Turun keskustaa kehitetään kaupunkikulttuurin sydämenä ja kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä. Suomen vanhimman kaupungin aitous, kauneus ja elämyksellisyys vetävät ihmisiä puoleensa.

Millainen vetovoimatekijä Turun ainutlaatuinen historia on kansainvälisessä mittakaavassa? Mitä mahdollisuuksia jakamistalous tuo uudenlaisen kaupunkikulttuurin ja liiketoiminnan kehittämiselle? Entä miten julkista tilaa voisi nykyistä tehokkaammin hyödyntää kulttuurin ja kaupunkielämän alustana?

Kutsumme kaikki Turun keskustan kehittämisestä innostuneet ideoimaan yhdessä keskustan tulevaisuutta! Workshop-työskentelyn tulokset hyödynnetään keskustan visiointi- ja suunnittelutyössä, joten tässä on mahdollisuutesi vaikuttaa!

Tervetuloa!
Timo Hintsanen
kaupunkisuunnittelujohtaja

Ilmoittaudu tapahtumaan: https://www.lyyti.in/20_3_2017_marina

Paikkoja on rajoitetusti, ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä

Lisätiedot: Riitta Birkstedt, p. 040 631 0666

Ohjelma maanantaina 20.3.2017

Aika: 20.3.2017 klo 14 – 17
Paikka: Radisson Blu Marina Palace Hotel, Turku

Aiheesta alustavat mm.

- Kansanedustaja Ilkka Kanerva
- Start-up yrittäjä Tomi Virtanen, Doerz.co
- Intendentti Joanna Kurth ja tutkija Henna Ylänen, Turun museokeskus

Workshop-osuudessa pohditaan mm. seuraavia aiheeseen liittyviä teemoja:

- Julkinen tila kaupunkikulttuurin alustana
- Vanhan kaupungin renessanssi
- Merellisyyttä keskustaan – millä keinoin?

Päivän moderaattorina toimii Päivi Pohjolainen, Turun kaupunki

Tilaisuus on avoin ihan kaikille!

OLD TOWN, BUT PRETTY FUNKY

Turun keskustaa kehitetään paitsi liike-elämän, kaupan ja matkailun vetovoimaisena keskittymänä myös kaupunki-kulttuurin sydämenä ja kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä. Keskustaa suunnitellaan ihmisten ehdoilla, ja kaikilla kaupunkilaisilla ja toimijoilla on keskustan vetovoimaisuuden lisäämisessä tärkeä rooli.

Oulun kaupunginteatteri etsii tanssijoita ja laulajia tammikuussa 2018 ensi-iltansa saavaan musikaalituotantoon.

Hakulomake avautuu teatterin nettisivuilla osoitteessa teatteri.ouka.fi perjantaina 17.3., ja se tulee lähettää maanantaihin 20.3. klo 9 mennessä. 

Hakemusten perusteella osa hakijoista kutsutaan audition-tilaisuuteen, joka järjestetään kaupunginteatterilla maanantaina 3.4.2017.

Lisätietoja: Camilla Konn, p. 044 703 7099 tai camilla.konn@ouka.fi

Perikunta on lahjoittanut turkulaisen lehtikuvaaja Viljo Kalervo Hietasen kokoelman Museoviraston Journalistiselle kuva-arkistolle JOKA:lle. V. K. Hietanen oli paikalla, kun Rolling Stones saapui ensimmäiselle Suomen-keikalleen juhannuksena 1965, kun Neuvostoliiton pääministeri Kosygin tuli salaiselle vierailulle Suomeen lokakuussa 1968 ja kun Olkiluodon ensimmäisen ydinvoimalan peruskivi muurattiin elokuussa 1974. V. K. Hietanen kuvasi, kun Ralf Långbacka ja Kalle Holmberg nostivat Turun Kaupunginteatterin koko maan tietoisuuteen 1970-luvulla.

Viljo Kalervo Hietasen eli V.K. Hietasen (1924-2012) lehtikuvaajan ura kesti yli 30 vuotta. Hän aloitti 50-luvun puolivälissä kuvaamalla turkulaisiin sanomalehtiin, Uuteen Auraan ja Åbo Underrättelseriin. Vuosina 1961-1989 hän oli Helsingin Sanomien Turun aluetoimituksen valokuvaaja. V. K. Hietasen lehtikuvat kertovat presidentti Urho Kekkosen ajan Suomesta, mutta näkökulma on turkulainen ja varsinaissuomalainen.

Turun aluekuvaajana V. K. Hietaselle lankesivat ne kuvaukset, joissa presidentti otti kesäaikaan vastaan ulkomaisia valtiovieraita Kultarannassa Naantalissa ja kun Kekkonen vei vieraita kalareissuille Turun saaristoon. Hietanen pääsi kuvaamaan, kuinka Ruotsin pääministeri Tage Erlander ja presidentti Kekkonen rentoutuivat kalastusreissun aikana Iniössä elokuussa 1967. V. K. Hietasen ehkä tunnetuimmassa kuvassa Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin ja presidentti Kekkonen kertovat päivän kalansaaliista jäänmurtaja Tarmon kannella Hangon edustalla. Kosygin teki Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen lokakuussa 1968 yllättäen vierailun sotalaivalla Suomeen kalastamaan presidentti Kekkosen kanssa. V. K. Hietanen oli myös paikalla, kun presidentti Kekkonen lähti viimeiselle ulkomaanmatkalleen Islantiin Turun lentokentältä elokuussa 1981.

Turun aluetoimituksen kuvaajan työsarkaa olivat päivän uutistapahtumat laidasta laitaan. V. K. Hietanen kuvasi niin moottoripyörien Ruissalon ajoja 1960-luvulla kuin Ruisrock-festivaaleja 1970-luvulla.  Hänen kuvistaan löytyvät Turun laivatelakat, Nesteen jalostamo Naantalissa ja Teollisuuden Voiman ensimmäisen ydinvoimalan rakennustyömaa Rauman Olkiluodossa vuonna 1974. Kuviin on tallentunut myös suuronnettomuuksia. Hinaaja törmäsi Kuuskajaskarin linnakkeen yhteysveneeseen Rauman satamassa joulukuussa 1964: vene upposi ja 28 ihmistä hukkui. Turun ja Tukholman väliä liikennöivä M/S Fennia ajoi sumussa karille lokakuussa 1966. Tavaratalo Mini-Hinta roihusi liekeissä Turun keskustassa vuonna 1983.

V. K. Hietasen lehtikuvissa näkyy myös Turun vanha, historiallinen keskusta ja sen nopea muutos 1950-luvulta 1980-luvulle. Turkulaiset osoittivat mieltään, mutta monet vanhoista arvorakennuksista purettiin kokonaan, joistakin jäi jäljelle julkisivu. Tilalle nousi uljas, uusi keskusta.

Journalistinen kuva-arkisto JOKA perustettiin Museoviraston Kuvakokoelmien yhteyteen vuonna 2014. JOKA säilyttää ja julkaisee suomalaisia lehtikuvakokoelmia. Se turvaa merkittävien lehtikuvaajien ja sanoma- ja aikakauslehtien kuvakokoelmien säilymisen yhdessä muiden museoiden ja arkistojen kanssa ja vahvistaa lehtikuvan asemaa osana kulttuuriperintöä. Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmissa on jo yli 10 miljoonaa lehtikuvaa.

V. K. Hietasen näytekokoelma 
joka.kuvakokoelmat.fi-palvelun etusivu

Lehdistökuvia on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6343

Lisätietoja V. K. Hietasen kokoelmasta:
amanuenssi Raija Linna, p. 0295 33 6124, raija.linna@museovirasto.fi
intendentti Inkamaija Iitiä, p. 0295 33 6125, inkamaija.iitia@museovirasto.fi

Kameran takana V. K. Hietanen
Vuonna 2008 ilmestyi valokuvakirja ”Kameran takana V. K. Hietanen”, jossa kuvaaja itse muistelee sattumuksia ja tapahtumia uransa varrelta. Hietanen kertoo esimerkiksi, miltä Kosyginin syksyn 1968 kalastusreissun jännittävät tapahtumat näyttivät valokuvaajan silmissä.
Lisätietoja kirjasta antaa Juha Hietanen, puh. 050 594 8618, juha.hietanen@yahoo.com

Sarjakuva pystyy viihdyttämään sekä lapsi- että aikuislukijaa, sen sanoma vain avautuu lukijan ikä- ja kokemuspohjan perusteella eri tavoin. Pottakylän lapset viittaa nimensä puolesta Astrid Lindgrenin Melukylän lapsiin, mutta on sisällöltään päivitetty versio perinteisistä lasten tarinoista nykypäivään. Se on uusi mutaatio suomalaisen huumorin evoluutiossa.

Tämän päivän lasten satumaailmat löytyvät internetistä, ja älypuhelimia naksutellaan jo päiväkoti-iässä. Pottakylän lapsissa huumori on tummasävyistä, perustuen arkisiin tilanteisiin fantasialla väritettynä. Lasten suusta kuullaan kaunistelematon totuus, kun piltit nakkelevat vanhemmilleen takaisin näiden lausumia latteuksia ja tulkitsevat muutenkin aikuisten maailmaa oman perspektiivinsä kautta.

Pikkuvanhoja lapsihahmoja on nähty sarjakuvissa paljon, mutta Pottakylän lapsien radikaalit tenavat ovat toista maata. Hirviöt eivät heitä pelota, naurun aihetta löytyy ikävämmistäkin asioista. Lapsien ja lastenmielisten ikuisesti suosimaa pissa- ja kakkahuumoria unohtamatta.

Pottakylän lapset -sarja pyrkii jäsentämään vallitsevaa kulttuurikaaosta, jossa todellisuus ja kuvitelmat ovat sekoittuneet keskenään pysyvästi, eikä mikään ole niin epätotta kuin tosi-tv. Sarjan kerrontakeinot on lainattu ikivanhoista sarjakuvista ja esimoderneista pala-animaatioista.

Käsikirjoittaja Pekka A. Manninen (s. 1959) on kasvatustieteen tohtori, sarjakuvataiteilija ja lelukeräilijä. Hänen oma tuotantonsa kattaa tuhansia sarjakuvasivuja. Mannisen tunnetuimpiin hahmoihin kuuluu Kapteeni Kuolio, joka tutkailee kotikaupunkinsa Tampereen historiaa yliluonnollisten elementtien kautta. Manninen on vuosikymmenien ajan vetänyt sarjakuvantekokursseja lapsille, ja niiden aikana on syntynyt myös ideoita Pottakylän lapsiin.

Piirtäjä-kuvittaja Aura Ijäs (s. 1981) tunnetaan yhtenä ensimmäisistä suomalaisista mangapiirtäjistä. Pottakylän lapsia tehdessään hän käyttää lastenkirjamaista kuvitustekniikkaa, joka tuo sarjaan oman säväyksensä. Sarja on helppolukuinen ja visuaaliselta ilmeeltään puoleensavetävä. Ijäksen sarjakuvat ovat hyvin suosittuja manga- ja animepiireissä. Hän on myös julkaissut oppaan Sarjakuvien tekeminen (Finn Lectura 2013).

Pottakylän lapset -sarjaa julkaistaan myös Facebookissa: www.facebook.com/pottakylanlapset

Pottakylän lapset -sarjakuvakirjan julkistus Tampere kuplii -sarjakuvafestivaaleilla lauantaina 18.03. klo 13.00-14.00. Tampere-talo, Julkkarilava (Yliopistonkatu 55, Tampere). Tervetuloa!

P.A. Manninen – Aura ijäs

Pottakylän lapset

ISBN 978-952-270-340-8

96 sivua. Arktinen Banaani 2017.

Liitteenä ovat kuvamateriaalit ovat julkaisuvapaita esittelykäyttöön.  

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: P. A. Manninen, puh. 03 222 7906, hannhell@elisanet.fi ja Aura Ijäs, aura.ijas@gmail.com 

Myynti ja mediakappaleet:

Arktinen Banaani, Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, myynti@sarjakuva.com 

Kieli on ikkunamme maailmaan ja luultavasti tärkein käytössämme oleva väline kaiken kokemamme ymmärtämiseen. Suomalaiset ovat kielitietoista väkeä, joka ottaa suorastaan intohimoisesti kantaa kielen ilmiöihin. Suomen kieli on kehittynyt nykymuotoonsa ällistyttävän monenkirjavien vaiheiden myötä. Kieli elää ja voi hyvin, joten muutos on jatkuvaa.  

Suomen kieli ja sen historia ovat täynnä yllättäviä ja outojakin yksityiskohtia, sankaritarinoita, myyttejä ja romanttisia käsityksiä. Tunnetun ja tuntemattoman väliin jää paljon asioita, jotka jokainen luulee tietävänsä. Osa kumotuista uskomuksista pitää sitkeästi pintansa, minkä vuoksi käsityksiä on syytä välillä ravistella.

Kieleen liittyvät asenteet kiertävät kehää, ja kukin sukupolvi pääsee vuorollaan paheksumaan äidinkielensä kehnoa jamaa. Jos ärsyttävä kielen piirre paljastuu nuorison rappion sijasta vanhemmaksi kielen ilmiöksi, on se vähintään ruokkoamattoman ja sivistymättömän kielenkäytön tuotosta.

Sanaiset kansiot jäljittää suomen kielen salaisia piirteitä ja tuo ne päivänvaloon. Kirjassa vieraillaan kirjasuomen alkulähteillä, seurataan entisajan kielimiesten nahistelua virallisesta yleiskielestämme ja pohditaan suomen asemaa nykymaailmassa. Teoksessa selvitetään, missä puhutaan puhtainta suomea, tutustutaan sanaston kartoittamisen ikuisuusprojektiin ja seikkaillaan infinitiivien ihmemaassa. Lisäksi analysoidaan megalomaanisia merkityksenmuutoksia, eeppisiä sanojen suomennosyrityksiä ja x-kirjaimen invaasiota sekä todetaan, että ”sus siunatkoon, puheemme on raamatullista”.

Jos ei erota faktaa ja fiktiota, ei edes tunnista modernia sotaa

”Propagandalla, valeuutisilla, faktojen valikoimisella ja muokkaamisella, ylipäätään tarinoilla – todellisilla, sepitetyillä ja siltä väliltä – rakennetaan kilpailevia todellisuuksia, joilla liikutellaan kansanjoukkoja sekä ohjaillaan maiden ja kansojen kohtaloita. – – Mies, joka ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota. Mies, joka ei erota faktaa ja fiktiota, ei edes tunnista modernia sotaa, saati että osaisi siihen osallistua.”

”Pöhköille sepitelmille naureskelu on vuosien varrelta tuttua puuhaa. Yksi kyseenalaisista suosikeista on ollut roll-on-pullolle ehdotettu käännös kieppo, joka palkittiin 1970-luvun alussa Kielitoimiston ja Virittäjä-lehden järjestämässä suomennoskilpailussa.”  

”Ärsyttääkö selfie-sana? Tekisikö joskus mieli poistua paikalta, kun yritysjohtajan tai it-alan konsultin ammattislangi tuntuu olevan kuin toiselta planeetalta tai yleisötapahtuman juontaja kehottaa antamaan seuraavalle esiintyjälle ison käden?”  

”Myös useimpia interjektioita oli tavattu pitää kielijärjestelmän kannalta melkoisina turhakkeina, mutta vuonna 2012 sanakirjaan pääsivät muun muassa iik, vautsi ja jes – tosin tyyliltään arkiseksi merkittyinä. Mitähän Kustaa Vilkuna olisi mahtanut huudahtaa, jos olisi elänyt kyllin pitkään nähdäkseen Kielitoimiston sanakirjassa vaikkapa sanan kääk?”

Ville Eloranta ja Jaakko Leino:
Sanaiset kansiot
Suomen kielen vaietut vaiheet
ISBN 978-952-495-412-9
Gaudeamus 2017

Kirjoittajat eli sanaiset agentit:

Ville Eloranta (s. 1981) on helsinkiläinen toimittaja ja kielenhuoltaja. Hän on ollut töissä Helsingin Sanomissa vuodesta 2003, ensin oikaisulukijana ja sittemmin erilaisissa kirjoittavan ja editoivan toimittajan tehtävissä. Lehden kieltä hän on huoltanut vuodesta 2008. Lisäksi hän on suomen kielen lautakunnassa median edustajana kaudella 2015–2018.

Jaakko Leino (s. 1971) on Helsingin yliopiston suomen kielen professori. Aiemmin hän on opettanut eri yliopistoissa suomen kieltä ja yleistä kielitiedettä ja työskennellyt muun muassa kääntäjänä, tutkijana ja tutkijakoulun koordinaattorina. Hän on toiminut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen sensorina vuodesta 2008 ja ollut Suomen kielitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2015–2017. Leino on suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja kaudella 2015–2018.

Lisätietoa kirjan aiheesta ja haastattelupyynnöt:

Ville Eloranta, ville.eloranta@kapsi.fi, p. 040 7562412
Jaakko Leino, jaakko.leino@helsinki.fi, p. 050 3180319

Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilta.

Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi
p. 050 5401 299

Jari Olavi Rantalan kirjoittama Tuntematon sotilas -elokuvakirja vie Suomen oloissa poikkeuksellisen suuren elokuvatuotannon kulisseihin. 

Tuntematon sotilas -elokuvakirja on matka Aku Louhimiehen ohjaaman elokuvan tekemiseen, sen kuvauspaikoille ja kameran taakse. Runsaasti kuvitettu teos kertoo Suomen oloissa poikkeuksellisen suuresta elokuvatuotannosta ja nostaa päähenkilöiksi sekä Linnan luomat ”tuntemattomat sotilaat” että elokuvan työryhmän. Lokakuun 3. päivä ilmestyvän kirjan kustantaa WSOY.

Aku Louhimiehen kanssa elokuvaa käsikirjoittanut Jari Olavi Rantala seurasi kuvauksia koko kuvausjakson ajan:

”Koko Tuntemattoman sotilaan kuvausprosessin seuraaminen on ollut minulle käsikirjoittajana ainutlaatuinen kokemus. Toivon, että tämä kirja avaa lukijalle elokuvatyötä useasta näkökulmasta, niin kameran edessä kuin sen takanakin."

WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen kommentoi kirjahanketta:

”Väinö Linna on yksi WSOY:n suurimpia kirjailijoita itsenäisen Suomen 100-vuotisen historian aikana. Tuntemattoman sotilaan alkuperäisteoksen kotina WSOY on ilolla mukana saattamassa tarinaa uuteen muotoon. Uudet lukijat ja uudet sukupolvet ansaitsevat oman aikakautensa tulkinnan Tuntemattoman sotilaan tarinan pitkässä jatkumossa.” 

Aku Louhimiehen suurelokuvan kuvaukset ovat päättyneet

Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas on 7 miljoonan euron budjetillaan suurin koskaan tuotettu suomenkielinen elokuva. Elokuvan kuvaukset päättyivät 3.3.2017 Vekaranjärvellä. Elokuvaa on kuvattu myös Kotka-Hamina-ympäristössä, Forssassa, Ristiinassa, Mikkelin Läsäkoskella, Kolilla, Kainuussa sekä Helsingissä Santahaminassa, keskustassa ja Suomenlinnassa.

Tuntemattoman sotilaan ensi-ilta Suomen elokuvateattereissa on 27.10.2017.

Elokuvan ennakkonäytösten myynti on käynnissä valtakunnallisesti ajalle 23. -26.10.2017.

Lisätiedot

Kirjaa koskevat lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

WSOY:n viestintäpäällikkö Tuuli Leppänen tuuli.leppanen@wsoy.fi

Arvostelukappalepyynnöt: tiedotus@wsoy.fi

Elokuvaa koskevat lisätiedot, materiaali- ja haastattelupyynnöt:

Laura Sutinen, yhteyspäällikkö, Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

Puh. 040 190 4449, laura.sutinen@tuntematonsotilas2017.fi

Lue lisää: www.tuntematonsotilas2017.fi

Riihimäen Teatteri, Tanssiteatteri Minimi, Jyväskylän Kaupunginteatteri, Teatteri Eurooppa Neljä, Kouvolan Teatteri, Kotkan Kaupunginteatteri ja Turun Kaupunginteatteri sekä Vapaa Teatteri ovat sopineet kolmivuotisesta yhteistyöhankkeesta. Mukana hankkeessa on seitsemän VOS-teatteria (valtionsosuusteatteria) ja yksi vapaa ryhmä.

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa kolme eri produktiota. Jokainen produktio kiertää ympäri Suomea ja on osa kunkin teatterin ohjelmistoa vuoden ajan.

Produktiot harjoitellaan Berliinissä, missä ne myös saavat ensimmäisen ensi-iltansa. Sen jälkeen kussakin kaupungissa on esityksiä n. 10–20: Riihimäellä, Kuopiossa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kotkassa ja Turussa. Kokonaisuudessaan tuotanto saa noin 100 esityskertaa.

Teatterit irrottavat kuhunkin produktioon yhden näyttelijän vuoden ajaksi muusta ohjelmistostaan. Yhteisellä hankkeella tutkitaan tuotannollisesti uusia toimintatapoja ja tähdätään taiteellisesti korkeatasoisiin esityksiin. Hankkeessa on vahva koulutuksellinen näkökohta: mukana olevat näyttelijät pääsevät työskentelemään uusien kollegojen kanssa, uusien yleisöjen eteen, uusiin olosuhteisiin. Projekti palvelee myös yleisöjä, sillä sen ei tarvitse matkustaa esityksen nähdäkseen.

Jokaiseen produktioon tulee teatterista aina uusi näyttelijä. Vuoden 2017 produktio on Orvokki Aution Pesärikko. Klassikkoteos nähdään uutena, yhteistyössä tehtävänä tulkintana. Produktion ohjaa teatteriohjaaja Mikko Roiha.

Pesärikon harjoitukset alkavat elokuun 2017 alussa Berliinissä, missä sen  ensi-ilta on 14.9. Sen jälkeen on vuorossa ensi-illat Riihimäellä, Jyväskylässä, Kotkassa ja Kouvolassa syksy 2017 aikana, keväällä 2018 on Turun ensi-illan vuoro.

Produktion dramatisoi, ohjaa ja lavastaa Mikko Roiha, pukusuunnittelusta vastaa Taina Sivonen, videosuunnittelusta Moe Mustafa. Näyttelijät ovat Sara Melleri (Tanssiteatteri Minimi/Riihimäen Teatteri), Taina Reponen (Jyväskylän kaupunginteatteri/Teatteri Eurooppa Neljä), Jarkko Sarjanen (Kotkan Kaupunginteatteri), Veli-Matti Karén (Kouvolan Teatteri), Eila Halonen (Turun Kaupunginteatteri).

Lahden historiallisen museon sisäilmatutkimuksen tulokset ovat valmistuneet. Tutkimustulosten perusteella vain kellarikerros on haitalliseksi luokiteltava, ja tästä ei aiheudu haittaa museovieraille. 

Ongelmakohdat kohdistuvat pääosin kellarikerroksiin ja sen ala- ja yläpohjarakenteisiin. Sisäilmasta mikrobihavaintoja ei ole tehty.

Museorakennuksen kellarikerroksen lattian eli maavaraisen alapohjan toja-levyeriste on mikrobivaurioitunut. Alapohja on lisäksi pinnoitettu tiiviillä maalikerroksella, minkä vuoksi kosteus ei pääse alalaatan läpi, ja tällöin lattiakosteus nousee väliseiniin.

Kellarikerroksen katossa eli ensimmäisen kerroksen kotelorakenteisissa välipohjissa on alkuperäinen 1800-luvulta peräisin oleva tynnyriholvi. Välipohjan eristeenä on käytetty sen aikaisia materiaaleja, kuten kutterilastua ja sahanpurua, joissa oli lieviä mikrobivaurioita. Korjausvaihtoehtoina selvitetään joko välipohjan purkamista tai tiivistämistä.

Rakennuksen käyttöä turvaavina toimenpiteinä ensimmäisen kerroksen asiakaspalvelutilaan toimitetaan ilmanpuhdistimia. Tarpeen mukaan niitä edelleen lisätään myös kellarikerroksen tiloihin. Museon työntekijöille suositellaan kellarikerroksen sijaan vaihtoehtoista työtilaa muualta museorakennuksesta. Kuluvan kevään kuluessa selvitetään lisäksi salaojien kunto.

Tutkimustulosten perusteella Historiallisen museon korjaussuunnitelma valmistuu loppuvuodesta 2017. Suunnitelman myötä ratkeaa remontin toteutustapa, aikataulu ja myös se, edellyttääkö remontti  museon näyttelytilojen sulkemista korjausajaksi.

Lahden historiallisen museon sisäilmatutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 2016. Tutkimus kohdennettiin käyttäjäoireiden ja –kyselyn sekä arviointikäynnillä tehtyjen havaintojen pohjalta lähinnä kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen tiloihin. Tutkimuksen toteutti Sirate Group Oy.

Lahden historiallinen museo on rakennettu vuonna 1897. Rakennus on ollut museokäytössä vuodesta 1968. Välipohjia on peruskorjattu puisista betonirakenteisiksi ja kellaria on syvennetty vuonna 1965. Rakennuksen huoneistoala on 1209m2. Kohde on suojeltu.

Lisätiedustelut
Lahden Tilakeskus
Jouko Immonen, kunnossapitoinsinööri, puh. 050 559 4230

museotoiminnan osalta
Lahden kaupunginmuseo
Timo Simanainen, museonjohtaja,  puh. 044 716 1301

Lappeenrannan 2017 Balettigaalan ohjelmisto käsittelee universaaleja teemoja: rakkautta, elämää ja kuolemaa. Balettigaala järjestetään tuttuun tapaan elokuun lopulla Lappeenrannan kaupunginteatterissa, nyt jo kahdeksannen kerran. 

Balettigaalan taiteellinen johtaja Juhani Teräsvuori lupaa yleisölle voimakkaita tanssillisia sekä musiikillisia elämyksiä. 

– Ohjelmistossa on yleisölle ennestään tuttuja sekä kokonaan uusia elementtejä. Kokonaisuus vie katsojansa rakkauden sekä elämän ja kuoleman lähteille, mutta valloittaa myös taituruudellaan ja nerokkaalla tanssin ja musiikin yhteensovittamisella, Teräsvuori tiivistää.  

Balettigaalalle räätälöity Ohad Naharinin koreografia Deca Dance on kokonaisuutena uusi teos, mutta esittelee koreografin hittiteoksien parhaimpia paloja vuosien varrelta. Aikaisemmin Naharinin koreografioita nähtiin Lappeenrannassa vuosina 2010 ja 2013. 

Ohad Naharin on palkittu, legendaarinen israelilainen koreografi, jonka teokset ovat valloittaneet maailman. Juhani Teräsvuori pitää Naharinia yhtenä tanssimaailman kekseliäimmistä tarinankertojista. Myös koreografin musikaaliset valinnat ovat nerokkaita. Lappeenrannassa hänen luomustaan tulkitsee 20 tanssijan ryhmä Tšekin kansallisbaletista. 

– Deca Dance koostuu tunnelmaltaan erilaisista hetkistä, ja luvassa on voimakas, hengästyttävä ja taatusti sykähdyttävä kokonaisuus, Teräsvuori lupaa. 

Elämää ja kuolemaa käsitellään toisen maailmankuulun koreografin Robert Northin teoksen Death and The Maiden (Tyttö ja Kuolema) loppukohtauksessa. 

North on työskennellyt lukuisten tanssiryhmien kanssa ympäri maailmaa. Death and The Maiden on yksi Northin koskettavimmista teoksista. Balettigaalassa nähdään teoksen riipaiseva loppukohtaus. Tällä hetkellä Robert North luotsaa Saksassa balettiryhmä Krefeld/Mönchengladbachia, ja kohtauksen esittävät ryhmän solistitanssijat Elisa Rossignoli, Victoria Hay ja Alessandro Borghesani. 

Dredenin Semper-oopperan baletissa ja Unkarin kansallisbaletissa ensitanssijana työskentelevä unkarilainen István Simon vierailee balettigaalassa partnerinsa Svetlana Gilevan kanssa. Istvánilla on useita balettikilpailuvoittoja, muun muassa kultamitali Helsingin kansainvälisestä balettikilpailusta 2005. Heidän runollinen tarinansa kertoo Goethen nuoresta Wertheristä ja taustalla soi Chopin. Nuoret Semperin tähdet esittävät myös klassista repertuaaria. 

Balettigaalalla 2017 on kunnia saada vieraakseen viimeistä kauttaan Suomen kansallisbaletin johdossa aloittava Kenneth Greve. 

– Greve nähdään näyttämöllä hurmaavan partnerinsa Alina Nanun kanssa. Alina on Tšekin kansallisbaletin prima ballerina. He esittävät dueton baletista Scheherazade, koreografina on Kenneth Greve, Teräsvuori kertoo. 

Ohjelmisto päivittyy kevään aikana. 

Kolme näytöstä 

Balettigaalan kolmen näytöksen estradina on Lappeenrannan kaupunginteatterin suuri näyttämö perjantaina 25.8.2017 klo 19 ja lauantaina 26.8.2017 klo 14 ja 19. Liput ovat jo myynnissä. 

Lappeenrannan kaupunginteatteri sijaitsee Lappeenrannan keskustassa, Kauppakeskus IsoKristiinan kolmannessa kerroksessa (Kaivokatu 5). 

Balettigaalan järjestää NordicDance Makers yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.
 

Lisätietoja 

NordicDance Makers Oy:
Taiteellinen johtaja Juhani Teräsvuori, puh. 0400 417 795
jute941@gmail.com 

Tuottaja Irma Salomaa-Teräsvuori, puh. 050 594 1859
irma.salomaa@nordicdance.com 

Lappeenrannan kaupunki:
Viestintäjohtaja, II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776
alina.kujansivu@lappeenranta.fi 

Lappeenrannan Balettigaalan 2017 lipunmyynti 

ASIAKASPALVELUKESKUS WINKKI
Villimiehenkatu 1 (kaupungintalo, 1. krs)
Puh. 05 616 2220
Sähköposti: winkki@lappeenranta.fi
Avoinna ma–ke, pe klo 8–16 ja to 8–17

LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI
Kaivokatu 5 (Kauppakeskus IsoKristiina, 3. krs)
Puh. 05 616 2290
Sähköposti: teatteri@lappeenranta.fi
Avoinna ti–pe klo 12–16 sekä kaikkina esityspäivinä klo 12–esityksen alkuun asti

LIPPUPISTE
Lappeenrannan Balettigaalan liput voi ostaa Lippupisteen myyntipisteistä, lippu.fi -verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R-kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti. 

www.lippu.fi

Lippupisteen valtakunnallinen puhelinpalvelu
puh. 0600 900 900, puhelun hinta 1,98 € /min + pvm
avoinna joka päivä klo 7–22

Lippupisteen myyntipisteet Lappeenrannassa:

K-Citymarket Lappeenranta, Toikansuontie 4.
Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone, Kristiinankatu 20.

Turun nuorisovaltuusto päättää vuosittain rahoituksen jakamisesta nuorten ideoimille toiminnalliselle hankkeille. Nuorisovaltuuston maaliskuun kokouksessa esitellään vuoden 2017 hankerahasta kisaavat 23 hankeideaa.

Nyt toista kauttaan istuvan nuorisovaltuuston toiminta on saanut näkyvyyttä kaupungissa, mikä näkyy myös nuorisovaltuustolle tulleiden hankerahahakemusten määrässä. Hankerahahakemuksia eri nuorten ryhmiltä tuli tällä kertaa 23 kappaletta, mikä on lähes tuplamäärä aiempiin vuosiin nähden.

– Tänä vuonna hankeideoissa korostuu ehkä aiempaa enemmän se, että nuoret haluavat tehdä hyvää laajemmin, hankkeet koskettavat useampaa nuorta. Pidän tätä oikein ilahduttavana suuntana, nuorisosihteeri Mirja Teräs Turun kaupungin nuorisopalveluista sanoo.

Myös nuorisovaltuusto on usein äänestänyt hankkeita, joista hyötyy useampi nuori. Hyvin perustellut ideat ovat äänestyksessä vahvoilla.

Nuorisovaltuustolle keskiviikkona 22.3. kokouksessa esiteltävät hankerahahakemukset 2017:

1. Arkipäivän illallinen, Turun ammatti-instituutin Lemminkäisenkadun koulutalon opiskelijakunnan hallitus
2. Aseptinen omatunto (lähihoitajille käsihygienian tärkeydestä), Turun ammatti-instituutin Uudenmaantien koulutalo
3. Experiencing Brighton – a student's perspective for creating learning material, Raunistulan koulu, Kastun yksikkö
4. Good vibes and music -päivä, Nummenpakan koulu, Aurajoen yksikkö
5. HLBTIA-ystävällinen koulu, ensisijaisesti SETA, myös Suomen Lukiolaisten Liitto ry
6. Juhannuskukkulan kevätvirkistyspäivä, Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalon opiskelijakunta
7. Kansainvälisyysworkshop, EYP Turku Ry
8. Kiusaamisvapaa kahvila, Bovallius ammattiopisto
9. Kulttuurimatka Helsinkiin, Zabadak-nuorisotila
10. Loistoa Luolavuoren kouluun – Suomi100-itsenäisyysgaala, Luolavuoren koulu
11. Mikaelin koulun hankerahoitus, Mikaelin koulu
12. Nuorison yhteinen päivä, oma kaveriporukka
13. Nuorten Turku Pride -viikko, Turku Pride
14. Nuorten turvapaikanhakijoiden viikonloppuleiri, oma kaveriporukka
15. Opiskelijoiden opintomatka Helsinkiin, Paasikivi-opisto
16. Paluu menneisyyteen, Turun ammatti-instituutin Aninkaisten koulutalon opiskelijakunnan hallitus
17. Sprinttisuunnistuskarttaprojekti Harittu-Koivula, oma kaveriporukka
18. TAIin Kellonsoittajankadun Piknik-päivä, Turun ammatti-instituutin Kellonsoittajankadun koulutalo
19. Toimintaviikko, Luostarivuoren koulu, Luostarinkadun yksikkö
20. Tuntematon tutuksi Peltolan opiskelijoille (Suomi 100 vuotta -elokuvatapahtuma), Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalo
21. Turku International Open 2017, Turun normaalikoulun lukio
22. Varissuon nuorten matka Koripallon EM-kisoihin 2017, Varissuon nuorisotalo
23. Yhteiseen partioon – partiotietoutta alueemme maahanmuuttajaperheille, Partiolippukunta Tavastin Liljat ry                                       

Kokous on keskiviikkona 22.3.2017 klo 17 Turun kaupungintalon valtuustosalissa (Aurakatu 2). Jaossa on yhteensä 10 000 euroa, josta yhdelle hankkeelle myönnetään enintään 2000 euroa. Rahoitusta saavat hankkeet toteutetaan kuluvan vuoden aikana.

Median edustajat ja kaikki muut kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan kokousta!

Lisätiedot:

nuorisosihteeri Mirja Teräs
puh. 044 907 2969
mirja.teras@turku.fi
Turun nuorisopalvelut
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Tampere-talo tuo näyttämölleen jälleen kansainvälistä huippubalettia, kun joukko nimekkäitä solisteja ja balettiseuruita esiintyy Suuressa kansainvälisessä balettigaalassa 28. elokuuta. Päävieras on Tšekin kansallisbaletti, joka tulkitsee koreografi Ohad Naharin hittiteoksen Deca Dance. Gaalassa esiintyy myös mm. Suomen kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve. Gaala toteutetaan jo toisena vuonna peräkkäin yhteistyössä Lappeenrannan Balettigaalan kanssa. Lipunmyynti alkaa tiistaina 21. maaliskuuta.

Suuren kansainvälisen balettigaalan ohjelmistossa nähdään sekä otteita klassikkobaleteista että nykybaletin kärkiteoksia. Deca Dance on palkitun israelilaiskoreografin Ohad Naharin tunnettu nykytanssiteos, josta hän on tehnyt koreografioita balettiryhmille ympäri maailmaa. Balettigaalassa nähdään kooste hittiteoksen parhaista paloista, ja sen tulkitsee 20 Tšekin kansallisbaletin tanssijaa.

Kenneth Greve tulkitsee dueton baletista Scheherazade Tšekin kansallisbaletin tähtitanssija Alina Nanun kanssa. Greve vastaa myös koreografiasta.

Saksalaista taituruutta esittelee Krefeldin ja Mönchengladbachin teatterin baletti. Balettitaloa luotsaava amerikkalainen Robert North tuo gaalaan teoksensa Death and the Maiden (Tyttö ja Kuolema). Kyseessä on yksi hänen koskettavimmista koreografioistaan, josta nähdään teoksen riipaiseva loppukohtaus. Sen tulkitsevat solistitanssijat Elisa Rossignoli, Victoria Hay ja Alessandro Borghesani.

Dresdenin Semper-oopperan baletissa ja Unkarin kansallisbaletissa ensitanssijana työskentelevä unkarilainen István Simon vierailee balettigaalassa partnerinsa Svetlana Gilevan kanssa. He esittävät loppukohtauksen Yannick Boguinin koreografioimasta baletista Werther, jonka tarina perustuu Goethen Nuoren Wertherin kärsimyksiin. Simon on voittanut useita balettikilpailuja, mm. kultamitalin Helsingin kansainvälisestä balettikilpailusta 2005.

Gaalaohjelmisto täydentyy kevään kuluessa.

Balettigaala järjestetään Tampere-talossa jo kolmantena vuonna peräkkäin. Gaalat ovat vakiintuneet osaksi talon ohjelmistotarjontaa jo perinteeksi muodostuneiden koko illan teosten rinnalle. Ensimmäinen gaala pidetiin kesäkuussa 2015, kun Wienin valtionbaletti vieraili ensi kertaa Suomessa. Elokuussa 2016 Tampere-talo toteutti gaalan yhteistyössä Lappeenrannan Balettigaalan kanssa, ja tämä yhteistyö saa nyt jatkoa. Ensi elokuun gaala noudattelee pääosin samaa ohjelmistoa, joka nähdään edellisenä viikonloppuna Lappeenrannassa.

Suuri kansainvälinen balettigaala

Ma 28.8.2017 klo 19 Iso sali

Liput 25/42/58/68 €

Lisätietoja

Tuottaja Suvi Leinonen, puh. 050 401 8202, (03) 243 4216, suvi.leinonen@tampere-talo.fi

Haastattelupyynnöt, pressiliput

Viestintäpäällikkö Anne Sivula, puh. 040 717 4873, (03) 243 4250, anne.sivula@tampere-talo.fi

 Pääkirjaston monitoimitilassa järjestetään torstaina 23.3. klo 17.00 kolmas-kuudesluokkalaisten lasten vanhemmille suunnattu luento peleistä ja pelien sisällöistä. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat luonnollisesti tervetulleita mukaan.

Tunnin mittaisella luennolla pääsee konkreettisten esimerkkien myötä näkemään, mitkä pelit ovat tällä hetkellä kaikkein suosituimpia, ja mitä vanhempien tulisi niistä tietää. Luento soveltuu niin peleistä jotain tietäville kuin täysin tietämättömillekin.

Luennoimassa ovat peleihin erikoistunut kirjastonhoitaja Janne Seppänen sekä nuorten pedagoginen informaatikko Jenna Ojala.

Luento on maksuton, mutta kuvamateriaalinsa vuoksi kielletty alle 18-vuotiailta.

Lisätiedot:

Kirjastonhoitaja Janne Seppänen                                        
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto                                
janne.seppanen@lahti.fi, 044 - 416 3633

Eduskuntatalon remontin aikataulutuksesta johtuen istuntosalin kullatut kipsiveistokset ovatkin nähtävillä Wäinö Aaltosen museossa vielä 26.3. asti.

Eduskuntatalon istuntosalin kullatut kipsiveistokset ovat yleisön nähtävillä lähietäisyydeltä viimeistä kertaa ennen kuin veistokset palaavat eduskuntataloon. Kipsiveistokset ovat olleet esillä Wäinö Aaltosen museon juhlavuoden suurnäyttelyssä Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata, ja nyt nähtävillä vielä 26.3. asti.

Wäinö Aaltosen alkuperäiset kullattua kipsiä olevat Työ ja tulevaisuus -sarjan veistokset Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja asetettiin paikoilleen Eduskuntatalon istuntosaliin vuonna 1932. Alun perin veistosten oli tarkoitus olla kullattua pronssia, mutta rahapulan vuoksi materiaaliksi valikoitui kullattu kipsi. Veistosten valaminen pronssiin nousi keskusteluun aika ajoin, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytty – kipsiveistoksiakin pidettiin varsin onnistuneina.

Pronssiveistokset jäivät ilman kultausta

Wäinö Aaltosen kuoltua kipsimuotit siirtyivät perikunnalta Turkuun uuden Wäinö Aaltosen museon hallintaan vuonna 1967. Turun kaupunginhallitus kiirehti veistosten valamista pronssiin, sillä veistosten kipsimuotit olivat vaarassa tuhoutua. Eduskunnan veistosten valaminen toteutettiin samalla kuin niistä tehtiin toisinnot Wäinö Aaltosen museon kokoelmiin 1968. Ajan henki oli kuitenkin muuttunut: paitsi että pronssin patinointi oli kultausta huomattavasti edullisempaa, koettiin sen myös vastaavan paremmin 60-luvun esteettisiä näkemyksiä. Teokset jäivät vaille kultausta ja istuntosalin luonne muuttui arkisemmaksi.

Kullatut kipsiveistokset talletettiin Wäinö Aaltosen museoon vuonna 1977. Nyt tasan neljäkymmentä vuotta myöhemmin kullatut kipsiveistokset palaavat alkuperäisille paikoilleen Eduskuntatalon istuntosaliin. Eduskuntatalon peruskorjauksen periaatteena on rakennuksen ja sisustuksen entisöinti alkuperäiseen asuun siellä missä sen on mahdollista. Kipsiveistoksien kunto on tarkistettu ja Turun museokeskuksen taidekonservaattori on konservoinut teokset.

Kipsisten veistosten kuljetusoperaatio on haastava ja monimutkainen ja se voidaan toteuttaa vain Eduskuntatalon remontin ollessa tässä vaiheessa. Siksi veistokset joudutaan siirtämään Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttelyn ollessa vielä avoinna. Näyttelyssä veistokset korvataan muilla Aaltosen veistossarjasta tekemillä versioilla.

Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttelyn on tähän mennessä nähnyt jo lähes 15 000 kävijää. Näyttely on avoinna 7.5.2017 asti.

Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttelyn pressikuvat (sis. kuvat Raivaaja, Tulevaisuus ja Usko -kipsiveistoksista)

Näyttelyn oheisohjelma ja opastukset

Lisätiedot
Jonni Saloluoma, tutkija
puh. 040 861 1637, jonni.saloluoma@turku.fi
Turun museokeskus, Turun vapaa-aikatoimiala

Viro on lähimpiä naapureitamme, mutta mitä tiedämme sen historiasta? Seppo Zetterbergin kirjoittama Uusi Viron historia kokoaa etelänaapurin vaiheet napakaksi lukupaketiksi. 

Viro on hyvä esimerkki maasta, jonka nykypäivää ei voi ymmärtää tutustumatta sen menneisyyteen. Naapurimaamme kohtaloon on vaikuttanut voimakkaasti sen sijainti idän ja lännen välissä: maa on ollut milloin taistelukenttä, milloin taas lännen puskuri itää vastaan. Sijainti on tuonut mukanaan sotia ja miehityksiä, mutta myös kauppaa ja kulttuurivaikutteita.

Vaikka Viro on suomalaisten suosituimpia matkakohteita, sen historia on monelle melko tuntematon. ”Maantieteellinen läheisyys saa suomalaiset helposti luulemaan, että Viron historiakin on samankaltainen kuin Suomen menneisyys. Erot ovat kuitenkin suuret”, kommentoi Seppo Zetterberg. ”Merkittävin ero on se, että keskiajalla Viroon työntyneet saksalaiset toivat mukanaan paitsi kristinuskon myös maaorjuuden. Sitähän meillä Suomessa ei koskaan ollut."

Juuri ilmestynyt kirja kuvaa Viron ja virolaisten vaiheita jääkaudesta aina syksyyn 2016 asti, jolloin Kersti Kaljulaid valittiin maan ensimmäiseksi naispresidentiksi.

Seppo Zetterbergin aiemmin kirjoittama Viron historia (SKS 2007) sai erinomaisen vastaanoton niin Suomessa kuin Virossa.

Seppo Zetterberg (s. 1945) on Tarton yliopiston kunniatohtori, Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja Õpetatud Eesti Selts -seuran kunniajäsen. Hän on toiminut Jyväskylän yliopiston yleisen historian professorina 1997–2010, aikakauskirja Kanavan päätoimittajana 1997–2008 ja Suomen Viron-instituutin johtajana 1994–1996.

Linkki kirjan kansikuvaan.

Seppo Zetterberg
Uusi Viron historia
352 sivua, nidottu | SKS 2017

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: SKS:n markkinointikoordinaattori Mirka Vesala, mirka.vesala@finlit.fi, 050 490 0245

Lucky Luke – Uudet seikkailut 11: Luvattu maa

70-vuotias sarjakuvasankari Lucky Luke sai juhlavuotensa kunniaksi tekijätiimiinsä uutta verta, sillä tuoreimman pitkän seikkailun käsikirjoituksesta vastaa nimimerkillä Jul operoiva Julien Berjeaut. Kuvittajana jatkaa vanha tuttu Aché.

Monella tapaa erittäin ajankohtainen Luvattu maa vie sankarinsa seikkailulle halki Yhdysvaltojen, kun Luke saa tehtäväkseen johdattaa juutalaisen perheen St. Louisista Villiin länteen. Matka on pitkä, eikä lystikkäiltä kommelluksilta vältytä. Perinteiseen tapaan mukana on mainio kavalkadi historiallisia merkkihenkilöitä lukijan bongattavaksi.

Julkaisupäivämäärä 15.3.2017, ISBN 978-952-334-030-5, 48 sivua, nid.

Lisätietoja Jukka Torvinen, jukka.torvinen@egmont.fi

Arvostelukappaleet Marja-Riikka Parviainen, marja-riikka.parviainen@egmont.fi

Lohjan seudulla sijaitseva Kylpylähotelli Päiväkumpu tunnetaan Tapahtumien talona, jossa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden. Vilkkain tapahtumakausi herää eloon huhtikuussa, jonka olemme nimenneet Naisten kuukaudeksi. Eikä suotta - huhtikuu on nimittäin täynnä naisille suunnattuja tapahtumia ja takuulla "korkkarit kattoon" saavia esiintyjiä!

1.4.2017 Maailman parhaaksi bilebändiksikin kutsuttu GEBARDI saa varmasti "korkkarit kattoon"

”Pyrimme aina omalla ammattitaidollamme ja pelisilmällämme löytämään biisit,
jotka nostattaisivat juuri kyseisen juhlaväen / yleisön tunnelman parhaiten kattoon.
Biisit ovat hyvin tunnettuja, mukanalaulettavia, parissa hassussa on omat vängät suomitekstit,
vähän useammassa hieman omaa sovitusta omaperäisyyttä tuomaan.” (lainaus Gebardin internet-sivulta)

8.-9.4.2017 KIMMAT KUNTOON KESÄKSI

Naisten liikuntaviikonloppuna annetaan kyytiä ”alleille” ja muille ”hölskyville”. Viikonlopun vetäjänä toimii suosittu luennoitsija, liikunnanohjaaja, valmentaja TtM Katja Keränen, joka on jo usean vuoden ajan opastanut Kylpylähotelli Päiväkummun teemaviikonlopuissa eri kokoisia ja –ikäisiä naisia liikunnan iloihin.

22.4.2017 NAINEN 2017 –messut, ohjelmassa mm. Miss Lohjan valinta, juontajana Jethro!

Messuilla on kymmeniä näytteilleasettajia naisia kiinnostavien asioiden kuten muodin, kauneuden ja hyvinvoinnin äärellä. Messut järjestetään nyt toisen kerran. Viime vuonna tapahtuma houkutteli noin 500 kävijää.

Messujen yhteydessä valitaan Miss Lohja. Kilpailun juontaa Jethro Rostedt, ja sen järjestää Marjo Sjöroosin mallitoimisto Fashion Team. Kilpailun tuomaristossa nähdään mm. Jaakko Selin.

29.4. Vappuviikonloppuna räiskyvä iskelmälavojen ikinuori ANITA HIRVONEN räväyttää keikan Kylpylähotelli Päiväkummussa bändinsä La Strada kanssa.

Lisätietoja:

Mia Saario, ravintolapäällikkö

puh 043 825 3767

mia.saario@pavakumpu.fi

Emil Antonin Katolisempi kuin luulit (Kirjapaja) vie lukijansa aikamatkoille Suomen historiaan ja nykyisyyteen, 1100-luvulta 2000-luvulle saakka. Teos paljastaa, että kulttuurimme ei ole aivan niin umpiluterilainen kuin luulisi.

Suomen kirjoitettu historia alkaa Köyliönjärven pyhimystarinasta, jonka jälkeen maamme oli katolinen noin neljänsadan vuoden ajan. Katolinen vaikutus ei kadonnut reformaation jälkeenkään, vaan se on kulkenut Suomen ja suomalaisuuden rinnalla monin yllättävinkin tavoin vuosisadasta toiseen.

”Luterilaisuus on muovannut suomalaista yhteiskuntaa nyt suunnilleen yhtä kauan kuin katolisuus sitä ennen”, Emil Anton kirjoittaa. ”1500-luvun jälkeen viralliseksi tullut luterilaisuus ei merkinnyt katolisuuden loppua”, Anton toteaa. ”Suomen ja suomalaisuuden ymmärtäminen edellyttää luterilaisuuden ymmärtämistä, ja luterilaisuuden ymmärtäminen edellyttää katolisuuden ymmärtämistä.”

Monet kulttuuriset asiat ja suomalaisuuden erityispiirteet ovat tavalla tai toisella sidoksissa uskontoon. Kirjassa lainataan muun muassa viime vuonna edesmennyttä toimittajaa Ilkka Malmbergia, joka eräässä reportaasissaan leikittelee ajatuksella katolisesta Suomesta.  

Teoksen sisältämät kirjallisuus-, taide- ja menovinkit laajentavat lukuelämystä ja houkuttelevat merkitykselliseen koti- ja ulkomaanmatkailuun, mielen ja ruumiin pyhiinvaellukselle.

Emil Anton, Katolisempi kuin luulit – Aikamatkoja Suomen historiaan. Kirjapaja 2017. 160 s. KL 90.2. ISBN 978-952-288-620-0. Ovh. 27,90

Emil Anton on väitöskirjaansa valmisteleva teologian ja filosofian maisteri, opettaja ja opas. Antonin lempiharrastuksiin kuuluvat muun muassa kielet, kulttuurit ja kotimaanmatkailu.

Lisätietoja: Kirjapaja/viestintäpäällikkö Marja-Liisa Saraste marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi  (09 6877 4568) tai Emil Anton fineca@hotmail.com (045 6313 899).

Arvostelukappaleet: Minna Vatja, minna.vatja@kirjapaja.fi

#katolisempikuinluulit

Lottamuseolla järjestetään lauantaina 25.3. klo 14 alkaen Rajat ja toiseuttaminen – dokumenttielokuva seminaari.

Seminaarissa katsotaan maahanmuuttoaiheisia lyhytelokuvia. Elokuvientekijät ovat läsnä ja pitävät lyhyet puheenvuorot elokuvistaan, jonka jälkeen seuraa paneelikeskustelu toiseuttamisesta ja rasismista suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelua johtaa dosentti Karina Horsti. Tapahtumaan vapaa pääsy. Tervetuloa!

Rajat ja toiseuttaminen -dokumenttielokuvaseminaarissa esitetään seuraavat dokumenttielokuvat:

Side

Kangasalla asuvan Tuija Halttusen ohjaama ja käsikirjoittama lyhytdokumentti Side kertoo Suomeen muuttaneesta kiintiöpakolaisesta Anniesta ja suomalaisesta ensiapukouluttaja Sinikasta. Tuotantoyhtiönä toimii tamperelainen Wacky Tie Films.

Elokuva valittiin vuonna 2015 Britannian merkittävimmän lyhyt- ja animaatioelokuvafestivaali Encountersin kilpasarjaan. Side kertoo Suomeen muuttaneesta kiintiöpakolaisesta

Kuuntele

Teheranilaissyntyinen ohjaaja Hamy Ramezan pakeni toisella luokalla kotimaastaan ja perhe asettui eri vaiheiden jälkeen Suomeen 1989. Elokuvakoulun Ramezan kävi Britanniassa.

Lyhytelokuva Kuuntele valmistui yhdessä Rungano Nyonin kanssa. Vaikuttava elokuva ottaa kantaa kulttuurien törmäämiseen. Tarinassa musliminainen hakee Kööpenhaminassa apua viranomaisilta. Vuonnan 2015 Kuuntele palkittiin parhaana lyhytelokuvana Tribecan elokuvatapahtumassa New Yorkissa.

 Hylky

Elokuvaohjaaja Jan Ijäs työskentelee dokumentaarisen, fiktiivisen sekä kokeellisen elokuvan parissa. Hänen toiseutta ja muukalaisidentiteettiä käsittelevät elokuvat ja installaatiot ovat saaneet laajaa kansainvälistä huomiota. Helsingissä asuva ja työskentelevä Ijäs on opiskellut Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksella dokumentaarisen elokuvan ohjausta.

Elokuva Hylky kuvattiin vuosina 2014 ja 2015 pakolaisveneiden hautausmaalla italialaisella Lampedusan saarella. Se on tarina jätteen ja roskan yllättävästä ja ristiriitaisesta arvosta.

 Lisätietoa Rajat ja toiseuttaminen -dokumenttielokuvaseminaarista:

Maria Andersin / Tutkija

Lottamuseo

Syväranta, Rantatie 39

04310 Tuusula

09 274 1077

044 735 8699
www.lottamuseo.fi
www.facebook.com/lottamuseo

Taiteen edistämiskeskus tukee monimuotoisia musiikkihankkeita ja tapahtumia eri puolella Suomea. Avustuksia jaettiin yhteensä 693 000 euroa. Musiikkitoimikunta jakoi kohdeapurahoja 530 000 euroa. Apurahan sai noin sata muusikkoa tai työryhmää, joukossa lukuisia yhtyeitä.

Kohdeapurahoilla järjestetään muun muassa konsertteja ja kiertueita. Apurahasummat vaihtelivat 1 400 eurosta 15 000 euroon. Muusikko Anna Eriksson sai 13 000 euron apurahan M-taideteokseen, jonka äänimaailman ja visuaalisen puolen hän luo itse. Hän myös laulaa, säveltää ja sovittaa musiikin. Markus Nordenstrengin ja Tuomo Prättälän Tuomo & Markus -yhtyettä musiikkitoimikunta tukee 15 000 eurolla. Yhtye julkaisee debyyttialbuminsa Dead Circles Pohjois-Amerikassa, Englannissa ja Irlannissa. Kohdeapurahan sai 99 muusikkoa tai työryhmää. Hakijoita oli 364.

Erityisavustuksia jaettiin muun muassa ooppera- ja konserttituotantoihin, musiikkitapahtumiin, -leireihin ja kansainvälistymishankkeisiin. Avustuksen sai 80 yhteisöä 165 hakijan joukosta.

Valtion musiikkitoimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista.

Lisätietoja: Hanna Susitaival, erityisasiantuntija, hanna.susitaival@taike.fi, p. 0295 330 910

Erityisavustukset, yhteensä 693 000 euroa

Ahlmanin koulun Säätiö sr, Orivesi, 10000 €
Nuorison orkesterikurssin järjestämiseen

Annamaija Music Company Ky, Tampere, 5000 €
Osuma Ensemblen projekteihin vuonna 2017

BarokkiKuopion kannatusyhdistys ry, Kuopio, 3000 €
BarokkiKuopio 2017 -festivaalin järjestämiseen

Disco Ensemble Decibels Oy Ltd, Helsinki, 25000 €
Disco Ensemblen kansainvälistymishankkeeseen 2017

Hangon Musiikkijuhlat ry, Helsinki, 5000 €
Hangon Musiikkijuhlien järjestämiseen

Heinäveden Musiikkipäivät ry, Joensuu, 7000 €
Heinäveden musiikkipäivien järjestämiseen

Helsingin Jazz-utopia ry, Helsinki, 5000 €
We Jazz 2017 -festivaalin järjestämiseen

Imatra Big Band ry, Imatra, 12000 €
Big Band kesäkurssin järjestämiseen 2017

Joensuun Musiikkijuhlat ry, Joensuu, 5000 €
Joensuun Musiikkijuhlien järjestämiseen 2017

Jumu ry, Hamina, 3000 €
Juuan musiikkileirin ja Juuka jatsaa -festivaalin järjestämiseen

JuuriJuhla-RotFest -yhdistys ry, Espoo, 7000 €
JuuriJuhla-RotFest kansanmusiikkitapahtuman järjestämiseen

Kaamospelit yhdistys ry, Vantaa, 2500 €
Vantaan kansanmusiikkikonserttien järjestämiseen

Kaustisen Evankelisen Opiston Kannatusyhdistys ry, Kaustinen, 10000 €
Näppärikurssin järjestämiseen

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kokkola, 12000 €
Kälviän musiikkileirin järjestämiseen

Koko Jazzin Kannatusyhdistys ry, Helsinki, 22500 €
Jazz-konserttien kustannuksiin

Kotka Jazz ry, Kotka, 1500 €
Jazz-konserttien palkkioihin

Kotkan Nuoret Jouset ry, Kotka, 2000 €
Uuno Klami- lasten ja nuorten jousisoitinleirin järjestämiseen

Kuopion kaupunki, Kuopio, 12000 €
Nilsiän musiikki- ja tanssileirin järjestämiseen

Lauluntekijäyhdistys Kertsi ry, Helsinki, 4000 €
Klubisarjan ja koulutuksen järjestämiseen

Läntisen Keski-Suomen musiikkileiriyhdistys ry, Keuruu, 10000 €
Keuruun musiikkileirin palkkioihin

Meri-Helsingin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry, Helsinki, 3000 €
Big Band- ja bändileirien järjestämiseen

Musiikkia! Ruovesi ry, Ruovesi, 7000 €
MusiikkiaRuovesi-festivaalin järjestämiseen

Musiikkiopisto Juvenalian kannatusyhdistys ry, Espoo, 2000 €
Kamarimusiikkikilpailun järjestämiseen

Musiikkiyhdistys pro Sommelo ry, Kuhmo, 5000 €
Kansanmusiikin koulukonserttikiertueeseen

Musikaliska sällskapet I Åbo rf - Turun Soitannollinen Seura ry, Turku, 10000 €
Turun XIII sellokilpailujen järjestämiskuluihin

Norpas ry, Taalintehdas, 6000 €
Norpas-festivaalin järjestämiseen

Nurmeksen Kesäakatemian Kannatusyhdistys ry, Helsinki, 8000 €
Nurmeksen Kesäakatemian ja konserttien kustannuksiin

Nykymusiikkiseura Lokakuu ry, Oulu, 14000 €
Uuden Musiikin Lokakuu -nykymusiikkifestivaalin järjestämiseen

Nylkky Oy, Helsinki, 8000 €
Erinin akustiseen kiertueeseen "Ilman rihmankiertämää"

Osuuskunta Vinde, Kemiö, 2500 €
Kiilan Äänipäivien järjestämiseen

Panu Savolainen Music Oy, Helsinki, 4500 €
Panurama-klubien järjestämiseen

Pohjois-Karjalan musiikkiyhdistys ry, Joensuu, 10000 €
Musiikkileirien järjestämiseen

Pop & Jazz Konservatorion Säätiö, Helsinki, 14000 €
Popjazz-leirin järjestämiseen

Popkatu-yhdistys ry, Joensuu, 3000 €
Joensuun Popkatu-festivaalin musiikkiohjelman kehittämiseen

Porin Ooppera ry, Pori, 40000 €
Aulis Sallisen Ratsumies-oopperan tuotantoon

Punavuoren kamarimusiikkiyhdistys ry, Helsinki, 5000 €
Sana, sävel ja kuva -tapahtumasarjan järjestämiseen sekä kaupungin resitaalikulttuurin elävöittämiseen

Puolangan tanssimusiikin ystävät ry, Puolanka, 2000 €
Puolangan bändileiriviikon järjestämiseen

Raudaskylän Kristillinen Opisto ry, Ylivieska, 10000 €
Raudaskylän Soivan Kesän mestarikurssien, musiikkileirien ja musiikkikurssien järjestämiseen

Rääkkylä Folk yhdistys ry, Rääkkylä, 8000 €
Kihaus Folk 2017 -festivaalin esiintyjien palkkioihin

Savitaipale soi ry, Savitaipale, 7000 €
Savitaipale Soi 2017 -tapahtuman järjestämiseen

Savonlinna Camerata ry, Savonlinna, 5000 €
Savonlinna Camerata -kamariorkesterin juhlakonsertteihin

Savonlinnan Musiikkiakatemian kannatusyhdistys ry, Savonlinna, 8000 €
Mestarikurssien ja konserttisarjan järjestämiseen

SOLI, Soitinmusiikkiliitto r.y., Helsinki, 10000 €
Valtakunnallisten musiikkileirien järjestämiseen

Sonkajärvi Soi ry, Sonkajärvi, 2000 €
Sonkajärvi Soi -musiikkifestivaalin konserttisarjan järjestämiseen

Suomalainen Kamariorkesteri ry, Helsinki, 8000 €
Nuorisoakatemian sekä konserttien ja projektien kustannuksiin

Suomen Alttoviuluseura ry, Helsinki, 5000 €
Tampereen valtakunnallisen alttoviulukilpailun järjestämiseen

Suomen Big Band -yhdistys ry, Imatra, 5000 €
Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailun järjestämiseen

Suomen musiikkikasvatusseura-FISME ry, Jyväskylä, 4000 €
Musiikkikasvatuksen projekteihin

Suomen Nokkahuiluseura ry, Helsinki, 1500 €
Nokkahuilukonsertin ja soitinnäyttelyn järjestämiseen

Suomen Solistiyhdistys ry - Finlands Solistförening rf, Helsinki, 8000 €
Solistiyhdistyksen konserttitoimintaan

Sysmän Suvisoitto ry, Sysmä, 3000 €
Festivaalin taiteilijapalkkioihin

Sävellyspaja-yhdistys ry, Helsinki, 1500 €
Sävellysmestarikurssin ja workshopin kustannuksiin

Sääksmäki Soi! ry, Valkeakoski, 1500 €
Sääksmäki Soi! -musiikkipäivien järjestämiseen

Sointi Jazz Orchestra ry, Helsinki, 10000 €
Sointi Jazz Orchestran Suomen kiertueeseen

Suomen Big Band -yhdistys ry, Imatra, 6000 €
Uuden suomalaisen pedagogisen big band -musiikin sävellystilaukseen säveltäjiltä Antti Rissanen, Velimatti Halkosalmi, Tuomas J. Turunen ja Janne Vihavainen

Taite ry, Helsinki, 15000 €
Neijonnälkä-näyttämöteoksen tuotantokuluihin

Tampere Guitar Festivalin kannatusyhdistys ry, Tampere, 5000 €
Liikunnallisiin musiikkikursseihin

Tampereen kaupunki, Tampere, 10000 €
Songbridge-leirin ja -konserttien kustannuksiin

Tampereen Pianoseura ry, Tampere, 1500 €
Tampereen pianoleirin 2017 järjestämiseen

Tampering ry, Tampere, 2000 €
Tampering-nykymusiikkifestivaalin järjestämiseen

The Finland Chapter of the American Guild of Organists ry, Helsinki, 3000 €
Edustustehtävään kansainvälisessä konferenssissa

Turku Jazz Orchestra ry, Turku, 22500 €
Konserttien kustannuksiin ja hankkeisiin

Turun Kitaraseura ry, Turku, 1500 €
Turku Guitar Festival 2017 -tapahtuman järjestämiseen

Turun musiikkijuhlasäätiö, Turku, 50000 €
Karl-Mueller Berghausin Die Kalewainen in Pochjola -oopperan maailmankantaesityksen tuotantoon

Vanhan musiikin lauluyhtye Punctum ry, Rovaniemi, 5000 €
Piae Cantiones -laulukokoelman kokonaisesitykseen

Vasa baroque rf, Vaasa, 10000 €
Utgifter i samband med framförande av barockopera

Viitasaaren kesäakatemia ry, Viitasaari, 7000 €
Kesäakatemian järjestämiseen

Kohdeapurahat, yhteensä 530 000 euroa

Ahoniemi Aleksi, Helsinki, 2500 €
Oktaavimandoliinin ostoon

Annala Marko, Tampere, 4000 €
Mokoma-yhtyeen uuden materiaalin sävellys, sanoitus ja sovitus sekä sävellys- ja sanoitustyö muille artisteille

Björkenheim Raoul, Helsinki, 15000 €
Till arbetsgruppen Raoul Björkenheim eCsTaSy för att producera en CD skiva

Borgman Inkeri, Helsinki, 8000 €
Työryhmälle Tango Alakulo -teoksen orkestrointiin

Camus Helmi, Helsinki, 5000 €
Työryhmälle Ilo Ensemble -yhtyeen levyn harjoittelemiseen sekä tuotanto- ja painatuskuluihin

Carlberg Frank, Helsinki 6000 €
Big Band CD-levyn tuotantokustannuksiin

Eriksson Anna, Uusikaupunki, 13000 €
M-taideteoksen musiikin säveltämiseen, sovittamiseen ja tuotantotyöskentelyyn

Eskola Jukka, Helsinki, 4000 €
Jukka Eskola Soul Trion toimintaan 2017

Fredriksson Jussi, Espoo, 5000 €
Flame Jazz Messengers -yhtyeen sovitus- ja sävellystyöhön

Grönfors Hilja, Lahti, 3000 €
Luovaan sävellystyöhön romanimusiikin alalla

Haapamäki Hanna-Kaisa, Espoo, 5000 €
Työryhmälle Bravade-nokkahuilukvartetin promovideon toteuttamiseen

Haavisto Joonas, Helsinki, 4000 €
Sävellystyöhön ja yhtyetoimintaan

Hakola Riikka Johanna, Raasepori, 4000 €
Työryhmälle Mirages-teoksen musiikin harjoittamisen ja valmistamisen kuluihin

Hannikainen Heili, Tampere, 2000 €
Työryhmälle Jouni Kaipaisen muistokonsertin järjestäminen

Hartikainen Jarkko, Helsinki, 5000 €
Sävellystyöhön ja materiaalikustannuksiin

Hedlund Linda, Helsinki, 2000 €
Musiikkia Cervantesin maailmasta, työskentelykustannuksiin

Heinonen Ilkka, Helsinki, 5000 €
Työryhmälle Ilkka Heinonen Trion toimintaan

Henriksson Marianna, Helsinki, 2000 €
Työryhmälle Seikkailijan sinfoniat -konsertin toteuttamiseen Helsingissä ja Tampereella

Hiedanniemi Janne, Helsinki, 6000 €
Työryhmälle kouluissa toteutettavaan "IHAN OMA JUTTU - Musiikkiteknologia luovuuden tukena" -hankkeeseen

Hirvelä Jouni, Helsinki, 3000 €
Konserttikappaleen säveltämiseen nokkahuilulle ja orkesterille

Hirvonen Anselmi, Vantaa, 3000 €
Taiteelliseen työskentelyyn ja ulkomaisiin opinto- ja työnhakumatkoihin

Hirvonen Päivi, Helsinki, 3000 €
Työryhmälle Okra Playground -yhtyeen toisen albumin äänityskuluihin, levynjulkaisukiertueen järjestämiseen sekä siihen liittyviin laitehankintoihin

Hohti Markus, Espoo, 4000 €
Sellisti Markus Hohti - elektroniikkalaitteiden hankinta vuonna 2017

Holkko Markus, Helsinki, 5000 €
Linear John -artistin uraan panostamiseen ulkomailla ja kotimaassa ja artistin toisen levyn tuottamiseen

Holma-Inkinen Juuli, Rovaniemi, 7000 €
Työryhmälle Kaamos-kvartetin työskentelyyn ja sävellystilaukseen

Hyväluoma Tero, Helsinki, 5000 €
Työryhmälle Tero Hyväluoma Frost 5 levyn julkaisuun ja kiertueeseen

Hyytinen Tommi, Lohja, 4000 €
Soiton ydin -käyrätorvensoitonoppikirjan käännöstyöhön englannin kielelle

Häkkinen Aapo, Helsinki, 10000 €
Klavikordin hankintaan

Ikonen Aili, Helsinki, 8000 €
Työryhmälle levyntekokustannuksiin ja muusikoiden studiotyöskentelyyn

Ikonen Kari, Helsinki, 5500 €
Työryhmälle Kari Ikonen Trion toimintaan

Innanen Mikko Aleksi, Helsinki, 4000 €
Mikko Innanen 10+ -orkesterin toimintaan 2017

Jauhiainen Ulla-Sisko, Espoo, 5000 €
Työryhmälle Kalevalainen ensiapulaukku K-18 -esityksen valmistamiseen

Järvelä Jouni, Helsinki, 8000 €
Työryhmälle kv. musiikkiprojektin tallennukseen ja sen valmisteluun

Karhula Mikko, Helsinki, 1400 €
Bulgarialaisen tamburan hankintaan

Karjalainen Mari, Sipoo, 3000 €
Työryhmälle juonellisen lastenkonsertin suunnitteluun ja toteutukseen

Karjalainen Mikko, Helsinki, 2500 €
Flyygelitorven hankintaan

Korhonen Ilona, Pukkila, 6000 €
Työryhmälle, Kalevalan syntyyn johtaneet runolaulut, niiden koostaminen, harjoittelu ja esittäminen

Kortehisto Juha Paavo Tuomas, Helsinki, 5000 €
Jay Kortehiston levyn valmistamisen kustannuksiin

Koskelin Olli, Helsinki, 4000 €
Laajan sooloselloteoskokonaisuuden säveltäminen

Kuikka Markus, Helsinki, 5000 €
Työryhmälle gambayhtye Jaye Consort Helsingin taiteelliseen konsertointiin

Kujala Susanne, Vantaa, 4500 €
Urkukonserton tilaamiseen säveltäjä Sid Hilleltä

Kujanpää Emmi, Helsinki, 6000 €
Soololevyn äänityskuluihin Bulgariassa sekä levyn vierailijoiden ja taiteellisen tuottajan palkkioihin

Kyhälä Jouko, Kirkkonummi, 9000 €
Työryhmälle Svängin vuoden 2017 kiertuetoimintaan

Käppi Pekko, Tampere, 5000 €
Työryhmälle Pekko Käppi & K:H:H:L-yhtyeen levyn tuotantokuluihin

Kärkkäinen Heini, Espoo, 9000 €
Työryhmälle Tampere Chamber Music -festivaalin tuotanto-, markkinointi- ja tiedotuskustannuksiin.

Laitinen Juho, Helsinki, 2000 €
Iannis Xenakisin kamarimusiikkiteosten esittämiseen konserteissa syksyllä 2017

Lajunen Emilia, Helsinki, 6000 €
Työryhmälle Artjamei musiikki- ja tanssiesityksen toteuttamiseen

Larjamo Suvi, Helsinki, 6500 €
Lastenooppera Tuhkimo, eriarvoisuuden ja kiusaamisen käsittelyä oopperan keinoin

Lassy Timo, Helsinki, 6000 €
Timo Lassy Band 10v -juhlaorkesterin sovitukset ja harjoituttaminen

Laukkanen Matti, Jyväskylä, 8000 €
Työryhmälle Nuevo Quinteto Otra Vez -yhtyeen sävellys- ja sovitustyöhön

Lehti Pekka, Helsinki, 6000 €
Säveltämiseen, sovittamiseen ja harjoittelemiseen sekä uuden levyn valmisteluun

Lehtola Jan, Lahti, 3000 €
Työryhmälle Juhani Pohjanmiehen rehabilitointiin

Lepistö Markku, Akaa, 5000 €
Organetto & Organo -levyn masternauhakuluihin

Lerche Pauliina, Kauniainen, 6000 €
Työryhmälle Mimmit-lastenmusiikkiyhtyeen 10-vuotisjuhlakiertueeseen ja kiertuetoimintaan

Lindell Tommi, Helsinki, 5000 €
Musiikkinäytelmän sävellystyö

Livorsi Paola, Helsinki, 5000 €
Toisen tohtorikonsertin järjestämiseen: 50-vuotisjuhlasävellyskonsertti

Logrén Tuomas, Helsinki, 5000 €
Levynteon kustannuksiin

Louhivuori Jorma, Porvoo, 5000 €
Työryhmälle Free Fall klubin ja uuden festivaalin toimintaan

Louhivuori Olavi, Vantaa, 5000 €
Olavi Louhivuori: Immediate Music -projektin tuotantokustannuksiin

Lukkarinen Jaakko, Helsinki, 4500 €
Työryhmälle NYConnection yhtyeen kolmannen levyn, muusikkopalkkioihin ja toisen levyn julkaisukiertueen tuotantokuluihin.

Lumikivi Anna, Inari, 5000 €
Työryhmälle uuden kolttasaamelaisen musiikin sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön sekä tuotantokuluihin CD-levyä varten

Luoto Meriheini, Helsinki, 3000 €
Soololevyn tuotantokustannuksiin sekä muusikoiden palkkioihin

Makkonen Matti, Savonlinna, 2000 €
Ilkka Kuusiston Gabriel tule takaisin! -oopperan orkestraation sovittaminen kamariyhtyeelle.

Marjaranta Jore, Helsinki, 3500 €
Akustisen kitaran hankinta

McElwain Anna Maria, Kuopio, 9000 €
Kuudennen The Nordic Historical Keyboard Festivalin järjestämiseen

Mäntylä Mari, Kuhmo, 3000 €
Työryhmälle kesällä 2017 toteutettavaa konserttikiertuetta varten

Niku Teija, Helsinki, 6000 €
Aallotar- duon levyn tuotantokustannuksiin

Nordenstreng Markus, Helsinki, 15000 €
Tuomo & Markus -työryhmän kansainvälistymishankkeeseen

Oskala Suvi, Helsinki, 5000 €
Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskalan toimintaan vuonna 2017

Page Timothy, Helsinki, 6000 €
Työryhmälle Found Objectives tapahtumailtasarjan järjestämiseen

Pajala-Assefa Hanna, Helsinki, 7000 €
Työryhmälle konserttisarjan ensimmäisen teoksen Britten for Body and Cello valmistamiseen

Pajunen Jyrki, Helsinki, 4000 €
Työryhmälle Atomirotta III levyn säveltämiseen, sovittamiseen, sanoittamiseen ja demoamiseen

Parko Maija, Kirkkonummi, 3000 €
Työryhmälle KIC/K-ensemblen toiminnan jatkamiseen

Pesonen Janne, Vesilahti, 12000 €
Työryhmälle nykymusiikkiyhtye TampereRaw:n konserttitoimintaan.

Pirttijärvi-Länsman Ulla, Utsjoki, 8000 €
Musiikki-cd:n tuotantoon ja työskentelyyn, studiovuokrista ja matkakustannuksista aiheutuviin kuluihin

Poutanen-Hurme Petra, Tampere, 4600 €
Työryhmälle monitaiteellisen albumin erikoispainokseen ja taittoon

Priha Antero, Helsinki, 9000 €
Mielen taivas -äänitteen muusikko- ja studiokustannuksiin.

Puurtinen Aija, Helsinki, 6000 €
Työryhmälle Honey B & T-Bones yhtyeen konserttikiertueen ennakkosuunnitteluun, sävellys- ja sovitustyöhön, harjoituksiin

Puusaari Maria, Helsinki, 3000 €
Työryhmälle "Ensimmäiset Kiusaukset" -Pianotriokonserttikiertueen järjestämiseen Suomessa

Pyrrö Laura, Helsinki, 4000 €
Työryhmälle Gustav Holstin oopperan Savitri toteuttaminen Helsingissä

Raasakka Ville, Helsinki, 6000 €
Työryhmälle Tristero -pianotrion konserttitoiminnan käynnistämiseen

Rasinkangas Jussi, Kempele, 7000 €
Työryhmälle, tarinallisesti etenevä visuaalinen ja yleisöä aktivoiva lastenkonsertti "Tapio" sinfoniaorkesterille, lapsikuorolle ja solisteille

Rautio Joonatan, Sipoo, 7000 €
Nassaun Fasaani -yhtyeen levyntekoon, sekä kiertueen ja muiden esiintymisten kustannusten kattamiseen ja ohjelmiston valmistamiseen

Saarilahti Kari, Helsinki, 4000 €
Työryhmälle Don Johnson Big Band -yhtyeen uuden materiaalin sävellys-, sovitus ja sanoitustyöhön sekä harjoittamiseen

Saha Topi, Helsinki, 3000 €
Parlorkitaran hankintaan

Salonen Juulia Salonen, Sipoo, 5000 €
Työryhmälle Eppel&Peppelin uuden dramatisoidun konserttiproduktion valmisteluun ja toteuttamiseen.

Savikangas Max, Järvenpää, 4000 €
Oboekamarikonserton säveltämiseen

Seppä Eero, Helsinki, 5000 €
Kontrabasson hankinta

Simanainen Mia Emilia, Helsinki, 4500 €
Työryhmälle Quartet Ajaton konserttitoimintaan Euroopassa ja Venäjällä

Sippola Laura-Liina, Helsinki, 10000 €
Työryhmälle Laura Sippola &Tuki -yhtyeen taiteelliseen työskentelyyn

Stasevskij Justas, Tampere, 3000 €
Kansainvälisiin pianokilpailukustannuksiin

Strömberg Satu, Espoo, 5000 €
Työryhmälle ensimmäisen Helsinki Chamber Music Festivalin järjestämiseen kesällä 2017

Talvitie Riikka, Helsinki, 5000 €
Tuomarin vaimo -kamarioopperan toteutukseen

Tiirikainen Jukka, Tuusula, 4000 €
Uuden instrumentin hankinta

Trbojevic Jovanka, Helsinki, 3500 €
Assistentin palkkaaminen

Vesala Martti, Helsinki, 3000 €
Kansainvälistymiseen

Virtanen Heikki, Helsinki, 2500 €
Kontrabasson korjaukseen

Virtanen Laura Inkeri, Lontoo, 8000 €
Työryhmälle Suomalais-arabialaisia kohtaamisia -konsertit vuonna 2017 Suomessa, Egyptissä ja Englannissa

Voima Veera, Helsinki, 9000 €
Työryhmälle konserttien ja videon toteuttamiseen

Mäntyharjussa toistakymmentä matkailualan yritystä ja elinkeinoyhtiö Mäsek Oy ryhtyvät tiivistämään yhteistyötä. Kipinä yhteisestä verkostosta ja markkinointialustasta on kytenyt jonkin aikaa. Nyt iso joukko mäntyharjulaisia toimijoita on innokkaasti mukana.

Tavoitteena VisitMäntyharjulla on kotimaisen ja kansainvälisen näkyvyyden kasvattaminen yhdessä alueen muiden matkailutoimijoiden kanssa. Kaikki VisitMäntyharjun jäsenyritykset ovat Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n jäseniä ja toimintaa tässä yhteistyössä jatketaan innolla myös jatkossa.

-Tämä on tervetullut lisä Mäntyharjun matkailun kehittämiseen. Tämä on hyvä esimerkki sellaisesta yhteistyöstä, jossa monesta pienemmästä kasvaa yhdessä hyvä kokonaisuus, kommentoivat Linkkumyllyn yrittäjät Leila Jaskanen ja Ari Soikkeli.

Ensimmäisenä konkreettisena toimena VisitMäntyharju julkaisee verkkosivut kevään 2017 aikana.

-Tämä on ehdottoman hyvä juttu ja tällaista yhteistyön lisäystä on kaivattu. Haluamme toki olla osana isompaa alueellista kokonaisuutta, mutta tuomme kuitenkin esille VisitMäntyharjun kautta tämän kulmakunnan vahvuudet ja tarjonnan erikoisuuksineen, iloitsee Kauppisen Lomamökkien yrittäjä Sami Kauppinen.

Kaksi VisitMäntyharjun jäsenyritystä - Linkkumylly ja Woikoski Feeling - sekä elinkeinoyhtiö Mäsek Oy ovat esillä tänä viikonloppuna GoExpo-messuilla Helsingin messukeskuksessa. Osasto on tehty yhteistyössä Kouvola Innovation Oy:n ja Metsähallituksen kanssa. Osaston numero on 6F10.

Lisätiedot:

markkinointipäällikkö Olli Marjalaakso, olli.marjalaakso(at)mantyharju.fi, 040 774 1902