Valokuvataidenäyttely, joka nostaa kunnioittavasti suomalaiseen luontoon kätkeytyneen estetiikan myös inhimillisen tietoisuuden kokemukseksi.  

Pajamäen SUBCONSCIOUSLY -näyttelyn valokuvateoksista voi löytää mielleyhtymiä maalaustaiteeseen, etenkin muotokuvamaalaukseen. Yleisemmällä tasolla hänen teoksensa nostavat arvostavasti esille suomalaiseen luontoon kätkeytyneen estetiikan. Näyttelyn teokset ovat Suomen kesässä otettuja luontokuvia. Taiteilijaa ovat inspiroineet järvien rannat, silokalliot, tuulen ja veden jättämät jäljet, sekä itsessään pelkkä vesi, hiekka, valot ja varjot.

Pajamäki on itseoppinut tamperelainen valokuvataiteilija. Hän kertoo taiteellisesta prosessistaan: ”Kuvaustilannetta rikastuttaa veden rauhoittava ääni. Se inspiroi mieltä. Samalla koen rohkaisevasti, että ihminen on osa luontoa, kaikki on yhtä. Siten on luonnollista myös kokea erilaisia tunteita. Ne hiovat ja muovaavat meitä veden ja tuulen lailla tietoisiksi itsestämme ja toisistamme.”

Näyttelyn teokset kunnioittavat Suomen luontoa ja samalla osuvasti myös Suomi 100-juhlintaa.

Näyttelyn avaa 22.3. klo 18 Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju.

Valokuvataiteilija Pasi-Pekka Pajamäki, puh.040 5554904. Sähköposti: pasi-pekka.pajamaki@luukku.com

Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju, sähköposti: taina.myllyharju@tampere.fi

Galleria Kajaste, Albertinkatu 30/Bulevardi 32, 00120 Helsinki. Galleristi Anna-Maija Kajaste,  sähköposti:, info@galleriakajaste.fi, puh. 040 8556598

Galleria avoinna: ke – pe klo 12 -18 ja la – su klo 12-16. 

http://www.galleriakajaste.fi/helsinki/nykyinen-nayttely/

Liitetiedostot:

 Eros, 2016. Valokuva akryylille.

 Lovers, 2016. Valokuva akryylille.

Katolisen ajan aarteita esillä Turun linnassa
400 vuotta katolista aikaa -pienoisnäyttely avataan linnan Keskiaikaisessa vierastuvassa 25.3.

Turun linnan suurta suosiota saavuttanut näyttely Valtapeliä – Reformaatio Suomessa täydentyy, kun linnan
Keskiaikaisessa vierastuvassa avataan pienoisnäyttely 400 vuotta katolista aikaa. Näyttely johdattelee
katoliseen aikaan, jota kesti Suomessa satoja vuosia ennen luterilaista reformaatiota.

Pienoisnäyttelyssä on esillä valikoituja arkeologisia löytöjä Turun (entisen Maarian) Taskulan rautakautisesta kalmistosta, vanhimman tunnetun kirkon paikalta Kaarinan Ravattulan Ristimäestä, Koroisten piispan kirkon alueelta ja Turun keskiaikaisista kaupunkikortteleista. Löydöt kertovat kristinuskon alkuvaiheista ja katolisen kirkon vaikutuksesta nykyisen Suomen alueella 1000-luvulta 1400-luvun loppuun.

Esillä yli sata arkeologista löytöä
Pienoisnäyttelyn esineet kuvastavat Suomen alueen kiinnittymistä kristillistymisen myötä osaksi läntistä kristikuntaa ja yhteistä symbolikieltä. Näyttelyssä on nähtävänä yli sata arkeologista löytöä, joista monet ovat näytteillä ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi Taskulan kalmiston ristiriipuslöydöt ja koristelultaan uniikki sormuslöytö kuvastavat kristillistymisen aikaa 1000-luvulta eteenpäin.

Ristimäen tuoreet löydöt kertovat lähetyskaudesta ja ajasta ennen seurakunnallista järjestäytymistä. Alueen hautalöydöistä on näyttelyssä nähtävillä mm. kauniita lasihelmiä. Katolisen kirkon vakiintumisen aikaa kuvaavat Koroistenniemen löydöt. Uskonnon kietoutumisesta jokapäiväiseen elämänmenoon kertovat monenlaiset pienet esinelöydöt, kuten pyhiinvaellusmerkit Turun keskiaikaisista kaupunkikortteleista.

Valtapeliä – Reformaatio Suomessa ja 400 vuotta katolista aikaa -näyttelyihin tutustumisen yhteydessä on mahdollista kurkistaa myös parhaillaan uudistettaviin Sturen kirkon ja Nunnakappelin näyttelyihin. Esillä on lähes 40 keskiaikaista pyhimysveistosta, joiden esillepanoa ja valikoimaa on jo uudistettu. Sturen kirkon ja Nunnakappelin näyttelyiden uudistus jatkuu mm. äänimaailman lisäämisellä ja valaistuksen parantamisella.

Näyttelyihin liittyvät luennot

• Turun linnan keskiaikaiset puuveistokset lauantaina 25.3. klo 14
  Turun museokeskuksen tutkija, FM Bengt Selin käsittelee luennollaan museon kokoelmaan kuuluvia puuveistoksia, joihin käydään tutustumassa Nunnakappelissa ja Sturen kirkossa luennon jälkeen. Keskiajalla puuveistokset olivat tärkeä osa kirkkotaidetta.  Säilyneet puuveistokset ovat arkeologista aineistoa lukuun ottamatta Suomen vanhinta esineistöä.
• Perheen ihanne ja turkulainen arki 1600-luvulla lauantaina 8.4. klo 14
  Dosentti Riitta Laitinen valottaa ihanteita, joissa perheenisän johtamalla huonekunnalla oli keskeinen rooli, ja kertoo millaisin tavoin 1600-luvun Turussa pyrittiin pitämään ihanteellista elintapaa yllä ja kuinka toisaalta arkinen elämä ei vastannut ideaaleja. Luterilaisen 1500- ja 1600-luvun arvomaailmassa avioliitto, siveellinen sukupuolielämä ja perhe-elämän harmonia olivat tärkeitä.

Näyttely on tuotettu yhteistyössä Turun yliopiston arkeologian ja Suomen historian oppiaineiden kanssa.

Pressikuvat

Lisätiedot
Päivi Lönnberg, tutkija, näyttelyn kuraattori
puh. 040 170 6742, paivi.lonnberg@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Ravattulan Ristimäki -hanke
Juha Ruohonen, tohtorikoulutettava
puh. 050 449 5231, jukaru@utu.fi
Turun yliopisto

Keskiajan sarastaessa: Turun Koroisten 1200-luvun piispanistuin ja kristillinen kulttuuri Suomessa -hanke
Janne Harjula, FT, dosentti
puh. 050 528 8784, janhar@utu.fi
Tanja Ratilainen, tutkija
puh. 040 197 4435, tanja.ratilainen@turku.fi

Viron kansallisbaletti esittää satubaletti Coppélian 17.‒19. marraskuuta Tampere-talossa. Vierailu käynnistää Viron kansallisoopperan ja -baletin Suomen-kiertueen, joka on osa molempien maiden 100-vuotisen itsenäisyyden juhlintaa. Coppélia kuuluu Viron juhlaohjelmiston kohokohtiin. Musiikista vastaa Tampere Filharmonia kapellimestarinaan Jüri Alperten. Liput tulevat myyntiin tänään tiistaina 21.3.

Viro ja Suomi juhlistavat maiden itsenäistymistä yhteisellä tapahtumatarjonnalla huhtikuusta 2017 vuoden 2018 loppuun saakka. Viron itsenäistymisestä tulee kuluneeksi sata vuotta helmikuussa 2018. Viron kansallisooppera ja -baletti esiintyy ensi marraskuussa sekä Tampereella että Helsingissä. Kiertue käynnistyy Coppélialla Tampere-talossa.

‒ Suomen juhlavuosi näkyy Tampere-talon ohjelmisto- ja kulttuuritarjonnassa vahvasti läpi vuoden. Talo on tehnyt jo useita vuosia vahvaa yhteistyötä Viron kanssa mm. tuottamalla Viron kansallisbaletin vierailuja. Meille onkin kunnia-asia, että satsaamme näin merkittävään yhteistyöhön Suomi-Viro 200-vuotisjuhlien merkeissä. Coppélia-baletin tuotanto on talollemme suuri taloudellinen ja kulttuurillinen panostus ja olemme ylpeitä saadessamme tuoda Viron korkeatasoista kulttuuritarjontaa Tampereelle, sanoo Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Coppélia on koko perheelle sopiva humoristinen baletti. Teos pohjautuu E.T.A. Hoffmannin satuun, jossa nuori mies ihastuu leluntekijän kauniiseen Coppélia-nukkeen. Baletti kantaesitettiin 1870 Pariisissa. Ronald Hyndin koreografia pohjautuu Marius Petipan versioon. Musiikin on säveltänyt Léo Delibes.

Tampere-talon ensi syksyn tanssitarjonta täydentyy nyt koko illan balettiteoksella. Jo aikaisemmin julkaistiin Suuri kansainvälinen balettigaala, joka nähdään 28.8. Molempien balettien lipunmyynti alkaa tänään tiistaina 21.3.

Viron kansallisbaletti: Coppélia  
Esitykset: pe 17.11. klo 18, la 18.11. klo 13 ja 18, su 19.11. klo 18. 
Liput Tampere-talo, lippu.fi, Kulttuurimyymälä Aplodi.  Liput alkaen 25 euroa.
www.tampere-talo.fi/coppelia 
Video https://youtu.be/LiP1bF95RB4 
Pressikuvat kuvaaja Harri Rospu

Suuri kansainvälinen balettigaala ma 28.8. klo 19 
Liput Tampere-talo, lippu.fi, Kulttuurimyymälä Aplodi.  Liput alkaen 25 euroa.
www.tampere-talo.fi/balettigaala
16.3.2017 Mediatiedote ja lehdistökuvat

Lisätietoja

Tuottaja Suvi Leinonen, puh. 03 243 4031, suvi.leinonen@tampere-talo.fi

Haastattelupyynnöt, pressiliput

Viestintäpäällikkö Anne Sivula, puh. 03 243 4250, anne.sivula@tampere-talo.fi

Rolando Pieraccini, kustantaja, kirjallisuudentutkija, keräilijä ja mesenaatti, on lahjoittanut Kansallismuseolle kaksi kansallisesti merkittävää kirje- ja asiakirjakokoelmaa, joiden kerääminen on ollut hänelle vuosikymmenten intohimo. Hän aloitti keräämisen vuonna 1965 ja on jatkanut sitä tähän päivään saakka. Suomessa vuodesta 1975 asunut Pieraccini on monessa yhteydessä osoittautunut suureksi Suomen ja suomalaisten ystäväksi, ja hänet tunnetaan myös laajoista teoslahjoituksista mm. Ateneumin taidemuseolle (nyk. Kansallisgallerialle).

Kansallismuseolle lahjoitetuista asiakirjakokonaisuuksista toinen käsittää Jean Sibeliuksen aineistoa. Kirjeitä on noin 200 kpl, josta suurimman ja myös tieteellisesti arvokkaimman osuuden muodostaa Sibeliuksen ja hänen kustantajansa Robert Lienaun välinen kirjeenvaihto. Muita merkittäviä vastaanottajia ovat mm. Sir Thomas Beecham ja Walter Legge.

Toinen kokonaisuus, ”Suuria suomalaisia”, käsittää kirjeitä ja muita asiakirjoja 1600-luvun alusta tähän päivään. Pääosa aineistosta painottuu 1800- ja 1900-luvuille. Edustettuina ovat useimmat suomalaisen kulttuuri-, tiede- ja taide-elämän sekä politiikan merkkihenkilöt – mm. Elias Lönnrot, Zachris Topelius, Joel Lehtonen, F. E. Sillanpää, Larin-Kyösti, Gunnar Björling, Juhani Aho, V. A. Koskenniemi, Bo Carpelan, Pentti Saarikoski, A. I. Virtanen, Rabbe Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Aino Ackté, Yrjö Kilpinen, Paavo Nurmi, Eliel Saarinen sekä varhaisemmista Johan Sederholm, Augustin Ehrensvärd ja useat Armfelt-, Nordenskiöld- ja Ramsay-sukujen jäsenet. Erityisen merkittävä kokonaisuus ovat Robert Kajanuksen opiskelu- ja nuoruuden aikaiset sävellyskäsikirjoitukset. Laajoista ja merkittävistä kirjailijoiden jäämistöistä on mainittava L. Onervan runokäsikirjoituksia sisältävä arkisto, Antti Tuurin teosten käsikirjoitukset sisältävä arkisto sekä Ilmari Kiannon arkisto. Useiden tunnettujen poliitikkojen kuten Leo Mechelin, J. V. Snellmanin ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen ohella kokoelmassa on mm. kaikkien Suomen presidenttien kirjeitä ja valokuvia Tarja Haloseen saakka. Erityisesti marsalkka Mannerheimiin liittyy noin 200 kirjettä, valokuvaa ja asiakirjaa.

Kansallismuseolle lahjoitettuihin kokoelmiin sisältyy noin 5 000 dokumenttia: asiakirjoja, kirjeitä ja valokuvia sekä kirjailijoiden omistuksilla varustettuja teoksia. Lahjoitus sisältää runsaasti myös tutkimukselle uutta aineistoa. Osia lahjoitetusta aineistosta asetetaan esille Kansallismuseoon erilaisina vaihtuvina kokonaisuuksina.

Kansallismuseon ylijohtajan Elina Anttilan mukaan lahjoitus vahvistaa kansallisesti tärkeiden ja tunnettujen henkilöiden henkilöhistoriaa museon kokoelmissa ja näyttelyissä.

”Rolando Pieraccinin keräämät kokoelmat ovat kansallisaarteita. Alkuperäiset kirjeet tarjoavat ainutlaatuisen kosketuksen monen historiaamme ja kulttuuriimme keskeisellä tavalla vaikuttaneen henkilön elämään. Osana kansalliskokoelmaa ne heijastavat myös jaettua ja yhteistä historiaa. Lahjoitus on tärkeä itsenäisyyden juhlavuoden teko.”

Lisätietoja
ylijohtaja Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6131
intendentti Jouni Kuurne, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6381


KANSALLISMUSEO
Avoinna ti-su 11–18, ma suljettu
Mannerheimintie 34, Helsinki
www.kansallismuseo.fi

Pieteetillä remontoidut liiketilat kutsuvat aikamatkalle aitoon 30-luvun funkkistyyliin

Vuoden 2016 alussa alkanut Lasipalatsin liiketilojen entisöintiremontti on saatu päätökseen ja kiinteistön liikkeet, kahvilat ja ravintolat pääsevät avaamaan ovensa maaliskuun loppuun mennessä.  Pieteetillä remontoidussa kiinteistössä starttaa toimintansa yhteensä 10 yritystä. 

Uudistettuihin tiloihin palaa pääosin Lasipalatsissa aiemmin toimineita ja uskollisen asiakaskunnan omaavia yrityksiä: suurta suosiota nauttivat kahvilat Café Lasipalatsi ja Café Java sekä klassikkomaineen saavuttaneet Ravintola Lasipalatsi ja Lasipalatsi Bar. Ravintola Lasipalatsi saa uudistuksen myötä kolme uutta kokoustilaa ja ravintolan yhteydessä oleva Lasipalatsi Bar laajenee. Herkuistaan tunnettu paahtimo- ja suklaakauppa Caffi avaa myymälänsä myöhemmin keväällä. 

Uusittu Lasipalatsin kiinteistö on houkutellut mukaan myös uusia yrittäjiä: Lasipalatsissa starttaavat maaliskuun aikana miesten vaatteisiin erikoistunut Formal Friday, tyylikkäisiin silmä- ja aurinkolaseihin erikoistunut KEOPS sekä thai-makuja tarjoava ravintola Tamarin. Lisäksi sporttikenkäklassikko Karhu ja miesten vaatteisiin erikoistunut Makia Clothing avaavat liikkeensä myöhemmin kevään aikana. 

Tilojen entisöinti ja uudistus on ollut kunnianhimoinen projekti. Keskeisenä tavoitteena on ollut säilyttää uniikki funkkismuotokieli sekä tuoda esiin kiinteistön alkuperäinen arkkitehtuurinen ajatus tilojen läpinäkyvyydestä Mannerheimintien puolelta sisäpihalle. 

“Olen äärettömän iloinen ja ylpeä remontin lopputuloksesta. Lasipalatsin funkkisdesign on palautettu nyt alkuperäiseen loistoonsa yksityiskohtia myöten. Uskon, että asiakkaamme tulevat ihastumaan autenttiseen makuja ja uniikkia tilaa yhdistävään elämykseen”, sanoo toimitusjohtaja Salla Tapojärvi Ravintola Lasipalatsista. 

“Liiketilojen remontti valmistui aikataulussa ja piti myös budjettinsa. Tulos on upea. Suuret ikkunapinnat, alkuperäinen 30-luvun värimaailma ja lattiapinnat on kaikki entisöity alkuperäistä ilmettä vastaaviksi. Lisäksi muutamissa tiloissa olevat hienot pallovalaisimet on kunnostettu autenttiseen henkeen”, kertoo toimitusjohtaja Henrik Johansson Kiinteistö Oy Helsingin Lasipalatsista. 

Pieteetillä uudistetut tilat saavat kaikilta yrittäjiltä runsaasti kiitosta. Ensimmäisenä uusissa tiloissa aloitti 11.3. Formal Friday. “Lasipalatsi on vaatemerkillemme täydellinen paikka. Brändimme vaatesuunnittelun ytimessä on funktionaalisuus, joten tämä 30-luvun aito funkkismiljöö istuu meidän ideologiaan täydellisesti”, sanoo Formal Fridayn toimitusjohtaja Toni Tervilä. 

Amos Rexin rakennustyöt ja Lasipalatsin liiketilojen entisöintiremontti alkoivat suojellussa kiinteistössä tammikuussa 2016. Suojelukohteen hellävaraisesta uudistamisesta vastaa arkkitehtitoimisto JKMM yhdessä Museoviraston kanssa. Aukion alle rakennettavan Amos Rexin näyttelytilan ja Lasipalatsin museotilojen osalta työt jatkuvat edelleen vuoden 2018 puolelle ja arviot museon avajaisista ajoittuvat tällä hetkellä kesään 2018.  

Lisätiedot:

Ravintola Lasipalatsi, toimitusjohtaja Salla Tapojärvi

040-6855811, salla.tapojarvi@ravintolalasipalatsi.fi

Formal Friday, toimitusjohtaja Toni Tervilä

050-4913892, toni@formalfridayclothing.com

KUTSU LEHDISTÖTILAISUUTEEN

KARI PIIPPO – graafikko | Lahden historiallinen museo

24.3.-13.8.2017

Suomen kansainvälisesti arvostetuimpiin graafikoihin kuuluva Kari Piippo tunnetaan pelkistetyn iskevistä julisteistaan. Lahden historiallisessa museossa avautuva näyttely on monipuolinen läpileikkaus Piipon lähes viidenkymmenen vuoden urasta visuaalisen kommunikaation parissa. Esillä on julisteiden lisäksi kuvituksia, tunnuksia ja piirustuksia.

Kari Piippo tunnetaan ennen kaikkea kulttuurijulisteiden tekijänä. Modernin teatterijulisteen Suomeen tuojana hänen merkityksensä on keskeinen. Julisteen suunnitteleminen on Piipolle älyllinen haaste, jossa sisällöllinen oivallus yhdistetään yksinkertaiseen ja selkeään, katsojalle nopeasti välittyvään kuvalliseen muotoon. Julistetaide on Piipolle niukkuuden taidetta, jossa ei saa olla mitään liikaa, mutta ei myöskään mitään liian vähän.

Tervetuloa näyttelyn lehdistötilaisuuteen torstaina 23. maaliskuuta 2017 klo 11 Lahden historialliseen museoon! Kari Piippo kertoo elämäntyöstään ja perjantaina yleisölle avautuvasta näyttelystä.

Lisätietoa näyttelystä:

Tutkija Hanna Suihko, hanna.suihko(at)lahti.fi, 044 4164 184

Graafikko Kari Piippo, kari(at)piippo.com, 050 566 1621

Lahden historiallinen museo sijaitsee Lahden kartanossa osoitteessa Lahdenkatu 4.

Mäntyharjussa ensi kesänä järjestettävän Katajainen Kansa -purkutalotaidenäyttelyn taiteilijahaku on päättynyt.  Määräaikaan mennessä saapui 108 hakemusta. Hakeneita taiteilijoita on ympäri Suomen - Rovaniemeltä Helsinkiin ja Imatralta Turkuun. Hakemuksia saapui myös ulkomailta. Hakemuksissaan taiteilijat esittivät toteutuksia niin Katajan talon pihaan, julkisivuun kuin sisätiloihinkin. Sisätiloihin toteutettavaa taidetta oli suurimmassa osassa jätetyissä hakemuksissa.

-Hakijoiden suuri määrä kertoo Mäntyharjun hyvästä maineesta kulttuuri- ja kuvataidekuntana, iloitsee tuottaja Jonna Kuitunen.

Projektin seuraavassa vaiheessa näyttelyn kuraattori Veikko Halmetoja tutustuu hakemuksiin ja valitsee parhaimmat ehdotukset mukaan kesän näyttelyyn.

-Nyt on kuraattorilla parin viikon työrauha. Veikko Halmetojalla on kova työsarka löytää toinen toistaan hienommista ideoista Katajaiseen Kansaan sopivimmat, sanoo vastaava tuottaja Anu Yli-Pyky.

Lisätiedot:

Katajaisen Kansan vastaava tuottaja, kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky, p. 0400 797 944, anu.yli-pyky(at)mantyharju.fi

Kuntsin modernin taiteen museossa järjestetään 19.-21.5. maahanmuuttajille tarkoitettu kasvityöpaja. Työpajan pitävät taiteilijat Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger, joiden näyttely Maan ääriin avautuu Kuntsilla 23.9. Työpajassa tuotettua materiaalia tulee mukaan näyttelyyn.

Työpajassa listataan ja piirretään Vaasan alueella kasvavia, maahanmuuttajille tuttuja kasveja. Erityisesti kiinnitetään huomiota sellaisiin lajeihin, jotka eivät kuulu alkuperäiseen suomalaiseen luontoon. Samalla kerätään näihin kasveihin liittyviä tarinoita, muistoja, käyttötarkoituksia ja matkareittejä. Lisäksi tarkastellaan miten eri tavoin kasveihin suhtaudutaan ja miten ne kuvataan eri kulttuureissa.

Työpajaan osallistumiseen ei vaadita piirustustaitoa, oma innostus ja mielenkiinto riittää.

Työpajan tuloksista syntyy moniääninen kuva- ja tekstiarkisto, joka kertoo ihmisen ja kasvien välisestä suhteesta. Työpajan aikana pohditaan myös alkuperäisyyttä ja voiko sellaista edes tänä päivänä määritellä. Työpajassa tuotettua materiaalia käytetään osana Herbaario (Vaasa) –teoskokonaisuutta Maan ääriin –näyttelyssä.

Työpaja järjestetään kolmena päivänä, aina kolme tuntia kerrallaan. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Työpajan työskentelykieli on englanti.

Ilmoittautumiset ja lisätietoa: yleisötyön päällikkö Jenni Niemi, Vaasan kaupungin museot, p. 040 184 9250, jenni.niemi(at)vaasa.fi. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 30.4.

Kuva: Kalle Hamm & Dzamil Kamanger, valokuvaaja: Veikko Somerpuro

På Kuntsi museum för modern konst ordnas 19-21.5 en växtworkshop för invandrare. Workshoppen leds av konstnärerna Kalle Hamm och Dzamil Kamanger, vilkas utställning till Till världens ände öppnas på Kuntsi 23.9. Material som produceras i workshoppen kommer med i utställningen.

I workshoppen listas och ritas växter som växer i Vasatrakten och som är bekanta för invandrarna. I synnerhet fästs uppmärksamhet på sådana arter som inte hör till den ursprungliga finska naturen. Samtidigt samlas berättelser, minne, användningsändamål och reserutter i anknytning till dessa växter in. Därtill granskas på vilket sätt man förhåller sig till växterna och hur de beskrivs i olika kulturer.

För att delta i workshoppen krävs inte att man kan rita, det räcker att man är entusiastisk och intresserad.

Workshoppens resultat blir ett flerstämmigt arkiv av bilder och texter, som berättar om förhållandet mellan människor och växter. På workshoppen funderar man också på ursprung samt om det ens går att definiera i dag. Materialet som produceras i workshoppen används som en del av verkhelheten Herbarium (Vasa) i utställningen Till världens ände.

Workshoppen håller på i tre dagar, tre timmar åt gången. 15 deltagare ryms med. Arbetsspråket i workshoppen är engelska.

Anmälningar och ytterligare uppgifter: chef för publikarbete Jenni Niemi, Vasa stads museer, tfn 040 184 9250, jenni.niemi(at)vasa.fi. Bindande anmälningar senast 30.4.

Bild: Kalle Hamm & Dzamil Kamanger, fotograf: Veikko Somerpuro

The Kuntsi Museum of Modern Art arranges a plant workshop aimed at immigrants from May 19th until May 21st.The workshop is hosted by Kalle Hamm and Dzamil Kamanger, whose exhibition “To the ends of the World" (Maan ääriin) opens at Kuntsi on September 29th. Some of the material produced in the workshop will be included in the exhibition.

In the workshop we will list and draw plants growing in the Vaasa area, which the immigrants are familiar with. We will especially focus on such species, that are not original in the Finnish nature. At the same time we will gather stories, memories, ways of use and travel routes related to these plants. Furthermore we will also examine how we relate to various plants and how they are described in different cultures.

Participation in the workshop does not demand drawing skills; own enthusiasm and interest is enough.  

The results of the workshop will produce a polyphonic picture and text archive, which will narrate the relation between man and plants.  During the workshop we will also reflect on the concept of origin and if it even is possible to define it today. The material produced in the workshop will be used as a part of the Herbarium (Herbaario) (Vaasa) work of art in the exhibition “Maan ääriin” (To the ends of the World).

The workshop will be held during three days, for three hours at a time. 15 participants can join in. English will be the language used in the workshop.

Enrolment and further information: head of public work Jenni Niemi, Vaasa City Museums, phone 040 184 9250, jenni.Niemi(at)vaasa.fi. Binding enrolments by latest on April 30^th.

Photo: Kalle Hamm & Dzamil Kamanger, photographer: Veikko Somerpuro

Lappeenrannan kaupunginteatteri kutsuu teatterista kiinnostuneet maaliskuun Teatteriklubille tiistaina 28.3. klo 17.30. Tällä kertaa teatterin yleisölämpiössä (kauppakeskus IsoKristiina, 3. krs) käsitellään tulevia vierailuesityksiä ja osallistujille on luvassa myös yllätys. Keskustelutilaisuus päättyy noin klo 19. 

Teatteriklubilla keskustellaan loppukevään vierailuesityksestä Sauna, joka on osa Joutavat Nukketeatteripäivät -tapahtumaa. Esityksestä ja tapahtumasta on kertomassa Joutavien Nukketeatteripäivien taiteellinen johtaja Perrine Ferrafiat. Lisäksi klubilla kerrotaan muista vierailuesityksistä sekä syksyn suunnitelmista. Tuttuun tapaan klubia isännöi teatterinjohtaja Timo Sokura. 

Teatteri Metamorfoosin sanaton naamioteatteriesitys Sauna ylistää elettyä elämää saunan lauteilla. Sauna on tutkimusmatka naiseuteen, naisen kehoon ja ruumiin muistiin. Saunan ensi-ilta nähtiin Stage-festivaalilla 27.8.2011. Vuonna 2005 perustettu Teatteri Metamorfoosi on ammatillinen teatteriryhmä, jonka tavoitteena on naamioteatterikulttuurin kehittäminen Suomessa. Lisätietoa http://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Sauna 

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa. Kokoontumisia järjestetään kerran kuussa tiistaisin. Klubitapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. 

Lisätietoja:

Teatterinjohtaja Timo Sokura, puh. 040 670 0508
timo.sokura@lappeenranta.fi

Jyväskylän Paviljogissa järjestetään kirjamessut lauantaista sunnuntaihin 25.–26.3. Vastapaino on messuilla mukana omalla osastollaan (C-235). Löydät meidät päähallista.

Vastapainolla on messuilla myös kolme ohjelmanumeroa:

lauantai 13.00
Antti Eskola: Vanhuus. Haastattelijana professori Marja Jylhä.

sunnuntai 13.00
Teemu Muhonen ja Jari Hanska: Eläketurma. Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus. Haastattelijana kustantaja Kimmo Jylhämö.

sunnuntai 14.30
Hannah Arendt: Totalitarismin synty, Vita activa ja Eichmann Jerusalemissa – raportti pahuuden arkipäiväisyydestä. Äärioikeiston noususta, pakolaisuudesta ja poliittisen arvostelukyvyn välttämättömyydestä keskustelevat Martina Reuter, Tuija Parvikko, Ante Holmila ja Jouni Tilli. Puheenjohtajana Kimmo Jylhämö.

Lämpimästi tervetuloa messuille!

Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n Earth Hour, näyttää jälleen lauantaina 25.3. kello 20.30–21.30 valomerkin ilmaston puolesta. Valot sammuvat perinteisesti useasta suomalaisesta maamerkistä, ja Earth Hourin aikaan järjestetään tapahtumia ympäri maan. WWF muistuttaa tapahtumajärjestäjiä velvollisuudesta huolehtia valojen sammutuksen turvallisuudesta.

Valot sammuvat lauantai-iltana Helsingissä muun muassa Oopperatalosta, Finlandia-talosta, Messukeskuksesta ja Pasilan linkkitornista. Myös Helsingin päärautatieaseman kivimiehet sammuttavat lyhtynsä. Jyväskylässä valoja sammutetaan esimerkiksi Vesilinnasta ja osasta yliopiston rakennuksia, Kuopiossa sammuvat muun muassa kaupungintalon ja kauppahallin julkisivuvalaistukset, Turussa sammuvat jokivarren valot. Kotkassa pimenee Merikeskus Vellamon julkisivu.
 
Earth Hourin aikana järjestetään lukuisia yleisölle avoimia tapahtumia. Ilmastoasioissa kunnostautuvan Tampereen kaupungin tapahtumassa Frenckellin sisäpihalla nautitaan livemusiikista ja tulishow’sta, Lahdessa järjestetään tapahtuma Vesijärven satamassa. Hyvinkäällä Earth Houria voi viettää musiikkitapahtumassa Sveitsin-uimalassa, Muhoksen kirjastotoimi ja seurakunta järjestävät kynttilävaelluksen, Oulun Tuomiokirkossa on puolestaan kynttiläehtoollinen.

”Tapahtumia on ilmoitettu runsaasti, ja vielä ehtii ilmoittaa oman tapahtuman mukaan. Maailman suurin kynttiläillallinen -teema on innostanut ilahduttavan määrän ravintoloita mukaan tänä vuonna”, kertoo WWF:n tiedottaja Kaisa Ryynänen.

Konepajan Brunolla Helsingissä iltakirpputori saa Earth Hour -lauantaina ripauksen festaritunnelmaa: luvassa on sirkustaidetta, livemusiikkia ja kasvisruokaa kynttilänvalossa. Kello 18 alkavassa ilmaistapahtumassa esiintyvät muun muassa Mira Luoti, Samae Koskinen sekä Tilhet pajut ja muut. WWF järjestää tapahtuman yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.

Tapahtumajärjestäjä, huomioithan turvallisuuden

WWF haluaa muistuttaa, että Earth Hour -tapahtumia järjestävien on huolehdittava siitä, että tapahtuma järjestetään turvallisesti eikä siitä aiheudu vaaraa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. WWF ohjeistaa jättämään turvallisuuden kannalta tärkeät valot, esimerkiksi ravintolakeittiöiden valaistuksen, porras- ja turvavalaistuksen sekä turvakameroilla valvottavien julkisivujen valaistuksen, päälle.

Earth Hour -tapahtumissa poltetaan usein kynttilöitä sisä- tai ulkotiloissa. Kynttilöiden polttaminen vaatii riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. Niitä ei lähtökohtaisesti saa esimerkiksi polttaa lattialla. Päivitetyssä Earth Hour -oppaassa on pelastusviranomaisen ohjeita tapahtuman järjestämistä ja kynttilöiden polttamista varten.

”Earth Hourissa näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot tunniksi. Valoja ei saa kuitenkaan koskaan sammuttaa turvallisuuden kustannuksella. Toivomme, että tapahtumia järjestävät tutustuvat ohjeisiin huolellisesti ja huolehtivat tarvittavista ilmoituksista viranomaisille”, Kaisa Ryynänen sanoo.

Lisätietoja:
tiedottaja Kaisa Ryynänen, WWF, p. 050 345 5307, kaisa.ryynanen@wwf.fi
Earth Hour -tuottaja Mari Pasula, WWF, p. 050 548 8766, mari.pasula@wwf.fi

Suomessa järjestettävät Earth Hour -tapahtumat: www.earthhour.fi/tapahtumat

Earth Hour -kampanjakuvat: https://www.dropbox.com/sh/lsix4nhie2jlhg8/AADTepJCiJO7PgH7RS0ZNU2Pa?dl=0
Kuvia saa käyttää Earth Hourista kertovien juttujen yhteydessä. Käytön yhteydessä mainittava kuvaajatieto ”Aki-Pekka Sinikoski / WWF”.

Earth Hour -opas, jossa myös turvallisuusohjeet: http://www.earthhour.fi/wordpress/wp-content/uploads/Earth_Hour_-opas_2017.pdf

Kaivattu Jazzpuisto palaa jälleen 4.–5. elokuuta 2017 Åströmin puistoon osaksi Elojazz-festivaalia. Ilmaistapahtuman lavalle on valittu hakemusten perusteella esiintyjiksi nuoria ja taitavia pohjoissuomalaisia kokoonpanoja. Jazzpuiston lopulliseen esiintyjäkattaukseen valikoitui kuusi yhtyettä: perjantaina estradilla nähdään Saaga Sees, Siivert Semi-Electro sekä Valkea ja lauantaina lavan valtaavat Nina Jackson, Trio Skø sekä Deaf Indian.

Jazzpuisto tarjoaa yleisölle musiikkia vaihtelevasti aina jazzista taidepoppiin sekä leveäsoundiseen post-rockiin. Upeaäänistä Julia Sundbergiä solistikseen lainaava Trio Skø -yhtye koostuu mm. jazzstandardeja, big band -musiikkia sekä latin jazzia ja fuusiota soittaneista musiikin ammattiopiskelijoista. Trio Skø:n ohella perinteisempää jazzfestivaalitarjontaa edustamassa esiintyjänä nähdään myös Siivert Semi-Electro, jonka tuplapasuunaisen kokoonpanon soitossa yhdistyvät monenlaiset vaikutteet kuumien latinorytmien ja vapaan improvisaation välillä.

Naisenergiaa Jazzpuiston lavalle tuo korkealentoisella ja maalailevalla dream popillaan Nina Jackson, jonka sävellyksiä on julkaistu mm. Glasgow School of Guitarin kirjassa. Toisena laulaja-lauluntekijänä tapahtuman estradilla nähdään aiemmin Melulintu-yhtyeen solistina tunnettu Saaga Sees. Seesin tabuluontoisia aiheita kuvailevien tekstien kappaleissa on kuultavissa häivähdyksiä folkista, bluesista, hip hopista ja monenlaisesta vaihtoehtomusiikista.

Erityisesti fuusiojazzin ystäville hyvää fiilistä tarjoilee Deaf Indian, jonka kappaleet ovat saaneet vaikutteita soundeista ja tunnelmista 70-luvulta tähän päivään asti. Toisenlaista vauhdikkuutta ja lempeää melankoliaa Jazzpuistoon tuo leveäsoundinen Valkea, jonka post-rockin ja progen välimaastoon asettuva musiikki vetoaa sekä valtavirtakuulijaan että musadiggareihin.

Preppausta Pohjoisesta pölähtää! -koulutuksella

Valitut yhtyeet osallistuvat esiintymisensä ohella kevään 2017 aikana Pohjoisesta pölähtää! -koulutusviikonloppuihin, joissa koulutettavien ilmaisua ja ulosantia muokataan musiikkialan ammattilaisten opastuksella sekä Jazzpuiston esiintymistä että yhtyeiden jatkotyöskentelyä silmällä pitäen. Jazzpuiston esiintyjähakemuksia tuli tänä vuonna runsaasti ja vaikea karsinta kuuteen bändiin tehtiin erittäin potentiaalisten yhtyeiden tusinasta. Valitsijalautakunnan valintakriteereinä oli mm. yhtyeiden omaperäisyys ja kehitettävyys sekä soveltuvuus Pohjoisesta pölähtää! -koulutuksiin. Lisäksi valinnassa pyrittiin kasaamaan Jazzpuistoon musiikillisesti tasapainoinen esiintyjäkattaus.

Rennosta tunnelmastaan ja olohuonemaisesta ympäristöstään tunnettu Jazzpuisto on pääsymaksuton koko perheen tapahtuma, jossa kuullaan nuorta pohjoissuomalaista jazz- ja rytmimusiikkia festivaalipäivinä ennen illalla Rauhalassa järjestettäviä pääkonsertteja. Konserttien ohella jokainen tapahtuman osallistuja voi olla osallisena luomassa sisältöä tapahtumaan mm. kirpputorien ja seurapelien avulla. Jazz-20 ry:n tuottamat Elojazz ja Jazzpuisto käynnistävät syyskuun puolelle jatkuvan Oulun juhlaviikot -monitaidefestivaalin.

Viikosta 13 alkaen Marttapiirit ympäri Suomen järjestävät Kauha & Kukkaro -tapahtumia, joissa jokainen voi päivittää omat tiedot kotijuhlien etiketistä. Tavat muuttuvat ja uudistuvat ajan kuluessa. Kuinka esimerkiksi tulisi suhtautua kännykän käyttöön tai valokuvaamiseen juhlissa?

Kevät on juhlien aikaa. Tänä vuonna on syytä suurempaankin juhlaan, kun juhlimme myös 100-vuotiasta Suomea. Tavat muuttuvat ja uudistuvat ajan kuluessa ja on hyvä miettiä kännykän käytön lisäksi myös, miten valokuvaamiseen suhtaudutaan juhlissa? Mietityttääkö kutsukortin teksti kevään valmistujaisjuhlia järjestettäessä? Kuinka naisena pukeudut juhliin, jos asukoodina on tumma puku? Mitä antaa lahjaksi syntymäpäiväsankarille, joka ei toivo mitään. Kuinka nopeasti kiitoskortti tulisi saada eteenpäin? Eiketti on hyvä olla hallussa.

– Juhlaetiketti ei ole orjallisesti noudatettava sääntö, vaan ohje, joka auttaa meitä käyttäytymään kauniisti, painottaa Marttojen kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen. Kuuluitpa sitten juhlien isäntäväkeen tai osallistut juhliin vieraana, luot hyvän vaikutuksen käyttäytymällä hyvien tapojen mukaisesti, kannustaa Hopsu-Neuvonen.

Juhlaetiketti-tapahtumia ympäri Suomea

Kauha ja kukkaro -viikon juhlaetiketti -tapahtumissa on mahdollisuus oppia uutta ja kerrata vanhaa kodin juhlaetikettiin liittyen. Martat toivottavat kaikki tervetulleeksi kiinnostaviin tapahtumiin kuuntelemaan ja keskustelemaan kotitalousasiantuntijoiden johdolla. Osassa tapahtumista myös kokataan!

Kun juhlaetiketti on halussa, on juhliin valmistautuminen huolettomampaa. Se myös kannustaa järjestämään monenlaisia juhlia kotona.

Tervetuloa tapahtumiimme! (Paikkakunnat ja ajankohdat tiedotteen lopussa.)

Lue lisää kotijuhlista Marttojen uudistetusta verkkopalvelusta.

Osallistu keskusteluun somessa: #suomi100 #juhlatkotona #syödäänyhdessä

Lisätietoja

Marttaliitto Arja Hopsu-Neuvonen, kehittämispäällikkö
050 511 8116 arja.hopsu-neuvonen@martat.fi

Marttaliitto Ella Airola, neuvonnan harjoittelija
050 512 3330 ella.airola@martat.fi

Tervetuloa tapahtumiimme!

HÄMEENLINNA
29.3. klo 13.00-14.00

Juhlaetiketti-luento, Etelä-Hämeen Martat, Birger Jaarlin katu 21

JOENSUU
27.3. klo 17.00-18.00
Juhlaetiketti-tilaisuus, Pohjois-Karjalan Martat, Koskikatu 5-7, Marttakeskus

JYYVÄSKYLÄ
29.3. klo 18.00-19.00
Juhlaetiketti-esitys, esityksen pitää Keski-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi, Keski-Suomen Martat, Yliopistonkatu 11, 2. kerros

KOKKOLA
3.5. klo 18.00-21.00
Juhlat kotona -kokkauskurssi, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat, Vingenkatu 15 A, piirin kotitalouskeskus

KOTKA
29.3. klo 17.30
Juhlaetiketti haltuun -luento, Kymenlaakson Martat, Luhtipolku 3, Aittakorven seurakuntatalo

KUOPIO
30.3. klo 18.00-19.00
Juhlaetiketti-luento, Savon Martat, Haapaniemenkatu 23

LAHTI
30.3. klo 17.00-18.00
Juhlaetiketti-luento Itä-Hämeen Martat, Laaksokatu 1

LAPPEENRANTA
30.3. klo 17.00-18.00
Juhlaetiketti-luento, Etelä-Karjalan Martat, Valtakatu 45, Etelä-Karjalan Marttakeskus

MIKKELI
30.3. klo 17.00-20.00
Tunnelmalliset kotijuhlat -ruokakurssi, Savon Martat, Hallituskatu 7A1

OULU
26.4. klo 17.00-20.00
Juhlaetiketti ja juhlat kotona -kurssi, Pohjois-Pohjanmaan Martat, Kajaaninkatu 36

PORI
30.3. klo 18.00
Juhlahyvää-tietoisku, Lounais-Suomen Martat, Valtakatu 7 C, Marttojen toimipiste

TAMPERE
5.4. klo 17.00
Kotijuhlat – syödään yhdessä -ruokakurssi, Pirkanmaan Martat, Tampellan esplanadi

TURKU
30.3. klo 17.00
Juhlahyvää-luento, Lounais-Suomen Martat, Yliopistonkatu 33 G (piirin tilat)

Suomen merkittävin vanhan musiikin tapahtuma BRQ Vantaa Festival järjestetään 6.–13.8.2017. Tänäkin vuonna festivaalilla esiintyy lukuisia kansainvälisesti tunnustettuja taiteilijoita, kuten englantilainen Gramophone-palkittu lauluyhtye Ensemble Plus Ultra sekä arvostettu hollantilainen fortepianisti Bart van Oort. Festivaalin ohjelmaan sisältyy myös säveltäjä Juhani Nuorvalan teoksen kantaesitys.

BRQ Vantaa Festivalin ohjelmassa on useita merkittäviä laulumusiikin taitajia. Ensemble Plus Ultran lisäksi festivaalilla kuullaan muun muassa Martin Lutherin mielimusiikkia ja sävellyksiä esittävä saksalainen mieskvartetti Stimmwerck sekä Ranskan nouseva tähti, sopraano Emmanuelle de Negri. Vantaalla esiintyvät myös sinkkimusiikin legenda Bruce Dickey, barokkiviulisti Florence Malgoire, teorbiin erikoistunut Daniel Zapico sekä vihuelavirtuoosi José Antonio Escobar. Lisäksi festivaalilla kuullaan myös suomalaisen säveltäjän teoksen kantaesitys, kun Matias Häkkinen esittää Juhani Nuorvalan teoksen Enharmoninen sarja kromaattiselle cembalolle. Häkkinen soittaa teoksen Jukka Ollikan valmistamalla erikoisrakenteisella cembalolla, jossa on 14 kosketinta oktaavia kohti. Festivaalin päättää Euroopan nuoria huippulupauksia esittelevä BRQ Fringe -sarja.

BRQ Vantaa Festivalin idylliset esiintymispaikat ovat aiempien vuosien tapaan Vantaan keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko, moderni Pyhän Laurin kappeli, vuonna 1781 rakennettu Nyknapaksen talo sekä pappilan puisto.

Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja taiteilijoista on julkaistu festivaalin kotisivuilla osoitteessa brq.fi.

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on jakanut kuvataiteen kohdeapurahoja ja erityisavustuksia yhteensä 565 800 euroa. Hakijoita oli kaikkiaan 616, joista myönteisen päätöksen sai 161 hakijaa.

Yhteisöjen erityisavustuksilla tuetaan muun muassa näyttelytoimintaa, nykytaiteen projekteja ja yhteisten työskentelytilojen ylläpitoa. Suurimman avustuksen saivat Taidekivenveisto ry Tattarisuon kiviveistämön kustannuksiin sekä Kaakon taide – visuaalisten taiteiden verkosto ry, joka toimii Kaakkois-Suomen taiteilijajärjestöjen yhteisorganisaationa.

Näyttely- ja projektitoimintaan kohdistetun avustuksen saivat muun muassa Joutsassa toimiva Haihatuksen Henki ry, Hyvinkään taiteilijaseura, New Performance Turku ry, Porvoon Taidetehtaan säätiö ja porilainen Taiteilijaseura NYTE ry. Avustuksilla vahvistetaan kuvataiteen valtakunnallista näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä.

Kohdeapurahan sai 144 taiteilijaa tai työryhmää. Apurahoilla tuetaan materiaali- ja laitehankintoja sekä teos- ja näyttelykustannuksia. Suurimman apurahan saivat Kaarina Kaikkosen työryhmä yhteisnäyttelyn järjestämiseen ja Lauri Luhdan työryhmä Là-bas-tapahtuman toteuttamiseen.

Valtion visuaalisten taiteiden toimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää kuvataiteen, valokuvataiteen, sarjakuva- ja kuvitustaiteen sekä ympäristötaiteen apurahoista. Taike kuulee toimikuntaa yhteisöavustusten osalta.

Lisätietoja: Henri Terho, erityisasiantuntija, henri.terho@taike.fi, p. 0295 330 901

Erityisavustukset, yhteensä 82 500 euroa

CAA Contemporary Art Archipelago ry CAA Contemporary Art Archipelago rf, Turku, 5 000 €
Nykytaidehankkeen kustannuksiin

Haihatuksen Henki ry, Joutsa, 6 000 €
Näyttelyjen ja tapahtumien kehittämiseen

Hyvinkään Taiteilijaseura ry, Hyvinkää, 6 000 €
Näyttelykustannuksiin

Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry, Hämeenlinna, 1 500 €
Näyttelykustannuksiin

Kaakon taide - visuaalisten taiteiden verkosto ry, Lappeenranta, 8 500 €
Visuaalisen taiteen näkyvyyteen ja markkinointiin

Kalasataman Seripaja ry, Helsinki, 3 000 €
Kalasataman seripajan laitteiston päivitykseen

Lahden Taiteilijaseura ry, Lahti, 3 000 €
Mediapajan kuluihin

New Performance Turku ry, Turku, 6 000 €
Performanssiklubien järjestämiseen

Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry, Pyöli, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Platform rf, Vasa, 4 000 €
För verksamheten och live event

Porvoon Taidetehtaan säätiö, Porvoo, 6 000 €
Näyttelykuluihin

Salon Taiteilijaseura ry, Salo, 5 000 €
Juhlanäyttelyn kustannuksiin

Taidekivenveisto ry, Helsinki, 10 000 €
Kiviveistämön kustannuksiin

Taidesuunnistus ry, Tampere, 3 500 €
Tapahtuman järjestämiseen

Taideyhdistys Elsuupa ry, Kärsämäki, 4 000 €
Kesänäyttelyn kuluihin

Taiteilijaseura NYTE ry, Pori, 6 000 €
Näyttelyjen ja tapahtumien kustannuksiin

Turun Taidegraafikot ry, Turku, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Kohdeapurahat, yhteensä 483 300 euroa

Aarras Anna-Maija, Turku, 3 000 €
Työryhmälle (2) näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Ahlsved Malin, Hangö, 5 000 €
För utställningskostnader

Ahola Teija-Tuulia, Tampere, 3 500 €
Teoskustannuksiin

Aino Aksenja, Helsinki, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Airaksinen Jouni, Kuopio, 4 000 €
Materiaali- ja työskentelykuluihin

Antas Axel, Kaunianen, 5 000 €
För utställningskostnader

Artinaho Hannu, Espoo, 4 000 €
Taiteilijakirjan kustannuksiin

Arvela-Sarén Hanna, Helsinki, 3 000 €
Työryhmälle (2) animaation hahmosuunnitteluun ja kuvakäsikirjoitukseen

Autio Elina, Leppäkoski, 2 000 €
Teosmateriaaleihin

Bennes Crystal, Espoo, 3 000 €
Näyttelykuluihin

Bergsten Enoch, Helsinki, 1 500 €
For exhibition costs

Blåfield Maija, Helsinki, 5 000 €
Elokuvateoksen tuotantokuluihin

Brander Pirjetta, Mänttä, 4 000 €
Työhuoneen perustamiskuluihin

Braun Niina Johanna, 5 000 €
Näyttelykustannuksiin

Candolin Christine, Helsinki, 4 000 €
Työryhmälle (9) ryhmänäyttelyn kustannuksiin

de Ávila Felipe, Helsinki, 5 000 €
Working group (2 people) for a cooperation project

Dennisuk William, Imatra, 3 000 €
Näyttely- ja teoskustannuksiin

Enkenberg Erno, Espoo, 6 500 €
Näyttelykustannuksiin

Eriksson Elissa, Helsinki, 1 500 €
Näyttelykustannuksiin

Eskola Jenni, Pori, 1 000 €
Työskentelyvälineisiin ja -materiaaleihin

Goman Jussi, Riihimäki, 3 000 €
Materiaalikustannuksiin

Haanpää Markku, Mellilä, 1 500 €
Työhuoneen kunnostamiseen

Hakala Outi, Turku, 1 000 €
Näyttelykustannuksiin

Hakuri Aura, Helsinki, 2 500 €
Näyttelykustannuksiin

Halonen Paavo, Helsinki, 4 000 €
Näyttelykustannuksiin

Harju Liisa, Oulu, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Hautala Heikki, Pori, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Heikkilä Alma, Helsinki, 5 000 €
Materiaali- ja työskentelykuluihin

Heilimo Tarja, Vehkataipale, 2 000 €
Näyttely- ja teoskustannuksiin

Heiskanen Iina, Helsinki, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Hjort Vesa, Helsinki, 2 000 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Holma Marjatta, Turku, 7 000 €
Näyttelykustannuksiin ja maalausmateriaaleihin

Houessou Jaana, Vartsala, 6 000 €
Työryhmälle (3 henkilöä) Wiurilan taidekeskuksen (Salo) kehittämistyöhön ja kustannuksiin

Hulkko Irmeli, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Husberg Hanna, Jakobstad, 3 000 €
Till arbetsgrupp (2 personer) för en konstinstallation

Huusko Konsta, Rovaniemi, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Hyvönen Riikka, Rovaniemi, 1 700 €
Näyttelykustannuksiin

Hänninen Heidi, Helsinki, 3 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) näyttelykustannuksiin

Härkönen Suvi, Helsinki, 1 200 €
Laitehankintoihin

Isorättyä Teija, Tornio, 2 000 €
Työryhmälle (2) tuotantokuluihin

Jokelainen Kirsi, Turenki, 2 000 €
Näyttely- ja materiaalikuluihin

Junttila Helena, Aska, 3 000 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Jääskeläinen Emma, Espoo, 3 500 €
Materiaali- ja näyttelykustannuksiin

Kaikkonen Kaarina, Helsinki, 2 0000 €
Työryhmälle (14) kuvanveistonäyttelyn järjestämiseen

Kalleinen Tellervo, Helsinki, 5 000 €
Työryhmälle (2) teoskustannuksiin

Kallio Mikko, Tampere, 2 500 €
Näyttelykustannuksiin

Kallio Katja, Helsinki, 2 000 €
Kurssiosallistumiseen ja teoskustannuksiin

Kangas Johannes, Turenki, 2 000 €
Näyttely- ja materiaalikuluihin

Kannosto Sakari, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Karjula Pasi, Pohjaslahti, 8 000 €
Näyttelykustannuksiin sekä laite- ja materiaalikuluihin

Kashima Haruka, Helsinki, 2 500 €
Näyttelykustannuksiin

Katajamäki Heidi, Lahti, 4 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) näyttelykustannuksiin

Kato Shoji, Helsinki, 5 000 €
To exhibition costs

Keränen Olli, Helsinki, 6 000 €
Näyttelykustannuksiin

Ketola Sirkku, Turku, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Kiuru Kaija, Aska, 5 000 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Koivisto Kaisu, Helsinki, 5 000 €
Teoskustannuksiin

Kokko Timo, Kuopio, 2 500 €
Materiaalikustannuksiin

Kontimo Henriikka, Tampere, 3 000 €
Teoksen toteuttamiseen

Kopperi Anna-Lea, Helsinki, 3 000 €
Näyttely- ja julkaisukuluihin

Korkalo Tuomas, Rovaniemi, 3 000 €
Työryhmälle (3) teoskustannuksiin

Korkeila Jukka, Helsinki, 5 000 €
Näyttelykustannuksiin

Korpela Teemu, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Korteniemi Sanna, Rovaniemi, 5 000 €
Näyttelykustannuksiin ja työskentelyyn

Koski-Vähälä Sari, Helsinki, 4 000 €
Työryhmälle (3 henkilöä) teoskustannuksiin

Kovamäki Sara, Helsinki, 2 500 €
Työryhmälle (2 henkilöä) näyttelykustannuksiin

Kukkonen Jarmo, Lappila, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Kumpulainen Hannele, Helsinki, 4 000 €
Näyttelykustannuksiin

Könönen Kaari Hilkka, Turku, 4 000 €
Näyttely- ja teoskustannuksiin

Laitinen Tuomas, Helsinki, 5 800 €
Näyttelykustannuksiin

Lampenius Heidi, Helsingfors, 2 500 €
Materiaalikustannuksiin

Lampisuo Marko, Pori, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Lehtola Toni, Pori, 3 000 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Lehtonen Kati, Hämeenlinna, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Leppä Anna, Västerskog, 1 700 €
Näyttelykustannuksiin

Lindberg Sebastian, Helsinki, 1 500 €
Näyttelykustannuksiin

Luhta Lauri, Helsinki, 8 000 €
Työryhmälle (3 henkilöä) näyttelyn ja tapahtuman toteuttamiseen

Lukin Hannu, Liminka, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Mantere Simo, Helsinki, 1 500 €
Näyttelykustannuksiin

Matikainen Hannamari, Tampere, 2 000 €
Teos- ja näyttelykustannuksiin

Matikainen Tiia, Helsinki, 2 000 €
Materiaali- ja suunnittelukuluihin

Merimaa Arttu, Helsinki, 5 000 €
Näyttely- ja teoskustannuksiin

Meskanen-Barman Anne, Espoo, 4 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) näyttely-ja materiaalikustannuksiin

Miyamoto Mari Johanna, Helsinki, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Moisander Juhana, Loviisa, 5 000 €
Näyttelukustannuksiin

Mustonen Maarit, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Myllylä Salla, Helsinki, 4 000 €
Näyttelykustannuksiin

Nampajärvi Erkki, Turku, 4 000 €
Näyttelykustannuksiin ja materiaaleihin

Nauha Tero, Helsinki, 5 000 €
Työryhmälle (2) projektikuluihin

Nurmi Minnamaria, Turku, 1 000 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Nurro Arto, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Nyyssölä Antti, Helsinki, 3 000 €
Työhuoneen vuokraan ja teosmateriaaleihin

Närhinen Maija, Helsinki, 1 500 €
Näyttelykustannuksiin

Oikarinen Antti-Ville, Launonen, 3 000 €
Laite- ja materiaalihankintoihin

Ojaniemi Kimmo, Turku, 5 000 €
Näyttelykustannuksiin

Ollikainen Paula, Tampere, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Pakarinen Kimi, Helsinki, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Palojärvi Ida, Espoo, 5 000 €
Näyttelykustannuksiin

Palo-Oja Reija, TURKU, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Paulus Jaana, Jorvas, 2 000 €
Työryhmälle (2 henkilöä) kurssikustannuksiin

Peura Eeva, Helsinki, 1 000 €
Materiaalikustannuksiin

Peura Meri, Tervakoski, 1 200 €
Laitehankintoihin

Pieski Outi, Utsjoki, 5 000 €
Näyttely- ja teoskustannuksiin

Piilola Tamara, Helsinki, 2 500 €
Näyttelykustannuksiin

Puranen Silja, Tuusula, 2 000 €
Näyttelykuluihin

Putus Matias, Helsinki, 4 000 €
Näyttelykustannuksiin

Puustinen Merja, Espoo, 6 000 €
Työryhmälle (2) näyttelyiden järjestämiseen

Ranttila Merja Aletta, Inari, 5 000 €
Näyttelykustannuksiin

Rautiainen Satu, Helsinki, 5 000 €
Teoskustannuksiin työryhmälle

Rautiainen Taneli, Helsinki, 3 000 €
Työryhmälle (2) teoskustannuksiin

Reinikainen Antti-Ville, Helsinki, 2 500 €
Näyttelykustannuksiin

Rousseau Gregoire, Helsinki, 2 000 €
For production and material costs

Ruiz Dubrovin Leonor, Helsinki, 4 000 €
For exhibition costs

Saarinen Hermanni, Helsinki, 2 500 €
Näyttely- ja materiaalikuluihin

Salonen Elsa, Turku, 4 000 €
Materiaali- ja näyttelykustannuksiin

Sarva Sanna, Espoo, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Sassi Pekka, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Schroderus Kimmo, Salo, 6 000 €
Teoskustannuksiin

Schroderus Noora, Salo, 4 000 €
Teoskustannuksiin

Servi Lorenzo, Helsinki, 2 000 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Silokunnas Jukka, Jyväskylä, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Sirén Pia, Loviisa, 6 000 €
Näyttelykustannuksiin

Sjöholm Minna, Turku, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Sokka Ida, Tampere, 1 000 €
Näyttelykustannuksiin

Somervuori Kim, Espoo, 4 000 €
Näyttelykustannuksiin

Suorajärvi Satu-Minna, Helsinki, 3 000 €
Teoskustannuksiin

Suurhasko Jonna, Jyväskylä, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Sysi Suvi, Helsinki, 3 500 €
Työryhmälle (3 henkilöä) näyttelykustannuksiin

Taanila Mika, Helsinki, 2 700 €
Teosten kehystämiskuluihin

Tammisaari Tuukka, Helsinki, 3 000 €
Teos- ja laitekustannuksiin

Tella Paula, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Tsukahara Aiko, Helsinki, 3 000 €
Materiaalikuluihin

Tukiainen Katja, Helsinki, 2 500 €
Työskentelyyn ja materiaalikuluihin

Tähkänen Timo, Helsinki, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Törhönen Raimo, Oulu, 3 000 €
Työryhmälle (2) näyttelykustannuksiin

Vakkilainen Jenni, Helsinki, 2 000 €
Näyttely- ja materiaalikustannuksiin

Wallinheimo-Heimonen Jenni-Juulia, Klaukkala, 5 000 €
Näyttely- ja teoskustannuksiin

Vaskola Miikka, Helsinki, 3 000 €
Materiaalikustannuksiin

Vellonen Jarmo, Porvoo, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Vellonen Senja, Helsinki, 3 000 €
Kehystys- ja materiaalikuluihin

Vesterinen Pekka, Helsinki, 2 000 €
Näyttelykustannuksiin

Vihriälä Hanna, Tampere, 4 000 €
Teoskustannuksiin

Viitaniemi Tellervo, Helsinki, 2 000 €
Teoskustannuksiin

Väätti Ilkka, Tampere, 3 000 €
Materiaalihankintoihin

Turun AMK:n Taideakatemian kevät on jälleen täynnä tapahtumia. Tervetuloa lounastapaamisen, jossa esitellään Taideakatemian kehitysnäkymiä ja opiskelijoiden kevään opinnäytetöitä.

Lounastapaaminen toimittajille
Keskiviikkona 29.03. klo 12-13
Sigyn-sali, ylälämpiö
Linnakatu 60, 20100 Turku

Taideakatemian opinnäytetyöfestivaalit ja -näyttelyt valtaavat jälleen keväällä Linnankadun kampuksen sekä turkulaisia esiintymistiloja ja gallerioita. Toimittajatapaamisessa opiskelijat esittelevät kevään tarjontaa (mm. musiikki, esittävät taiteet, elokuva). Lisäksi paikalla on Taideakatemian opiskelijaosuuskunta Karisma. Viime vuonna opiskelijoiden perustama kulttuuriosuuskunta kerää yhteen lahjakkaita opiskelijoita eri taiteen aloilta ja tarjoaa taidealan osaamista esimerkiksi Turun alueen yrityksille. Monitaiteellinen esittävien taiteilijoiden, kuvataiteilijoiden ja media-alan osaajien verkosto on taideakatemialaisille uudenlainen tapa oppia yrittäjyyttä ja tehdä yhteistyötä.

Opiskelijat ja koulutusjohtaja Timo Tanskanen ovat haastateltavissa tilaisuuden jälkeen.

Tilaisuuden kesto on noin 45 minuuttia, ja sen lisäksi tarjoamme lounaan heti tilaisuuden alussa halukkaille.

Tilaisuuden aikataulu:
klo 12.00 Salaattilounas & musiikkiesitys
klo 12.15 Koulutusjohtaja Timo Tanskasen katsaus
klo 12.25 Kevään opinnäytetyöfestivaalit ja muut ajankohtaiset opinnäytteet
klo 12.55 Sirkusesitys

Ilmottautuminen: Ruokatarjoilun vuoksi pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan osallistumisestanne 27.3. mennessä sähköpostilla viestinta.taidekatemia@turkuamk.fi
 
Lisätiedot:
Timo Tanskanen
Turun AMK, Taideakatemian koulutusjohtaja
puh. +358 50 5985 210
timo.tanskanen@turkuamk.fi

Taiteen edistämiskeskus on jakanut kuvitustaiteen kohdeapurahoja 95 000 euroa. Hakemuksia oli 66, ja myönteisen päätöksen sai 24 taiteilijaa tai työryhmää.

Kuvitustaiteen kohdeapurahoja jaettiin eniten lasten- ja aikuisten kirjojen kuvitukseen ja niiden painokustannuksiin. Apurahoja jaettiin myös näyttelyjen järjestämiseen sekä laitekustannuksiin, kuten skannereiden ja piirtopöytien hankintaan.

Suurimman, 6 000 euron apurahat saivat Linda Bondestam, Réka Király ja Laura Merz lastenkirjojen kuvitusprojekteihinsa.

Yksikään yhteisö ei hakenut kuvitustaiteen erityisavustusta.

Valtion visuaalisten taiteiden toimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää kuvataiteen, valokuvataiteen, sarjakuva- ja kuvitustaiteen sekä ympäristötaiteen apurahoista. Taike kuulee toimikuntaa yhteisöavustusten osalta.

Lisätietoja: Henri Terho, erityisasiantuntija, henri.terho@taike.fi, p. 0295 330 901

Kohdeapurahat

Airola Sari, Helsinki, 5 000 €
Kuvakirjasarjan suunnitteluun ja toteutukseen

Bondestam Linda, Helsingfors, 6 000 €
För att illustrera  bilderboken

Erkintalo Jenni, Helsinki, 4 000 €
Lastenkirjan kuvittamiseen

Eskonen Mirkka, Helsinki, 4 300 €
Työryhmälle (4 henkilöä) grafiikanpajan välineistön hankintakuluihin

Haiko Nina, Lappeenranta, 2 500 €
Työvälinehankintaan

Holma Hanna, Helsinki, 4 000 €
Kahden kuvakirjan viimeistelyyn

Jormalainen Emmi, Helsinki, 4 000 €
Kokeellisen hevoskuvakirjan piirtämiseen

Jäntti Riikka, Helsinki, 3 000 €
Työskentely- ja materiaalikuluihin

Keränen Anssi, Sipoo, 5 000 €
Kuvakirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen

Király Réka, Helsinki, 6 000 €
Kuvakirjan kuvittamiseen

Launis Mika, Espoo, 4 000 €
Laitehankintaan

Louhi Aino, Tampere, 2 300 €
Kuvakirjan käsikirjoittamiseen ja suunnitteluun

Merz Laura, Lohja, 6 000 €
Lastenkuvakirjan kuvittamiseen

Niemensivu Reetta, Lahti, 3 000 €
Lasten kuvakirjojen kuvittamiseen

Pelliccioni Sanna, Helsinki, 5 000 €
Kirjan kuvittamiseen

Pertamo Sanna, Espoo, 3 400 €
Lastenkirjan kuvitukseen

Saari Anu, Helsinki, 3 000 €
Kuvakirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen

Sarell Nadja, Helsinki, 4 500 €
Kuvakirjan suunnittelutyöhön

Surojegin Nora, Espoo, 4 000 €
Työskentelykustannuksiin ja laitehankintaan

Taskinen Sanna, Helsinki, 4 000 €
Lasten lorukirjan kuvitustyöhön

Uotila Antti, Helsinki, 3 000 €
Näyttelykustannuksiin

Warsta Elina, Kokkola, 2 000 €
Kuvakirjan kuvittamiseen

Vasko Anne, Hyvinkää, 4 000 €
Lastenkuvakirjan ja mobiilisovelluksen kuvittamiseen

Vähämäki Amanda, Helsinki, 3 000 €
Työryhmälle (2) katselukirjojen kuluihin