: VOIHAN VAMMAINEN
ISBN: 978-952-264-831-0, 50 sivua
lataa kansikuva

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätiedot:
Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi puh. 050 4362170

Keväällä 2017 alkunsa saanut CupOfTherapy tekee mielenterveyden näkyväksi helposti lähestyttävien kuvien avulla. Instagramissa ja Facebookissa seikkailevat eläinhahmot ovat saaneet runsaasti hyvää palautetta. Rohkaisevat, lohdulliset ja toisinaan myös humoristiset arjen kuvaukset normalisoivat mielen hyvinvoinnista puhumista ja huolehtimista.

CupOfTherapyn hyvää tekevä maailma kasvaa koko ajan: uusin tulokas on Tilkkanen terapiaa -kirja, joka ilmestyy Otavan julkaisemana lokakuussa 2017. Muita tarkkaan harkittuja CupOfTherapy-tuotteita ovat esimerkiksi emalimuki, postikortit ja vaatteet, joissa kaikissa on puhutteleva kuva ja teksti.

Kuvissa näkyväksi tulevat elämän pienet ja suuret solmukohdat ovat universaaleja, minkä ansiosta CupOfTherapyn maailma on puolen vuoden ikään mennessä ehtinyt herättää kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. CupOfTherapyn sivuilta löytyykin tietoa myös englanniksi ja japaniksi.

Ideasta ja toteutuksesta vastaavat psykoterapeutit Antti Ervasti ja Elina Rehmonen sekä kuvittaja Matti Pikkujämsä, joille yhteiskunnallinen vastuu on tärkeä osa CupOfTherapyn maailmaa: myyntituotoista 10% ohjataan mielenterveystyön edistämiseen.

"CupOfTherapy viestii yhteyttä ja toivoa. Tavoitteemme on kuvien kautta tehdä mielenterveyden kysymyksistä puhuminen luontevaksi osaksi arkea - ilman häpeää ja syyllisyyttä", pohtii Antti Ervasti.

CupOfTherapy jalkautuu loppuvuodesta lukuisiin hyvinvointitapahtumiin, kuten lokakuussa Terve Olo -tapahtumaan ja marraskuussa Mielenterveysmessuille. Tervetuloa tutustumaan CupOfTherapyn maailmaan!

Lisätietoja:
Elina Rehmonen
040 901 2971, elina.rehmonen@cupoftherapy.net

Legendaarisen Mauri Antero Nummisen johtama Underground Rock Orchestra esiintyy Tampere-talon Isossa salissa lauantaina 14.10. klo 19. Yhtyeen kokoonpano kattaa ison siivun suomalaisen rockmusiikin historiasta. Mukana ovat Nummisen kanssa 40 vuoden ajan musisoinut Pedro Hietanen, mm. Sielun Veljistä tuttu Jukka Orma, huikean soolouran luonut Pave Maijanen, Suomen talvisota 1939–1940 -yhtyeessäkin soittanut Antero Jakoila sekä Kingston Wallista rock-kansan suosikiksi noussut Sami Kuoppamäki. Yhtyeen harvinaislaatuisella keikalla kuullaan sekä Suomen talvisota 1939–1940 -yhtyeen klassikoita kuten Mielitauti-rock ja Liput liehuivat miesten WC:ssä että Nummisen myöhempää tuotantoa kuten Presidentti on siitin.

M.A. Numminen kertoo, että hänellä on ollut tasaisesti työtarjontaa kuudelle vuosikymmenelle ulottuneella urallaan. ”Kun ikää on karttunut, olen vihdoin oppinut ei-sanan, joka on hyvin tärkeä suomenkielinen sana”. Tampere-talon Underground Rock Orchestran keikkapyynnöstä hän ei kuitenkaan voinut kieltäytyä. 

Underground Rock Orchestra palasi viime vuonna kymmenen vuoden keikkatauolta esiintyäkseen Ruisrockissa, Tavastialla ja Someron Esakalliolla. Tampere-talon esiintymisen jälkeen uusia konsertteja ei ole sovittu. ”Harjoittelimme viime viikolla tällä bändillä ja täytyy myöntää, että se kuulosti ihan huipulta”, iloitsee Numminen. ”Musikaalisille ihmisille haluan sanoa: kuunnelkaa Pave Maijasen bassoa. Hän soittaa yllättäviä ja jyrääviä kuvioita ja aina erilaisia.”

Konsertti-ilta alkaa M.A. Nummisen lyhytelokuvilla, joista hän kertoo itse. ”Mukana ovat esimerkiksi minun surrealistinen lyhytfilmini Vesilasi, undergroundelokuva Suomen Talvisota vuodelta 1969 sekä Tietämättömyydessään (1970), joka on eräänlainen esirap Suomessa”, kertoo Numminen.

Underground Rock Orchestran esiintyminen on Nummisen ensimmäinen oma konsertti Tampere-talossa. Hän on ollut aiemmin esiintymässä Tampere-talon vappukonsertissa ja on istunut vaimoineen useasti yleisössä katsomassa Tampereen Oopperan esityksiä ja Tampere Filharmoniaa. Ensimmäistä omaa Tampere-talon konserttisaliesiintymistään mies odottaa innolla: ”Toivon että yleisö kiihottuu, koska meno on hurjaa!”

Tapahtumatiedot ja liput: www.tampere-talo.fi/underground-rock-orchestra
Liput: 29/24 €

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö Jaani Haapasalo, jaani.haapasalo@tampere-talo.fi, 050 353 6440
Ohjelmapäällikkö Timo Suomi, timo.suomi@tampere-talo.fi, 040 537 6280 

Underground Rock Orchestra:
M.A.Numminen – laulu
Pedro Hietanen – piano
Pave Maijanen – basso & laulu
Jukka Orma – kitara & laulu
Antero Jakoila – kitara
Sami Kuoppamäki – rummut